Esityksessä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 98 milj. eurolla, yhteisöveron 226 milj. eurolla ja arvonlisäveron 272 milj. eurolla. Nettomääräisesti verotuloarviot laskevat 485 milj. euroa samalla kun määrärahoja lisätään yhteensä 757 milj. eurolla. Huomionarvoista on, että valtion osuus työttömyysturvamenoista nousee noin 100 milj. eurolla työttömyyden kasvun myötä. 

Kokonaisuudessaan nettolainanoton tarve kasvaa 944 milj. euroa ja alijäämä kasvaa n. 13,2 mrd. euroon. 

Suomen taloutta vaivaa pitkittynyt taantuma, jota hallituksen epäonnistunut työllisyys- ja kasvupolitiikka on tarpeettomasti pitkittänyt ja syventänyt. Heikko taloudellinen kehitys näkyy jatkuvasti alentuvina verotuottoarvioina, jotka johtavat alijäämien syvenemiseen säästötoimista huolimatta. 

Suomi ylittää kuluvana vuonna jälleen EDP-kriteeristöä tavalla, jota ei voi pitää tilapäisenä eikä vähäisenä. Tuoreessa valtiovarainministeriön ennusteessa julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tasolla 4,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2025 ja noin 3,6 % vuonna 2026. 

Valtiovarainministeriön ennusteessa talouskasvun arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 1 %.  

Hallituskauden aikaista heikkoa kasvua, nousevaa työttömyyttä ja sen myötä paisunutta alijäämää selittää osaltaan asuntorakentamisen romahdus ja kuluttajien korkeaksi noussut säästämisaste. Riihessä hallitus teki veroratkaisuja, joiden tarkoitus oli kasvun vauhdittaminen mutta niiden tehokkuutta on laajasti epäilty asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi ensimmäiset päätökset alkava vaikutta vasta vuoden 2026 aikana. Luottamusta ja ostovoimaa lisääviä toimija olisi kuitenkin tarvittu juuri nyt, kun epävarmuudet kansainvälisessä kaupassa ovat suuret. Jälleen kerran voi osoittautua, että hallituksen toimet ovat myöhässä ja väärin kohdistettuja.  

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan noin puolta miljardia enemmän veron kevennyksiä pieni- ja keskituloisille jo vuodeksi 2025 kuin hallituksen talousarviossa kuluvalle vuodelle. SDP vaihtoehdossa esitettiin myös keinot, miten tämä luottamusta ja ostovoimaa kohentava piristysruiske voidaan rahoittaa alijäämiä kasvattamatta. 

Esimerkiksi SDP ei olisi jatkanut tehottamaksi osoittautuneita ja asiantuntijoiden laajasti arvostelemia korotettuja kelakorvauksia. Olisi karsinut tehottomia yritystukia sekä tukkinut verotuksen perusteettomia ja pahimmillaan kasvua haittavia porsaanreikiä. 

Lisätalousarvion merkittävät ja välttämättömät lisäpanostukset puolustukseen ja turvallisuuteen olisi voinut kattaa näillä toimilla velan sijaan. 

Epäviisasta on myös toisen lisätalousarvion liikennehankkeiden periaatteellinen linja. Hallitus jatkaa parlamentaarisen Liikenne12 -ryhmän työn ohi tehtävää liikennehankkeiden poliittista priorisointia. Tämä toimintamalli heikentää oleellisesti ylivaalikautisen parlamentaarisen työn edellytyksiä tuoda liikennepolitiikkaan suunnitelmallisuutta ja kipeästi tarvittua pitkäjänteisyyttä. Hallituksen tulisi palata parlamentaarisen työryhmän valmistelun mukaisiin periaatteisiin liikennepolitiikassa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi 9.6.2025 finanssipolitiikan valvonnan arviossa julkisen talouden hoidosta seuraavaa:  

"Julkisen talouden jatkuva velkaantuminen on huolestuttavaa. Hallituksen tavoitteet julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi ovat perusteltuja, mutta julkisen talouden suunnitelmassa ei esitetä toimia, joilla näihin voisi päästä. Puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmaksi tavoitteesta. Päätökset eivät myöskään ole sopusoinnussa EU-sääntöjen noudattamisen varmistamisen kanssa. Julkisen talouden kestävyydestä olisi erityisen tärkeää huolehtia nykyisessä turvallisuusympäristössä." 

Nyt käsittelyssä oleva vuoden 2025 toinen lisätalousarvio lisää nettolainanoton tarvetta lähes miljardilla eurolla nostaen sen kokonaisuudessaan 13,2 miljardiin euroon tänä vuonna. 

Lisätalousarvion mukaan esimerkiksi yhteisöveroa kertyisi 226 miljoonaa euroa, ansio- ja pääomatuloveroa 98 miljoonaa euroa sekä arvonlisäveroa 272 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua vähemmän. Vastaavasti valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta ehdotetaan yhteensä 103,5 milj. euron lisäystä kasvaneen työttömyyden vuoksi.  

