Valtiovarainministeriön hallinnonala 28
Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja
puheenjohtaja Mannista hyvästä yhteistyöstä.
Kiitos myös sosiaali- ja työjaostolle mukavasta
ja asioihin ottautuvasta työskentelystä. Ja tietysti
erityiskiitokset valiokuntaneuvos Ikävalkolle laajasta
asioiden hallinnasta ja kärsivällisyydestä.
Sosiaali- ja työjaosto käsitteli pääluokan
lukua 28.90 Kuntien tukeminen, josta mietinnössä todetaan
seuraavaa:
Talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja nostanut
kuntatalouden tilaa keskimäärin. Verotulojen ennakoidaan
edelleen kasvavan, myös valtionosuuksien arvioidaan nousevan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat uusimuotoisen
valtion ja kuntien välisen kustannusjaon johdosta. Laskennallisessa
valtionosuusjärjestelmässä ensimmäistä kertaa
tehtävä täysimääräinen
indeksikorotus tuo lisää kunnille 374 miljoonaa
euroa.
Hyvästä talouskehityksestä huolimatta
kuntatalouteen liittyy myös ongelmia ja uhkakuvia. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan kuntatalouden sisällä on
edelleen huomattavia alueellisia ja kuntaryhmittäisiä kehityseroja.
Vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on
pienentynyt, niin vaikeassa asemassa olevien kuntien tilanne on
vakava. Arvioita suuremmat kunta-alan palkankorotukset aiheuttavat
ennakoitua suurempaa menojen kasvua. Kuntaliiton mukaan 119 kuntaa
nostaa tuloveroprosenttia. Kuntien taloutta uhkaa menojen kasvun
ohella työvoiman tarjonnan vähenemisestä aiheutuva
veropohjan heikkeneminen. Valiokunnan saamien selvitysten perusteella
kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee kokonaisuudessaan hyvin,
vaikka vaikutuksia onkin vielä vaikea arvioida. Kaikkiaan
yli 200 kuntaa on mukana Kuntaliiton selvityksissä. Tämän
viikon maanantai oli varsinainen kuntaliitosmaanantai.
Saadun selvityksen mukaan kunnat ovat päätymässä hyvin
erilaisiin ratkaisuihin etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämisessä. Toimeenpanosuunnitelmien
perusteella näyttää siltä, että sosiaali-
ja terveystoimen palvelut ovat monin paikoin eriytymässä ja
erityisesti sosiaalipalvelujen järjestäminen on
vaarassa pirstoutua. Valiokunta korostaa, että kunta- ja
palvelurakenneuudistuksen toteuttamista on jatkettava määrätietoisesti
hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien
ja aikataulun mukaisesti. On tärkeätä,
että hankkeen etenemistä seurataan ja että kuntatasolla
löydetään toimintamallit, jotka parhaiten
tukevat toimivien palvelujen järjestämistä.
Näyttää siltä, että kunta-
ja palvelurakennehankkeen onnistuminen riippuukin paljolti siitä, miten
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä onnistutaan.
Kuntalaisten, käyttäjien, kannalta on erityisen
tärkeää, että nämä palvelut
eivät pirstaloidu, vaan uudistuksella on pyrittävä siihen,
että palveluiden saatavuus yksinkertaistuu ja niiden järjestämisvastuu
on yksiselitteinen. On hyvä muistaa, että sosiaali-
ja terveydenhuollon osuus kuntien käyttökustannuksista
on 53 prosenttia ja alalla työskentelee yli puolet kuntien
henkilöstöstä.
Valiokunta kiinnittää huomiota kuntien yhdistämisavustuksiin
suunnattavien resurssien riittävyyteen. Kunnat ovat olleet
aktiivisia ja tekevät ennakoitua enemmän yhdistymisselvityksiä,
jolloin yhdistymisavustusten tarve todennäköisesti osoittautuu
ennakoitua suuremmaksi.
Pääluokan lukuun 28.90 sisältyy yksi
vastalause ja lukuun 28.50 toinen vastalause.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajat! Ihan muutama
lyhyt huomio.
Maailmantalous on hyvin epävakaassa tilanteessa johtuen
sinänsä rahallisesti aika pienestä asiasta,
joka on lähtenyt liikkeelle Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta,
eli subprime-ongelmasta. Rahallisesti sen arvo on reilu 300 miljardia
euroa, joka vastaa käytännössä 3
prosentin notkahdusta Yhdysvaltain pörssissä.
Elikkä rahallisesti emme puhu suuresta ongelmasta, mutta
sen kerrannaisvaikutukset lähinnä rahoitusmarkkinoilla
olevaan luottamuspulaan ovat sitten vakavampi kysymys. Sillä todennäköisesti tulee
olemaan jonkinmoisia reaalitaloudellisia vaikutuksia. Sitä,
kuinka suuria, emme pysty vielä kuitenkaan arvioimaan,
oikeastaan missään päin maailmaa sitä ei
pystytä arvioimaan. Varteenotettavat ennusteet tai oikeastaan
arviot lähtevät siitä, että puolet
subprime-ongelmasta on Euroopasta, puolet Yhdysvalloista ja luottamuspula
tulee näkymään tulevana vuonna talouskasvua
hidastavana tekijänä.
Euroalueella kasvu näyttäisi jatkuvan hyvänä 2,3
prosentin tahdissa ensi vuonna, kun se tänä vuonna
on ollut 2,6. Investoinnit kehittyvät erittäin
hyvin. Ne ovat itse asiassa nopeimmin kasvava kysyntäerä.
Työllisyys ja palkankorotukset pitävät
hyvin euroalueella kulutusta yllä. Kasvu Suomessa ensi
vuonna on noin 3 prosentin luokkaa. Kotitalouksien reaalinen ostovoiman
lisäys on 3,4—4 prosenttia, elikkä se
on mittava lisäys, ja yksityinen kulutus näin
ollen tulee olemaan hyvin vahva, ja uskomme, että tämä näkyy
hyvänä työllisyyskehityksenä palvelujen
kulutuksen lisääntymisen johdosta. Tosin meillä yksityinen kulutus
on ollut viime vuosina hyvin vahvasti velkavetoista, ja tämän
emme toivo tietysti jatkuvan, ja se tulee luonnollisestikin jossakin
aikajänteessä rauhoittumaan. Inflaation arvioidaan olevan
ensi vuoden osalta, kokonaisuutta kun katsotaan, noin 2,5 prosentin
luokkaa. Se voi käydä korkeammalla alkuvuodesta,
mutta tasaantunee jatkossa.
Joitakin huomioita budjetista. Valtiovarainministeriön
toimialaan liittyen otan ne verotuksen saralta.
Ensi vuonna positiivisia uutisia tulevat kokemaan hyvin monet
suomalaiset, erityisesti eläkkeensaajat, joiden tulot ovat
13 000—37 000 vuodessa. Heidän
verotuksensa oikaistaan siten, että verotus ei myöskään
näiden tulonsaajien kohdalla ole korkeampaa kuin palkansaajien
verotus. Tätä tuloluokkaa alemmissa eläkkeissä verotus
on jo tähän mennessä ollut huomattavasti palkansaajia
edullisempaa, ja toisaalta myös suurituloisempien eläke
on ollut huomattavasti huokeammin verotettua kuin vastaavilla tuloilla
palkansaajan veroprosenttia katsottaessa. Eli käytännössä kun
katsotaan, kaikkien eläkkeensaajien verotus tulee olemaan
palkansaajien verotusta edullisempaa tulevana vuonna kuin aiemmin olemme
tottuneet kuulemaan. Käytännössä yksin
elävät, työeläkettä saavat
ja kansaneläkettä saavat tulevat olemaan huomattavasti
huokeamman verotuksen piirissä kuin aikaisemmin.
Toinen positiivinen tekijä, joka näkyy yksittäisten
kansalaisten kohdalla positiivisena verouudistuksena, on autoverouudistus,
joka, kuten tiedetään, porrastetaan hiilidioksidipäästöjen mukaan.
Uskomme, että autokanta uusiutuu ympäristöystävällisempään
suuntaan. Samoiten vuodesta 2010 alkava hiilidioksidiperusteinen käyttömaksu
tulee olemaan toinen kannustevaikutus vaihtaa auto ympäristöystävällisempään versioon.
Myös liikenneturvallisuus tästä varmastikin
paranee.
Perintövero tulee alas tavallisten perinnönsaajien
kohdalla merkittävästi. 20 000 euron
verovapaa raja tullaan ottamaan käyttöön
ensi vuonna, ja kun tähän lisätään
vielä leskien ja alaikäisten lasten erilliset
vähennykset, niin leskien kohdalla käytännössä 160 000
euron arvoinen perintö on verovapaa, koska leski saa tietysti
puolet avioehdon perusteella, ja kun 20 000 euroa on verovapaata
ja siihen lisätään vielä 60 000
euron korotettu vähennys, niin 160 000 euron perintö on
lesken kohdalla ensi vuodesta lähtien veroton.
Tuloverot pidetään kutakuinkin ennallaan pois lukien
ne ihmiset, joitten tulot pysyvät ensi vuonna samana kuin
tänä vuonna. Heidän kohdaltaan verotus
kevenee.
Ympäristöveroja, kuten energiaveroja, tullaan korottamaan.
Syy on se, että näitä on aina silloin tällöin
välttämätöntä korottaa,
koska ne ovat määräperusteisia veroja
ja pitää etsiä oikea aika. On kaksi vaihtoehtoa,
joko laskusuhdanne tai korkeasuhdanne, ja nyt on korkeasuhdanteen
viimeiset hetket, ja silloin niitä pitää korottaa,
jos niitä joskus meinaa korottaa, koska laskusuhdanteessa
tarvitaan enemmän kysyntää eikä hintojen nousua.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilanne näyttää kyllä tällä hetkellä kokonaisuudessaan
valoisalta.
Vuodesta 2006 alkanut tasapainottumiskehitys näyttää jatkuvan
ja myöskin vahvistuvan edelleen ensi vuonna, mutta se on
selvää — ja samaan asiaan kiinnitettiin
myös valiokunnan mietinnössä huomiota — että kuntien
välillä on edelleen huomattavia alueellisia ja
kuntakohtaisia ja kuntaryhmittäisiä eroja. Mutta
verotulojen kasvu jatkuu ensi vuonna nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan
jatkuvan vahvana, ja samoin sitten ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa.
Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat kyllä ensi
vuonna erittäin merkittävästi valtion
ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksin ja valtionosuuksien
100-prosenttisten indeksikorotusten myötä. Ja
vaikkakin on niin, että menojen kasvun arvioidaan kiihtyvän
myös lähes 6 prosenttiin, joka on sinänsä huolestuttavaa
kehitystä, niin kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa.
Mutta on selvää, että niin kuin koko
taloudessa, myöskin kuntataloudessa on epävarmuustekijöitä,
jotka johtuvat juuri niistä tekijöistä,
joihin ministeri Katainen äskeisessä puheenvuorossaan
viittasi.
Kuntien talouden paras tae on kuitenkin se, että talous
vahvasti kasvaa ja sitä kautta verotulot kasvavat. Sen
vuoksi on aina syytä tietyllä varauksella suhtautua
tulevaisuuden näkymiin, mutta uskoisin, että näin
valoisia näkymiä ei hevillä tulla seuraavina
vuosina näkemään kuin miltä tuo
ensi vuosi kokonaisuudessaan näyttää. Jonkin
verran, kun on kuunnellut keskusteluita eilenkin täällä salissa
ja myöskin julkisuudessa tästä kuntatalouden
tilasta, niin adjektiiveja kannattaisi jonkin verran säästellä kyllä — näitä negatiivisia
adjektiiveja — vastaisuuden varalle. Mutta vaikka todellakin
nämä talousnäkymät tällä hetkellä ovat
hyviä, niin tiedämme hyvin myös sen,
että kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten
uudistusten tarve varauduttaessa väestön ikääntymiseen
ja palvelutarpeiden kasvuun on entistäkin suurempi.
Ja todellakin, menopaineiden lisäksi kuntatalouden
rahoituksen kestävyyttä uhkaavat myös tämmöiset
pidemmän aikavälin ongelmat, kuten työvoiman
tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan
heikkeneminen. Eli kunnissa ja kuntayhtymissä pitäisi
pystyä nyt hyödyntämään
nämä suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen
valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuuden uhkatekijöihin
lyhentämällä velkaa ja myös
uudistamalla näitä palvelurakenteita.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus, johon tuossa valiokunnan mietinnössä myöskin
viitattiin, todellakin etenee ihan hyvää vauhtia,
vaikka voi sanoa, että emme ole vielä oikein kunnolla
puolivälissäkään tässä hankkeessa.
Kuitenkin tässä vaiheessa jo voi arvioida, että kunnat
ovat haasteet ottaneet tosissaan. Erityisen vauhdikkaasti on edetty
kuntaliitoksissa. Ihan viime päivien päätöstenkin
myötä kuntien lukumäärä tulee,
voi sanoa, varmasti vuonna 2009 vähenemään
60:llä, ja vielä on joitakin päätöksiä tekemättä lähiviikkoina,
joten jonnekin 350 kieppeille kuntien lukumäärässä tulemme
nykyisestä 416:sta vuonna 2009 päätymään.
Samoin yhteistoiminnan syventämisessä on edetty.
Yhteistoiminta-alueita on perusteilla kymmeniä, ja 290
kuntaahan aikoo saavuttaa nämä edellytetyt väestöpohjatavoitteet
palveluille niiden kautta.
On syytä kiinnittää kyllä huomiota — ja
näin voi sanoa, että valiokunta on mietinnössä hyvin pitkälti
hallituksen kanssa samoilla linjoilla valiokunnan mietinnössä on
myös kiinnitetty huomiota — tähän
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatioon,
kuten hallituskin on iltakoulupalautteessaan, joka kunnille
tässä joulukuussa on lähtemässä.
Tällä informaatio-ohjauksella pyritään
myös tätä Paras-hankkeen tarkoitusta
viemään eteenpäin. Mutta jatkovalmistelussa
koko Paras-hankkeessa ilman muuta tulee korostumaan tämä palvelupuoli. Palvelurakenteiden
uudistaminen, tuotantotapojen monipuolistaminen, tilaaja-tuottajamallien käyttöönotto
ja tietoteknologian hyödyntäminen vaativat eniten
lisäponnisteluja tulevaisuudessa.
Tavoittelemme kuntapalvelujen tuotannon monipuolistamista ja
sitä kautta paitsi laadun myös tuottavuuden parantamista,
ja meidän pitää pystyä nykyistä paremmin
levittämään julkisuuteen ja
kaikkien kuntien hyödynnettäväksi eri
puolilla kehitetyt parhaat palvelukäytännöt. Sen
vuoksi tämä Kuntien parhaat palvelukäytännöt
-hanke, joka toimestani valtiovarainministeriössä on
käynnistetty, osaltaan vauhdittaa uudistusta ja edistää kuntien
palvelutuotannon uudistamista kaikissa kunnissa.
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen kertoi verotusta koskevista
positiivisista uutisista. Eläkeläisten verotuksen
korjaaminen on ihan hyvä asia, siitä kiitos hallitukselle.
Se oli myöskin SDP:n vaaliohjelmassa. Sen sijaan polttoaine-
ja sähköveron korotukset koskettavat myös
pienituloisia, käyvät pienituloisten kukkarolla.
Samaten epäilen, että palkansaajien verotus ensi
vuonna tulee kiristymään, koska inflaatiotarkistus
ei tule olemaan sen mukainen kuin inflaation toteutuma.
Kuntatalouden osalta voisi todeta sen, että kuntatalous
ei todellakaan kaikilta osin ole ensi vuonna hyvässä kunnossa.
Siitähän kertoo sekin, että 119 kuntaa
on korottanut veroprosenttiaan, kuntien velkaantuminen jatkuu ensi
vuonna noin miljardilla ja myöskin keskimääräinen
veroprosentti nousee. Eli kuntataloudessa on erittäin suuria
ongelmia. Ehkä kuntatalouden osalta hyvin keskeistä on
se, miten kuntien toimintamenot tulevat kehittymään,
mikä on menokehitys. Se on ollut äärettömän
korkea viime vuosina, ja jos se jatkuu korkeana, se syö hyvin
nopeasti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) lisääntyvät
valtionosuudet.
Puhemies! Haluaisin kuntaministeriltä kysyä nyt,
kun on toteutumassa erittäin paljon kuntaliitoksia, onko
hallitus varautunut siihen, että yhdistymisavustukset tullaan
maksamaan täysimääräisesti sen
mukaan kuin kunnat oikeutetusti odottavat, vai onko pelättävissä,
että niihin tulee jonkinmoinen leikkuri.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun yleisellä talouskehityksellä on
ratkaiseva vaikutus myöskin kuntien tulevaisuuteen, niin
haluan rohkaista hallitusta toimenpiteisiin, joilla yritystoiminnan kansainvälistä
kilpailukykyä vahvistetaan,
huolehditaan siitä, että tuottavuusohjelma toteutetaan,
huolehditaan siitä, että meillä on nykyistä kannustavampi
sosiaaliturvajärjestelmä tulevaisuudessa, eli
toimenpiteisiin, joilla luodaan talouden edellytyksiä.
Kuntien osalta on tärkeää, että jatkossa,
kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan,
kykenemme tekemään järjestelmän,
joka ottaa olosuhdetekijät riittävällä tavalla
huomioon, koska maa on erilainen ja on erilaisia olosuhteita ja
ne pitää tässä järjestelmässä huomioida.
Vastaavasti on tärkeää, että meillä on
riittävä tasausjärjestelmä, verotulojen
valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Vain tällä tavalla
pystytään rakentamaan kaikille kunnille riittävää tulopohjaa
palveluitten toteuttamiseen. Luonnollisesti tätä Paras-hanketta
pitää viedä eteenpäin ja tuottavuusohjelmaa,
parhaita käytäntöjä, niin kuin
ministeri täällä hyvin totesi.
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hyvin merkittävää on
se, että samanaikaisesti kuin meidän verotulot
kehittyvät ensi vuonna hyvin positiivisesti, siis palkat
nousevat, sitä kautta myöskin kunnallisveron tuotto
paranee, valtion verotuotto myöskin paranee, niin samanaikaisesti
sinivihreä hallitus nettomääräisesti
lisää kuntien valtionosuuksia noin 750 miljoonaa
euroa, siis samanaikaisesti. Tämä poikkeaa siitä,
mihin on aikaisemmin totuttu. Silloin kun on ollut palkankorotuksia
ja luontainen verotulojen kasvu on ollut korkea, ei ole annettu
näin suuria valtionosuuksia. Nyt tapahtuu sekä että.
En muista kyllä, että sinä aikana, kun
itse olen täällä kansanedustajana ollut,
samanlaista tuplajättipottia kunnille olisi tullut. (Ed.
Kuoppa: Miksi ne velkaantuvat edelleen?)
Mutta on yksi ongelma: kun äsken SDP:n edustaja Kallio
kertoi luvuista, että kunnilla menee ensi vuonna huonommin
kuin tänä vuonna, velkaantuminen lisääntyy
ja niiden taseet heikkenevät, mikä on teidän
mielestänne, ministeri Kiviniemi, sellainen luotettava
indikaattori, että me tällä puolella
ja tuolla opposition puolella (Puhemies: Aika!) voisimme puhua samasta
asiasta samalla tavalla?
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minä olen kärsinyt vähän toisenlaisesta
mielenterveydellisestä ongelmasta kuin ed. Salo. Nimittäin
kuunnellessani tässä viisi vuotta valtiovarainministereitä olen
ihmetellyt, miten kummassa ministeri Kataisen kotikunnan eteläpuolella
sijaitseva Kuopio-niminen kaupunki jatkuvasti voi niin huonosti,
kun se on kuitenkin keskimääräinen ja
iso suomalainen kunta, kun Suomen kunnat kuulemma voivat niin hyvin.
On ihan totta, että kuntien valtionosuudet kasvavat
viime vuodesta 423 miljoonalla, siis verrattuna siihen, mitä kunnille
viime vuonna maksettiin. Mutta ed. Salo ja ministeri Kiviniemi,
se on nyt vaan sillä tavalla, että niitä summia
niihin kuntien menoihin, joista ne valtionosuudet lasketaan, valtio
ei anna, vaan kunnat saavat ne korvauksena niistä kustannuksista,
joita niille on syntynyt, ja ne kustannukset ovat 702 miljoonaa suuremmat
ensi vuonna. Se erotus kuntien menojen nettokasvun ja valtionosuuksien
nettolisäyksen välillä on 423 miljoonaa.
Minä olen harrastanut tätä (Puhemies:
Aika!) Elon laskuoppia. Tässä on se ongelma.
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kehykset ovat tiukat, mutta verotus on se
tekijä, jota voidaan liikuttaa kehyksien puitteissa. Tämä autoverouudistus
on edistyksellinen, mutta kysyisin ministeriltä, oletteko valmis
nostamaan autoveroa, jos käy niin, että 2010 saadun
selvityksen mukaan, jota eduskunta on edellyttänyt, käy
ilmi, että henkilöautojen määrä on
lisääntynyt ja päästöjen
määrä ei ole vähentynyt? Silloinhan
pitäisi johdonmukaisesti toimia niin, että kiristetään
verotusta. Oletteko valmis siihen?
