Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallinto- ja turvallisuusjaosto edelleen jatkaa näitä pääluokkien esittelyjä. Todella oikeusministeriön osalta haluan ensiksi nostaa esiin asian, josta on paljon puhuttu, elikkä lainvalmistelun vahvistamisen, johon perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota sikäli, että meillä pitää olla asiantuntemusta perustuslakiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyviin kysymyksiin. Samaan asiaan on myöskin valtiovarainvaliokunta kiinnittänyt huomiota kehysmietinnössään. Ja näin me voimme osoittaa sinne 150 000 euroa oikeusministeriön lainvalmistelun vahvistamiseen, mikä saattaa johtaa henkilöstön palkkaamiseen, koska on todettu, että tällä alalla todella tarvitaan vahvistusta.

Käräjäoikeusuudistus on myöskin käynnistynyt, ja tältä osin valiokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kun uudistusta viedään eteenpäin, niin kaikki taloudelliset vaikutukset selvitetään perusteellisesti. Vähän samaan tapaan me otamme kantaa myöskin poliisipiiriuudistuksen osalta, koska on tärkeätä, että ei nouse jotain uutta sellaista, joka kenties jollain toisella paikkakunnalla olisi valmiina ja joka täyttäisi ne ehdot, mitä esimerkiksi käräjäoikeuden sijoittumisesta rakenteellisesti vaadittaisiin, eikä jouduttaisi uusiin sellaisiin investointeihin samalla, kun jäisi jotain hyvää toimitilaa käyttämättä. Ja halusimme myöskin kiinnittää huomiota siihen, että oikeudellisten palvelujen riittävä saatavuus on turvattu myöskin maan harvaanasutuissa osissa.

Avustusten osalta pitkään ovat olleet keskustelussa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen ja vahvistamiseen liittyvät asiat. Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamisesta on nyt päästy yhteisymmärrykseen, ja hanke lähtee yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja Inarin kunnan kanssa liikkeelle. Se on erittäin myönteinen asia. Asiantuntijakuulemisessa tuli esiin tarve kielenkääntäjien lisäämisestä, koska erityisesti inarin- ja koltansaamen osalta ei ole riittävästi asiantuntevia kielenkääntäjiä, jotta asianomaisen kielen varassa toimivat voisivat omia etujaan ajaa, ja näin päädyttiin sitten sekä vahvistamaan kulttuurikeskuksen toimintaa että myöskin lisäämään kielenkääntäjäpalveluita. Siinä mielessä pyrittiin osoittamaan lisämääräraha ja vielä mainittiin erikseen nämä kielet, joihin tämä tulee kohdistaa.

Suuri huoli on ollut pitkään kaikilla tasoilla tietenkin se, miten oikeudelliset asiat käsitellään, ruuhkautuvatko tuomioistuimet, kuinka paljon asioiden käsittely vaatii aikaa, ja siinä on jatkuvasti eri tasoilla ollut ongelmia, joskin on myöskin päästy erilaisilla ratkaisuilla siihen, että oikeusistuimiin tulevien asioiden määrä on jollakin tasolla vähentynyt, mutta siitä huolimatta keskimääräiset käsittelyajat ovat monissa kohdin liian pitkiä.

Valiokunta keskusteli autoverolakiuudistuksesta ja odottaa tietenkin, että nyt, kun laki uudistuu, se heijastuisi valitusten vähäisyyteen. Mutta sellainen näkemys kuitenkin on, että jotain muutakin pitää vielä tehdä erityisesti käytettyjen autojen tuonnin osalta, jotta vähenevät ne tuhannet ja tuhannet valitukset, jotka makaavat tuolla ja vaativat oikeushallinnolta valtavasti työmäärää, ja toisaalta yksityinen oikeudenomistaja joutuu odottamaan vuosikausia asian ratkaisemista. Se ei ole enää tässä ajassa oikea tapa. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön pitäisi löytää tähän asiaan sellainen toimiva ratkaisu, että se ottaa huomioon, että me olemme EU:n jäsenmaa, jossa myöskin pitäisi tuotteiden siirtyä määrätyillä periaatteilla maasta toiseen.

Markkinaoikeuksien ruuhka on osittain hoidettu. Tällä hetkellä oikeus käsittelee asioita niin, että ruuhkautumista ei tapahdu, mutta vanhat ruuhkat, noin kahden vuoden ruuhkat, ovat olemassa. Siksi valtiovarainvaliokunta halusi, että nämä saadaan purettua, ja osoitti sinne 250 000 euron määrärahan, jotta näin kahdessa vuodessa asiat hoituvat ja näin lisäpalkkaustoimenpitein asia hoidetaan.

Vankeinhoitolaitoksen osalta lisämäärärahoja osoitetaan jo varsinaisessa budjettiesityksessä, ja siellä edelleen kuitenkin ongelma on vankimäärä suhteessa vartijahenkilöstöön ja erityisesti erittäin runsas sairauspoissaolojen määrä henkilöstön osalta. Nämä ovat asioita, joihin on jatkossa erityisesti panostettava. Mutta koska parhaillaan on menossa vankeinhoidon kehittämisohjelma, on syytä odottaa tämän ohjelman ja selvityksen tuloksia ja katsoa sitten, missä määrin asiat vaativat vielä erityistä huomiota. On tietenkin hyvä todeta, että määrättyjen vankiloiden uudistushankkeet ovat käynnistymässä, mutta varmasti tuo ohjelmatyö tuo sitten uusia tarpeita. Voimme kuitenkin osoittaa vain 500 000 euroa vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin, mutta kaiken kaikkiaan verrattuna niihin odotuksiin, mitä oikeusministeriöllä oli, me pystyimme jopa ylittämäänkin nämä odotukset.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Erityisen paljon kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle kokonaisuudessaan ja asianomaiselle jaostolle. Jo asiantuntijakuuleminen oli mielestäni erittäin syvällistä oikeuspolitiikkaa käsittelevä kuuleminen, ja oikeita kysymyksiä osasitte kysyä.

Oikeusministeriön pääluokan loppusumma on siis runsaat 748 miljoonaa euroa. Jos jätetään tarkastelun ulkopuolelle vaalikulut, koska ne vaihtelevat, ja muut teknisluontoiset siirrot, niin määrärahat vuodelle 2008 ovat runsaat 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2007 talousarviotasossa oli. Meidän mittaluokassamme se on merkittävä parannus oikeusturvaan ja oikeusvaltion kunnioittamiseen.

Keskeiset määrärahalisäykset kohdistuvat tuomioistuimiin, vankeinhoitolaitokseen ja syyttäjille. Tuomioistuimissa lisäys on 8 miljoonaa euroa, mikä sisältää 3 miljoonan tasokorotuksen, 2 miljoonan euron lisäyksen hallintotuomioistuimiin lastensuojelulaista aiheutuvista lisätehtävistä johtuen ja 3 miljoonan euron lisäyksen tuomioistuinten tietotekniikkaan. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa vielä mainittua 250 000 euroa markkinaoikeuden juttutilanteen helpottamiseen. Tällä ja markkinaoikeuden toiminnan muulla tehostamisella pyritään markkinaoikeuden juttutilanne saamaan parissa vuodessa kohtuulliseen tasapainoon. Valtiovarainvaliokunnalle erityisen paljon kiitoksia. Meidän omissa toiveissamme ja valtiovarainministeriön kanssa neuvotteluissa oli tähtäys vasta ensi vuonna päästä näiden asioiden kimppuun, ja tämä on todella suuri jouluapu paitsi oikeudenmukaisuudelle ja oikeushallinnolle myös monille kunnille, joissa nämä julkiset hankinnat ovat nyt markkinaoikeudessa seisseet. Todella hienoa työtä valtiovarainvaliokunnassa.

Hyvin tervetullut on myös valiokunnan ehdottama 150 000 euron lisäys oikeusministeriön lainvalmistelun vahvistamiseen, perusoikeus- ja valtiosääntöosaamiseen. Perustuslakivaliokunnan juhlapäätös ei ollut täten turha, ja tästä kiitos molemmille valiokunnille.

Suhteellisesti eniten tämä budjetti parantaa syyttäjien tilannetta. Tämä oli jo budjettineuvotteluissa oma linjavalintani. Syyttäjille saadaan 2,5 miljoonaa euroa tasokorjauksena, mikä osaltaan mahdollistaa vaativien rikosasioiden nykyistä joutuisamman käsittelyn. Meillä on Suomessakin valitettavassa, kasvavassa määrin hyvin harkittua, suunniteltua, organisoitua rikollisuutta, ja silloin se, että syyttäjät muun muassa avainsyyttäjäjärjestelmällä pääsevät järjestäytyneen rikollisuuden ja toisaalta meidän väkivaltarikosprofiilissamme erittäin kiusallisen, ikävän, väärän tilanteen eli lähisuhde-, perheväkivallan kimppuun, on tärkeätä meidän kaikkien arjen turvallisuuden näkökulmasta.

Vankeinhoitolaitoksen tilannetta helpottaa 4 miljoonan euron tasokorjaus. Vankiloiden perusparannusohjelmaa viedään kohtuullisesti, mutta ei välttämättä ihan vielä riittävästi eteenpäin 3 miljoonan euron lisäyksen turvin. Vankeinhoitolaitoksessa muutenkin ollaan paitsi mainitulla kehittämisohjelmalla myös erinäisin hallituksen yksimielisin toimin saamassa vankilukua alaspäin. Me olimme pari vuotta sitten tilanteessa, jossa vankeja oli lähes 4 000, ja nyt voidaan lähteä siitä, että ensi vuonna ollaan 3 600 vangin tasolla. Valtiovarainvaliokunta on tältäkin osin osoittanut oikeamielisyyttä ja hyvää vankeinhoidon ymmärtämystä.

Rikosvahinkomäärärahoista sanon lyhyesti vain, että viime vaalikauden lakivaliokunnan kestovalitus siitä, että nämä rahat on alibudjetoitu, on nyt korjattu, ja rikosvahinkomäärärahat ovat lain vaatimalla tasolla.

Valtiovarainvaliokunnalle vielä erityiskiitos saamelaiskäräjiltä. Tulin eilen vierailulta sieltä Ivalosta, ja oli kyllä komiata kertoa, kuinka eduskunnassa näitä asioita ymmärretään todella hyvin. Jo budjettineuvotteluissa sain läpi 10 vuotta aina lykkääntyneen Saamelaiskulttuurikeskuksen.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla kaikilla toimintasektoreilla on käynnissä rakenneuudistus. Täällä mainittiin jo käräjäoikeusuudistus. Syyttäjälaitoksessa vielä avainsyyttäjäasiat ja organisaatiomuutoksen loppuhenkäykset on käynnissä. Ulosottotoimessa parhaillaan toteutetaan jo viime vaalikaudella päätettyjä uudistuksia, joiden jälkeen ulosottoyksiköitä on enää 24. Tämä kaikki vaatii henkilökunnalta poikkeuksellisen paljon työtä. Henkilökunta on kuitenkin hyvin motivoitunutta ja innostunutta tällä hetkellä. On semmoinen tekemisen meininki ihmisten parissa parhaillaan. Tätä kaikkea voidaan kutsua hallinnoinniksi, mutta totuus on, että tämän kaiken uudistustyön takana on se, että näiden uudistusten jälkeen oikeudenkäyntien tulee olla ja ne tulevat olemaan ripeämpiä ja laadukkaampia. Meillä on oikeudenkäynnin koko ketjussa paremmin erikoistuneita ihmisiä niin avainsyyttäjinä, erikoistuneina tuomareina kuin paremmin perehtyneinä oikeusavustajinakin, ja meillä on riittävän isoja yksiköitä, jotka pystyvät käsittelemään nykyistä nopeammin asioita.

Hallinnonalan määrärahatilanne pysyy kokonaisuudessaan yhä kireänä. Meillä on edellisinä vuosina syöty niin sanotusti varastoista. Siirtyvät määrärahat ovat nollassa. Minun tehtäväni on tällä vaalikaudella paitsi saada tilanne siedättävälle tasolle, niin kuin tässä nytkin käsillä olevassa budjetissa on, vielä huolehtia siitä, että siirtyvät määrärahat kasvavat normaalin, terveen budjetoinnin tasolle eli että siellä on kuitenkin joitakin prosentteja aina sitten sukanvarressa toimia hyvän hallinnon vaatimalla tavalla. Tämän asian kanssa tarvitsen jatkossakin eduskunnan tukea, että vaalikauden lopussa oikeushallinto on kunnolla perustuslain 21 §:n vaatimalla tasolla.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että pidetään toimivuudesta ja oikeusturvasta kiinni, mutta kiinnitän huomiota ministerin puheen käräjäoikeuksia koskevaan osaan. Minusta valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto aivan oikein oli pidättyväinen tämän uudistuksen niin sanottujen porttien aukaisussa. Tarvitaan varmasti vaativamman rikollisuuden ja syyttäjätoimen osalta keskittämistä, mutta teidän valmistelutyössänne ei ollut myöskään taloudellista arviointia ja valtiovarainministeriökytkentää, ja unohdatte myöskin kansalaisten läheisyyden kannalta sen, että, sanotaan, valtaosa tapauksista on kuitenkin kansalaisten kannalta sellaisia, joiden pitäisi olla läheisyysperiaatteella toteutettavissa. Minä toivon, että tältä osin vielä eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan kanssa nämä tarkasti arvioidaan näiden jatkovaiheiden osalta.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt aivan oikein huomiota tuontiautojen verotuskäytäntöihin ja esittää tässä kantanaan, että uusi autoverolaki ja aivan uunituore hallituksen esitys autoverolain muutoksenhakusäännösten muuttamisesta edesauttaa ja parantaa tätä tilannetta. Kysyn ministerin käsitystä, ovatko nämä todella merkittäviä parannuksia, ja ellei, niin mitä muuta mahdollisesti ollaan miettimässä sinne työkalupakkiin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeusuudistus on meneillään, ja kysyn, kun olen muun muassa Oulun läänistä kuullut sellaista, että on vaarassa, että Kuusamon koko käräjäoikeusjoukko joutuisi siirtymään Ouluun, joka on 14 virkamiestä pahimmillaan, millä tavalla tässä uudistuksessa varmistetaan, että näin ei tapahdu tätä keskittymistä, ja toisaalta miten näiden ihmisten, jotka tarvitsevat palveluja, lähipalvelut tässä oikeudenjaossa säilyvät. Sen lisäksi vielä kysyn, mitä aiotte tehdä kansanvaltaisen oikeusjärjestelmän luottamuksen suhteen, jos lautamiesuudistusta viedään kaavailemallanne tavalla eteenpäin niin, että lautamiehistä lähes tyystin luovutaan.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministeri Braxille. Lyhyen ministerikautensa aikana hän on jo osoittanut omaavansa oikeaa asennetta, kun on laittanut ensisijaiseksi tavoitteekseen rikoskierteen katkaisemisen sekä sujuvan arjen eväiden antamisen vangeille. Näyttää vaan siltä, että ministerin nimistä riippumatta tai puolueesta riippumatta VM:n tuulimyllyt jauhavat sitä rataa, että nykyisen vankeuslainsäädännön kuntouttamista ja perusoikeuksia edistävät tavoitteet jäävät jälleen kerran henkilöstön tietoisen aliresursoinnin jalkoihin. Näyttää myös siltä, että eduskunnan enemmistö ei tule korjaamaan tätä epäkohtaa. Onko ministeri sitä mieltä, että jälleen kerran eduskunnan ja hallituksen on puututtava tähän asiaan lisätalousarvion muodossa ensi vuoden aikana?

