Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi täytyy lausua tyytyväisyys siitä, että ensi vuoden budjetti mahdollistaa Puolustusvoimien toiminnan tason palauttamisen näiden kahden leikkausvuoden jälkeen suurin piirtein vuoden 2005 tasolle, mikä merkitsee sitä, että kertausharjoituksiin voidaan kutsua noin 25 000 miestä, lentotuntien määrä nousee 9 000:een jne. ja varusmiesten maastovuorokausien määrä 40:een. Ne ovat erittäin hyviä asioita, koska näin voidaan suorituskykyä ylläpitää.

Mutta heti perään kuitenkin joudutaan toimintamenomäärärahojen osalta toteamaan, että kaikilta osilta ne eivät ole riittävällä tasolla. Erityisesti polttoaineiden hintojen nousu vaatii yhä enemmän rahaa, eikä mahdollista täysimääräisesti sitten lentotoimintaa. Erityisen ongelman aiheuttaa räjähdevarastojen saattaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle, joka olisi edellyttänyt lisäpanostuksia ja syö jopa materiaalihankinta- ja toimintamenorahoja.

Perinteisesti puolustusministeriön hallinnonalan kustannustasotarkistuksen osalta tarkistus tehdään, mutta valiokunta nosti esiin sen, että se tehdään ennakoidusti, arviolta ja lopullinen tarkistus olisi vaatinut suuremman nousun ja näin ollen realistisempi lähtökohta olisi ollut parempi.

Uusmateriaalihankintojen osalta nostan esiin sen, että jo lisäbudjetissa aloitettiin 18 Hawk-harjoitushävittäjän hankinta Sveitsistä, joka on merkittävä hankinta, joka nyt sitten budjetin kautta viedään loppuun. Sillä voidaan harjoitushävittäjien hankintaa ja uusimista siirtää aina vuoteen 2025 ja näin varsin pienellä panostuksella saada tuo toimenpide aikaan.

Valiokunta asiantuntijakuulemisessa nosti esiin varaosatilanteen, joka on erittäin huolestuttava, jossa tarve on kymmeniä miljoonia. Puolustusvoimat on ottanut tietoisen riskin jättäen varaosatilanteen parantamatta niukkojen määrärahojen aikana, ja siksi tämä tilanne on huolestuttava. Valitettavasti valiokunta pystyi vain 1 miljoonan euron nyt sitten mietinnön loppuvaiheessa suuntaamaan tuohon tarpeeseen.

Aivan kuten puolustusvaliokuntakin, valtiovarainvaliokunta nosti esiin nimenomaan huoltovarmuuden tarpeeseen liittyen meidän kansallisen puolustus- ja turvallisuusteollisuusstrategian ottamisen mukaan eri vaiheissa. Koska meillä on merkittävää osaamista, merkittävää teollisuutta, niin on tärkeätä, että se myöskin huomioidaan riittävän hyvin ja erityisesti nyt työn alla olevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Jatkossa kaikkiin ulkomaille suuntautuviin puolustusmateriaalihankintoihin tulee sisällyttää teollista yhteistyötä ja vastakauppoja koskeva vaatimus, jolle löytyy hyvin paljon perusteita siitä osaamisesta, jota Suomessa on ja jota parhaillaan ollaan kehittämässä.

Viimeisenä nostan kaksi asiaa, ensinnäkin sen, että me voimme valiokuntana osoittaa 200 000 euroa lisää vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön aikana, jolloin ensi vuoden alusta lakisääteisiä tehtäviä tulee tälle alalle, vapaaehtoiseen toimintaan, lisää. Ja viimeisenä asiana: valtiovarainvaliokunta kiinnittää myöskin huomiota siihen, että kun kriisinhallintamäärärahojen tarve on kasvava operaatioiden kallistuessa ja materiaalin kallistuessa, niin näihin tarpeisiin osoitetaan lisävaroja niin, että ne eivät syö sitten Puolustusvoimien omia rahatarpeita.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä jaoston puheenjohtaja ed. Nepponen tuossa omassa katsauksessaan esitti. Muutama huomio debatin pohjalle, ensinnäkin kuljetushelikoptereista, toiseksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja kolmanneksi budjetista.

Viime perjantaina, toivon mukaan, eräällä tavalla hyvin pitkällinen ja osin myöskin tuskallinen prosessi sai pisteen, jolla kuljetuskopterihankinta, joka siis tehtiin vuonna 2001, joka on viivästynyt toimituksien osalta kolme vuotta, saadaan nyt käyntiin, niin että ensi vuoden alkupuolella vastaanotamme ensimmäisen, ei aivan täydellisen, mutta kuitenkin koulutustoimintaan soveltuvan kopterin. Siitä eteenpäin sitten lähdetään noita toimituksia vastaanottamaan. Me uskomme, olemme vakuuttuneita siitä, että silloin 2001 tehty päätös tarpeesta kuljetushelikoptereille on olemassa. On valittu hyvä malli, jonka teknisessä toimittamisessa on ollut ongelmia, joista olemme vaatineet korvauksia, ja nyt nuo neuvottelut sitten saatiin päätökseen ja perjantaina allekirjoitettiin sopimus.

Ne korvaukset odottamisesta ym. koostuvat viivästyssakoista, muista hyvityksistä ja teollisuuspaketista. Tästä viivästyssakosta olemme todenneet ulospäin julkisuuteen, että sitä on noin 20 miljoonan euron edestä. Edelleen olemme todenneet, että osa näistä hyvityksistä, johtuen tietysti siitä, että tässä on niin monta maata mukana, kuuluu liike- ja ammattisalaisuuden piiriin. Olemme myös oma-aloitteisesti olleet yhteydessä eduskunnan tarkastusvaliokuntaan ja olemme milloin tahansa valmiita kertomaan eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tuon sopimuksen yksityiskohdat. Tuota valiokuntaahan sitoo salassapitovelvoite, eli näin ollen emme halua peitellä mitään, mutta näin olemme aikoneet edetä asiassa.

Kolmasosa koostuu tästä teollisuuspaketista, eli Patrian työtä pystytään lisäämään, työllisyyttä, kaiken kaikkiaan 700 henkilötyövuodella eli käytännössä noin 70 työpaikkaa kymmenen vuoden ajaksi, ja Patriasta tulee tämmöinen pohjoismainen huoltokeskus, joka lisää huoltovarmuutta myöskin näiden koptereitten myöhemmässä takuuaikaisessa käytössä. Olemme itse tyytyväisiä tähän kokonaisratkaisuun, ja haluan korostaa, että tämä julkisuuteen kerrottu 20 miljoonaa on vain osa niistä korvauksista.

Mutta sitten kriisinhallinnasta, jota on tänä syksynä hyvin perusteellisesti täällä käsitelty, ja epäilenpä, että käsitellään myös jatkossa eri yhteyksissä, haluan vain todeta ne huomiot, joita on tämän syksyn keskusteluissa todettu: kriisinhallinta on yhä vaativampaa, se tapahtuu kauempana, mistä on johtopäätöksenä se, että ne resurssit, joita noin kategorisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan on varattu, eivät tahdo riittää. Jo ensi vuosi tulee olemaan hyvin tiukka riippuen siitä, tuleeko joitakin uusia operaatioita, joihin Suomi osallistuu. Eli tältä osin on varmaan hyvä tämä näkemys tuoda esille, ja uskon, että vaikkapa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa sitten laajemmin otetaan kantaa näihin asioihin. Yksi kallistava tekijä on muun muassa tämä kuljetuskyky, eli kun operaatiot ovat kauempana, tarvitaan sekä lento- että helikopterikalustoa, ja se lisää kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Sitten kolmanneksi budjetista, josta voisi sanoa, että se on eräällä tavalla semmoinen toiminnallisen tason palauttava, eli aivan kuten jaoston puheenjohtaja, ed. Nepponen, tuossa esitteli, konkreettisinta ovat varmaan nämä kertausharjoitukset, joiden määrä viisinkertaistuu ensi vuonna. Tämän lisäksi siellä on sekä lento- että meritunneissa saatu lisää resursseja. Tältä osin olemme kohtuullisen tyytyväisiä.

Edelleen budjettiin sisältyy tuo mainittu koulutuskoneen, Hawk-hävittäjän, kauppa, joka toteutettiin kesäkuussa ja jota on sekä lisäbudjetilla että varsinaisella budjetilla rahoitettu. Se oli varmasti erittäin edullinen ratkaisu ajatellen ennen kaikkea tulevaisuutta. Tällä tavoin niin Hornetilla kuin Hawkilla pärjätään tuonne vuoteen 2025 saakka.

Jos sitten miettii, mitä tästä puuttuu, uskon, että ne perusteellisemmat arvioinnit puolustuskyvystä ja rahoituksesta tullaan tekemään selonteossa. Tässä yhteydessä jaosto kiinnitti huomiota, aivan oikein, tähän ikään kuin kumulatiiviseen varaosavajeeseen, joka on syntynyt vuosien mittaan ja jonka osalta on ihan oikein vähän punaista valoa ja hälytysnappia sytytellä.

Sitten seikka, joka ei varsinaisesti meille kuulu: kun puhutaan varusmiesten opintososiaalisesta tilanteesta, niin kotiuttamisraha aikanaan leikattiin silloin lamavuosina, ja olisi hyvä, vaikka se kuuluukin STM:n budjettiin, jossain vaiheessa sen osalta asiaan palata.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama sana pohjalle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kiinnitän huomion tähän rakennuslaitokseen, joka on Puolustusvoimien strateginen kumppani ja myös turvallisuuteen vaikuttava kumppani. Nyt te olette olleet hyväksymässä tuottavuusohjelman nopeutuksen samalla, kun muilla sektoreilla tehtiin järkeviä jarrutuksia tuottavuuden ja toiminnan laadun näkökulmasta. Te olette Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta hyväksynyt henkilöstön vähennyksen ensi vuoden loppuun, 202 henkilötyövuotta. Miten on mahdollista, että tällä tavalla kohdellaan sitä henkilöstöä, joka on strategisena kumppanina tehtävänsä täyttänyt ja joka on ilmeisesti teidän mielestänne nyt helpoin ottaa sitten joulupiinan kohteeksi ja inhimillisesti aiheuttaa heille todella raskas vuosi ja raskas talvi?

Sosialidemokraatit tulevat edellyttämään, että hallitus noudattaa eduskunnan aikaisemmin laatimia linjauksia Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uudistamisessa. Te ette ole tästä asiasta todennut eduskunnalle mitään, vaikka tämä oli myös SDP:n ryhmäpuheenvuorossa yksi keskeinen, konkreettinen arvostelun kohde.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kiinnitti huomiota kriisinhallinnan kustannusten nousuun. Jo ulkoasiainvaliokunnan pääluokan osalta asiasta käytiin keskustelua. On tässäkin yhteydessä syytä todeta, että tämä sääntö, tuhat miestä, 100 miljoonaa, ei toimi. Mutta puolustusvaliokunnan näkökulmasta olemme halunneet kiinnittää huomiota siihen, että tästä 100 miljoonan euron määrärahasta olisi syytä pitää kiinni niin kauan kuin eletään niiden kehysten puitteissa, jotka puolustukselle on annettu. Jos yli mennään, niin se vaikuttaisi kotimaan puolustuksen resursseihin, ja mielestämme näin ei pitäisi antaa tapahtua. Puolustusselonteon yhteydessä on sitten syytä arvioida tätä kokonaisuutta, kokonaisrahoitusta ja rahoituksen jakamista eri kohteille, mutta tässä yhteydessä ennen näitä päätöksiä olisi syytä pitäytyä kyllä tuossa 100 miljoonan tasossa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että monesti myöskin puolustusministeri on julkisuuden hampaissa ja myöskin opposition hampaissa siten, että yleensä näihin asehankintoihin ei suhtauduta kovinkaan positiivisesti, kun on muutakin tärkeää yhteiskunnassa paljon. Haluan antaa tässä yhteydessä, ministeri, nyt teille tunnustusta. Sitä harvoin tulee eduskunnan istuntosalissa, mutta se teidän ratkaisunne, jolla te pitkälle tulevaisuuteen pelastitte Kauhavan lentosotakoulun toiminnan, mahdollistitte siellä olevan koulutuksen tarjonnan, mahdollistitte sen, että Suomi käy tällä hetkellä neuvotteluja ulkovaltojen kanssa siitä, että meillä on hyvää ilmatilaa, meillä on vuoteen 2025 hyvin vähän käytetyt, toimivat Hawk-hävittäjät, se oli veronmaksajien kannalta hyvä ratkaisu, se oli puolustuspoliittisesti hyvä ratkaisu, se oli kansainvälisesti hyvä ratkaisu. Te voitte olla ihan ylpeä tästä ratkaisusta. Olen pannut merkille, että myöskään vasemmistosta tämän koko ratkaisun aikana ei ole tullut yhtään poikkipuolista sanaa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimesta on todella sanottu 220 ihmistä irti, pienipalkkaisia siivoojia, ja kuitenkin yt-menettelyt ovat kesken. Ensin pitäisi tietenkin käydä lain mukaan nämä yt-menettelyt, sen jälkeen katsoa, paljonko on tarvetta vähentää jnp. Tässä on menty kyllä aivan takaperin puuhun, ja sitä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Onko tässä nyt kyse siitä, että ministeri Häkämies haluaa Viinanen kakkoseksi, joka hoiti tämän Engel-Yhtymän yksityistämisen niin, että valtio joutui maksamaan suuret korvaukset sitten jälkikäteen, kun oli menetelty vastoin yt-lakia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuitenkin kaiketikin siitä hekosta uskallan nyt jotakin kysyä sen takia, että olimme ed. Kallion kanssa siinä heko-hankintaseurannan ryhmässä saamassa viikoittain perusteellista informaatiota aikoinaan. Ne olivat niin yksityiskohtaisia ne kertomukset kuin olla voi. Nyt sitten on käynyt ilmi, että kysymys olikin tämmöisestä kehitysversiosta, jota ei ole itse asiassa olemassakaan muuta kuin insinöörien ja suunnittelijoitten aivoissa.

