Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tyydyn täältä paikaltani vaan toteamaan, että eduskunnassa on käynnissä mittava peruskorjaustyö, johonka on panostettava sen mukaisesti, kuten eduskunta on esittänyt.

Sen lisäksi valtiovarainvaliokunta ja sen hallinto- ja turvallisuusjaosto kävi jo tässä kesällä keskustelut eduskunnan budjettisuunnittelusta, ja haluamme antaa tunnustuksen sille periaatteelle, millä nyt budjettia laaditaan. Elikkä uudet toimintatavat ovat olleet käytössä ja sen mukaisesti myöskin budjettiesitykset tulevat. Tämä on juuri sitä, mitä me odotimme silloin, kun käytiin kesällä keskustelua, että eduskunnan pitää näyttää hyvää mallia täällä. Tämä on hyvä suunta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Nousen oikein tänne korokkeelle käyttämään puheenvuoron. Kello on jo yli 21, ja puhun rahasta, kun on kysymys budjetista ja eduskunnan pääluokasta ja puhemiehenä toimii entinen valtiovarainministeri, joka on erittäin arvostettu. Vuonna 2003 täysistuntojen, jotka kestivät kello 18—23, hinta oli keskimäärin tältä ajalta 11 000 euroa istunnolta. Olen puhunut vuodesta 1995 järkevän ajankäytön puolesta ja siitä, että täysistunnot, tämä puhemylly ja nämä työt, tehtäisiin normaalina virka-aikana. Se olisi eduskunnan työntekijöille inhimillistä ja mielestäni varsin kohtuullista, elleivät kyseessä ole erittäin painavat ja tärkeät seikat yhteiskunnallisesti Suomea koskien tai muuta vastaavaa. Toivon, että eduskunnan työskentelyn uudistamisessa päästään etenemään yhä taloudellisempaan, tehokkaampaan toimintaan.

Me täällä talossa vaadimme tuotannon ja taloudellisuuden lisäämistä ministeriöissä, kunnissa, terveydenhuollossa, Puolustusvoimissa, kaikkialla, ja itse näytämme, käyttämällä puheenvuoroja myöhään illalla ehkä vähemmän tärkeistä asioista, mielestäni huonoa esimerkkiä. Toivon, että tulevaisuudessa pystymme uudistamaan työn järkevämmäksi. Ymmärrän, että tämä nykyinen käytäntö on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, enkä suinkaan halua syyllistää niitä henkilöitä, jotka vielä tänä iltana puheenvuoroja käyttävät, koska täysistunto jatkuu vielä jonkin aikaa. Mutta haluan tällä nostaa esiin, että uudistuksia tarvitaan, ja toivon siinä ennakkoluulotonta toimintaa ja rohkeutta tehdä sellaisia ratkaisuja, että perustyö tehdään päiväaikana.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Joku sana myöskin tämän talon talousarviosta, koska vaikka määrärahat tuntuvat tässä kokonaisuudessa pieniltä, niin tämä talo on tärkeä myöskin esimerkinomaisena, kuinka eduskunta hoitaa rahavarojaan ja hallintoaan. Viime aikoinahan on ollut kovasti keskustelussa se, miten eduskunta kehittää omia toimintojansa ja mitenkä meidän kulumme jatkossa kehittyvät. Viime aikoina eduskunnan menot ovat tietenkin olleet hyvin suuret, mutta pitkälle niitä selittävät meidän mittavat peruskorjauksemme ja lisärakennuksemme, jotka ovat nyt lisärakennuksen osalta toteutettuina, mutta mittavat peruskorjaukset jatkuvat.

