5) Laki tuloverolain muuttamisesta
Merja Kuusisto /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lakialoite tuloveron muuttamisesta: Yksinhuoltajat
saivat aiemmin kaikille lapsiperheille kuuluneen verovähennyksen
ja erillisen kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen.
Verovähennyksillä tasattiin lasten elatuksen vaikutusta
perheiden veronmaksukykyyn. Perhetukiuudistus poisti perhepoliittisen verovähennyksen.
Koko väestön suhteellinen pienituloisuusaste on
noussut 7 prosentista lähes 14 prosenttiin vuodesta 1995
vuoteen 2007. Pienituloisten henkilöiden määrä on
samalla melkein kaksinkertaistunut. Samassa ajassa pienituloisten
yksinhuoltajatalouksien määrä on nelinkertaistunut.
Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajilla ja yhden hengen
talouksilla. Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2007 kaikkiaan
noin 180 000. Heistä pienituloisiin kuului miltei
kolmannes eli 32,3 prosenttia. Eli vuonna 1995 pienituloisia yksinhuoltajatalouksia
oli 8 prosenttia, mutta 2007 siis jo yli 32 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni vastaa hyvin hallituksen tavoitteisiin
köyhyyden vähentämisestä. Tällä tuloverolain
muuttamisella esitän sitä, että verovelvollisen
luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa
vähennetään 1 200 euroa, jos
hän on verovuonna elättänyt alaikäistä lasta
eikä häneen sovelleta tämän
lain puolisoita koskevia säännöksiä.
Eli tämä tarkoittaisi yksinhuoltajaperheille 100
euroa kuukaudessa enemmän käyttörahaa.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kuusisto nostaa tärkeää asiaa
esille, edelleen hyvinvointi-Suomessa lapsiköyhyyttä riittää.
Se ei suinkaan ole kadonnut mihinkään hyvinvoinnista
huolimatta, päinvastoin. Yksinhuoltajaköyhyys
on iso ongelma ja johtaa lasten suureen eriarvoisuuteen. Esimerkiksi
harrastusmahdollisuudet ovat hyvin paljon heikommat usein yksinhuoltajaperheissä mutta
myös monilapsisissa köyhissä perheissä.
Eli tämän yksinhuoltajavähennyksen lisäksi
haluaisin nostaa keskusteluun myös lapsiperhevähennyksen
tai lapsivähennyksen mahdollisuuden Suomessa, jonka minun mielestäni
pitäisi olla enemmän lapsiystävällisempi
maa, mitä se tänä päivänä on.
Siinä perheiden tukemisen ja perheköyhyyden poistamisen tulisi
olla meidän kaikkien agendalla ja tärkeä asia.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Kuusiston aloitteessa on erittäin
hyvä lähtökohta parantaa yksinhuoltajaperheiden
asemaa. Kaikkein köyhimmissä perheissä on
erittäin paljon nimenomaan yksinhuoltajaperheitä.
Lasten ja nuorten pahoinvoinnista kertovissa mittareissa ei
ole viime vuosina tapahtunut juuri mitään myönteistä kehitystä.
Lastensuojelun tarve jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi huostaanottotapaukset
lisääntyvät jatkuvasti. Lapsiperheiden suhteellinen
köyhyys ei ota hellittääkseen, ja yksinhuoltajien
osuus pienituloisista oli 11 prosenttia vuonna 2007, mikä taso
on pysynyt suunnilleen samana koko 2000-luvun.
Nuoriso näyttää monen mittarin mukaan
myös polarisoituvan. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin,
ovat terveitä, harrastavat liikuntaa ja muita aktiviteetteja,
mutta osalla pahoinvointi kasvaa ja syrjäytymisriskit kasaantuvat.
Mahdollisuus harrastaa on erittäin tärkeää,
ja monesti se voi olla rahasta kiinni. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen
kertoi Lapsen puolesta -ryhmälle, että lasten
ja nuorten taiteellisen toiminnan tukeminen ehkäisee tehokkaasti
mielenterveyden häiriöitä.
Yksinhuoltajat ovat myös arjessa tiukilla, koska he
huolehtivat yksin niin paljosta. Harrastuksiin viemiset, sairaasta
lapsesta huolehtiminen, siivous, tämä kaikki voi
aiheuttaa jaksamattomuutta, ja taloudellinen ahdinko voi vain pahentaa
tilannetta, mikä loppujen lopuksi kostautuu lasten pahoinvointina.
