Arvoisa puhemies! Talouskriisi koettelee kovin eriarvoisesti ihmisiä. Näyttää siltä, että tavallinen palkansaaja, pieneläkeläinen ovat niitä, jotka tässä joutuvat maksumiehiksi. Arvonlisäveroa ollaan nostamassa, kuntaverot nousevat, terveyskeskus- ja päivähoitomaksut nousevat. Nyt kysytään oikeudenmukaisuuden perään. Eduskunnan suuri enemmistö oli viime viikolla valmis siihen, että pääomaverotusta kiristettäisiin, jotta saataisiin rahaa tarpeellisiin palveluihin, vanhustenhoitoon ja myös pienimpien etuuksien nostamiseen. Se voisi tuottaa toteutustavasta riippuen 100:sta aina 500 miljoonaan euroon. Viikko sitten ministeri Katainen ei suostunut eduskunnalle kertomaan, mikä on hänen pääomaverokantansa. Kysyn nyt:

Oletteko te valmis oikeudenmukaisuuden lisäämiseen, oletteko heltynyt? Oletteko valmis siihen, että myös hyvätuloiset tulevat talkoisiin mukaan? Aiotteko antaa vielä tänä keväänä esityksen pääomaverotuksen nostamisesta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin viime viikolla, mutta monta monta viikkoa, itse asiassa monta kuukautta sitten olen jo ensimmäisen kerran sanonut, että minusta pääomatuloveron korotus on järkevää nimenomaan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, vaikka sillä ei kovasti rahaa kerätäkään. Sen voi itse asiassa vaikkapa viime viikon kyselytunnin pöytäkirjoista katsoa, miten minä vastasin — aika moni muu ymmärsi kyllä sen vastauksen, mutta ed. Heinäluoma ei. Eli oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on järkevää nostaa pääomatuloveroa, mutta se kannattaa tehdä siinä yhteydessä, kun kaikista veroista tehdään kokonaisratkaisu. Hallitus saa nyt Hetemäen johtaman selvitysryhmän arviot tämän kevään aikana, ja sitten me päätämme, mitä niille teemme. Haluamme katsoa työllistämisen kannalta olennaiset veroratkaisut kokonaisuutena.

Tuossa ed. Heinäluoma sanoi, että pääomatuloveron korotuksella voitaisiin nostaa pienimpiä etuuksia ja parantaa palveluita ja tehdä kaikkea. Ei sillä nyt ihan niin hirveästi voida saada rahaa. Sitä paitsi minä luulen, että se menee jo alijäämän kattamiseen eli uusien lisämenojen kattamiseen se ei varmastikaan riitä vaan alijäämän kattamiseen ne kaikki rahat tulevat, mitä verojen korotuksilla tehdään. Hyvä on tietysti muistaa se, että ensi vuoden alusta 1,5 miljardia euroa (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) kerätään jo veronkorotuksilla muutenkin, energiaveron korotuksilla ja sitten heinäkuun alusta ...

Arvoisa puhemies! Kun rahasta on pulaa, niin joutuu ihmettelemään kyllä hallituksen toimintaa. Yhden miehen päätöksellä ministeri Katainen antoi 800 miljoonaa euroa kelamaksussa kerralla rahaa pois. Nyt sitä ryhdytään ensi vuonna korvaamaan näiden arvonlisäverojen ja bensaverojen ja muiden korotuksien kautta.

Mutta kun olitte kovin kaunopuheinen taas tänään, niin huomasin teidän puheestanne viime viikonloppuna, että te kokoomusväelle kerroitte, että aiotte esittää itse asiassa yritysverotuksen laskua. Nyt toivoisinkin, että kertoisitte eduskunnalle, pitääkö tämä paikkansa. Nimittäin jos näin tehdään, niin lopputulos tietysti oikeudenmukaisuuden kannalta on aivan nurinkurinen. Jos te teette pienen korotuksen pääomaveroon, mistä nyt näköjään teidän ajattelussanne on kysymys, tulee 100 miljoonaa valtiolle, ja teette 2—3 prosenttiyksikköä yhteisöveron laskua, se tarkoittaa sitä, että noin 400 miljoonaa häviää valtion verotuloja. Eli nettotappio valtiolle on 300 miljoonaa ja sama tappio myös oikeudenmukaisuuden kannalta. Kysyn:

Oletteko jo luvannut tämän yritysverotuksen laskun elinkeinoelämälle?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit esittivät pääomatuloveron korotusta 2 prosenttiyksiköllä eli 100 miljoonaa euroa lisää. Sillä ei kovin paljoa rahoiteta, mutta kuten olen kuukausia sitten jo sanonut, se on oikeudenmukaisuuden lisäämisen kannalta olennaista.

