Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokuntatyössä on niitä tähtihetkiä, kun saa jonkun ponnen valiokunnan hyväksymäksi ja sitten jopa saa sen täällä isossa salissa ihan koko eduskunnan siunaamaksi. Tämä on politiikan keskeisiä välineitä. Monella edustajalla on, sitten kun täältä pois jättäytyy taikka kansan tahdosta väistyy syrjään, näitä uros- tai naarastekoja tilillään. Tämä ponsitehtailu tarjoaa siihen vallan mainion mahdollisuuden. Silloin voisi kuvitella, että näihin eduskunnan hyväksymiin lausumiin, ponsiin, suhtaudutaan sitten erikoisen suurella arvokkuudella ensin valtioneuvostossa tietysti ja sitten ministeriöissä. Otan nyt esimerkkejä vähän siitä, minkälaista tämä käytännön elämä oikeastaan on.

Hallitusneuvottelujen yhteydessä paljastui aika tavalla paljon uusi asia, joka oli minullekin, joka nyt olen täällä keppaloinut parikymmentä vuotta, uusi asia, joka on ilmiselvästi hyvin valaiseva ja joka palauttaa meidät arkipäivän tasolle näissä asioissa.

Vanhan eduskunnan ja vanhan, nyt eroavan hallituksen viime metrillä käytiin pitkähkö keskustelu tiemaksuista, ja jokainen arvaa, mikä ilmiö antoi tälle keskustelulle aivan erikoista pontta: tietysti rekkajonot tuolla kaakkoisrajan tuntumassa, rekkajonot, jotka saattavat olla 50 kilometriäkin pitkiä. Silloin heräsi kysymys siitä, olisiko paikallaan, että ruvettaisiin jotakin maksua perimään tästä rekkaliikenteestä toisaalta Hangon satamasta eteenpäin ja toisaalta sitten tuolla itärajan pinnassa, kaakkoisrajan pinnassa. Tehtiin lakialoite, joka oli lähestulkoon yksi yhteen Saksan voimassa oleva laki. No, se otettiin eduskunnassa sitten, vaikka olikin lakialoite, käsittelyyn, ja siinä oli takana käytännöllisesti katsoen koko liikenne- ja viestintävaliokunta, elikkä se oli yhteinen hanke. Toisaalta esitettiin eräistä lakialoitteen puutteista johtuen tätä lakialoitetta hylättäväksi, mutta hyväksyttiin ponsi, jossa 24.10. viime vuonna eduskunta edellytti, että "hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin raskaan liikenteen tieosuuskohtaisen tiemaksujärjestelmän luomiseksi". Tämän mukaisesti valtioneuvosto päätti tämän kertomuksen mukaan 16.11. viime syksynä ryhtyä lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.

Mutta mitä tapahtuikaan kerrotun mukaisesti hallitusneuvotteluissa sen jälkeen? Tapahtui niin, että liikenne- ja viestintäministeri, toistan: liikenne- ja viestintäministeri, kieltäytyi viemästä tätä toimeenpanopäätökseen ministeriössä, mikä johti kansliapäällikön kertoman mukaan siihen, että asiassa ei ryhdyttykään eduskunnan yksimielisen tahdon mukaisesti mihinkään toimenpiteisiin, kun niitä toimenpiteitä nyt häneltä perättiin hallitusneuvotteluissa. Siis toisin sanoen yksittäinen ministeri voi kävellä tällä tavalla lainsäädännön kehittämistyössä koko eduskunnan yli. Tämä oli minulle uutinen.