Arvoisa puhemies! Aloitteessa esitetään sitä, että yksinhuoltajaperheitä tuettaisiin
kunnallisveron kautta siten, että verotukea saisi 1 002
euroon asti. Tämä olisi oikeudenmukaista nimenomaan
yksinhuoltajille, auttaisi kaikkein heikompiosaisiakin, jos vain
pidetään huoli, että tätä ei
samalla sitten poistettaisi toimeentulotuen kautta, mutta toisaalta
on syytä tarkastella aloitteen käsittelyssä myös
kuntatalouden tilaa. Kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu
ja talouden taantuma edellyttäisi Kuntaliiton mukaan miljardin
euron korjausliikettä, eli kunnat ovat todellakin nyt vakavassa
ahdingossa peruspalveluiden tuottamisessa. Mutta siitä huolimatta
nimenomaan tässä aloitteessa esitetyt näkökohdat
ja esitykset ovat erittäin kannatettavia ja olisikin syytä harkita
tarkkaan, miten kompensoitaisiin kunnille tämä aloitteen
hyvä ja kannatettava ajatus.
Joka tapauksessa yksinhuoltajaperheiden asemaa on parannettava.
Yksi tärkeä seikka on esimerkiksi asumiskustannukset,
jotka monesti ovat yksinhuoltajille kohtuuttomia, yhden maksavan aikuisen
perheille. Näitä asioita varmasti Sata-komiteakin
miettii, kun komitealla on vielä mietittävänään
asumistuen uudistus ja nimenomaan lapsiperheiden tukemisen kautta.
Tässä aloitteessa on esitetty yksi varteenotettava
hyvä vaihtoehto parantaa heikompiosaisten lapsiperheiden,
yksinhuoltajaperheiden, asemaa.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassahan tosiaan muun muassa
todetaan, että hallituksen tavoitteena on köyhyyden
vähentäminen. Me hyvin tiedämme, että köyhyys
on kasvanut koko 2000-luvun. Toisaalta hallituspuolueitten taholta
on hyvinkin usein toisteltu tätä, että pienimpiä sairaus-, äitiys-
ja muun muassa isyyspäivärahoja korotetaan, ja
on ihan ok, että niitä korotetaan. Nyt hiljattain
tuli ilmoitus hallitukselta, että lapsilisät sidotaan
indeksiin ja takuueläke toteutetaan. Nämä ovat
kyllä valitettavasti siellä runsaan kahden vuoden päässä.
Mutta ihan tähän aloitteeseen liittyen — en käy
toistamaan, erittäin monet asiat ed. Karimäki
toi puheenvuorossaan esille — yksinhuoltajat on sellainen
ryhmä, joka erityisesti kärsii tästä toimeentulon
puolelta. Mutta meidän on muistettava, että myös
on ryhmiä, joita hallituksen puolelta ei ole muistettu,
ja toivon pikaisesti toimenpiteitä heidän elinolosuhteittensa
parantamiseksi. Erityisesti tässä toisin esiin
työttömät, eli heille ei ole muun muassa
päivärahoihin korotusesityksiä tuotu.
Toki siellä on muitakin ryhmiä, opiskelijat voi
mainita, eli tulonsiirrot ovat jääneet tavallaan
jälkeen.
Mutta tähän aloitteeseen erityisesti, arvoisa puhemies.
Haluan tähdentää, niin hyvä kuin
tämä on, että on muistettava sitten — toivottavasti
tietysti tämä toteutuisi, ja jos ja kun se toteutuu — että kunnille
kompensoidaan sitten nämä verotulomenetykset.
Me tiedämme kuntatalouden tilan, siitä on paljon
keskusteltu ja jatkossakin keskustelua käydään,
(Puhemies: Kaksi!) niin todella tällaiset, joilla ollaan
kuntaverotusta heikentämässä, on valtion
puolelta kompensoitava.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Lapsiköyhyys
on todellinen häpeäpilkku Suomelle. Kuten tämän
lakialoitteen perusteluosasta on luettavissa, pienituloisiin kotitalouksiin
kuuluu 150 000 lasta ja yksinhuoltajaperheistä jopa
neljännes on toimeentulotukiasiakkaita. Näille
perheille kunnalliset peruspalvelut ovat se kaikkein tärkein
asia. Palvelujen laadusta ja saatavuudesta onkin pidettävä varsinkin
nyt tässä kohdin huolta, kun eletään
tässä taantumassa. Esimerkiksi lapsiperheiden
kotipalvelu on sellainen lakisääteinen palvelu,
jonka saaminen monissa kunnissa on lähes tyystin unohdettu,
jopa 60 prosenttia Suomen kunnista ei hoida tätä velvoitetta
millään tavalla. Se on hyvin valitettavaa, koska
tämä on osaltaan erittäin tärkeää ennalta
ehkäisevää perhetyötä.
Lakialoitteen ehdottama toimenpide on hyvin kohdennettu lisätoimi
lapsiperheiden taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Se on myös
riittävän suuri tulonsiirto, jotta sillä on
myös aidosti merkitystä näille perheille.
