Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän viran perustamisesta. Valiokunta puoltaa tätä esitystä.

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden yksityissektoreiden työpaikkojen yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamisen valvontaa varten perustetaan työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen uusi riippumaton erityisviranomainen, yhteistoiminta-asiamies. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät painottuvat ennalta ehkäisevään toimintaan, jossa neuvonnalla ja ohjeistuksella on pääpaino. Tavoitteena on, että yhteistoimintalakien valvontaa tehostamalla edistetään ja parannetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista.

Valiokunta nimenomaan korostaa sitä, että lainsäädännöllä ei yksin pystytä luomaan toimivaa vuorovaikutusta työpaikoilla ja takaamaan henkilöstön osallistumisjärjestelmien toimivuutta, vaan sen takia tässä yhteistoiminta-asiamiehen tehtävässä nimenomaan korostuu yrityksille ja työntekijöille suunnattu ennakoiva neuvonta ja ohjeistaminen.

Valiokunta keskusteli tämän asian käsittelyn yhteydessä myös siitä, tulisiko tämän yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviä laajentaa myös julkiselle sektorille, koska nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys kohdistuu ainoastaan yksityiseen sektoriin. Tämän asian osalta valiokunta sai selvityksen siitä, että parasta aikaa julkisella puolella on menossa uudistustyö, jossa myöskin tämä asia tulee esille.

Valiokunta pitää julkisen sektorin yhteistoimintalakien valvontajärjestelmän selkiyttämistä erittäin tärkeänä ja osaltaan kiirehtii valvontaa koskevien säädösten valmistelua. Valmistelun yhteydessä tulee selvittää, voisiko nyt käsiteltävänä olevalla lailla perustettava yhteistoiminta-asiamies valvoa myös julkisen sektorin yhteistoiminnan toteutumista.

Arvoisa puhemies! Valiokunta teki pienen muutoksen esityksen 4 §:ään, joka koski tiedonsaantioikeutta. Alkuperäisessä hallituksen esityksessä oli vain todettu, että yhteistoiminta-asiamiehellä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada työnantajalta valvonnan toteuttamiseksi ja valvonnan edellyttämässä laajuudessa lakien noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat, mutta näitä tietoja ei oltu lueteltu tai yksilöity.

Koska paitsi että tällainen luettelointi tai yksilöiminen olisi hankalaa, se ei ehkä olisi myöskään tämän tehtävän hyvän suorittamisen kannalta järkevää, koska välttämättä kaikkia niitä tietoja ei voida etukäteen tietää, mitä on tarpeen saada, niin valiokunta noudatti tässä aikaisempaa perustuslakivaliokunnan tulkintaa siinä, että lakiin kirjattiin niin, että yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta valvontaa varten välttämättömät tiedot ja tämä sana "välttämättömät" lisättiin tänne pykälään.

Tähän mietintöön sisältyy myöskin vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien vastalause.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Harvoin on tilanne, että pääsee puolustamaan hallituksen kolmikannassa valmistelemaa lakiesitystä, mutta nyt on se tilanne. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tutkimuksen mukaan yhteistoimintalaki tunnetaan varsin välttävästi, oikeastaan heikosti. Henkilöstön edustajat kokivat tutkimuksen mukaan vaikutusmahdollisuutensa erityisen heikoksi henkilöstösuunnitelmaa ja koulutussuunnitelmaa koskevan neuvotteluvelvoitteen toteuttamisessa. Vain puolet tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä oli laatinut ja käsitellyt lain edellyttämiä suunnitelmia.

Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet on arvioitu vaatimattomiksi aiemmissa tutkimuksissa muun muassa työvoiman vähentämistilanteissa. Eikä ole ihme, että yt-menettely mielletään yleisessä tietoisuudessa lopputilien jakelusta tiedottamiseksi, ja sitähän se asiallisesti onkin. Sama arvio voidaan vaikutusmahdollisuuksista tehdä työvoiman vuokrausta, tuotannon ulkoistamista koskevissa tilanteissa sekä töiden, työtilojen ja työaikojen olennaisten järjestelyjen osalta.

Siispä tutkimusten ja elävän työmarkkinakäytännön perusteella nyt perustettava riippumaton erityisviranomainen, yhteistoiminta-asiamies, on varsin tarpeellinen. Asiamiehen kannalta ennalta ehkäisevä toiminta, neuvonta ja ohjeistus sekä valtuudet puuttua viime kädessä uhkasakon tehostamana muun muassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskeviin laiminlyönteihin edesauttavat varmasti yhteistoimintalainsäädännön noudattamista ja lainsäädännön kehittämistarpeiden tunnistamista jatkossa.