Kun nyt ajatellaan sitä, millä tavalla asia on nyt tänne kertomukseen kerrottu, niin tästä kertomuksesta voi saada sen kuvan, että päätöksen jälkeen ministeriössä on ryhdytty asianomaisiin toimenpiteisiin hallituksen esityksen valmistelemiseksi ja saattamiseksi eduskunnan käsittelyyn, mutta näinpä ei ollutkaan. Niinpä asia annettiin nyt sitten hallitusohjelman avulla tavallaan uudelleen tehtäväksi niille ministereille, jotka nyt aloittavat työnsä. Elikkä tämähän on sellainen asia, joka ansaitsee todella nokanvalkaisua toisaalta valtioneuvostossa ja toisaalta ministeriöitten käytännössä. Eihän näin voi olla asianlaita, ei. Tässä ei ole mitään järkeä.

Sitten minä otan toisen esimerkin siitä, mitenkä nokanvalkaisuun on todella aihetta. Kun esimerkiksi vilkaisette maa- ja metsätalousministeriön pääluokan kohdalla lausumien käsittelyä, niin siellä sanotaan sitten, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Mutta, kun katsotaan saman pääluokan kohdalla, onko tämä systemaattinen johtopäätös jostakin esitetystä tekstistä, niin tässä ei ole mitään logiikkaa.

Otan esimerkiksi lain Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ja sen käsittelyn. Siinä yhteydessä eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan kannanottoon perustuen, että metsästysasioista pitää tehdä aivan erillinen lainsäädännöllinen muutos. Sitten kerrotaan aivan tismalleen, mitenkä tämä prosessi eteni, ja se johti siihen, että eduskunta sitten sääti uuden lain, joka astui voimaan viime vuoden heinäkuun 1. päivänä. Tässä ei ole perässä tietenkään, että ei anna aihetta enempään, koska asia on hoidettu tismalleen niin kuin on esitetty, eikä myöskään esitetä, että tämä ponsi poistetaan, koska se on tullut tarpeettomaksi.

Mutta sitten kun mennään sellaisiin asioihin, jotka ovat erittäin kitkeriä ja epämiellyttäviä asianomaisille virkamiehille tässä ministeriössä, niin vaikka ministeriön omat tekstit, siis ne, jotka ovat eduskunnan käsiteltäväksi saatettuja, sanovat, että nämä ponnet ovat aiheellisia ja riittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, niin jokaisessa sellaisessa täällä lukee, että ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Siis toisin sanoen ministeriön virkamiehet käyttävät poliittista valtaa ohjatakseen sillä tavalla eduskunnan valiokuntia ja viime kädessä sitten perustuslakivaliokuntaa, jotta nämä kiusalliset ponnet poistettaisiin täältä. No, Karl Marx jo opetti aikoinaan, että pitää vaieta siitä, mikä on ideologialle vierasta, ja marxilaisia löytyy valtioneuvoston alaisista ministeriöistä pilvin pimein.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen toimenpidekertomuksessa vuodelta 2006 käsitellään sivulla 46 opintotukea. Haluaisin lausua mielihyväni sen johdosta, että nyt, kun loistavan vaalivoiton seurauksena Kansallinen Kokoomus tuli mukaan uuteen muodostettavaan Vanhasen—Kataisen hallitukseen, opintorahaa ollaan korottamassa 15 prosentilla. Kun kokoomus tuli hallitukseen, opintoraha nousee. Ei tarvitse uuden hallituksen kulttuuriministerin käyttää aikaansa eduskunnan kyselytunnilla ja muilla eduskuntafoorumeilla siihen, että hän selittelee, miksi opintoraha ei hallituksen ohjelman, siis edellisen hallituksen ohjelman, lupauksista huolimatta nouse. Muistan, että kulttuuriministeri joutui näissä selityksissään aikamoisiin vaikeuksiin, ja pitikö muistella Sukselaisen hallitusta ja muuta siinä, mitenkä asia silloin oli. Toinen tärkeä asia tähän liittyen on se, että opiskelijoiden tulorajat nousevat 30 prosenttia eli voi enemmän tienata ilman, että joutuu opintotukea palauttamaan.