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta on tänä syksynä kiinnittänyt huomiota siihen, miten lainsäätäjällä on vastuu siitä, että päätöksentekoketjun myöhemmissä vaiheissa saattaa sitten syntyä pullonkauloja. Autoveroasia on juuri sellainen. Tämä liittyy paitsi autoverolakiin myös lakiin julkisista hankinnoista. Nyt kun eduskunta on lisäämässä oikeusministeriön voimavaroja koskien lainvalmistelua, niin haluaisinkin kysyä, olisiko tässä meille semmoinen eräänlainen pilottihanke siitä, kuinka ikään kuin koko tätä päätöksentekoa ja hoitoketjua voidaan tarkastella niin, että pääsemme todellakin tehokkaampaan oikeuden saantiin ja myöskin tehokkaampaan viranomaistoimintaan. Voisiko tätä samaa ajattelumallia soveltaa ehkä sillä tavalla, että saataisiin huomio kiinnitettyä esimerkiksi vaikkapa rikosten ehkäisyssä ja vankeinhoidossa siihen, että tehdään ne oikeat toimenpiteet siellä, missä voidaan vaikuttaa rikollisuutta ennalta ehkäisevästi, esimerkiksi sosiaalipolitiikassa?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri ihan oikein korosti asioiden käsittelyn joutuisuutta koko ketjussa. Tietysti on hyvä, että näin panostetaan, mutta taas toisaalta kun lukee hallituksen esitystä muun muassa ensi vuoden osalta, niin koko oikeusministeriön hallinnonalalla 87 henkilötyövuotta pitää vähentää, josta oikeuslaitoksessa oli muistaakseni 23 ja syyttäjälaitoksessa 6. Eli miten arvoisa ministeri on suunnitellut nämä säästöt toteuttavaksi, koska kuitenkin tiedetään, että henkilöstöresursseja tarvitaan lisää monenkin oikeuden osalta ja myöskin syyttäjän osalta, johon tulen omassa puheenvuorossani vielä siihen puuttumaan? Tämä valitusprosessi syyttäjien osalta rikosasioissa on kyllä aika ongelmallinen, kun pitää juosta hovioikeudessa pitkienkin matkojen päässä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä autoverotuksen ongelmat eivät selviä pelkästään oikeudellisin toimenpitein. Se vaatii kyllä vieläkin autoverolain uudistamista. Minä keskustelin tässä viime viikonlopulla korkeimman hallinto-oikeuden presidentin kanssa, ja sieltä oli selkeä viesti, että tällä uudellakaan lailla ei tätä ongelmaa ratkaista, vaan pitää pystyä määrittämään toisella tavalla esimerkiksi käytetyn auton hinta, niin että jatkuvat valitukset eivät vie sitten voimavaroja oikeuslaitokselta muista paljon tärkeämmistä asioista. Tästä pitäisi löytyä nyt yhteisymmärrys. Tämä on todella asia, joka vaatisi nyt parempia ja voimakkaampia toimia myöskin valtiovarainministeriön taholta.

Tero Rönni /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisin oikeastaan kiittää ministeriä ja valtiovarainvaliokuntaa mielestäni kohtuuhyvästä mietinnöstä ja hyvästä esityksestä, mutta se, mihin tässä olen itse kiinnittänyt huomiota ja mistä lakivaliokunnassakin käytiin keskustelua, on tämä vakuutusoikeuden kohta, jossa kädet nostetaan pystyyn. Kyse on yksilön oikeusturvasta, ihan tavallisen ihmisen, kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ihmisen oikeutettujen rahojen panttaamisesta ja pyörimisestä toista vuottakin. Hankala on tietenkin verrata tuota autoverolakia ja tavallisen ihmisen ongelmia, mutta ehkä tässäkin pitäisi miettiä. Pitäisikö meidän miettiä sitä, että nämä taustat ja tilanteet, mistä lähdetään, olisivat semmoisia, että tätä valituskierrettä esimerkiksi näissä eläke- ja työttömyysturva-asioissa ei tulisi tällä tavalla? Eläkkeistä 80 prosenttia myönnetään kyllä niin kuin heti kerrasta, mutta se 20 jää pyörimään, ja se saattaa pyöriä siellä vuosikausia, jolloinka vähän voitaisiin miettiä sitä, ovatko tosiaan nämä kaukokatseiset vakuutuslääkärit todella niin päteviä, että ei kukaan pysty kävelemään missään heidän päätöstensä yli.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Koetetaan. Aloitetaan ed. Rönnistä, joka on aivan oikeassa siinä, että vakuutusoikeus jää vielä liian vähälle huomiolle. Tämän lakivaliokunnalle olen kertonutkin, että meidän ministeriön resurssit ovat niin pienet, että käräjäoikeusuudistus on ensin vietävä alta pois ja sen jälkeen heti seuraavana on tämä vakuutusoikeuden todellakin paljon erinäisiä toimenpiteitä, myös lisäresursointia, vaativat ongelmat. Siihen liittyy niin paljon myös kirjallisia kysymyksiä paljon aiheuttaneet lääkärien mahdolliset jääviystilanteet tai se, miten ne ainakin pitäisi paremmin selvittää jne. Meillä ei yksinkertaisesti henkilöstöä ole vapaana ennen kuin käräjäoikeusuudistus on saatu selvästi pidemmälle. Käräjäoikeusuudistuksessa tässä vaiheessa, myös koskien Kuusamoa, asia on parhaillaan lausuntokierroksella. Nyt on juuri se aika ottaa kantaa näihin muun muassa aluepoliittisiin kysymyksiin.

Mutta ed. Rajamäelle: Se on kyllä taivaan tosi, että kun valintoja pitää tehdä, pitää huolehtia laadusta ja oikeusturvasta ja nopeudesta. Pelkästään semmoisella populismilla tässä ei eteenpäin selvitä, että nyt on hyvä verkko ja sille ei voi tehdä mitään, jokaisen on päästävä kauppareissulla myös käräjäoikeuteen.

Ed. Ravi ja monet muut puhuivat viisasta autoasiasta. Oikeusministeriön toimivaltaan ei kuulu sen asian parempi muuttaminen. Me olemme pyytäneet ja painostaneet valtiovarainministeriötä, ja sen takia tämä nyt eduskunnassakin käsittelyssä oleva oikaisumahdollisuus on nyt olemassa. Mutta jos eduskunta näkee parhaaksi, että vielä autoverolakia on muutettava, niin se on kyllä sitten valtiovarainministerin kanssa käytävä keskustelu.

Ed. Hautala kysyi, olisiko tämä hyvä pilottihanke. Itse asiassa hallituksella on kokonainen paremman säätelyn politiikkaohjelma, jossa on 22 erittäin kunnianhimoista pilottihanketta. Minä luulen, että sen ohjelman jälkeen me olemme hyvin paljon viisaampia siinä, miten jatkossa lakeja valmistellaan niin, ettei tämmöistä autoveron kaltaista katastrofia synny siitä, että laki ja sen tulkinnat aiheuttavat valtavan jutturuuhkan oikeuksiin.

Ed. Vistbackan viisaasta puheenvuorosta. Tämä valitusprosessiasia tässä syyttäjäkuviossa on parhaillaan selvittelyssä. Kunhan käräjäoikeusuudistus saadaan alta pois, syntyy riittävän vahvoja käräjäoikeuksia, että voidaan tehdä valituslupa hovioikeuteen, joka tulee syyttäjien arjessa roimasti helpottamaan ja poistamaan sitä turhaa työtä, joka liittyy muun muassa semmoisiin suullisiin oikeudenkäynteihin, jotka käydään muodon vuoksi, joissa ei oikeasti enää saada uutta todistelua vuosien jälkeen rikosjutuissa.

Vielä, jos minulla on aikaa, aivan viimeisenä tähän tuottavuusohjelmaan. Oikeusministeriö ainoana ministeriönä on saanut tuottavuusohjelmassaan jo selvästi alennusta. Ja syyttäjien osalta, kun budjettiriihessä sovittiin, että syyttäjät saavat lisärahoitusta, on myös niin, että näiden uusien avainsyyttäjien osalta koko sitä rahaa, mikä tulee uusiin virkoihin, ei vastaavasti toisesta päästä leikata.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten on käynyt ilmi, niin tähän budjettiin liittyy monia hyviä asioita tuomioistuimen ja syyttäjän rahoituksen osalta ja sitä valtiovarainvaliokunta on vielä parantanut. Mutta haluaisin kiinnittää huomion siihen, mihin valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota, hallinto-oikeuksien osalta kasvaviin ympäristölupavalituksiin ja niiden käsittelyn nopeuttamiseen. Tässä on kyse aika usein sellaisesta ideologisesta valittamisesta, että sen jälkeen tehdään valitus, kun on kunnallisessa päätöksenteossa asia hävitty. Ja nyt, kun tämä valtiohallinnon tuottavuusohjelma on päällä, niin kysyisinkin, onko mahdollista esimerkiksi niputtaa näitä lupahakemuksia jollain lailla tai rajata valitusoikeutta jotenkin siten, että tästä massasta päästäisiin eroon, koska se ei varmaan ole kaikkein tärkein asia, että me lisäämme väkeä sinne hallinto-oikeuksiin näitä asioita hoitamaan.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kovin tyytyväinen siihen, että tämä hallinnonala saa nyt 10 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin aikaisemmassa tämänvuotisessa talousarviossa eli 2,7 prosenttia, mutta kuitenkin meillä on myöskin paljon paljon ongelmia, joihin haluaisin nyt tässä lyhyesti puuttua. Ensinnäkin tämä valtionhallinnon tuottavuusohjelma on kyllä kova työkalu sinne käytännön tasolle. Tämä 87 henkilötyövuotta näyttää hyvin kaavamaiselta, ja erityisesti tuomioistuimien puolella kyllä 44 henkilötyövuoden vähentäminen tuntuu lähes mahdottomalta.

Lisäksi epäoikeudenmukaisuutta on myöskin näiden vuokramenojen osalta erityisesti vankeinhoitopuolella. On käsittämätöntä, että vuokramenot ovat nousseet niin suuriksi, että siitä on alkanut tulla todella suuri rasite siellä puolella, kun me maksamme kuitenkin korkeita vuokria juuri valtion liikelaitokselle. Se on kyllä yksi sellainen asia, mihin pitäisi kiinnittää paljon suurempaa huomiota.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lienee sillä tavalla, että eduskunta itse on generoinut sen lukemattoman tullausvero-ongelmatiikan, joka käytetyillä autoilla nyt on lukemattomissa tapauksissa, ja ne ovat ruuhkauttaneet nyt hallinto-oikeuksia. Kun syy on täällä ja kun vielä autoverouudistuksella mahdollisesti generoidaan lisää näitä ongelmia, niin onko, arvoisa ministeri, mahdollista, että jollakin tavalla tämänlaatuisessa asiassa tilapäisillä tuomarivoimilla yritettäisiin ratkaista sitä, kun jos ruuhkassa on 11 000 tapausta ja se kuulostaa aika runsaalta, niin niistä historiallisista ruuhkista päästäisiin eroon?

Marja  Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkalla korvalla tuossa ministerin puheenvuoroa koskien tätä vankien vähenevää määrää tulevaisuudessa. Ymmärsin, että vankien määrä on laskemassa lähes 3 000 vankiin jossakin aikajänteessä. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että meillä on tällä hetkellä vankiloita, joissa on vankeja jatkuvasti ylipaikoilla, eli nämä vankilat toimivat ylimitoitettuina jatkuvasti.

Aivan kuten täällä mietinnössäkin on todettu, meillä ylitöiden määrä vankiloissa on noussut yli 50 prosenttiin ja työntekijät ovat todella väsyneitä. Yksi tämmöinen esimerkki on Kylmäkosken vankila, jonka laajennushanke on jo pidemmän aikaa ollut mietinnän alla, ja siitä on tehty lukuisia erilaisia tutkimuksia oikeusministeriön osalta. Lisäksi, kun täällä puhutaan siitä, että näitä aktivointitoimia pitää tulevaisuudessa lisätä, Kylmäkosken osalta on juuri niin, että siellä eivät nämä työtilat riitä näille vangeille kerta kaikkiaan. Tästä haluaisin ministerin mielipiteen.