Hallitus tulee katsomaan veropakettia nimenomaan kasvun ja työllisyyden kannalta, eli olennaista tämän talouskriisin jälkihoidossa on se, että me oikaisemme julkisen talouden. Siihen tarvitaan pidempiä työuria, tehokkaampaa julkista palvelutuotantoa, siihen tarvitaan kasvua, ja veropolitiikka on väline, jolla voidaan luoda kasvua. Meidän jokaisen pitäisi miettiä, lähdemmekö vaan palkansaajien, eläkkeensaajien ostovoimaa leikkaavien veronkorotusten tielle ja lähdemmekö vain työllisyyttä heikentävien yritysveron korotusten tielle vai teemmekö sellaisia ratkaisuja, joilla saamme kasvua ja työpaikkoja aikaan, koska se luo oikeudenmukaisuutta. Ja jos olemme tällä linjalla, niin pitää miettiä, mitä verotuksessa tehdään.

Oma lähtökohtani on karkeasti ottaen se, että (Puhemies: Minuutti on kulunut!) työnteon ja työllistämisen verotusta ei pidä nostaa, pikemminkin laskea, välillistä veroa voidaan nostaa.

Arvoisa puhemies! Oli kyllä ministeriltä erittäin kaunopuheinen puheenvuoro, jossa kysymykseeni ei tullut vastausta. Kysyin, aiotteko laskea yritysverotusta. Ette eduskunnalle rohjennut tätä asiaa kertoa, mutta viime viikonloppuna kokoomusväelle kyllä kerroitte, että alentaisimme sellaisia veroja — ja sitten tämä teidän määritelmänne — jotka lisäävät työn teettämistä ja työn tekemistä, ja silloin puhutaan yhteisöveroista. Te olette siis kokoomusväelle jo kertonut, että yritysverotusta tullaan laskemaan, mutta tälle salille te ette sitä uskalla kertoa. Tämähän tarkoittaa sitä, että valtion verotulot eivät lisäänny vaan ne tulevat vähenemään nettona vähintäänkin 300 miljoonaa euroa, elleivät enemmän, ja te olette juuri siirtämässä sitä maksutaakkaa tavallisille ihmisille nostamalla arvonlisäveroa ja pakottamalla kuntaverojen nostoon.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen lukuisia kertoja myös tässä salissa sanonut — voisi olla hyvä, jos joku kuuntelisi niitä sanomisia — että olen sitä mieltä, että pitää siirtää taakkaa työn teettämisen ja työn tekemisen veroista kulutusverotukseen, ja silloin tietysti ei ole kovin monia veroja vaihtoehtona. Siihen en ota vielä kantaa, millaisia verouudistuksia tämä hallitus tulee tekemään, mutta jos halutaan työn tekemistä tai työn teetättämistä helpottaa verotuksen keinoin, silloin puhutaan palkkaverosta ja silloin puhutaan yhteisöverosta.

Mutta me otamme kantaa tähän kokonaisveropakettiin, ja se varmasti tulee eduskunnan tietoon. Olisi hyvä, että me keskustelisimme kaikki tästä verotuksen uudistamisen tarpeesta eli siitä, haluammeko me, niin kuin olen ymmärtänyt, leikata palkansaajien, eläkkeensaajien ostovoimaa nostamalla näitä veroja vai halutaanko vaikeuttaa työllistämistä nostamalla yritysveroja vai mitä halutaan tehdä.

Herra puhemies! Kun me puhumme oikeudenmukaisuudesta ja ministeri monta kertaa puhuu siitä, että yhteisöveroa pitää nostaa oikeudenmukaisuusnäkökulmasta lähtien, niin minäpä kysyn, mitä varallisuusverolle pitäisi tehdä. Pitäisikö sitä nostaa tästä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta lähtien, vai annetaanko sen olla entisellään?