Toinen asia, joka täällä hallituksen kertomuksessa liittyy oikeastaan valtiovarainministeriön pääluokkaan, on eläkkeensaajien verotus. Meillä on ollut tilanne Vanhasen punamultahallituksen aikana, että eläkkeensaajat, työeläkkeellä olevat ihmiset, tietyllä tulovälillä, johon sijoittuu suuri osa työeläkkeensaajista, ovat joutuneet maksamaan enemmän veroa eläkkeestään kuin saman tulotason omaava palkansaaja palkastaan. Tämä on hirvittävä epäkohta ollut, mutta Vanhasen punamultahallitus ei ryhtynyt sitä korjaamaan. Nyt, kun kokoomus voitti vaalit ja kokoomus tuli hallitukseen, uusi hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että eläkkeensaajien verotus tältä osin alennetaan palkansaajien verotuksen tasolle, ja tälle haluan antaa vahvan tukeni.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään ed. Kimmo Kiljunen puhui kuluttajansuojasta ja hän oli ihan oikeassa. Se, mitä luvataan, poliitikkojen pitää pitää. Muistan, kuinka Vanhasen ykköshallituksen ohjelmassa todettiin, että opintotukea korotetaan siten, että täysipäiväinen opiskelu on mahdollista, ja täällä neljä vuotta keskusteltiin siitä, koska se korottaminen tapahtuu, mutta salaisessa lisäpöytäkirjassahan jo silloin neljä vuotta sitten ei ollut euroja tähän tarkoitukseen. (Ed. Erkki Virtanen: Koska se sitten tapahtuu?) No, luen tätä kertomusta sitten vuodelta 2006, ja opintotuen osalta täällä todetaan, että mitään korotusta ei sinäkään vuonna tullut.

Muistan kyllä nämä lupaukset. Edustajat Gustafsson ja Viitanen Tampereella Keskustorilla lupasivat opiskelijoille, että kyllä korotetaan opintotukea ilman muuta. Ei tullut sentinkään korotusta viime syksynä täällä eduskunnassa. (Ed. Zyskowicz: Näin on!)

Ed. Kaikkonen teki lakialoitteen, että 1.11. sentään korotetaan, ja siinä oli kaikkien hallituspuolueitten merkittäviä nuoria edustajia mukana. Itse he äänestivät täällä salissa omaa aloitettaan vastaan, jolla pyrittiin opintorahan korottamiseen. (Ed. Zyskowicz: Eli pelkkää bluffia!) Eli kaiken kaikkiaan tässä nähdään, mikä on kuluttajansuoja silloin, kun on punamullasta kysymys. Se on täysi nolla.

Mitä tulee tähän uuteen hallitukseen, Vanhasen kakkoshallitukseen, nyt kuluttajansuoja on voimassa. Nyt on luvattu, että tämän neljän vuoden aikana opintorahaa korotetaan 15 prosenttia, kuten kokoomuksen vaalilupauksessa oli, ja se tulee myöskin tapahtumaan, ja tähän kaikki me voimme luottaa. Ei tarvita mitään pelleilyä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tässä näyttää olevan jonkinlainen alkuverryttely ensi viikon useamman päivän keskusteluun meneillään, (Ed. Zyskowicz: On päästy vasta penkkipunnerrusvaiheeseen!) — Malttakaa mielenne, ed. Zyskowicz! Hallitusohjelmaa pääsee kehumaan ja varmaan arvostelemaankin muussa yhteydessä.