Milloinka teille, arvoisa ministeri, kirkastui, tähän tehtävään tultuanne, että tässä on ollutkin kyse todellakin tämmöisestä kehitysversiosta, jossa muun muassa kävi niin, että kolmeen eri kertaan siihen kehityskappaleeseen jouduttiin kaikki sähköjohdot uusimaan, että saatiin se projekti vietyä eteenpäin? Tällähän on tietysti eduskunnankin informaation saannin kannalta erittäinkin suuri merkitys. Tätähän on suullisella kyselytunnilla kysytty vaikka kuinka monta kertaa muun muassa ex-puolustusministeriltä.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on todellakin hyvää se, että reserviläisten koulutus, varusmiesten maastovuorokaudet, lentotunnit, alusvuorokaudet voidaan palauttaa vuoden 2005 tasolle. Sen sijaan ongelmat liittyvät pitkälti varaosiin, kiinteistömenoihin ja polttoainekustannuksiin. Sotilaallisen kriisinhallinnan osalta meillä on ollut todellakin tämä periaate 100 miljoonaa, tuhat miestä, mihin ed. Korkeaojakin viittasi. Se on jotenkin riittänyt tähän asti. Mutta haluaisin vielä kysyä teiltä, arvoisa ministeri, että jos ensi vuonna me otamme esimerkiksi Kosovossa johtovaltiovastuun, jos me liitymme tähän strategiseen lentokuljetussopimukseen tai osallistumme johonkin uuteen operaatioon, jonka seurauksena tämä 100 miljoonan rajoite ei riittäisi, niin katetaanko ne lisämäärärahat todellakin muualta kuin puolustushallinnon varsinaisesta budjetista. Eli löytyykö siihen todellakin siinä tapauksessa lisärahoitus?

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Aloitan tällä rakennuslaitosasialla, joka tässä on esille noussut. Tuottavuusriihessä näin päätettiin, ja on siis sanottava, että tuo vähentämistavoite on rakennuslaitoksen omien suunnitelmien mukainen. Sitä tahtia hieman nopeutettiin, mutta haluan alleviivata ja huomauttaa, että kaikissa käänteissä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, ja jokainen tietää, etteivät ne työt sinänsä mihinkään poistu.

Mitä tulee sitten tähän kysymykseen, jonka valiokunnan puheenjohtaja ja ed. Kallio nostivat esille tästä ensi vuodesta, miten rahat riittävät näissä kriisinhallintaan. Totta kai ne riittävät niihin päätöksiin, joita nyt on tehty. Mutta jos ensi vuonna esimerkiksi tehdään päätös vaikkapa nyt bg:n aktivoimisesta jonnekin kaukaisempaan kohteeseen, niin silloin saattaa olla edessä se, että joudutaan myöskin rahasta puhumaan, mutta näihin se riittää.

Miten tuon raskaan kuljetuskyvyn investointi sitten rahoitetaan? Siitähän ei ole poliittista päätöstä, eli ensiksi pitää tehdä poliittinen päätös, miten Suomi sen asian ratkaisee. Sen jälkeen keskustellaan rahasta.

Sitten kolmanneksi, ed. Pulliainen kysyi, milloin minulle selvisi. Muistaakseni suurin piirtein ensimmäisissä neuvotteluissa noin huhtikuussa, kun talon sisällä asiaa käytiin läpi. Tietysti kopterihanke on ollut paljon julkisuudessa. Se on ollut paljon täällä syksyn mittaan. Mutta niin kun sanottu, ne perusteet on olemassa. Mielestäni lopputulos, joka nyt saavutettiin, on hyvä, kunhan vain nyt edetään tämän sopimuksen mukaisesti. Mutta haluan korostaa, että tässä sopimuksessa on lisäsanktioita, jos nyt kaikki ei menisi näitten sopimusten mukaisesti. Mutta niin kun sanottu, tällä erää meillä on perusteet olla optimistisia.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Jag är oerhört glad och nöjd över att man kan återgå till praxisen att kalla in till reservövningarna ungefär 25 000 reservister per år. Det är alldeles nödvändigt med tanke på att upprätthålla en viss beredskap i kris- och krigstider.

Toinen kysymys, arvoisa puhemies, liittyy tähän yleiseen asevelvollisuuteen. Mietin, miten tätä yleistä asevelvollisuutta kehitetään koko ajan, jotta nuoret ihmiset kokevat, että heille on hyötyä tästä asevelvollisuudesta ja he voivat myös hyödyntää sitä hyvää koulutusta, mitä he saavat tässä, sitten työelämässään ja ehkäpä opinnoissaan. Tiedän, että sitä on kehitetty, mutta miten sitä kehitetään edelleen?

Toinen kysymys liittyy tähän yleiseen asevelvollisuuteen. Kuinka kauan näillä määrärahoilla pystytään pitämään kiinni siitä tavoitetasosta, mikä meillä on, että tietty prosentti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ikäluokasta koulutetaan?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien perustehtävä on suojata maamme koskemattomuutta. Tähän liittyen haluaisin todeta, että normaalin sotilaallisen maanpuolustuksen ohella armeijan antama apu Nokian vesikatastrofin yhteydessä on ollut korvaamattoman arvokasta. Ainakin eilisen tiedon mukaan Puolustusvoimat toistaiseksi jatkaa veden jakoa Nokialla. Tällaisen virka-aputoiminnan merkitys korostuu silloin, kun tarvitaan nopeita toimia ja laajaa verkostoa. Siihen Suomen armeijalla on erinomainen valmius. Miten te, ministeri, näette, pitääkö tämän kaltaiseen valmiuteen panostaa jatkossakin?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä haluan onnitella ministeri Häkämiestä helikopterikaupoista ja niiden loppuunviennistä tässä vaiheessa, ja toivotaan, että homma menee loppuun asti hyvin. Kysyisinkin ministeriltä, mitä alueellistamissuunnitelmia on tällä hetkellä. Onko niitä puolustusministeriön alla ja kohdistuvatko ne kenties Haminan kaupunkiin ja sinne, missä on valtava määrä tällä hetkellä tyhjiä puolustushallinnon tai ministeriön alaisia kiinteistöjä?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kaksi asiaa. Ensinnäkin valtionhallinnon tuottavuusohjelma, jota puolustusministeriön osalta erityisesti koskien Puolustushallinnon rakennuslaitosta nyt nopeutettiin. Niin kuin täällä edustajat Rajamäki ja Kuoppa totesivat, vuoteen 2009 mennessä vähennetään 220 henkilötyövuotta. Tämä on vastoin niitä periaatteita, joista eduskunta on tehnyt päätöksen. Oli parlamentaarinen neuvottelukunta, jossa ed. Nepponen ja minä olimme edustettuina, jonka pohjalta perustettiin seurantaryhmä, kehittämisryhmä, joka istuu vielä, jota vetää ministeriössä Lavonen. Sen työ on kesken. Kesken työn te menitte tekemään tällaisen päätöksen. Rikoitte törkeällä tavalla hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jota eduskunta on korostanut useita kertoja. Miksi, ministeri Häkämies, te menitte tässä vaiheessa tekemään tällaisen päätöksen, joka merkitsi sitä, että työilmapiiri on täysin tulehtunut? Ei voi odottaa, että yhdessä kehitetään muun muassa rakennuslaitosta ja koko ministeriön toimintaa sillä tavalla kuin tuottavuusohjelman mukaisesti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pitäisi tehdä.

Palaan tähän helikopterikysymykseen seuraavassa puheenvuorossani.

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yleisen asevelvollisuuden tulevaisuus. Se on vahvalla pohjalla ja myöskin määrärahatasolla, ja niin kuin olen todennut — siitä tullaan tietysti lähelle sitten vaikkapa nykyistä varuskuntarakennetta — se varuskuntarakenne, joka meillä on nyt, tarvitaan tuon varusmiesmäärän kouluttamiseen myös tulevaisuudessa. Uskon, että eduskunta selonteon myötä antaa tälle politiikalle vahvan tuen.

Mutta yksi osoitus tämän hallituksen viisaasta oivaltamisesta on muun muassa se, että kun Puolustusvoimien kuljettajien ajoneuvokoulutus muuttuu, niin siirrettiin opetusministeriöltä rahaa Puolustusvoimille, jolla voidaan kouluttaa jatkossakin Puolustusvoimien tarvitsemat ajoneuvonkuljettajat, jotka sitten siirtyvät alan töihin. Tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Ed. Paajanen nosti esille tämän Puolustusvoimien roolin tukena muulle yhteiskunnalle. Meillähän on siis Suomen puolustaminen, tuki muulle yhteiskunnalle ja kriisinhallinta, tässä järjestyksessä. Nokian katastrofissa auttaminen on hyvä esimerkki siitä, että kun pyyntö tulee, meiltä löytyy sitä osaamista ja niitä voimia, joilla voidaan muuta yhteiskunnan toimintaa tukea.

Ed. Pakkanen kysyi alueellistamisesta. Kaikki ministeriöt tekevät alkuvuoden puitteissa omat ehdotuksensa, selvityksensä, mitä tällaisia potentiaalisia alueellistamistehtäviä voisi olla, ja varmasti siinä tarkastelussa esille nostettu Hamina voi tulla kysymykseen. Ensinnäkin on kysymyksessä perinteinen varuskuntakaupunki, ja toisekseen tietysti tämän tyyppiset alueet, jotka ovat kovia kokeneet, voivat tietysti tulla eräällä tavalla etusijalle.

Ed. Laitiselle sanoisin, että korostan vielä, että tämä on rakennuslaitoksen oman strategian mukaista toimintaa. Sitä on kiistatta kyllä nopeutettu, sen myönnän. Me noudatamme hyvää henkilöstöpolitiikkaa, ketään ei ole irtisanottu, eiväthän ne työt häviä mihinkään. Minusta te nyt maalaatte piruja seinälle. Me olemme hyvin avoimesti myöskin henkilöstölle tämän asian kertoneet. Tämä on hyvin avointa henkilöstöpolitiikkaa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valiokunta- ja jaostokuulemisessa puolustusministeriön edustajat sanoivat hyvin yksiselitteisesti sen, että tämä vähennystarve, mikä on nyt kohdistettu Puolustushallinnon rakennuslaitokseen, on tullut käskettynä valtiovarainministeriöstä. Ja edelleen he sanoivat asiantuntijakuulemisessa, että se ei ollut heidän tahtonsa, ja korostivat sitä, että rakennuslaitoksen kehittämistyö on kesken, ja valittelivat kovasti, että näin on tapahtunut.

Helikopteriasiaan vielä sen verran, että on hyvä, että viimeinkin saatiin sopimus aikaan, ja sitä sopimusta sinänsä ei ole syytä kritikoida. Hyvää on se, että sillä vahvistetaan meidän huoltokeskuksemme perustamista ja se tuo myöskin lisää työllisyyttä teollisuuteen. Mutta, ministeri, kyllä te olisitte voinut kertoa koko sen paketin hallinto- ja turvallisuusjaostolle, meillä on salassapitovelvollisuus myöskin, eikä teidän olisi pitänyt mennä sillä tavalla eteenpäin, että kertoa vain tarkastusvaliokunnalle, koska hallinto- ja turvallisuusjaosto on se asiantuntijavaliokunta. Minä olen pahoillani siitä, että te valitsitte tämmöisen menettelytavan.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Riihimäen varuskunnassa Elektroniikkalaitoksella henkilöstön asemaan kohdistuvat muutospaineet ovat herättäneet suurta huolta siellä henkilöstön keskuudessa, ja erityisesti on kyselty, onko mielekästä kohdistaa näitä mahdollisia ulkoistamistoimenpiteitä sellaiselle alueelle, joka on Puolustusvoimien korkeaa teknistä osaamista. Kysyn teiltä, ministeri, minkälaisia terveisiä voin viedä Riihimäelle tästä asiasta.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi olisin puuttunut samaan asiaan kuin ed. Laitinen: se tapa, jolla eduskuntaa informoitiin näistä helikopterikaupan korvauksista, ei ollut kyllä asianmukainen, kun ensin kansliapäällikkö kieltäytyi kertomasta valiokunnalle sitä häneltä kysyttäessä ja sitten kahden tunnin päästä kuulimme sen STT:stä. Mitä järkeä tässä on, että eduskunnalle ei anneta tällaisia tietoja?

Toisena kysymyksenä: Olen eri mieltä kuin ed. Korkeaoja tästä 100 miljoonasta eurosta ja tuhannesta miehestä. Mielestäni tämä jako on kyllä jo aika keinotekoinen. Minusta kansainvälisen kriisinhallinnan kehittäminen kehittää myöskin meidän omaa puolustusosaamistamme. Ei kannattaisi enää jakaa niin jyrkästi kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin tätä ajattelua.