Toinen kysymys liittyy siihen, että te koko ajan korostatte, että pitää hakea kasvua ja pitää hakea työpaikkoja. Aivan oikein. Mutta kun katsoo, mitä tuolla reaalielämässä tapahtuu — otetaan nyt yksinkertainen esimerkki — niin mitä siellä on tapahtumassa esimerkiksi jään särkemisen osalta tällä hetkellä? Jos jäänsärkijät pysähtyvät tässä maassa, niin mitä kasvua ja työpaikkoja se edistää? Ja kun te sanotte, että rahaa ei ole paljon tai sitten yhteisöverokertymän kautta ei tule paljon, siellä on puute itse asiassa yhtiöillä rahasta, jonka suuruusluokka on muutama miljoona euroa. Kaikki on suhteellista.

Aiotteko te panna näitä käytännön asioita kuntoon, jotta niitä työpaikkoja pystytään säilyttämään, jotta se teollisuus pyörii tässä maassa ja jotta vientiä pystytään edelleen edistämään?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Voin taata, että tämä talo pääsee keskustelemaan verotuksen kokonaisuudesta vielä lähikuukausien aikana, ja toivon, että jokainen ottaa siihen kantaa. Minä tulen ottamaan kyllä varmasti kantaa, mutta me käymme tietysti hallituksen kanssa sitä keskustelua sen jälkeen, kun olemme saaneet selvityksen. Ei tämä ole mitään salatiedettä. Jokainen voi jo kertoa etukäteen, mitkä ovat niitä veroja, joita aikoo korottaa, tai onko joitakin veroja, joita meinaa laskea. Ihan vapaasti jokainen voi sitä keskustelua käydä.

Me haluamme vaan hallituksen puolella, että me katsomme kokonaisuutta, eikä niin, että aina yksi vero kerrallaan, prosentti ylös vai alas, vaan mitä tälle Suomelle tehdään, millaiset ovat ne verot, jotka maksimoivat työn tekemisen. Sosialidemokraattien kanssa olemme olleet eri mieltä siitä, kun olemme halunneet lisätä ostovoimaa palkansaajille ja eläkkeensaajille. Olemme olleet eri mieltä siitä, kun olemme poistaneet työn teettämisen veron eli kelamaksun. Meillä on tapahtunut noin 2 miljardin euron muutos työn tekemisen ja teettämisen veroista kulutusverotukseen. Tätä te olette vastustaneet, mutta tämä on meidän mielestämme ollut oikein.

Arvoisa puhemies! Nyt on erittäin tärkeätä tietää muun muassa Sari Sairaanhoitajan, mitä tulee tässä verotuksessa tapahtumaan. Samaten yrityselämä haluaa tietää, millä tavoin verotus tulee ensi vuonna toimimaan. Oletteko te valmis nyt siihen, kun nämä selvitykset valmistuvat keväällä, että te tulette budjettiriihessä elokuussa tuomaan ne esitykset siitä, millä tavoin te pääomaverotusta korotatte, millä tavoin te menettelette yritysverotuksen kanssa, millä tavoin pienten sosiaaliturvaetuuksien verotuksen kanssa ja millä tavoin te keräätte nämä kaikki yhteen?

Ruotsissa on tullut erityinen vero pankeille, tällainen veron luonteinen maksu. Oletteko te valmis tuomaan Suomeen myös tällaisen maksun, jotta me saamme tähän verotukseen jonkinlaista oikeudenmukaisuutta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kuten olen sanonut tänäkin päivänä ja useampana päivänä aikaisemmin, hallitus on valmis ottamaan kantaa verotuksen kokonaisuuteen tämän vaalikauden aikana, ei siinä ole mitään sen ihmeempää. (Ed. Skinnari: Elokuussa?) — Se voi olla silloin tai se voi olla aikaisemmin, mutta otamme siis kantaa tähän asiaan, ja jokainen pääsee siihen tässäkin salissa ottamaan kantaa. Sen takia en voi vielä siitä sanoa mitään enempää, koska me haluamme sen selvityksen nähdä ja sen jälkeen ottaa kantaa. Ei tarvitse pelätä sitä, etteikö otettaisi verotukseen kantaa.