Toinen tekijä on se, että nyt olemme astuneet tielle,
jossa ekologinen verouudistus muuttuu todeksi. Jos joku havittelee
esimerkiksi ansiotuloverojen alennusta, niin kuin olette sanonut
julkisuudessa, että pitäisi tehdä, niin
henkilökohtaisesti olen sitä mieltä,
että näin ei tulisi tehdä, koska meidän
pitäisi pitää kiinni hallitusohjelmasta. Mutta
jos päädytte siihen, että veroale tehdään, niin
oletteko valmis siihen, että samanaikaisesti nostetaan
ympäristöveroa, jolloin tämä kompensoidaan
ja saadaan se rahoitus tasapainoon tältä osin?
Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministerit Kiviniemi ja Katainen näkevät
kuntien taloustilanteen kovin ruusuisena. Tämä ei
kuitenkaan vastaa todellista tilannetta.
Ed. Salo täällä peräänkuulutti
luotettavaa tahoa, joka voisi tavallaan ratkaista tämän
riidan. Tänään sisäministeriö ja
Suomen Kuntaliitto ovat julkistaneet aluebarometrin, jonka keskeisenä tuloksena
on se, että kuntien taloustilanteen arvioidaan kiristyvän
lähivuosina, vaikka yleiset kehitysnäkymät
ovatkin vielä hyviä.
Vaikka verotulot kasvavat, kunnissa on edelleen suuria paineita
veroprosentin korotuksiin. Niin kuin ed. Kallio täällä sanoi,
jo yli sata on tänä vuonna joutunut tekemään
korotuspäätöksiä ja yhtä usea
kunta arvioi myös ensi vuonna, seuraavana vuonna, tarpeen
tähän. Myös kuntien velanotto lisääntyy
tänä ja ensi vuonna. Eniten lainaa ja synkimmät
näkymät näyttää olevan Helsingillä ja
metropolialueella.
Arvoisat ministerit! Mitä vastakaikua nämä tuoreet
tulokset herättävät hallituksessa? Pahasti näyttää siltä,
että hallitus on jättämässä kunnat yksin
kamppailemaan yhä koveneviin talousvaikeuksiin.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Ojansuu otti esille tämän,
onko se nyt sitten kauhuskenaario, että autojen määrä lisääntyy.
Kysyisin ministeriltä, että jos näin
ei tapahdu, niin oletteko valmiita yhä edelleen alentamaan
auton oston verotusta 2010 niin, että autokanta uusiutuisi
yhä uudelleen ja siirryttäisiin auton oston verotuksesta
käytön verotukseen, mikä olisi oikeampi
suunta. Tällaisessa tilanteessa mielestäni pitäisi
ennen muuta kuitenkin turvata se, että pitkien etäisyyksien
maassa henkilöautolla ajaminen työssäkäynnin
yhteydessä olisi mahdollista. Kysyisin ministeriltä, onko
tämän autoverotuksen yhteydessä mietitty tätä näkökulmaa,
miten sadan kilometrin päästä esimerkiksi
Pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulevaisuudessakin
käydä työssä, sillä julkinen
liikenne ei valitettavasti maaseudulta niin hyvin toimi.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lähivuosien tai parin lähivuoden
kuntatalouden kehitysnäkymät ovat kohtuullisen
hyvät, mutta niin kuin tässä valtiovarainvaliokunnan
mietinnössäkin todetaan, kuntien eriytymiskehitys
on vahvistunut. Eriytymiskehitykseen voidaan vastata tai siihen
voidaan puuttua parhaiten, kun valtionosuusjärjestelmässä korjataan
palvelutarve- ja olosuhdetekijöitä ja toisaalta
sitten korjataan verotulon tasausjärjestelmää.
Nyt verotulot kasvavat aika vahvasti, mutta matalan verotulon tason
kunnat hyötyvät kahden vuoden viiveellä siitä.
Haluan kysyä ministeri Kiviniemeltä, miltä vaikuttaa
tämä rahoitusjärjestelmän uudistamisen
aikataulu, jossa nyt sitten tarkastellaan uudelleen näitä olosuhde-
ja palvelutarvetekijöitä.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Valtiovarainministeri puhui eläkeläisten
verotuksesta, ja myöskin vasemmistoliitto vaati oikeudenmukaisuutta
eläkeläisten verotukseen ennen vaaleja. Mutta
tässä eläkeläisten verotuksessa
kävi semmoinen asia, että eläkeläispuolisoiden
verotus jää välillä 1 000—1 500
euroa kuukaudessa kireämmäksi kuin vastaavan tulonsaajan,
palkansaajan verotus. Näin Eläketurvakeskuksen
laskelmien mukaan. Tämä oli valtiovarainvaliokunnan
verojaostossa esillä, ja 246 000 eläkeläispuolisoa
jää tämän kireämmän
verotuksen piiriin, ja tämä oli taas valtiovarainministeriön
verojaoston ilmoittama luku. Kun näin kerta viralliselta
taholta meille verojaostossa on ilmoitettu, niin kyllä kai
siihen täytyy uskoa. Miten tämä on mahdollista,
kun te kumminkin puhutte, että kaikki eläkeläiset
nyt pääsevät vähintäänkin
saman verotuksen piiriin kuin palkansaajat?
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmettelen ed. Salon puheenvuoroa. Jos nyt
oikein käsitin, hän näkee kuntatalouden
hyvin, hyvin homogeenisena. Niin kuin näissä monissa
puheenvuoroissa on tullut esille, kuntatalous on erittäin
voimakkaasti eriytynyt ja todella löytyy paljon kuntia,
joissa verotulokehitys polkee paikallaan, on todella nolla tai erittäin vaatimaton.
Toisaalta hallituksen toimesta ollaan myös kiviä laittamassa
lisää tällaisten kuntien rekeen, tai
useimpien niistä. Eli kuntia, joissa ikärakenne
on sellainen, että nuoria on suhteellisesti vähän
koko kunnan väkimäärästä,
tämä opetustoimen valtionosuuslaskukaava kohtelee erittäin
kaltoin, ja tätä kautta muun muassa (Puhemies:
Aika!) ensi vuonna nämä valtionosuudet ovat erittäin
voimakkaasti laskemassa. Kysyn arvoisilta ministereiltä,
onko jollakin tavalla tarkoitus korjata tätä epäkohtaa.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kuten kuultiin, niin valtiontalous on aivan
oikein kehittynyt positiiviseen suuntaan ja se toki säteilee
hyvin monelle puolelle koko maahan. Mutta asia on sellainen, että toisaalta
tiedetään maailmantalouden uhkat, niitä seurataan
koko ajan ja niiden vaikutuksista myös esitetään
mielipiteitä. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä,
onko näillä maailmantalouden uhkilla, voiko sanoa,
ajantasainen seuranta koko ajan päällä.
Ja toinen asia, arvoisa valtiovarainministeri: Autoverouudistus
oli todella hyvä ratkaisu ja se tuli erittäin
hyvään aikaan, kun sitä oli vaadittu pitkään.
Kysyisin, onko — ja tukisin sitä — valtiovarainministeriö lähdössä ennakkoluulottomasti
uudistamaan myös tätä niin sanottua käyttövoimaveroa
eli dieselveroa? Onko sillä veropuolella tulossa mitään
uutta ratkaisua esimerkiksi vuonna 2010?
Kuntaministeriltä olisin kysynyt, kun tiedetään,
että kunnat eriytyvät, aivan kuin ed. Tölli sanoi,
onko poikkihallinnollista yhteistyötä muiden ministeriöiden
kanssa, jolla pystyttäisiin näkemään
se, mitä elinkeinotoimia tarvittaisiin, että kuntaministerikin
voisi nukkua yönsä hyvin, että ei talous
menisi toisissa kunnissa koko ajan alamäkeen.
Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Maamme kunnilla tulee olemaan edessään
haasteellisia aikoja. Me tiedämme sen kaikki hyvin. Erityisen
pahana ongelmana näen kuntien välisen epätasa-arvoistumisen
tulevaisuudessa. Maakuntien isoissa keskuksissa kuitenkin pyyhkii
kohtuullisen hyvin, mutta mitä kauemmaksi keskuksista mennään,
sitä huonommaksi toimintaedellytykset muuttuvat. Erityisenä lähitulevaisuuden
haasteena on terveyspalveluiden järjestäminen
kasvaville joukoille ikäihmisiä, kuten hyvin tiedämme.
Olisin kysynyt ministeri Kiviniemeltä, minkälainen
on viestinne sellaisille kunnille, jotka eivät suostu yhteistyöhön.
Minkälainen on viesti heille tuonne kentälle?
Esimerkiksi omassa maakunnassani Lappeenranta ja Joutseno tekivät
yhteistyösopimuksen, mutta pienet kunnat haluavat jatkaa
yksin.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Täällä alkuun todettiin
muistaakseni ed. Kallion puheessa, että ympäristöverot
nousevat ja ne kohdistuvat myös pienituloisiin. Ne kohdistuvat
kaikkiin, jotka kuluttavat energiaa muodossa tai toisessa. Hyvänä uutisena kuitenkin
on se, että eläkkeensaajille tämä kompensaatio
tulee tietysti indeksin kautta, mutta niille työikäisille,
työkykyisille henkilöille, jotka ovat muuten pienituloisia,
on tarjolla työpaikkoja. (Välihuutoja) — Työttömille
on tarjolla työpaikkoja, ja se on yksi keskeinen asia,
joka ehkä erottaa meidät. Me tarjoamme heille
työpaikkoja, koska työpaikka ja siitä saatava
ansiotulo on se ensisijainen tulonlähde johonkin muuhun
tukimuotoon verrattuna. Ymmärrän, että olemme tästä asiasta
eri mieltä, mutta me vaan arvostamme työn tekemistä.
Mitä tulee sitten tuloverotuksen alentamiseen, niin
pidän sitä erittäin tärkeänä kysymyksenä talouskasvun
aikaansaamiseksi, mutta myös työnteon kannustavuuden
ja palkitsevuuden ja työn tarjonnan lisäämiseksi.
Meillä on hallitusohjelmassa tavoitteena 1,1 miljardin
aidot veronkevennykset. Tämän lisäksi
tulevat inflaatiotarkistukset ja ansiotason noususta aiheutuva kompensaatio.
Elikkä reilu miljardi euroa tullaan näillä näkymin
tuloveroja alentamaan, ellei sitten puolivälitarkistuksessa
tätä arviota koroteta työnteon kannustavuuden
lisäämiseksi, työpaikkatarjonnan lisäämiseksi.
Autoveron nosto, jos autojen määrä lisääntyy: Minä lähtisin
tätä purkamaan pikemminkin joukkoliikenteen kautta,
elikkä erityisesti suuremmissa kaupungeissa parannetaan
joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tämä ei
koske maaseutumaisia paikkakuntia. Siellä joukkoliikenteellä ei ole
aivan samanlainen painoarvo. (Ed. Mustajärvi: Siellä ei
ole joukkoliikennettä ollenkaan!) — Eikä ehkä ole
joukkoliikennettä lainkaan.
Toinen kysymys on sitten polttonesteverotuksen korottaminen,
koska meidän tavoitteenamme aidosti on se, että liikenteen
päästöjä pystytään hillitsemään.
Uskon, että autoilijoille jo sinänsä tämä autoveron
ja vuotuisen käyttömaksun porrastaminen hiilidioksidipäästöjen
mukaan on myös taloudellisesti kannattava ja järkevä toimenpide.
Siten olennaisin kysymys on se, etteivät yksityisautoilun
kilometrit kasva. Se on se olennaisin kysymys. Kilometrejä ei pitäisi
kasvattaa. Aina tietysti, kun maailma menee eteenpäin,
ne saattavat jossakin määrin kasvaa, mutta tavoitteena
on, että ne eivät kasvaisi.
Eläkkeensaajien verotukseen: Kyllä se vaan näin
on, että yksinelävien kohdalla eläkkeensaajien
verotus on huokeampaa kuin palkansaajien. Sitten on olemassa eläkepoliittisia
vähennyksiä puolisoille. (Ed. Kuoppa: Se on eläketulovähennys!)
Tämä on eläkepoliittinen kysymys, ei
tuloverokysymys. Tähän ei ole tullut muutoksia, mutta
kaikkien eläketuloa saavien verotus on tästä lähtien
itse asiassa alhaisempi kuin palkansaajilla. Toivon mukaan myös
vasemmiston kansanedustajat kertovat kaikille eläkkeensaajille,
että se on alempi kuin palkansaajilla. Tämä ei
ole oikeudenmukainen tämä verouudistus, vaan se
on alempi kuin palkansaajilla, mikä on sinänsä vähän
harmi homma, mutta en onnistunut sitä saamaan palkansaajien
tasolle.
Käyttövoimaveron tulevaisuudesta totean sen,
että nyt tällä hetkellä ei ole
kaavailuja sen poistamisesta. Sen arvo, jos muistan oikein, on noin
170 miljoonaa euroa. Mikäli se poistettaisiin, silloin
olisi paine nostaa dieselpolttonesteen verotusta, koska tämä on
tasapainovero, jolla kompensoidaan alhaisempaa veroa suhteessa bensiiniin.
Ajantasaista maailmantalouden seurantaa on muun muassa euroryhmän,
euroalueen piirissä. Se on aivan välttämätöntä,
jotta voimme edes jollakin tavalla yrittää ennustaa tulevaa.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ed. Kallio kysyi näistä yhdistymisavustuksista,
tulevatko ne riittämään. Näyttää siltä,
että ne rahat, joita yhdistymisavustuksiin on varattu,
eivät aivan tule riittämään. Mutta
silloin kun Paras-laista päätettiin, päätettiin
myös, että jos näin käy, niin
tämä loppuosa tullaan kattamaan kuntien yleisestä valtionosuudesta,
ja kun tämä jaksottuu useammalle vuodelle, niin
kovin isoa leikkausta ei vuosittain tähän kuntien
yleiseen valtionosuuteen tule tapahtumaan.
Ed. Rantakangas ja ed. Tölli puhuivat tästä valtionosuusuudistuksesta,
ja se on selvää, että meidän
pitää pystyä löytämään
sellainen järjestelmä, joka ottaa nykyistä paremmin
huomioon erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet. Sinänsä uudistustyö etenee
aivan aikataulussa. Vuonna 2010 uusi järjestelmä astuu
voimaan, mutta voi sanoa, että ihan helppoa ei järjestelmää ole
nykyisestä kehittää.
Ed. Salo kysyi sitä, mikä olisi sellainen
indikaattori, jota kaikki uskoisivat, ja kyllähän
meillä on nyt näitä indikaattoreita.
Kun tällä hetkellä tilanne on se, että koko
maan tasolla kuntien vuosikate ylittää nettoinvestointien
tason ja vielä muutama vuosi sitten vuosikate ei riittänyt
edes poistoja kattamaan, niin kyllähän tämä taloustilanne
on selkeästi parantunut muutaman vuoden takaisesta ja tätä ei
voi kiistää. Mutta siellä taustalla on
tämä eriytymiskehitys, jonka itsekin nostin puheenvuorossani
esiin.
Ed. Feldt-Ranta viittasi siihen, että kuntien talous
tulee lähivuosina kiristymään. Näin
tulee tapahtumaan, kun katsotaan tämän vaalikauden loppupuolta,
ja sen vuoksi kannattaisi niitä negatiivisia adjektiiveja
säästää vähän
sinnekin. Tiedämme, että näkymät
eivät tästä tule ainakaan kovin paljoa
paranemaan. Mutta ensi vuosi on poikkeuksellisen hyvä vuosi
juuri verotulojen kehittymisen ja erittäin isojen valtionosuuskorotusten
vuoksi. Siinä mielessä ensi vuosi on poikkeuksellinen,
mutta siellä on tämä eriytymiskehitys.
Sitä pitää joka lauseessa ilman muuta
korostaa.
Ed. Hoskonen kysyi tästä elinkeinotoiminnan edistämisestä.
Luotan ministeri Mauri Pekkariseen tässä. Siinä mielessä voin
nukkua yöni rauhassa. Mutta ed. Hoskonen on aivan oikeassa, että juuri
elinkeinotoiminnan kehittämisellä varmistetaan
se, että kuntien verotulokehitys on myönteistä.
Vain sitä kautta pystytään sitten osaltaan
varmistamaan myöskin tämä palveluiden
rahoittaminen.
Ed. Paajanen kysyi, miten saisi kunnat suostumaan yhteistyöhön.
Kyllä meillä tämä Paras-puitelaki
velvoittaa kunnat joko liitoksin tai sitten yhteistoiminta-alueita
muodostamalla siihen, että täytetään
nämä puitelain kriteerit. Luotan siihen, että ensi
vuoden aikana saamme kaikki kunnat tälle Paras-uralle,
mutta totta kai selonteon yhteydessä on sitten mahdollisuus
tarkastella tilannetta, jos on käynyt niin, että emme
tässä tavoitteessa olekaan onnistuneet.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kunnille ei löytynyt valtiovarainministerin
lupaamia palkankorotusten kompensaatiorahoja, ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa
nimenomaan valtio osallistuu nyt entistä pienemmällä osuudella
lisämenoihin. Tässähän on itse
asiassa näkyvillä Tehy-kriisin aikana esittämämme
näkemys ideologisesta ristiretkestä julkisen terveydenhuollon
perustan murentamiseksi. Yksityisiä palveluja tutkitaan
toimikunnissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansanterveystyön
puolella kurjistuminen kärjistyy. Itse asiassa valtiovarainministeri
on ollut hyvin rehellinen tänään, koska
hän on kytkenyt tämän vakausohjelman
tavoitteen ja perusteet itse asiassa julkisten menojen karsimiseen
aivan selkeästi äskeisellä esiintymisellään.
Tässähän on käymässä niin,
että samalla kun valtiontalouden ylijäämä muodostuu
vakausohjelman laskelmaa suuremmaksi, menokurista tullaan pitämään
tiukasti kiinni.
No, tässä päästään
sitten valtiovarainministerin tavoitteeseen elikkä ylijäämä voidaan
käyttää tuntuviin verokevennyksiin, kuten
täällä eilen keskustelussa aika monen
puheenvuorossa itse asiassa oltiin näkevinäänkin,
ja tämä on tietysti selvä lopputulema,
koska valtiovarainministeri katsoo, että ei ole niin sanotusti
varaa hyvinvointimenojen lisäämiseen, ja se on
häneltä poissuljettu vaihtoehto. Kunnat nimenomaan
niitten peruspalvelujen tuottajina ovat tässä nyt
välineenä tälle kurjistamiselle ja valtion
hoitajuudelle.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän todella rohkeana sitä, että tällaisessa
tilanteessa kunnille osoitetaan nettomääräisesti
750 miljoonaa valtionosuuksia lisää. Maailmanmarkkinatilanne
on, aivan kuin valtiovarainministeri totesi, aika ja hyvinkin epävakaa.
Yhdysvalloissa esimerkiksi taantuma-sanan käyttö on
lisääntynyt voimakkaasti, ja Saksassa talouden
kehitystä ennakoiva luottamusluku on heikoin
viiteentoista vuoteen. Kotimaassa yksityinen kulutus nojaa
pitkälti velkarahaan, mikä kehitys ei tietenkään
voi jatkua.
Ihmettelen myös sitä, että täällä nyt
sosialidemokraattien suunnasta on tuotu esiin, että jo
ennen vaaleja ajettiin eläkeläisten verotuksen alentamista.
On hyvä, että tälle linjalle on nyt tultu.
Ihmettelen, miksei sitä ole hoidettu silloin, kun sosialidemokraatit
olivat tätä ongelmaa luomassa ja sen puutteen
havaitsivat ennen kaikkea Eero Heinäluoman valtiovarainministerikaudella.
Sitten nostaisin esiin autoverotuksesta tämän teknisen
ongelman, että meillä on parhaillaan 11 000
autoverovalitusta, joista 7 000 päätyy Helsingin
hallinto-oikeuteen ja on pitkälti lakitekninen kysymys,
että näitä valituksia ei enää tulisi.
Kyse ei ole niinkään verotuloista, (Puhemies:
Aika!) vaan asia täytyisi lakiteknisesti säätää uudelleen.
Terveisiä siitä.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Autoveron alennus oli hyvä asia. Näin saadaan
autokanta uusittua ja päästöt vähemmäksi.
Mutta täällä ministeri kertoi, että perintövero uudistuu.
Se on hyvä asia sekin, mutta nämä suuret
omaisuudet olisi voinut sieltä rajata ulos. Nyt samat piirit
saavat varallisuusveron pois ja sitten tulee perintövero
ja tuplajättipottia tulee sinne. Kun ottaa huomioon, että kerroitte,
että eläkeläisiä oikeudenmukaisesti
kohdellaan, no, ei minun mielestäni niin ole. Jos 500 euroa
saa, vähän yli, jyväskyläläinen
kansaneläkkeellä oleva ihminen ja sille 20:ta
euroa tarjotaan, niin kaukana se on oikeudenmukaisuudesta, mitä muille
jaetaan. Mutta työttömäthän
maksavat kaikista eniten veroa niistä tuloistaan.
Kerroitte täällä, että USA:n
asuntomarkkinaluototukset ovat aiheuttaneet epävarmuutta EU:ssa
ja näin. Kysyisin ministeriltä, ovatko suomalaiset
eläkeyhtiöt luotottaneet USA:n asuntomarkkinoita.
Onko teillä tietoa? Voivatko suomalaiset olla rauhallisia
eläkkeittensä puolesta? Onko sinne sijoitettu?
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten tässä on nyt moneen
otteeseen — myönteistä kyllä — voitu todeta,
Suomen taloudella menee kaiken kaikkiaan hyvin. Työllisyysaste
paranee, mutta vastaavasti sitten myös rakennetyöttömyys
on monella tavalla monella alueella hyvinkin silmiinpistävää.
