2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
2 luvun ja käräjäoikeuslain 6 §:n
muuttamisesta
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Aluksi: Mielestäni lautamiesten
määrää ei tulisi ehkä vähentää kolmesta
kahteen, kuten tämän esityksen ydinasia on. Perustelen
sitä vähän myöhemmin tuossa
paremmin. Sen sijaan minusta on hyvä esitys, että lautamiesten
eroamisikä nostetaan 63 vuodesta ylöspäin.
Nykyään julkisuudessa keskustellaan paljon siitä,
kuinka lautamiesten käyttöä tulisi jatkuvasti
rajoittaa — tai jopa kokonaan lakkauttaa. Aikoinaan kihlakunnanoikeuksissa
oli jopa 12 lautamiehen kokoonpanoja. No, onneksi siitä on päästy
jo eteenpäin ja nyt on enää kolme, mutta nytten
näyttää siltä, että sitäkin
määrää haluttaisiin laittaa
vielä pienemmäksi. Naapurimaissa, muissa Pohjoismaissa,
on näin jo menty kahteen lautamieheen tai ainakin esitykseen
siitä, että niitä lautamiehiä olisi
enää kaksi.
Onko lautamiesjärjestelmässä kyse
sitten vain historiallisesta jäänteestä,
joka pitäisi poistaa? Esityksessä väitetään,
että oikeusturvaa ei vaaranneta, vaikka lautamiehiä tulisi
nyt olemaan vain kaksi aiemman kolmen sijasta. Millä tavalla lautamiesten
määrän vähentäminen
sitten parantaa oikeusturvaa, koska oikeusturvan parantamisen meillä tulee
olla kaikessa aina se ykkösasia? En tiedä. Onko
todellinen peruste sittenkin vain jälleen kerran säästöjen
hakeminen? Muistettaneen, että lautamiesjärjestelmä on
varmasti nykyisen tuomioistuinjärjestelmämme vähiten
kustannuksia aiheuttava osatekijä.
Meidän tulee muistaa se, että vuonna 2009 tehtiin
meidän tuomioistuimessa aika huomattavia muutoksia. Silloin
lautamiesten työnkuva muuttui hyvin paljon, elikkä ainoastaan
vakavammissa rikoksissa, lähinnä sellaisissa,
joista voi vankeutta tuomita kaksi vuotta, ja sitten muutamissa
muissa erikseen määritellyissä tapauksissa,
rikosasioissa, on paikalla lautamieskokoonpano. Sitä pienemmät
rikokset ratkaisee yleensä lähinnä yksi
tuomari ja nekin monesti kirjallisessa menettelyssä. Tässä vaiheessa
lautamiesten käyttö väheni todella paljon,
ja nykyään muistetaan se, että siitä on
aikaa vain nelisen vuotta. Onko meillä tässä vaiheessa
nytten järkevää, tarkoituksenmukaista
enää vähentää sitä lautamiesten
määrää alemmas? Sitä tulisi
miettiä tässä tilanteessa.
Lautamiesten tarkoituksena on tuoda maalaisjärkeä ja
kansan oikeustajua tuomioistuimeen. Minä olen usein puhunut
täällä siitä, kuinka tuomiot
eivät vastaa kansan oikeustajua. Näen maallikoiden
erityisen tärkeän roolin siinä kohdassa, kun
rangaistuksia mitataan. Mielestäni meillä lautamiesten
tärkein tehtävä on juuri rangaistusten
mittaamisessa — varsinkin silloin, jos ammattituomari alkaa
arvioida tuomioiden pituuksia liian lähelle asteikon alarajaa.
Esityksen toinen kohta tässä käräjäoikeuslainsäädännössä on
sitten tämä lautamiesten ikärajan nostaminen.
