Sampsa  Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeuslaitos on pitkään kärsinyt resurssipulasta, ja tuomioistuinten käsittelyajat ovat venyneet. On ilahduttavaa, että oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat tähän vuoteen verrattuna noin 20 miljoonalla eurolla, kun vuosittain vaihtelevat vaalimenot lasketaan pois.

Tuomioistuinten määrärahoihin on talousarvioesityksessä tehty 3 miljoonan euron tasokorotus. On tärkeää, että korotus todellakin käytetään tuomioistuinten toimintaedellytysten turvaamiseen. On myös ilahduttavaa, että markkinaoikeuden määrärahoja on valtiovarainvaliokunnassa lisätty 250 000 eurolla nimenomaan ruuhkien purkamista varten ainakin nyt ensi vuoden osalle. Tähän asiaan lakivaliokunta kiinnitti huomiota toteamalla, että resursointi on olennainen kysymys, vaikkakin samalla valiokunnassa nostettiin esiin myös kysymys siitä, voitaisiinko siirtyä EU:n kynnysarvojen mukaiseen rajoitukseen siinä, mitä asioita markkinaoikeudessa hankinta-asioissa käsiteltäisiin.

Käräjäoikeuksien osalta on olennaista, että uudistukset, joihin on ryhdytty käräjäoikeusverkon tiivistämiseksi, viedään määrätietoisesti loppuun. Lakivaliokunta omassa budjettikannanotossaan esitti, että tulee pitäytyä niissä suunnitelmissa, joissa käräjäoikeusverkostoa uudistetaan niin, että 25—30 maakunnallista käräjäoikeutta ja muutama niitä tukeva sivukanslia hoitavat jatkossa alioikeusosaston. Tällä on merkitystä myös tuomareiden erikoistumisessa. Riittävän suurissa yksiköissä tähän on pienempiä yksiköitä paremmat mahdollisuudet. Kun asianajajakunta, syyttäjäkunta muun muassa, erikoistuu, on syytä siihen, että myös tuomarikunnassa tällaista erikoistumista tapahtuu.

Eduskunnan budjettikäsittelyssä aiemmin lakivaliokunta kiinnitti huomiota myös vakuutusoikeuden toimintaan ja erityisesti siihen, että esittelijät vaihtuivat tiiviisti ja toimitilat ovat puutteelliset. Valtiovarainvaliokunta on omassa mietinnössään todennut tämän saman asian ja toteaa edelleen, että on tarpeen vakinaistaa määräaikaisia esittelijöitä ja järjestää vakuutusoikeudelle asianmukaiset toimitilat. Näin on siis perusteltua toimia.

Kaiken kaikkiaan oikeusministeriön hallinnonalan saamaan rahoitukseen on suhtauduttava tyydytyksellä.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen valtiovarainvaliokunnan ehdotukset, joissa lisätään oikeushallinnon menoja niiltä osin kuin se on osoittautunut täysin välttämättömäksi. Muun muassa hallinto-oikeuksien ruuhkaantuminen otetaan huomioon. Erityisesti eduskunnassa on herättänyt keskustelua se, että käytettyjen autojen maahantuonti on ruuhkauttanut pahasti hallinto-oikeudet ja myöskin markkinaoikeus on ruuhkautunut julkisia hankintoja koskevien valitusten määrän kasvaessa voimakkaasti.

Markkinaoikeus on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että se on omaa toimintaansa kyennyt tehostamaan, mutta ei ole pystynyt purkamaan ruuhkia, jotka syntyivät aiempina vuosina, ja näinpä on erittäin hyvä tunnustus myös markkinaoikeuksien työlle, että ne ensi vuonna voivat saada kaksi määräaikaista tuomarinvirkaa näitä ruuhkia purkamaan.

Mutta tässä yhteydessä on herännyt voimakas keskustelu lainsäätäjän roolista, ja eduskunnan onkin jatkossa pyrittävä toimimaan niin, että se tiedostaa itse säätämiensä lakien ja budjettipäätösten vaikutukset myöskin päätöksenteon ketjun myöhempiin vaiheisiin. On myöskin erittäin tärkeää, että valtiovarainvaliokunta esittää oikeusministeriön paremman sääntelyn työhön lisäresursseja, koska tässä ehkä pääsemme sitten vaikuttamaan myöskin niihin prosesseihin, jotka ruuhkauttavat hallintoa ja jotka esimerkiksi estävät kansalaisilta tehokkaan oikeuden saannin.