Mutta työpaikkojen yhteistoimintamenettelyn ja henkilöstön edustajien tasavertaisemman neuvotteluaseman turvaamiseksi tarvitaan toki myös edustajien tiedonsaannin ja toimintaoikeuksien sekä irtisanomissuojan oleellista parantamista. Tätä kaikkea odotamme. Hallituksen ohjelmassahan on toteamus, siellä kiinnitetään huomiota tarpeeseen edistää tasavertaisia neuvottelusuhteita työpaikoilla paikallisesti, mutta käytännössä mitään tähän viittaavaa en ole kolmen vuoden aikana täällä kuullut tai havainnut.

Herra puhemies! Merkittävä puute lakiesityksessä on, että nyt perustettavan yhteistoiminta-asiamiehen toimintavaltuudet rajoittuvat vain yksityisen sektorin työpaikkojen yhteistoimintaan ja henkilöstön osallistumista koskevien lakien valvontaan. Kuitenkin myös julkisella sektorilla tarpeet yhteistoiminnan ja osallistumisjärjestelmien kehittämiseen ovat yhtäläiset yksityisen sektorin kanssa. Lisäksi julkisella sektorilla yleistynyt liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat muuttamassa sopimus- ja neuvottelurakenteita. Tästä syystä nykytila, jossa julkisen sektorin lakien noudattamista ei viranomaistoiminnalla valvota, on vakava puute. Asiamiehen toimivalta on ulotettava viipymättä koskemaan myös julkista sektoria.

Herra puhemies! Emme yhdy valiokunnan kantaan, jossa lakiesityksen mukaista tiedonsaantioikeutta rajoitetaan. On perusteltua, että yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä työnantajalta lakien noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi yhteistoiminta-asiamiehen tiedonsaantioikeus kirjattaisiin lakiin suppeampana ja toisin kuin esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun osalta on säädetty.

Emme hyväksy lakiesityksen 4 §:n muuttamista, koska se rajoittaa asiamiehen tiedonsaantia toimintaolosuhteissa ja yksittäisissä tapauksissa, jotka ovat hyvin vaihtelevia. Pykälän muuttaminen antaa työnantajalle mahdollisuuden puuttua tietojensaannin tarpeellisuusharkintaan ja jarruttaa tätä tiedonsaantia. Se ei todellakaan edistä yhteistoiminnan edellyttämää avoimuutta.

Näillä perusteilla olemme katsoneet tarpeelliseksi laatia vastalauseen ja ehdotamme, että lakiesitykset hyväksytään muuttamattomina ja tuo 4 § saa sen muodon, mikä on hallituksen esityksessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho käytti hyvän puheenvuoron tuossa ja totesi, että hallituksen esitys 177 viime valtiopäiviltä on parempi kuin valiokunnan mietintö, ja näin ollen hän esittää käsittelyn pohjaksi ensimmäisen käsittelyn aikana tätä vastalausetta.

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä ed. Yrttiahon tekemää esitystä.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella en työskentele työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jossa olen aiemmin ollut neljä vuotta, joten tarkkaan en pysty tietämään tämän kyseisen asian yksityiskohtia, mutta uskon, että hallituksen esityksellä on haluttu luoda hyvää työilmapiiriä ja turvata työntekijöitten oikeuksia. Mielestäni olisi ollut ihan harkitsemiskelpoinen asia, että tämä olisi ulottunut myös julkisoikeudellisiin työpaikkoihin, koska näen, että kysymykset ovat siellä aivan samat kuin yksityiselläkin sektorilla.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitus teki hyvän esityksen. Nyt sitä on röpelöity. Tulee olemaan mielenkiintoinen näytelmä katsoa, mitä kukin hallituspuolueen kansanedustaja äänestää tässä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Jokainen hallituspuolueen edustaja äänestää tietysti niin kuin parhaaksi näkee, mutta haluan kuitenkin tässä sen tuoda esille, ettei tule asiallista väärinymmärrystä, että missään vaiheessa valiokuntakäsittelyn aikana kyse ei ollut siitä, että valiokunnan enemmistöllä olisi ollut halukkuutta muuttaa sitä hallituksen esitystä. Kyse oli meidän perustuslakivaliokunnan määrittelemistä salassapitosäännöksistä ja siitä, millä tavalla erilaisia tietoja voidaan antaa, jotta se on linjassa niiden aikaisemmin tehtyjen ratkaisujen kanssa. Tämä sana "välttämättömät" tuli sieltä. En tiedä, mikä itse asiassa on näiden sanojen tosiasiallinen ero, mutta yhdyn ed. Lauri Oinosen näkemykseen siinä, että tämän koko lakiesityksen tarkoituksena on parantaa yt-lain toimivuutta ja parantaa myöskin työntekijöiden asemaa niissä neuvottelutilanteissa.