Tämänsuuntaisia esityksiä olen täällä useissa
eri puheenvuoroissa kannattanut, ja mielestäni ikärajaa
voisi nostaa vielä enemmänkin. Ihmisten elinikä on
noussut yhden sukupolven aikana huomattavasti. Vielä muutama
vuosikymmen sitten lehdestä saattoi lukea uutisista, että "60-vuotias
vanhus". Nykyäänhän olisi naurettavaa
puhua 60-vuotiaista vanhuksista. (Välihuuto) — Se
on nuori mies vielä tänä päivänä. — Kokenut
lautamies voi tuoda oikeudenkäyntiin suurta lisäarvoa
varsinkin, jos ammattituomarina toimii nuori henkilö. Itse
kun toimin notaarina tuomariharjoittelussa, minä sain kyllä tukea näiltä kokeneilta
lautamiehiltä ja olin heidän avustansa erittäin
kiitollinen ja katsoin heidän toimintansa tärkeäksi — ja
halvaksi avuksi tälle meidän kokonaisuudellemme.
Jos lautamiehellä riittää aikaa ja alan
harrastuneisuutta, niin hänelle tulee antaa mahdollisuus
käyttää tietoaan ja osaamistaan reilusti
nykyistä vanhemmaksi.
Arvoisa puhemies! Ehkä tuomareidenkin ikää tullaan
nostamaan lähivuosina ja lautamiestenkin ikärajaa
tultaneen todennäköisesti sitä myöten
lähivuosina nostamaan lisää.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa hallitus oikein
linjaa, että oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia alennetaan
ja oikeudenkäyttöä tehostetaan. Lisäksi
siinä erikseen todetaan, että lautamiesjärjestelmä säilytetään.
Nyt hallitus tässä esittää,
että lautamiesten lukumäärää vähennetään
käräjäoikeuksien istunnoissa yhdellä henkilöllä.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan,
että käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa
päätösvaltainen, kun käräjäoikeudessa
on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Erikseen säädetyin
edellytyksin kokoonpanoa voitaisiin vahvistaa siten, että siinä voisi
olla myös kolmas lautamies. Jos lautamiehelle olisi tullut
este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen,
käräjäoikeus olisi päätösvaltainen,
kun lautamiehiä on vähintään
yksi. Käytännössä tämä siis
tarkoittaa sitä, että lautamiesten elikkä maallikkotuomareiden
valtaa vähennetään ja ammattituomareiden
valtaa suhteessa taas lisätään.
Lautamieheksi ei nykyään voida valita henkilöä,
jos hän on täyttänyt 63 vuotta. Hallituksen esityksessä on
hyvä asia se, että lautamieheksi voidaan jatkossa
valita myös 65 vuotta täyttänyt henkilö.
Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuden
lautamiesten vähentämisellä hallitus
hakee säästöjä. Oikeudenkäytöstä ei
pidä kuitenkaan tehdä pelkästään
ammattijuristien välistä keskustelua. Mielestäni
maallista oikeudenkäyttöä harjoittavilla
lautamiehillä on oltava roolinsa myös oikeudenkäynneissä.
Toivon, että tämä hallituksen esitys
ei ole askel lautamiesjärjestelmästä kokonaan
luopumiseen vaan pysähdytään nyt tälle esitettävälle
tasolle ja käytetään saatavat säästöt pahiten
ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Muistan, kuinka viime kaudella, kun lakivaliokunnassa
tätä asiaa käsittelimme, perusteellinen keskustelu
käytiin myös täällä salissa
lautamiesten tarpeellisuudesta ja muutoksesta, ja olen kyllä edustaja
Maijalan kanssa samaa mieltä, että aika kovalla
vauhdilla tässä nyt lautamiesjärjestelmää ollaan
ajamassa alas. Sellaisia merkkejä minun mielestäni
tässä selkeästi on. Eli neljä vuotta
sitten vähennettiin ja sitä myötä myös
heidän käyttöään vähennettiin
käräjäoikeuksissa. Nyt usein vedotaan
jo siihen, että heille tulee niin kovin vähän
istuntoja ja niin kovin vähän kokemusta, niin
että seuraava keskustelu todennäköisesti
käydään ammattituomareiden taholta siitä, että eiväthän
lautamiehet mitään osaa elikkä ei heitä voida
myöskään jatkossa käyttää.