Kun totesitte, että monet palkansaajat ovat halukkaita tietämään, mitä verotukselle käy ensi vuonna, se on tästä hallituksen kokonaisuudesta kiinni. Mutta niin kuin tähän saakka olemme tehneet, emme ole ostovoimaa leikanneet, vaikka vasemmisto on sitä vaatinut. (Välihuutoja) — Emme ole leikanneet ostovoimaa palkkaverotusta korottamalla. Sen olemme sanoneet, että arvonlisäveroa korotetaan, mutta palkkaveroa ei. Tämä on otettu hyvin vastaan myös palkansaajajärjestöpuolella. Olemme siitä tuesta äärettömän kiitollisia. — Taisi aika loppua?

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen käyttää tätä vanhaa tekniikkaa, että siirtää maalin ihan ikiomaan paikkaansa ja ampuu sinne. Ei täällä ole kyllä kukaan esittänyt palkansaajaverotuksen eikä eläkeläisten verotuksen kiristämistä. (Ed. Kuusisto: Ei todellakaan!)

Mutta se, mitä te olette tekemässä, on mutkan kautta juuri tämä asia. Te olette nyt siis tämänpäiväisen ilmoituksen pohjalta selvästikin valmistelemassa sitä, että yritysverotusta lasketaan, mikä tulee viemään monin verroin enemmän rahaa kuin tämä teidän hahmottelemanne pääomaverotuksen korotus. Ja se tullaan siirtämään tämän jälkeen tavallisille ihmisille maksettavaksi nostamalla arvonlisäveroa; nostamalla energiaveroa se näkyy sähkölaskun hinnassa. Kelamaksussahan kävi juuri näin. Te teitte ratkaisun, jolla kelamaksua siirrettiin tavallisen kuluttajan maksettavaksi, ja se näkyy ensi vuoden sähkölaskussa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis käydään vielä kerran läpi. Hallituksen yksiselitteinen valinta on ollut se, että emme halua verottaa siitä, että yrittäjä työllistää ihmisen. Tässä me olemme eri mieltä sosialidemokraattien kanssa. Demarit ovat sitä mieltä, että työnantajaa pitää verottaa siitä, että hän palkkaa työntekijän, ja me olemme sitä mieltä, että näin ei pidä tehdä. Sen takia me otimme kelamaksun pois, jota yritys maksaa vain siinä tapauksessa, että sattuu palkkaamaan työntekijän. Me pidimme sitä vääränä, koska meidän ajatuksemme lähtee siitä, että vain työnteko luo hyvinvointia.

Toinen linjamme on ollut se, että työn tekemistä eli palkkatyön tekemistä ei pidä kohtuuttomasti verorasittaa. Kun sitä verorasitusta pitää johonkin pistää, niin pistetään mieluummin kulutukseen, ympäristöveroihin, kulutusveroihin. Tämä on ollut meidän valintamme: 2 miljardia euroa on siirretty työn tekemisen ja teettämisen verosta kulutusverotukseen. Tässä meillä on iso linjaero. Te olette sitä mieltä, että työn teettämistä pitää verottaa kovemmin ja työn tekemistä pitää verottaa kovemmin ja välillisiä veroja ei saa nostaa. Tässä on iso linjaristiriita, mutta minä uskon, että työnteon maksimointi on tämän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta (Puhemies: Nyt se meni se aika taas!) se olennaisin tekijä.

Arvoisa puhemies! Meillä on verotuksen periaatteena myös oikeudenmukaisuus, ja tämän kyselytunnin aiheena oli verotuksen oikeudenmukaisuus, mutta jos ei se valtiovarainministerin suuhun sovi mitenkään, niin ehkä me jatkamme tätä keskustelua sitten yleisöpalstojen kautta tai muualla, koska te tosiaan puhutte eri asioita salin ulkopuolella kuin täällä. Ja kysymys koski sitä, että oletteko te luvannut jo, että yhteisöverotusta lasketaan ja sitä kautta, humpsista, samoille rikkaimmille tuloluokille kompensoidaan se heidän mahdollinen osallistumisensa lamatalkoisiin pääomaverotuksen kiristämisen kautta. Tämä on se hankaluus. On se yritysvero, mutta myöhempinä vuosina sieltä voidaan silloin järjestellä voittojen kautta aivan hyvin, kuten varmasti ihmiset tietävät.