Henna  Virkkunen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriä on todella syytä kiittää hyvästä toiminnasta helikopterihankkeen sopimuksen aikaansaamiseksi, jos se todella tulee toteutumaan niin, että maaliskuussa saamme nyt käyttöön ensimmäisen kopterin. Alun perinhän tuo tilausvaltuus oli muistaakseni 370 miljoonaa euroa, ja nyt hyvitysten osuus on noin 20 miljoonaa euroa. Mitä tämä tulee tarkoittamaan loppujen lopuksi, minkä hintaiseksi kopterihankinta Suomelle tulee, ja voidaanko näitä hyvityssakkoja nyt käyttää jollakin tavalla muutoin Puolustusvoimien materiaalivajeen paikkaamiseksi ensi vuonna?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En minä nyt niin suurta eroa näe siinä ilmoituksessa, mikä meillä valiokunnassa ja jaostossa tehtiin tuohon hintaluokkaan. Kyllä se samanlaisena ilmaistiin siellä kuin tiedotusvälineissäkin. Mutta on selvää, että kyllä asiantuntijavaliokuntien pitäisi saada luottamuksellinen tieto, jolloin se ilmoitetaan.

Mutta kaiken kaikkiaan onnittelut puolustusministerille ja -ministeriölle yleensäkin, että helikopteriasia saatiin tähän malliin kuin se nyt on. On täysi syy odottaa, että nyt hanke etenee myönteisesti Suomelle ja myöskin taloudellisesti saadaan siitä korvausta.

Se, mitä vielä haluan kommentoida: Eihän tämä ole mikään tiukka oletus. Helikopterit tukevat aina Suomen puolustusta. Mutta se nähdään, että jos rahaa tarvitaan, niin siihen osoitetaan lisää. Siitä on vain kysymys, että sellainen periaate-, suuntaratkaisu on tehty, eikä mistään tiukasta rahasummasta.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kiinnittäisin vielä huomiota tähän tuottavuushankkeeseen. Valiokunta jo lausunnossaan totesi, että pitäisi ottaa vähän pidempi aikajakso, kun tätä henkilöstövähennystä tarkastellaan puolustushallinnon osalta, jossa toimenpiteisiin ryhdyttiin jo huomattavasti aikaisemmin kuin muissa ministeriöissä.

Nyt sitten tämän Kuja-hankkeen yhteydessä tämä nousee myöskin esille. Pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että tätä Kuja-hanketta ja siitä tehtävää päätöstä arvioitaisiin ilman tätä henkilöstövähennysnäkökulmaa. Tässä on syntynyt käsitys, että tämä henkilöstön vähennysvelvoitteista selviäminen olisi eräs keskeinen peruste Kujan toteuttamiselle. Mielestäni se, että sama henkilötyövuosimäärä ulkoistetaan, ei saisi olla ratkaiseva siinä, toteutetaanko Kuja vai ei. Kujalle pitää löytyä, jos se toteutetaan, muut perusteet kuin tämä saman henkilöstömäärän ulkoistaminen.

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä ed. Korkeaojan puheesta on hyvä jatkaa.

Täällä muistavat varmaan salissa ihmiset, kun puhuttiin tästä Senaatti-kiinteistöille menevästä massasta, joka puolustushallinnon puolelta meni. Ne uhkakuvat, joista silloin puhuttiin, ovat nyt toteutuneet täydellisesti. Tänä päivänä niitä samoja puheita on kuultu kaikkien hallinnonalojen kohdalla. Nyt kun meillä on ministeri, jolla pitäisi tämän omistusohjauksen olla myöskin hanskassa, niin onko tässä nyt mietitty vai onko tässä omistajilla mitään sanomista kyseisen kuvion kohdalla ja tämän kiinteistön kohdalla?

Sitten vielä tähän hankkeeseen: Nyt kun ministeri sanoo, että työt eivät katoa mihinkään, niin tämähän osoittaa sitä, että puhe on puhtaasta ideologiasta, kuten myöskin tässä Kuja-hankkeessa, elikkä halutaan vaan tuottavuusohjelmaan vedoten ulos, ulos, ulos, maksaa mitä maksaa. Sillä ei ole mitään väliä, mitä se maksaa, mutta valtion työntekijöistä pitää päästä eroon.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Heti ajallaan vastaisin kyllä tuohon väitteeseen Senaatti-kiinteistöistä, jossa on tosin moitittavaa, että puolustushallinto ei ole saanut ehkä riittävästi rahaa toimintamenoihin. Mutta tosiasia on, että tämä ratkaisu on edesauttanut puolustushallinnon kiinteistöjen nopeaa peruskorjaamista ja uudistamista merkittävällä tavalla paremmin kuin aikanaan silloin, kun kaikki oli omissa käsissämme. Se on eri asia, että suunnataan siihen riittävästi toimintarahoja, ettei syödä muilta. Se on sitten kokonaan toinen asia, jota pitää tarkastella, ja siihen myöskin valtiovarainvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota aivan kuten on myöskin sisäasiainministeriö Rajavartiolaitosta koskevilta osilta.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan myöskin antaa tunnustuksen ja lausua kiitoksen sanan puolustusministerille. Olette onnistuneesti puolustanut omaa hallinnonalaanne, ja erittäin linjakasta on ollut toimintanne tähän saakka. Erityisesti haluan kiinnittää huomiota kertausharjoitusten jatkumiseen entiseen malliin, voi sanoa, kun ne oli välillä tässä muutaman vuoden ajan ajettu jo alas.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota ja mikä on linjakasta toiminnassanne, on tämä varuskuntarakenteeseen ja sen tulevaisuuteen liitetty tällainen ratkaisunne, että se pidetään nykyisellään.

Kolmas asia, mistä haluan lausua kiitokset, on tämä oivallinen menettely tässä kuljettajakoulutusasiassa, joka sitten palvelee monia eri tarkoituksia.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen puolustusministeri aiheutti vähän "kolmen Venäjän" kaltaisen pienen julkisen hässäkän ilmoittamalla että "rahat tai henki", anteeksi, "rahat tai Nato" tarkoittaen sillä sitä, että Suomen puolustusmenot tarvitsevat niin paljon rahaa, uudenlaista aseistusta, etteivät meidän omat rahkeet siihen riitä.

Te omassa puheessanne, herra ministeri, mainitsitte, että on olemassa kumulatiivinen vaje. Minä kysyn nyt, koska tästä minun maanpuolustuskurssistani on jo sen verran aikaa, vieläkö puolustuspolitiikan periaatteisiin kuuluu koko maan puolustaminen. Ennen teidän aikaanne 90-luvulla tehtiin varuskuntauudistus, jossa Oulu, vanha varuskuntakaupunki, menetti sen viimeisenkin varuskunnan, ja ainakin pohjoisen osalta puolustus oli ja on edelleenkin meidän mielestämme, pohjoissuomalaisten mielestä, vähän hataralla pohjalla. On tietenkin erittäin hyvä, että enää ei näitä varuskuntasupistuksia tule, mitä tässä on kuvattu.

Juha  Mieto  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mä oon huolissani varusmiesten fyysisestä kunnosta. Täs takavuosina Utissa laskujääkärikokeessa ensimmäinen kompastus oli se, että ei fyysistä viiden kilometrin hiihto-osuutta läpäästy. Ennen se oli ylivoimaisesti helepoon tehtävä kaikille, ja kaikki tietää, että fyysinen ja psyykkinen kunto kulkoo käsi kädessä. Tänä päivänä jo kunto alakaa olla kaikilla niin huono, ettei se paljo tästä enää huonone. Ja ku tieretähän, että varusmiesten keskeytysprosentti on tuollaista 20 prosentin luokkaa, niin onko tutkittu, kuinka paljon siitä lähtöö ihan sen takia, että päässä alakaa heittämähän? Onko sitä tutkittu, että onko se totta vai ei, ja johtuuko se osittain siitä, että on huono fyysinen kunto, haluaisin ministeriltä tiedustella.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helikoptereista on kiitelty ja aiheesta, ja kiitelty on myös tästä, että Puolustusvoimien säästökuuri, 40 miljoonan euron suuruiset leikkaukset vuosilta 2006—2007, on nyt mennyttä ja pystytään palauttamaan kertausharjoitusten määrä tämänvuotisesta 5 000:sta ymmärtääkseni ensi vuonna jo 25 000 reserviläiseen. Kysyisin puolustusministeriltä, minkälaista osaamisvajetta meidän reserviläisjoukkoon tämä aiheutti ja kuinka nopeasti tämä pystytään ajamaan kiinni.

Haluan vielä nostaa esille sen, että yleisistä kustannuspaineista huolimatta tulevina vuosina kehityskohteissa tullaan ottamaan myös varusmiesten sosiaalinen asema ja sen parantaminen esille. Se on minun mielestäni myös puolustusministerille kiitoksen paikka ilmaismatkojen ja päivärahojen korottamisen myötä.

Mutta kysyisin (Puhemies: Minuutti on käytetty!) myös tästä keskeyttämisestä ...

... onko sen eteen jotain tehty.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä oli joillakin kansanedustajilla mahdollisuus olla valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, ja siitä täytyy lausua kyllä puolustusministeriölle ja ylipäätään puolustushallinnolle suuret kiitokset. Se on hyvä kurssi, jossa kansanedustajien on syytä vähän sivistyä. Olimme myöskin Karjalan Prikaatissa, valmiusprikaatissa. Nyt kun budjetissa määritellään varusmieskoulutuksen mahdollistamista — siellä muuten neljän kuukauden koulutuksella varusmiehet tekivät semmoista näytöstä ja hyökkäystä, että me emme varmaan siinä vuodessakaan siihen pystyisi — niin millä tavalla on turvattu Säkylän ja Niinisalon varuskuntien toiminta ja niiden kehittäminen jatkossa? Niinisalohan menetti kansainvälisen toiminnan ja sitten sai raketinheitinyksikön, mutta siellä jäi paljon naisvaltaiselta alalta työttömäksi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Millä tavalla näiden tulevaisuus on turvattu?

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mieto nosti esille varusmiesten kunnon. Jos katsotaan, paljonko varusmiehiä tällä hetkellä jää jo menemättä palvelukseen kutsuntojen perusteella, ja lasketaan keskeyttämisprosentti ja viimeisen 10 vuoden kehitys, niin kysyn ministeriltä, ketä aiotte kouluttaa seuraavan 20 vuoden aikana, jos kehitys jatkuu saman suuntaisena.

Ed. Laitinen kiinnitti huomiota täällä hallinto- ja turvallisuusjaoston ja puolustusvaliokunnan yhteisesti saamaan selvitykseen tästä helikopteritilanteesta. Se oli riittävän selkeä. Sen perusteella pystyy tekemään arvion, oliko tämä veronmaksajien ja Suomen kansan edun mukainen. Katson, että tarkastusvaliokunnan jäsenenä en edes halua enempää tarkempia tietoja, niin perusteellinen info oli.

Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen eri mieltä tästä NH90-sopimuksen tiedottamisesta eduskunnalle. Siitä ei tyylipisteitä heru, vaikka sinänsä sopimus on erinomainen asia.

Ilmapuolustuksesta viittaan ed. Salolle, että oppositiosta kuuluu täältä takarivistä, että on erinomaista, että ilmapuolustuksen asioita on saatu ajan tasalle.

Rakennuslaitoksen henkilöstökysymyksestä sen verran, että kyllä viestit kentältä ovat sellaisia, että pelko uudesta Engelistä on aiheellinen.

Vielä toteaisin muun muassa ed. Haaviston nostamaan asiaan 100 miljoonasta eurosta ja tuhannesta miehestä, että itse edustan sitä ajatusta, että meidän pitäisi keskustella kyllä aina sitten tarpeen ja tilanteen mukaan. On kysymys hyvin hiuksenhienosta linjauksesta siinä, milloin aina on mielekästä lähteä ulkomaille.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän maavoimien kunnossapidon tulevaisuuteen, josta useampikin edustaja täällä kysyi. Sitähän on vuosia valmisteltu. Nyt on Pääesikunta tehnyt oman esityksensä, tarkastellut asiaa monipuolisesti muun muassa osaamisen ja turvallisuuden näkökulmasta. Tämä pohdinta nyt sitten jatkuu ministeriössä, ja noin tammikuun tasolla tulemme sitten tuohon asiaan liittyvän päätöksen tekemään.

Edelleen toteaisin rakennuslaitoksen osalta rauhoittelevia sanoja. Niin kuin sanoin, ne työt eivät välttämättä sieltä häviä ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudatetaan ja sitä avointa tiedottamista on jo nyt toteutettu kaikissa käänteissä.

Ed. Mieto, joka itse muistaakseni juoksi armeija-aikana yli 4 000 Cooperissa, kysyi tietysti ihan oikeasta asiasta. Voi sanoa, että nuorten miesten kunto huolestuttaa, mutta ei hälytä. Siinä on tietysti katse kohdistettava armeijaa edeltäviin vuosiin, kouluun ja vapaa-ajan liikkumiseen. Eli se on se, joka huolestuttaa. Tarkkoja lukuja siitä, mitkä ovat fyysisiä, mitkä henkisiä tai muita keskeyttämisen perusteita, ei ole, mutta eivät ole pelkästään fyysisiä nuo keskeyttämisen perusteet.

Ed. Heinonen kysyi kertausharjoituksista, ikään kuin jos entinen meno olisi jatkunut. Se ei mielestäni aiheuttanut vielä ongelmia, mutta jatkuessaan olisi sen tehnyt. Itse olin esimerkiksi Karjalan Prikaatissa seuraamassa harjoitusta, josta armeijasta oli kulunut 10 vuotta. Se on liian pitkä aika, eli siinä mielessä saamme tätä väliä vedettyä kiinni.