Kokoomusjohtoisella pääministerikaudella Suomessa ovat olleet kasvussa työttömyys, konkurssit ja julkinen velka, ei talous. 

Hallituksen tavoitteena olevan 100 000 lisätyöllisen sijaan maassa on paheneva suurtyöttömyys. Jo yli 300 000 ihmistä on työttömänä. VM:n kesän 2025 ennusteen mukaan työllisyysaste olisi vuonna 2027 yhä alemmalla tasolla kuin mitä se oli vaalikauden alkaessa vuonna 2023.  

Hallituksen julkista taloutta koskeva enintään yhden prosentin alijäämätavoite vuonna 2027 on karkaamassa kauas, koska alijäämän ennakoidaan VM:n kesän 2025 ennusteessa olevan 3,5 prosenttia tavoitevuonna. Ero hallituksen tavoitteen ja ennusteen välillä on peräti 7,7 miljardia euroa. 

Hallituksen tavoitteena on myös, että velkasuhde vakautetaan ja sen jälkeen käännetään ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle. Ennusteena on nyt, että julkisyhteisöjen syvä alijäämä ja riittämätön talouskasvu nostavat velkasuhteen ensimmäistä kertaa yli 90 prosentin vuonna 2029. Velkasuhde kasvaa VM:n kesän 2025 ennusteen perusteella jokaisena vuonna. 

Konkurssihakemuksissa on yhtä synkkiä lukuja nähty viimeksi vuonna 1996 eli lähes 30 vuotta sitten. Vuoden sisään on pantu vireille 3710 konkurssia Tilastokeskuksen mukaan. 

Suomen ennustettavuus investointikohteena on heikentynyt merkittävästi vaalikauden kuluessa. Veropolitiikasta on tullut täysin ennakoimatonta. Sääntelyn purkamisen sijaan elinkeinoelämälle on pikemminkin kasattu uusia kustannuksia. Hallitus on parhaillaan perustamassa jopa uutta valitusvirastoa, joka ensin myöntää lupia ja sitten itse valittaa niistä. 

Suomeen tarvitaan myönteinen ja vakauttava ja toivoa luova näkymä. Luottamus tulee palauttaa, jotta yritykset uskaltaisivat taas investoida ja palkata ihmisiä töihin. 

Ilmapiirin ja toimintaympäristön tulee olla vakaa ja ennakoitava. Nyt se ei sitä ole. Hallitus on valinnut epävakaamman polun. Poliittisen riskin vähyys on ollut aiemmin Suomen hyve, mutta ei ole enää. 

Keskustan kasvun resepti on: Suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa. Suomeen tarvitaan vahvempi kasvunäkymä. Tavoitteena tulee olla vähintään kasvun tuplaaminen ennustettuun verrattuna.  

Koska ongelmamme ovat yhteisiä ja pitkäkestoisia, niin keskusta esittää hallitus-oppositiorajat ylittävää parlamentaarista yhteistyötä. Yhteistyön tarvetta talouden saralla ovat pitäneet esillä myös muun muassa presidentti Sauli Niinistö, Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen sekä Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.  

Ilman toimeen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön ryhtymistä, on riskinä, että hallitus ei tule pääsemään keskeisiin taloustavoitteisiinsa, ja että hallitus joutuu tuomaan eduskunnalle lisää vastaavanlaisia yllätyksiä, jollainen vuoden 2025 toisen lisätalousarvion lähes miljardin euron lisävelanotto on ollut. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vuoden 2025 toinen lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden huonosta tilanteesta. Valtion nettolainanotto kasvaa 944 milj. eurolla.  

Heikon taloustilanteen takia verokertymä sakkaa. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 485 milj. eurolla. Ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 98 milj. eurolla. Yhteisöveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 226 milj. eurolla. Muutoksia selittävät ennakoitua alemmat kertymät sekä heikentyneet veropohjat. 

Oikeistohallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Hallitus lupasi pysäyttää velkaantumisen, mutta Suomen velkasuhde sen kun kasvaa. Oikeistohallituksen leikkauspolitiikka on syventänyt ja pitkittänyt Suomen matalasuhdannetta. Pieni- ja keskituloisilta leikkaaminen on kuihduttanut kokonaiskysyntää ja kasvua, ja rahaa jaetaan suurituloisille, jotka säästävät suurimman osan tuloistaan. Tämä ei ole tehokasta kasvupolitiikkaa. 

Lääkkeiksi heikkoon taloustilanteeseen hallitus keksi suurituloisten ja suuryritysten miljardiluokan veronalennukset, joita hallitus kutsuu kasvutoimiksi. Todennäköisesti nämä toimet päätyvät vain kasvattamaan valtion velkaa. Samaan aikaan hallitus leikkaa taloudellisen menestyksen kivijalkana olevasta Suomen osaamispohjasta, eli koulutuksesta. Hallituksen analyysi kasvun lähteistä on väärä. 

Hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyysluvut ovat kasvaneet koko hallituskauden ajan. Työttömien määrä on kasvanut 80 000:lla ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nyt nousta 1990-luvun laman tasolle. Hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin perustuva työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.