Keskustalaisilta ministereiltä on tullut idea tästä, että hyvätuloiset osallistuisivat lamatalkoisiin. On hyvä, jos pääministeri haluaa tähän kommentoida. Myös valtion verotulokertymästä huolehtiminen on tärkeä periaate oikeudenmukaisuuden lisäksi, ja sen takia, kun teette alennuksia hallitusohjelman mukaisesti, niin siellä ei kyllä työllistäminen periaatteena näkynyt. Se on hyvä lupaus, jos tästä eteenpäin työllistäminen katsottaisiin prioriteetiksi, (Puhemies: Minuutti!) eikä muun muassa ed. Zyskowiczin haukkumakin lista siitä, että kaikki tehtiin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuuden kannalta, kun katsoo hallituksen tekemiä veropäätöksiä, ruokaveron alennus on selkeästi sosiaalisesti oikeudenmukainen päätös. Eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkansaajien tasolle on selkeästi oikeudenmukainen ratkaisu. Kunnallisveron perusvähennyksen roima korottaminen on selkeästi oikeudenmukainen ratkaisu. Pelkästään näihin kolmeen on käytetty pitkälti toista miljardia euroa vuositasolla veronkevennysvaroja, ja ne ovat todella oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Palataan tähän väittelyyn tässä välikysymyskeskustelussa, joka edessä on.

Hallitus kyllä pystyy sekä veropolitiikkansa että tulonsiirtopolitiikkansa oikeudenmukaisuuden puolesta perustelemaan ja puolustelemaan erittäin hyvin. Hallituksella on lisäksi selkeä linja siinä, että on haluttu suosia suomalaista yrittäjyyttä ja työn tekemistä. Painopisteen siirtäminen kuluttamiseen on myös ekologista verouudistusta, jolle ymmärtääkseni on ollut laaja yhteisymmärrys Suomessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en nyt ihan ymmärtänyt kysyjän sanomaa, että jos ei oikeudenmukaisuus kiinnosta. Pääministeri kertoi juuri konkreettisia tekoja, mitä on tehty nimenomaan oikeudenmukaisuuden kannalta. Itse totesin, kun tämä keskustelu alkoi, että nimenomaan pääomatuloveron korotus on oikeudenmukaisuuden kannalta oikein. Ei yhteisöveron lasku, jos siihen mentäisiin, ole mikään henkilöverotuksen kevennys. Yritykselle jää silloin siis enemmän rahaa joko työllistää ihmisiä tai tehdä investointeja.

Mutta niin kun totesin, en ota yksittäisiin asioihin kantaa, eikä minulla ole tarve kenellekään mitään lupailla. Sanoin vain sen, että meidän periaatteemme on tässä hallituksessa ollut, että veropolitiikkaa tehdään oikeudenmukaisuuden kannalta, mutta erityisesti sen lisäksi työn tekemisen ja työn teettämisen kannalta järkevällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Vuoden alussa eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, kaikki jäivät vaille tulokorotusta näitten indeksitarkistusten osalta. Ei tullut myöskään verohelpotusta tähän pienituloisimpaan ryhmään. Mutta isotuloisille jaettiin erittäin rutkat verohelpotukset myös nyt kriisin oloissa vuoden alussa. Esimerkiksi te, pääministeri, tulette saamaan tänä vuonna, jos ette vielä itse sitä tiedä, yli 1 000 euroa lisää käteen rahaa vuoden aikana.