Toinen asia on se, kun täällä puhutaan tästä rikostutkinnasta, että meillä on tällä hetkellä 5 (Puhemies: Minuutti kulunut!) Suomen kovinta huumausainerikosten tutkijaa sairauslomalla. Onko mietitty toimenpiteitä — nythän on asetettu tämä tutkijaryhmä tutkimaan tätä keissiä — millä tavalla nämä huumausainerikokset tullaan tänä aikana selvittämään?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että tuomioistuinten toiminta turvataan muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjunnan kannalta ja että tuottavuusohjelma ei ole naamioitu juustohöylä. Tässä varmasti tarvitaan jatkokeskustelua.

Minister Brax, te olette hyvin rehellinen Helsinki-näkökulmassanne ja asenteessanne Itä- ja Pohjois-Suomea kohtaan muun muassa. Jatkatte siinä sisäministeri Holmlundin linjaa, jossa Itä- ja Pohjois-Suomen poliisipiirijako ei lähtenyt kentän toiminnallisista tarpeista. Te vertaatte ihmisten oikeuspalvelujen saatavuutta kauppakäynteihin. Kysymys on siitä, että te ette myöskään arvosta valtiovarainvaliokunnan selkeitä kannanottoja siitä, että palvelujen riittävä saatavuus on turvattava maan harvaanasutuissa osissa ja että valiokunta pitää perusteltuna myös sitä, että hyödynnetään eri paikkakunnilla jo olemassa olevia toimitiloja ja että uudistuksen taloudelliset vaikutukset selvitetään ja hanketta viedään eteenpäin avoimesti ja suunnitelmallisesti. Te pidätte asiaa Itä- ja Pohjois-Suomen osalta näköjään ikään kuin käsiteltynä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeri vaikutti kovin tyytyväiseltä siihen, mitä eduskunta on hänen hallinnonalallaan tehnyt nyt tässä budjetin yhteydessä. Se ministerin mainitsema 20 miljoonan euron lisäys varmasti tuli tarpeeseen. Mutta kysyisin nyt ministeriltä, kun on tilaisuus, mitä lainsäädännöllisiä toimia on suunnitteilla, jotta näitä jutturuuhkia voitaisiin sitä kautta vähentää. Kyllä se on kuitenkin tosiasia, että käräjäoikeuksissa esimerkiksi käsitellään aika lailla myöskin semmoisia, voisi sanoa, turhanpäiväisiä asioita ja lainsäädäntöä muuttamalla voitaisiin ne käsitellä ehkä jossakin muualla, esimerkiksi poliisin toimesta. Tämä nimittäin on — nämä jutturuuhkat ja se, että käsittelyajat pitenevät siinä määrin kuin nyt ovat pidentyneet kaikissa oikeusasteissa — kaikkien asianosaisten oikeusturvan kannalta erittäin arveluttavaa.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduin ed. Tiuran puheenvuorosta. Hän ilmeisesti aikoo huomenna äänestää sekä Kylmäkosken vankilan lisärahojen että vankeusmäärärahojen puolesta vasemmistoliiton esitysten mukaisesti, jos puheenvuoroa on kuunnellut.

Arvoisa ministeri! Te ette vastannut tähän yhteen kysymykseen, ja toivon vastauksen. Eli onko tarkoitus jälleen kerran epävarman tulevaisuuden eli lisätalousarvion varaan heittäytyä näitten vankiloiden henkilöstöresursointien suhteen?

Toinen ihan konkreettinen kysymys: Päätäni vaivaa tämä, että sekä koulutuspuolella että vankiloiden osalta puolustuksena käytetään sitä, että oppilasmäärät pienenevät ja että vankien määrät pienenevät, mutta käytännössä kummassakaan tapauksessahan ne eivät todellisuudessa henkilöstösäästöjä kovinkaan nopealla aikataululla tuota, koska jos yksi vanki on pois yhdestä vankilasta, se ei vielä poista 24 tuntia vuorokaudessa tarvittavaa henkilöstön määrää. Eli vaikka hallitus nyt selkeästi onkin tehnyt toimia, joilla vankien määrää vähennetään, niin eikö niin, että näillä säästöillä tuotetaan henkilöstösäästöjä ehkä vasta 15—20 vuoden säteellä?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri totesi, että tavoitteena on vankimäärän saaminen tasolle 3 600, mikäli kuulin oikein. Minun mielestäni tällaiset tavoitteet eivät ainakaan minun korvissa soi oikein hyvältä eli se, että vankien määrä on tavoite riippumatta siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, paljonko on rikoksia taikka muuta. Eli minun mielestäni se määrä elää siinä.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan, vaikuttaa ennaltaestävyyteen, ja ennen vanhaan aina puhuttiin, että tuomiot ovat niitä, joilla vaikutetaan ennalta estävästi kansalaisiin. Tiedän myöskin sen, että tuomioistuimilla on harkintavalta, kun vaan pysytään rangaistusasteikon sisällä. Mutta viimeaikainen käytäntö esimerkiksi törkeissä rattijuopumuksissa on näyttänyt olevan se, että tuomiot ovat lieventyneet. Onko näkemykseni oikea? Onko ministeriössä kiinnitetty huomiota siihen, koska se vaikuttaa ennalta estävästi minun käsittääkseni kuitenkin, kun joku saa riittävän tuomion näistä rikoksista, vaikka se massarikollisuutta onkin?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tällä hetkellä vankeinhoidossa todellakin mennään äärirajoilla, ja pidän myös erittäin huolestuttavana sitä tilannetta, että henkilökunnan sairauspoissaolot ovat erittäin runsaita, runsaampia kuin monilla muilla aloilla.

Minulle on rakas paikka tuo Konnunsuon vankila, kun sieltä 34 vuotta sitten erään vartijan tyttären sain mukaani. Tältä osin Kylmäkoskesta ollaan huolissaan, mutta olen myös huolissani Konnunsuon kunnosta ja huolenpidosta, en niinkään enää morsiamesta.

Tero Rönni  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Tuottavuusseminaarissa ministeri esitteli ansiokkaasti koko kuvion, ja tämänhetkinen vankitilannehan on suunnilleen kai 3 600, jotain sitä luokkaa, ja se tavoite oli 3 200. Nyt kun tilannetta on seurannut esimerkiksi viime päivien uutisissa, niin sieltä on kyllä tulossa satoja, että helinä käy, jos vaan järjestelmän läpi menee, tulee entistä suurempia pidätyksiä ja isompia juttuja kaiken aikaa.

Onko ministerillä nyt sitten tietoa jo tästä tilatyöryhmän kuviosta, mitä ollaan tekemässä, koska näitä ed. Tiuran mainitsemia Kylmäkosken laajentamista ja kokonaisuuden tutkintaa ollaan tekemässä, ja mihin ollaan päätymässä? Minä tiedän, että muun muassa Huittisten avovankilaa on esitetty suljetuksi laitokseksi, mutta siitä kommentit tulivat kyllä muutamilta asiantuntijoilta, jotka siellä ovat käyneet ja jotka tietävät, että taitaa olla halvempaa rakentaa uutta. Toivotaan, ettei tässä nyt sitten sorruta järjettömyyksiin.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Satonen kysyi ympäristövalitusasioista. Oikeusministeriön selvityksen mukaan ympäristöasioissa, varsinkin kaava-asioissa, reilusti yli 90 prosenttia valittajista on maanomistajia, ja en jaksa uskoa, että eduskunnassa on laajaa enemmistöä kuitenkaan maanomistajien oikeusturvaa heikentää. Mutta meillä on parhaillaan koko hallinto-oikeusprosessissa käynnissä kolme isoa komiteatyötä, jotka on tarkoitus saattaa ihan päätöksiin asti tällä vaalikaudella ja joissa tulee hallinto-oikeuksien prosesseihin nopeutumista ja semmoisia ratkaisuja, joista olen ihan varma, että ed. Satonenkin tulee lopulta olemaan niihin tyytyväinen. Kolmessa minuutissa en kerkiä niitä kaikkia esitellä.

Ed. Kiuru, määrärahalisäykset ovat 20 miljoonaa, eivät 10 miljoonaa. Vuokramenoissa olette harvinaisen oikeassa, ja tämä on koko valtionhallinnon, koko hallintopuolen samanlainen ongelma. Voi olla, että jos valtiovarainvaliokunta joskus näitä rakenteita katsoo laajemmin, niin se voisi miettiä, onko se oikea periaate, että kun vuokrat kasvavat, niin sitä ei hyväksytä automaattisesti kehysten kasvattajaksi vaan ikään kuin vuokramenojen nousun myötä tosiasiassa vaaditaan toisaalta säästöjä tai tiloista luopumista. Tämä on isompi kysymys, jossa toivon eduskunnankin valppautta.

Ed. Pulliaisen hyvä kysymys työvoimatarpeesta hallinto-oikeuksiin: Hallinto-oikeudet ovat saaneet nyt lisäresursseja, mutta jos tämä koko arvioitu ehkä jopa 8 000 jutun ruuhka hallinto-oikeuksiin tulee autoasioissa — toivottavasti ei tule nyt tehtyjen oikaisu- ja muiden lakimuutosten takia — niin silloin on kyllä valtiovarainministeriön puoleen käännyttävä. Viime vuonna hallinto-oikeudet yhteensä tekivät noin 8 000 tuomiota, ja jos tämmöinen määrä asioita tulee sitten uusina, niin on ihan selvää, että niin ed. Satosen esillä pitämät ympäristöasiat, lastensuojeluasiat, maahanmuuttokysymykset, verokysymykset, kaikki ruuhkaantuvat hyvin radikaalisti, ja silloin tarvitaan valtiovarainministeriöltä, koko hallitukselta ja eduskunnalta ymmärrystä. Mutta nyt toivotaan, että tämä oikaisulainsäädäntö tekee tyhjäksi tämän kaikista pahimman kauhukuvan.

Ed. Tiura, Kylmäkosken laajennukseen eivät meidän rahamme riitä. Jos katsotaan tällä hetkellä, mitä meidän täytyy tehdä, niin Kuopio lähti jo liikkeelle, Kuopion vankila on pakko peruskorjata ja laajentaa. Niin ikään Mikkelin korjaus ja laajennus on hyvin pitkällä. Sen jälkeen meillä on näitä YK:n ihan aiheesta moittimia paljusellivankiloita vielä todella paljon. Kun täällä mainittiin Konnunsuo — nyt taisi mennä jo edustaja heilansa luo, mutta toivottavasti kuulee pöytäkirjasta — niin Konnunsuon tilanne on niin hälyttävä, samoin kuin se, että Hämeenlinnan naisvankila kokonaisuudessaan on paljusellien varassa, että ne varmasti menevät kyllä Kylmäkosken edelle näissä meidän investointitarpeissamme. Mutta investointeja muiden kuin Mikkelin ja Kuopion osalta ei ole voitu vielä linjata, koska määräraha ja selvitykset siitä, mitä kaikki maksaa, eivät ole valmistuneet.

Vankilukulasku ei tietenkään — ed. Vistbacka, olette aivan oikeassa — voi perustua siihen, että päätetään, että rikollisuustilanteesta huolimatta lasketaan vankilukua. (Ed. Zyskowicz: Siltä se välillä vaikuttaa!) Vankiluvun lasku perustuu muun muassa siihen hallituksen esitykseen, jonka saatte heti keväällä käsittelyyn, menee hallitukseen jo tässä lähiviikkoina: sakkovankien määrää tullaan merkittävästi vähentämään.

Tilatyöryhmästä kysyttiin ed. Rönnin osalta. Mainitsinkin jo Kuopion ja Mikkelin. Todennäköisesti seuraavaksi kiireisimpiä ovat naisvankila Hämeenlinnassa ja Konnunsuo, ja näillä näkymin sitten, kun kaikkia pieniä remontteja on pakko tehdä, rahat eivät riitä enempään. En ole ihan varma, riittävätkö näillä näkymin edes molempiin, Hämeenlinnaan ja Konnunsuolle riittävän nopeassa aikataulussa. Tässä on vielä vakavia asioita. (Puhemies: Aika!) — Loppuiko aika?

Anteeksi, ed. Sirnö, en vieläkään päässyt teidän kysymykseenne.

Niitä kysymyksiä on niin paljon!

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy antaa kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle. Vuoropuhelu lakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan välillä on toiminut hyvin. Lakivaliokunta muun muassa korosti resursoinnin merkitystä markkinaoikeuden jutturuuhkan purkamisessa, ja valtiovarainvaliokunta päätti lisätä tähän 250 000 euroa. Samoin olemme yhdessä kiinnittäneet paitsi hallinto-oikeuksien määrärahaan, myöskin sääntelytarpeeseen erityisesti tässä autoverokysymyksessä, ja katseet kääntyvätkin valtiovarainministeriön suuntaan erityisesti verojen osalta.

Mitä sitten tulee tähän paljon keskusteltuun käräjäoikeusuudistukseen, niin lakivaliokunta yksimielisessä lausumassaan korosti sen uudistuksen merkitystä ja toivoo, että uudistus pannaan täytäntöön viivytyksettä ja määrätietoisesti nimenomaan oikeusturvan parantamiseksi ja oikeuslaitoksen uskottavuuden lisäämiseksi. Tuomioistuinlaitoksessa tulee tapahtua saman kaltaista erikoistumista ja osaamisen lisäämistä kuin tapahtuu muuallakin oikeustoimijoiden alueella.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri luetteli edellisessä vastauksessaan juuri ne lainsäädännölliset muutokset, jotka tuovat valtavasti lisää työtä oikeusministeriön hallinnonalalle, ja on ihmisten perusoikeuksista kysymys ehdottomasti. Tämä on tärkeä hallinnonala. Nyt kuitenkin 685 henkilöä vähennetään oikeusministeriön hallinnonalalta. Kuinka ihmeessä tämä yhtälö tulee toimimaan? Ja nyt näissä kaikissa vastauksissa tulee tavallaan tämä talouden tiukkuus esille. Eikö nyt olisi syytä tehdä oikein kova ryhtiliike sinne valtiovarainministeriön suuntaan?