Sitten vielä kriisinhallinnasta: Niin kuin todettu, ensi vuosi voi olla jo haastava. Mutta haluan vielä todeta sen, että ulkoministeriön ja puolustusministeriön ohella me kyllä kaipaamme kriisinhallinnan konseptin laajentamista ja muita ministeriöitä mukaan tekemään ja kantamaan vastuuta siitä sarasta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kuitenkin tämä heko-keskustelu jatkuu varmaan jonkun aikaa tästä eteenpäinkin ja selvityksiä vielä sitten saadaan, niin muutama näkökohta siitä lähtötilanteesta.

Eduskunnastahan muodostettiin tämmöinen parlamentaarinen seurantaryhmä, joka torstai-aamuisin tuolla Pääesikunnassa kokoontui ja sai varsin perusteellista informaatiota tästä hankkeesta. Kysymys oli siis valinnasta. Se poliittinen päätöshän oli tehty eduskunnassa. Oli useita tarjouksia, ja lähtökohtana oli se, että se on yhteispohjoismainen hanke elikkä on semmoinen niin kuin perusversio ja sitten siihen kustakin Pohjoismaasta tulleet erityistarpeet. Muun muassa Norja halusi sellaisen kopterin, jolla pystyy tuolla merellä operoimaan ja pelastustoimenpiteitä tekemään ja kaikenlaista erikoispuuhaa toteuttamaan. Ruotsilla oli semmoinen väliversio ja meillä oli sitten semmoinen, jossa olivat nämä taistelukopteritkin kuvassa mukana tässä konseptissa.

Ydin koko tässä lyhyessä infossa on se, että se peruskonsepti oli olevinaan niin selvä, että pystytään tekemään arvioinnit näistä erikoistehtävistä ja niitten toteuttamisesta tässä kokonaisprojektissa ja sillä tavalla saamaan kustannuksiakin alas. Sitten kuitenkin kävi niin, että tässä nyt siis teoreettiseksi osoittautuneessa arvioinnissa putosivat nämä muut Pohjoismaat pois ja kaikki lähtivät niin kuin omille teilleen ja Suomen osuus on nyt sitten tullut hyvin selville.

Elikkä siis toisin sanoen se jännittävä osuushan tässä on se, minkälainen vaikutelma päättäjälle tehdään ja luodaan, kun halutaan se päättäjä jo tämmöiseen hankintavaiheeseen mukaan. Toisin sanoen sitä sitten ei niin kuin ollutkaan, se oli kehitys, ajatus, ja sitä ei sitten ollutkaan. Nyt sitten ollaan tässä tilanteessa, jossa pari kopteria on Suomessa valmiina kaiketikin. Sitten tietenkin nähdään, mitä siitä seuraa, ja sittemmin ministeriö ja ministeri harkitsee, mitä kertoo ja millä luottamuksella kertoo mihinkin. Mutta nämä vähät tiedot ovat olleet kaikille yleisesti tarjolla olevia tietoja, jotka kerroin, elikkä siihen sitä pitää projisoida.

Sitten tämä sama asia liittyy siihen, minkälaisen kuvan Puolustusvoimat antaa kansalaisille omasta toiminnastaan. Siitähän tässäkin heko-jutussa on tavallaan kysymys, kun on näitä ulkoistamisia ja nimenomaan huoltotehtävien ulkoistamisia, järjestämisiä. Nyt on viime aikoina selvinnyt sitten eräissä vertailutapauksissa, mikä on ollut se niitten edullisuus, mikä on saavutettu. Nyt siinä, minkä minä kuulin hyvin yksityiskohtaisesti ja mikä oli tuolla Itä-Suomessa toteutettu, oli se ero 300 euroa kuukausipalkoissa, kaikki muu on niin kuin ennenkin ja se 300 euroa oli vähennystä näitten vanhojen työntekijöitten palkkoihin ja siinä kaikki. Elikkä siis näin luodaan aika persoonallinen kuva. Kun Puolustusvoimien pitäisi olla kansan puolesta, kansaa varten, niin sitten ehkei tässä saavuteta paljonkaan hyvää.

Vuosangan harjoitusalueoperaatiossa on ollut erittäin paljon informaatiossa klikkausta sinne ja tänne ja tuonne. Se on vaan sillä alueella herättänyt paljon närää, kun jatkuvasti nämä upseerit ovat narahtaneet hiukan sovellettujen tietojen välittämisestä kansalaisille.

Sitten vielä yksi myönteinen asia tähän loppuun, ja se on tämä Nokian kaupungin vesiongelma. Näinhän juuri pitää toimia, nopeasti, varmasti, ja yhteiskunta sitten kokonaisuutena varmaan tulee apuun, jos semmoinen tarve tulee rahoituspuolella. Mutta tällaista valmiustilaa tietysti Puolustusvoimilta edellytetään jatkossa ja ilman nurinoita.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että puolustusministeriön hallinnonalalle esitettyihin määrärahoihin on tullut lisäystä kuluvan vuoden budjettiin verrattuna. Samalla kuitenkin on muistettava, että nyt tehty lisäys johtuu osittain viime vuosien hankintavaroihin tehdyistä leikkauksista, tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista ja näihin liittyvistä arvonlisämenoista. Kaiken kaikkiaan nyt esitetyllä lisäyksellä pystytään kuitenkin nostamaan Puolustusvoimien toiminta takaisin vuoden 2005 tasolle, mikä on hyvä asia.

Puolustusvoimain komentaja, amiraali Kaskeala puhui syyskuussa 182. maanpuolustuskurssin avajaisissa. Hän muistutti puolustusmateriaalien hintojen kallistumisesta. Kaskealan mukaan ensi vuosikymmenellä hankintabudjettimme ostoarvo tulee puolittumaan, vaikka menojen euromääräinen taso inflaatiolla korjattuna säilyisikin ennallaan. Kaskeala kertoi, että seurauksena tulee väistämättä olemaan joko joukkojemme määrän tai varustautumisasteen lasku. Tämä on mielestäni sellainen toteamus, joka on syytä ottaa erittäin vakavasti huomioon ja johon pitää varautua hyvissä ajoin.

Jos puolustusmateriaalien hintataso on nousussa, samoin on myös energian. Polttoaineiden hinnat ovat viime vuosina nousseet huomattavasti, ja polttoainetta eri muodoissaan kuluu eri puolustushaaroillamme merkittäviä määriä vuoden jokaisena päivänä.

Suomessa vallitsee korkea maanpuolustustahto, ja meillä on hyvin koulutetut sotilaat, mikä koskee sekä varusmiehiä että kantahenkilökuntaa. Myös reservimme on hyvässä kunnossa, ja mikä parasta, kertausharjoitukset ovat palaamassa hyvän puolustusvalmiuden edellyttämälle tasolle.

Tahtotila, tieto ja taito meillä ovat kunnossa. Ainoa vakava huolenaihe liittyy lähinnä siihen, että materiaalinen valmiutemme on tulevaisuudessa vaarassa jäädä jälkeen. Hyvin koulutetut sotilaamme ja reserviläisemme ovat hyödyttömiä, jos heillä ei ole käytettävissään riittävästi oikeita työnteon välineitä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan ilmaista huoleni myös siitä, että Puolustusvoimien varaosavaje on kehittynyt aikojen saatossa huolestuttavalle tasolle. Kustannussäästöjen vuoksi varaosahankinnoista on nipistetty, jotta ydintoiminnat on voitu turvata. Säästäminen varaosissa on jonkin aikaa helppoa, mutta pidemmän päälle se ei ole järkevää. Edessä saattaa olla kertaluontoinen, hyvinkin korkea kustannuserä, mikäli korjauksia venytetään varaosien puutteiden vuoksi hamaan tulevaisuuteen.

Kotimainen huoltovarmuus on niin ikään olennainen osa puolustusvalmiuttamme. Se on myös yksi tekijä siinä kokonaisuudessa, minkä perusteella Puolustusvoimiemme uskottavuutta arvioidaan maamme rajojen ulkopuolella. Huoltovarmuutta silmälläpitäen kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden ylläpito on ensiarvoisen tärkeää. Mahdolliset kriisiajat on aina syytä ottaa huomioon puolustusministeriön hallinnonalan suunnitelmia tehtäessä, vaikka tällä hetkellä mitään varsinaisia uhkakuvia ei olekaan näköpiirissä.

Puolustusteollisuussektorilla on syytä myös kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia Euroopan ja koko maailmankin suuntaan, sillä pelkkä kotimainen tarpeemme ei riitä ylläpitämään puolustusteollisuuttamme kannattavalla tasolla. Ammattitaito yhdistettynä erikoistumiseen siinä, missä olemme hyviä, on tässäkin asiassa avain menestykseen.

Henna  Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden puolustusministeriön budjettiin sisältyy todella monia myönteisiä asioita, kuten muun muassa täällä esillä olleet kertausharjoituspäivien lisääminen ja samoin muun muassa valtiovarainvaliokunnan suuntaama lisärahoitus maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.

Mutta erityisen huolissani olen kyllä tästä Puolustusvoimien pitkään jatkuneesta materiaali- ja varaosatilanteesta. Tässä mielessä hyvä ratkaisu oli tämä 18 käytetyn Hawk-hävittäjän hankkiminen Sveitsistä. 41 miljoonalla eurolla olisi saatu kaksi uutta vastaavaa konetta, joten siinä mielessä tämän tyyppisiä ratkaisuja on varmasti välttämätöntä tehdä kalustopulaan vastaamiseksi.

Mutta sitten varaosatilanne on myös hyvin huolestuttava erityisesti, koska täällä todetaan, että Puolustusvoimat on kustannussäästöjen vuoksi ottanut tietoisen riskin materiaalin käytettävyyden ja materiaalisen valmiuden kustannuksella ja säästänyt varaosahankinnoista useiden vuosien ajan ydintoiminnan turvaamiseksi. On selvää, että tilanne ei voi näin kovin pitkään jatkua, vaikka ensi vuoden budjettiin tämä 10—11 miljoonaa euroa lisää näihin varaosiin tulikin. Siinä mielessä on kyllä aiheellista kysyä, onko meillä enää kovin uskottava maanpuolustus tällä menolla Suomessa olemassa, ja eduskunta odottaa kyllä turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa tässä mielessä todella mielenkiinnolla.

Varsin kiemuraiselta vaikuttaa tuo helikopterihankinta, joka on useita vuosia ollut käynnissä. On hienoa, että ministeri nyt sai viime viikolla tämän monimutkaisen neuvottelun päätökseen, ja selvitysmies tulee alkuvuodesta sitten antamaan myös oman arvionsa siitä, mitä tästä olisi opittavaa. Mutta erinomaista on tähän ratkaisuun sisältyvä päätös siitä, että Suomeen Patrialle tulee tällainen huoltokeskus, ja erityisesti tuolla Kuoreveden Hallissa uskotaan, että tällä on suuri työllistävä vaikutus tuolla alueella jatkossa ja voimme näin suomalaista osaamista myös kehittää tällä alueella.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi täytyy sanoa, että ed. Pulliainen kuvasi erinomaisella tavalla helikopterihankinnan valmisteluun liittyvän parlamentaarisen seurantaryhmän työtä. Onneksi tämä hanke on nyt saamassa onnellisen lopun. Siitä kiitos puolustusministerille. Olette tehnyt tässä hyvää työtä.

Mitä tulee ensi vuoden budjettiin, niin siihen ei sisälly mitään suuria uusia linjauksia tai avauksia. Ne jäävät tulevan selonteon varaan, jossa joudutaan ottamaan kantaa moniin asioihin, muun muassa alueellisen puolustuksen doktriiniimme, sodan ajan joukkojen määrään ja varustautumisen tasoon.

Tällä hetkellä meillä vuotuiset materiaalihankintamenot henkeä kohden ovat hyvää eurooppalaista kärkitasoa, mutta, kuten ed. Paajanen puheenvuorossaan täällä totesi, ongelmana on se, että puolustusmateriaalin hinta nousee todella nopeaa vauhtia, eräiden arvioiden mukaan jopa noin 7 prosenttia per vuosi. Tämän vuoksi meillä on edessä vääjäämättä pohdinta siitä, joudummeko me vähentämään joukkojen määrää vai laskemaan varustautumisen astetta. Tämä vaan on taloudellinen realiteetti.

Minun mielestäni selonteossa pohdittaviin asioihin tulee myös se, paljonko me käytämme sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tämä tunnettu periaate, 100 miljoonaa, tuhat miestä, on toiminut tähän asti kohtuullisen hyvin, mutta se ei ole enää jatkossa toimiva malli, koska operaatioiden vaativuus koko ajan lisääntyy ja yleinen kustannustaso myöskin tällä sektorilla nousee. Uskon, että jatkossakin tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien suorituskykyjen kattamiseen kasvaa, mikä edellyttää enenevässä määrin panostusta korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallintaan.

Tuossa jo aikaisemmin debatissa totesin, että ensi vuoden budjetissa hyvää on se, että muun muassa lentotuntien ja alusvuorokausien osalta päästään vuoden 2005 tasoon. Ne ovat olleet parin viime vuoden ajan aivan liian alhaisella tasolla. Tärkeää on myös, että koulutettavien reserviläisten määrä voidaan nostaa 25 000:een, mikä merkitsee sitä, että reserviläisten kertausharjoituksia voidaan toimeenpanna Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen osaamisen edellyttämällä minimitasolla. Myös se, että varusmiesten keskimääräinen maastovuorokausimäärä nostetaan 40 vuorokauteen, on hyvä ja tärkeä asia. Tämä puolestaan vastaa koulutuksen vaatimaa määrällistä ja laadullista tasoa.