Te puhutte oikeudenmukaisuudesta. Köyhille ei mitään, heidän toimeentulonsa tiukkenee tänä vuonna, koska reaalitulo putoaa yli miljoonalla suomalaisella. Ja teille 1 000 euroa vuodessa lisää, ja te puhutte oikeudenmukaisuudesta. Jos te tosissanne olette, niin sitten on pakko todeta, että teillekin on tehty omantunnon ohitusleikkaus ja se sitten kuuluu vain tämmöisenä yleisenä puheena. Voidaan puhua sitä ja tätä, mutta tosiasiassa tuloerot kasvavat tänä vuonna jyrkästi, se on totuus.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Juuri äsken luettelin listan niistä veroratkaisuista, jotka suhteessa kohdistuvat ennen muuta pienituloisiin (Ed. Skinnari: Kolme oli!) ja joilla on selkeästi merkitystä. Se on selvä, että valtion tuloverotuksesta ei tule pienituloisimmille helpotusta, koska he eivät valtionveroa maksa. (Ed. Tennilän välihuuto) — Kyllä, mutta erityisesti muun muassa ruokaveronalennuksesta tulee. Siitä tulee selkeää helpotusta. Sen lisäksi tulonsiirrot ovat mahdollisuuksia, joilla pystytään eroja kaventamaan.

Minä luulen, että jos tässä tätä peruseroa haetaan pääomaverosta ja yritysverosta, niin minä en todellakaan ymmärrä sitä, miten mahdollinen yhteisö- eli yritysten maksaman veron alentaminen, josta hallitus ei ole tehnyt päätöksiä mutta joka saattaa olla keinovalikoimassa, vaikuttaa tulonjakoon. Vasta sitten kun yritys voittona jakaa osinkoja, sillä on vaikutusta tulonjakoon. Me olemme linjanneet, että osinkoveroa, pääomaveroa voitaisiin nostaa, ja se on varmaan tässä tulevassa verouudistuksessa yksi osa, joka tullaan tekemään, mutta sen sijaan yhteisö- ja yritysveron alentaminen ei vaikuta tulonjakoon. Se päinvastoin luo yrityksille paremmat mahdollisuudet työllistää tai satsata yrityksen kehittämiseen. Vasta kun se raha otetaan pois yrityksestä, silloin (Puhemies: Nyt minuutti on täyttynyt!) siitä maksetaan veroa, ja niin sitä pitää maksaakin.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan, ministeri Katainen, että te keskitytte nyt tulkitsemaan muiden puolueiden verokantoja omalla tavallanne, niin toivoisin, että vastaisitte teille esitettyihin kysymyksiin, joita teille täällä hyvin asiallisesti on esitetty.

Te täällä totesitte, että te haluatte hallituksessa tukea työntekoa. Minä kysyn teiltä, ministeri Katainen: Minkä takia te sitten rankaisette suomalaista teollisuutta asettamalla sinne energiaveron korotuksen? Juuri metalli-, metsäteollisuus, hyvin energiaintensiiviset teollisuudet työllistävät monia suomalaisia, ja nämä teollisuudenalat ovat muutenkin tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Eikö tämä työllistäminen ole teistä arvokasta, kun te haluatte nyt verotuksella olla näitä teollisuudenaloja rankaisemassa?

Hallituksen ja sosialidemokraattien veropolitiikan ero on oikeudenmukaisuudessa. Me olemme huolissamme siitä, että 181 kuntaa nosti veroja ja näiden verojen korotuksen vaikutus kohdistuu pahimmalla tavalla juuri pienituloisiin ihmisiin. Me haluaisimme nostaa pääomatuloveroa, koska se on oikeudenmukaisuusteko. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kysyn nyt vielä kerran teiltä, ministeri Katainen:

Tuotteko tänä keväänä meille esityksen pääomatuloveron nostamisesta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuohon jälkimmäiseen kysymykseen olen vastannut viisi kertaa tänäkin päivänä.

Tuohon edelliseen kysymykseen, kun kysyitte, miksi emme tue teollisuutta. Mehän juuri poistimme kelamaksun, mitä sosialidemokraatit vastustivat, ja se kohdistuu teollisuuteen ja kaikkiin muihinkin, jotka palkkaavat toisia ihmisiä töihin. Siis tämähän juuri on poistettu, hyvät ystävät, ja sitä te vastustitte.

Nyt kun on aika tasapainottaa, me siirrämme veropainetta sinne kulutus-, ympäristöpuolelle, energiapuolelle ja teemme erillisen veroleikkurin niille teollisuusyrityksille, jotka käyttävät todella paljon energiaa, jotta se on niille kilpailukykyisempi kuin muut.