Mutta sitten on ihan sellainen yksityiskohtainen kysymys ministerille. Miten etenee tämä lupaamanne haltijavastuulain muutos, joka mahdollistaisi kunnallisen liikennevalvonnan? Puhemies, edellisen hallituksen oikeusministeri, sitä selvitti aikanaan, ja silloinhan muun muassa Helsingin kaupunki sai kielteisen vastauksen. Minua kiinnostaisi nyt kuulla, mitenkä tällä kaudella tämä hanke etenee.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja. Lyhyesti on pakko sanoa, että raha ja resurssit eivät aina ratkaise ongelmaa. Tässä on hyvä, että sekä lakivaliokunta että valtiovarojen jaos ovat ottaneet kantaa juuri näihin lainsäädäntökysymyksiin, joissa voidaan itse asiassa pienillä muutoksilla tehdä suuria apuja.

Toinen asia, joka ei ole riittävästi vielä noussut esille, on se, että meidän markkinatuomioistuimissa on ruuhkaa. Mitä sille voidaan tehdä? Välttämättä lyhyellä tähtäimellä tarvitaan resursseja, mutta pitkällä tähtäimellä ei. Tässä voidaankin kysyä, voidaanko käyttää oleellisuuden periaatetta ja lähteä miettimään, että markkinaoikeuteen menisivät vain ne tapaukset, joissa EU:n kynnysarvot ylittyvät. Tämä on myöskin mainittu meidän lakivaliokunnan mietinnössä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelin, kun ministerin esittelypuheenvuorossa ei ollenkaan mainittu minun mielestäni oikeusministeriön tämän kauden tärkeintä asiaa elikkä perustuslainsäädännön uudistamisen selvittelyä. Olin hieman hämmästynyt, kun ministeri on julkisuudessa ottanut kantaa tähän pääsihteeri Tiitisen esitykseen, että aloitettaisiin aikaisemmin tämä työ eikä vasta syksyllä. Minun mielestäni ministeri voisi vielä kyllä uudelleen miettiä tätä.

Toinen asia on, että tämä lautamiesjärjestelmä on minusta huono yksinkertaisesti siksi, että lautamiespaikat ovat poliittisia paikkoja, jotka kunnissa valitaan poliittisin perustein. Minä nyt vain kysyisin semmoista asiaa, kun meillä on tapaus, jossa lainsäätäjä sekaantuu tuomiovaltaan elikkä kansanedustaja on lautamiehenä, onko tämä teidän mielestänne sopivaa, koska tässähän sekoittuu kyllä Montesquieun vallanjako-oppi kirkkaasti.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministerille kyllä täytyy antaa pisteitä siitä, että hän on aktiivisesti ja hyvin edistänyt kaikkia näitä hankkeita. Sen sijaan kyllä vielä peräisin sitä, kun tämän käräjäoikeusuudistuksen tarkoitushan ei ollut keskittää — näin ainakin vakuutitte ja näin papereissa on — millä tavalla varmistatte, että siitä ei tule pelkästään keskittävää, koska johdosta puhuttiin, että johto voidaan hoitaa mistä vain.

Toisaalta näen asian aivan toisella tavalla kuin täällä ed. Ukkola. Oikeuskäytäntö tarvitsee kansan luottamuksen, ja satojen vuosien perinne on se, että tavalliset kansalaiset ovat myöskin oman moraalinsa kanssa oikeutta jakamassa.

Mutta vielä kiinnitän huomiota vankien määrään: Kun suunnitellaan vankimäärän vähentämistä nimenomaan muuntorangaistusta poistamalla, niin herää kysymys, onko niin, että jotkut, joilla on varaa, joutuvat maksamaan sakon, vaikka ovat töissä, mutta sitten joiltakin muuntorangaistus poistetaan ja seuraamusjärjestelmää ei siihen ole kehitetty. Mikä on ministerin näkemys? Mielestäni on kehitettävä vastaava järjestelmä, jossa seuraamus aina rikoksesta seuraa.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiedän, arvoisa ministeri, että teidän hallinnonalanne on kovin pieni ja kovin haastava, mutta kaikki ne pienetkin rahanlisäykset, mitä sinne saadaan, ovat hyvin merkittäviä kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta.

Mutta muutamia asioita.

Nyt otetaan huomioon Valtion tuottavuusohjelma. Mitä haasteita se tuo myöskin oikeusministeriölle: vaaditaan ilman muuta lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla meidän hallintoa ja menettelytapoja pitää myöskin oikeushallinnon osalta virtaviivaistaa. Kysymys esimerkiksi: Tarvitaanko Suomessa enää sitä lainsäädäntöä, että myönnetyt rattijuopumukset käsitellään erikseen vielä tuomioistuimessa? Miksi emme voisi käsitellä niitä kevennetyllä menettelyllä siten, että poliisi tutkii ja syyttäjä tekee ratkaisun ja asia on sillä loppu?

Toisekseen, arvoisa ministeri, hallinto-oikeuksissa, markkinaoikeuksissa ja vakuutusoikeuksissa on tällä hetkellä paljon asioita. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla yksi valtuutettu työllistää yhden Vaasan hallinto-oikeuden käsittelevän tuomarin, niin paljon tulee valituksia, joista ei yksikään menesty, ei edes meinaa menestyä. Pitäisikö meidän panna käsittelymaksu, jolla estetään nämä perusteettomat hallintovalitukset, tai sitten niille joku nopeutettu menettely, jotta tuomarit voivat keskittyä olennaisten asioitten käsittelyyn?

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että meillä on vankiloita, jotka ovat vielä huonommassa kunnossa ja joissa on muun muassa näitä pyttypaikkoja. Mutta todellisuus on kyllä se, kun katsotaan esimerkiksi Kylmäkosken, Konnunsuon tilannetta, joka täällä nousi esille, että meillä on sellaisia sellejä, joissa on tällä hetkellä kahden vangin sijasta neljä vankia yhtäaikaisesti. Sitten, kun mietitään sitä, että täällä sanotaan, että henkilökunnalla ovat 50 prosenttia pelkästään ylityöt lisääntyneet, onko tarkoitus, että näihin vankiloihin sitten lisätään henkilökuntaa? Toinen on tilanne näitten vapaa-ajan aktiviteettien ja työn osalta: ei kerta kaikkiaan ole tiloja, joissa tätä työhön ohjaamista voitaisiin näille vangeille järjestää. Siis tämähän on lainvastainen tilanne osittain.

Sitten esitin kysymyksen koskien huumausainerikostutkintaa, josta olen todella huolissani ja tiedän, että kansalaiset ovat myöskin siitä huolissaan. Meillä on Suomen viisi johtavaa huumausainerikosten tutkijaa tällä hetkellä sairauslomalla. Siitä syystä tilanne on se, että tästä pitää kantaa siltä osin vastuu, kun tämä tutkijaryhmä nyt tutkii, että se päätös ainakin saataisiin suhteellisen nopeasti sieltä ulos.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajat ovat auki, ja ulkomaisten osuus vankien määrässä jatkuvasti kasvaa. Onko ministeriössä suunniteltu käytäntöä, jossa esimerkiksi virolaiset tai venäläiset vangit passitettaisiin kärsimään rangaistustaan omaan kotimaahansa?

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin myöskin nostaa tässä esiin nämä hankinta-asiat, jotka myöskin ed. Lauslahti jo otti esiin ja jotka ovat jääneet tänään vähän vähälle huomiolle. Nimittäin kyllä markkinaoikeus on myöskin ruuhkautunut tosi pahasti näiden hankinta-asioiden vuoksi. Minusta on kyllä hyvin huolestuttavaa, kun kentällä ihmiset olettavat, että ratkaisut tulisivat alle puolessa vuodessa, ja tilanne kuitenkin keskimääräisesti on siinä 13,4 kuukauden luokkaa. Minusta pitäisi harkita ihan vakavasti tuota lakivaliokunnassa ollutta esitystä siitä, että markkinaoikeuden toimivaltaan jatkossa kuuluisivat vain nämä EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat. Näin kysyisinkin ministeriltä, oletteko te harkinnut tätä jo vakavasti.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla tapahtuu paljon, ja on hyvä, että sinne on lisärahaa saatu. Mutta tärkeintä on nyt, että tavoitteena on ja täytyy olla tämä oikeudenkäyntien nopeutuminen, ja sen täytyy tapahtua oikeusturvan vaarantumatta.

Ja toinen asia on tämä, että vaikkapa esimerkiksi näissä kaavoitusasioissa täällä hallintolainkäytön puolella tuntuu, että siellä olisi turhaa valittamista. Vaikka se olisi pientäkin, niin se tuntuma on huono, jos kansalaisille sellainen tulee. Elikkä siihen pitäisi vähän kiinnittää huomiota sitten, vaikka informoida, mistä on kysymys, että ei laajene jatkuvasti se tuntuma, että siellä tehdään kiusantekovalituksia. Siinä varmasti tiedottaminen ja valistuskin auttaisi.

Ja tähän käräjälaitosuudistukseen totean pohjoista edustavana, että sieltä täytyisi kyllä varmasti sitten tarkalla korvalla kuunnella, mitä paikallistasolla sanotaan, jotta harvaan asutuilla alueilla saadaan kohtalaisia tuloksia siinä uudistuksessa aikaan.

Mutta haluaisin kysyä, kun käräjäoikeuspuolella vallitsevat nämä jutturuuhkat ja ennemminkin kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota ennalta ehkäisevään työhön, onko hallinnonaloittain ja nämä rajat ylittäen yhteistyötä suunnitteilla tai tekeillä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä puhuttiin hyvin tärkeästä asiasta, hallinto-oikeuksien työvoimasta ja siitä, että valtioneuvoston hyväksymä tehokkuusohjelmahan on vähentämässä tuomareita, ja nyt ministeri totesi, että on ehkä tässä voitu parempaan suuntautua.

Nyt ne hankkeet, jotka tähtäävät lainsäädännön eli maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen niin, että sitä kautta voitaisiin esimerkiksi rajoittamalla valitusoikeutta saada nopeammin tonttimaata käyttöön — puhutaan tästä Pääkaupunkiseudusta — ovat varsin huonoja vaihtoehtoja. Paljon parempi vaihtoehto on toki se, että saadaan työvoimaa käsittelemään näitä ihmisten perusoikeuksiin kuuluvia valituksia. Tämän vielä haluaisin täsmentää. Uskon, että ministeri muutenkin varmasti toimii tähän suuntaan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ilmeisesti on ollut Kylmäkosken vankilan asia esillä ja ministeri on siihen vastannutkin jo, mutta joka tapauksessa totean nyt tässä vaiheessa, että sen vankikeskiarvo on ollut viime vuosina todella suuri ja tosiaan lähes lainvastainen. Toivottavasti näitten pyttyvankiloiden korjausten jälkeen päästään myös Kylmäkoskella eteenpäin.

Toinen asia tietysti, mikä on huolettanut, on näiden käräjäoikeuksien vähentyminen, ja tietysti Pirkanmaallakin se sitten tulee ruuhkauttamaan nimenomaan Tampereen käräjäoikeutta. Mutta kysyisin — en tiedä, kuuluuko tämä sisäministeriön alaan, mutta Norjassa toimii tämä cyber-poliisiyksikkö, joka seuraa internetkeskustelupalstoja, ja nythän Jokelan tapauksen yhteydessä tämä vakava asia ilmeni — onko oikeusministeriössä seurattu tätä ilmiötä, siis onko mahdollisuus esimerkiksi kotimaisia nettipalstoja seurata ja kuinka paljon niitä seurataan tällä hetkellä. Minkälaisena vaarana näette tämän esimerkin, joka nuorisolle sieltä tulee, ryhtyä kaikenlaisiin toimenpiteisiin?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä markkinaoikeuden asiat ovat edelleen esillä. Kuten jo avauspuheenvuorossa totesin, tällä hetkellä on periaatteessa pystytty erittäin nopeasti esiin nousevat jutut käsittelemään, mutta vanhat ruuhkat siellä taustalla ovat ne, jotka nyt tarvitsevat sitä lisätyövoimaa. Ja juuri sen takia sinne suunnataan 250 000 euroa ensi vuonna ja kenties vielä seuraavana vuonna, jotta päästään normaalirytmiin, koska se on kuntien kannalta äärimmäisen tärkeä asia, että tapahtuvat tässä ajassa mahdollisimman pian päätökset, ettei joku hankinta veny loputtomiin.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Käräjäoikeusuudistuksesta vielä kerran. Sekä ed. Kataisen kuvailema lakivaliokunnan kanta että valtiovarainvaliokunnan kanta ovat mielestäni hyvin tasapainoisia eivätkä sillä tavalla populistisia kuin ed. Rajamäen, joka juuri poistui tai poistui jo ajat sitten salista.

Sen sijaan noista lautamiehistä totean, että ei ole tarkoitus poistaa lautamiehiä. Tämä on väärinkäsitys, joka kulkee ympäriinsä. Tammikuun alkupuolella minulle esitellään työryhmämietintö. Lautamiehet tulevat keskittymään arjen kannalta vakavimpiin rikoksiin. Noin puolet lautamiehistä jää jatkossakin jäljelle. Palataan tähän sitten, kun eduskunta palaa talvitauoltaan.