Eduskunnan tilintarkastajathan vajaa vuosi sitten kiinnittivät huomiota hyvin paljon siihen, että on erityisen tärkeää, että eduskunta näyttää esimerkkejä siitä, kuinka rahavaroja hoidetaan ja myöskin toimintoja kehitetään. Olen pannut hyvin myönteisenä merkille, että tähän suuntaan on menty, voisi sanoa, oikeastaan pikavauhtiakin. Mutta samalla tietenkin totean, että kyllä meillä kansanedustajilla on täällä hyvät toimintaedellytykset, fasiliteetit aivan huippuluokkaa, eli mihinkään ylenmääräiseen valitukseen ei kyllä varmasti ole syytä.

Mutta pieni toteamus kuitenkin. Kävin etsimässä oikein tuolta eduskunnan tietopalvelusta jonkinlaista vertailua pohjoismaisten parlamenttien välillä. Vuonna 2006, jolta tämä viimeinen tilasto on, eduskunnan kulut ovat olleet kansalaista kohti 15 euroa 46 senttiä. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa, siellä on tietenkin asukkaita melkein puolet enemmän, kulut ovat kansalaista kohti 18 euroa 30 senttiä. Norjan stortinget tarvitsee toimiakseen 21 euron kulut per kansalainen. Näin siis muissa Pohjoismaissa. Se, että Islannissa Pohjoismaista summa on niinkin suuri kuin 66 euroa 3 senttiä, johtuu varmasti siitä, että Islanti on sen verran pieni valtio, runsaat 300 000 asukasta, että kulut tulevat suuremmiksi. Miten sitten uusissa Baltian maissa? Esimerkiksi naapurimme Viron riigikogu vaatii toimiakseen 11 euroa 59 senttiä per jokainen virolainen. Ja suurin piirtein samankokoinen valtio kuin Suomi on Irlanti, ja siellä kulut ovat 23 euroa 99 senttiä eli voi sanoa 24 euroa.

Halusin vain nämä luvut tuoda esiin tänne eduskunnan pöytäkirjoihin, kun monesti julkisuudessa syntyy sellainen väärä kuva, että Suomessa eduskunnan kulut olisivat poikkeuksellisen suuret verrattuna Pohjoismaihin tai muihin maihin. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei meidän pidä edelleen olla esimerkkinä siinä, kuinka rahavaroja käytetään ja kuinka eduskunnan toimintoja jatkossakin kehitetään, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että valtakunnan ykkösfoorumilla on myöskin jatkossa yhtä hyvät toimintaedellytykset kuin tähänkin saakka.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntatalossa on käynnissä mittava peruskorjaus, joka on käynnissä tällä hetkellä keittiötiloissa. Mielestäni keittiöremontti on osoittanut, että sen kesto ja kustannukset ovat ylimitoitetut. Siksi on oltavakin erittäin tarkkana, koska koko talon korjaus on aika suuri projekti, etteivät kustannukset karkaa käsistä. Tuntuu myös siltä, että tässä talossa on kovin suhteellinen käsite se, mikä on kallista ja mikä ei. Se, että peruskorjauksen kesto on noin kahdeksan vuotta, on hyvä, sillä näyttää, että rakennusalalla suhdannehuippu on saavutettu ja kustannusten nousu on taittumassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Aluksi haluan tukea ed. Nurmen ajatusta siitä, että istunnot olisivat ikään kuin päivän aikaan. Ed. Lauri Oinonen pappina ja ed. Nurmi lääkärinä ovat kyllä tottuneet siihen, että työaika on milloin sattuu, milloin tarvitaan, mutta eduskunta pystyy tietysti suuntaamaan ajankäytön toisella tavalla kuin pappien ja lääkäreiden kohdalla.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän eduskunnan rahankäyttöön. On aivan selvä, että elämä on kansainvälisempää kuin aikaisemmin, tarvitaan enemmän kansainvälisiä kontakteja eduskunnasta kuin aikaisemmin ja niiden takaaminen on hyvin tärkeätä. Tämä ed. Salon esittämä tilastokommentointi on erittäin tarpeellista. Tietysti rahaa pitää käyttää järkevästi ja mahdollisimman tehokkaasti tuloksen kannalta, se on selvä.