Vankeinhoitolaitoksen menoihin on saatu vihdoin odotettu kuoppakorotus, ja on syytä todeta, että myöskin tässä asiassa jatkossakin eduskunnan on tunnettava vastuunsa. Jos haluamme päätyä siihen, mikä on tavoite, että vankimäärä jää alle 3 600:n ensi vuonna, niin on syytä suhtautua rakentavasti ja vastuullisesti siihen ehdotukseen, jonka hallitus tulee lähiaikoina tekemään, joka koskee käytännössä muuntorangaistuksen vähentämistä ja poistamista.

Oikeushallinnon osalla voimme todeta, että nyt tehdyillä budjettipäätöksillä taataan se, että kansalainen saa oikeutta, ja myöskin toivottavasti vähitellen päästään purkamaan niitä ruuhkia, jotka ovat syntyneet.

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin kertoa, että lakivaliokunta yhdessä valtiovarainvaliokunnan asianomaisen jaoston kanssa järjesti oikeusministeriön kanssa yhteisen kuulemisen valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta omalla alallaan. Pidimme tätä erittäin hyvänä innovaationa. Siellä tuli esiin lukuisia esityksiä siitä, kuinka vaihtoehtoisilla ja ehkä ehdotettua järkevämmillä tavoilla voitaisiin lisätä tuottavuutta. Muun muassa Asianajajaliitto teki lukuisia ehdotuksia tähän suuntaan. Kävi ilmi, että myöskin Valtiontalouden tarkastusvirastossa ja valtiovarainministeriössä ollaan sitä mieltä, että tuottavuutta kehitettäessä pitäisi yhä enemmän pyrkiä katsomaan yli ahtaiden sektorirajojen. Voinkin suositella kaikille eduskunnan valiokunnille vastaavan tyyppistä työtapaa, että ne yhdessä vastaavan valtiovarainvaliokunnan jaoston ja oman vastuuministeriönsä sekä Valtiontalouden tarkastusviraston ja valtiovarainministeriön kanssa järjestäisivät tällaisia yhteisiä kuulemistilaisuuksia. Se edistää myöskin hallinnon avoimuutta, ja tällä tavalla myöskin tuottavuusohjelmaan saadaan kaivattua avoimuutta.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Omaisuus on perustuslailla suojattu. Sen piiriin kuuluvat kaikenlainen varallisuus ja varallisuusarvoiset edut kattaen muiden muassa käyttöoikeudet. Perustuslain mukaan siihen kuuluu esimerkiksi oikeus kalastaa.

Asiakirjatiedoista on ilmennyt, että pohjoisen vuonna 1903 Inarissa alkaneessa isojakotoimituksessa, joka päättyi vuonna 1996 vesipiirirajankäyntiin, on tiloilta jäänyt toimitusten yhteydessä kirjaamatta alueita ja erityisperusteisia oikeuksia. Inarissa on käynnistymässä vuoden 2008 keväällä kiinteistötoimitus aiemmissa vesipiirirajankäyntitoimituksissa tilojen nautinnoiksi merkittyjen ja osittain pois jätettyjen oikeuksien kirjaamiseksi erityisperusteisina eli omistukseen rinnasteisina oikeuksina. Erityisperusteiset oikeudet tulee esittää kunkin tilan osalta erikseen kirjattaviksi. Oikeudet voidaan vahvistaa kiinteistörekisteriin vain vuonna 1996 päättyneessä vesipiirirajankäynnissä vahvistetuille nautinnoille. Muissa tapauksissa tarvitaan oikeuksia todistavia vanhoja asiakirjoja.