Edustaja kyseli sisäministeriön asioista. Poliisin tutkintaan en tietenkään oikeusministerinä ota kantaa, ja ministeri Holmlund miettiköön. Mutta ed. Alatalon cyber-poliisiasemaan totean, että olin siihen tutustumassa joulukuun alussa varta vasten Norjan oikeusministerin vieraana. Yhteistyö Suomessa oikeusministerin ja sisäministerin välillä sen suhteen, että meillä saataisiin saman kaltainen toiminta ja että oikeusministeriönkin puolella muutetaan tarvittaessa lainsäädäntöä, jos tarvitaan, on jo käynnistynyt. Se oli hyvin hätkähdyttävä vierailu, ja voin kertoa siitä vaikka kahden kesken hiukan enemmän.

Ed. Hiltunen kysyi tuottavuusohjelmasta. On tietysti niin, että 685 on paljon, mutta edellisen hallituksen ja sosialidemokraattisten ministerien aikana luku oli 720, eli se on saatu nyt alas kuitenkin. Meillä ollaan saamassa myös muun muassa vankeinhoidon kehittämisohjelman — ja nyt, ed. Sirnö — kautta semmoisia työtapamuutoksia sekä johtamisportaassa että myös siinä, onko riittävästi ruohonjuuritason työntekijöitä suhteessa johtajiin, muutoksia, joilla näillä näkymin lähdetään siitä, että ei lähtökohtaisesti ainakaan lähdetä budjetoimaan ali niin, että tultaisiin taas lisäbudjettien kera vankeinhoitoon.

Vielä, jos kerkeän vastaamaan yhteen kysymykseen, niin ed. Ukkola, perustuslain muutosprosessi on erittäin tärkeä. En vieläkään nyt ihan mieltänyt, miten se tähän budjettikeskusteluun kuuluu. Mutta on selvää, että perustuslakia ei Suomessa muuteta kiireellä vaan niin, että ensin huolellisesti tutkitaan avoimilla papereilla niin, että kaikki voivat rauhassa katsoa taustamateriaalit, ja vasta sen jälkeen parlamentaarinen työ alkaa.

Sen takia tämä on hallituksen yhteinen linjaus, että vielä ensi kevätkausi tehdään kaikki paperit kaikkien luettavaksi ja nähtäväksi, jotta syksyllä alkava parlamentaarinen työ voisi olla nopeata ja ripeätä ja kaikki parlamentaariseen työhön osallistuvat olisivat tehneet läksynsä jo valmiiksi, ettei sitten kokoonnuta toteamaan, että tätä täytyy selvittää ja tätä täytyy selvittää. Kun se parlamentaarinen työ alkaa, se myös menee eteenpäin eikä pysähdy enää selvittelemään sitä sun tätä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt kannustaa oikeusministeriäkin valtiovarainministerin ohella harmaan ja mustan talouden kuriin saamiseen. Syvästi tiedän sen, että jos arvoisat ministerit onnistuvat toimissaan, niin sehän merkitsee, että roistot saadaan kiinni ja ruuhkat ei kun lisääntyvät. Elikkä sikäli tässä pientä epäloogisuutta esiintyy. Mutta sitä vartenhan tässä olemme rehellisiä myöskin, että kun sanoo a, niin on valmis sanomaan myöskin b tässä talossa.

Arvoisa puhemies! Lainvalmistelun tilasta muutama näkökohta. Ei viime vaan sitä edellisen eduskunnan aikana kiinnitimme tähän aivan erikoista huomiota. Ennätyshän oli meillä liikennevaliokunnassa 19 pykälän hallintolakiesitys, jossa 18 pykälää kirjoitettiin ed. Vistbackan kanssa uudestaan elikkä yksi pykälä jäi nyt ihan sellaisenaan sitten eduskunnan arvioitavaksi. Tilanne oli katastrofaalinen, ja se sai myöskin asiaankuuluvaa julkisuutta.

Nyt olen seurannut näitä mietintöjä ja tullut siihen tulokseen, että nyt, arvoisa oikeusministeri, saattaisi olla paikallaan teetättää eräänlainen tutkimus. Ja se on se, että otetaanpa nyt tämän eduskunnan ensimmäiseltä työrupeamalta ministeriöistä tulleet esitykset ja niihin liittyen valmistuneet mietinnöt ja katsotaan, kuinka paljon on tapahtunut pykälien muutoksia, ja katsotaan, mistä ministeriöistä on kysymys ja keistä esittelijöistä on kysymys. Nimittäin se saattaisi olla aika tavalla paljastavaa. Se saattaisi osoittaa sen, kuinka paljon on uudelleenkoulutuksen tarvetta, ja aivan erikoisesti se paljastaisi sen, että on olemassa sellaisia tapauksia, että asianomainen esittelijävirkamies keskittyy selittämään, miksi hän kuulemma on oikeassa, kun tietää kuitenkin, että tulee jäämään toiseksi. Tämähän teetättää ihan turhaa työtä kerta kaikkiaan.

Samoin on paljastunut se, että esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on valtava määrä lainsäädäntöä, joka koskee tukia, joita myönnetään, mutta niihin liittyy myöskin takaisinperintä. Ja nyt sitten tämä takaisinperintälainsäädäntö on niin hajanaista, että sama asia on takaisinperintälainsäädännön osalta erilainen erilaisissa tapauksissa. Kannustan arvoisaa oikeusministeriä aivan erikoisesti pitämään huolen siitä, että tämä kodifiointi tapahtuu niin, että siinä on yhtenäinen laki tai lainsäädäntö, johon viitataan. Silloin näistä erityislaeista nämä osiot häviävät huitsinkuikkaan.

Arvoisa puhemies! Täällä on kiinnitetty Saamelaiskulttuurikeskuksen asioihin huomiota, aivan oikein, valiokunnan mietinnössä. Se koskee tätä substanssipuolta. Mutta tähänkin liittyy yksi mielenkiintoinen asia. Kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan monien lakien valmistelutyössä tulee kuulla saamelaiskäräjiä, niin sitten, kun tulevat nämä lausunnot esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ja meidän valiokuntaamme, niin se putiikki, joka on aina eri mieltä kaikesta, on saamelaiskäräjät. Tässä olisi kyllä tutkimisen paikka, onko nyt sillä tavalla, että tämä kulttuuriero, joka tässä nyt ilmiselvästi on olemassa, on niin suuri ja ne intressit ovat niin toisistaan poikkeavat, että sitä pitäisi jollakin erityisellä tavalla ryhtyä selvittämään ja sitä tilannetta parantamaan.

Sitten vielä yksi asia, ja se koskee tätä meidän itsemme tuottamaa tilannetta, että me tuotamme lainsäädäntöä, joka automaattisesti käytäntöön sovellettuna näyttää johtavan siihen, että jutturuuhkat ei kun nousevat. Yksi oli tämä julkisista hankinnoista annettu laki. Sehän johti kilpailutilanteessa kuntatasolla siihen, että jos eräät tarjoajat häviävät, niin heillä on automaattinen valitusjärjestelmä tuonne markkinaoikeuteen. Elikkä siis toisin sanoen joka ikisessä tapauksessa, kun häviää, niin automaattisesti laukeaa asian vienti valituksena markkinaoikeuteen, ja tätä ruuhkaahan ei voi millään selvittää.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan todeta asian, josta täällä jo keskusteltiin, eli pidän valitettavana, että Valtion tuottavuusohjelma puree oikeusministeriön hallinnonalaan tulevana vuonna 87 henkilötyövuodella. Määrä ei ole suuren suuri, mutta on muistettava, että kokonaishenkilömäärä ei ole muutenkaan järin suuri. Mutta kun niistä 23 kohdistuu tuomioistuinlaitokseen ja syyttäjälaitokseen 6, niin se herättää kyllä huolestuneisuutta.

Valtiovarainvaliokunta on lisännyt oikeusministeriön lainvalmisteluun 150 000 euroa, ja täytyy todeta, että se varmasti on oikea kohde, ja toivotaan, että sillä saadaan tarkoitettua tulosta aikaan.

Käräjäoikeusuudistuksen eräänä suurena virheenä näen erityisesti suunnitellun käräjäpaikkojen kovan vähentämisen. Eihän sen tilan tarvitse olla sellainen, joka on vain käräjäpaikkaa varten. Tiedän sen, että henkilöt joutuvat aika harvoin käräjille, mutta siitä huolimatta pidän ongelmallisena sitä, että käräjäpaikka on kohtuuttoman kaukana, sanottakoon nyt, pääasiallisista "käyttäjistä" eli asianomistajien, todistajien ja miksei myös vastaajien näkökannalta, kun maakunnissa ei edes julkinen liikenne valitettavasti enää toimi. Käräjäoikeuksien keskittäminen 25:een 54:stä on myös radikaali suunnitelma, koska muutama vuosi sitten oli jo yksi keskittämisaalto. Jotenkin tuntuu erikoiselta, että käräjäoikeuksien henkilökunta joutuu olemaan lähes koko ajan muutosprosessien kohteena.

Tuomioistuinten osalta voi vain todeta, että käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, kun puhutaan yli vuodenkin kestävistä käsittelyajoista ihan tavallisissa asioissa. Näinhän on vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden osalta. Täytyy toivoa, että markkinaoikeudelle myönnetty 250 000 euron lisämääräraha hallituksen esitykseen nähden lyhentää edes jonkin verran käsittelyaikoja.

Syyttäjätoiminnan suurena ongelmana mielestäni on syyttäjien kova työruuhka, joka uudistetun käräjäoikeusmenettelyn aikana ei ole lainkaan vähentynyt. Kerrotun mukaan kuluu aivan liikaa aikaa suulliseen hovioikeusmenettelyyn, kun syyttäjän on oltava paikalla, vaikka valitus olisi vain joku taktinen veto asian pitkittämiseksi.

Mielenkiintoisena ja kannatettavana pidän myös tavoitetta syyttäjän ja esitutkintaviranomaisten yhteistyön lisäämisestä, kun muistelee niitä perusteluja, joilla nimismiesorganisaatio romutettiin. Silloinhan haluttiin nimenomaan täysin erilliset organisaatiot syyttäjän ja poliisin osalta. Eiköhän silloin vedottu johonkin kansainväliseen sopimukseen? Eli näin kehitys menee, kun havaitaan, että muutos oli virheellinen, vaikka sitä silloin kuinka kehuttiin ja perusteltiin.

Arvoisa puhemies! Pidän arveluttavana ja erityisen kovana oikeusavun asiakkaisiin kohdistuvan omavastuun korottamista 35 eurosta 70 euroon, vaikka kyllä tiedän, että yksityispuolella lakimiesten veloitustaksat ovat kovia ja tuntuvat kohtuuttomilta pienten ja usein jopa selvienkin juttujen ajamisesta, kun asiakas on "tietämättömyyttään" kääntynyt lakimiehen puoleen. Näin on usein asianomistajien osalta ja pienten hallintovalitusten osalta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että tuskin Vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin esitetty 500 000 euron lisäys hallituksen esitykseen tulee poistamaan niitä suuria ongelmia, joita vankeinhoidon osalta on viime vuosina ollut riittämättömien määrärahojen johdosta. Mutta apunahan tuokin summa varmasti siellä on.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön ala on kuin jäävuoren huippu, sinne saavutaan jonkun polun kautta. Yksittäisenä alana sen tarkastelu on liian yksioikoista. Toimialaan liittyvät läheisesti muutkin toimijat, kuten poliisi. Jos ajatellaan loogista ajatteluketjua siitä, miten syntyy rikos ja mitä syntyy sen rankaisuna, vankilatuomio on seurausta rikoksesta, vangitseminen on seurausta poliisin kiinniottamisesta, syyttäjän kanssa yhdessä tehdystä tutkinnasta ja oikeuden antamasta tuomiosta. Meillä moni rikos jää jopa tuomitsematta, piiloon koko yhteiskunnalta.

Voidaan sanoa, että rikos ja rikoksen tekijä ovat yksilön, perheen ja yhteiskunnan lopputulos. Rikoksista pitäisi olla riittävän kovat rangaistukset, jotta niiden tekeminen ei olisi missään nimessä houkuttelevaa. Uhkakuva rangaistuksen kovuudesta on paras tai ei ehkä paras mutta ihan hyvä keino. (Ed. Vistbacka: Aivan oikein!) Vankila on viimeinen paikka, jonka pitäisi olla riittävän kova uhkakuva yksilölle, jotta jättäisi rikokset tekemättä. Pehmustettua laitosta siitä ei tule tehdä. Nyt kuulee jopa tarinoita siitä, kuinka halutaan täysihoitoon.

Tämä on tietenkin esimerkki siitä, että jotain on mennyt pieleen yhteiskunnassa esimerkiksi sosiaalitoimen puolella. Otetaan esimerkiksi vaikka asunnottomat. Tästä on eräs tarina olemassa, joka kertoo oikeastaan huolestuttavan esimerkin, mitä voi pahimmillaan tapahtua. Eräs laitapuolen kulkija tahtoi talveksi lämpimän katon alle, ajatteli, että hyvä konsti on pahoinpitely. Hän tuli sitten puukottaneeksi sauvakävelijän kuoliaaksi.

Vankiluku laskee, mutta onko se itse asiassa itsetarkoitus, jos me ajattelemme tilannetta, jossa meidän rikoksien määrä ei radikaalisti laske? Rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. Lisäksi vankiluvussa on huomioitava se, että oikeuksien käsittelyaikoja pyritään nopeuttamaan, mikä tarkoittaa sitä, että vangittuja tulee sisään myöskin nopeammin. Samaan aikaan kuulemme, kuinka poliisi on yhä tehokkaampi ja ottaa yhä tehokkaammin kiinni rikollisia, mikä tarkoittaa sitä, että vankiloiden asiakasmäärät nousevat. On huolestuttavaa, jos lähdemme alimitoituksesta liikenteeseen.