Tähän eduskunnan rakennusten peruskorjaukseen on varattu 10 miljoonaa vuodelle 2008. On myös huomioitava se, että tämä päärakennus, eduskuntatalo, on erittäin arvokas, merkittävä, arkkitehtoninen, suojeltu ympäristö, rakennus, joka vaatii erittäin laadukasta peruskorjausta, joka sitten vaatii myös rahaa tavallista enemmän. Tämä on lähtökohta.

Mutta kaiken kaikkiaan eduskunnan arvovalta vaatii osaamista ja taitoja, ja haasteet kansainvälisesti ovat entistä suurempia. Se on sellainen pohja, jolla me nykyään seisomme, ja luulen, että se on vähän toinen kuin on ollut 20 vuotta sitten.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunta käyttää Suomessa ylintä kansanvaltaa, edustaa maailman parhainta demokratiaa. En ainakaan tiedä mistään kansanvaltaisempaa järjestelmää kuin meillä täällä Suomessa on. Jos joku pystyy sellaisen osoittamaan, niin olen hyvin kiitollinen. Edelleen meidän vaalijärjestelmämme on hyvin kansanvaltainen. Vaikka sitä on kritisoitu, niin en tiedä maailmassa kansanvaltaisempaa vaalijärjestelmää kuin meillä Suomessa tällä hetkellä on.

Tältä pohjalta katson, että eduskunta tarvitsee hyvät ja asialliset työpuitteet, jotka meillä ovat mielestäni kiitettävällä tasolla. Ed. Petri Salo edellä osoitti, että tämä on tapahtunut myös hyvin kustannustehokkaasti, kun hän esitti vertailuja muualle maailmaan.

Ed. Nurmi toi esille kysymyksen myöhään venyvistä työpäivistä. Totesin, että minun normaali työpäiväni täällä on 12—13 tuntia vuorokaudessa. Jos lähden aiemmin, se tuntuu kuin lähtisi kesken pois. Pidänkin välttämättömänä, että edustajan rajaton puheoikeus säilyy edelleen ja että sitä ei käydä rajoittamaan missään vaiheessa. Silloin tulisi ongelmia siinä, kenen puheita rajataan, mistä aihepiireistä rajataan. Demokratia kaventuisi, ja sitä en kansanvallan puolustajana voi hyväksyä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen toi erittäin tärkeän seikan esiin. En halua missään nimessä omalla ehdotuksellani tuoda käytännöksi, että lähdettäisiin puheoikeutta viemään demokraattisesti valituilta edustajilta, ei missään tapauksessa, siitä olen täysin samaa mieltä. Mutta meillä on muistaakseni pyöreästi noin 150 täysistuntopäivää. Tänään on sadas täysistunto tänä vuonna tämän eduskunnan aikana. Mielestäni näitä istuntoja voisi ehkä jyvittää useammalle työpäivälle ja sillä lailla saada sitä päiväaikatyöskentelyä lisää ilman, että rajoitetaan puheoikeutta.

Ed. Petri Salolle täytyy sanoa, että hän toi kyllä erittäin arvokasta tietoa esiin tässä puheenvuorossaan demokratiamme hinnasta. Se oli erittäin mielenkiintoista kuultavaa.

Ed. Tiusaselle haluan vielä sanoa, että hän varmasti ymmärtää, mutta monet eivät varmasti tiedä, että esimerkiksi lääkärinä olen pisimmän päivystysrupeamani yhtäjaksoisesti suorittanut torstaiaamusta maanantai-iltaan, niin että kyllä turnauskestävyyttä riittää, jos halutaan yöistuntoja pitää.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä kehitys, mikä on tapahtunut istuntojen järjestelyissä, on erittäin myönteistä, enkä pidä sitä ollenkaan pahana, että myöskin etukäteen säädellään puheenvuorojen pituuksia. Kyllä niitä sitten voidaan pitkittää myöhemmin. Minusta tämä rytmitys on hyvä.

