Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
jatkui
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tämän puheenvuoron pyysin aikaisemmin tänään johtuen siitä, että me kävimme keskustelua Suomen kehitysyhteistyörahoista ja tästä YK:n 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuustavoitteesta, jota Suomi ei ole saavuttanut.
Haluaisin painottaa sitä, että Suomella on kansainvälisesti erittäin hyvä maine nimenomaan kehittyvien maiden keskuudessa, voisi vielä sanoa erityisesti afrikkalaisten maiden keskuudessa. Tällä on tärkeä ulkopoliittinen ja, sanoisin, kansainvälispoliittinen merkitys eri järjestöissä. Nyt kun olemme olleet mukana ilmastosopimuksen osapuolena eri osapuolikokouksissa, viimeksi Balilla, jossa oli 13. YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous, niin siellä tulee vastaan koko ajan vaatimus siitä, ovatko kehittyneet maat lunastaneet lupauksensa tästä 3,7 prosentin kehitysyhteistyörahoituksesta vaiko eivät. Se hiertää jatkuvasti ilmastosopimuksien yhteistyöhenkeä, koska tätä aikaisemmin myöskin Rion ympäristökonferenssissa vuonna 1992 annettua sopimusta ei ole täytetty. Sen vuoksi painottaisin myös tämän asian merkitystä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten ed. Tiusanen sanoi, on todella hyvä, että Suomea arvostetaan kehittyvissä maissa, ja tämä asettaa velvoittavia tavoitteita.
Haluan kuitenkin antaa tunnustuksen hallitukselle, että se on ottanut niitä myönteisiä askeleita, jotka ilmenevät budjetissa, ja haluan luottaa ministeri Paavo Väyrysen tahtotilaan viedä tätä tärkeää asiaa eteenpäin.
Samalla muistutan yksityisten kansalaisten panoksesta, jota tehdään eri kansalaisjärjestöjen kautta, erityisesti Suomen Lähetysseuran kautta, Kirkon Ulkomaanavun kautta, Suomen Punaisen Ristin kautta, eri kristillisten yhteisöjen kautta. Tämä kaikki on hyvin merkittävää. Silloin apu on myös hyvin arvokas, kun se lähtee yksityiseltä ihmiseltä ja kohdistuu ihmiselle siellä perillä. Joskus on epäonnistuttu suurissa projekteissa, kun ei ole tunnettu sikäläistä kulttuuria. Toivottavasti kunnioitetaan vastaanottajia ja opitaan heiltä ja toimitaan heidän ehdoillaan mahdollisimman paljon, jotta apu voi tulla perille tarkoituksenmukaisesti.
Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauri Oinonen mainitsi ministeri Väyrysen ja hänen aktiivisuutensa kehitysyhteistyöasioissa. Tämä tehtävä kuuluu hänen toimialaansa. Hänhän on nyt nostanut tämän kehitysyhteistyön ja ympäristöongelmien ratkaisemisen ja niiden keskinäisen yhteyden, ja nimenomaan ilmastomuutoksen hillitsemiseen on ministeri Väyrynen valmis käyttämään kehitysyhteistyörahoja. Hänen puheissaan ja esiintymisissään on ollut vahvasti mukana myöskin metsäpolitiikka. Mielestäni tämä on tärkeä asia, ja ministeri Väyrynen on paljonkin tässä oikeassa. Tosin nimenomaan kun ajattelemme trooppisia metsäalueita, täytyy noudattaa tiettyä varovaisuutta tässä politiikassa, ettei esimerkiksi luonnon monimuotoisuus tärveltyisi. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on varmasti oikea linja.
Toisaalta tänäänkin on puhuttu siitä, mihin kehitysyhteistyörahoja käytetään. Oecd on antanut siitä selvät ohjeet, jotenka sotilaallinen kriisinhallinta ei sinänsä millään tavalla ole mukana, mutta siviilikriisinhallinta mahdollisuuksien mukaan on, mutta siinäkin niin, että esimerkiksi Darfurin kohdalla me olisimme hillitsemässä ilmastomuutoksen aiheuttamaa ympäristökriisiä, koska siitä pitkälti johtuvat myös muut Darfurin ongelmat. Se on hyvin monikompleksinen ongelma, jossa todella ilmastomuutoksen aiheuttamat Sahelin alueen muutokset luonnossa ovat yhtenä tekijänä.
Yleiskeskustelu pääluokasta 24 päättyi.