Helsingin Sanomathan viime vuoden alussa oli tehnyt tällaista
selvitystä ammattituomareiden ja lautamiesten keskuudessa
siitä, miten he suhtautuvat lautamiesten käyttöön,
ja ennen muuta ammattituomarit arvostelivat lautamiehiä,
heidän ennakkoasenteitaan erityisesti seksuaali- ja talousrikosten
kohdalla. Kun tuon uutisen siitä luin, niin muistan, millä tavalla
itse ajattelin: että taitaa olla niin, että nämä lautamiehet tekivät
juuri sellaisia yleisen oikeustajun mukaisia päätöksiä,
joita tavalliset suomalaisetkin kaipasivat. Eli kyllä meillä valitettavasti
esimerkiksi seksuaalirikoksista langetetaan aivan liian pieniä rangaistuksia
ja usein siellä rangaistusasteikon alapäässä.
Arvoisa puhemies! Itse pohtisin sitä, että näin lyhyen
aikajänteen sisällä ei ole syytä kahta leikkausta
tehdä lautamiesten määrään,
mutta kannatan sen sijaan tämän esityksen toista
kohtaa eli lautamiesten nimittämisiän ikärajan
nostoa 63:sta 65 vuoteen, ja silloinhan lautamies toki voi toimia
vielä hivenen kauemminkin tässä tärkeässä tehtävässä.
Eli kyllä minun ääneni menee lautamiehille
ja lautamiesjärjestelmälle.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
perustuu viime keväänä jätettyyn
oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan, jossa on kymmeniä erilaisia
toimenpiteitä meidän oikeudenhoidon uudistamiseksi.
Yksi näistä toimenpiteistä, 24. toimenpide,
on nimenomaan tämä nyt esitetty toimenpide, eli
vähennetään lautamiesten lukumäärää kokoonpanoissa
niin, että 1+3:sta siirrytään
1+2:een.
Tässä on käytetty nyt kolme puheenvuoroa, jotka
ovat kaikki olleet sen suuntaisia, että hyvin kriittisesti
suhtaudutaan siihen, että lautamiesten lukumäärää vähennetään.
Kun katsoo tätä oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa,
niin sielläkin näyttää siltä,
että asia ei ole saanut ihan jakamatonta tukea. Siihen
on jätetty eriävä mielipide.
Kuitenkin tämä nähdään
merkitykseltään joko kohtalaisena tai merkittävänä taloudelliseltakin säästövaikutukseltaan
niin, että tästä uudistuksesta koituisi
700 000 euron vuosittaiset säästöt. Tämä summahan
tuntuu pieneltä, kun puhutaan valtion budjetista, mutta
täytyy muistaa, että oikeusministeriön
hallinnonala ja meidän oikeudenkäyttöön
liittyvät menot eivät niin valtavia ole ja nämä kaikki
uudistukset koostuvat aika pienistä murusista. Siinä mielessä ymmärrän
tämän ja en itse pidä tätä kauhean
radikaalina juttuna, vaikka siirryttäisiinkin tämän
hallituksen esityksen mukaisesti 1+2:een lautamiesjärjestelmässä.
Näen kuitenkin tärkeänä, että tehdään
sellaisia uudistuksia, jotka tuovat taloudellisia säästöjä mutta
samalla eivät vaaranna kansalaisten oikeusturvaa. Tällä uudistuksella
ei mielestäni merkittäviä oikeusturvaa
vaarantavia tekijöitä ole.
Mutta on tärkeää, kun tässä on
näitä eri näkökulmia tullut
esille, että valiokuntatyössä sitten tarkkaan
punnitaan näitä eri arvoja, ja sitten päädytään
siihen tulokseen, mihin sitten päädytäänkin.
Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että nimenomaan tämä yläikärajan
nosto tässä on kyllä järkevä — ja
toisaalta sekin, että sitten 68 vuoden iässä on
erottava, sitäkin kyllä kannatan.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Meillä oli aikanaan oikeastaan aika
hyvä järjestelmä. Meillä oli
lautamiehet, jotka muodostivat lautakunnan, ja yhdessä he
kaikki, jos he olivat samaa mieltä, saattoivat äänestää kumoon
tuomarin. No, sitten 80-luvulla katsottiin, että järjestelmä pitää demokratisoida
ja pitää saada maallikkoja tekemään
näitä oikeudellisia päätöksiä,
ja näin kuviteltiin, että vahvistetaan luottamusta
oikeuslaitokseen. Kokemukset välttämättä kuitenkaan eivät
ole olleet myönteisiä verrattuna aikaisempaan
järjestelmään.