Hyvänä pidän myös sitä, että tuottavuusohjelman toteuttamisesta on löydetty yhteinen tulkinta. Se sitten, miten tätä tuottavuusohjelmaa toteutetaan, on jo toinen asia. Täällä on tänään puhuttu jo jonkun verran Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilanteesta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokuntahan on linjannut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta henkilöstön vähennyksen 280 henkilötyövuodella vuoden 2008 loppuun mennessä. Näin ollen puolustusministeriössä ollaan nopeuttamassa valtion tuottavuusohjelman toteuttamista, joka tulee johtamaan myös irtisanomisiin. Tätä me emme SDP:ssä voi hyväksyä ja lähdemmekin vastalauseessamme siitä, että hallitus noudattaa eduskunnan aiemmin laatimia linjauksia Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uudistuksesta.

Mielestäni valiokunnan mietinnössä aivan oikein kiinnitetään huomiota kiinteistömenoihin kohdistuviin korotuspaineisiin. Senaatti-kiinteistöjen varsin rajut, suuret pääomavuokran korotukset ovat nostamassa puolustushallinnon kiinteistömenot sietämättömälle tasolle. Yliopistot ovat olleet tässä kurimuksessa puolustushallintoa pidempään ja ovat useaan otteeseen kritisoineet Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotuksia.

Arvoisa puhemies! Ongelmana ensi vuoden puolustushallinnon budjetissa on myös se, että materiaalinen valmius laskee, koska riittävää rahoitusta ei voida osoittaa kunnossapidon kustannusten nousun kattamiseen eikä varaosahankintoihin. Varaosatilannetta on valtiovarainvaliokunnan mietinnössä käyty erittäin perusteellisesti läpi, ja mielestäni hallinto- ja turvallisuusjaoston esittämä 1 miljoonan lisäys tälle momentille on enemmän kuin perusteltu.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Suomalainen asevelvollisuusarmeija osoitti erinomaista toimintakykyä tässä Nokian katastrofissa. Jos sitä vertaa siihen, miten USA:n kansalliskaarti toimi New Orleansin tulvissa, niin näissä on ero kuin yöllä ja päivällä. Suomen Puolustusvoimien varusmiehet ja kantahenkilökunta tekivät tätä katastrofiavustustyötä ilman aseita, New Orleansissa näille kansalliskaartilaisille näytti olevan tärkeintä, että se kivääri on joka paikassa mukana. Tässä on aivan olennainen ero, ja tästä on annettava kyllä täysi tunnustus Puolustusvoimille siinä suhteessa, että se pystyi tehokkaasti auttamaan tilanteessa, jossa oikeastaan muita sellaisia voimavaroja ei ollut käytettävissä, jotka olisivat voineet todella auttaa siinä katastrofin ollessa pahimmillaan.

Lisäksi haluan puuttua tähän Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimukseen. Haluaisin kyllä tiedustella ministeriltä, joka myös vastaa nyt valtionyhtiöitten hallinnosta, onko tämä Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimus todella realistinen. On paljon kiinteistöjä, joita ei voi kilpailuttaa, ja kuitenkin nämä tuottovaatimukset ovat suhteellisen kovat. Jos halutaan päästä parempaan ratkaisuun, olisi mielestäni eri hallinnonalojen kohdalla kyllä mietittävä tarkkaan, että näitä Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimuksia alennettaisiin. Vai onko niin, että tähänkään ei valtio omistajana voi puuttua, kuten ei Stora Enson tapauksessa? Jos yksityinen omistaja sen omistaisi, niin varmasti se voisi puuttua, mutta onko tässäkin näin, että valtio ei voi puuttua siihen?

Henkilöstökysymyksissä kyllä ihmetyttää tämä menettely nyt, mitä puolustusministeriön taholta Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kohdalla tapahtuu. Ensin ilmoitetaan irtisanomisista ja vasta sen jälkeen ryhdytään toteuttamaan yt-menettelyä sanomalla irti 220 siivoojaa. Tämähän on sinänsä kyllä aina jokaisessa saneerauksessa tyypillistä, että ensimmäisenä, oli firma kuin firma, sanotaan irti siivoojat, jotka ovat ilmeisesti suurin hukkaerä ja kuluerä eri työpaikoilla. Siitä se aina se rationalisointi alkaa. Myöskin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kohdalla näin tapahtuu.

Ministeri Häkämies täällä totesi, että noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Minä kyllä nyt epäilen, että ministeri ei ole miettinyt tarkkaan, mitä hyvä henkilöstöpolitiikka on. Mielestäni myöskin pitäisi noudattaa eduskunnan aikaisempia päätöksiä, joita eduskunta on tehnyt muun muassa puolustushallinnon alalla. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, onko hyvää henkilöstöpolitiikkaa sanoa irti 220 siivoojaa ja vasta sen jälkeen ryhtyä henkilöstöryhmien kanssa yt-neuvotteluun.

Tästä on tullut kyllä niin paljon palautetta, etten oikein jaksa uskoa, että tämä ei pitäisi paikkaansa, mitä me täällä, ed. Laitinen, ed. Kallio ja ed. Rajamäkikin, ministeriltä olemme kysyneet. Mielestäni, kun näistä käy ilmi, kuten ministerikin totesi, että työt eivät häviä mihinkään, kysymyksessä on vain puhtaasti ulkoistaminen mielestäni hyvin kyseenalaisella tavalla. Tässä pienipalkkaisista naisista on näköjään muodostunut tälle Puolustushallinnolle se rasite, joka pitää ulkoistaa. Irtisanomiset johtavat väistämättä nopeutettuun eläköitymiseen ja tuovat sitä kautta lisää kuluja hallintoon, veronmaksajille. Näillä ikääntyneillä työntekijöillä on todella suuria vaikeuksia saada uutta työtä tai päästä tämän uuden työnantajan palvelukseen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sanon muutaman sanan Puolustusvoimien toimintamenoista ja huoltovarmuudesta. Puolustusvoimillahan on, niin kuin monilla muilla, suuria kustannuspaineita johtuen erityisesti kiinteistöjen vuokrakustannusten noususta, ja tässä yhteydessä yllättävänkin merkittävä kustannuslisä tulee räjähteiden varastoinnin saattamisesta säädösten vaatimalle tasolle, kuten tässä esityksessäkin on todettu.

Arvoisa puhemies! Kertaan vielä äsken käytyä keskustelua ja palaan kertausharjoituksista käytyyn hyvin laajaan keskusteluun. Viime vuosina kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten määrä on ollut kaikkien meidän mielestä aivan liian alhaisella tasolla, ja jos sama tyyli olisi jatkunut, olisi se ilman muuta jopa vaarantanut Suomen kriisiajan valmiuden. Kertausharjoitusten turvin pidetään yllä, kuten tiedetään, reserviläisten taitoja tietysti varsinaista sotatilannetta varten, mutta yhä enemmän varaudutaan myös muunlaisiin kriiseihin, kuten ympäristökatastrofien torjuntaan.

Arvoisa puhemies! Polttonesteiden maailmanmarkkinahintojen jatkuva nousu on aiheuttanut myös Puolustusvoimille merkittävää, hyvinkin merkittävää kustannuslisää. Pelkästään esimerkiksi Ilmavoimille lisälasku on saadun tiedon mukaan 600 000 euroa vuodessa. Ottaen huomioon nämä ja muutkin Puolustusvoimien aika suuret haasteet 54,5 miljoonan euron lisäys toimintamenoihin tulee varsin tarpeeseen.

Herra puhemies! Suomea pidetään luotettavana EU-jäsenvaltiona, jolla on hyvät suhteet unionin sisällä. Hyvätkään suhteet eivät kuitenkaan riitä maamme huoltovarmuuden turvaamiseen, koska Euroopan unioni yhteisönä ei kanna vastuuta eikä tee oikeastaan mitään konkreettista huoltovarmuuden turvaamiseksi jäsenmaissaan. Turvallisuudestamme puhuttaessa sodan mahdollisuus on jäänyt taka-alalle. On toki niin, että tämän hetken arvioiden valossa laajamittainen sota mitä tahansa EU-jäsenvaltiota vastaan onkin epätodennäköinen.

Edessämme on kuitenkin uusia uhkia, kuten terrorismi ja myöskin luonnonkatastrofit. Huoltovarmuuden perustavoitteenahan on väestön välttämättömien tarpeiden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen poikkeusoloissa. Huoltovarmuuteen kuuluu elintarvikkeiden ja energian saannin turvaaminen sekä tietenkin Puolustusvoimien toimintaedellytysten varmistaminen ja raaka-aineen varastointi, mutta siihen kuuluu myös avainyritysten ja kuljetusten toiminnan varmistaminen. Omavaraisuutta on myös yritysten omistuksen säilyminen suomalaisissa käsissä.

Puolustusteollisuuden ainakin osittainen kotimaisuus on Puolustusvoimille hyvin tärkeä ennen kaikkea sotilaallisen huoltovarmuuden takia. Samoin materiaalihankinnoissa tavoitteena tulee vastakin olla vähintään 50 prosentin kotimaisuusaste, ja se on hyvin tärkeä tavoite.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen linja on mielestäni puolustusministeriön osalta ihan oikean suuntainen ja hyvä, mutta muutamia asioita jäin tietenkin myös hallituspuolueen jäsenenä vielä odottamaan.

Puolustusministeriö on asettanut vuosille 2007 ja 2008 asevelvollisten poikkihallinnollisen yhteistyöfoorumin kehittämään systemaattisesti asevelvollisten etuuksia, ja tältä foorumilta odotankin aika paljon. Meillähän on ollut esimerkiksi varusmiehillä kotiuttamisraha, ja sen palauttamisesta on puhuttu lämpimään sävyyn ainakin edellisen puolustusministerin aikana. Nyt kuitenkaan siihen ei ole päädytty, varmaankin, koska tämä työryhmä työskentelee. Uskon, että tätä asiaa käsitellään sen yhteydessä, mutta varmasti saamme siitä ministeriltä tarkemman selvityksen, kun hän myöhemmin käyttää vielä puheenvuoron. Kotiuttamisrahaahan on pidetty arviolta noin 100—150 euron suuruisena.

Mielestäni on tärkeää, että varusmiesten etuuksista pidetään hyvää huolta. Niitten täytyy olla ajan tasalla, jotta mielenkiinto asevelvollisuuden suorittamiseen säilyy. Meillähän varusmiespalveluksen suorittavat hyvin monet nuoret miehet ja naiset verrattuna muihin Euroopan maihin. Saksassa asevelvollisuuden suorittaneiden määrä on myös suhteellisen korkea, muistaakseni 46 prosenttia, joka on sama siellä niin siviilipalvelusmiehillä kuin asevelvollisillakin. Muissa maissa sitten kiinnostus aiheeseen on laimeampaa.

Mutta samalla kun puhutaan näistä asevelvollisten sosiaalisista etuuksista, on tärkeää puhua myös siitä, että varusmiespalvelusajalta tulisi kertyä eläke. Muistelen, että kyseessä ei ole mitenkään ylettömän suuri summa. Kuitenkin se olisi mielestäni tarpeellista ottaa myös keskusteluun, kun työryhmä suunnittelee tulevaa. Kertyyhän esimerkiksi opiskeluajaltakin eläke, ja kun lapset ovat pieniä, niin lasten hoitamisen ajalta, kunnes lapset ovat 3-vuotiaita, kertyy hoitajalle eläkettä. En ymmärrä, miksi varusmiehet on tästä jätetty ulkopuolelle.

Täällä on puhuttu jo lämpimästi näistä varaosista. En käy sitä kertaamaan. Toivon, että niihin löytyy riittävästi rahaa, että toimintaa Puolustusvoimissa voidaan pitää järkevällä tasolla. Samoin ed. Hemmilä käytti hyvän puheenvuoron huoltovarmuudesta, joka on turvattava muun muassa ruuan tuotannossa, energian tuotannossa ja tietenkin kuljetusten turvaamisessa, koska elämme täällä ikään kuin saaressa, täällä Suomessa.

Mutta aivan yhtä tärkeää on se, että turvaamme Maanpuolustuskoulutus ry:n toimintamahdollisuudet. Sen kautta menee myös järjestöille rahoitusta, ja tämä vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tapahtuu pitkälti tämän toimesta. Olen pahoillani, että pieniäkään summia ei voida myöntää, mutta varmasti tulevaisuudessa rahaa tähänkin löytyy. Jo pienillä määrärahoilla järjestöt voisivat saada aikaiseksi hyvinkin tehokasta toimintaa. Esimerkkinä yhdestä tapauksesta on Maanpuolustusnaisten liiton Päijät-Hämeen piirin anomus, noin 5 000 euroa, ja sillä saataisiin jo paljon aktiviteettia aikaiseksi.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Lienee niin, että puheenvuoron pituus on edelleen 5 minuuttia?

Puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa ed. Korkeaojaa että hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajaa ed. Nepposta hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä silloin, kun puolustusvaliokunnan lausuntoa ja tätä mietintöä rakennettiin. Mietintöhän on lähes yksimielinen. Sosialidemokraattien osalta vastalauseessamme käsitellään ainoastaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilannetta. Minä vetoan tässä yhteydessä vielä ministeriin, että nyt hyvin tarkoin selvittäisitte taustat tämän hankkeen osalta ja sen, mitä eduskunta esittää, parlamentaarinen neuvottelukunta on esittänyt, ja myöskin kun se työ vielä tuolla rakennuslaitoksen kehittämisen osalta on työryhmässä kesken, että odotettaisiin sen esittämiä näkökohtia.