Monilla aloilla on jo vaikeuksia saada riittävästi
ammattitaitoista työvoimaa. Tästä ehkä seuraakin
yksi talouspolitiikan jopa keskeisimpiä kysymyksiä sitten:
millä keinoin voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaan,
jotta sekä ammatillinen ja alueellinen tarjonta kohtaisivat
kasvavan kysynnän. Kysyisinkin ministeri Kataiselta, millä tavalla
hallituksessa tätä problematiikkaa on pohdittu,
mitä keinoja kaiken kaikkiaan tähän on mietitty.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei ole hallituksella yhtään
kyllä semmoista jouluhenkeä, joulumieltä,
kun ajatellaan näitä kaikkein heikompiosaisia
ihmisiä. Työmarkkinatukilaiset tässä saavat
laittaa sitten hampaansa tuonne naulaan, tekohampaat sinne, koska
velliruokia joutuvat syömään, ei ole
hirveän paljon kokkareita seassa. Kyllä se näin
tapahtuu. Energiaverot nousevat ja ruuan hinta nousee.
Sitten kun kuunteli tätä ministeri Kataisen
puhetta siitä, miten kohdellaan työttömiä,
kun tiedetään ihan hyvin, jotta kuitenkaan kaikille
ei tulla saamaan työtä, niin minä en
usko, että semmoista hallitusta tähän
maahan tulee, jolloin meillä on iso porukka vielä,
joka joutuu elämään väkisin
näiden pienien etuuksien turvin ja toimeentulotuella, joka
on vielä huonompi. Sitten kun ministeri vielä julistaa
tuommoista porvarien ilosanomaa, niin minusta se on siinä mielessä törkeätä tässä
vielä joulun
alla. Se tarkoittaa, että tässä yhä jyrkemmät
vastakkainasettelut tulee Suomessa olemaan, ja ei toivoisi ihan
oikeasti niin olevan, koska nyt tähän mennessä on
pyritty rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa (Puhemies: Minuutti
kulunut!) yhteistyössä, mutta tässä ministeri
lietsoo tämmöistä niin kuin eriarvoa.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokous päättyi
lauantaina Balilla ehkä paremmin kuin uskallettiin odottaakaan
ja sinne päätöslauselmaan kirjattiin,
että teollisuusmaiden päästövähennysten
pitäisi olla suuruusluokkaa 25—40 prosenttia jo
ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Kun tiedetään,
miten haastavia nämä tavoitteet ovat, niin kysyisin
ministeri Kataiselta, pitäisikö meidän
harkita sitä, että vastaisuudessa myös
veroja käytettäisiin enemmän ilmastopolitiikan
työkalupakin osana.
Nyt ensi vuodelle päätetty 300 miljoonan euron
energiaveropaketti on tietysti kannatettava ja hyvä, mutta
sehän on vain alle prosentin koko talousarvion loppusummasta,
ja te olette itsekin kuvaillut sitä, että se lähentelee
lähinnä inflaatiotarkistusta. Olisiko tämä verotuksen
välitarkastelu oikea paikka palata myös ympäristöveroihin
ja tarkastella sitä, tarvittaisiinko niihin joitakin tarkennuksia?
Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla on valtiovarainministerille kysymys.
Ihan alkuun jäi mieleen se, kun hän puhui 2,5
prosentin inflaatiovauhdista. Kun minä olen taas puhunut
3,5—4,5 prosentista, niin onko siinä pikkasen
optimismia?
Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen puhuu hyvin usein kannustavuudesta,
ja pohdin sitä, voisiko tätä soveltaa
myös kuntien osalta. Täällä monessa
puheenvuorossa on pohdittu niitä ongelmia, joita kuntatalouteen
liittyy. Meidän mielestämme oikea lähtökohta
olisi tehdä sellaisia ratkaisuja, että kuntien
riippuvuus valtiosta vähenisi, että kunnat itse
kykenisivät rahoittamaan suuremman osan palveluistaan.
Mutta tämä ei voi tapahtua itsestään,
vaan siihen on annettava myös välineitä.
Yksi hyvä keino olisi kuntien verotusoikeuden vahvistaminen.
Vielä viime talvena tällainen pyrkimys oli vahvasti olemassa.
Nyt linja näyttää olevan toinen. Hallitus
tuo maksu-uudistuksen, jolla se perii rahoja takaisin kunnilta.
Ministeri Katainen, olisitteko te valmis tähän
kuntien rahoituspohjan vahvistamiseen?
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jokainen valtiovarainministeri vuorollaan,
olipa hän kuka hyvänsä, tuskastelee sitä,
että rahat eivät riitä. Minä voin
auttaa helpostikin valtiovarainministeri Kataista. Meillä on
käytössä matalapalkkatuki, määräaikainen
tuki vuosina 2006—2010, jolla annetaan toistasataa miljoonaa
euroa vastikkeetonta tukea työnantajille, tarveharkinnatonta
ja vastikkeetonta tukea, sellaista tukea, joka vääristää palkkamekanismia,
joka myönnetään sillä perusteella,
että maksettava palkka on riittävän alhainen.
Oletteko te valmiit luopumaan tästä tuesta, koska
tämän tuen tulokset ovat aivan surkeat, mitättömät?
Ei ole voitu osoittaa, että yhtään uutta
työpaikkaa on syntynyt, ja silti valtion kassasta jaetaan
tällä perusteella toistasataa miljoonaa joka vuosi.
Se on suunnilleen sama summa, minkä te osoitatte naisvaltaisten
matalapalkka-alojen palkkaratkaisun tukemiseen, mutta päinvastaisilla
perusteilla. Siellä on tavoitteena nostaa palkkoja. Tällä tuella
te haluatte niitä laskea.
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille tästä tiiviistä analyysista
ja kiitos myöskin eilisestä vakausohjelman käsittelystä.
Surullistahan se oli, että oppositio ei halunnut viimeisiä lukuja
analysoida, vaan halusi käydä budjettikäsittelyn
eriksensä, vaikka oli tuoreimpia lukuja tarjolla.
Nythän työn verotus ei nouse, se on hyvä asia, mutta
jatkossa tietysti pyritään varmaan tasaiseen työveron
alentamiseen. Tätäkin oppositio kritisoi eilen,
ja olisin tietysti kysynyt oppositiolta, minkähänlainen
viesti eduskunnasta tulisi, jos sanottaisiin, että työn
verotus tulee tulevaisuudessa nousemaan. Voisitte myöskin
vastata siihen.
Veroja tasaisesti alentamalla synnytetään
lisää yrittäjyyttä, synnytetään
aloitteellisuutta, synnytetään työn tarjontaa,
synnytetään sitä hyvinvointia. Kysyisinkin,
ministeri Katainen, teidän käsitystänne — kun
vuodesta 2010 lähtien ollaan alentamassa ilmeisesti työn
verotusta, se on vähän yli miljardi — mikä teidän
tämänhetkinen käsityksenne on ja erityisesti
mikä käsityksenne on marginaaliverotuksen alentamisesta.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkan edellistä debattipuheenvuoroani,
jossa totesin, että tietyn tyyppisissä kunnissa
opetustoimen valtionosuudet vähenevät ratkaisevasti.
Nyt näissä kunnissa muun muassa kiinteitä kustannuksia — otan
kiinteistökulut esimerkiksi — ei voi samassa tahdissa
pienentää kuin oppilasmäärä vähenee,
eli syynä on muun muassa perusopetuslaki. Kouluverkkoa
ei voi harventaa niin nopeasti kuin toisaalta sitä tulisi
harventaa, eli tätä kautta rasitetta tulee vielä lisää kunnille.
Mutta kahteen asiaan erittäin lyhyesti, ensinnäkin
näihin erittäin suuriin valtionosuuksiin. Jokainen
tässä salissa tietää, että melkoinen
osa siitä on kunnille kuuluvaa rahaa, joka on ollut lainassa
valtiolla. Viittaan kuntien ja valtion kustannusjaon tarkistukseen.
Ja aivan lopuksi energiaverojen korottamiseen liikenteen puolella.
Suhteellisesti suurimman osan näistä maksavat
niitten alueitten asukkaat, jotka asuvat syrjässä kasvukeskuksista,
joitten on pakko käyttää autoa, ei ole
julkista liikennettä, ja joitten tulotaso on keskimääräistä pienempi.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kannustavuus on todellakin tärkeä näkökulma
kunta—valtio-suhteessa.
Ja ed. Feldt-Rannalle haluaisin todeta sen tosiasian, jonka
hänkin hyvin tietää, että Paras-hankkeessa
nimenomaan hyvin keskeinen lähtökohta on ollut
se, että muodostetaan taloudelliselta kantokyvyltään
ja asukasluvultaan riittävän vahvoja peruskuntia,
joilla on mahdollisuus myöskin nimenomaan osoittaa voimavaroja
tulevaisuuden kannalta keskeisiin hankkeisiin, elinkeinopolitiikkaan.
Tämä elinvoimaisuuden nostaminen on ehkä tässä Paras-hankkeessa
kenties jäänyt todella liian vähälle
huomiolle. Sitä kannattaa pitää todellakin
esillä.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari, se viesti voisi olla palvelujen
parantaminen. Sitä varten niitä veroja kerätään.
Nyt te olette tuomassa kuntien asiakasmaksujen noston ja keräätte
ne rahat pois. Siinä on kunnille ja kuntien asukkaille
aika ikävä viesti. Kyllä se nyt niin
on, että kun tämä vertailupohja tulee
näistä kustannuksista samaksi ensi vuonna, niin
sen jälkeen tämä valtionosuusprosentin
lasku tarkoittaa sitä, että valtio maksaa vähemmän
kuntien menoista kuin aiemmin. Olihan tämä nyt
mielenkiintoista kuulla, että kun kunnat onnistuvat yhdistymään,
mitä me nyt varmaan valtaosa täällä toivomme
ja olemme sen vuoksi lainkin säätäneet,
niin siitäkin luvattu korvaus vähennetään
yleisestä valtionosuudesta eli pienennetään
kuntien tuloja, maksatetaan muilla kunnilla korvaus siitä,
että kunnat ovat yhtyneet. Tämä on kyllä ihan
ennenkuulumatonta, mutta ihan samaa tasoa kuin tämä asiakasmaksujen
valtionosuuden ryöstäminen.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Feldt-Ranta toi täällä esille
SDP:n kuntaveromallin, joka edellisen hallituksen aikana kuopattiin
keskustan toimesta silloisen ministeri Heinäluoman esille
nostamisen jälkeen. Tämähän
tarkoittaa sitä, vaikka se kauniiksi kuorrutetaan, että kuntien
väliset erot kasvaisivat. Vauraat kunnat pystyisivät
hoitamaan palvelut ja rahoittamisen, mutta köyhät
ja heikon tulopohjan kunnat menettäisivät. Samalla
valtionosuusjärjestelmä romuttuisi ja tultaisiin tilanteeseen,
että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Tässä mielessä SDP-ryhmän sisältä tulleissa
puheenvuoroissa on kyllä valtavan suuri ristiriita. Ymmärrän
ed. Kallion vilpittömyyden heikkojen kuntien talouden osalta,
mutta ed. Feldt-Ranta taas käytti toisen suuntaisen puheenvuoron,
joka vei tätä ajattelua siihen, mikä torpattiin
viime kaudella, silloisen ministeri Heinäluoman esitykseen.
Keskusta torppasi sen ja tulee nytkin torppaamaan, jos sitä aiotaan
esillä pitää.
Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut monessa yhteydessä,
että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki on voimassa
eikä sitä tulla muuttamaan ja edellinen eduskunta
sen lain täällä hyväksyi. Sen
11 § käsittelee valtion ja kuntien rahoitussuhteita,
ja siinä todetaan selvällä suomen kielellä:
"Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion
rasitukseksi." Eli peräänkuulutan tätä kuntien
verotusoikeuden vahvistamista ja kuulisin erittäin mielelläni,
mitä mieltä valtiovarainministeri Jyrki Katainen
on tästä voimassa olevasta laista ja sen edistämisestä tässä Paras-uudistuksessa.
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoiselle ed. Erkki Virtaselle haluan kommentoida,
että suosittelen kansantalouden peruskurssia näissä asioissa.
Olin koko ajan sanomassa, että synnytetään
veronalennukset, synnytetään lisää työtä,
lisää hyvinvointia, sitä kautta saadaan
myöskin lisää hyvinvointipalveluja. Kuten
eilen vakausohjelmassa sanottiin, jos tuotannon kasvuvauhti nousisi
yhden prosenttiyksikön korkeammaksi, kasvaisi tämä julkisen
talouden ylijäämä 4,5 prosenttiin, minkä seurauksena
saisimme myöskin näitä hyvinvointipalveluja.
Asia on niin yksinkertainen: täytyy ensin ansaita, ennen
kun voi kuluttaa.
Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari otti edellisessä puheenvuorossaan
esiin vakausohjelman. Tietysti me kaikki pyrimme talouskasvuun ja
nopeuttamaan talouskasvua. Siitä varmaan tässä salissa ollaan
yksimielisiä, mutta kyllä kannattaisi joskus suhtautua
kriittisestikin esimerkiksi vakausohjelmaankin. Uskotteko te, ed.
Jaskari, että veroaste tämän hallituskauden
aikana putoaa 2,3 prosenttiyksikköä, mikä oli
aivan keskeinen oletus tässä vakausohjelmassa
ja puolestaan perustui oletukseen, että kulutus vähenisi
ja tätä myöten välillisten verojen
tuotto alenisi? Ei ainakaan hallitusohjelman mukaan näin
tule tapahtumaan, koska tuloverojen kevennykset eivät läheskään ole
tätä 2,3:a prosenttiyksikköä.
Ne ovat ehkä noin prosenttiyksikön. Eli todellakaan
ei kaikkea pidä niellä kritiikittä.
Sitten vielä haluaisin kysyä ministeri Kataiselta:
Kun elokuun alusta on tarkoitus korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelumaksuja, niin nämähän jos mitkä kohdistuvat
kaikkein kipeimmin pienituloisiin ja paljon sairastaviin. Eikö tässä kannattaisi
ottaa aikalisä siksi aikaa, kunnes hallitus on saanut valmiiksi
(Puhemies: Aika!) minimitoimeentuloa koskevan uudistuksensa?
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Niiden yhdeksän vuoden aikana,
jotka olen ollut kansanedustaja, vuodesta 1984 olen ollut kunnallispolitiikassa,
en huomaa koskaan olleen niin suurta näkemyseroa kuntien talouden
tilanteen kehittymisestä kuin tällä hetkellä on
hallituksella ja oppositiolla. Minä en ollut eilen keskustelemassa
tästä kirjasta, mutta nyt, kun siihen on tänään
tutustunut, niin pääoppositiopuolue lisää äänestyksissään
tällä loppuviikolla kuntien valtionosuuksia 600
miljoonaa euroa, 600 miljoonaa euroa samanaikaisesti, kun valtio
antaa sinne ennätysmääräiset
yli 750 miljoonaa euroa ja verotulojen kasvu on suurempi kuin koskaan
Suomen historian aikana, jos otetaan inflaation vaikutus mukaan,
kun palkkasummat kasvavat. Milloinkaan Suomen historiassa eivät
näin paljon nouse kuntien verotulot yhtenä vuotena
ja seuraavina kahtena vuotena ja valtionosuudet samanaikaisesti.
Samanaikaisesti pääoppositiopuolue heittää sinne
600 miljoonaa euroa. Minä olen pitänyt tähän
asti demareita ihan vastuullisena porukkana, ihan vastuullisena
porukkana, mutta nyt en käsitä enää,
mikä teihin on mennyt. (Puhemies: Aika!)
Toinen varapuhemies:
Tässä, jos hallitukselle jäi jotain
vastattavaa, niin valtiovarainministeri Katainen, kokoava vastauspuheenvuoro
5 minuuttia, sen jälkeen puhujalistaan.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Kiitoksia, herra puhemies! Voisin oikeastaan jatkaa tuohon ed.
Salon puheenvuoroon. Jos yksi eduskuntaryhmä esittää lisäyksiä,
joka on siis puolueen virallinen lisäyslista, ei yksittäisten kansanedustajien,
1,3 miljardia euroa elikkä noin 8 miljardia markkaa, niin
ei voi muuta sanoa kuin että se ajattelu on ohutta yläpilveä.
Ei yksikään puolue tähän mennessä Suomen
historiassa ole koskaan vastaavan kaltaiseen floppiin todennäköisesti
syyllistynyt. (Ed. Rajamäki: Mestari itse puhumassa!) Tämä on
näin, te tiedätte sen itsekin, mutta olkoon tämä nyt
sitten.
Veronkevennyksistä ed. Rajamäki totesi, että hallitus
tavoittelee veronkevennyksiä, ja tulkitsin näin,
että se oli niin kuin huono asia. Minä olen yrittänyt
nyt saada tolkkua sosialidemokraattien veropuheista. Teidän
puheenjohtajanne on sitä mieltä, että veroja
alennetaan liikaa toisaalla ja palkansaajien verotusta pitäisi
alentaa enempi. Elikkä te olette kannattaneet lisää palkkaveroalennusta.
Hyvä!
Sitten te olette kannattaneet lisää perintöveroon
alennusta. Sitten te olette tukeneet meitä autoverossa
ja eläkeverossa. Mutta sitten te olette vastustaneet kulutusverojen
ja ympäristöverojen nostoa. Eihän tästä nyt
pääse minkäänlaiseen tolkkuun.
Teidän linjanne on ollut se, että veroja pitää alentaa
enempi kuin hallitus tekee. Palkkaverossa me tulemme tulevina vuosina
olemaan samaa mieltä. Me tulemme alentamaan palkkaverotusta
sen takia, että se lisää työllisyyttä,
ja kuten me kaikki muut, ehkä pois lukien vasemmistoliitto,
olemme todenneet, kun palkkaveroa maltillisesti alennetaan, se lisää verotulotuottoa,
kuten
nyt on nähty. Tämä on todistettu muutaman
viime vuoden historiassa, ja Suomessa tähän on
vielä varaa.
Se ei pidä paikkaansa, mitä täällä todettiin, että sosiaali-
ja terveyspuolelle ei tulisi lisää. Tämä hallitus
lähtee siitä, että tämän
vaalikauden aikana valtionosuudet on mitoitettu sille tasolle, että esimerkiksi
16 000 uutta hoitajaa voidaan palkata. Jos kunnat tekevät
jotain muuta, se on niiden asia, mutta valtionosuudet on määritelty
tälle.
Samaten, niin kuin täällä nyt on
sanottu, tulee nettomääräisesti 755 miljoonaa
euroa kuntatalouteen. Tämä on fakta. Sekin on
fakta, että kunnat ovat nyt ja tulevaisuudessa erittäin
tiukoilla, mutta siihen ei mikään julkinen raha
auta yksin. Me tarvitsemme palvelurakenteen uudistamisen ja kuntarakenteen
uudistamisen, ja siinä tarvitaan meitä kaikkia,
varsinkin niitä edustajia, jotka ovat omissa kunnissaan
kunnanvaltuutettuina. Palkkakustannusten kompensaatio, 5,2 prosenttia.
Sitä korotettiin, elikkä tulee reilu kompensaatio
kuntapuolella.
Perintöverosta täällä oli
joitakin huomioita. Totean vaan sen, että tämän
päätöksen jälkeen 80 prosenttia
Suomessa perinnöistä on verovapaita, mikä tarkoittaa,
että tavallisten suomalaisten ihmisten perinnöt
ovat verovapaita. On siellä joku vauraampikin ihminen,
mutta 80 prosenttia on verovapaita, ja ne, joitten perintö ei
ole, eivät ole niitä pienituloisimpia, vaan he
ovat niitä suurituloisimpia ja he maksavat jatkossa veroa.
Ovatko eläkerahastot sijoittaneet Amerikan epäterveille
lainamarkkinoille? Semmoista tietoa minulla ei ole, ei myöskään
Suomen pankkien kohdalta, elikkä Suomen rahoituslaitosten
ja eläkevakuutuslaitosten pitäisi olla minun käytettävissäni
olevien tietojen mukaan aika hyvässä jamassa tässä suhteessa.
Miten koulutuspaikkatarjontaa tai osaavaa työvoimaa
ja työn tarjontaa maakunnissa lisätään?
Yksi keino on toisen asteen ammatillisen koulutuksen lisääminen,
oppisopimuskoulutuksen lisääminen elikkä tämmöinen
työhön johtavan koulutuksen parantaminen ja sitten
aivan yrittäjyys. Ei meillä oikeastaan muuta keinoa
ole kuin yrittäjyys, ja siihen nämä veroratkaisut
toivon mukaan kannustavat.
Energiaverojen korotuksiin: niitä ei jatkossa tämän
300 miljoonan lisäksi ole nyt tällä hetkellä luvassa,
ei ole suunnitteilla.
Inflaatio tullee olemaan 2,5 prosentin luokkaa, ja tämä on
aika lailla yleinen kansainvälinen arvio Suomen kohdalta.
Katsotaan, mihin se asettuu, mutta tähän me luulemme
sen jäävän.
Kuntien veropohjan vahvistaminen: Jos tutustuu ihan perusasioihin,
niin huomaa sen, että muun muassa verotuksen kevennys kompensoidaan
kunnille täysimääräisesti ensi
vuonna. Näin tulee jatkumaan myös jatkossa. Se,
mistä voisi keskustella, on yhteisöveron kuntaosuuden
vahvistaminen. Mutta sen sijaan yleisen tuloveron siirtämistä valtiolta
kunnille minä en kannata. En pidä sitä kauhean
järkevänä.
Mutta, puhemies, minä luulen, että tässä taisivat
olla ehkä keskeisimmät asiat.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Vielä lyhyesti. Kysymys on pitkälti
myöskin arvovalinnoista. Te olette arvovalintanne kyllä esitellyt.