Myöhäisistunnot ovat jääneet vähäisiksi. Tässä vaiheessa, kun budjetti on valmistunut, se on vaatinut erittäin pitkän työskentelyn, pitkiä asiantuntijakuulemisia. Sitä ei ole mahdollisuuttakaan mitenkään nopeuttaa, se jää vääjäämättä tähän loppuvaiheeseen. On siksi ymmärrettävää, että tämä loppuvaihe vaatii aikaa jopa yön yli meneviin istuntoihin, ja tämä meidän on kyllä kestettävä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos me haluamme yhdistää rajoittamattoman puheoikeuden ja sen, että suunnitellusta aikataulusta pidetään kiinni, niin sehän johtaa juuri siihen, missä nyt olemme, eli me puhumme tänäänkin aika myöhään ja pitääkin puhua. Näin tämä talo on elänyt kautta aikain silloin, kun budjettiakin on laadittu. Täytyy vain muistaa kuitenkin se, että me kansanedustajat emme ole työsuhteessa tai virkasuhteessa, me olemme luottamussuhteessa ja työaika on 24 tuntia vuorokaudessa pyhänä ja arkena ja sen luonteisesti mennään eteenpäin ja hoidetaan ne hommat, mitkä valtiovalta eduskunnalle määrää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Petri Salo sanoi, me olemme itse olleet halukkaita tehtävään, joka ei ole virka- eikä työsuhde, vaan tämä on luottamustehtävä, jossa olemme valmiina seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä on tuttua minulle aiemmastakin työelämästäni, siinä ei ole mitään uutta, aivan kuten täällä lääkäreillä, yrittäjillä ja monella muullakin. Pidän hyvin hienona sitä, että on niin sanottuja nopeatahtisia keskusteluja. Kyselytuntikäytäntö on hyvä. Näin me olemme järkevöittäneet ja tehostaneet työskentelyä, mutta pidän tämän rinnalla täysin välttämättömänä, että on myös rajoittamaton puheoikeus sillä tavalla kuin meillä nyt on. Tätä pidän välttämättömänä perusoikeutena, joka on meidän vahvuutemme.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa puhemies! Edelleen olen samaa mieltä ed. Oinosen kanssa, että puheoikeuden kansanedustajalla tulee olla rajoittamaton. Tuntuu, että näin ei ole ollut, vuodesta 1995 tilannetta seuranneena. Asiasta on kirjelmöity ja käyty jopa lehtien palstoilla keskustelua, että kaikki eivät saa tasapuolisesti puheenvuoroja. Näin ei tule tätä työtä kehittää.

Mielestäni se, miksi tätä työtä tulisi tehdä pääsääntöisesti päiväaikaan, tarkoittaa sitä, että meidän työmme laatu olisi silloin ehkä tasokkaampaa, koska meillä olisi myös mahdollisuus palautua. Mutta haluan korostaa, että emme ole täällä edustamassa itseämme vaan Suomen kansaa ja ajamassa heidän asioitaan ja hoitamassa heidän asioitaan kunnolla. Lisäksi meidän on huomioitava myös se, että tässä talossa työskentelee muita kuin me, täällä ovat tämän talon työntekijät, joiden aikataulut ja elämäntilanne on huomioitava, ja nämä kaikki tekijät pitäisi saattaa tasapainoon ja huomioida, kun uudistuksia viedään eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On aivan hyvä, että on nämä nopeatahtiset keskustelut, kuten edellä totesin, mutta se, jos keskusteluja käydään myös tähän aikaan, johtuu juuri tilanteesta, kuten ed. Nepponen sanoi, että on käsiteltäviä asioita. Me edustajat työhön tullessamme olemme tienneet, mihin tehtävään tulemme, ja haluamme hoitaa tehtäväämme niin kuin itse kukin olemme täällä parhaaksi nähneet.