Me toteamme tässä omassa lausumaehdotuksessamme: "Eduskunta edellyttää, että hallitus noudattaa eduskunnan aikaisemmin laatimia linjauksia Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uudistuksesta." Se on hyvän henkilöstötavan mukainen linjaus.

Mitä muutoin tulee tähän mietintöön, niin täällä on käsitelty jo varaosatilannetta. Se on todellakin huolestuttava. Valiokunta on tästä asiasta ilmaissut erityistä huolta. Tämän varaosavajeen kasvu on syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa. Tähän, niin kuin täällä jaoston puheenjohtaja totesi, esitetään lisämäärärahaa miljoona euroa varaosien hankintaan.

Huoltovarmuustilanteeseen kiinnitetään huomiota, ja siihen liittyy sitten kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden asema. Strategia, joka nyt ensimmäistä kertaa laadittiin ministeriön ja teollisuuden osalta, on erittäin hyvä, ja sitä tulee ilman muuta viedä päätöksenteossa eteenpäin. Sillä me vahvistamme omaa kotimaista puolustusteollisuuttamme.

Valiokuntahan tässä omassa mietinnössään toteaa myöskin sen, että myöskin jatkossa on välttämätöntä tähdätä vähintään 50 prosentin kotimaisuusasteeseen. Myöskin olemme ottaneet kantaa vastaostoihin. Kyllä vastaostovelvoite, joka meidän puolustusmateriaalihankintoihin, isoihin hankintoihin, on sisältynyt, on mahdollistanut sen, että me olemme omaa kotimaista teollisuutta kehittäneet. Hyvä näin.

Positiivista on sosialidemokraattien mielestä myöskin se, että nyt kertausharjoitusten määrää voidaan nostaa selvästi tasolle, joka on tyydyttävä. Lentotuntien määrää pystytään lisäämään. Varusmiesten maastopäivät myöskin lisääntyvät.

Huolestuttavaa on tämä meidän räjähdeainevarastojemme tilanne. Ne eivät todellakaan ole vielä lain määräämällä tasolla. Kun tähän nyt on puututtu myöskin virkateitse, niin on syytä esittää syvä vetoomus ministeriöön ja ennen kaikkea valtiovarainministeriöön — valtiovarainministeri Katainenkin on paikalla — että tämän epäkohdan korjaamiseen on osoitettava lisämääräraha sillä tavalla, että saadaan meidän varastomme lain määräämälle tasolle.

Kuja-hankkeesta liittyen tähän tuottavuusohjelmaan sen verran, että myöskin tämän asian osalta, kun noin kahdeksan vuottahan tätä valiokunnassa on nyt pyöritelty, valiokunta ja jaosto ovat aika hyvin päässeet eteenpäin. Siksipä valiokunta esittää ministeriölle, tässä tapauksessa myöskin ministerille, lausuntonaan, että otetaan huomioon nämä henkilöstökysymykset, kun päätöksiä tehdään, ja tämä arvonlisäveroasia käsiteltäisiin sillä tavalla, että siitä on selkeä tieto ennen kuin päätös tehdään ja sopimukset allekirjoitetaan, ja myöskin niin, että henkilöstöjärjestöjen työehtosopimukseen liittyvät neuvottelut olisi loppuun käyty ja sopimus voitaisiin sitten, jos Kuja toteutetaan niin, että ulkoistaminen viedään eteenpäin, hyväksyä. Edelleen kyllä me edellytimme ja valiokunta esittää, (Puhemies: 5 minuuttia!) että puolustusministeriö pitää valiokunnan informoituna hankkeen jatkovalmistelusta. Itse tulkitsen tätä sillä tavalla, puhemies, että on se päätös sitten oman toiminnan kehittäminen tai ulkoistaminen, niin välittömästi ensi vuoden puolella hyvissä ajoin valiokuntaa ja jaostoa tästä informoidaan.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana tämän debatin lisäksi tästä puolustusministeriön hallinnonalasta.

Olen tottunut aikaisempina vuosina kyllä siihen, että kun tätä hallinnonalaa on käsitelty, niin varsinkin tuolta ihan vasemmalta on käyty kovaakin kalabaliikkia budjetin tämän pääluokan osalta. Nyt tuntuu, että siellä on kyllä poikkeuksellisen hiljaista. En tiedä, mitä tämä enteilee. Toivottavasti se jatkuu koko tämän vaalikauden ajan näin. Näyttää kyllä siltä, että tämä sinivihreä puolustuspolitiikka on sellaiselta, että se tyydyttää oppositiotakin. (Ed. Kerola: Älä unta nää!)

Arvoisa puhemies! En puutu näihin pienempiin määrärahoihin, jotka täällä on jo hyvin todettu, kun on puhuttu Puolustusvoimien varaosavajeesta ja myöskin maanpuolustuskoulutuksesta, jotka ovat edustamassani jaostossa menneet pienillä määrärahoilla läpi, mutta haluan kiinnittää vielä kerran huomioita näihin suurempiin hankintoihin, puolustusmateriaalihankintoihin ja varsinkin aseiden hankintoihin.

Silloin kun olin muistaakseni ensimmäistä kautta kansanedustajana, meillä oli kokemusta ilmatyynyaluksesta, joka hankittiin Puolustusvoimille. Sen hinta sattui olemaan tätä päivää noin 40 miljoonaa euroa. Kun olin maanpuolustuskurssilla tuolla Upinniemessä, niin totesin, että tämä ilmatyynyalus taitaa toimia tanssialustana siellä tällä hetkellä, mutta mitään järjellistä käyttöä sillä ei ole. Kun tätä taustaa vasten mietin sitä päätöstä, minkä ministeri Häkämies on tehnyt tällä kaudella kesäkuussa hankkimalla samalla määrärahalla 18 kappaletta harjoitushävittäjiä Sveitsistä, joiden siihenastinen käyttöaste oli hankintahetkellä 10—20 prosenttia suurin piirtein niistä lentotunneista, eli jäljellä on ehkä noin 80 prosenttia lentotunneista. Hinta sama: ilmatyynyalus ja 18 Hawk-hävittäjää, joka turvaa Lentosotakoulun koulutuksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ynnä muuta. Onhan tämä hieman toista, kun vertaa siihen menneisyyteen, niitten aikaisempien hallitusten tekemiin päätöksiin. Juuri tällä tavalla minä kyllä ymmärrän sen, minkä takia tuolla vasemmalla ehkä ollaan sitten myöskin tyytyväisiä näihin ratkaisuihin. Nimittäin jos nämä Hawk-hävittäjät olisi päivän hinnalla jouduttu hankkimaan muutaman vuoden päästä uusina, niin puhutaan aivan toisenlaisista luvuista. Voidaan panna suurin piirtein nolla perään, että saadaan samanlainen kalusto, ja harjoitushävittäjinä nämä vielä haukkuvat hintansa, niin kuin Pohjanmaalla tavataan sanoa.

Toinen asia: Ed. Laitinen, te tuossa debatissa kovasti kritisoitte sitä NH90-hankintojen eli 2000-luvun alun helikopterihankintojen jälkisopimuksen käsittelyä nyt eduskunnassa. Kun hallinto- ja turvallisuusjaosto ja puolustusvaliokunta kokoontuivat yhteiseen kokoukseen, meillä oli kolme hyvää asiantuntijaa kokouksessa. Saimme tehdä heille tarkentavia kysymyksiä, ja minulle kyllä jäi sellainen kokemus, että kiveäkään ei jäänyt kääntämättä sellaisesta salassa pidettävästä sopimuksesta, jonka Suomi tekee toisen osapuolen kanssa. Minulle jäi sellainen vaikutelma, että ainoastaan ed. Laakso perinteisesti ei ole tyytyväinen mihinkään tällaiseen asiaan, vaan näkee niissä aina salailun makua. Tämä oli niin avointa, ja jokaiselle meille jaoston jäsenelle jäi kuva siitä, mihin Suomi tässä asiassa nyt sitoutui.

Arvoisa kansanedustaja Laitinen, tiedän, että olette kokenut parlamentaarikko, mutta minä sanon, että kaikki, mitä tässä tehdään politiikkaa, on vain politiikkaa. (Ed. Laitinen: Ei me tehdä politiikkaa!) — Niin. — Kyllä minä väitän, että se on Suomen veronmaksajien edun mukainen ratkaisu, ja nyt plus-merkki merkitään ensi vuoden budjettiin, noin 20 miljoonaa euroa plus, niistä ratkaisuista, jotka turvaavat esimerkiksi meidän helikoptereittemme huoltovarmuutta ja sen kehittämistä Suomessa. Minun mielestäni tämäkin sopimus oli sellainen, että siitä voi kyllä antaa teille, puolustusministeri, ihan kunniamaininnan ja myöskin teidän virkamiehillenne, jotka ovat olleet mukana erityisesti tässä asiassa neuvottelemassa ja viemässä asioita eteenpäin.

Eli sanon nämä kaksi suurta asiaa: tämä helikopterihankinta ja Hawk-hankinta ovat suuria asioita, ja ne ovat varmasti olleet veronmaksajien edun mukaisia.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ihan muutama välikommentti vielä kerran tähän rakennuslaitokseen. Ei ole tehty, toteutettu irtisanomisia. On käynnistetty kylläkin yt-neuvotteluja, ja otan kyllä tarkkaan vaarin näistä ed. Laitisen sanoista.

Toisekseen, ed. Hemmilä ja vähän muutkin ovat nostaneet erittäin tärkeän asian esille eli tämän huoltovarmuuden, kotimaisen puolustusteollisuuden. Yksi osa sitä on se, että me pystymme hankkimaan kotimaiselta valmistajalta tuotteita. He tarvitsevat näitä referenssikseen mennessään ulkomaille.

Kolmanneksi, miten vastata tähän kallistuvaan puolustusmateriaaliin? Puolustusvälineistö kallistuu 7—8 prosenttia vuodessa. Pitää tietysti onnistua hankinnoissa, mutta yksi osa sitä on tiivistyvä yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Nyt hyvin nopealla, mutta huolellisella tavalla selontekoa varten analysoidaan kevään aikana, mitä me voimme hankkia yhdessä, mitä siitä seuraa hankintojen edullisuutena, yhteisenä varastointina, koulutuksena ja kunnossapitona. Eli tämä kammataan nyt lähikuukausina lävitse ja yritetään löytää, mutta kuitenkin niin, että se palvelee aina suomalaista suorituskykyä.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä niihin puheenvuoron käyttäjiin täällä, jotka ovat kiittäneet ensi vuoden budjettia siitä, että siinä palautetaan Puolustusvoimien kertausharjoitukset asianmukaiselle tasolle ja muutenkin turvataan harjoituslentotunnit, merelläolotunnit jne. tasolle, joka turvaa osaamisen kehittämisen. Haluan myös tässä yhteydessä vielä kiittää ministeriä todella näistä Hawk-kaupoista, jotka toteutettiin nopeasti tilaisuuden auetessa. Tällä tavalla turvataan tämän lentokoulutustoiminnan jatkuminen, ja niin kuin täällä on ollut esillä, myös mahdollistetaan, toivottavasti, tämmöinen kansainvälisen koulutuksen tuominen Suomeen. Sen eteen ponnistellaan.

Herra puhemies! Haluan vielä jatkaa vähän tästä Kuja-hankkeesta ja siihen liittyvistä näkökulmista. Vaikka se ei ole budjettikysymys, se on kuitenkin Puolustusvoimien kehittämisen kannalta yksi keskeisimpiä lähiajan asioita. Se on pitkään ollut esillä, ja on tarpeellista, että asiasta tehdään nyt viivyttelemättä päätös, koska tämä asian aukiolo tietenkin rasittaa organisaatiota. Kuten puheenvuorossani tuossa totesin aiemmin, olen sitä mieltä, että tämän päätöksen perustelun tulee näkyä niistä hyödyistä, joita saadaan sillä, että puolustus- ja turvallisuusteollisuutta integroidaan yhä tiiviimpään yhteistyöhön Puolustusvoimien kanssa. Toisaalta otetaan huomioon ne riskit, joita tähän ulkoistamiseen liittyy. Arvioidaan asiaa siis Puolustusvoimien tehtävän näkökulmasta. Sen sijaan en pidä asiallisena sitä, että ratkaisevaksi periaatteeksi tai perusteeksi muodostuisi se, että tämä tuottavuushankkeeseen liittyvä, mielestäni puolustushallinnolle aika kohtuuton henkilöstön vähennysvaatimus ja sen ikään kuin hoitaminen tällä tavalla muodostuisi ratkaisevaksi perusteeksi. Se ei olisi oikea tapa ratkaista tätä isoa asiaa, vaan perusteiden on löydyttävä muusta kuin tämän monella tavalla arvostelua herättävän tuottavuushankkeen velvoitteista selviämisestä.