Mutta ed. Zyskowiczin puheenvuoroon viitaten haluan kuitenkin pöytäkirjoihin merkittäväksi, että viime vaalikaudella opiskelijoiden etuuksia korotettiin kaikilta muilta osin kuin opintotuen osalta: terveydenhoidon osalta, toisen asteen opiskelijoitten vanhempien tulorajojen osalta, ateriakorvausten osalta, asumistuen osalta; kaikkia korotettiin. Laiskanläksyksi jäi tämä 15 prosentin opintotuen korotus. Se oli muuten SDP:n vaaliohjelmassa ja vaalilupausten joukossa niin, että jos SDP olisi nyt hallitusvastuussa, tämä sama asia olisi tullut hoidettua silloinkin, (Ed. Zyskowicz: Tai jopa paremmin!) koska me lupasimme sen ennen vaaleja. Mutta pitää myöskin todeta, että aika paljon opiskelijoitten asioita viime vaalikaudella kuitenkin saatiin hoidetuksi, niin että ei se ihan mustavalkoinen se tilanne ole.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä arvostan edustajia Zyskowicz ja Sasi. Molemmat ovat sillä tavalla suoraselkäisiä, rehellisiä kansanedustajia, että he todella puhuvat äänestäjien kuluttajansuojasta. Tähän aiheeseen me varmaankin tulemme palaamaan vielä moneenkin kertaan. Nyt ed. Zyskowicz viittasi opintorahaan, opintotukeen ja eläkkeisiin tämän hallituksen kertomuksen yhteydessä.

Jos otamme, kun ed. Saarinen kerran puhui opintorahasta, tämän toisen puolen, nämä eläkkeet, ed. Zyskowicz viittasi siihen, että merkittävä osa eläkkeensaajista on verotuksellisesti eriarvoisessa asemassa ansiotuloa saaviin nähden. Totta, tietty eläkkeensaajaryhmä, 13 000—36 000 euroa vuodessa tienaavat eläkkeensaajat, maksaa enemmän veroa kuin vastaavan tulon saavat palkansaajat.

Tämä ilmiö, mihin ed. Zyskowicz viittasi, ei muuten ollut Vanhasen punamultahallituksen aikainen ilmiö. (Ed. Zyskowicz: Ei, se oli koko sen ajan!) — Se on elänyt sen ajan, mutta se on myöskin elänyt sen ajan, ed. Zyskowicz, jolloin Kansallinen Kokoomus huolimatta nyt tässä vaiheessa hienosta vaalivoitosta on myöskin ollut hallituksessa. Tämä on vanhempi ilmiö. — Ed. Zyskowiczillä olisi ollut aivan erinomainen tilaisuus patistaa omaa hallitusryhmäänsä aikaisemmissa vaiheissa 16 vuoden aikana, minkä Kokoomus oli hallituksessa, muuttamaan, korjaamaan tämän selvän epäkohdan, mihin ed. Zyskowicz viittasi. Turha nyt on tätä punamultahallitusta tässä niin kovasti kepittää, ed. Zyskowicz. Pitäkää vakavasti huolta äänestäjien kuluttajansuojasta myöskin tässä eläkekysymyksessä.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz puuttui hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä erittäin tärkeään asiaan, kun hän nosti esille opiskelijoiden toimeentulon. Viime hallituskauden aikana punamultahallitus sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla teki parannuksia kahteen opintotuen osaan. Kun opintotuki muodostuu kolmesta eri osasta, eli opintolainasta, asumislisästä ja opintorahasta, kahta näistä parannettiin viime vaalikauden aikana. Tämä kolmas, eli opintoraha, jäi sitten laiskanläksyksi tulevalle hallitukselle. Olen iloinen siitä, että opintorahan korotus 15 prosentilla sisältyy uuteen porvarihallituksen hallitusohjelmaan, kuten myös 30 prosentin tulorajojen nostaminen.