Mutta niin kuin tässä keskustelussa jo kävi
hyvin esille, jos ja kun tätä lähdetään
pohtimaan ja miettimään pidemmälle, niin
kunnille on ehdottomasti hoidettava kompensaatio tästä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Se, kun nämä lapsivähennykset
aikanaan poistettiin, oli minusta virheliike. Silloin en sattunut
olemaan vielä eduskunnassa, mutta sivusta kovasti arvosteltiin
tätä. Minusta se on sillä tavalla omituinen ratkaisu — en
tiedä, miten paljon sillä on vaikutusta ollut
sitten syntyvyyteen ja miten paljon yleensä on, mutta kuitenkin — kun
nyt tarvittaisiin uusia suomalaisia ja toivoisi, että tämä yhteiskunta
olisi lapsiystävällinen sillä tavalla,
jotta täällä ainakaan toimeentulo ei
olisi este lap-sien tekemiseen, jotta miten pärjätään,
niin minusta tässä on yksi hyvä aloite
ja olen allekirjoittajana tämän takana. Sen lisäksi
minä odottaisin kyllä toimia, jotta me palaisimme
siihen vanhaan järjestelmään, jossa tämä lapsivähennys suotaisiin
kaikille, ei pelkästään yksinhuoltajille, koska
se olisi tietty signaali kuitenkin sen ikäisille ihmisille,
jotka pystyvät niitä lapsia tekemään, ja
saataisiin tämä suomalainen yhteiskunta sillä tavalla
turvattua, että meillä olisi sitten veronmaksajia
ja työntekijöitä jatkossakin, eikä kävisi niin
kuin nämä tilastot ja ennusteet näyttävät,
että meillä käy kurjasti tässä.
Ei hyvin montaa kymmentä vuotta eteenpäin mene,
kun meillä on huoltosuhde aika heikko, ja sen takia tässä vielä olisi
toimia tehtävissä, jotta se kehitys saataisiin pysähtymään.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela toi esille aivan perusteltuja
näkemyksiä ja huolenaiheita. Todellakin pitäisi
voida selvittää vaikkapa Sata-komiteassa, onko
tämä lapsivähennys, joka aikoinaan on
poistunut, milloinka palautettavissa. Pitäisin sitä hyvin
välttämättömänä lapsiperheitten,
lapsen huoltajien kannalta.
Lakialoitteessa tuodaan esille yksinhuoltajien elämän
arkea. Yksinhuoltajat ovat kiitettävällä tavalla
pitäneet yhteyttä allekirjoittaneeseenkin kysymyksissä,
jotka liittyvät toimeentuloon ja elämässä selviämiseen.
Toivonkin, että tämä aloite asianomaisessa
valiokunnassa saa käsittelyn, joka tässä esitetyillä syillä sille
kuuluu, ja että asioihin voidaan kiinnittää huomiota.
Mutta aivan kuten edustajat ovat täällä tuoneet
esille, jos kunnallisveropohjassa tapahtuu vähennyksiä,
niin nämä on kyllä täysimääräisesti
kompensoitava kunnille. Tämän pitää olla
selkeä lähtökohta, koska kunnat joutuvat
muuten tinkimään kaikesta muusta ihmistä lähellä olevasta
perustarpeitten hoidosta, jos niille tulee veropohjan vähennyksiä ja
samaan aikaan lisää tehtäviä.
Mutta toivon, että lakialoite, joka on keskustelun
aiheena, saa asianomaisessa valiokunnassa oikean käsittelyn.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen
ja eriarvoistumisen poistaminen on ehdottomasti tärkeä tavoite,
ja ed. Kuusiston lakialoite on erittäin hyvä.
Tässä kun otetaan lapsiperheistä vielä yksinhuoltajat,
niin tiedämme, että heillä on useimmilla
hyvin tiukkaa taloudessa ja myöskin arjesta selviytyminen
on monilla hyvinkin vaikeata. Näissä arjen tilanteissa
monesti meillä pitäisi olla myöskin kunnissa
tarjota auttavia käsiä, esimerkiksi kotiapua,
jotta kun tulee esimerkiksi sairastumistilanne, niin pystytään
sitä tarjoamaan.
Lapsiperheisiin liittyen hallitus on tehnyt toimenpiteitä.
Meillä on annettu 10 euroa per lapsi yksinhuoltajaperheisiin.
Sen lisäksi kolmannesta lapsesta myös on annettu
tämä 10 euron lisä. Samoin meille on
tullut tämä vanhempainpäivärahojen
ja sairauspäivärahojen korottaminen työmarkkinatuelle,
joka on erittäin hyvä asia, mutta kuitenkin paljon
meille jää vielä tehtävää.