Puhemies! Haluan kiinnittää myös minäkin muutamalla sanalla huomiota tähän puolustusteolliseen yhteistyöhön. Se tulee arvioitavaksi puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä laajemmin, mutta kuten täällä muun muassa ed. Laitinen totesi, sen merkitys meidän maanpuolustuksemme kannalta on aivan ratkaiseva. Niin kun ministeri totesi tässä, me emme missään tapauksessa pärjää tällä sektorilla pitäytymällä vain kotimaan tarpeisiin. Meidän pitää pystyä kehittämään puolustusteollisuutta tavalla, jossa vientimahdollisuuksia syntyy. Niitä ei synny tietenkään ilman, että on kotimaan referenssejä, osoituksia siitä, miten teollisuutemme pärjää. Kaiken kaikkiaan yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on erittäin tärkeätä, mutta myöskin Edan puitteissa koko Euroopan laajuinen yhteistyö on tärkeätä, ja Suomen pitää aktiivisesti siihen osallistua. Meillähän on monia tärkeitä osaamisalueita, joissa olemme eurooppalaista ja kansainvälistä kärkeä, ja näissä tämä saavutettu taso pitää pystyä myöskin sitten viemään tänne kaupalliselle puolelle.

Puhemies! Vielä lyhyesti totean siitä, kun täällä on puhuttu varusmiesten koulutuksesta ja todettu, että osa varusmiehistä ei täytä vaatimuksia, että pystyisi suorittamaan nykyisen varusmiespalveluksen. Puolustusvoimain komentaja on esittänyt tällaista kolmatta koulutuslinjaa. Itse olen kyllä sitä mieltä, että meidän pitäisi miettiä, tarvitsisiko Puolustusvoimat lisää resursointia, että tätä ikään kuin rimaa voitaisiin alentaa ja tätä ryhmää, näitä B-miehiä, niin kuin heitä joskus kutsuttiin, voitaisiin pitää koulutuksessa Puolustusvoimien sisällä. Sitten tällä tavalla voitaisiin vaikuttaa myönteisesti kansanterveyteen yhtäältä, mutta myöskin tämmöiseen itsetunnon kehittämiseen näillä nuorilla miehillä ja myöskin identiteetin myönteiseen kehitykseen. Uskon, että asevelvollisuuden suorittaminen toisi sitä mukanaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden, vuoden 2008, puolustusministeriön hallinnonalan budjetti ansaitsee monessa asiassa kiitosta. Lähtökohdathan juontavat juurensa jo tietyllä tavalla vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, jossa sovittiin silloin eräistä Puolustusvoimia koskeneista rakenteellisista säästötoimista, jotka tiesivät muun muassa näitä kaikkien hyvin tietämiä varuskuntien lakkauttamisia ja sen lisäksi myös Puolustusvoimien toiminnan tiukkaa säästökuuria, jonka tulokset ovat meidän kaikkien tiedossa.

On hyvä, että nyt näitä säästötoimenpiteitä ollaan korjaamassa ja ollaan palaamassa takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Esimerkiksi tänä vuonna vain 5 000 reserviläistä on voinut osallistua kertausharjoituksiin, ja kun tuossa hieman tutkin viimevuotisiakin papereita, niin täällä samassa salissa silloin oli valiokunta lausunnossaan vuoden 2007 eli kuluvan vuoden budjetista todennut, että vuosien 2006, 2007 kertausharjoitusten taso on riittämätön ja vaikuttaa kielteisellä tavalla niin sodanajan joukkojen suorituskykyyn kuin yleiseen maanpuolustustahtoonkin.

On erittäin myönteistä, että hetki sitten ajan tasalla oleva puolustusministerimme kertoi, että nämä kahden vuoden säästötoimenpiteet on nyt kuitenkin mahdollista ajaa niinkin nopeasti kiinni, että kun ensi vuoden budjetti sallii jo 25 000 reserviläistä kertausharjoituksiin, niin ei tätä suorituskyvyn alenemista ja maanpuolustustahdon alenemista pääse niin tapahtumaan, että siitä olisi pysyviä haittoja maanpuolustuksellemme.

Erityisen suurta merkitystä on mielestäni sillä, minkä ed. Salo nosti esille: että tehdään järkeviä ostoksia. Täällä on tänään puhuttu paljon helikoptereista, mutta ennen muuta tärkeää on minun mielestäni se, että ensi vuoden budjettiin sisältyy määräraha 18:n nyt tässä tapauksessa käytetyn Hawk-suihkuharjoituskoneen hankkimiseen, eli nämä koneethan ostetaan Sveitsin ilmavoimilta ja ne ovat vain hivenen käytettyjä. Minun mielestäni se on erittäin järkevää taloudenhoitoa ja puolustuspolitiikan tekoa ja Puolustusvoimien hoitoa. Näillä koneilla on lennetty vain noin 20 prosenttia niiden lentotunneista. Lisäksi tähän kauppaan kuuluu, niin kuin ed. Salo esille toi, varaosia, vaihtomoottoreita, muuta huoltoon liittyvää välineistöä. Se on tärkeää, ja kaikki tämä saadaan erittäin kilpailukykyisellä kauppahinnalla.

Mutta ehkä vielä isompi asia minun mielestäni meidän Puolustusvoimien kannalta on se, että tällä järkevällä päätöksellä saadaan ennen muuta aikaan se, että hankinnan myötä Suomen nykyistä koulutusjärjestelmää ei ole pakko uusia vielä lähivuosina, niin kuin tässä pitkään näytti, vaan väistämättä kalliiksi käyvä ratkaisu siirtyy näiden Hawk-hävittäjien myötä hieman myöhemmäksi tai itse asiassa aika paljonkin myöhemmäksi. Hankittavilla koneilla on jäljellä jopa 90 000 lentotuntia, eli puhutaan varsin hyvistä ja toimivista laitteista, ja määrä vastaa Ilmavoimien noin viidentoista vuoden Hawk-käyttöä, eli tuo siirtymä on erittäin merkittävä. Suihkukoneiden osalta uuteen koulutusjärjestelmään Suomessa joudutaan näin ollen siirtymään käsitykseni mukaan vasta vuoden 2025 jälkeen, tai kalustoon ja sen myötä uuteen järjestelmäänkin, eikö näin? (Ed. Nepposen välihuuto) — Kyllä.

Huomionarvoista — niin kuin tuossa debatissa jo esille nostin mutta kun silloin minuutissa ei ehtinyt, niin nyt yritän ehtiä — on se ja haluan erityisesti painottaa sitä, että tässä talousarviossa nyt varusmiesten sosiaalinen asema, sen parantaminen nousee myös erittäin merkittävällä tavalla. Muun muassa ilmaismatkoja ja päivärahoja ollaan korottamassa. Se on minun mielestäni sellainen asia, joka on syytä saattaa myös tässä salissa esille ja kansalaisten ja varusmiespalvelukseen lähtevien nuorten tietoisuuteen. Tämä osaltaan heijastaa sitä, että yleinen asevelvollisuus tulee muodostamaan tulevaisuudessakin kaikissa tapauksissa meidän puolustuksemme vankan selkärangan, niin kuin nuo tutkimukset osoittivat. Vaikka meillä olisi vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä, niin siitä huolimatta suomalaiset nuoret miehet ja monet naisetkin lähtisivät suorittamaan tämän asepalveluksen.

Loppukommenttina haluan edelleen painottaa sitä, että Puolustusvoimissa puolustusministerin ja koko henkilökunnan toimesta on syytä panostaa siihen, että keskeyttämisten määrää voidaan alentaa, ja tähän on syytä lisäresursseja tulevaisuudessa ohjata.

Olli  Nepponen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun aikana on noussut eräitä asioita esiin, joihin ajattelin muutaman kommentin esittää.

Täällä nostettiin esiin hankinnat, niiden järkevyys. Kyllä täytyy sanoa, että tämä mainittu ilmatyynyalus menee täysin kenraali Hägglundin ja amiraali Illin piikkiin. Silloin puolustus- ja turvallisuusjaosto antoi siitä myöskin erittäin kriittisen lausunnon valtiovarainvaliokunnan budjettilausunnossa. Valitettavasti tällaisia virheratkaisuja tulee ja ministerit saatetaan turhaankin vastuuseen, kun luotetaan asiantuntijoihin. Nyt on ollut hyvät asiantuntijat ja ministeri on osannut tehdä Hawkien osalta hyvän päätöksen, jolla koulutuskoneiden uusinta siirretään vuoteen 2025. Välttämättä järjestelmä ei uusiudu, mutta sehän riippuu sitten niistä ajoista.

Myöskin tämä Nokian virka-apu, jonka Porin Prikaati on antanut, on erittäin hyvä, mutta tähänkin sisältyy sitten sellainen ajatus, että kun virka-apu pikkuhiljaa muuntuu työvoima-avun luonteiseksi, silloin tietenkin Puolustusvoimilla pitää olla mahdollisuus periä siitä korvaus, koska virka-apunahan se on maksutonta, mutta jos se jatkuu pitkään, se vie Puolustusvoimien resursseja, sitoo henkilöstöä, materiaalia, vie muitakin varoja, ja näin ollen ei kohtuuttoman pitkään tämmöinenkään asia käy. Tämä pitää muistaa. Se on ollut esimerkiksi metsäpalojen sammutuksen osalta esillä. Muistan monet kerrat, jolloin muutaman päivän päästä toiminta siirtyi työvoima-avuksi ja kunnat maksoivat, niin kuin pitääkin.

Kertausharjoituksista täällä on paljon puhuttu. Valitettavasti ed. Heinonen lähti pois. Eihän tämä pelkästään ollut sitä, että leikattiin rahoja, kyllä pääesikunta itse teki ratkaisun ja otti kertausharjoitusten alasajolla tietoisen riskin. Heillä oli valinnan mahdollisuus. He valitsivat tämän, niin kuin tekivät kymmenenkin vuotta aikaisemmin, viisitoista vuotta aikaisemmin, ja olisi ehkä ollut joku toinen mahdollisuus, joka ei olisi niin paljon koulutusvalmiuteen vaikuttanut. Se oli ihan tietoinen valinta, jonka teki sitten pääesikunta esittäessään ratkaisut puolustusministeriölle, ja tosiasia on, että näitä ikäluokkia, jotka tässä jäivät vaille kertausharjoituskoulutusta, tuskin koskaan voidaan enää joukkona palauttaa takaisin.

Sitten vielä sanoisin rakennuslaitoksen osalta, että ei tämä nyt ihan uutta ole. Tämän suuntaisia ajatuksia on ollut jo rakennuslaitoksen piirissä, mutta ehkä se nopea esilletulo tiukasti 200 henkilötyövuoden suuruisena (Ed. Laitinen: 212:n!) yllätti siinä ja tuo nopeus täällä nosti tämän asian niin vahvasti esiin.

Haluan myöskin kiinnittää vielä huomiota, kun tuottavuutta käsiteltiin Kuja-hankkeen yhteydessä, siihen, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään ilman, että se olisi Kujasta lähtenyt, nosti esiin tämän tuottavuusasian niin, että pitää tavoitella todellista tuottavuuden nousua eikä pelkästään siirtää henkilöstöä johonkin toiseen tehtävään. Todellinen tuottavuuden nousu pitäisi turvata kaikissa eri vaiheissa.

Mutta kaiken kaikkiaan on syytä olla tyytyväinen ensi vuoden budjettiin puolustushallinnon osalta. Monia hankkeita voidaan viedä eteenpäin, mutta haasteita tulee edelleenkin riittämään, koska niin polttoaineiden kuin yleensäkin puolustusmateriaalien kova hinnannousu jatkuu.

Lauri Oinonen /kesk:

Herra puhemies! Käsiteltävä puolustusministeriön pääluokka on mielestäni vastuullisesti laadittu. Varuskuntia ei tarvitse lakkauttaa, eikä lakkauttamisuhkia ole aistittavissa. Yleisen asevelvollisuuden kautta Suomen kansa kouluttaa itsensä puolustustaitoiseksi ja -kykyiseksi. Sen takia on hyvä, että kertausharjoituksiin on voitu myös panostaa enemmän ja samoin on voitu panostaa myös asevelvollisuudessa palvelevien varusmiesten sosiaalisiin etuuksiin. Nämä ovat kaikki hyvin tärkeitä asioita. Täytyy muistaa, että Suomi tarvitsee laajan armeijan. Kansa kouluttaa itsensä puolustustaitoiseksi ja pitää yllä puolustuskykyä kertausharjoitusten, niin vapaaehtoisten kuin varsinaistenkin kertausharjoitusten, kautta.

Mielestäni me tarvitsemme edelleen koko maan puolustukseen kykenevät alueelliset, paikalliset joukot ja niille myös materiaalia riittävästi, myös varamateriaalia. Siksi suhtaudun hieman kriittisesti siihen, että tiettyihin käyttötarkoituksiin soveltuvaa materiaalia poistetaan käytöstä ja romutetaan. Sille pitäisi löytää uudet käyttötarkoitukset esimerkiksi alueellisissa, paikallisissa joukoissa. Jos ne eivät ihan ensi linjan taistelutehtävien joukkojen palvelukseen soveltuvia aseita olisi, niillä olisi käyttöä monissa muissa käyttötarpeissa. Toivon, että kaikki materiaali, mitä poistetaan, olisi tarkoin harkittua ja mietittäisiin, voitaisiinko sitä vielä jossakin käyttää.

Täällä on annettu tunnustus tälle Hawk-lentokoneitten kaupalle. Se oli mielestäni välttämätön, mutta onnistunut kauppa. Samoin äskeinen viime viikon päätös helikoptereista oli onnistunut ratkaisu. Toivon, että se tuo Jämsään Kuoreveden Halliin todella sitä työpanosta, mitä tarvitaan juuri tuolla alueella. 700 henkilötyövuoden panos 10 vuoden aikana on erittäin merkittävä työllisyydenkin kannalta. Toivon todella, että Kuoreveden hallista Jämsän kaupungissa voisi tulla ilmailuteollisuuden ja tässä tapauksessa helikopterien pohjoismainen ja myös eurooppalainen huolto- ja ylläpitokeskus, todellinen suomalainen huippuosaamisen keskus.