Oikeastaan tärkein asia on tietenkin se, miten me saisimme rikosten määrää laskettua, mitä teemme, jotta uusintarikollisuus saadaan estettyä. Vankiloissa tehdään tärkeää työtä tässä kohdin. Tässä kohdin, kuten lakivaliokunnan lausunnostakin tulee esille, kuntouttavaan työhön pitäisi olla riittävät resurssit, jotta yksilöt voidaan saada kaidalle polulle. Mutta mitä voidaan tehdä, ennen kuin ihminen joutuu rikoksen polulle? Tässä huomio kiinnittyy lapsiin ja nuoriin. Mikä menee vikaan, kun ajaudutaan rikoskierteeseen? Mitä pitäisi tehdä toisin? Ainoa keino on tunnistaa riskiryhmät riittävän varhain ja puuttua ennen kuin ollaan liian pitkällä.

Moninkertaisilla rikoksenuusijoilla on hyvin samankaltaiset taustat tutkimuksen mukaan. Tutkimus oli pojasta mieheksi -kriminologinen pitkittäistutkimus. Siinä tuli esille, että rikoksenuusijoiden taustalla on hajonnut perhe lapsuudessa tai nuoruudessa, alhainen sosioekonominen asema, päivittäistä tupakointia nuoruudessa. Samaisen tutkimuksen mukaan opettajat ovat hyvin tarkkanäköisiä, eli koulun rooli on erittäin tärkeä osa kriminaalipolitiikkaa ja sitä ennalta ehkäisevää työtä. Onneksi varhaista puuttumista nostetaan nyt esille tässä käsillä olevassa Keltaisessa kirjassa. Tutkimuksen mukaan myöskin meillä olevaa neuvolajärjestelmää voisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää rikoksentorjunnan näkökulmasta. Tässä on tuleville vuosille petraamisen varaa. Samoin tilanne on se, että psykiatrisen hoidon osalta meidän tulee katsoa, miten pystymme siltä osin parantamaan tilannetta. Jonot ovat totista totta, ja tämä on myöskin osa sitä kuntouttavaa työtä.

Kriminaalipolitiikan teko on monen toimijan yhteistyön summa, joten jatkossa toivoisi, että pystyttäisiin myöskin tämän Keltaisen kirjan käsittelyssä käymään läpi hieman laajemmin kriminaalipolitiikkaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Viime kaudella voimaan astuneen nykyisen vankeuslain perimmäisenä tarkoituksena oli muuttaa vankeuslainsäädäntö siihen suuntaan, että katkaistaan erittäin raskas rikoskierre, estetään vankien laitostuminen ja annetaan sujuvan arjen eväät kaikille vangeille. Tähän työhön alusta lähtien eduskunnassa on toivottu lisää työntekijöitä, niin myös edelleen tälläkin hallituskaudella. Vankien terveyden, elämänhallinnan ja koulutuksen edistäminen sekä rikoskierteen katkaiseminen edellyttävät toki, kuten ministeri täällä mainitsi, toimintatapojen muutosta, mutta ennen kaikkea lisää työntekijöitä sekä vankiloihin että kriminaalihuoltoon.

Jo ennen tätä nykyistä vankeuslakia todettiin, että vankiloissa vallitsee yli sadan henkilötyövuoden vaje. Sen jälkeen Vanhasen ykköshallitus otti tavoitteekseen vähentää työssäkävijöitä vielä enemmän, ja sama kierre on näemmä jatkumassa Vanhasen kakkoshallituksen aikana. Lopputuloksena on, että ylityöt täällä käytetyistä kauniista puheenvuoroista huolimatta tulevat todennäköisesti lisääntymään, samoin vanginvartijoitten sairauspoissaolot.

Näyttää siltä, että vaikka sekä eduskunta että oikeusministerit, kukin vuorollaan, ovat toivoneet, ettei henkilöstöä enää vankiloitten osalta aliresursoitaisi, valtiovarainministeriön henki on toisenlainen. Siellä on päätetty, että tehot otetaan säästöinä ja henkilöstön aliresursointina niin, että todennäköisesti tulevaisuudessa meillä ei ole enää jaksavaa ja kykenevää henkilöstöä taata kaikille vankiloille. Jo nyt on ollut tilanteita, joissa viimeinen vartija on käytännössä sulkenut oven perässänsä ja toivonut, että vangit säilyvät kopeissansa.

Toisaalta hallitus on puolustanut sitä, että henkilöstölisäyksiä ei tällä hetkellä tehdä, sillä, että vankien määrät ovat laskeneet. Tähän pätee sama epälogiikka kuin pätee kouluihin: Jos oppilasmäärät valtakunnan tasolla vähenevät, se ei automaattisesti tarkoita, että yksittäisessä koulussa ja yksittäisessä luokassa opettajatarve vähenisi. Yhden oppilaan vähentyminen luokassa tai yhden vangin vähentyminen vankilassa ei poista henkilökunnan tarvetta.

Vankiloitten osalta valitettava kierre on ollut jo pitkään se, että henkilöstön aliresursointia on loppuvuoden osalta parannettu tai kaunisteltu lisätalousarvioitten muodossa, mutta se on täysin vastoin nykyistä vankeuslakia, jonka edellytyksenä olisi pitkäjänteinen työ ja siihen pitkäjänteiseen työhön tarvittavat työvälineet eli se riittävä henkilöstö. Samoin tämä lisätalousarviopolitiikka tai henkilöstön aliresursointi on pitkällä tähtäimellä erittäin kallista puuhaa. Jos tällä hetkellä satsattaisiin riittäviä resursseja henkilöstöön, todennäköisesti vankeuskierteen katkaisemisen myötä säästettäisiin kohtuullisen lyhyelläkin aikavälillä paljon.

Täällä aiemmassa keskustelussa puututtiin myös vankiloidemme tilaan. Valitettava tosiasia on, että vankilamme ovat kuuluisien Senaatti-kiinteistöjen alaisuudessa, ja nämä paljusellit, joista myös ministeri täällä mainitsi, ovat edelleenkin todellisuutta 2000-luvun Suomessa ja edelleenkin niitä asioita, joihin erilaiset ihmisoikeustoimijat kiinnittävät raporteissaan huomiota.

Senaatti-kiinteistöjen kohdalla vankiloissa kuten muussakin näyttää toteutuvan hallituksen omistajapolitiikka, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa hinnalla millä hyvänsä sen sijaan, että turvattaisiin toiminta parhaissa mahdollisissa tiloissa. Niinpä esimerkiksi Hämeenlinnan ja Konnunsuon kohdalla epäkuranteissa tiloissa, aivan täysin epäkuranteissa tiloissa, pidetään tällä hetkellä vankeja. Ja "hauskinta" on, että Senaatti-kiinteistöjen vuokraperusteena käytetään vapaita markkinoita, mutta totean, että millään vapailla markkinoilla niin huonossa kunnossa olevia ja epäkurantteja, 1800-luvun ideologiaa toteuttavia tiloja ei varmastikaan vuokrattaisi eikä niistä maksettaisi vuokraa. Hämeenlinnan kohdalla korostan vielä sitä, että kyse on naisista, joille kerran kuukaudessa on intiimihygienian kannalta vähintäänkin arveluttavaa olla 20 tuntia vuorokaudessa suljettuna paikkaan, jossa ei ole juoksevaa vettä, ainoastaan ämpäri.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksien määrää vähennetään 54:stä 25:een. Tämä lienee oikeaan osuva uudistus, sillä uskon sen avulla voitavan ennen kaikkea taata kansalaisten mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja viivytyksettä tuomioistuimissa. Tämä toimintaedellytys ei valitettavasti ole toteutunut oikeuslaitoksessamme viime aikoina. Käräjäoikeusuudistuksella parannetaan myös osaamista. Verkostoa karsimalla saadaan asiantuntevampia yksiköitä ja esimerkiksi käräjäoikeuksien jutturakenne monipuolistuu juttujen keskittyessä harvempiin pääkanslioihin.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen heijastuu myös oikeuskiistoihin. Lisävaatimuksia aiheutuu esimerkiksi lainsäädännön kansainvälistymisestä ja monikulttuurisuuden lisääntymisestä. Erityisasiantuntemuksen tarve korostuu entisestään. Kaiken kaikkiaan uudistuksen avulla saavutettava oikeuspalvelun laadun parantaminen hyödyttää oikeudenkäyntien kaikkia osapuolia, ja uudistuksen avulla voimavaroja on mahdollista keskittää käräjäoikeuksien ydintehtäviin.

Oikeudenkäyntien kohtuuttoman pitkät käsittelyajat ovat ongelmana laajemmaltikin. Esimerkiksi markkinaoikeus ruuhkaantui pahoin vuosina 2005—2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti. Hankinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut reilusti yli vuoden. Todettakoon, että hankinta-asiat ovat luonteeltaan sen tyyppisiä, että niihin pitäisi ehdottomasti saada ratkaisu alle puolessa vuodessa. Muutoin yritysten, kuntien, kuntayhtymien jne. toimintaan tulee pahoja häiriöitä. Käsittelyaikojen lyhentäminen myös markkinaoikeuksissa on ehdottoman välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan puuttua vielä vankiloihin ja vankiloidemme tilanteeseen. On totta, että vankiluku on alentunut parin viimeisen vuoden aikana johtuen muun muassa sakon muuntorangaistusten vähentämisestä ja uusista ehdonalaista vapauttamista koskevista säännöksistä. Vankiluvuissa ei enää kuitenkaan ole odotettavissa suurta laskua, ja laitosten ylikuormittuminen on edelleen ongelmana. Vankiloissamme lienee tällä hetkellä noin 3 600 vankia.

Vankeinhoidossa miehistön osalta mennään äärirajoilla. Pidän erityisen huolestuttavana sitä, että esimerkiksi sairauspoissaolojen määrä on vankeinhoitolaitoksessa selvästi korkeampi kuin muualla valtionhallinnon piirissä. Tämä kertoo vakavista puutteista alalla. Tehtyjen ylitöiden määrä on niin ikään tällä hetkellä liian korkea. Vankeinhoidossa vallitsevaan tilanteeseen on saatava muutos, ja tilanteen kehittymistä on seurattava ja tehtävä sen mukaisia ratkaisuja. Huolimatta siitä, että ensi vuoden talousarviossa on esitetty alalle tasokorotus, ei kyseisellä määrärahalla pystytä ihmeisiin, vaan toimintaa joudutaan sopeuttamaan.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan oikeusministeriön hallinnonalan sisältä haluan pitää korokkeella ihan pienen puheenvuoron, kun se tuolta paikalla pidettynä olisi kestänyt liian kauan, liittyen käräjäoikeusuudistukseen ja siihen liittyviin taloudellisiin vaikutuksiin.

Meillä on valtionhallinnon puolelta kokemusta poliisihallinnon puolelta uudistuksesta, joka toteutettiin pääpoliisiasemien määrityksiä myöten tässä syksyn kuluessa. Siitä mieltäni jäi kaihertamaan se linjattomuus ja toisaalta se taloudellisten vaikutusten arvioimattomuus, joka kostautui sitten ennakoimattomuutena poliisihallinnon määrärahoista keskusteltaessa. Toisin sanoen kyseisessä uudistuksessa tehtiin linjapäätöksiä, joiden taloudellisia vaikutuksia ei kyetty ennakkoon arvioimaan. Todettiin jopa virkamiesten suulla se, että vasta sitten, kun päätökset on tehty, kyetään tuomaan julki ne kustannukset, jotka tästä uudistuksesta ovat aiheutuneet.

Siksi, arvoisa puhemies, kun käräjäoikeusuudistusta ollaan tekemässä ja valmistelemassa, siinä ollaan kohtuullisen pitkällä jo, haluan kiinnittää huomiota juuri näihin kustannusvaikutuksiin, seikkoihin, jotka ennen pitkää vaikuttavat sitten koko oikeusministeriön hallinnonalalla ehkäpä kasvavina kustannuksina, niin kuin poliisipuolella kävi.

Tähän liittyy asia, jota erityisesti haluan korostaa. Tällä hetkellä meillä on jo kiinteistöverkosto, oikeusministeriön alla toimivia käräjäoikeuksien kiinteistöjä, jotka on rakennettu kohtuullisen tuoreesti. Näitä kiinteistöjä on mielestäni erityisesti tarkasteltava, kun tätä uudistusta toteutetaan, että ei tehdä hölmöyksiä, vaan hyödynnetään voimassa olevat rakennetut kiinteistöt kullakin paikkakunnalla ja sen mukaan muodostetaan sitten nämä uudet käräjäoikeuspiirit ja myös istuntopaikat määritellään tämän mukaisesti. Pitkällä aikavälillä tästä mallista koituu takuuvarmasti kustannussäästöjä niin, että voimme keskittyä henkilöresursseihin panostamiseen enemmän kuin seinien hallinnointiin.