Esimerkiksi joku perusvähennys vastaa osaa siitä mittavirheestä,
mikä pelkästään tuloveroarviossa
on ollut. Kysymys on siitä, miten suunnataan voimavaroja,
pannaanko sitä kaavamaiseen, romanialaiseen velanmaksuun
vai hoidetaanko sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusturvaa tässä maassa.
Siilinjärven torillakin kaivataan, kun työstä ei
ole tietoa.
Herra valtiovarainministeri, teidän vakausohjelmanne
lähtee siitä, että kokonaisveroasteen
arvioidaan laskevan tällä vaalikaudella 43,1:stä 40,8
prosenttiin. Tämä on historiallinen 2,3 prosenttiyksikön
lasku. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, eikä se
perustu pelkästään nykyisen hallitusohjelman
verolinjauksiin. Siis kyllä täytyy sanoa, että tämä varmasti
selittää sitä tavoitetta, minkä te
olette asettaneet vakausohjelmalle, siis vaikuttaa siihen, että julkisia
menoja ja kuntien perusturvaa (Puhemies: Minuutti!) voidaan leikata.
On aivan varmaa, herra valtiovarainministeri, että vuoteen
2050 ulottuvan jänteen otto vakaushommaan aikaansaa
vielä raekuuroja ja heinäsirkkoja tähän
kansaan, mutta (Puhemies: Aika on täyttynyt!) ei tällä tavalla pidä käsitellä perusturvaa.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä esitän jälleen kerran
ja nyt ihan lyhyen ajan sisällä toisen kerran
sen kysymyksen. En tiedä, onko tämä kysymys
niin kiusallinen valtiovarainministerille vai onko yli 100 miljoonaa
euroa vuodessa pieni raha, tämän määräaikaisen
matalapalkkatuen aikana yli 0,5 miljardia euroa, joka annetaan täysin vastikkeetonta,
tarveharkinnatonta tukea työnantajille, kun ei
ole koko kokeilun aikana voitu osoittaa, että sen tuen
ansiosta olisi syntynyt yhtään uutta työpaikkaa.
Aiotteko te jatkaa vuoteen 2010 tätä kokeilua,
joka on täysin tehoton ja jota muun muassa EK on vastustanut?
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä perintöveron
osalta viitattiin, että kysymys olisi rikkaiden suosimisesta.
Näen täysin päinvastoin. Tämän
elinkeinotoimintaan liittyvän sukupolvenvaihdosten veronkevennyksen
osalta en nyt tässä ota kantaa, se on elinkeinopolitiikkaa,
perusteltua sellaista, mutta toisaalta kun yksi viidesosa tai yksi
neljäsosa perinnönsaajista enää maksaa
perintöveroa, niin on syytä kysyä, vaikka
kyse olisikin rikkaista perinnönsaajista, onko se enää oikein,
että yhtä näinkin pientä osuutta
kansalaisista kohdellaan näin eri tavalla kuin muita perinnönsaajia.
Siksi olisi syytä harkita perintöveron poistamista
kokonaisuudessaan.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Olen tyytyväinen valtiovarainministeri Kataisen
toteamuksesta, että hän ei ole kaivamassa tätä edellisen
valtiovarainministerin Heinäluoman kuntaveromallia sieltä valtiovarainministeriön
arkistosta, vaan ne saavat siellä arkistossa pölyttyä ja
jäädä historiaan. Tämä oli
teiltä hyvä kannanotto, joka vastaa hallituksen
yhteistä näkemystä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Aivan loppuun kiitoksia hyvästä keskustelusta edustajille.
Tässä on syytä oikaista, kun ed.
Rajamäki tuossa totesi, että hallitus on asettanut
tavoitteeksi veroasteen alentamisen vakausohjelmassa. Se kannattaa
nyt oikaista, että hallitus ei vakausohjelman tavoitteita
aseta, vaan ne tehdään vakiintuneiden EU-standardien
mukaan virkatyönä. Ja se, miksi veroasteen arvioidaan
alenevan, johtuu siitä, että velkavetoisen kulutuksen
arvioidaan pysähtyvän tai vähenevän.
Tämä on varmasti ainakin vastuullisten ihmisten
toive, etteivät suomalaiset ylivelkaantuisi, koska puolella
suomalaisista ei ole velkaa, puolella on, ja niillä, joilla on,
on todella paljon, enemmän kuin säästöt
koskaan. Näin ollen tämä vaikuttaa kulutuksen
pienenemiseen ja sitä kautta erityisesti arvonlisäverotuottoihin.
Samoin eläkeläisten määrän
kasvaminen suhteessa palkansaajaväestöön
pienentää verotuottoa, koska eläkkeet
ovat aina pienemmät kuin palkkatulot.
Mitä tulee matalapalkkatukeen, me pidämme sen
kokeilun voimassa sinne asti, kun se on arvioitu kestäväksi,
ja katsomme, mitkä sen tulokset ovat. Me uskomme, että Suomessa
on paljon tekemätöntä työtä,
jota ei kannata teettää, mutta työntekijöitäkin
olisi. Tämä on yksi kokeilu. Saman tapainen kokeilu
on ensimmäisen työntekijän palkkauksen
tuki, joka alkaa nyt ensi vuoden aikana, ja kokeilemme silläkin
keinolla, voisivatko yksin yrittävät ihmiset kyetä palkkaamaan enemmän
ihmisiä ja tasaamaan heidän kustannuksiaan ensimmäisen
ja toisen vuoden aikana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Vakauskeskustelussa eilispäivänä kunnioitettu valtiovarainministeri
totesi näin: "Euroissa hallituksen tavoitteeseen pääseminen
edellyttäisi 2:ta miljardia euroa suurempaa valtiontalouden
ylijäämää. Mittaluokka on kutakuinkin
sama kuin vuodelle 2008 arvioitu valtionvelan lyhennys." Siis toisin
sanoen siellä on aukko. Tämä on mielenkiintoinen
2 miljardia euroa, koska se sattuu olemaan kaikissa laskelmissa
harmaan ja mustan talouden kitaan mennyt osuus, se, joka eduskunnan
päättämien verolakien mukaan olisi pitänyt veroina
kantaa niiltä, jotka verovelvollisia ovat. Aikaisemmasta
poiketen on ollut hyvin mielenkiintoista todeta, että sekä ministeri
Katainen että ministeri Brax ovat suhtautuneet tämän
harmaan talouden torjuntaan varsin positiivisesti ja olleet valmiita
näitä asioita edistämään.
(Ed. Salo: Konnien kannalta negatiivisesti!) — No, näin. Meidän
kaikki sympatiamme ovat konnien puolella, ja heille käy
nyt erinomaisen huonosti. — Sen sijaan ministeri Holmlund
ei kyllä paljon toiveita antanut. Kun hän ei edes
tiennyt sitä, mitä hallitusohjelmassa näistä asioista
lukee, niin se ei kyllä kovin hääppöistä kuvaa
antanut. Se oli ensimmäinen tämmöinen
vähän kuplan puoleinen, mitä täällä on
puhjennut viime viikkojen aikana.
Arvoisa puhemies! Verotus-lehdessä oli juuri erittäin
mielenkiintoinen selvitys siitä, millä tavalla
verohallinnossa nämä asiat makaavat. Se oli ensinnäkin
siinä mielessä mielenkiintoinen, että verohallinto
on sillä tavalla osoittanut haluaan niin sanottuun nokanvalkaisuun,
että on sallinut sisäisesti näitten asioitten
tutkimisen, sen, minkälaisia verotarkastuksia oikeastaan
tehdään. Virallisissa asiakirjoissa verohallinnossa tämän
jutun mukaan harmaan talouden tarkastukset ovat hallinnon painopistealue
ja näin on ollut jo vuosikymmenen ajan. Elikkä siis
toisin sanoen olisi pitänyt tapahtua hyvinkin paljon tässä asiassa.
Mutta se, mikä on mielenkiintoista: harmaan talouden
tarkastusmäärä on jatkuvasti alentunut, ja,
mikä pahinta, muun tarkastustoiminnan verotarkastuksista
suuri määrä on täysin tyhjiä. Tässä todetaan
muun muassa näin, että mikäli harmaan
talouden tarkastukset jätetään laskelmassa huomioimatta,
tyhjien verotarkastuskertomusten määrä kohoaa
niin sanotuissa normaaleissa kohteissa lähes 70 prosenttiin.
Alueellisesti tämä on aika mielenkiintoinen asia,
nimittäin tyhjien verotarkastusten määrä on
koko maassa siis tuo noin 70 prosenttia, mutta Uudellamaalla määrä on
noussut lyhyessä ajassa 50 prosentista 80 prosenttiin,
mikä osoittaa sitä, että tässä joku mättää pahemman
kerran.
Tästä jutusta käy myöskin
ilmi, kuka antaa tarkastusmääräyksen,
se on tarkastusjohtaja, ja analyysissä todetaan, että verotarkastajaa
saatetaan jopa painostaa hallinnon taholta lukumääräisiin tavoitteisiin
laadun sijasta tuntematta mitään vastuuta väärin
kohdennettujen tarkastusten vuoksi rehellisen yrittäjätoiminnan
kilpailuneutraliteetin menettämisestä. Elikkä siis
toisin sanoen verohallinto itse asiassa tämän
jutun mukaan toimii roistojen hyväksi.
Arvoisa puhemies! Tässä on nyt todella nokanvalkaisun
aika. Kaikki mahdolliset argumentit puhuvat sen puolesta, että vihdoin
nyt konnat on saatava kuriin, harmaan ja mustan talouden taival
Suomessa pitää saada päättymään
ja rahat pitää saada valtion varastoon.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä on
paikallaan tarkastella muutamalla sanalla Suomen talouden näkymiä ja
niitä toimenpiteitä, joilla Suomi haluaa varmistaa
sen, että talouden kasvu pysyy myönteisenä niistä uhkatekijöistä huolimatta, jotka
kansainvälisessä taloudessa on olemassa.
Voi ensinnäkin todeta sen, että Suomen talouspolitiikalla
on saavutettu hyviä tuloksia. Meillä talouden
kasvu on ollut nopeampaa kuin monissa monissa muissa Euroopan unionin
jäsenmaissa. Meillä on Suomeen syntynyt runsaasti
uusia työpaikkoja. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana
meillä on syntynyt 50 000 uutta työpaikkaa.
Se on valtavan hieno saavutus, johon on voitu vaikuttaa työllisyys-
ja talouspolitiikalla, veropolitiikalla ja niillä omilla
tekijöillä, joilla kotimaista kysyntää on
lisätty ja myöskin investointiedellytyksiä parannettu.
Tulevien vuosien kannalta on äärettömän
tärkeää, että me toteutamme
uudistuksia, jotka lisäävät erityisesti
elinkeinoelämän kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla,
parantavat yrittäjyyden edellytyksiä, lisäävät
meidän osaamispotentiaalia, ja tässä mielessä hallitusohjelman
panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat myönteisiä,
ja ne näkyvät myös täällä talousarviossa.
Me tarvitsemme myös toimia, joilla parannetaan edelleenkin
tuottavuutta, huolehditaan siitä, että erityisesti
julkisen sektorin kilpailukykyä pystytään
vahvistamaan, ja tässähän ovat hankkeina
muun muassa tämä kunta- ja palvelurakennehanke
ja tuottavuusohjelma. Ne ovat sillä tavalla välttämättömiä,
että me voimme tulevien vuosikymmentenkin aikana huolehtia
perusturvasta ja palveluista koko maan alueella.
Me tarvitsemme myös uudistuksia, joilla lisäämme
kannustavuutta erityisesti sosiaaliturvan osalta. Tässä on
menossa valtavan merkittävä hanke ministeri Hyssälän
johdolla, jossa arvioidaan koko sosiaaliturvajärjestelmä ja
sen kehittämistarpeet nimenomaan kannustavuuslähtökohdasta
ja toisaalta perusturvan vahvistamislähtökohdasta.
Meillä on toteutettu työvoima- ja elinkeinoministeriön
kokoaminen. Uusi ministeriö tähtää nykyistä parempaan
ja tehokkaampaan yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaan
sekä tehokkaampaan työllistämispolitiikkaan.
Tässä mielessä on erittäin kummallista
vasemmistoliiton puolelta tuleva arvostelu hallituksen uusia konsteja
ja uusia toimenpiteitä kohtaan, joilla pyritään
juuri niihin erityiskysymyksiin panostamaan, jotka on havaittu liian
korkean työllistämiskynnyksen osalta. Tässä mielessä matalapalkkatuki
on kannatettava väline, samoin kuin ensimmäisen
vieraan työntekijän palkkauksen helpottaminen
ja monet muut toimenpiteet. Nyt tarvittaisiin vasemmistoliitonkin
puolelta rakentavia uusia ehdotuksia, miten tähän
työllisyystilanteeseen ja työvoiman ja tarjonnan
ja kysynnän kohtaamiseen voitaisiin vaikuttaa, ei vain
hallituksen politiikan arvostelua, vaan uusia avauksia ja innovaatioita.
Se tietysti on oppositiolle vähän vaikeaa, koska
hallituksen peruslinja on hyvä ja kannatettava ja vaikea
on sieltä parempia esityksiä löytää.
Arvoisa puhemies! Kuntapolitiikasta voi sanoa sen, että kyllä täysin
myönnetään se tosiasia, että kuntien
väliset erot ovat aikamoiset ja ne haasteet nimenomaan
aluekehityksen osalta ovat tuntuvat. Sen takia tarvitaan toimia,
joilla esimerkiksi valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan
erityisolosuhteet ja olosuhdetekijät, palvelutarpeen lähtökohdat
niin, että valtionosuusjärjestelmä tasaa
riittävällä tavalla kuntien välisiä tuloeroja.
Tarvitaan myöskin parhaimpien käytäntöjen
levittämistä, minkä hankkeen ministeri Kiviniemi
on asettanut. Se itse asiassa ratkaisee paljon paljon enemmän
vielä sitä, miten tehokkaasti palvelut jatkossa
tuotetaan, kuin pelkästään kuntarajojen
muutokset tai niissä tapahtuvat ratkaisut, joita on aika
paljon tapahtunut. Parhaimmat käytännöt,
tehokkaimmat käytännöt, niitten levittäminen
koko maan alueelle, on tärkeää ja tietystikin
tämän Paras-hankkeen muu hyvä hoito ja
eteenpäinvienti, joka on täällä hallituksen
työlistalla. Elikkä yleinen talouskehitys tulee
vaikuttamaan merkittävästi kuntien rahoitukseen,
sitten valtionosuusjärjestelmän oikeudenmukaisuus
ja sitten kunnan palvelutuotannon tuottavuus ja siellä tapahtuvat
kehittämistoimenpiteet.
Puhemies! Näillä eväillä on
hyvä mennä eteenpäin, ja uskon, että tuloksia
tulee ensi vuoden aikana myös tällä tärkeällä sektorilla.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa ed. Rantakangasta siitä,
että viime kaudella vasemmistoliitolla oli ihan oma työllisyyspoliittinen
ohjelma. Olin sitä laatimassa, ja siinä oli mukana
se, ja se oli myöskin meidän ryhmämme kanta,
että vasemmistoliitto tukee sitä mallia, että ensimmäisen
työntekijän palkkaus helpottuu, koska Suomessa
on kuitenkin niin iso osa pienyrittäjiä, jotka
pitkään miettivät sitä, uskaltavatko
mennä sen kynnyksen yli ja palkata sen ensimmäisen
työntekijän. Sen lisäksi meillä olivat työllisyysperusteiset
investointimäärärahat hyvin keskeisessä osassa,
koska niillä voidaan helpottaa vaikeimman rakennemuutoksen
alueitten kuntia ja siellä toimivia yrityksiä.
Teillähän nyt oli pyrkimys sitten lähes
lakkauttaa nämä työllisyysperusteiset
investointimäärärahat, mutta koska näitä rakennemuutoskuntia
ja -alueita tuli niin paljon nyt, niin sitä rahaa ei palautettu sille
tasolle, mistä se leikattiin, mutta sitä lähdettiin
kuitenkin kasvattamaan.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Mustajärvi lähestyi
lopussa tosiasioita todeten, että tämän hallituksen
agendalla on nopea reagointi rakennemuutospaikkakuntien erityisolosuhteisiin.
Siinä tarvitaan nopeaa reagointia, jota tämä hallitus on
kyllä hyvällä tavalla osoittanut. Tarvitaan
rahaa myöskin niihin investointeihin. Tässä mielessä esimerkiksi
ministeri Pekkarisen toiminta on ollut todella kiitettävää,
mutta myös koko hallitus ansaitsee tuen. Oli hyvä kuulla,
että vasemmistoliittokin on uusia innovaatioita kehitellyt,
ja on hyvä, että tuotte niitä esille
positiivisessa mielessä hallitusta tukien.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteiden
muutokset ovat hyvin suurelta osin perusteltuja ja välttämättömiä,
koska valtionosuuden perusteena käytettävät
laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat seuraavat
aikaisempaa paremmin palveluiden toteutuneita kustannuksia. Kuntien
valtionrahoituksen kokonaisuutta tarkastellen nykyinen hallitus
on toiminut kuntien kannalta edullisesti. Valtiovarainministeriön mukaan
kaikkien toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen indeksikorotukset
mukaan lukien on vuonna 2008 yhteensä 755 miljoonaa euroa. Vastaava
luku kuluvalle vuodelle oli 476 miljoonaa euroa.
Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa osaltaan myös kuntien
verotulonmenetysten kompensointi. On todella myönteinen
asia, että veronkevennysten aiheuttamat kuntien verotulojen
menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti
tulevana vuonna, kun sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia
nostetaan verotulojen vähennystä vastaavasti.
Valtion talousarvioesitykseen sisältyvässä peruspalvelubudjetissa
on ennakoitu kunta-alan palkkaratkaisun vaikutuksia, joiden mukaan
ratkaisu ei tuo oleellista muutosta myönteiseen kuntatalouden
kehitykseen.
On kuitenkin muistettava, että valtionosuusprosentit
eivät kuvaa valtion osallistumista yksittäisen
kunnan peruspalveluiden rahoitukseen. Kunnille eri sektoreilta maksettavat
valtionosuudet voivat vaihdella kunnittain varsin voimakkaasti.
Kuntien oma tuottavuushakuinen toiminta on ensiarvoisen tärkeä talouden
tasapainon tekijä. Omista ponnisteluista huolimatta yksittäisten
kuntien taloudelliset erot ovat huomattavia ja kuntien mahdollisuudet
varautua palkkaratkaisuun vaihtelevat suuresti. Siitä syystä hallituksen
jo päättämät valtionosuuksien
lisäykset sekä harkinnanvaraiset avustukset ovat
edelleen välttämättömiä.
Niiden merkitys kuntien eriytymiskehityksen kiihtyessä vain
korostuu.
Arvoisa puhemies! Paras-hankkeen pyrkimys on tehostaa kunnallisten
palveluiden tuottamista. Siinä tapauksessa kunta-alan työntekijöiden osuutta
ei voida ohittaa. Kunta-alan eläkepoistuma vuoteen 2025
mennessä on yhteensä 270 000 henkeä,
mikä on 55 prosenttia kunta-alan työntekijämäärästä.
Tuosta määrästä vanhuuseläkkeelle
jää yli 190 000 henkilöä ja
työkyvyttömyyseläkkeelle 80 000
henkilöä. Kuntalaisten palvelutarve ei ole vähenemässä.
Pikemminkin ikääntyminen tuo mukanaan erityisesti
sosiaali- ja terveyssektorin alalle uusia sisällöllisiä ja
määrällisiä vaateita.
Mistä tulevaisuuden kunta-alan työntekijät
sitten saadaan? Kunta-alan palkankorotuksilla on merkitystä,
ja sukupuolten tasa-arvon nimissä naisvaltaisten alojen
työllistäjillä on vielä tekemistä palkkatasa-arvon
saavuttaakseen. Työvoimapulan torjumiskeinot
keskittyvät henkilöstövajeen
paikkaamiseen sekä tuottavuuden kasvuun. Työvoiman
rekrytointia koti- ja myös ulkomailta tarvitaan.
Työperäisellä maahanmuutolla
asiaa ei kuitenkaan ratkaista varsinkaan lyhyellä aikavälillä,
sillä perusteellinen kotouttaminen vaatii vuosia aikaa.
Työssäjaksaminen ja sen tukeminen vaativat työhyvinvoinnin
kehittämistä. Kokonaisuudessaan kuntatyön kuvaa
ja sisältöä on uudistettava ja kuntien
vetovoimaisuutta työnantajana lisättävä.
Tuottavuuden kasvu vaatii kunnilta uusia toiminta- ja tuotantotapoja.
Teknologinen kehitys sekä yhteistyö kunnan sisällä ja
kuntien välillä ovat nyt Paras-hankkeen myötä kuntaliitosten
ohella työn alla. Tuloksiakin alkaa kohta näkyä.
Myös palvelujen ulkoistaminen on monin tavoin hyväksi
todettu palvelujen järjestämisen vaihtoehto. Työntekijöiden
vähetessä toimintojen on tehostuttava ja teknologian
on edettävä. Työnteko rationalisoituu.
Miten käy palvelujen kysynnän ja rahoitusvastuiden?
Uhkana on, että kunnallisten palveluiden laatu heikkenee
ja vauraampi väki siirtyy yksityissektorin asiakkaaksi.
Kuntien toimittamien toimeenpanosuunnitelmien uusintakierroksilla pitäisikin
painottaa henkilöstömuutoksiin varautumista, siis
edellyttää kunnilta henkilöstöstrategian
tekemistä. Kunta-alan ammatteihin tulisi varautua myös
riittävien alan opiskelupaikkojen myötä.
Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on monilla toimillaan
kyennyt vastaamaan kuntatyöntekijöiden riittävyyden
ongelmaan, muun muassa palkankorotuksin sekä ratkaisullaan
valtionosuuksien suhteen. Kuntatyöntekijöiden
riittävyyteen on kuitenkin edelleen kiinnitettävä vakavaa
huomiota ja huolehdittava siitä riittävän voimakkaasti
ja riittävän ajoissa.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuntia pistetään tulevaisuudessa
tiukalle. Tuottavuuteen julkisilla aloilla on pakko kiinnittää huomiota.
Kuten eilen jo mainitsin, nykytahdin jatkuessa tarvitsisimme vuonna
2020 jo 70 prosenttia työväestöstä palvelemaan
toisiamme julkisella sektorilla, jos mitään ei
tehtäisi.
Menojen kasvun hillinnässä tärkeimpiä ovat kunta-
ja palvelurakennehanke, kuten tuossa edellä kuulimme, sekä valtion
tuottavuusohjelma, jonka toteuttamista hallitus jatkaa. Haluan lyhyesti
todeta, että kuntatalouden kiristyspolitiikassa yskä on
ymmärretty. Kiitos ministeri Kiviniemelle siitä,
että hän on lanseerannut parhaiden käytäntöjen
mallin, ettei kaikkien tarvitse keksiä pyörää uudelleen.
Me tulemme uudistamaan kunnissa toimintatapoja ja hakemaan parhaita
käytäntöjä. Tulemme luomaan
mittareita toiminnan arvioimiseksi. Tulemme uudistamaan rakenteita
ja tekemään liitoksia.
Kunnille annetaan ensi vuoden budjetissa 920 miljoonaa euroa
lisää ja nettonakin 750, mutta haluan jo etukäteen
sanoa, että se luulo, että taloustilanne niillä seuduilla,
missä huoltosuhde on kurja, helpottuisi millään
näistä toimenpiteistä riittävästi,
on väärä. Kunnat eriarvoistuvat. Niin isoja
kuntia ei olekaan, jotka pystyvät huolehtimaan itsestään,
jos elätettäviä jokaista työssäkäyvää kohti
on yli kaksi. Me tulemme talous- ja tuottavuustalkoissa tekemään
kunnissa kaikkemme, mutta valtionosuuksin ja aluepolitiikalla on sitten
hoidettava loput.
Seuraavan vuoden budjetissa edistämme työperäistä muuttoa.
Työn vuoksi hankitun toisen asunnon kulujen vähentämiseksi
on verohelpotuksia, joiden arvioidaan vähentävän
verotuottoja vuositasolla yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Minä haluaisin tuoda tähän istuntosaliin
modernia ajattelua, joka täältä eduskunnasta
tuntuu puuttuvan. Miksi hoivan yksityistämistä kasvukeskuksissa
ei suosita? Pääkaupunkiseudulle ei saada nyt tarpeeksi
hoiva-alan väkeä ja koetetaan pakottaa tai houkutella
lapsiperheet muuttamaan hoivatyöhön pääkaupunkiin.
Miksei asiaa ajatella toisin päin? Miksei houkutella tai
ohjata hoivattavia sinne, missä on työvoimaa?
Miksei siirretä päihdeyksiköitä ja
vanhusten palveluasuntoja maalle, kun ne siellä toimivat
halvemmalla ja turvallisemmassa ympäristössä?
Näin saadaan maaseudulle rahavirtoja etelän puuroutuneista
keskuksista. Myös heikommin menestyneistä alueista
on huolehdittava. Valtio on sen kasvattajaseuroillemme velkaa.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kainuun kuntien ja maakunnan yhteinen alijäämä on
edelleen vuoden 2006 lopussa 39,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa
katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan
jo reilut 50 miljoonaa.
Kuntien valtionosuuslain mukaan kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista
yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien välinen yhteistoiminta
on laaja-alaista tai se on kuntien palvelujen järjestämisen
ja taloudellisen kehittämisen kannalta merkittävää.
Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon hyvää vauhtia
toteuttaneet ja toteuttamassa osaltaan Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteet.
Ja kuntaliitoksia valtio tukee kuntajakolaissa säädetyllä tavalla,
joten hallintokokeiluunkin olisi kaivannut porkkanaa pelkän
kipeän kepin sijasta.
Tänä vuonna harkinnanvaraista valtionapua Kainuussa
sai vain Vaala. Emme me suinkaan muina Kainuun kuntina, kainuulaisina,
kadehdi Vaalaa. Hyvä, että edes Vaala sai. Mutta
Vaala on jättäytynyt hallintokokeilun ulkopuolelle,
ja syystäkin kansalaiset Kainuussa ovat kysyneet, miksi
me sitten toimimme etunenässä, edelläkävijänä ja
tienaukaisijana, jos meidän hädässämme ääntä ei
kuulla, vaan viitataan vain tuleviin vuosiin ja eduskuntakauden
loppupuolelle.
Kansalaisten usko Kainuun hallintokokeiluun on juuri nyt suurimman
kynnyksen edessä, ja se kynnys on taloudellisten vaikeuksien
vuoksi kasvamassa aina vain suuremmaksi ja vaikeammaksi ylittää.
Ja jokainen meistä ymmärtää,
että mikäli pitkien välimatkojen maakunnassa
palvelut joudutaan ajamaan taloudellisessa ahdingossa alas tai palvelut
joudutaan keskittämään, niin ei se kansalaisten
uskoa Paras-hankkeeseen tai hallintokokeilun tulevaisuuteen ainakaan
ole lisäämässä.
Lisää todella kylmää ja
jäistä vettä Kainuun ja erityisesti Kajaanin
hartioille tuli eilen, jolloin suuri työnantaja, UPM:n
Kajaanin tehdas, ilmoitti yt-neuvotteluista, niiden aloittamisesta
ja niistä seuraavista irtisanomisista ja pitkistä lomautuksista.
Tämä tulee leikkaamaan edelleen ison loven maakuntamme
veturin Kajaanin talouteen verotulojen alentumisena, mikä edelleen
vaikuttaa erittäin suurella osuudella myös maakunnalliseen
maksukykyyn.
Jätetäänkö nyt Kainuu sinnittelemään
yksinään hetkenä, jolloin vastaantulo
olisi erityisen tärkeää? Pelkät
pyhät puheet eivät kainuulaisia mieliä nostata
eivätkä sydämiä lämmitä.
Momentilla 28.90.31 on mahdollisuus huomisen äänestyksessä vielä vastata
niihin pyhiin puheisiin myös tekojen tasolla.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten muun muassa hallintovaliokunta toteaa
talousarviolausunnossaan, on kuntatalouden yleinen kehitys ollut
viime vuosina positiivinen, vaikka tämänkin salin
keskustelussa monenlaista muutakin todistusta on tämän
päivän aikana kuulunut. Mutta kokonaisuutena kuntakentälle
ensi vuosi on epäilemättä kohtuullisen
hyvä johtuen erityisesti vallitsevasta hyvästä taloudellisesta
toimeliaisuudesta ja verotulojen kasvusta. Kuntataloudet näyttävät
olevan tilapäisesti tasapainossa siitäkin huolimatta,
että uudet palkkaratkaisut sekä uuden hoivahenkilöstön
palkkaaminen tulevat kunnille kalliiksi. Mutta pitkällä tähtäimellä kuntataloudesta
on syytä olla huolissaan ja sen takia kuntia on tuettava
kaikin keinoin, jotta löydetään tulevaisuuden
haasteet, kestävä palvelurakenne ja tuottamisratkaisut.
Kuntakentän taloudelliset erot ovat erittäin suuret,
ja eriytymiskehitys, kuten todettu, vain edelleen jatkuu. Kuntien
palvelurakennehanketta ja kuntien valtionosuusuudistusta ja koko
rahoitusjärjestelmän uudistusta onkin vietävä vahvasti
eteenpäin. Valtionosuusjärjestelmä huomioi
nykyisellään melko hyvin paikalliset olosuhteet
ja palvelutarpeet useimmissa kunnissa. Kuntien kesken ja välillä kuitenkin
on suuria eroja. Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä ongelmiksi
on koettu muun muassa syrjäisyyskertoimen mekaanisuus verrattuna
todellisiin matkaetäisyyksiin palvelujentuottamispisteistä,
alueelliset heikot tulotasot ja alueellisesti keskimääräistä alhaisempi
odotettavissa oleva elinikä. Lisäksi ongelmaksi
on koettu myös opetustoimen kunnan omarahoitusosuus, jossa
kaikki kunnat osallistuvat kustannuksiin asukasta kohden samalla
rahoitusosuudella riippumatta koulutuksen järjestämistavasta.
Puhemies! Edellisessä puheenvuorossa ed. Kyllönen
todisti aivan oikein ja väkevästi Kainuun kuntien
ja Kainuun maakunnan taloudellisesta tilanteesta ja Kainuun tilanteesta
kaiken kaikkiaan. Niihin ajatuksiin on erittäin helppo yhtyä.
Valtiovarainministeriön pääluokkaan oli esitetty
talousarvioaloitteena lisärahoitusta Kainuun maakuntakokeilulle.
Tämän vuoden 2005 alusta aloitetun Manner-Suomen
merkittävimmän kunnallishallinnon ja kunnallisen
palvelutuotannon kehittämishankkeen eli Kainuun hallintokokeilun
tarkoituksena on luoda Kainuuseen rakenne, joka kykenee selviytymään
hyvinvointipalvelujen järjestämisestä myös
tulevaisuudessa.
Kuten tunnettua, Kainuun maakuntakuntayhtymälle siirtyi
vuoden 2005 alussa noin 60 prosenttia Kainuun kuntien tehtävistä eli
muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto lasten päivähoitoa
lukuun ottamatta. Selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut
on pystytty tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia
edullisemmin ja Kainuussa vuosittainen palveluiden menokehys on
pystytty rajoittamaan keskimäärin alle 4 prosentin
per vuosi. Erittäin tehokkaasta toiminnasta huolimatta
maakunnalle on syntynyt alijäämää tämän
vajaan 3 vuoden aikana noin 15 miljoonaa euroa johtuen muun muassa
siitä, että näin merkittävän
ja pysyvän organisaatiomuutoksen alkuvaiheisiin sisältyy
aina toimenpiteitä, jotka alussa tuovat lisäkustannuksia.
Kuntaliitoksia valtio tukee kuntajakolaissa säädetyllä tavalla.
Jos tätä koko valtakunnalle merkittävää Kainuun
pilottia tuettaisiin kuntajakolain periaatteiden mukaisesti, kunnilta
siirtyneen toiminnan, siis 60 prosenttia ja asukasluvun suhteessa,
avustus olisi Kainuun maakuntakuntayhtymälle yli 15 miljoonaa
euroa. Tällainen tuki olisi ollut tärkeä,
koska Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana
tavalla, josta koko maa voi hyötyä. On harmillista, että valtiovarainvaliokunta
ei löytänyt yksimielisyyttä tästä tukemisesta
vaan esittää Kainuun maakuntakokeilun tukemista
esittävän 14 miljoonan euron aloitteen hylkäämistä.
Puhemies! Lopuksi: Jatkossa on aivan välttämätöntä,
että kuntien valtionosuuslain 13 a §:n mukaista
yhteistoiminta-avustuksen osuutta kasvatetaan tulevien vuosien budjeteissa
merkittävästi nykyesityksestä eli 2 miljoonasta
eurosta. Tätä myös hallintovaliokunta
on omassa lausunnossaan esittänyt. Tältä osin
on toki myös syytä kiittää talousarviota.
(Puhemies koputtaa) Sen täydennyksestä valtionosuuslain
13 a §:n tekstiosaa täsmennettiin koskemaan erikseen
myös Kainuun hallintokokeilua.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Täällä on keskusteltu
verotuksesta, ja muutaman sanan aion edelleenkin siitä käydä keskustelua.
Tulonjako on Suomessa eriytynyt yhä enemmän.
Suurituloiset ovat pystyneet lisäämään
tulojaan merkittävästi, mutta pienituloisten tulot ovat
pysyneet lähes paikallaan. (Ed. Kankaanniemi: On se hyvä,
että joku edes!) — Niin, ed. Kankaanniemi voi
tietenkin olla tyytyväinen, koska hän kuuluu siihen
hyvätuloisten joukkoon.
Vuonna 1995—2005 Tilastokeskuksen mukaan suurituloisimman
prosentin suomalaisista tulot ovat kasvaneet 107,5 prosenttia ja
pienituloisimman kymmenyksen suomalaisten tulot ovat kasvaneet 9,7
prosenttia. Siis on valtava tuloerojen kasvu tapahtunut. Tämä on
tietenkin johtunut monesta eri syystä. Yksi on tietenkin se,
että täällä pienituloisimman
kymmenyksen joukossa on paljon sosiaaliturvan varassa olevia ihmisiä,
työttömiä, sairauspäivärahalla
olevia, äitiyspäivärahalla olevia ja
opiskelijoita ja osittain myöskin eläkeläisiä.
Sen sijaan täällä suurituloisimpien joukossa
on optioita saavia johtajia ja suurten omaisuustulojen saajia. Tämä tuloerojen
kasvu on ollut todella nopeaa, ja sitä on erityisesti kiihdyttänyt
myöskin veroratkaisu.
Varallisuusveron poistosta 2005 Verohallituksen tilastojen mukaan
yli 300 000 euroa tuloja saavat saivat hyötyä 32,7
miljoonaa euroa. Siis tämä kaikista rikkain osa,
yli 300 000 vuodessa ansaitsevat. Jos katsotaan yli 100 000
euroa ja siitä ylöspäin ansaitsevia,
niin he saivat tästä varallisuusveron poistosta
hyötyä lähes 70 prosenttia. Elikkä tämä kohdistui
todella suurituloisiin ja kaikista suurituloisimpiin, varakkaimpiin
ihmisiin. Tämä oli täysin vastikkeeton
lahjoitus Suomen rikkaimmille.
Jos katsotaan palkkaveron verotusta sitten, niin siinä myöskin
tämä sama kehitys on jatkunut vuodesta toiseen.
10 000 vuodessa ansaitseva osa-aikatyöntekijä hyötyy
ensi vuonna veronalennuksesta 23 euroa elikkä vajaat 2
euroa kuukautta kohti, pienituloinen osa-aikainen työntekijä.
Sen sijaan 100 000 euroa vuodessa ansaitseva hyötyy
jo 489 euroa. Jos katsotaan tätä nettotulon muutosta
prosentuaalisesti, niin tämä pienituloinen osa-aikatyöntekijä saa
0,23 prosenttia nettotulohyötyä, mutta yli 100 000
euroa ansaitseva 0,49 prosenttia nettotulohyötyä. Elikkä myöskin
nettotulohyötynä prosentuaalisesti laskettuna
suurituloiset hyötyvät eniten myöskin
ensi vuoden veroratkaisusta. Ja niin kuin totesin jo aikaisemmin,
nämä aikaisemmat veroratkaisut ovat olleet saman
tyylisiä ja niissä ovat jatkuvasti suurituloiset
hyötyneet enemmän, ja kaiken huipuksi tuli tämä varallisuusveron
poisto kaikista rikkaimmilta.
Täällä ei ole valtiovarainministeri
Katainen paikalla, mutta edelleenkin haluan puhua eläkeläispuolisoiden
verotuksesta. Eläkeläispuolisolle on täysin
sama, johtuuko se eläkepolitiikasta vai veropolitiikasta,
mutta joka tapauksessa eläkeläispuoliso joutuu
maksamaan määrätyissä tuloluokissa
enemmän veroa kuin vastaavan tulon saava palkansaaja. Tämä ei
siitä muutu, nimittäin verona se peritään
tältä eläkkeensaajalta eikä siinä puhuta
siitä, että tämä olisi eläkepolitiikkaa.
Näin ollen on mielestäni virheellistä puhua siitä,
että nyt kaikki eläkeläiset pääsevät
vähintäänkin samalla verotuksella kuin
palkansaaja. Osan, noin 240 000 eläkeläispuolison,
verotus on edelleenkin kireämpi. Kaikista kirein verotus
on tietenkin työttömällä, joka
ei hyödy mitään näistä veronalennuksista,
koska kunnallisverotuksen perusvähennystä ei korotettu.
Ilkka Viljanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! En ota kantaa sen enempää verotukseen. Totean
vain, että hallituksen linjaukset ovat aivan oikean suuntaisia
olleet jo edellisessäkin hallituksessa hyvin pitkälle
ja myöskin nyt. Se on selvää, että aina
löytää kritisoitavaa verotuksen suhteista,
mutta jos toinen saa prosenttiosuudella 500 euron korotuksen palkkaan
ja toinen 100 euron korotuksen, ei ole mitenkään
mahdollista, että olisi semmoinen verotusjärjestelmä,
jossa tämä 500 euroa palkankorotusta saanut saisi
nettona saman verran kuin 100 euroa korotusta saanut.
Kun nyt entinen kunta- ja alueministeri Manninen on täällä salissa
ja olen 20 vuoden ajan ollut kunnallisessa päätöksenteossa
mukana ja äärimmäisen innostunut tästä kunta-
ja palvelurakenneuudistuksesta, täytyy todeta edelliseltä hallituskaudelta,
että ed. Manninen olisi ansainnut erityisen kuntahallintomitalin
siitä työstä, minkä hän
teki kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteen edellisellä hallituskaudella.
Tuoreesta ministeriön ja Kuntaliiton aluebarometristahan,
joka tänään on julkistettu, ilmenee selvästi,
että kuntien taloudellisen tilanteen arvioidaan, niin kuin
hyvin tiedämme, kiristyvän lähivuosina,
vaikka yleiset kehitysnäkymät ovatkin vielä hyviä.
Huolimatta näistä heikentyneistä talousnäkymistä kuntien
verotulojen ennustetaan kasvavan ainakin tänä ja
vielä ensi vuonnakin selvästi koko maassa.
Toisaalta tämä aluebarometri ei tue sitä syytöstä,
että kuntapäättäjät
kikkailisivat omissa kunnissaan pikkupolitiikalla, sillä barometri osoittaa,
että päättäjät korostavat
edelleenkin palvelurakenteen uudistamista keskeisenä keinona
tasapainottaa kuntataloutta.
Myöskin kuntien yhdistymisiin suhtaudutaan myönteisesti.
Syksyn kyselyssä hieman yli puolet vastaajista arvioi oman
kunnan tekevän yhdistymispäätöksen
tulevina vuosina. Tämän lisäksi neljännes
uskoo liitokseen jopa jo kolmen vuoden kuluessa.
Saimme eilen seurata uutisia ympäri kansallista Suomea,
kun kuntien valtuustoissa käytiin keskustelua ja onneksi
joissain tehtiin myöskin päätöksiä uusien
ei pelkästään palvelurakenteiden vaan
myöskin hallinnon rakenteiden tulevaisuuden uudeksi linjaukseksi.
Kuntataloushan meillä on kestoaihe. Sieltähän
arkipäivän elämää paljon
säädellään lain kautta tulevien
kuntien velvollisuuksien ja kuntalaisten etuuksien kautta. Ne lait
tietenkin poikivat täältä valtionhallinnosta.
Heikot tarvitsevat perussuojan, jonka valtio on määritellyt
lailla, ja kunnat sitä sitten toteuttavat. Tuppaa vaan
olemaan niin, että monet lait antavat mahdollisuuden siihen,
että ne, jotka eivät oikeasti tarvitsisi apua,
käyttävät lain suomaa oikeutta hyväksi
ja vievät ehkä resursseja niiltä, joiden
vuoksi laki on tehty, eikä tämä ihminen
tässä toimi lain mukaan väärin
muuta kuin ehkä moraalisesti.
Toivonkin, että sosiaaliturvan uudistus vahvistaa heikkojen
asemaa ja veisi mahdollisuuksia ja ennen kaikkea halua pois niiltä,
jotka enemmän voisivat kantaa vastuuta itse itsestään ja
osallistua kannustavan yhteiskunnan entistä parempaan rakentamiseen.
Arvoisa puhemies! Toivon, että vaikka täällä ei
ministereitä ole, he ovat varmasti saatesanoja saaneet
niin tänään kuin muinakin päivinä,
että kunta- ja palvelurakenneuudistus saatetaan loppuun
ja siinä hallitus tarvitsee kaikkien meidän tuen.
Tiedämme hyvin, että tarpeet ovat erilaiset ympäri
maata, mutta kuitenkin tavoitteen pitää olla se,
että elinvoimaiset maakunnat palvelevat tasapuolisesti
kuntalaisia, ollaan sitten missä päin Suomea tahansa.
Kannustan hallitusta viemään tuon edellisen hallituksen
aloittaman uudistuksen rohkeasti päätökseen.
Vapaaehtoisuus on se ensimmäinen tie, mutta toisaalta tarvitaan
myöskin voimakasta ohjausta täältä valtionhallinnon
tasolta.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Se on mukava kuulla, että kotikaupungin
valtuuston edustaja täällä on hyvin pitkälti
asioista samaa mieltä kuin minä, niin että voimme
edustaa täällä joukkovoimaa. Ehkä en
ole niin vallan ilahtunut ja innostunut pelkästä kuntapolitiikasta, enemmänkin
ihmisläheisestä politiikasta sinänsä.
Johtunee kai koulutuksestani.