Toivon myös, että meillä pidetään huolta siitä, että pioneeriaselajia ja suojeluaselajia kehitetään. Keuruulla on pioneerivarikko, joka tulee olemaan osa Puolustusvoimien räjähdelaitosta. Edellisellä vaalikaudella luvattiin suullisesti, että jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien kehittelyvastuuta osoitetaan Keuruun pioneerivarikolle. Toivon, että tämä silloisen hallituksen ministerien antama lupaus myös saa vastauksensa siten, että kehitetään aktiivisesti niitä toimia, joilla korvataan sitä pahaa puutetta, joka syntyy jalkaväkimiinojen poistamisesta järjettömän Ottawan sopimuksen myötä, joka tulee lähinnä vain kalliiksi. Mitään muuta positiivista tuossa sopimuksessa ei ole, ja kalliiksi tuleminenkin on negatiivinen asia. Toivon, että niitä korvaavia järjestelmiä, joihin joudumme, voitaisiin kehittää Keuruun pioneerivarikolla osana Puolustusvoimien räjähdelaitosta.

Samaten pidän välttämättömänä, että näistä niin sanotuista rypäleaseista, jotka voidaan toteuttaa myös siten, että niistä ei tule vahinkoja siviiliväelle, ei järjettömästi luovuta, koska Suomen on pidettävä yllä puolustuskyky ja -valmius materiaalisesti. Tässä suhteessa toivon neuvottelijoille ja erityisesti ministerille parasta menestystä, että ne erityisnäkökohdat, joiden varaan Suomen puolustus rakentuu, otetaan huomioon.

Pidän järjettömänä, että Senaatti-kiinteistöt on asettanut soveltumattoman korkeat tuottovaatimukset ja vuokrat Puolustusvoimien kiinteistöille. Ne ovat erityisolosuhteisiin rakennettuja, erityistarpeisiin suunniteltuja. Sen vuoksi niillä pitäisi olla myös erityiskohtelu, jotta kustannukset eivät tule kohtuuttoman kalliiksi. Sama koskee kaikkia muitakin Puolustusvoimien kiinteistöjä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut ministeriltä kuulla — anteeksi, en halua olla epäkohtelias, en kuullut, kun keskustelin toisen ministerin kanssa samaan aikaan — siitä, mitenkä asevelvollisten etuuksia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Esimerkiksi syksyn aikana ilmestyneessä Varusmies-lehdessä oli huolestuttavia tietoja siitä, mitenkä varusmiesten terveydenhuolto on kehittynyt ja mitä ongelmia siitä on.

Lisäksi huolestuttavaa on se — tämä on tietenkin hyvin karkea yleistys — että nuoret miehet ovat melkein tupla-ajan kiinni varuskunnissa verrattuna siviilipalvelusmiehiin. Siviilipalvelusmiehet voivat yöpyä esimerkiksi kotona, kun taas asevelvollisen on oltava varuskunnassa. Tämä nousi esille hiljattain, kun jouduin radiokeskusteluun asiasta, ja nämä nuoret miehet ottivat sen hyvin esille.

Haluan vielä lopuksi todeta, arvoisa puhemies, että kaikki maat painivat samojen ongelmien kanssa, että puolustusmateriaalihankinnat ja puolustusvälinehankinnat kallistuvat samaa tahtia kaikille ja meidän on tehtävä yhteistyötä Euroopan maiden kanssa sillä rintamalla. Katson, että tämä yhteistyö on osaltaan huoltovarmuutta ja se sitouttaa yhteistyöhön ja lisää myös rauhantyötä, ehkä rauhan ylläpitämistä alueellamme.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen piti hyvän puheenvuoron, ja kuuntelin tuolla työhuoneessa, koskien näitä jalkaväkimiinoja. Siinähän tietysti tietty aikataulu on tehty, mutta kun tiedetään, mitä se tarkoittaa korvaavien aseiden hankinnan osalta, niin toivoisi, että tämä nykyhallitus olisi sitten vähän viisaampi ja tehtäisiin semmoista jatkoaikaa siihen, koska siellä varastoissa ne ovat aika turvallisessa paikassa ja ne eivät vahingoita ketään. Siinä mielessä kannatan tätä ed. Oinosen ajattelua, mitä hän tuossa totesi siitä, että nämä muut ovat paljon vaarallisempia aseita, ettei tämmöisiä rypäleammuksia käydä hankkimaan, vaan ne miinat ovat hyviä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilomielin yhdyn ed. Esa Lahtelan ajatukseen, että voitaisiin tarkistaa päätöstä jalkaväkimiinoista luopumisen osalta, koska kyse on täysin puolustuksellisesta aseesta, jolla ei voi hyökätä. Puukkokin on melkein vaarallisempi ase kädessä kuin jalkaväkimiina. Todella toivon tätä.

Ed. Nurmi toi esille tärkeän käsitteen, huoltovarmuuden. Siihen meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Suomi on saari, ja vaatimattomankin tuntuisissa asioissa on tärkeää, että meillä on tarvikkeita pahan päivän varalta alkaen ravinnosta, alkaen tulitikuista, lääkintätarvikkeista ja niin edelleen, asioista, jotka liittyvät kriisi- ja sodanajan olosuhteisiin. Näistä tarvikkeista on pidettävä huolta ja niitten valmistuksesta. Nämä vain pieninä esimerkkeinä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Anteeksi, että äskön vähän oli kiireitä tuolla.

Mutta tähän sen sanoisin, että hulikukkeri, sanoisi Pekka Lipponen helikopterista. Näin mustaan jouluunhan se sopii, tämä helikopteriasia, hyvin, koska naapurin pikku Villehän sen aikoinaan oivalsi, että jos ei jouluna ole lunta, niin sitten tarvitaan helikoptereita. Mutta tosiaan, oliko tämä äsköinen ed. Oinosen juttu, että näillä ei voi hyökätä, helikoptereista vai miinoista? Kai se helikoptereista oli? (Eduskunnasta: Miinoista!) — Miinoista, no niin, minä jo ajattelin, että mitä noita Apacheja on nähnyt jossain elokuvassa Isku Mogadishuun ja muuta vastaavaa, niin kyllä varmaan näillä Suomeenkin hankittavilla hulikukkereilla hyökkääminen käy.

Mutta tuossa ed. Korkeaojan puheessa oli tämä henkinen ja mieheksi tekemisen aspekti ja puoli, joka suomalaisesta urheilusta ... Olen tähän ennenkin viitannut. Suomalainen urheilu on 20 vuotta puhunut siitä, että pitäisi tämmöinen psyykkinen ja henkinen kasvatuslaitos Suomeen kehittää. Samaten olen kuullut sitä jatkuvasti, että armeija ei ole systemaattisesti tämmöiseen suggestiiviseen miehen tekemiseen paneutunut. Kyllä Amerikasta ja Jenkeistä saa lukea, että uskonnollisia tasoja myöten tutkitaan kaikkea sitä, kuinka mieleen voi vaikuttaa ja aivopesun kautta. Mutta tarvittaisiin tämmöistä myönteistä, positiivista aikuiskasvatusta, että lakattaisiin uskomasta semmoiseen vanhakantaiseen käsitykseen, että hyvä sotilas on semmoinen, joka tottelee sitten automaattisesti nopeasti ja pysyy jollain semmoisella poliittisen käskyttämisen tasolla. Pitäisi ottaa semmoinen nietzscheläinen asento, asenne, tähän juttuun, että ei enää sotilaita tuossa noin, vaan, vaan sotamiehiä, mieheksi kasvaneita sotureita, jotka periaatteessa ovat hyvin itsenäisiä, mutta pystyvät sitten kuiteskin yhdessä nostamaan sen potenssinsa vaikka maanpuolustukselliseen huippuun, jos tarvitaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Jalkaväkimiinoista puhuttiin erittäin paljon viime kaudella ja niistä äänestettiin, ja se on mennyt, me emme sille enää mahda mitään. Hieman minua kuitenkin ihmetyttää ja välillä ärsyttää, että puhutaan kyllä miinojen säilyttämisen puolesta, mutta sitten, kun on äänestyksen paikka, niin silloin äänestetään kuitenkin, että niistä luovutaan, ja sitten kun on päätös tehty, että luovutaan niistä, niin sitten taas ruvetaan puhumaan, että jos sittenkin pidettäisiin. Kyllä eduskunta on tehnyt päätöksen, ja siihen on tyydyttävä riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan. Itse olin sitä mieltä, ettei niistä olisi pitänyt luopua, mutta en minä enää puhu siitä, että pitäisi purkaa se päätös.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtanen kysyi, mitä tarkoitin aseella, jolla ei voi hyökätä. Miinat ovat selkeimmin puolustuksellinen aselaji, niillä ei voi hyökätä. Toivon, että todellakin tätä jalkaväkimiinojen järjetöntä luopumispäätöstä voitaisiin lykätä edes niin pitkään kuin tuo sopimus sallii, ja mikäli mahdollista, tarkistettaisiin vielä tämän sopimuksen mahdollista muuttamista. Maailmassahan ei mikään sopimus ole välttämättä lopullinen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhkäisesti vaan tässä ed. Kallikselle voisi todeta, jotta itse äänestin kanssa silloin jalkaväkimiinojen säilyttämisen puolesta, että niitä ei poistettaisi. Ihmisethän voivat tehdä vääriä päätöksiä. Kun täällä on vielä uutta eduskuntaa, niin jos täällä kokeiltaisiin uudelleen, niin sehän voisi olla vaikka toisenlainen päätös. Nimittäin kyllähän minä olen sitä mieltä, että silloin aikanaan meitä ihmisiä on huijattu täydellisesti tämmöiseen sopimukseen lähtemisen puolesta, koska Suomessa ne miinat eivät vahingoita ketään, ja siinä ilmeisesti isot asetehtailijat aikanaan, oliko se Ottawassa vai missä ne pitivät kokousta, todennäköisesti lobbasivat aika taitavasti suomalaisia siinä ja kaikkia rauhan ihmisiä hyvillä eväillä, ja en tiedä, mitä juominkiakin mahtoi olla siellä, koska niin meni pää pyörälle, jotta todettiin, jotta tämmöiset voidaan hävittää, millä ei voi hyökätä, niin kuin ed. Oinonen totesi. Se on ainoa tapa, jotta itsemurhapommittajat voisivat laittaa vyölleen ja siinä voi hyökätä, mutta en minä usko, että Suomessa olisi semmoista mentaliteettia olemassa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran, kun ed. Oinonen vastasi, että kun en itse ole ollut tätä päättämässä täällä missään muotoa, niin ehkä tässä näkyy justiin se suomalainen keskenkasvuisuus, tämmöinen naisellinen romantismi ja Suomen sijainti, aivan niin kuin EU-päätöksissä ja Fortum- ja muissa vastaavissa energiahaihatteluissa meidän hallituskin ilmaisee itseänsä, että pitäisi niin kuin vähentää ja vähentää, että ei tajuta, missä Suomi on. Sitten ei tajuta sitä, että ne miinat tosiaan ovat siellä puolustamassa. Onko meillä näyttöä muka siitä, että karhuja rampana menisi ympäri itärajaa tai jossain? Eivät karhutkaan niihin mene, eikä kukaan muukaan sinne mene. Mutta ainoastaan täällä jotkut vähän vihertävät ja muunkin sorttiset naiset aika pitkälle ja sitten miehet, jotka eivät uskalla päättää enää itsenäisesti, kun miesten koulu on epäonnistunut, ovat jotenkin menneet tähän haihatteluun mukaan. Mitä minä katselin jostain lehdistöstä ja tiedotusvälineistä ja netistä, niin minun mielestäni tästä käytiin hyvin lapsellista keskustelua, romantisoitiin koko tämä Suomen tilanne, ikään kuin historiallistakaan realiteettia tälle asialle ei olisi ollut olemassa. Minun mielestäni, jos jotain uskaltaisi sanoa, jos nyt yleensä uskaltaa sanoa mitään, koska joku vääristelee kuiteskin sen jutun, niin näin oikeistohallituksen aikana voisi olettaa, aivan kuin ed. Lahtelakin sanoi, että voisi tätä asiaa vähän tarkastella vielä, jos mahdollista.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Lopuksi kolme asiaa: Päätös maamiinoista luopumisesta vuoteen 2016 mennessä on tehty, ja se pitää, sen mukaan eletään. Sen sijaan rypäleaseitten rajoittamisprosessissa Suomen tulee olla aktiivinen ja huolehtia suomalaisesta intressistä.

Ed. Nurmi oli huolissaan, aivan oikein, varusmiesten terveydenhoidon tilanteesta. Se vaihtelee varuskunnittain. Lääkäri- tai hoitajapula ei ole meilläkään tuntematon käsite. Erityisen huolestuttava tai vaativa tilanne on hammashuollon osalta.

Ed. Salo epäili, että ed. Laakso ei yleensä ottaen ole tyytyväinen mistään Puolustusvoimien hankinnoista, mutta kyllä minä nyt rohkenen oikaista ed. Saloa. Kyllä minä luulen, että ed. Laakso voisi olla tyytyväinen tästä päätöksestä, jonka juuri teemme, päätöksestä, jonka mukaan me peruskorjaamme kaksi neuvostovalmisteista MI8-helikopteria.

Mutta haluan kiittää eduskuntaa, valiokuntia ja sen jaostoja hyvin asiallisesta keskustelusta ja tuesta puolustushallinnon hyväksi.