Jäin miettimään sitä, että niin kuin me kaikki tiedämme, kustannukset tuosta opintorahan korottamisesta 15 prosentilla ovat vuositasolla 67 miljoonaa euroa, ja hallitus on tässä uudessa hallitusohjelmassaan, jota ensi viikolla tarkemmin käsittelemme, varannut koko tähän opintotukiremonttiin vain 79 miljoonaa euroa, niin missä vaiheessa hallitus aikoo toteuttaa tämän opintotukiuudistuksen ja opintorahojen korottamisen, koska tuo raha ei missään tapauksessa tule riittämään siihen, että tuo uudistus toteutettaisiin hallituskauden alkutaipaleella. Sen takia tässä hallitusohjelmassa piileekin mielestäni suuri kuluttajansuojapetos opiskelijoita kohtaan. Mielestäni tästä pitäisi ensi viikolla aktiivisemmin käydä keskustelua, kuten myös opintojen maksuttomuudesta, jota porvarihallitus aikoo valitettavasti omassa ohjelmassaan tulla romuttamaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että ed. Sasi vastaa tähän ed. Urpilaisen konkreettiseen kysymykseen, mutta jo nyt voin sanoa, että teillä on väärinkäsitys näiden lukujen ideasta. Ne tarkoittavat vuositasolla vuotta 2011, ja näin ollen mitään kumulatiivisia vaikutuksia ei siinä ole laskettu.

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen ja ed. Kimmo Kiljunen vastasivat puheenvuorooni lukemalla hallituksen kertomusta vuodelta 2006. Muistamalla viime vaalikauden me tiedämme, että Vanhasen punamultahallitus ei korottanut sentilläkään opintorahaa. Me tiedämme, että opintotukeen tehtiin eräitä parannuksia, jotka nekään useimmat eivät perustuneet hallituksen esityksiin vaan eduskunnassa hallituspuolueiden yhdessä sopimiin korjauksiin ja parannuksiin hallituksen budjettiesitykseen. Tästä nostan hattua hallituspuolueiden eduskuntaryhmille, mutta turha siitä on hallitukselle mennä nyt kiitostaantamaan.

Tosiasiaksi jää, herra puhemies, että Vanhasen punamultahallitus ei antanut senttiäkään opintorahaan korotusta. Kun kokoomus tuli hallitukseen, opintoraha nousee sen 15 prosenttia, joka on ollut opiskelijoiden vaatimus ja jonka kokoomus vaalien alla myös opiskelijoille lupasi. Nouse jo -kampanja johti tulokseen, kun kokoomus voitti vaalit ja pääsi hallitukseen mukaan.

Mitä eläkkeensaajien verotukseen tulee, ed. Kiljunen, tämä ei ole 16 vuoden takainen asia. Se on syntynyt vähitellen, kun palkansaajien ansiotulovähennystä on kohennettu Lipposen ykköshallituksesta alkaen. Tosiasiaksi jää, että neljä vuotta punamultahallitus eli ja oli itseensä tyytyväinen. Eläkkeensaajien verotus oli kireämpää tältä osin kuin palkansaajien. Kun kokoomus tuli hallitukseen, tämä ero päätettiin korjata, ja eläkkeensaajat turuilla ja toreilla kiittelevät meitä tästä. Se on eri asia, että media (Puhemies: 2 minuuttia!) ei taas ole tätäkään huomannut.

Pekka Ravi /kok:

Herra puhemies! Haluan vahvistaa ed. Zyskowiczin näkemystä tästä veroeron syntymisestä. Se on todella tapahtunut tämän ansiotulovähennyksen asteittaisen keventämisen kautta. Sitä kautta pääosa siitä epäkohdasta on syntynyt, ja on erittäin hyvä asia, että se nyt oikaistaan. Mutta haluan kiinnittää huomiota siihen, kun se mitä todennäköisimmin oikaistaan eläketulovähennystä korottamalla, että menetellään kunnille syntyvän verotulomenetyksen suhteen samalla tavalla kuin on menetelty tämän ansiotulovähennyksen suhteen. Toisin sanoen se kompensoidaan kuntakentällä. (Ed. Laitinen: Ei lue hallitusohjelmassa!) — Joo, mutta näin on meneteltävä, koska muuten syntyy kunnallistalouteen merkittävä ongelma. (Eduskunnasta: Zyskowicz hoitaa!) — Hän ei ole hallituksessa minun käsittääkseni.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt on kuultu ed. Zyskowiczin mainospaloja suunnilleen joka lakiesityksen kohdalla, niin tietenkin voisi ryhtyä puhumaan paitsi hallitusohjelman kuluttajansuojasta tietysti myöskin näitten mainospalojen kuluttajansuojasta, mutta mehän tulemme sen näkemään. Siinä katsannossa minusta on tietysti vähän arveluttavaa, että taas kerran täällä ryhdytään puhumaan kahden tai kolmen hallituksen takaisista synneistä. Tosiasia on, kuten edustajat Zyskowicz ja Ravi totesivat eläkeläisten verotuksen osalta, että edellinen hallitus alentaessaan palkansaajien ansiotulovähennystä olisi samalla voinut korottaa tietenkin myöskin eläkkeensaajien eläketulovähennystä ja alentaa sitä kautta verotusta, jolloin olisi ratkennut tämä ongelma, jonka joku aiheutti jossain kaukaisuudessa ja on tietenkin syyllinen, vaikkei sillä enää mitään merkitystä ole. Mutta olennaista on nyt tietenkin se, mitä tämä uusi hallitus tekee, ja todellakin opintorahan osalta kiinnostaisi kuluttajansuojamielessä saada se takuupäivämäärä, milloin opintorahaa aiotaan oikeasti korottaa, koska se tietysti ratkaisee aika isolta osalta sen, kuinka hyvä tämä hallitus nyt sitten tulee olemaan.

Ja lopuksi ed. Pulliaiselle: Voi olla, että Marx on varmaan syyllinen hallituksen kertomuksen, sanoisiko, epätäsmällisyyteen, mutta ehkä kannattaisi kokeilla Hegeliäkin. Hegelhän totesi, kun joku väitti, että tosiasiat puhuvat hänen teoriaansa vastaan, että sen pahempi tosiasioille. Tämä on aika usein ollut myöskin hallituksen linja.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallituksen toimia, niin menneitä kuin tuleviakin, seurataan hyvin tarkkaan tässä talossa. Ja kun tässä on puhuttu kuluttajansuojasta ja puhuttu siitä, mitä on luvattu ja mitä on hallitusohjelmaan kirjattu, niin minä voisin kertoa teille, mitä ehkä ette tiedä siellä vasemmalla laidalla, että muistaakseni kokoomuksen vaaliohjelmassa vaadittiin tämän opiskelijan vapaan tulon alarajan nostamista 20 prosentilla. Hupsista, se nousikin 30 prosenttia. Että ketähän siitä pitäisi syyttää tai ketä te siitä syytätte, että nostammekin 10 prosenttiyksikköä enemmän tätä vapaan tulon alarajaa kuin olimme luvanneet?

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsissä tässä 300 sivua erilaisia toimenpiteitä. Onko kaikki hyvin näiden toimenpiteiden jälkeen? Talous voi hyvin, näin on varmastikin. Mutta entäpä miten on lasten ja nuorten tilanne? Meidän on todettava, että lasten ja nuorten pahoinvointi on noussut voimakkaasti kuluneiden neljän vuoden aikana. Toimenpiteet, joita on tehty esimerkiksi alkoholipolitiikassa, ovat vain pahentaneet lasten ja nuorten tilannetta. Lapset ovat pystyneet näiden päätösten jälkeen ostamaan taskurahalla kossupullon.

Näenkin, että meillä on onneksi toivoa. Meillä on hyvä hallitusohjelma, jossa lapset ja nuoret on otettu erityiseen huolenpitoon. Uskon, että meidän lapsissa ja nuorissa on toivoa tästä eteenpäin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta ed. Urpilaiselle, kun hän kysyi, onko rahat varattu, että tosiaan täällä on hallitusohjelman liitteessä sivulla 61 todettu "Osaamisen edistäminen: opintotuki 79 milj. euroa". Hallitusneuvottelujen taloustyöryhmässä, jossa olin mukana, lähtökohta oli se, että tämä vastaa 15 prosentin korotusta opintorahaan. Tämä on valtiovarainministeriön oma arvio, ja sen budjettipäällikkö on myöskin sen neuvotteluissa vahvistanut.