Olen hieman varovainen kuitenkin tämän sosiaali-
ja terveydenhuollon hankkeen etenemisen suhteen. Kun Paras-hankkeesta
puhutaan, haaste on suuri. Meidän täytyy muistaa,
kun Paras-hankkeesta puhutaan ja palveluista puhutaan, että sosiaali-
ja terveydenhuollon osuus kuntien käyttökustannuksista
on noin 53 prosenttia ja alalla työskentelee yli puolet
kuntien henkilöstöstä ja kuitenkin terveyspalvelut
koskevat, saa sanoa, jokaista suomalaista.
Myös kotikaupungissamme opetus- ja sivistystoimen valtionosuudet
vähenevät 53 prosenttia, joten varmasti haasteita
löytyy, ja toivon, että niihin löytyy
ratkaisut. Koska Lahdesta on moni uudistus päässyt
alkuunsa, niin en usko, että nujerrumme tämänkään
tosiasian alla.
Tässä pääluokassa käsitellään
hyvin laajasti yhteiskuntaa koskevia asioita. En käy niitä kertaamaan.
Täällä ministeri Katainen kävi
jo hyvin läpi eläkkeensaajien verotuksen oikeudenmukaistamisen
siltä osin kuin verotus on ollut korkeampaa kuin tulonsaajilla,
palkansaajilla normaalisti. Ministeri Katainen kävi myös
läpi autoveron uudistuksen, joka on mielestäni
hyvä. Tietenkin olisin voinut toivoa, että siinäkin
olisi vielä pientä hienosäätöä ollut
muutamissa kohdissa, kuten esimerkiksi isojen perheautojen kohdalla jne.,
mutta uskon, että niihinkin löytyy ratkaisu myöhemmin
ajan kuluessa. Ja tietenkin, mikä on parasta mielestäni,
on perintöveron uudistuminen. Siitä on käyty
täällä hyvä keskustelu, ja siitäkään
en näitä hyviä puolia, joita ministeri
toi esille, käy täällä enää kertaamaan.
Mutta koska pidän ihmisläheisestä politiikasta
ja katson, että kansanedustaja on alueensa edunvalvoja,
haluan tuoda esille muutamia käytännön
esimerkkejä, jotka valitettavasti eivät ole johtaneet
vielä tässä budjetissa siihen, että ne
olisivat toteutuneet, mutta uskon, että tämä hallitus pystyy
edistämään näitä hankkeita
jopa ihan toteutukseen saakka, vaikka ministeri täällä omalta
osaltaan ei kovin vihreää valoa näille
hankkeille antanut. Kyseessä on nimittäin sellainen
hanke kuin uusi oikeustalo Lahden käräjäoikeudelle.
Nykyiset tilat ovat täysin sopimattomat käyttöön,
ja siellä tarvitaan kiivaasti uusia, asianmukaisia tiloja.
Valitettavasti rahaa tähän hankkeeseen ei todellakaan
ole löytynyt, mutta työtä sen eteen tehdään.
Toinen asia, joka on ihan turvallisuusseikka, on se, että Hämeenlinnassa
tarvitaan uusi poliisi- ja oikeustalo ihan välttämättä,
koska tämänhetkiset poliisilaitoksen tilat ovat
jopa vaaralliset. Ne eivät mielestäni enää vastaa
tämän päivän yhteiskunnan työolosuhteita.
Ja kolmanneksi toivoisin, että huumekoirien hankintaan
ja koulutukseen löytyisi eduskunnan talousarviosta lisäresursointia,
koska katson, että huumekoirien työ tuo säästöjä sitten
muille elämänaloille ja ne haukkuvat hintansa.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön momentista
kun puhutaan, niin verot ovat ansaitusti saaneet tässä keskustelussa
suurimman huomion. Tämä tulevaisuuteen suuntautuva
sinivihreä hallitushan on jo päättänyt
toteuttaa lukuisia erinomaisia verouudistuksia, ja nyt budjettilaeissa
niistä säädetään.
Keskeistä on luonnollisesti työn verotuksen keventäminen
edelleen, nyt ensi vaiheessa kuluttajahintoja vastaavasti, jotta
verotus ei kiristyisi ja suhdannetilanteen vääjäämättä muuttuessa kannustaisi
edelleen työhön.
Tämä autoverouudistus osoittaa selvää edelläkävijyyttä hallitukselta.
Vero määräytyy jatkossa ajoneuvon päästöjen
mukaan niin ajoneuvon hankinnassa kuin sen käytössäkin.
Eläketulojen verotustahan kevennetään,
kuten tässä debatissakin jo tuli esille, niin,
että käteenjäävä tulo
ei missään tuloluokissa ole pienempi kuin mitä palkkatyöstä ansionsa
saavat saavat käteen. Käytännössä tämä tarkoittaa enimmillään
sitä, että eläkeläisten verotus
kevenee jopa 600 euroa vuodessa.
Hallituksen esittämä perintöverouudistus
on oikea askel paremman verotuksen suuntaan. Kolmannesta veroluokasta
luopuminen tuo muun muassa avopuolisoille merkittävästi
turvallisuutta puolison kuoleman varalle. Lasten ja aviopuolison
perintöverosta vapaan osuuden rajan moninkertaistaminen
on uudistus, joka omalta osaltaan on palauttamassa kansalaisten
luottamusta verotuksen kohtuullisuuteen. Kun kaiken kaikkiaan perintöverosta
vapautuu joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia perinnönsaajista,
niin mielestäni tulevina vuosina on vakavasti harkittava
sitä, että perintövero poistettaisiin
myös tämän lopun pienen osan kohdalta.
Vaikka kyse onkin suuremmista perinnöistä, niin
verotuksen johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus tätä edellyttää.
Myös tietyt veronkorotukset ovat tarpeen, ja siksi
energiaveroja on syytä korottaa myös ympäristösyistä ja
alkoholiveroa myös terveyssyistä. Omalta osaltaan
nämä veronkorotukset myös tasapainottavat
budjettia.
Tuossa aiemmin jo debatissa sivuttiin ajoneuvoverotuksen ongelmallisuutta.
Samoin sitä käsiteltiin oikeusministeriön
hallinnonalan kohdalla, kun valtiovarainvaliokunnassakin tuli esille, että Tullissa
on vireillä tällä hetkellä 11 000
tullausveroasiaa koskien maahantuotuja käytettyjä autoja
ja näistä arvioidaan noin 7 000 päätyvän käsiteltäväksi
Helsingin käräjäoikeuteen. Ratkaisematta
juttuja on peräti 3 000. Sekä lakivaliokunta
omassa kannanotossaan että valtiovarainvaliokunta edellyttivät
nimenomaan valtiovarainministeriöltä toimenpiteitä lainsäädännön uudistamiseksi
siten, että tämä verotus selkeytettäisiin,
jotta ei tarvitsisi hakea muutoksia, vaikka sitä muutoksenhakua
nyt hiljattain hallituksen esityksessä 160/2007
hieman yksinkertaistettiin. Mutta toivon todella, että valtiovarainministeriössä tähän
ongelmaan kiinnitetään huomiota ja tämä käytettyjen
autojen verotus selkiytetään myöskin.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsittelen tämän
pääluokan osalta vain kuntien tilannetta.
Hyvä talouskasvu on parantanut myös kuntien
talousnäkymiä, verotulot ovat kasvaneet jopa ennakoitua
nopeammin, ja se näkyy välittömästi
kuntien taloudessa. Tosin matalan verotulotason kunnissa se näkyy
vasta viipeellä, koska verotulon tasaus tulee kahden vuoden
viipeellä. Niinpä esimerkiksi ensi vuonna verotuloja
tasataan vuoden 2006 verotietojen pohjalta. Sitten kuntien taloudelliseen
tilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti se, että ensi vuonna
valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtion kaikkien
toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen, indeksikorotukset mukaan
lukien, on 750 miljoonaa euroa. Se on selvästi enemmän
kuin edellisenä vuonna. Nämä yhteensä vaikuttavat sen,
että kuntatalouden kokonaiskuva on kohtuullinen,
tai voi sanoa, kohtuullisen myönteinen.
Kuitenkin siihen sisältyy se, että kuntien
tilanne on varsin eriytynyt. Siitä on tänäänkin
täällä salissa puhuttu. Tähän
eriytymiskehitykseen on puututtava. Yhtäältä tämmöisenä välittömänä toimenpiteenä
on
ollut ja on edelleen harkinnanvaraiset avustukset, mutta oman merkittävän haasteensa
tämä asettaa kuntien rahoitusjärjestelmän
uudistamiselle. Niin kuin puitelaissa todetaan, uudistettaessa tätä rahoitusjärjestelmää
tulee
ottaa huomioon kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät.
Nämä totisesti ovat erilaiset johtuen erilaisista
väestörakenteista, erilaisista elinkeinorakenteista,
harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä jne.
Rakenteet monessa mielessä ovat eri puolilla maata varsin
erilaiset, ja on syytä ne tässä rahoitusjärjestelmässä ottaa
huomioon niin, että kun tämä rahoitusjärjestelmäuudistus
on toteutettu, kunnilla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet
suoriutua niistä velvoitteista, jotka niillä on.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on
puhuttu myös paljon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
Tänään tiedämme, että vuoden
2009 alusta kuntien lukumäärä vähenee
enemmällä kuin 60 kunnalla. Se on ennakoitua enemmän. Tässä mielessä kunta-
ja palvelurakenneuudistus on lähtenyt hyvin liikkeelle
eli kuntarakenteet muuttuvat.
Samanaikaisesti on todettava tämä toinen osa eli
palvelurakennemuutos. Siihen on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota.
Palvelurakenneuudistus koskettaa kaikkia kuntia, ja erityisesti
se koskettaa suuria kuntia. Palvelurakenneuudistus vaikuttaa merkittävästi
menojen kehitykseen, ja siihen meidän valtakunnassa on
pystyttävä vahvasti puuttumaan, jotta pystymme
hoitamaan keskeiset palvelut tulevaisuudessakin. Erityisesti tähän
vaikuttaa se, että meidän väestörakenteemme
varsin nopeasti muuttuu.
Kuntien menoihin vaikuttaa myös yhdellä termillä sanottuna
ihmisten hyvinvointi tai toisinpäin sanottuna pahoinvointi.
Ihmisten pahoinvointi vaikuttaa ja lisää huomattavasti
kuntien menoja. Siksi on kiinnitettävä erityistä huomiota ennalta
ehkäisevään työhön,
sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiinnitettävä huomiota
perheiden hyvinvointiin, on kiinnitettävä huomiota
syrjäytymisen poistamiseen, yleensä elämisen
edellytysten vahvistamiseen. Pahoinvoinnista aiheutuvat
välittömät ja välilliset menot
ovat kunnissa merkittävät. Esimerkiksi nopeasti
kasvanut huostaanottojen määrä on lisännyt
monissa kunnissa menoja erittäin paljon. Kaikki ne toimet, joilla
voidaan vahvistaa perheiden hyvinvointia, ihmisten omaehtoista selviytymistä elämässä,
ovat
hyvin tervetulleita ja, voi sanoa, välttämättömiä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on puhuttu
myös ihmisten omavastuun vahvistamisesta. Se ei tarkoita
sitä, että meidän tulisi lisätä ihmisten
maksuosuutta merkittävästi, että tulisi
nostaa asiakasmaksuja merkittävästi, vaan se tarkoittaa
ihmisten vahvempaa vastuuta omasta elämästään.
Se näkyy myös sitten siinä, millä tavalla
sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat.
Arvoisa puhemies! Mielestäni merkittävästi tulee
vaikuttamaan kuntien talouteen myös käynnissä oleva
perusturvauudistus, joka vaikuttaa ihmisten toimeentulon ja elämisen
edellytyksiin.
Kuntien talouteen voidaan vaikuttaa hyvin monella tavalla. Ei
riitä, että me huolehdimme siitä, että kuntien
tulopohja on kunnossa, vaan pitää pystyä vaikuttamaan
merkittävästi ja erityisen merkittävästi
siihen, että menokasvu pysyy hallinnassa. Kun me tarkastelemme
kuntien tilannetta vaikka koko 2000-luvulla, niin kuntien menokasvu
on joka vuosi ollut ennakoitua suurempi. Tämä menokasvu
meidän on saatava taittumaan ja pysymään
hallinnassa. Silloin me pystymme myöskin hoitamaan ne palvelut
tulevaisuudessa, mitkä kuntien tehtävinä ovat.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien asioiden hoitaminen
on merkittävä asia, ja uskon, että tämä kokonaisuus
pystytään tulevaisuudessakin hyvin hoitamaan.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että suomalaiset
löytävät ilon pienestäkin. Kunta-
ja palvelurakenteen uudistuksesta ei tullut odotusten mukaisesti
historiallista. Sen tosiasiallinen vaikutus jäänee
taloudellisesti vähäiseksi. Tämä johtuu
siitä, että varsinaisia kuntaliitoksia tapahtuu
suhteellisen vähän vieläkin ja vaikka
kunnat ovatkin yhtymässä, ei toistaiseksi ole
nähtävissä merkkejä isoista
hallinnollisista, rakenteellisista tai palvelujen muutoksista kuntaliitosten
sisällä.
Osasyynä on puitelain muutos, jonka mukaan henkilöstöä ei
voida irtisanoa 5 vuoteen kuntien yhdistymisen jälkeen.
Kuntaliitokset eivät siis merkittävästi
ohenna kuntien johto- ja hallintorakenteita eivätkä myöskään
muuta henkilöstörakennetta. Huomiota tulisikin
kiinnittää kuntatyöntekijöiden
eläkkeellelähdön aiheuttamiin mahdollisuuksiin.
On erittäin tärkeätä, että kuntien
henkilöstörakennetta ohjataan niin, että valtaosa
henkilöstöstä palvelee suoraan kuntalaisia.
Valtionosuuksien jatkuvasta kasvusta huolimatta näyttää siltä,
että kunnilla on taipumusta käyttää omat
tulonsa sekä lainata vielä lisää. Täällä on
opposition voimin vaadittu kunnille lisää rahaa.
Kysymys on mielestäni pitkälti myös siitä,
että kunnat itse pitävät menonsa kurissa.
Arvoisa puhemies! Monilla ja myös varakkailla kunnilla
on hoidettavanaan tehtäviä, jotka rasittavat niiden
taloutta. Tehtävät ovat yleensä lakisääteisiä,
eivätkä kunnat voi niitä jättää hoitamatta.
Viime vuosikymmenten aikana lakisääteiset tehtävät
ovat syrjäyttäneet kuntien omat vapaaehtoiset,
paikallisista tarpeista nousevat tehtävät. Kuntien
menot paisuvat muistakin syistä. Kunnan voimavarojen käyttö on
hajautunut eri toimialojen kesken. Tehtävien monialaisuus johtaa
juuri siihen, että rahojen käyttöä ei
kontrolloida tarkasti. Kuntien taloudenhoitoon tarvitaankin uusia
järjestelmiä. Menot pitää vastedes arvioida
toimintaperusteisesti, eli jokaiselle menoerälle tulee
olla tarkkaan määritelty peruste. Näin
kunnan taloudenhoitoon saadaan tehokas valvonta ja parempi ennustettavuus.
Kuntien palvelujen järjestäminen vaatisi vankkaa
talousosaamista sekä innovatiivisia palvelujen järjestämis-
ja tuottamistapoja. Kunnissa tarvitaan rakennemuutoksen lisäksi
merkittäviä toimintatapamuutoksia. Ensimmäinen
toimintatapamuutos on tiukka kuri. Ei saa olla mahdollista, että joku
kunnallinen laitos voi täysin vastuuttomasti tehdä miljoonien
alijäämäisen tuloksen, kuten eräässä länsisuomalaisessa
kaupungissa tapahtui joitakin vuosia sitten. Kuntien toiminta on pystyttävä organisoimaan
uudelleen siten, että toiminnan tuottavuus ja tehokkuus
kasvavat.
Arvoisa puhemies! Eräs tapa vapauttaa kunnat olisi
poistaa lainsäädännöstämme
joitakin toissijaisia subjektiivisia oikeuksia. Kun valtio antaisi
kunnille valtionosuutta asukasmäärän mukaan
tasoitusjärjestelmää hyödyntäen,
olisi kunnilla mahdollisuus paikalliseen aloitteellisuuteen ja omien
erikoispiirteiden mukaisiin palveluihin. Valtio on alistanut kunnat
toteuttamaan lainsäädännön mukaisia
palveluja. Tällainen kehitys ei voi pitkään
jatkua, koska kunnilta loppuvat voimavarat.
Lenita Toivakka /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on minunkin aiheeni. Kuten olemme
moneen kertaan kuulleet, kuntatalouden tila on kohentunut. Verotulot
ovat kasvaneet, ja sama kehitys näyttää jatkuvan
ensi vuonnakin. Silti negatiivisen vuosikatteen kuntia on varsin paljon,
vaikkakin niiden määrä on vähentynyt. Kuntien
valtionosuudet kasvavat ensi vuonna huomattavasti. Kaiken kaikkiaan
kunnille on luvassa yhteensä noin 755 miljoonaa euroa enemmän
kuin tänä vuonna.
Eriytymiskehitys on kuitenkin voimakasta, ja alueelliset erot
ovat suuria. Tämä heijastuu kuntien palvelutuotantoon
ja sitä kautta palvelujen saatavuuteen ja myös
laatuun. Monet kunnat, eivätkä ainoastaan pienet,
ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Onkin aivan välttämätöntä,
että kuntatalouden menokehitys saadaan hallintaan. Siihen menokehitykseen,
mikä kunnissa nyt on, ei meillä yksinkertaisesti
ole jatkossa varaa.
Kunnissa työskentelevän henkilöstön
määrä on lisääntynyt
hyvinkin paljon viime vuosina. Esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen
2006 kasvu oli 6 000 henkeä. Henkilöstön
määrän jatkuva lisääminen
ei muutoinkaan ole mahdollista. Huoli ammattitaitoisen työvoiman
saatavuudesta koskee ja tulee entistä rajummin koskemaan
myös kuntasektoria. Nyt tarvitaan aidosti tuottavuutta lisääviä toimia.
Kunnissa väki ikääntyy, suuret ikäluokat
jäävät eläkkeelle, työikäisten
määrä vähenee. Työvoimapula
uhkaa, mikä merkitsee, että verotulot vähenevät
ja toisaalta julkisen sektorin kulut erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla
kasvavat. Siksi vuosi toisensa jälkeen valtavan rahamäärän
lisääminen kuntiin palvelujen turvaamiseksi ei
ole mikään ratkaisu, ei todellakaan mikään
kestävä ratkaisu. Tämän vuoksi
pidänkin opposition esityksiä kuntien valtionosuuksien
lisäämisestä aivan vastuuttomina. (Ed. Tiusanen:
No, miten ihmiset hoidetaan sitten?)
Nyt kunnissa tarvitaan suurta remonttia, jotta palvelut voidaan
jatkossa tuottaa laadukkaasti eri-ikäisille kuntalaisille.
On aivan välttämätöntä tuulettaa
luutuneita toimintatapoja. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lähdettävä ensinnäkin ajattelemaan
joka tasolla ja sitten hakemaan joka yksikössä.
Tämä vaatii uudenlaista ajattelua kunnissa työskenteleviltä.
Vaikka kuntaa ei johdetakaan kuin yritystä, on yritysmaailmassa
hyviä oppeja myös kunnissa sovellettavaksi. (Ed.
Tiusanen: Autotehtaita!) On kehitettävä johtamista, esimiestyötä.
On saatava työntekijät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin,
ja täten voidaan parantaa myös yleistä työilmapiiriä.
Tämä on haasteellista.
Palvelusetelin laajennus esimerkiksi kotisairaanhoitoon vauhdittaa
monella paikkakunnalla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
yhteistyötä.
Yksi oma suuri haasteensa on erikoissairaanhoito. Kuntien hallinnoimien
sairaanhoitopiirien tulee jatkossa pystyä yksinkertaistamaan
hallintoaan sekä tehostamaan yhteistyötään.
Erikoistumalla ja keskittämällä tiettyä osaamista
eri yksiköihin saavutetaan säästöjä,
mutta myös hyödynnetään ja parannetaan
osaamista.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Paras-hankkeen toimeenpano on lähtenyt
hyvin käyntiin. Toivottavasti hanke etenee nyt, kun päästään
selvitysvaiheesta kunnissa tapahtuvaan työhön.
Kuntatalouden sekä kuntalaisten palvelujen saatavuuden ja
laadun turvaamiseksi Paras-hankkeen onnistuminen on aivan välttämätöntä.
Ed. Kimmo Sasi merkittiin läsnä olevaksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kansalaiset ovat viime aikoina yhä eriarvoisemmassa
asemassa myös verotuksen suhteen. Osalla kansalaisista
ei ole mitään muuta verotusmahdollisuutta kuin
maksaa tuloveroa palkastaan. Osalla on pääomaverotus
ja mahdollisuus myös spekuloida osa tuloistaan pääomaveroina,
joka on selvästi matalampi asteeltaan. Ihmiset siis jaetaan
kahtia: yhä selvemmin rikkaisiin ja köyhiin. Tuloerot
kasvavat. Niistä nyt viime aikoina on muistettu vähemmin
puhua, mutta tämä on varmasti suurin uhka suomalaiselle
yhteiskunnalle ympäristöuhkien ohella.
Hyvinvoivien ja rikkaiden ihmisten käsissähän
on käytännössä myös
valta Suomessa, ja varallisuusveron poistaminen on hyvin täsmällinen osoitus
siitä, millä tavalla tätä valtaa
sitten käytetään. Perintövero
pitää hallituksen mielestä poistaa nimenomaan
yrityksien siirtyessä perintönä, metsä-maatalousyritysten
ja yleensäkin yritysomaisuuden perintövero on
poistettava. Se asettaa jälleen perintöveron kohdalla
ihmiset eriarvoiseen asemaan, eli tavallinen työllään
elävä ihminen, joka ei siis osta, myy eikä vaihda
vaan tekee päivittäistä työtään
ja saa sillä tavalla elantonsa, maksaa perintöveroa,
mutta eivät taas nämä liike-elämän
hyvin toimeentulevat.