Arvoisa puhemies! Tulevan vuoden aikana näitä ratkaisuja tehdään eri puolilla maata, ja pidän tärkeänä sitä, että oikeusministeriössä pidetään se linja, mikä sieltä signaalina on tullut tähänkin asti, että halutaan tarkastella ennakoivasti kustannusvaikutuksia ja sen perusteella tehdä järkeviä päätöksiä, eikä niin, että vaarannetaan kansalaisten oikeusturva ja tavallaan suunnataan näilläkin ratkaisuilla sellaisia linjanvetoja, jotka saattavat eri puolilla asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan oikeuden edessä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! On käsittämätöntä, että oikeusvaltio laiminlyö riittävien rikostutkinta- ja syyteharkintaresurssien turvaamisen. Muun muassa telakkateollisuuden ulkomaisessa alihankinnassa talousrikollisia suojaa tämä todellinen resurssipula. Ei voi eikä saa olla niin, että syyttämiskynnys määräytyy aivan muilla kuin juridisilla perusteilla.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen resurssien tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki muutakin kuin määrärahalisäyksiä ja vakanssien perustamista. Lisäksi tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista. Tarvitaankin tehokas toimenpideohjelma harmaan talouden torjumiseksi. Tässä tehtävässä tietenkin on yhdistettävä monien hallinnonalojen resursseja: työvoimahallinnon, verohallinnon, poliisin jne. Tässä keskeistä tulisi olla tilaajan tai teettäjän velvoitteiden ja todellisen tilaajavastuun vahvistaminen muun muassa työsuhdesaatavien suorittamisvastuun laiminlyöntitilanteessa. Arvonlisäveron käännetty verovelvollisuus, työmarkkinajärjestöjen kanneoikeus, luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien valvonta, tiedonsaanti, neuvotteluoikeuksien ja työsuhdeturvan parantaminen, ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävien yritysten reaaliaikainen ilmoitusvelvollisuus henkilöstöstään verottajalle ja ulkomaisen työvoiman työehtojen tarkastusresurssien lisääminen työsuojelupiireissä. Nämä eivät tietenkään läheskään kaikki ole oikeusministeriön hallinnonalaa, mutta keskeisesti juuri tämä syyttämisresurssien ja rikostutkintaresurssien puute sitä tietenkin on.

Tilaajavastuulaki on osoittautunut puutteelliseksi, koska laki ei edellytä tilaajan tai teettäjän suoraa vastuuta alihankintaketjuun kuuluvan yrityksen laiminlyödessä työsuhteeseen liittyviä velvoitteitaan. Todellinen tilaajavastuu edellyttäisi myös taloudellista suoritusvastuuta alihankkijayrityksen laiminlyönneistä.

Ulkomaisten työvoimaa välittävien yritysten toimintaan on tutkimuksissa todettu liittyvän kansainvälistä talousrikollisuutta, rahanpesua ja ihmiskaupan kaltaista työvoiman riistoa. Ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävät yritykset on velvoitettava ilmoittamaan luettelo henkilöstöstään reaaliajassa verohallinnolle. Tilaajalla, pääurakoitsijalla, vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä tulee olla viime kädessä vastuu luettelojen päivittämisestä ja tietojen todenperäisyydestä.

Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto ei ole Suomessa edennyt, vaikka verojen maksamatta jättämisestä koituu valtion verotulojen menetyksen lisäksi rehellisesti toimiville yrityksille merkittävää kilpailuhaittaa.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä haluan muistuttaa akuutista ongelmasta muun muassa laivanrakennuksessa ja rakennuksilla. Meillä on ulkomaista vuokratyövoimaa tuhansien joukko, jonka piti viime vuonna säädetyn lain mukaan ilmoittautua verovelvolliseksi Suomessa. Verottajan tilaston mukaan arviolta 19 000 vuokratyöntekijästä oli elokuun loppuun mennessä rekisteröitynyt ainoastaan 250, eikä tämä tunnu olevan hallitukselle minkäänlainen ongelma. (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) Vuosittaisten verotulojen menetyksen voidaan arvioida olevan karvan verran alle 50 miljoonaa euroa, jos laskemme tämän 13 prosentin verokannan mukaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kiitos, että olette täällä kuuntelemassa.

Muutamat viime vuoden Suomen tuomioistuinten ratkaisut, Euroopan neuvoston päätökset näistä valituksista ja muutamat muutkin ilmiöt ovat aiheuttaneet pienen epäilyn siitä, onko Suomi sittenkään länsimainen, aito, parlamentaarinen demokratia, jossa oikeudenkäynti on julkista. Oikeudenkäynnin julkisuutta ei minusta noudateta, vaan monissa tärkeissä oikeustapauksissa tuomarit julistavat oikeudenkäynnin salaiseksi. Näinhän nyt kävi tässä insuliinisurmassa. Näissä varmasti on ihan hyvät perusteet pitää oikeudenkäynti salaisena, mutta se ei ole kyllä demokratian kannalta eikä oikeusvaltion kannalta kovin perusteltua. Minä toivoisinkin, että jatkossa oikeusministeri selvittäisi, kuinka paljon näitä salaisia oikeudenkäyntejä Suomessa on ja ovatko ne todella olleet perusteltuja, ja kävisi kuitenkin samalla myös läpi sitä, voidaanko jotenkin tuomareita ohjeistaa, että ei nyt aina pyynnöstä oikeudenkäyntiä panna salaiseksi. Salainen oikeudenkäynti ei todellakaan kuulu demokratiaan. (Ed. Hemmilä: Kyllä se joskus kuuluu!) — Salainen oikeudenkäynti ei kuulu pääsääntöisesti demokratiaan. (Ed. Hemmilä: Ei se nyt olekaan pääsääntö!) — Jos minä nyt saisin, ed. Hemmilä, puhua, minulla menee tämä 5 minuuttia kohta teidän kanssanne riidellessä.

Toinen asia, mitä toivon selvitettävän, kun tulee perustuslaki selvittelyn alle siinä mielessä, mitä uudistamisen tarvetta siellä on: Siellä on varmasti tarvetta ulkopoliittisen päätöksenteon ja EU-päätöksenteon selventämisessä, presidentin valtaoikeuksien pohdinnassa ja ehkä rajaamisessakin, mutta siellä on nimenomaan selventämistä myös sananvapauden ja yksityisyyden suojan rajanvedossa. Minusta viime vuosien oikeuspäätökset on tehty yksityisyyden suojaa suosien sananvapauden kustannuksella, ja näidenhän pitäisi olla ehdottomia oikeuksia molempien. Sananvapautta on näissä tuomioissa loukattu, ja niistä Suomi on saanut Euroopan neuvostolta huomautuksen muutamissa asioissa, ja muutama oikeustapaushan siellä on edelleenkin ratkaisematta ja käsittelemättä.

Tämä on minusta siinä mielessä hankala asia, että Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että sananvapaus on demokratian ehto ja kulmakivi. Yksityisyyden suojaa halutaan koko ajan lisätä ja kasvattaa, ja jos sitä kasvatetaan, niin silloin sananvapaus aivan ehdottomasti kärsii, ja silloin myös julkinen tieto, kansalaisten oikeus saada tietoja, kärsii. Jostain syystä vain tuntuu siltä, että kansa ei oikein ymmärrä, mikä arvo sananvapaudella tietojen saannissa on.

Tietojen saannista tapahtumista on hyvä esimerkki tämä Jokela. Siinä media on saanut syyt niskoilleen epäasiallisesta käyttäytymisestä, mutta mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että Suomi ei ole valmistautunut, suomalainen hallintojärjestelmä ei ole valmistautunut kertomaan, tiedottamaan, näin katastrofaalisista tapauksista, jotka ovat maailmanluokan uutisia. Jokela oli maailmanluokan uutinen. Me panemme neljälle palstalle sanomalehteen, jos Yhdysvalloissa ammutaan koulussa, ja Suomessa kuoli Jokelan ampumistapauksessa 9 ihmistä.

Tämmöisistä asioista on kerrottava. Tsunamissa epäonnistuttiin tiedonvälityksessä, ja tässä epäonnistuttiin medialle kertomisessa. Siellä oli suomalaisen median lisäksi myös ulkomaalaisia medioita. Me emme pystyneet antamaan sitä välttämätöntä tietoa, jonka media tämmöisissä tapauksissa tarvitsee. Jos demokratiassa sanotaan, että ei median tarvitse tietää, niin silloin ei todellakaan olla demokratiassa.

Toinen asia, mikä tähän Jokelaan tulee, on tietyllä tavalla tässäkin salissa äskettäin livahtanut, että internetiä pitäisi tutkia. Onneksi siinä nyt ei sanottu, että pitää valvoa. Totta kai pitää tutkia, mutta toivottavasti tämän Jokelan tapauksen takia ei mennä kiinalaiseen malliin, että internet suljetaan.

Sitten toinen, minkä takia minä myös ihmettelen, elämmekö me sittenkään demokratiassa, on se, että jopa opetushallituksen virkamies saattaa sanoa, että pitäisi vähän varoa Platonin ja Nietzschen, näitten monen mielestä suurten ajattelijoitten, filosofien, ajatusten opettamista kouluissa. Minä kysyn vaan, mihin tällä menolla oikein mennään ja mitä Suomessa tapahtuu, kun tämmöiset kannanotot voivat olla jopa hyväksyttyjä.

Kaikkein tärkein asia mielestäni oikeusministeriölle on nyt tietenkin tämä perustuslakiuudistuksen selvittäminen. Minä toivon, että se ei todellakaan jää presidentin valtaoikeuksien ja ulkopoliittisen päätöksenteon rajanvetojen vetämiseksi, vaan että siinä otetaan laajasti esille minun mielestäni ne tärkeät, demokratian kannalta oleelliset kipupisteet, joita tällä hetkellä on. Toinen, joka voitaisiin tehdä ilman selvityksiä, on henkilötietolain ja tietosuojan höllentäminen. Se on tullut tämän nykyisen perustuslain perusteella aivan liian tiukaksi. (Puhemies: Viisi, ja kuusikin, minuuttia mennyt!) Me pärjäämme vähän pienemmälläkin tietosuojalla.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomea on totuttu pitämään turvallisena maana. Terrorismin uhka ja järjestäytynyt rikollisuus onkin Suomessa vähäistä. Lapset uskaltaa lähettää koulumatkalle ilman saattajaa, eikä tavallisilla ihmisillä, metsästäjiä ja alan harrastajia lukuun ottamatta, ole yleensä omaa asetta, vaikka Suomi onkin asetiheydessä maailman kärkimaita. Nämä ovat tärkeitä asioita, sillä ihmisen henkilökohtainen turvallisuus parantaa elämisen laatua. Suomi on vielä lintukoto, mutta valitettavasti lähempi tarkastelu osoittaa, ettei tilanne meilläkään ole enää niin auvoinen.

Sisäasiainministeriö lanseerasi vuonna 2004 ensimmäisen sisäisen turvallisuuden ohjelman, jonka valmisteluun myös oikeusministeriö osaltaan tiiviisti osallistui. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Ohjelman taustalla oli huolestuttavia signaaleja siitä, kuinka Suomessa esimerkiksi syrjäytyminen on ollut koko ajan kasvussa, huostaanottojen määrä lisääntynyt ja poliisin kotihälytysten määrä kasvanut. Myös henkirikosten määrä on poikkeuksellisen korkealla muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna. Suomessa kuolee joka toinen tai kolmas päivä ihminen henkirikoksen uhrina. Joka toinen viikko kuolee nainen perheväkivallan uhrina ja joka kuudes viikko kuolee lapsi perheväkivallan uhrina. Tilastot ovat karua luettavaa muistaessamme, että jokaisen tilastoidun luvun takana on ihmisillä oma tarina kerrottavanaan.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoiminta tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Eduskunnan lakivaliokunta on useampaan otteeseen kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeusministeriön hallinnonalan tutkimukseen suunnattava panostus on erittäin vähäistä. Valtioneuvoston piirissä laaditussa paremman sääntelyn toimintaohjelmassa yhtenä keskeisenä lainvalmistelun ongelmana mainitaan valmistelun tietopohjan puutteet, kuten valmistelua tukevan lainsäädäntötutkimuksen vähäisyys.

Oikeusministeriön hallinnonalalla tutkimuksen määrä ja laatu ovat keskeisesti kiinni juuri Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen voimavaroista. Tällä hetkellä monissa asioissa lainvalmistelu perustuu mututietoon liian vähäisen tutkimustoiminnan rahoituksen vuoksi eivätkä voimavarat riitä seuraamusjärjestelmän ja sen vaikuttavuuden arviointiin tai tuomioistuintoiminnan tutkimukseen, vaikka näillä molemmilla alueilla suoritettava tutkimus olisi yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmasta mitä tärkeintä.

Ylipäätään voidaan todeta, että rikosten esiintymisestä, niihin syyllistyvien henkilöiden taustoista ja rikollisuuden kontrollista on liian vähän tutkimustietoa. Esimerkiksi Jokelan tapahtumat muistuttavat meitä vaikeasta lisätutkimusta edellyttävästä kysymyksestä, miksi meillä Suomessa nuoret ovat enemmistönä niin rikoksen uhreina kuin tekijöinä kaikissa rikostyypeissä. Nykytilanne on rationaalisen oikeuspolitiikan ja lainvalmistelun kannalta kestämätön. Siksi tein syyskuussa valtion ensi vuoden budjettiin liittyen talousarvioesityksen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen määrärahojen lisäämiseksi. Valitettavasti näyttää siltä, ettei määrärahan korotushanke onnistu vielä nyt. Mieltä kuitenkin lämmittää lakivaliokunnan tuen ilmaisu talousarvioesityksestä ilmenevälle suunnitelmalle parantaa lähivuosina Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa on perustellusti kiinnitetty huomiota tuomioistuinten jutturuuhkiin ja esitetään 2 miljoonan euron lisämäärärahaa tuomioistuinten toiminnan turvaamiseksi. Jutturuuhkia ei tuomioistuinlaitokselle viime vuosina osoitetuista määrärahapanostuksista huolimatta ole pystytty purkamaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin onkin antanut Suomelle monta huomautusta liian pitkistä käsittelyprosesseista. Luonnollisestikaan nykytilannetta ei kansalaisten oikeusturvan kannalta voi pitää hyväksyttävänä.