Eli minä en nyt ihan oikeasti pysy kärryillä, kun te syytätte, että teollisuutta rangaistaan, ja te itse vastustatte työllistämisen veron poistoa teollisuudelta. Eihän tässä ole mitään logiikkaa, tässä teidän väitteessänne. (Ed. Salo: Ei siinä ole koskaan ollutkaan!)

Arvoisa puhemies! Kun saa näin vääriä vastauksia, niin on pakko korjata. (Välihuutoja)

Otetaanpas täältä ihan faktoja, ministeri Katainen: Metsäteollisuuden osalta kelamaksun poisto keventää tilannetta 50 miljoonalla eurolla, mutta sähköveron nosto kasvattaa energiaverolaskua 110 miljoonalla eurolla ja kaasuveron nosto 50 miljoonalla eurolla. Eli yhteensä metsäteollisuuden osalta pelkästään verot tulevat nousemaan 160 miljoonaa euroa. Kun tekee pienen laskusuorituksen, joka pitäisi siellä valtiovarainministeriössäkin osata tehdä, niin lopputulos on se, että metsäteollisuuden osalta verot tulevat nousemaan 110 miljoonalla eurolla. Miten te tätä kommentoitte?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tätä laskutoimitustahan ei ole mahdollista edes tehdä, kun te ette tiedä edes, mikä se energiaveroleikkuri on. Miten te voitte tuommoiseen laskutoimitukseen päästä, kun ette tiedä, mikä se energiaveroleikkuri on? Jospa tämä nyt tällä erää riittäisi.

Arvoisa herra puhemies! Jokaisen pitäisi ymmärtää, että on vakavasta asiasta kysymys, kun velkaannumme tänä vuonna 13 miljardia, ensi vuonna 10, viime vuonna velkaannuimme 10 miljardia, ja sitten puhutaan, että pitää saattaa valtiontalous tasapainoon. Sitä ei saateta tasapainoon pääomatuloveroa korottamalla 2 prosenttiyksiköllä. Siinä nousevat vuokrat, korotus menee vuokriin. En minä ymmärrä, minkä takia säästäjille, jotka saavat ehkä 1,5 prosenttia korkoa — inflaatio on prosentin, ja verot vievät loput — lisätään veroa. Ei, meidän pitää ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tuottavat jotakin. Ed. Heinäluoma, se teidän yhteisöveronne tekee — yksi prosenttiyksikkö on noin 100 miljoonaa — noin 100 miljoonaa eikä niin paljon kuin te mainitsitte.

Kriisin ovat aiheuttaneet rahalaitokset, pankit, ja näiden tulee myöskin vastata siitä. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Euroopassa on suunniteltu uutta veroa pankeille. (Puhemies: Nyt on 1 minuutti 20 sekuntia kulunut!) — No, jos minä nyt ...

Te keskeytätte niin paljon. (Naurua) — Raha- ja luottolaitosten taseiden yhteenlaskettu summa on vajaa 400 miljardia, ja vaatimaton ...

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Luulen ymmärtäväni, mitä ed. Kallis aikoo kysyä, (Naurua) sitä millä tavalla rahoitussektorilta voitaisiin kerätä rahaa jollakin verolla tulevien kriisien maksuksi tai tämänhetkisen kriisin maksuksi.

Ruotsissa on tehty 0,036 prosentin vero rahoituslaitoksille, jolla kerätään rahaa 3 prosenttia bkt:stä vastaavaan summaan asti, ja se on vähän kevyesti heitettynä niin sanottu hautajaisrahasto. Eli Ruotsin valtio kerää useamman vuoden aikana pankeilta ja rahoituslaitoksilta rahaa, jolla se maksaa velkaa pois, ja se 3 prosenttia bkt:stä oleva summa on tulevia pankkikriisejä varten. Tämä on yksi vaihtoehto Euroopalle, mutta tämä ei estä tulevia kriisejä. Toinen näkökulma tai itse asiassa äskeisen rinnalla voisi olla se, että estetään liian suurten pankkien syntymistä eli mitä suurempi tase, sitä suuremmat vakuutusmaksut esimerkiksi. Ja tämmöinen narrow bank -systeemi on kolmas vaihtoehto. Näitä kaikkia pohditaan, ja me olemme hyvin aktiivisesti olleet tässä keskustelussa mukana. Haemme kansainvälistä eurooppalaista ratkaisua.