Mielestäni tämä uudistus on perusteltu
ja hyvä. Meillä on kuitenkin tässäkin
tilanteessa edelleen kaksi lautamiestä, jotka voivat äänestää tuomarin
kumoon, ja tietysti voi kysyä, onko tämä kovin
hyvä järjestelmä. Tietysti sitten, jos
kaksi lautamiestä äänestää tuomarin
kumoon, sen jälkeen varmasti on hyvät perusteet
sille, että asiassa voidaan valittaa ja hovioikeus tekee
sitten aikanaan tuomarikokoonpanolla asiassa ratkaisun. Mielestäni
vakavasti voitaisiin miettiä, mikä tuon lautamiesjärjestelmän
oikeutus kaiken kaikkiaan on, ja olen sitä mieltä,
että oikeastaan lautamiehiä ei pitäisi
käyttää oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseen.
Siihen tarvitaan asianmukainen koulutus, kokemus.
Mutta mihinkä lautamiehiä tarvitaan? Oikeastaan
pitäisi ottaa tämmöinen amerikkalaistyyppinen
järjestelmä meillekin käyttöön.
Meillä olisi tietty määrä lautamiehiä,
jotka arvioisivat tapaukset tosiseikaston, oman paikallisen
kokemuksensa perusteella. Kun he asuvat jossakin, he tietävät
olosuhteet siellä, käyttäytymistavat,
ympäristön ja näin edelleen, ja he ratkaisevat,
mikä on totta siinä asiassa, kun pyritään
todistelulla osoittamaan joitakin seikkoja. Sitten kun tiedetään,
mitkä faktat ovat, niin sen jälkeen tuomari katsoo
lakikirjasta, minkä mukaan tässä asiassa mennään
ja minkä säännösten mukaan asia
ratkaistaan ja mitenkä säännöksiä on
kaiken kaikkiaan tulkittava. Silloin meillä olisi riittävä oikeusvarmuus
tässä maassa.
On myöskin hyvä, että lautamiesten
ikärajaa nostetaan, että vielä 65 vuoteen
asti voidaan valita lautamieheksi, mutta mielestäni tämäkin
edustaa vielä ikäsyrjintää.
Mielestäni vähintään 70 ikävuoteen
asti pitäisi voida valita henkilöt lautamiehiksi.
Mitä iäkkäämpi, kokeneempi,
sitä viisaampi lautamies on. Olen sitä mieltä ja
toivon, että valiokunta nostaisi tämän
ikärajan vähintään 70:een, minulle
sopii jopa 75.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti, kun tässä monelta
juristiltakin on tullut arvioita tästä lainsäädännöstä,
että edesauttaako se vai vähentääkö se
kansalaisten oikeustajun toteutumista tai maalais- tai kaupunkilaisjärjen
toteutumista. Tähän asiaan on syytä kiinnittää todellakin
huomiota valiokuntakäsittelyssä, kun tämä jälleen
kerran on taas säästölaki, joka voi viedä huonoonkin
suuntaan.
Ihan nostan pohdittavaksi sen, että jos oikeusjärjestelmää halutaan
muuttaa, miksi meillä on käytäntö,
jossa todistajat ja silminnäkijät joutuvat tulemaan
montakin kertaa paikalle, ilman että oikeuskäsittelyä viedään
maaliin asti, jos itse syytetty ei vaivaudu paikalle. Minusta tällaisia kustannuksia
pitäisi pystyä poistamaan.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tätä ikärajan
nostoa lautamiehille ja samaan hengenvetoon totean sen, että lautamiesjärjestelmää
sinällään
tarvitaan. Lohdullista minun mielestäni tässä lakiesityksessä on
se, että tietyin edellytyksin käytetään
edelleenkäsin kolmea lautamiestä — siellä on
yksi tai kaksi lainoppinutta sekä kolme lautamiestä.