Arvoisa puhemies! Yli sata vuotta kestäneen isojakotoimituksen aikana kaikki omistusoikeutta osoittavat asiakirjat eivät ole olleet omistajien käytettävissä ja osa asiakirjoista on ollut puutteellisia. Asiakirjanäyttöjen selvittämiseksi tarvitaan huolellista perehtymistä historialliseen aineistoon erillisten selvitystöiden kautta. Vaadittavaan selvitystyöhön liittyen olen tehnyt yhdessä ed. Mannisen ja ed. Karvon kanssa talousarvioaloitteen 805 määrärahan osoittamiseksi edellä kuvattujen vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen Inarissa. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt eduskunnalle talousarvioaloitteen hyväksymistä ja määrärahan osoittamista esitettyyn tarkoitukseen. Haluan kiittää valiokuntaa ja eduskuntaa aloitteen huomioimisesta ja sen hyväksymisestä osaksi valtion ensi vuoden talousarviota.

Arvoisa puhemies! Asian käsittelyn yhteydessä on esitetty epäilys siitä, että vastaavanlaisia tarpeita maaoikeusolojen selvittämiseen voi löytyä muiltakin väestöryhmiltä. Näin varmasti voi ollakin, mutta jokainen tilanne on syytä arvioida yksittäistapauksena, kuten nyt on tehty. Tässä tapauksessa yli sata vuotta kestäneen isojakotoimituksen saattaminen kaikilta osin päätökseen lienee kuitenkin kohtuullinen pyrkimys. Ylä-Lapin maanomistusolojen historiaa on selvitetty muutoinkin jo usean vuosikymmenen ajan usean asiantuntijaryhmän voimin. Tehty selvitystyö ei ole ainakaan vielä tuonut lopullista selvyyttä maanomistustilanteeseen. Maan hallituksella sekä sitä edustavilla oikeusministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä on omat suunnitelmansa asiassa etenemiseksi.

Tähän liittyen totean vielä, että tällä talousarvioaloitteella ei ole ollut tarkoitus vaikuttaa tai ottaa millään tavalla kantaa Ylä-Lapin maanomistustilanteeseen. Talousarvioaloitteen tavoitteena on ollut osaltaan edistää yksityisten oikeushenkilöiden oikeusturvan toteutumista alueella pitkään jatkuneessa maihin ja vesiin liittyvien erityisperusteisten oikeuksien selvittämisessä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan pääluokan osalta haluan kiittää hallitusta ja eduskuntaa budjettiesitykseen sisältyvästä aloitusrahasta pitkään valmistelussa olleen ja nyt liikkeelle lähtevän Saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamiseksi. Tuleva Saamen talo tullaan rakentamaan Senaatti-kiinteistöjen toimesta, ja sen rahoitukseen osallistuvat valtion lisäksi erittäin merkittävällä panoksella Inarin kunta ja Lapin liitto. Inarin kunta panostaa hankkeeseen noin 2,5 miljoonaa euroa, ja Lapin liitto on kohdistanut siihen viime viikolla tehdyllä päätöksellä EU-rahoitusta 5 miljoonaa euroa.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt budjettikäsittelyssä huomiota myös siihen, että vuonna 2004 voimaan tullut saamen kielilaki oikeuttaa muiden muassa käyttämään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa saamen kieltä: inarin-, koltan- tai pohjoissaamea. Tällä hetkellä lain noudattaminen on vaikeaa, sillä kielenkääntäjiä ei ole tarpeeksi. Valiokunta on pitänyt erityisen tärkeänä vähemmistösaamenkielten eli inarin- ja koltansaamen kielenkääntäjien palkkaamista. Huolen esittämisen lisäksi valiokunta on myös lisännyt kyseisiin tarkoituksiin kohdennettavaksi kahden kielenkääntäjän palkkaamiseen osoitetun määrärahan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, hyvät edustajat, voin todeta tämän olevan ensiarvoisen tärkeää edellä mainittujen uhanalaisten kielten säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana myöskin oikeusministeriön hallinnonalasta. Iltapäivällä käyty keskustelu jäi kovin lyhyeksi, ja keskusteltavaa olisi varmasti riittänyt. Olen ollut pari vaalikautta myöskin lakivaliokunnan jäsenenä, joten nämä asiat, joita tässä hallinto- ja turvallisuusjaostossa olemme nyt käsitelleet, olivat entuudestaan kovin tuttuja. Myönteistä oli se, että sinivihreä hallitus kuitenkin laittoi sellaista hallinnonalaa vihdoinkin kuntoon, jossa pienetkin rahamäärät saavat hyvin positiivisia vaikutuksia aikaiseksi.