Lappilaisena tervehdin ilolla valtiovarainvaliokunnan esittämää 150 000 euron suuruista lisämäärärahaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen kohdistettavaan avustukseen. Tämä mahdollistaa pitkään vireillä olleen Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamisen aloittamisen suunnitellulla tavalla. Seinien rakentamisen lisäksi lisäavustus antaa mahdollisuuksia kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseen. Valiokunnan tavoin pidän tärkeänä inarin- ja koltansaamen kielenkääntäjien palkkaamista, jotta vuonna 2004 voimaan tulleen saamen kielilain vaatimukset voidaan toteuttaa käytännössä.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Ensinnäkin alkuun haluan todeta, kun ed. Ukkola puhui täällä salaisista oikeudenkäynneistä ja siitä, että se olisi jotenkin sopimatonta suomalaisessa oikeuskäytännössä, että meillä Suomessa oikeudenkäyntien julkisuudesta säädetään lailla. Meillä on erittäin tarkka syyni nimenomaan käräjäoikeuksissa, myöskin ylemmissä oikeusasteissa, sen suhteen, mitkä asiat käsitellään ei-julkisina. Minusta on aivan oikein ja erittäin kohtuullista, että tiettyihin ihmisryhmiin, kuten lapsiin, kohdistuneissa rikostapauksissa oikeudenkäyntejä ei käydä julkisina. Olen siinä asiassa nykyisen oikeuskäytännön kannalla.

Mutta sen sijaan näissä julkisesti tapahtuvissa oikeudenkäynneissä on sellainen ikävä piirre tullut hyvin yleiseksi nykyisin, jo vuosikaudet jatkunut, että syyllisiksi epäillyt monta kertaa verhoavat itsensä, ikään kuin huputtavat itsensä, siellä tuomioistuimessa, ja tähän pitäisi minusta puuttua nykyistä terävämmin.

Herra puhemies! Puhun nyt käräjäoikeuksista ja käräjäoikeusuudistuksesta, kun oikeusministeriössä parhaillaan valmistellaan käräjäoikeuksien vähentämistä nykyisistä 50:stä ehkä noin 25—30 käräjäoikeuteen. Näitä tukisivat sitten muutamat sivukansliat.

Tässä, kuten tietysti kaikessa muussakin keskittämisessä, mitä tapahtuu, on pidettävä visusti huoli siitä, että palveluiden taso kyetään turvaamaan joka puolella Suomea ja sitä kautta kansalaisten tasavertainen kohtelu ja oikeudenmukainen kohtelu pystytään turvaamaan. Tämän uudistuksen suunnitteluun onkin sen vuoksi nyt käytettävä riittävästi aikaa. Suunnitteluun on käytettävä myöskin riittävästi resursseja, jotta samalla kun organisaatiota rakennetaan uuteen uskoon, toimintatapoja kehitetään, jotta palvelutaso voitaisiin turvata ja jotta tämä valmistelu tapahtuisi nyt riittävän huolellisesti. Meillä on riittävästi, sanoisiko, esimerkkejä näitten uudistusten osalta, että on hosumalla tullut hiukan huonoa jälkeä.

Nyt tässä ensi vuoden budjetissa, kuten ministeri on jo täällä kehunut, myönnetään lisää resursseja, lisää määrärahoja, jotta niin korkeimman oikeuden, hallinto-oikeuden kuin muidenkin tuomioistuinten toimintamahdollisuudet paranisivat nykyisestään.

Varsin kannatettavia muutoksia oikeusjärjestelmän kehittämisessä ovat riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittelyn sähköistäminen ja niitten asioitten käsittelyn keskittäminen.

Samoin yksi ehkä pieneltä, vähäiseltä tuntuva, mutta kuitenkin loppupelissä merkittävä asia on, että kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokselle. Se selkeyttää käräjäoikeuksien toimintaa.

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vaan tästä koko valtiosääntöuudistuksesta: Oikeusministeriön nettisivuilta löytyy lista niistä asioista, joista selvitystyö on jo lähdössä käyntiin. Siellä yhtenä tärkeänä asiana on perusoikeusuudistuksen jälkeisen perusoikeusjärjestelmämme koko toimivuuden selvittäminen, ja tietysti silloin kun puhutaan perusoikeuksista, puhutaan myös sananvapaudesta. Ed. Ukkolalle tiedoksi, että sananvapaus on yksi niitä asioita, joita jo taustaselvitetään, että sitten parlamentaarinen työryhmä pääsisi arvioimaan myös, onko meillä perusoikeusuudistuksen jälkeisessä perusoikeusjärjestelmässä tarkentamisen varaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilälle olisin sanonut, että minä arvostelin tietenkin julkisia oikeudenkäyntejä ja salaisia oikeudenkäyntejä sillä perusteella, miltä näyttävät julkisuuteen ne, jotka eivät koske rikoksia lapsia kohtaan. Niistä minä olen ihan samaa mieltä kuin ed. Hemmilä, että totta kai nämä käsittelyt täytyy käydä salaisina. Mutta onko esimerkiksi insuliinioikeudenkäynti salaisen oikeudenkäynnin arvoinen asia? Minusta ei.

Toinen asia: Olen ed. Hemmilän kanssa siitäkin samaa mieltä, että tästä huputusperiaatteesta pitäisi päästä eroon. Se on minusta todella järkyttävä. Jos on tehnyt rikoksen, niin siitä täytyy kyllä pystyä naamallaan vastaamaan.

Ilkka  Viljanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin esitän kiitokset arvoisalle ministerille syksyllä saamastani vastauksesta koskien sitä, kuinka hallinto-oikeuksien resursseja olisi mahdollisuus lisätä. Kaavavalitusten nopeuttamisen osalta tiedän, että varsinaisesti maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuulu tähän hallinnonalaan, ja palaan siihen vielä asianomaisen pääluokan kohdalla.

Arvoisa ministeri sanoi täällä aiemmin, että näistä ympäristöasioiden sekä kaava-asioiden valituksista 90 prosenttia tulisi maanomistajilta. En epäile tilastoja, mutta totuus on kuitenkin ainakin Lahden ja Päijät-Hämeen osalta se, että saattaa olla, että valittajalla joku pieni maaomistus on olemassa, mutta kyllä useimmiten valituksen kohde on maanomistajien puolella ja valittajilla ei juurikaan ole tähän valituksen kohteeseen omistus- eikä mitään muutakaan kosketuspintaa. Tältä osin tuossa laissa olisikin mielestäni korjaamisen paikka.

Mutta varsinaiseen asiaan. Tiedämme, että kaava-asiat ovat merkittävä osa yhteiskuntamme kehitystä ja hyvinvointipalveluiden tuottaminen ja niiden säilyttäminen edellyttävät tehokasta yritys-, elinkeino- ja asuntopolitiikkaa kaikissa kunnissa ja kaupungeissa ja nämä voidaan turvata ainoastaan kasvuhakuisella maapolitiikalla ja hyvillä liikenteellisillä ratkaisuilla. Otan esimerkin kotikaupungistani Lahdesta, jossa toimin 2000-luvun vaihteessa teknisen lautakunnan puheenjohtajana. Siellä lautakunta teki isosta logistiikkakeskuskaavasta yksimielisen päätöksen. Se eteni kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle yksimielisesti kaavan hyväksymistä. Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto teki asiasta yksimielisen päätöksen. Sen jälkeen astui täysin oikeutetusti omia perusoikeuksiaan käyttäen kaupunkilainen kuvaan mukaan. Häntä koskematon maa-alue ja siihen valmisteilla oleva kaava ei tyydyttänyt tätä henkilöä. Hän teki aiheesta valituksen. Tämä valituskierre kesti kaikkiaan neljä vuotta. Nyt tänä kesänä kyseinen logistiikkakeskus saatiin liikkeelle, ja valitukset, joita tähän tuli, kaikki kumottiin.

Tiedän sen, että ministeriö on lisännyt paukkuja hallinto-oikeuksien puolelle. Edelleenkin laki, jota tarkistettiin kuluneena keväänä, velvoittaisi hallinto-oikeuksia kiirehtimään kuntien toiveesta valituskäsittelyä. Ainakin meillä Lahdessa on kokemus edelleenkin siitä, että kaavat on käsitelty hallintotuomioistuimissa siinä järjestyksessä, missä kaavat ovat tulleet sisään, huolimatta kaupungin toiveista kiirehtiä tiettyjä kaavoja. Pidän tätä asiaa koko yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen merkittävänä ja toivon, että yhteistyö oikeusministeriön ja rahakirstun vartijoiden kesken edelleenkin tiivistyy tulevaisuudessa ja tähän saadaan resursseja lisää.

Mitä sitten tulee näihin, jotka käyttävät valittamisoikeuksiaan, mielestäni valittamiseen kuuluu aina myöskin vastuu, ja se on sitten taas toisen lain kysymys, olisiko mahdollista ajatella niin, että valittamisessa olisi joku pieni valitusmaksu. Jos valitus menestyy, tämä palautettaisiin. Jos ei se menesty, niin valittaja kärsisi pienen taloudellisen menetyksen tekemästään valituksesta.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua, suomalaisessa oikeusjärjestelmässä monista hyvistä puolista huolimatta on luvattoman suuria puutteita. Nykyjärjestelmämme ei kykene suoriutumaan tehtävistään siten kuin kansainväliset ihmisoikeussäännökset edellyttäisivät. Oikeuskäsittelyt venyvät ajoittain kohtuuttoman pitkiksi. Osapuolet joutuvat odottamaan vuosikausia ennen päätöksen saamista riita- tai rikosasiassa. Maamme on saanut toistuvasti huomautuksia ihmisoikeustuomioistuimelta tämän puutteen johdosta.

Prosessin hitauden taustalla on monia erilaisia syitä. Lainsäädäntöä on viime vuosina kehitetty tarkoituksena taata osapuolille oikeudenmukainen oikeudenkäynti mahdollisimman avaran muutoksenhakujärjestelmän kautta. Muutokset ovat epäilemättä joissakin tapauksissa lisänneet yksilön oikeusturvaa. Samalla ne ovat kuitenkin työllistäneet tuomioistuinlaitosta voimakkaasti. Lisätyömäärän tekemiseen ei ole voitu rekrytoida lisää väkeä, koska rahaa siihen ei ole ollut. Seurauksena on ollut käsittelyaikojen pidentyminen merkittävästi.

Valtiontalouden tasapainottamiseksi käynnistetty tuottavuusohjelma on oikeuslaitokselle sekä mahdollisuus että uhka. Tuottavuuden lisääntyminen on tärkeä tavoite, jos tuottavuudella ymmärretään tuomioistuinlaitoksen toiminnan tehostumista siten, että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan enemmän aikaan. Hallituksen tuottavuusohjelmasta kertovien dokumenttien valossa tuottavuusohjelma tarkoittaa sitä, että henkilöstön määrää kaavamaisesti vähennetään. Henkilöstövähennyksillä saadaan tietenkin aikaan rahallisia säästöjä. Kun tuomioistuinten työ kuitenkin on erityisen henkilötyövaltaista, on selvää, että henkilöstön vähentäminen vaarantaa suoraan myös työn tuloksellisuuden.

Valtaosa työstä tuomioistuinlaitoksessa on työtä varsinaisen substanssin parissa, eikä henkilöstövähennyksiä voida tehdä kaavamaisesti niin sanottua juustohöylämenettelyä noudattaen ilman, että vaikutukset ovat kohtalokkaita tuomioistuinten varsinaisen tehtävän kannalta. Tuottavuusohjelmalla laskennallisesti saatavat säästöt saattavat auttaa hallitusta pysymään budjettikehyksissään lyhyellä aikavälillä. Tuottavuusohjelma on tältä kannalta ymmärrettävä hallituksen pelastautumiskeino. Mikäli tuottavuusohjelma kuitenkin vaarantaa tuomioistuinlaitoksen toiminnan ylläpidon ja kehittämisen, ovat tästä syntyvät kustannukset merkittäviä pidemmällä aikavälillä.

Tuottavuuden arvioinnin ja parantamisen kannalta on olennaista, että tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevaa henkilöstöä jatkuvasti koulutetaan ja että koulutuksen vaikuttavuutta kaiken aikaa arvioidaan. Tuomioistuinten työ on eri paikkakunnilla ja eri oikeusasteissa kovin erilaista. Tuloksellisuuden mielekäs ja reilu arviointi edellyttäisi nykyistä eriytyneempiä mittareita, joilla aikaansaannosten määrää suhteessa työväkeen voidaan luotettavasti arvioida. Tieto käsiteltyjen asioiden lukumäärästä ei kerro juuri mitään tehdyn työn todellisesta määrästä.

Valtiovarainvaliokunta on kiitettävällä tavalla kiinnittänyt huomiota markkinaoikeuden resurssipulaan. Taustalla on tieto markkinaoikeuden ruuhkautumisesta ja käsittelyaikojen kohtuuttomasta pitenemisestä. Ruuhkan purkamiseksi valiokunta on lisännyt momentille rahaa kahden tuomarin ja valmistelijan palkkaamista varten.

Oikeudenkäyntien osalta vuoden 2008 talousarvion tavoitteena on nopeuttaa käsittelyaikoja. Talousarvioesityksessä kasvatetaan tuomioistuinten toimintamenoihin osoitettuja resursseja, mutta lisäpanostus jää liian pieneksi. Korkeimman oikeuden rahoitus ei nouse yhtään ja muiden tuomioistuinten vain 3—5 prosenttia. Vaikka huoli valtiontalouden kehyksistä on suuri, pidän silti perusteltuna, että tuomioistuinten toiminnan turvaamiseksi asianomaiselle momentille lisättäisiin 2 miljoonaa euroa, kuten sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä budjettivastalauseessaan esittää.

Arvoisa puhemies! Perustuslain 21 §:ssä säädetään perusoikeutena, että "jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa". Käsittely ilman aiheetonta viivytystä tai kohtuullisessa ajassa on yksilön subjektiivinen perusoikeus, eikä sen toteutuminen saa riippua valtionhallinnon tavoitteenasettelusta tai käytettävissä olevista voimavaroista. Näin tulkitsee Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Oikeusministeriö tarvitsee vieläkin lisää resursseja.