Kaiken kaikkiaan kansainvälisessä vertailussa
tämä uusi esitetty malli Suomenmaahan on samansuuntainen kuin
mitä Ruotsissa tällä hetkellä ollaan
tekemässä. Myöskin tässä lakiesityksessä on
tehty vertailuja muihin maihin nähden, ja taitaa olla niin,
että Alankomaat on ainut, jossa lautamies- ja tällaista
järjestelmää ei ole käytössä.
Eli sanoma on se, että lautamiesjärjestelmää tarvitaan
ja tämä lakiesitys myöskin mahdollistaa
sen, että edelleenkäsin kolmea lautamiestä tietyin
edellytyksin voidaan käyttää, mikä on erinomaisen
hyvä asia. Oma isäni toimi semmoiset yli 15 vuotta
lautamiehenä, ja häneltä sain myöskin
silloin, kun hän vielä toimi siellä,
sitä kokemuspohjaa, että niitä maallikkojäseniä oikeudessa
ihan oikeasti tarvitaan.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Jos tässä laissa mennään
siihen päätökseen, että lautamiehiä olisi
käytössä vain kaksi kappaletta asioitten
ratkaisuvaiheessa, niin siinä on kuitenkin ongelmatilanne:
jos toinen näistä lautamiehistä on jostakin
syystä estynyt käsittelyn kuluessa eli joutuu
siirtymään pois siitä ja ainoastaan toinen
näistä lautamiehistä jää yksin ammattituomarin
kanssa tekemään lopullista ratkaisua ja päätöstä,
niin siinä vaiheessa tämmöinen maallikkohenkilö on
todella vaikeassa asemassa. Kun hänen tietotaitonsa lakipuolen
asioista ja oikeudenkäynnistä ja kaikesta muustakin on
varmasti heikompaa kuin ammattituomarilla, pystyykö hän
oikeasti tekemään päätöksen?
Pystyykö hän sanomaan ja uskaltaako hän
sanoa sen oman mielipiteensä asiasta?
Siinä vaiheessa, kun tämä menee valiokuntakäsittelyyn,
minä toivon, että valiokunta ottaisi erityisesti
tämän ongelman esille ja miettisi, olisiko joitakin
asioita, joita pitäisi ottaa huomioon tämän
asian päätöksentekovaiheessa.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Sain idean käyttää pienen
puheenvuoron edustaja Sasin puheenvuorosta. Minäkin tällaisena
ikämiehenä edustan näkemystä,
että kyllä se jonkin tason ikärasismia
on, jos lautamies tällä hetkellä, oliko
se, 63-vuotiaana joutuu siirtymään sivuun. Heitähän
on ymmärtääkseni Suomessa 1 700 kappaletta,
ja he käyttävät arvonimeä herastuomari,
kun ovat 10 vuotta toimineet tässä hommassa. Minä edustan
näkemystä, että 68 vuotta olisi siinä optimi.
Se perustuu siihen, että hiljattain, vuoden 2005 alussa
muistaakseni, muutettiin lakia kunnallisten virkamiesten eläkeiästä. Sen
lain mukaan virkamies saa olla töissä sen kuukauden
loppuun, kun hän täyttää 68
vuotta, ja sopimuksesta voidaan tätä virkasuhdetta
vielä jatkaa. Väitän, että nämä herastuomarit,
ja lautamiehet, ketkä eivät titteliä vielä ole
saavuttaneet, ovat kykeneviä tekemään
päätöksiä maallikkojärjellä juristien
kanssa. Eli jos on mahdollista, niin toivon, että itse
kukin edustaja ajaa linjaa, että lautamiesten ikärajaa
pyritään lähivuosina nostamaan sinne
lähemmäs 70:tä vuotta.
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa puhemies! Lyhyesti. Jos valinta on, että ei
yli 65-vuotiasta ja määräämme
hänet neljän vuoden jaksolle, puhutaan toimivalla
henkilöllä 69 vuodesta tai melkein siitä.