Ensinnäkin tätä käräjäoikeusuudistuksesta: Vaikka se on herättänyt luonnollisesti myöskin vastustusta ja muutosvastarintaa, niin ihan tuottavuus- ja käytännön osaamiskysymysten kannalta se oli välttämätön uudistus. Sääli oli vain se, että sitä ei käyty läpi riittävästi yhdessä poliisihallinnon uudistuksen kanssa. Nyt lopputulos on se, että oikeusministeriö ehdottaa käräjäoikeuksien määrän vähentämistä 25:een, poliisihallinnon puolella 24:ään, mutta nämä rajat nyt eivät ole kuitenkaan yhteneväiset. Eli hallinnonalojen olisi ehkä aikaisemmin pitänyt keskenään keskustella ja saada semmoista yhteistyötä, että nämä rajat olisivat olleet yhteiset, mikä olisi auttanut tämän tuottavuusohjelman eteenpäinviemistä ja sitä kautta säästöjen ja tehokkuuden lisäämistä.

Hallinto-oikeuksista on luonnollisesti puhuttu paljon, kuka markkinaoikeudesta, kuka vakuutusoikeuksista, kuka yleisistä hallinto-oikeuksista. Sen tiedon ja kokemuksen mukaan, mitä minulla näistä on, kaikissa hallinto-oikeuksissa käytännössä juttumäärät ovat suuret, resurssipulat ovat ilmeiset ja juttujen käsittely on kohtuuttoman pitkä kansalaisen kannalta. Tässä budjetissa nyt sitten puututaan markkinaoikeuden ruuhkautumiseen, koska tiedetään, että julkisia hankintoja on merkittävästi tällä hetkellä siellä sisällä ja niitten odottaminen aiheuttaa suurta häiriötä kunnissa, kuntayhtymissä ja muissa hankintayksiköissä. Samoin paljon puhuttu autoverolaki edelleen on jättänyt monta tullausasiaa valitukseen, mutta aikaa myöden ne sieltä toivottavasti purkautuvat pois. Toivottavasti joku mahdollisesti vetää myöskin näitä valituksiansa pois valitustuomioistuimelta.

Aivan lopuksi lyhyesti vankeinhoidosta sen verran, että viime kaudellahan eduskunta sääti jo käytännössä sellaisen lain, että muuntorangaistusta meillä hyvin vähän enää sovelletaan vankiloissa. Siinä on tietty päiväsakkomäärä, jonka yli menevältä osalta sakko voidaan muuntaa vankeudeksi, mutta sakkovankien poistuminen vankiloista tietenkin antaa resursseja, mikä vaikuttaa siihen, että vankimäärät ovat nyt jo lähteneet laskuun.

Mutta jotakin paljon suurempaa tarvitaan. Tänään debatti jäi kesken, mutta toivoisin kuitenkin oikeusministeriöltä ihan vakavaa harkintaa, tarvitaanko esimerkiksi syyttäjää ja tuomioistuinta käsittelemään sellaista rattijuopumustapausta, joka on tapauksena selvä ja joka on myönnetty, jossa ei tarvita enää oikeudellista pohdintaa, jossa poliisitutkinnassa henkilö on saatu ajosta kiinni, tapaus on myönnetty, ajokortin peruuttaminen on hoidettu. Minun mielestäni nämä niin sanotut perinteiset massarikokset ja sakkojutut voitaisiin hoitaa ilman tuomioistuinkäsittelyä ja sitä kautta lisätä resursseja todellisten, merkittävien juttujen käsittelyyn.

Mitä tulee hallinto-oikeuksiin, niin hallinto-oikeuksissa on hyvin merkittäviä sekä yksilöitä että yhteisöjä koskettavia asioita, ja nämä asiat täytyisi ehdottomasti saada nopeammin pois hallinto-oikeuksista. Tiedän esimerkiksi omassa vaalipiirissäni erään kunnanvaltuutetun, joka tekee yhden valituksen hallinto-oikeuteen joka ainut viikko. Käytännössä tämä yksi valtuutettu työllistää yhden juristin hallinto-oikeudessa, koska kuitenkin ne tapaukset, vaikka ne näyttävät ilmeisen perusteettomilta, joudutaan tutkimaan aivan siten kuin Suomessa ja länsimaissa on yleensä totuttu.