Jos pohditaan ihan elvytyksenkin näkökulmasta,
niin kaikki se raha, mikä lapsiperheisiin laitetaan, on takuuvarmasti
taloudessa kiertämässä uudestaan. Tältä osin
pohdituttaa meidän verojärjestelmä, että kun
siellä on poistettu nämä lapsivähennykset,
niin olisiko syytä nostaa uudestaan keskusteluun lapsivähennysten
tuominen verotukseen.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa puhemies! Useimpien lapsiperheiden tulokehitys on 1990-luvulla
ja 2000-luvulla ollut kohtalainen tai hyvä, mutta köyhyysrajan
alapuolella elävien lapsiperheiden osuus on kuitenkin kaksinkertaistunut.
Vuonna 2003 köyhiä lapsiperheitä oli 63 000
ja niissä asui 131 000 lasta. Eniten köyhyys
on lisääntynyt suurissa lapsiperheissä,
yhden huoltajan perheissä ja perheissä, joissa
on alle kolmevuotiaita lapsia. Perheen heikko taloudellinen tilanne
usein heikentää lapsen fyysistä ja psyykkistä terveyttä,
koulumenestystä ja vanhemmilta saatua huolenpitoa.
Toimeentulon riittämättömyyden syitä on
monia, mutta jälleen lisääntymässä olevat
leipäjonot ovat osoitus siitä, ettei sosiaaliturva
riitä turvaamaan perustoimeentuloa tällä hetkellä kaikille.
Vakava haaste suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on myös
niin sanottu uusköyhyys: Tulojen riittämättömyys
koskee myös perheitä, joissa on kaksi kokopäivätyötä tekevää aikuista. Tämän
vuoksi muun muassa pidän ed. Kuusiston tekemää aloitetta
kannatettavana.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Kaikki toimet, mitkä tähtäävät
köyhyyden poistamiseen, ovat hyviä, ja luonnollisesti
lapsiperheissä nyt on todettu, että tätä toimenpidettä todellakin
tarvitaan. Tiedän itse monia yksinhuoltajaperheitä,
joissa on jouduttu muun muassa lopettamaan lapsen urheiluharrastus
sen takia, että yksinkertaisesti siihen ei ole rahaa, ja
se nyt kuulostaa jo tosi harmilliselta. Olen kuitenkin samaa mieltä,
mitä täällä edustajat Oinonen
ja Lahtela toivat esille, että varmastikin tämän
lapsivähennyksen uusi käsittely olisi tässä vaiheessa
hyvin aiheellinen, ja myös tietysti tulee mieleen tämä Sata-komitean
tekemä työ, että ennen kaikkea siellä nyt
voisi tätä asiaa jo ennalta käsitellä ja pohtia.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Lakialoitteesta keskustelimme aikaisemmin
illalla ja lähinnä siitä, miten pitkä se
tie on, ennen kuin ne tulevat uudestaan tänne istuntosaliin
käsittelyyn. Mietin, että olisiko mahdollista
pyytää puhemiestä perehtymään
asiaan, olisiko mahdollista luoda ihan selkeät säännöt,
että siinä vaiheessa, kun lakialoite on ollut
ensimmäisen kerran täällä keskustelussa
salissa, niin olisi ehkä joku 3 kuukautta tai 6 kuukautta,
kun valiokunnan tulee ottaa asia käsittelyyn. Nythän
se riippuu hyvin paljon siitä, kuka on valiokunnan puheenjohtaja. Yhtä lakialoitetta
olen perännyt, minkä ed. Karimäki on
tehnyt, ja sain vastauksen, että saattaa olla, että hän
ottaa sen käsittelyyn juuri ennen kuin tämä eduskuntakausi
päättyy. Sinne hattuhyllylle ne laitetaan. Ei
yhtään kiinnosta, onko siinä 20 nimeä vai
onko siinä 100 nimeä, sanoi puheenjohtaja.
Tämmöistä valiokunnassa olevien puheenjohtajien
arvostusta kansanedustajien lakialoitetta kohtaan pitäisi
kyllä vähän saada paremmalle tolalle
ja yleensä siihen arvostusta, että me teemme näitä lakialoitteita.
Me olemme täällä kumminkin kansalaisten
edustajina, me tuomme tänne esiin niitä asioita,
mitä kansalaiset meille esittävät. Kyllä meillä edustajilla
on mahdollisuus olettaa, että meidän lakialoitteemme
sujuvat täällä organisaatiossa jossain
tietyssä kaaviossa, etteivät ne ole riippuvaisia
esimerkiksi siitä, miten valiokunnan puheenjohtaja haluaa
toimia minkäkin lakialoitteen kanssa.
Keskustelu päättyi.