Tällöin tämä on kai aika lailla
synkronissa nykyisen eläkeajattelun kanssa. Voisiko se olla
vähän korkeampi, se on varmaan pohdittava asia.
Mutta tällaisenaanhan tämä vastaa nyt
sitä, miten asia muutenkin yhteiskunnassa menee.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten tämä keskustelu hyvin
osoittaa, on harmillista, ettei oikeusministeri ole voinut olla
esittelemässä tätä lakiesitystä.
Olisi varmaan ollut mielenkiintoista kysyä myöskin
oikeusministerin näkökantaa tähän
lautamiesjärjestelmään, sitä, mikä on
hänen näkemyksensä. Onko tämä askel nyt
se, mihin pysähdytään, vai haluaako hän
kenties mentävän vieläkin pidemmälle?
Itse toivon, että tälle askelmalle nyt todellakin
pysähdytään ja lautamiesjärjestelmä meillä säilyy
myöskin tulevaisuudessa, pitkällä aikajänteellä.
On myöskin hyvä, että se yläikäraja
nyt nostetaan tuosta 63 vuodesta ylöspäin.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Jouko Jääskeläinen
oikeastaan toi esille, että tämähän
on nimittämisikä, josta tässä on kyse,
ja siitä eteenpäin voi vielä toimia.
Toinen vaihtoehto olisi tietysti se, että samalla tavalla kuin
monessa muussa asiassa, säädettäisiin
siitä iästä, mihin asti voi olla. Silloin
tulisimme toki siihen tilanteeseen, että luovuttaisiin
yhtenäisestä kierrosta, joka on tällä hetkellä sidottu
vaalikausiin ja vaalikausittain vaihtuvaan lautamiesjärjestelmään.
Tämä järjestely toki osaltaan aiheuttaa
julkisuudessakin keskustelua, ovatko lautamiehet myös tietyllä tavalla
poliittisesti nimitettyjä, kun valintoja tehdään
kuitenkin kunnallisvaalien jälkeen ja usein samoissa pöydissä.
Voisi olla ihan pohdinnan arvoinen asia sekin, että nämä valinnat
tapahtuisivatkin jatkossa niin, että ratkaiseva ei olisikaan
nimittämisikä, vaan että kun tietty ikä tulee
täyteen, joutuisi väistymään.
Näin täydennettäisiin lautamiehiä aina
sitä mukaa kuin joku jää pois. Toinen
asia tietysti on, että silloin meillä olisi ehkä se
tilanne, että ei voitaisi järjestää koulutuksia
yhtä aikaa. Tiedän, että tällä hetkellä esimerkiksi
järjestetään erinomaisen hyviä koulutuksia
uusille aloittaville lautamiehille, kun heitä tulee yhtä aikaa
enempi siihen tehtävään mukaan. Eli tämä on
sitten se toinen puoli, joka ehkä tukee tätä nykyistä järjestelmää.
Mutta nyt pääsemme siis hyvin lähelle
jo sitä 70:tä vuotta, mitä tässä on
peräänkuulutettu, ja se on minun mielestäni
ihan hyvä tavoite.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Minun täytyy tässä korjata
hieman edustaja Heinosen puheenvuorossa olevaa seikkaa, kun hän
totesi, että tämä 65 vuotta on pelkästään
valitsemisikä. Mutta tässä hallituksen
esityksen 6 §:ssä nimenomaan esitetään
nyt, että lautamies on velvollinen eroamaan tehtävästään
täyttäessään 68 vuotta. Eli
tässä sekä nostetaan sitä valitsemisikää että otetaan
esille tämä eroamisikä 68 vuotta. Tämä on
tietenkin kysymys, jota on syytä varmasti miettiä — kuten
täällä on monessa puheenvuorossa tullut,
myös tuossa valiokuntakäsittelyssä — että onko
68 sopiva ikä vai ei. Täytyy itsekin todeta, että joka
vuosi, päivä päivältä itsekin
arvostan enemmän iän tuomaa kokemusta.
Keskustelu päättyi.