Arvoisa puhemies! Tässä talouspoliittisessa tilanteessa talous- ja veropolitiikka on kellosepäntarkkuudella tehtävää toimintaa. Suomi on sillä tavalla onnistunut, että tavalliset suomalaiset — palkansaajat, yrittäjät, eläkeläiset ja monet muut, jotka ovat kuitenkin velkaantuneet; on asuntovelkoja tai kotitalousvelkoja — ovat nauttineet hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta. (Välihuutoja) Minä teen kysymyksen ministeri Kataiselle:

Kuinka paljon te arvioitte, että tästä rahan hinnasta, jota Suomi saa selvästi halvemmalla kuin monet muut euromaat, hyötyvät suomalaiset opiskelijat, palkansaajat ja ne, jotka ovat velkaantuneet?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Se, mikä on Suomen talouden uskottavuus ja talouspolitiikan uskottavuus, näkyy jokaisen suomalaisen velallisen kukkarossa hyvin merkittävällä tavalla. Ed. Kalli kysyi, mikä on se summa. Vaikea sanoa, mutta jos 12 kuukauden euribor on, mitä se on tänä päivänä, 1,2—1,3, kuuden kuukauden euribor on jotain 0,8—0,9, kun se voisi olla tai se kävikin prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla, niin sillä on kuukausittain satojen eurojen tai tuhansien eurojen merkitys riippuen velan määrästä. Ja sillä, mikä uskottavuus Suomen valtiontaloudella on, on suora yhtymäkohta kansalaisten maksaman velan korkoon. Sen takia meidän pitää tunnustaa se tosiasia, että tämä ei ole saavutettu etu. Ne tulevat vuodet ovat äärettömän tiukkoja myös tässä suhteessa. Meidän pitää tehdä konkreettisia toimenpiteitä, joilla julkinen talous voidaan vakauttaa, jotta tämä velan korko, sekä valtionvelan korko että kansalaisten velan korko, pysyy inhimillisellä tasolla.

Puhemies! Tämä keskustelu alkoi siitä, että ed. Heinäluoma totesi, että kaikkein eniten taantumasta ovat kärsineet palkansaajat. On tietysti totta, että työttömyys on kasvanut ja lomautettuina on 80 000 ihmistä, mutta kaikkein voimakkaimmin tästä ovat kyllä kärsineet pk-yritykset, ne, jotka toimivat vientiteollisuuden alihankkijoina, ja niissä yrityksissä töissä olevat työntekijät, jotka ovat suoraan riippuvaisia siitä tilanteesta. Siellä on paljon sellaisia yrityksiä, joissa liikevaihto on puolittunut, jopa enemmänkin laskenut. Siellä ollaan hyvin kriittisellä rajalla, miten nämä yritykset tulevat selviämään laman ylitse ja miten ne voivat työllistää väkeä myöskin tämän taantuman jälkeen. Tässä suhteessa haluankin kysyä hallitukselta:

Miten taataan se, että yrittäminen myöskin tällaisissa yrityksissä kannattaa myös tämän taantuman jälkeen, ja miten verotus siellä motivoi kasvattamaan yritystä?

Pääministeri Matti  Vanhanen

Puhemies! Päävastaus on tuohon se, että laman jälkeen, jolloin joudutaan julkista vajetta kaventamaan eri keinoilla, myös verotuksella, verotuksessa pitäisi olla yksi pääohje. Se on se, että pyrittäisiin välttämään kaikki sellaiset veroratkaisut, jotka heikentävät suomalaisen työn kilpailukykyä maailmalla. Se koskee silloin sekä yritysverotusta että työn verotusta. Tämä on minusta semmoinen yleisohje, että suunnan pitäisi olla se, että koetettaisiin toimia tavalla, ettemme entisestään heikentäisi kilpailukykyämme. Kuinka hyvin siinä onnistumme, se tulee olemaan meidän yhteisenä haasteenamme.