Mitä tulee sitten ajankohtaan, koska tämä 15 prosentin korotus tulee, niin siitä hallitusohjelmaneuvotteluissa ei sovittu. Siihen tietysti vähän vaikuttavat myöskin suhdanteet, ja katsotaan sitten kehysten sisällä, missä vaiheessa on tarkoituksenmukaista mitäkin korotuksia tehdä, joten päivä jäi näissä neuvotteluissa ainakin minun tietääkseni auki, mutta rahat on täysimääräisesti varattu tuohon 15 prosentin korotukseen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ikään kuin vastauspuheenvuorona ed. Zyskowiczille vielä tähän opintotukitarkasteluun, että ei sitä nyt voi ihan täysimääräisesti sosialidemokraattien syliinkään kaataa. Sehän oli ministeri Saarelan esittelyn varassa oleva asia, ja hän kävi täällä meille julkisesti pariinkin kertaan ministeriaitiosta itse sanomassa, että hän ei aio sellaista esitystä eduskunnalle tuoda. Te olette nyt sen keskustapuolueen kanssa vastuussa hallituspolitiikasta, ja tämä on erinomaisen hyvä esitys. Kyllä tämä oli, niin kuin ed. Zyskowicz hyvin tietää, esillä myös joulukuussa kovan budjettiväännön kohteena. Tunnustan, se homma jäi tekemättä. Muuten opiskelijoitten asioita heidän toiveittensa mukaan toteutettiin erinomaisen hyvin.

Ed. Zyskowicz on ammattitaitoinen poliitikko, ja kun hän sanoo, että ei saa hallitukselle antaa kiitoksia joistakin asioista, joita eduskunta on oma-aloitteisesti täällä ikään kuin päättänyt, niin kyllähän ed. Zyskowicz tietää, että eduskunnassa hallituspuolueitten edustajat kuitenkin yhteistyössä neuvotellen hallituksen kanssa tekevät ratkaisuja, ja jos hallitus vetää liinat niin tiukalle, että uhkaa erollaan, niin silloin tällöin jää eduskunnassakin ratkaisut tekemättä. Muistelen sinipuna-aikoja esimerkiksi. Kun pannaan veitsi eduskunnan kurkulle, niin hallitus on aika vahvoilla. Tässä mielessä kyllä sulat ovat sitten yhteisiä niin eduskunnalla kuin hallituksellakin, olkoon se pohja mikä tahansa, ja ne päätökset, mitkä tehdään, kyllä syntyvät eduskunnan ja hallituksen kanssa yhteistyössä. Anteeksi vaan, että ikään kuin joudun tässä asiassa vähän oikaisemaan ed. Zyskowiczin toteamuksia. Ansiot ovat yhteisiä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz auttoi minua hetki sitten lukuharjoituksissa, ja minä toivoisin, anteeksi vaan, ed. Zyskowicz, että pystyisitte kuuntelemaan puheenvuoroa, joka tulee salista, mieluummin kuin teidän kolleganne puheenvuoroa, jota minä en kuule. Tässä yhteydessä me käymme kuitenkin salikeskustelua täällä. (Ed. Zyskowicz: Hän on kauniimpi!) — Minä ymmärrän sen. Annan kaiken arvon sille.

Mutta ed. Zyskowicz, auttaisitteko minua myöskin toisessa asiassa — kiitos lukuharjoituksesta — mutta auttaisitteko minua, kun minulla on muistikatko? Minulla on ongelmana muistikatko.