Yksi vaihtoehto olisi tietenkin se, että asetettaisiin jonkinlainen hallintomaksu näihin hallintovalituksiin, vaikka muutama sata euroa, jolloin nämä perusteettomat ja ilmeisen perusteettomat valitukset saataisiin esimerkiksi tällä hallintomaksulla kokonaan muutettua sellaisiksi, että se valitus jäisi tekemättä. Luonnollisesti, jos henkilö valittaa ja maksaa ja voittaa juttunsa, niin tämä hallintomaksu voidaan myöskin tarvittaessa hänelle palauttaa. Tästä ei ole käyty keskustelua, olisiko tällainen mahdollista Suomessa ja täyttäisikö se oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet sen jälkeen, jos tällainen maksu olisi, jonka saisi jutun voitettuaan sitten takaisin.

Mutta on aivan selvää, että tällä hetkellä valitusjärjestelmää hallinto-oikeuksissa käytetään selvästi väärin. Ihmiset, jotka haluavat siirtää jotakin hanketta pari kolme vuotta eteenpäin, on se sitten rakennuslupa, ympäristölupa tai joku pienempikin juttu, joskus hyvin suuri, vain valittamalla hallinto-oikeuteen ja sitä kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen saavat siirrettyä juttua eteenpäin ja tehtyä kiusaa yhteiskunnan kehittymiselle. Sen takia tästä pitäisi käydä hyvin perusteellinen keskustelu.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin tästä hallinto-oikeuksien käsittelymaksusta. Meillä nykyinen järjestelmä jo mahdollistaa sen, että valittaja joutuu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Valitettavasti oikeuskäytännössä tätä mahdollisuutta käytetään liian harvoin. Olen siitä täysin samaa mieltä ed. Salon kanssa.

Mitä sitten tulee näihin mahdollisuuksiin tehostaa muun muassa näitä rattijuopumuskäsittelyjä ja muita yksinkertaisia asioita, niin tuottavuusohjelman kuulemisessa, johon ed. Hautala viittasi, tämä asia tuli esiin hyvin monelta taholta, muun muassa Lakimiesliiton ja käräjäoikeustuomarien, syyttäjien taholta, ja oikeusministeriön tietoon ja lakivaliokunnan tietoisuuteen. Näin uskallan sanoa ja uskon, että tähän kysymykseen nyt todella tartutaan. Olen siinäkin asiassa sinänsä samaa mieltä, mutta asia on kyllä etenemässä.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä hallinto-oikeuksien käsittelyaikojen nopeuttamista ja toiminnan tehostamista ja ruuhkien purkamista sietää ihan miettiä, mutta niin kuin ed. Salo itsekin kysyi, niin tässä keskustelussa, joka on todellakin hyödyllistä, pitää kysyä se teidän kysymyksenne, törmätäänkö sitten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rajoihin.

Itse haluaisin kovin paljon nähdä, että suomalaisen yhteiskunnan haasteena on tämmöisen ikään kuin osallisuuden kehittäminen, jolloin ihmiset pääsevät aikaisemmin vaikuttamaan asioihin, ja tämä näkemykseni mukaan on kuitenkin ollut omiaan vähentämään valituksia sitten viime kädessä.