Täällä on puhuttu eläkepolitiikasta.
Se on paljolti veropolitiikkaa, ja se on veropolitiikkaa, että 246 000
eläkepuolisoa, siis ne puolisot, jotka saavat pienempää eläkettä kuin
puolisonsa, maksavat edelleenkin enemmän tuloistaan veroa
kuin vastaavan tulotason kohdalla työtuloa saavat ihmiset.
Siis tämä eläketulon ja työtulon
yhteen saman kaltaiseen asemaan asettaminen on jäänyt hallitukselta
kesken. En tiedä, tietääkö valtiovarainministeri
tätä vieläkään.
Keskimääräisten tulojen reaalimuutos
vuodesta 1995 aina vuoteen 2005 on rikkaimmalla, suurituloisimmalla
kymmenyksellä noussut 107 prosenttia, köyhimmällä dekadilla
vain 9,7 prosenttia. Siis ero on kymmenkertainen.
Kuntataloudesta voi tietysti sanoa, että monet kunnat
voivat katsoa, etenkin kuntien johto, sekä poliittinen
että virkamiesjohto, peiliin siinä, että raha
ei riitä terveyden- ja sairaanhoitoon, kun sitä käytetään
muuhun. Sitä ei voi kieltää, mutta toisaalta
on myös paljon kuntia, joissa olisi halua hoitaa asiallisesti
perustuslain periaatteita noudattaen asukkaansa ja myöskin
kuntalain 1 §:ää noudattaen. Siinähän
todetaan, että kunnan tehtävänä on
edistää asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
Muuta tehtäväähän kunnalla ei
lain mukaan ole, mutta ei ole rahaa siihen. Silloin valtion vastuu
viimesijaisena palvelujen takaajana astuu voimaan, ja tässä mielessä opposition
vaatimus lisätä valtionosuutta kuntien rahoituksessa
on edelleen perusteltu.
Hallituksella on ajatus, että asiakasmaksuja korottamalla
voitaisiin kuntien taloudellista ongelmaa hellittää,
eli sairaat, lapsiperheet, päivähoidon varassa
olevat tai sitä tarvitsevat maksaisivat kuntien talouden
ongelmia. Aika sairas ajatus tämä minun mielestäni.
Täällä on puhuttu kuntahenkilöstöstä.
Ymmärrän tietysti tämän, minkä ed.
Toivakka, joka ei taida kuitenkaan olla Toivakan kunnasta, täällä totesi.
(Ed. Nepponen: Toivorikkaasta kuitenkin!) — Toivakan kunnassa
on, ed. Nepponen, hyvin mielenkiintoisia kirkkomaalauksia, jos olette
joskus käynyt katsomassa. — Mutta itse tähän
asiaan. Tästä kuntahenkilöstökysymyksestä hän
totesi, että kunnilla olisi liikaa työntekijöitä,
ja sitten hän totesi samassa puheessa, että pitäisi
lisätä yksityistä sektoria sosiaali-
ja terveystoimessa. Mutta miksi kunnat eivät voisi tuottaa nimenomaan
tehokkaita, laadukkaita, varmoja, pitkäjänteisiä palveluja
terveyden- ja sairaanhoidon puolella, niin kuin ovat tuottaneet?
Mielestäni tämä puhe siitä,
että väki loppuu ja pitää vähentää kuntasektorin
toimia, on varsin ongelmallista niiden ihmisten kannalta, jotka
tarvitsevat terveyden- ja sairaanhoitoa, ja väittäisin,
että yksityiseen elinkeinonharjoitukseen — voisi
sanoa bisnekseen — pohjautuvaan sairaanhoitoon on mahdollisuus
ehkä 1 prosentilla Suomen kansalaisista. Tiedämme,
että sellainenkin yksinkertainen toimenpide kuin vaikkapa
polviproteesin asettaminen maksaa käytännössä noin 15 000
euroa, jos se joudutaan esimerkiksi tekemään molempiin
polviin, ja näin ollen tavallisilla ihmisillä ei
yleensä tuollaisia säästöjä ole,
että sieltä se 15 000 euroa löytyisi.
Mutta, puhemies, tämä tilanne ei ole verotuksen
kannalta siis kestävä, jos jatkuvasti lähdetään
myös siitä, että valtion verotuloja toisaalta pienennetään,
toisaalta meidän vastuumme ihmisten hyvinvoinnista kasvaa.
Väestön ikääntymisestä on
paljon puhuttu. Se lisää näitä vastuita.
Siis ilman verotuloja emme selviä, ainakaan ihmiset eivät
selviä.
Autoverotuksesta haluaisin lopuksi todeta sen, että se
päätös, josta täällä viime
viikolla lopulta äänestettiin, oli ympäristönäkökulmasta
huono. Se tulee lisäämään hiilidioksidipäästöjä.
Sen tulemme näkemään, viimeistään
tuossa kesäkuun vaiheessa voimme jo lukea näitä tilastoja.
Ja samalla tämäkään budjetti
2008 ei sisällä sellaisia veroesityksiä,
joilla ilmastonmuutokseen ja sen hidastamiseen pystyttäisiin
käymään käsiksi, ja se on mielestäni
meidän suurin budjettiongelmamme, se, ettei valtiovarainministeriö eikä valtioneuvosto
vielä tätä asiaa ole sisäistänyt,
että ilmastonmuutoksen haaste vaatii ratkaisukseen myös
verotuksellisia toimenpiteitä, joiden pitää olla
huomattavasti tehokkaampia kuin ne pienet värähdykset,
joita nyt on kuitenkin suureen ääneen täällä tervehditty.
Vastaavasti ei pitäisi tehdä sellaisia ilmastonmuutosta
edistäviä ratkaisuja kuin autoveron muutos vaan
päinvastaisia toimia.
Päästökaupasta tänään
puhuttiin. Siihen liittyy myös verotus hyvin vahvasti,
ja toteaisin sen, että päästöoikeudet
pitää jakaa entistä enemmän nimenomaan
vastikkeellisesti eli huutokauppaamalla. Tämä onkin
Euroopan unionin linjaus, ja Suomen pitää lähteä sitä tukemaan
ja siihen mukaan.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää ed.
Tiusasen logiikkaa, kun kuulimme, kuinka valtiovarainministeri totesi,
että peräti 80 prosenttia perinnöistä olisi
verovapaita tämän suunnitellun verouudistuksen
jälkeen ja se jäljelle jäävä jopa 20
prosenttia, ehkä joidenkin arvioiden mukaan kolmasosa,
perinnönsaajista on nimenomaan niitä rikkaita,
hyvätuloisia, ja kaikki tämä keskituloinen
ja pienituloinen suurempi joukko ja vähemmän omaisuutta
saava suurempi joukko vapautuu perintöverosta kokonaan.
Mikä on se logiikka, millä te väitätte,
että perintöveroalennus suosisi hyvätuloisia?
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä nousi esiin autoverouudistus.
Minä peräänkuulutin jo oikeusministeriön
pääluokkaa käsitellessä sitä,
että vaaditaan varmasti jatkossakin autoverotuksen osalta,
nimenomaan tuontiautojen verotuksen osalta, verotukseen uusia avauksia,
koska huolimatta eräästä menettelystä,
joka uudistaa verotusta, niin valitusmenettelyt sitovat kohtuuttomasti
oikeusministeriön toimialaa ja näin ollen vaaditaan
kyllä nyt uusia menettelytapoja. Olemme EU:n jäseniä,
ja siksi auton hinnassa pitää nähdä se
todellinen ostohinta jatkossa, jotta voitaisiin välttyä turhilta
valitusmenettelyiltä, siitä pitkästä kierteestä,
joka on näihin kohdistunut.
Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun täällä puhutaan
autoilusta, niin täytyy myös muistaa, kun puhutaan
päästöistä, hiilidioksidipäästöistä,
että 30 prosenttia niistä tulee asumisesta, ja
siitä pääsenkin sitten siihen, että kun
puhuttiin näistä säästöistä,
joita saatetaan tarvita näihin keinonivelleikkauksiin, että miten
sitten siihen suhtaudutaan, kun asuntoihin tarvitaan putkiremontteja,
parvekeremontteja, ikkunaremontteja jne.? Niihinkin ihmisten on
varauduttava, niin että kyllä me olemme niin terveydenhuollon
suhteen kuin asumispolitiikan suhteen suurten haasteiden edessä.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan nopeasti ed. Nurmelle. Aivan oikein,
40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee
asumisesta ja rakennuksista kaiken kaikkiaan. Edelleen siis se,
että meidän pitäisi pystyä niiden
ekotehokkuutta parantamaan, vaatisi nimenomaan parempaa budjettia.
Siellä puuttuu nimenomaan ympäristöministeriön
pääluokassa rahaa näihin.
Autoverotuksessa ongelma on se, että 80 prosentilla
nyt myynnissä olevista malleista autovero laskee. Sen takia
tulee siirtymiä yhä enemmän myös
suurimoottorisiin autoihin, enemmän päästäviin
autoihin. Tuo taso, se leikkauspiste, on siis liian korkea, se 220
grammaa kilometrillä.
Siihen, mitä ed. Kataja totesi: viittaan tähän hallitusohjelmaan,
Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, jossa todetaan tämä täydellinen
verovapaus tämän liike-elämän
puolella tapahtuvan perinnön yhteydessä kontra
muun perinnön.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt on syytä erottaa normaali perintöverotus
ja sitten elinkeinopoliittisista syistä tehtävä sukupolvenvaihdosten
helpottamiseen liittyvä verojen keventäminen.
Kun kyse todella on tältä osin, mihin viittasitte,
yksinomaan elinkeinotoiminnan jatkamisen helpottamisesta, niin minusta
ei ole syytä sillä perusteella koko perintöverouudistusta
vesittää eikä varsinkaan väittää,
että se varsinainen perintöverokevennys kohdistuisi
vain paljon varallisuutta omaaviin henkilöihin.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Katajan kommenttiin haluan kunnioittaen
todeta sen, että en väheksy hallituksen oikean
suuntaista verohelpotusta perintöveron suhteen. Mutta totean,
että tämä elinkeinoelämän
edistämisen nimellä tapahtuva verovapaus tai liike-elämän
arvojen siirtyessä sukupolvelta toiselle tai perittäväksi,
samoin kuin maatalous- ja metsätaloustilojen kohdalla,
luo sellaisen epätasapainotilanteen, johon myös
asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota nimenomaan sen
suuntaan, että siinä on niin sanotusti spekulaatiomahdollisuus,
kun voidaan rahavarat esimerkiksi suunnata tällaiseen omaisuuteen
ennen perinnön tapahtumista, perintötapahtuman
syntymistä, ja näin ollen (Puhemies: Minuutti
on mennyt!) tämä on ongelma.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! En malta olla kommentoimatta ed.
Tiusasen viimeistä puheenvuoroa, kun hän tulkitsee,
että yritysten sukupolvenvaihdon verotus olisi sellainen
normaali perintö. En ole vielä kuullut, että esimerkiksi
2 miljoonaa euroa maksavassa metallin työstökoneessa
voi asua ja sillä olisi jotain merkitystä sitten
muuta kuin tuotantovälineenä siinä suhteessa,
ja mikäli yrityksessä on rahavaroja, niin joka
kerta kun otetaan rahavaroja yrityksestä, maksetaan siitä. Silloin
on kysymys voitosta maksettavasta tulosta. Se laitetaan yrityksen
uusiin työstökoneiden investointeihin. Mutta täytyy
ilmeisesti selventää aika lailla tarkemmin tätä yritysten
sukupolvenvaihdon verotusta eduskunnan sille puolelle.
Toinen kommentti liittyy ed. Tiusaseen myöskin ja näihin
palvelukuvioihin. En tiedä, olette ammattilainen sairaanhoidon
ja terveydenhoidon puolella, mutta en tiedä, tuletteko
kysymään sitten sairaanhoitajalta, oletteko kunnallisella puolella
tai yksityisellä tai kolmannen sektorin puolella, vaan
te vaaditte hyvää palvelua. Tuskin te kieltäydytte
ottamasta hoitoa vastaan, jos se sairaanhoitaja sattuukin olemaan
yksityisellä puolella. Eikö oleellista ole hyvät
hyvinvointipalvelut? Ei ole tärkeintä, missä ne
tuotetaan, vaan että se on hyvää palvelua
oikeaan tarpeeseen.
Muutamia kommentteja tähän luokkaan valtiovarainministeriön
puolelle. Ensinnäkin työn verotuksen alentamisesta.
Olen aika huolissaan todellakin kuunnellut keskustelua sieltä vasemmalta
laidalta liittyen siihen, tulisiko todellakin tiedonanto siitä,
että työn verotusta täytyisi nostaa.
Siltä se vähän kuulostaa. Onneksi on
jo lama-ajan jälkeen ymmärretty se, että kannusteilla,
on kyse sitten palkkaverosubventiosta tai jostain siltä väliltä,
on merkitystä taloudelliselle valinnalle ja sillä on
merkitys yrittäjyydelle. Sillä on merkitys työn
tarjonnalle. Sillä on merkitystä hyvinvoinnin
puolelle, jolloin todellakin maltillista tuloveron alennusta tulee
edelleenkin jatkaa, koska se itse asiassa lisää hyvinvointia
ja sitten myöskin sitä rahaa, jota voidaan sekä julkiselle,
kunnalliselle puolelle että koko hyvinvointisektorille
tarjota.
Eilen puhuin jo sukupolvenvaihdoksen verouudistuksen tarpeellisuudesta.
En tätä kommenttia enempää siihen
puutu.
Oikeastaan kiinnittäisin uutena asiana huomiota erityisesti
Suomeen investoivan teollisuuden tarpeisiin. Tosiasiahan on, että suurimmat yritykset,
globaalit yritykset, suomalaisetkaan, eivät enää niin
paljon investoi Suomeen, kyllä tuotekehityksen puolelle,
mutta eivät välttämättä tuotannon
puolelle ja investointipainopiste on siirtynyt pienteollisuuden
ja keskisuuren teollisuuden puolelle, ja erittäin tärkeää on,
että siellä puolella investoitaisiin Suomeen ja
sitä kautta luotaisiin uusia työpaikkoja. Myöskään
se vanha ajatusmalli, mikä oli vielä 10—20
vuotta sitten, että mikäli investoidaan koneisiin,
laitteisiin, se merkitsee vähemmän työpaikkoja,
ei enää pidä paikkansa. Nyt investoidaan
joko Suomeen ja tuodaan työpaikkoja Suomeen tai investoidaan johonkin
muualle. Sen takia olisi erittäin tärkeää kiinnittää huomiota
tällaisiin, sanotaanko, investoivan teollisuuden tarpeisiin
myöskin työpaikkojen näkökulmasta
suomalaisessa yhteiskunnassa.
Oikeastaan voisin tehdä kaksi alustavaa ehdotusta.
Esimerkiksi kohtana yksi vapaammat poisto-oikeudet. Nythän
elinkeinoverolain maksimipoisto on noin 25 tai 25 prosenttia jäännösarvosta.
Sen voisi nostaa 30 prosenttiin, koska se myöskin innostaisi
investoimaan Suomeen, tuomaan Suomeen työpaikkoja. Nythän
yritettiin toiseen suuntaan tekemällä suunnitelman
mukaisia poistoja, mutta tämän voisi kääntääkin
toiseen suuntaan eli kehotettaisiin investoimaan Suomeen.
Toisaalta voisi myöskin olla olemassa oikeudenmukainen
sosiaaliturvamaksu investoivalle teollisuudelle. Perinteisestihän
se on ollut nyt korkeampi, jopa kolme prosenttiyksikköä korkeampi,
koska se on nähty, että se on automaatiovero juuri
vähentämällä työvoimaa,
ja siinä suhteessa myöskin tätä kautta
voisi tätä investoivaa teollisuutta tukea täällä Suomessa,
joka luo sitä vientipuolen tärkeää valuuttaa,
jolla rakennetaan sitten tätä kotimaista hyvinvointia.
Kysymys todellakin on, halutaanko teollinen tuotanto pitää Suomessa
ja myöskin tuotannollinen tuotekehitys.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Jaskarin kommenttiin haluaisin todeta
sen, että julkisen sektorin pitää mielestäni
olla primääristi sairaanhoidon vastuusektori ja
sairaalamaailmassa mielestäni emme tarvitse yksityisiä sairaaloita.
Se ei ole järkevää, koska se toimi, se
liiketoiminta, mikä tapahtuu sairaalamaailmassa tälläkin
hetkellä, on pörssiyhtiöiden käsissä,
joidenka tarkoituksena on tuottaa voittoa. Meidän pitää keskittää voimavarat
kunnallisen sairaalajärjestelmän vahvistamiseen,
muuten yksityinen sektori mielestäni voi tukea julkista
sektoria avohoidon puolella, ja tätä itsekin toki
olen tehnyt 20 vuotta tai enemmänkin.
Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Tiusaselle kommenteista. Myöskään
hallituksen puolella ei missään vaiheessa ole
puhuttu, että yksityistetään. Aina on
sanottu, että kunnallinen, julkinen terveydenhuolto on
se perusta, jotka täydennetään yksityisillä ja
kolmannen sektorin puolella. Mutta on erittäin tärkeää,
että löytyy sitten näitä kaikkia,
koska sitä kautta me pystymme vertailemaan, millä tavalla
hoidetaan, löydetään uusia toimintatapoja,
löydetään kenties tehokkaampia toimintatapoja
myöskin ja sitten parempaa palvelua. Siinä olemme
täysin samaa mieltä, ehkä sitten aste-erossa
olemme eri mieltä.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Tällä hetkellä talouden
tilanne näyttää Suomessa varsin hyvältä,
mutta samaan yhteyteen on todettava, että suuret uhat ja
riskit ovat olemassa, ja viittaan tässä erityisesti
Yhdysvaltojen asuntolainakriisiin ja sen vaikutuksiin Eurooppaan
ja myös mahdollisiin vaikutuksiin meille asti.
Syksyn aikana tuolla valiokunnassa on usean kerran asiasta keskusteltu
ja kyselty asiantuntijoilta ja aina on vakuutettu, että kaikki
on hallinnassa ja Suomessa ei ole mitään riskejä tältä osin, mutta
nämä arviot varmaan on syytä panna rauhoittelun
piikkiin, mikä tietysti on sinänsä tarpeellista,
mutta vakavasti on otettava se mahdollisuus, että ne vaikutukset
näkyvät myös meillä. Ja jo se,
että ne näkyvät Euroopassa, Euroopan yhteisvaluutta-alueella,
on huolta aiheuttava näkökulma. Onko euro, onko
Euroopan keskuspankki niin vahva, että se pystyy hoitamaan
ja torjumaan ne häiriöt, jotka tällä tavalla
mahdollisesti tulevat? Ennen kaikkea, jos ne vaikutukset ovat psykologisia,
niin silloin hallinta on hyvin vaikeaa.
Ministeri Pekkarinen tarkasteli Keskisuomalaisen haastattelussa
kolmisen viikkoa sitten Suomen talouden tilannetta ja antoi siinä ymmärtää,
että me elämme niin sanotussa epäsymmetrisessä syklivaiheessa
Suomessa verrattuna muuhun euroalueeseen, ja hän oli aivan
selvästi huolissaan siitä tilanteesta ja totesi,
että tämä metsäteollisuuden
alasajo ja siirtymät pois ovat siitä jo selvä merkki
ja että se leviää lähiaikoina
myös telakoille ja metalliteollisuuden puolelle jne. Toimittaja
veti tästä vielä pitemmälle
johtopäätöksiä, tästä ministeri
Pekkarisen pohdinnasta, ja nimenomaan toimittaja, taloustoimittaja,
tuli siihen tulokseen, että tilanne on vakavampi kuin yleisesti
annetaan ymmärtää.
Nämä näkymät ovat todella
sellaisia, että ne on syytä ottaa vakavasti huomioon,
kun ajatellaan lähitulevaisuutta, ei ehkä ensi
vuotta, mutta seuraavia, ja silloin tarvitaan ehkä taas
uudenlaisia otteita, jotka kyllä tältä hallitukselta
puuttuvat. Sen vielä muistan, että ministeri Pekkarinen ollessaan
oppositiojohtajana tässä salissa muutama vuosi
sitten nimenomaan vastusti jyrkästi Suomen liittymistä eurovaluuttaan
sen tähden, että hän piti tätä epäsymmetristä sykliä Suomen osalta
valtavan suurena riskinä, niin suurena, että hän
todellakin vei koko keskustan eduskuntaryhmän silloin vastustamaan
euroon liittymistä. Mutta pääministeri
Lipposen hallitus Suomen sinne vei, ja nyt on oltu rauhallisissa
oloissa, mutta kun edessä ovat väistämättä epävarmat ajat,
niin kovalle koetukselle euro ja koko järjestelmä joutuu
lähimmän kolmen—neljän vuoden aikana.
Tähän on syytä varautua.
Herra puhemies! Kunta-asiat ovat täällä olleet esillä nyt
valtiovarainministeriön pääluokan kohdalla,
koska ne sinne on siirretty. Täällä on
kovasti kehuttu, että budjetti sisältää 755
miljoonaa euroa lisää kunnille, ja se pitää täysin
paikkansa. Tosin, kun se avataan, niin sieltä ilmenee,
että ne ovat osin syötyjä rahoja kunnissa
eli kunnilta otettua lainaa käytännössä ja
sitten kustannusten jakoon perustuvaa rahansiirtoa niin, että uutta
rahaa kunnat eivät juurikaan saa.