Palkansaajien ansiotulovähennyksen (Ed. Saarinen: Työterveyteen!) verohelpotukset, jotka on tehty, käynnistettiin Lipposen ensimmäisen ja toisen hallituksen aikana, ja ne aiheuttivat tämän eläkeläisten ongelman, jossa tiettyä eläkkeensaajaryhmää verotetaan tiukemmin kuin palkansaajia. Minulla on nyt tällä hetkellä vaikeuksia muistaa, mitkä kaikki puolueet olivat tuossa hallituksessa. Auttaisitteko minua siinä, mikä oli kansallisen kokoomuksen rooli Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksessa? Se auttaisi minua ymmärtämään tämän asian logiikkaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Turhaa meidän on jahkata tästä. Opintoraha nousee sitten 15 prosenttia. Siinä ovat puhtaat jauhot onneksi pussissa. Viime joulun alla tuli äänestettyä sen korotuksen puolesta jo silloin, että olisi tehty, jotta linja ei muutu tässä onneksi.

Mutta yksi asia, joka siinä mielessä kuluttajansuojan osalta ihmetyttää, kun hallituksessa on yksi puolue, vihreät, joka tuossa vaalien alla kyllä lupasi ainakin Pohjois-Karjalassa erityisen ansiokkaasti 440 euroa tämmöistä perustuloa, kansalaispalkkaa. Sehän tarkoittaa, että tämä opintotuki olisi lähes kaksinkertaistunut. Nyt jostain ihmeen syystä sitä ei näy tuolla. En tiedä, miten tämmöinen takuujuttu toimii vihreiden osalta sitten. Siellä ihmiset äänestivät vihreitä innokkaasti, ja niin kuin näkyy, siellä hyviä tuloksia tuli, mutta ilmeisesti se takuu ei päde ihan kaikkien puolueiden osalta kyllä.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta ed. Sasille, vaikka hän poistui salista, kun hän viittasi hallitusohjelman liitteeseen sivulle 61, jossa mainitaan, että opintotukeen on varattu uudessa hallitusohjelmassa 79 miljoonaa euroa, niin opintorahan korottaminen 15 prosentilla maksaa vuosittain 67 miljoonaa euroa eli yhteensä neljän vuoden aikana tuo kustannusarvio on 268 miljoonaa euroa. Eli herää kysymys, jos siihen on varattu neljälle vuodelle 79 miljoonaa euroa, niin tämähän käytännössä tarkoittaa sitä, että opintoraha tulee nousemaan hallituskauden tai vaalikauden ihan loppusuoralla, koska tuolla samalla rahalla täytyy toteuttaa myös tulorajojen nostaminen 30 prosentilla.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan tästä opintotuesta, kun ed. Urpilainen ei vieläkään täysin sisäistänyt tätä logiikkaa, mikä tässä paperissa on, niin haluan ihan edustajien ymmärryksen ja tiedon vahvistamiseksi todeta, että tässä hallitusohjelman liitteessä, jossa lukee "Menojen muutokset", on tehty ne muutokset tähän 2007 maaliskuun kehykseen verrattuna siten, että näistä luvuista voi päätellä, paljonko vuositasolla tietyt menot tulevat nousemaan. Esimerkiksi on arvioitu, että opintotuen korotus vuositasolla on 79 miljoonaa euroa, (Ed. Kimmo Kiljunen: Mistä vuodesta alkaen?) siis tämä ei ole kumulatiivinen luku, tämä ei kerro sitä, paljonko 2007, 2008, 2009, 2010 jne., vaan tämä kertoo per vuosi. Nyt tietysti riippuu siitä, milloin korotus tulee voimaan; jos se tulee voimaan jo 2008, niin kumulatiivinen luku on tietysti moninkertainen verrattuna esimerkiksi siihen, että se tulisi voimaan 2010.

Eli, ed. Urpilainen, vielä tästä luvusta emme voi lukea sitä, minä vuonna opintorahaa 15 prosentilla korotetaan, mutta tästä voimme lukea sen, että hallitus on varautunut, aivan oikein, siihen, että vuositasolla korotus, kokonaismäärä, hallituksen omien asiantuntijoiden arvioiden mukaan, tämä 15 prosentin korotusmäärä, on 79 miljoonaa euroa.