Me näemme, mihin tämä ikään kuin maksullisuuden tie johtaa. Nimittäin, valitettavasti ed. Seurujärvi jo lähti, mutta olisin voinut häneltä kysyä, pitääkö paikkansa, että Metsähallitus on lähettämässä isoja laskuja tietyille paliskunnille, jotka ovat valittaneet YK:hon siitä, että alkuperäiskansojen oikeuksia rajoitetaan. Me emme tietenkään voi lähteä siitä, että joku valittaja on vastuussa jonkun hankkeen viivästymisestä, jos kyse on siitä, että hän puolustaa oikeutettuja etujaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikein hyvä, että valtion talousarvioesityksessä on oikeusministeriön pääluokalle vihdoinkin saatu tuntuvaa nousua verrattuna aiempiin vuosiin. Siitä huolimatta vajetta on käytännön tarpeisiin nähden. Oikeusistuimet tarvitsevat riittävästi vakansseja. Tulosvaatimukset tehtävissä, joissa ihminen on työntekijänä ihmisten parissa myös paljolti, eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset. Poliisin kohdalla tämä ei ole ollenkaan soveliasta, mutta ei välttämättä oikeuslaitoksissakaan. Sen takia toivon, että jatkossa saadaan riittävästi tuomarien vakansseja, jotta eri oikeuslaitokset voivat toimia tehokkaasti ja kansalaiset saavat hyvää oikeusturvaa.

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että maksutonta oikeudenkäyntiä käytetään aika paljon ja yleensä sitä käyttävät rikolliset, yhteiskunnan laskuun vielä hoitavat oman puolustuksensa. Tässä toivoisin jotain rajaa. Asianajajat voivat esittää aikamoisiakin laskuja. Olisiko siirryttävä siihen, että olisi kuukausipalkalla olevat juristit, jotka hoitaisivat sitten nämä maksuttomat oikeudenkäyntiasiat? Pidän aika suurena ongelmana sitä, että rikolliset voivat puolustaa yhteiskunnan laskuun omia tekojaan.

Edelleen haluan kiinnittää huomiota vankeinhoitolaitokseen. Yli 30 vuotta on jo ajettu Haapamäelle vankeinhoitolaitosta. Hiljalleen alkaisi olla aika, että tämä hanke alkaisi näkyä paikkakunnalla rakentamisena. Tontti on aikanaan varattu, 4 miljoonaa markkaa on käytetty suunnitelmien tekoon. K. J. Långin aikana vankilahanke oli jo hyvin pitkällä. Tästä piti tulla aivan uudenaikainen, kehittyvä vankeinhoitolaitos. K. J. Lång oli jopa minullekin ajatellut sinne vankilapapin tehtävää. Se oli jo ajateltu ihan henkilöitä myöten. Jossakin pelättiin, että joutuu siirtymään Haapamäelle. Mutta tämä vankila ei ole kuitenkaan toteutunut tähän mennessä.

Toivon, että tämä hyvä idea uuden tyyppisestä vankeinhoitolaitoksesta uudistettuna tulisi esille. Olen tehnyt asiasta myös talousarvioaloitteen. Lakivaliokunnan jäsenenä viime vaalikaudella olen saanut käydä myös vankiloissa ja tiedän ne puutteet, mitä siellä on, tilanahtaudet, on liian vähän henkilökuntaa. Vankeja joudutaan pitämään sisällä huoneissaan sen sijaan, että he voisivat tehdä jotakin kuntouttavaa tai muuten hyödyllistä työtä. Tämä on epäkohta. Ja samoin epäkohta on se, jos vankilat kehittyvät rikollisuuden oppilaitoksiksi, jos siellä rikolliset verkostoituvat keskenään ja vielä ulkomaalaiset rikolliset tuovat omia verkostojaan tänne Suomeen. Näin on asiantuntevilta tahoilta väitetty. Tätähän ei kerta kaikkiaan saisi tapahtua. Sen vuoksi tarvittaisiin uusia vankeinhoitolaitoksia.

Arvoisa puhemies! Toivon, että nyt alkavana vuotena tämä Haapamäen 30 vuotta vireillä ollut vankilahanke, jota hyvin liikuttavasti kansanedustajat lupasivat meille, kun vankilan asiaa kävimme Keuruun kuntana ja kaupunkina esille tuomassa, nyt voisi sitten uusien kansanedustajien ja uusien ministerien toimesta, hyvä idea, toteutua, niin että voitaisiin toteuttaa uudessa rakennuksessa niitä vankeinhoidon periaatteita, joita tänä aikana hyväksi nähdään.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tälle pääluokalle, joka on suhteellisen pieni, on osoitettu lisää määrärahoja, mutta toivon, että tulevissa budjeteissa voitaisiin osoittaa enemmän ja todella tämä edistyksellinen Haapamäen vankeinhoitolaitos toteuttaa.