Ja sitten on unohdettu kyllä kovasti se, että energian
hinta, sähkön hinta ja öljyn hinta ja muun
energian hinta, on valtavassa nousussa. Kymmenien prosenttien nousu
tulee jo vuoden alusta lähtien eli suunnilleen koko ensi
vuoden ajalle. Ruuan hinta on voimakkaassa nousussa, ja kunnat paljon
tarjoavat ruokaa kouluissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, eli kyllä ne
hinnat tulevat sitä kautta myös kuntien rasitteeksi.
Korot nousevat; niillä kunnilla on korkorasite iso, joilla
on velkaa paljon, ja sellaisia kuntia meillä on tavattoman
paljon. Kokonaisuudessaan tämä ikääntymiskehitys
johtaa siihen, että kuntien menot väistämättä nousevat,
ja tietysti tämä palkkaratkaisu, joka oli varsin
korkea, tekee sen, että kyllä kuntien menot nousevat
niin, että ei kuntatalous vahvistu.
Toivottavasti verotulot nyt kasvavat; ei tämä hallituksen
budjetti lupaa mitään kuntien talouden paranemista.
Vain verotulojen kasvun kautta voidaan arvioida, että kunnat
saavat lisää rahaa, mutta taas se verotulojen
kasvu kohdistuu Espooseen ja muutamaan muuhun kuntaan, mutta ei
niihin kuntiin, joissa ahdinko on syvin. Siksi tarvitaan voimakasta
tasausjärjestelmää, ja siihen hallitus
ei ole panostanut yhtään, valmistelee toki parhaillaan
valtionosuusuudistusta, mutta siihenkin lyötiin Paras-hankkeen
eli Paras-lain yhteydessä sisälle kovat raamit,
eli valtio ei pane valtionosuusjärjestelmään
uutta rahaa, vaan kuntasektorin sisällä leikkaa
jostakin ja antaa johonkin.
Ja muistamme silloin vuoden 2000 vaiheilla täällä,
millainen sota oli siitä, kun etelän suurilta rikkailta
kaupungeilta yritettiin hieman siirtää varoja
köyhempiin osiin maata, niin tuli valtava kapina ja sota,
ja se vaikutti monella tavalla. Tuskin sellaiseen on tämä kokoomuksen
johtama hallitus, jossa keskusta on apupuolueena näissä kysymyksissä,
valmis. Eli siis kuntien talous kyllä tulee valitettavasti
monilta osin ainakin eriytymään ja osittain kiristymään.
Mitä tulee sitten tähän kunta- ja
palvelurakenneuudistukseen, niin ainakin se palvelurakennepuoli
näyttää olevan aika lailla heikossa mallissa eli
mitään näkyvää uudistusta
ei ole tapahtumassa. Kaikki huomio on mennyt muutamiin kuntaliitoksiin,
joita on sinänsä paljon. Näyttääkin
siltä, että on syntymässä aika
sekamelska koko kuntasektorille. Meillä on ja syntyy uusiakin
isoja vahvoja kuntia, jää jäljelle pieniä vahvoja
kuntia, jotka eivät halua liitoksia. On ja syntyy uusiakin
isoja heikkoja kuntia, ja sitten jää pieniä heikkoja
kuntia. Eli neljässä ryhmässä voidaan
nähdä kunnat tulevaisuudessa lähiaikoina,
ja eriytyminen siis syvenee ja vaikeutuu, ja kuntien liitoshankkeet
sinänsä eivät tätä ongelmaa
ratkaise, vaikka ovat varmasti ihan positiivisia, kun ne vapaaehtoisesti
tehdään.
Tänään kuulimme täällä,
että porkkanarahat eivät tule riittämään.
Laissa oli, että 200 miljoonan euron yli menevät
otetaan kuntien yleisistä valtionosuuksista eli kunnat
pannaan maksamaan muutamien kuntien liitosavustukset. Tämä oli
vuosi sitten hyväksytyssä kunta- ja palvelurakenneuudistusta
koskeneessa puitelaissa. Tämä on tietysti kohtuutonta,
että muut kunnat pannaan maksamaan muutamien kuntien liitokset tällä tavalla,
mutta se meni täällä läpi yksimielisesti.
Siitä itse puhuin ja mainitsin, mutta ei se herättänyt
mitään mielenkiintoa, ja näin pääsi
tapahtumaan.
Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun vuosi 2009
on mennyt? Nyt kun saadaan silloin isot yhdistymisavustukset, niin
ne kunnat, jotka siis liittyvät silloin, nauttivat niistä,
mutta voimassa olevan Paras-lain mukaan sen jälkeen avustukset pienenevät
ja loppuvat 2013 alussa kokonaan. Meille jää kuitenkin
100—200 todella köyhää, vaikeuksissa
olevaa kuntaa, osa pieniä, osa vähän
isompia. Kun ne silloin sitten pyrkivät etsimään
kumppania, niin tullaan siihen tilanteeseen, että vähän
vauraampi naapurikunta joutuisi ottamaan ilman porkkanarahoja toisen,
köyhän kunnan, jossa on vain velkaa ja vanhuksia,
ja tässä tarvitaan silloin pakkoliitoksia, ja
ne ovat kohtuuttomia.
Eli varmasti tämä sekamelska, mihin nyt sitten
Vanhasen ykköshallitus kuntatalouden ja kuntasektorin saattoi,
vaatii seuraavalta hallitukselta aivan uudet otteet, jotta saadaan
kunnallinen palvelutuotanto ja hallinto jälleen jaloilleen. Tietysti
on tarpeen, että tällaista uudistusta viedään
eteenpäin, mutta siitä on kyllä ote karannut jo
kauaksi ja kuntalaiset alkavat joutua eriarvoiseen asemaan entistä pahemmin.
Eli paljon on työtä. Nyt tuli 10 minuuttia (Puhemies
koputtaa) täyteen, kiitos, puhemies.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Kankaanniemi otti täällä energian
hinnan puheeksi, niin täytyy kyllä sanoa, että sehän
on nähtävissä, että energian
hinnat harmonisoituvat ja Suomessa energian hinta nousee ja se tulee
olemaan kautta Euroopan yhtä korkealla. Muistan, että kun
asuin Saksassa, niin silloin ihmettelin, kuinka paljon edullisempaa
sähkö ja energia täällä oli,
ja ennustin jo silloin, että hinnat tulevat nousemaan,
ja niin ne vaan ovat kavunneet ylös, ja aikaa varautumiseen
olisi kyllä ollut.
Lahti Energia kotikaupungissani on hyvin hoidettu energiayhtiö,
ja sekin on joutunut toistakymmentä prosenttia nostamaan
energian hintaa ollen kuitenkin edelleenkin yksi maan edullisimmista
energian tuottajista. Tämä energian hinnan korotus
kuitenkin johtuu pitkälti Lahti Energiassa siitä,
että Lahti Energia maksaa Lahden kaupungille osinkoja saadakseen
talouden tasapainoon. Mutta nyt kun meillä on uusi kaupunginjohtaja,
niin uskon, että päästään
terveempään talouteen.
Nyt täällä nämä elinkeinoelämän
puolen edustajat eivät ole enää salissa — en
käytä mielelläni tällaista ilmaisua — mutta
kun puhutaan tästä sukupolvenvaihdoksesta ja perintöverosta,
on päivänselvää, että kun
puhutaan elinkeinopoliittisesti, puhutaan sukupolvenvaihdoksesta,
ja tavallisesti ihmiset puhuvat perintöverosta näin
puhekielellä.
Ed. Tiusanen otti juuri tämän perintöveron esille.
Koska tässä käytiin keskustelua eilisestä yleiskeskustelusta,
johonka en valitettavasti voinut ottaa osaa, niin haluan tuoda nyt
julki sen, että toivon, että kun nyt valmistellaan
hallituksen esitystä metsätilojen sukupolvenvaihdokseksi,
niin huomioidaan se, että keskimääräinen metsälö on
kooltaan 26 hehtaaria. Lisäksi etämetsänomistajat
ovat valtaosaltaan eläkeläisiä, naisia
ja palkansaajia ja he harjoittavat metsätaloutta osana
toimeentuloaan, eli mielestäni se on kyllä ihan
ymmärrettävää elinkeinon harjoittamista.
Monet ihmiset hankkivat tulonsa eri sirpaleista, osista, eri puolilta
työelämää, eläkettä, metsätaloutta
jne. Ja toivon, että hehtaarimäärä metsätilojen
sukupolvenvaihdoksissa ei tule nousemaan liian suureksi vaan huomioi
sen, mikä on keskimääräinen
metsätilakoko, ja mielestäni se saisi olla mahdollisesti
juuri tämä 26 hehtaaria, ellei jopa pienempikin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi toi aivan oikein esille
nämä kuntien taloudelliset tilanteet ja valtionosuuksien
pitkäaikaisen jälkeenjääneisyyden.
Valtionosuudethan olivat 15 vuotta sitten kunnallistaloudessa vähintään
kaksi kertaa merkittävämpi tulo kuin ne ovat nyt
olleet jo usean vuoden aikana. Kunnissa kuitenkaan menot eivät
ole vähentyneet. Muun muassa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen
menot ovat kasvaneet, ja vaikka jonkun verran koulua käyvät
ikäluokat ovat pienentyneet, ei sielläkään
voida suuria säästöjä saada, vaikka
kouluja on lopetettu. Koulumatkat ovat pidentyneet. Näin
ollen kuntien valtionosuudet on kysymys, johon tulee voida jatkossa
kiinnittää määrätietoisesti
enemmän huomiota. Kyse on ihmistä lähellä olevista
perustarpeita koskettavista palveluista.
Edellä ed. Tuija Nurmi toi ansiokkaasti esille tämän
perintöverokysymyksen. Pidän hyvin välttämättömänä,
että siinä edetään tavalla,
joka on oikeudenmukainen. Minusta juuri tämä metsätilakysymys
on ongelmallinen, jos sinne tehdään keinotekoisia
hehtaarirajoja. Pian käy niin, että ne, joille
perintöveron helpotuksesta olisi enemmän apua
ja eniten tarvetta, jäävät sen ulkopuolelle.
Jos raja on joku 100 hehtaaria, niin ainakin Multialla ja Keuruulla
se on jo suuri metsätila. Minusta tässä pitäisi
päästä, niin kuin lakialoitteella olen
esittänyt, metsäomaisuus-käsitteeseen,
että se metsäomaisuus, olkoonpa se kuinka vähän
tahansa, vapautettaisiin tästä perintö-
ja lahjaverosta, sillä hehtaarien mukaan ei voida mitata
metsän arvoa. Kaikki me tiedämme, että metsän
arvo on puustossa. Metsä on monille hyvin tärkeä asia.
Annan täyden kunnioituksen niille kaupunkilaismetsänomistajille,
ja erityisesti naisille, jotka ovat halunneet vaalia metsää ja
pitää sitä omistuksessaan. Heitä usein
syyllistetään ja aliarvioidaan, mutta annan erityisen tunnustuksen
juuri heille.
Ed. Tiusanen toi täällä esille perintö-
ja lahjaverokysymystä myöskin. Haluan katsoa,
että juuri sillä tavalla kuin hallitus on nyt
esittänyt, autetaan köyhempää ja
vähempiosaista siinä ongelmassa, mitä perintövero
merkitsee. Haluaisin, että tässä mentäisiin
vielä pitemmällekin niin, että asunto,
työllä hankittu ja säästetty
omaisuus ei joutuisi sitten perintötilanteessa verottajan
saaliiksi. Toivon, että hallitus voisi edetä asiassa vielä tällä vaalikaudella
pitemmälle. Alku on oikein hyvä. Korostan, että tässä on
autettu nimenomaan köyhää ja vähempiosaista.
Nimenomaan eläkeläiset ovat sanoneet, että jos
tuo puoliso kuolee, millä minä pystyn selviytymään
niin, että voisin kodissani asua. Kun on säästänyt
palkkatuloillaan asunnon, asunnon verotusarvo voi olla joillakin
paikkakunnilla jopa korkeampi kuin käypä myyntiarvo,
josta perintöveroarvoja määritellään.
Sen takia toivon, että perintö- ja lahjaveron poistamisessa
lähiomaisilta voitaisiin edetä vielä tällä vaalikaudella
pitemmälle. Ymmärrän, että jos
perintö tulee kaukaiselta sukulaiselta tai lahjana ventovieraalta,
siitä totta ihmeessä pitääkin maksaa
veroa. Mutta silloin kun on lähiomaisesta kyse, se on yhdessä ehkä hankittu,
yhdessä ylläpidetty, vaalittu, vieläpä yhdessä enennetty, näin
ollen siinä perintövero on kyllä kohtuuton rangaistus.
Pidän arvokkaana sitä, että ihmiset haluavat
myös hankkia omaa varallisuutta ja että kaikkea
ei tuhlata. Se on eräs yhteiskuntavakauden kannustettava
piirre.
Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä olisi
monia asioita, joihin toivoisi lisää rahaa, mutta
kokonaisuus on monien tekijöiden summa, ja näin
ollen tämä on budjetti, josta voidaan katsoa, että tältä pohjalta
voidaan edetä ja parannuksia tehdä seuraavina
vuosina.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen otti esiin ongelmat, jotka liittyvät
perintöverotukseen. Kyllä pitäisi myöskin
ennakoivasti lähteä siirtämään
omaisuutta tuleville sukupolville, koska siitä hyötyvät
sekä saajat että antajat. Sitä ei voida
ihan puhtaasti hoitaa millään muilla säännöksillä,
vaan pitää nähdä ajoissa, kenelle
minä siirrän, ottaa käyttöoikeus,
joka alentaa sitten myöskin niitä maksuja.
Täällä tuotiin esiin kuntien ahdinko,
joka ehkä kuvaa tämän hetken tilannetta.
Kyllä kuntienkin pitää katsoa peiliin.
Ei voi pelkästään valtiota syyttää siitä,
että valtionosuudet eivät olisi riittäviä.
Siellä on aina luotettu, että valtio tulee apuun.
Eikö ole ajoissa ryhdytty niihin toimenpiteisiin, joita
nyt Paras-hankkeeseen liittyen tehdään? Kunnissa
on väkeä paljon. Palvelut tuotetaan isolla henkilöstöryhmällä ja
erityisesti nyt, kun kuntaliitoksia tapahtuu, säädetään
vielä lailla, että henkilöstöön
ei puututa, ja se on erittäin vaarallinen tilanne. Olemme
sen kokeneet Mikkelissä.
Tämä hallitus on tehnyt erittäin
hyviä esityksiä, joihinka jo kiinnitin alkuun
huomiota. Perintöverotuksen osalta odotetaan myöskin
sitten yrityksiin ja metsä- ja maatiloihin liittyviä uudistuksia.
Haluan muistuttaa siitä, että lainsäädännön pitää olla
sellainen, ettei se tarjoa mahdollisuuksia veronkiertoon. Sen pitää olla
aina lähtökohta, koska meitä on monenlaisia
ihmisiä, jotka haluavat myöskin välttyä veroista,
ja siksi, niin kuin valtiovarainministeriö on kertonut,
tämä esitys antaa odottaa sitä, että lainsäädäntö olisi
valmis, ettei laki antaisi mahdollisuuksia siten niin sanottuihin
veronkiertoasioihin.
Tulonveron kevennyksiin meillä pitää olla mahdollisuuksia
myöskin sitten jatkossa. Nyt on vain inflaatiotarkistukset,
mutta saattaa olla hyvinkin, että kun talouskehitys hidastuu,
nopeastikin tarvitaan puuttumista niihin.
Mutta viimeiseksi haluan ottaa esiin subprime-luotot,
jotka täällä valtiovarainministeri avauspuheenvuorossaan
nosti esiin. Sinänsä tässä vaiheessa
on kysymys pienistä asioista, mutta kuten hän
sanoi, kysymys on myöskin luottamuksesta. Se luottamus
on tällä hetkellä, jos sanoisin, hiuskarvan
varassa, ja luotoilla saattaa olla aika käänteentekeviä vaikutuksia.
Jo tällä hetkellä vakuudettomien luottojen
korot ovat huipussaan ja ne vaikeuttavat jo nyt yrityselämää ja
jatkossa tulevat vielä enemmän vaikuttamaan. Toivottavasti
tämä tilanne ratkeaa mahdollisimman pian, mutta
sillä voi olla syvälle käyviä vaikutuksia
myöskin tulevaisuudessa.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Muutama sana siihen, mihinkä ed. Nurmi hiukan
viittasi, nimittäin sähkön hintaan tai
energian hintaan. Suomessa varmasti tulee sähkön
hinta nousemaan väistämättä lähitulevaisuudessa.
Samalla haluan viitata sähköveroon, siihen, että sitä on
nimenomaan teollisuudelta laskettu, ja kaiken kaikkiaan energiaverotusta
on pienennetty sen takia, että on perusteltu sitä päästökaupalla
ja sillä, että päästöoikeuksien
hinta rasittaa energiantuotantoa, jolloinka sitä ei pitäisi
kahteen kertaan rasittaa. Nyt kuitenkin tänä vuonna
päästöoikeudet ovat samoin kuin olivat
jo viime vuonna niin halpoja hinnaltaan, että käytännössä niiden
rasite oli yhtä kuin nolla, jotenka ne eivät ohjanneet
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ja
samalla sähköntuotanto taikka energiantuotanto
pääsi pienemmillä veroseuraamuksilla
ja ohjaamisseuraamuksilla kuin aikaisemmin. Tämä osoittaa
sitä, että vaikka päästökauppa
on tarpeellinen ja tavallaan välttämätön
mekanismi, koska meillä ei ole vaihtoehtoja, niin kuitenkaan se
ei ole ollut tehokas.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Oinonen käytti
hyvän puheenvuoron koskien sukupolvenvaihdosta ja perintöveroasioita.
Ymmärrän, että tilanvaihdokset, sukupolvenvaihdokset
on tehtävä tietenkin ennakoivasti samoin yrityselämässä kuin
maatiloilla, mutta elämässä on nyt vain
niin, että kaikkea ei voi aina ennakoida, ja se on totuus.
Myös asenneilmapiiri Suomessa on muuttunut sillä lailla,
että tällaisiin yrityksen sukupolvenvaihdoksiin,
yrittämiseen, omistamiseen ja pärjäämiseen
suhtaudutaan paremmin kuin aikaisemmin. Mielestäni tämä näkyy
myös nyky-yhteiskunnassa. Aivan kuten ed. Nepponen täällä sanoi,
on oikein, että ennakoidaan näitä sukupolvenvaihdoksia.
Se myös työllistää ja luo palvelutyöpaikkoja.
Mutta haluan vielä kerrata, että asenneilmapiiri
on selkeästi muuttunut ja jokainen päätös
on tehty omalle ajalle tyypillisellä tavalla.
Huomauttaisin tässä kohden, että metsätila
peritään muistaakseni keskimäärin
noin 49-vuotiaana. Vielä viitaten ed. Oinosen puheenvuoroon, perintöhän
on tavalliselle ihmiselle yleensä sitä omaisuutta,
joka on tienattu tuloilla ja josta on maksettu vero jo kertaalleen.
Kuten sanoin, niin tilojen keskikoko on keskimäärin
26 hehtaaria ja perityt metsätilat uhkaavat pirstaloitua
entistä pienemmiksi. Nyt on jo nähtävissä,
että alle 20 hehtaarin tilojen lukumäärä on
nousussa, samoin kuin suurten, yli 50 hehtaarin tilojen lukumäärä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä ed. Tuija Nurmen edellä esille
tuomiin ajatuksiin.
Kysymys tästä perintöasioitten ennalta
järjestelystä on vähän ongelmallinen.
Kuolemaa ei kukaan voi ennalta tietää. Ruotsia
tsunami opetti siihen, mitä todellisuus voi olla, koska
se kosketti suurempia kokonaisuuksia. Mutta aina kuoleman tulo voi
olla hyvin yllättävä, ja sen takia lainsäädännön
pitäisi olla semmoinen, että se kohtelee tasapuolisesti.
Jos metsäomaisuudelta perintövero poistetaan,
niin siinä voitaisiin asettaa ehto, että tämä metsä on
omistettu vaikkapa 10 vuotta. Silloin se olisi osoitus siitä,
että on tietynlainen vakaus tässä eikä ole
missään tapauksessa tilapäinen keinottelu
kyseessä, jota sitäkin tietysti aina saattaa tapahtua.
Edelleen korostan, kuten ed. Nepponen on tuonut esille, tätä Amerikan
subprime-korkojen ongelmaa. Siinä saattaa olla suuri, hyvin
kielteinen taloudellinen yllätys edessä. Silloin
on hyvin tärkeätä, että ihmiset
luovat vakaasti omaa omistustaan. Sen takia perintöveron
poistaminen auttaa ja kannustaa siihen, että ihmiset luovat omaan
elämäänsä taloudellista vakautta,
joka kestää yllättäviäkin
tilanteita.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa puhemies! Totta kai yllättävät
tilanteet ovat aina semmoisia, jotka vaativat omansa, mutta kuitenkin
periaatteessa suurin osa sukupolvenvaihdoksista ja perinnönsiirroista
tapahtuu suunnitelmallisesti, joten niihin voidaan vaikuttaa ennakoiden.
Sen vuoksi haluan korostaa sitä, että sukupolvenvaihdoksissa,
perinnönluovutuksissa pitäisi lisätä suunnitelmallisuutta
ja ennenaikaisuutta.
Yleiskeskustelu pääluokasta 28 päättyi.