Arvoisa herra puhemies! Suomen tulevaisuuden hyvinvointia voidaan ennustaa lasten ja nuorten tämänhetkisen hyvinvoinnin perusteella. Se, miten hyvinvoivia aikuisia meillä tulevaisuudessa on ja miten hyvin he pystyvät osallistumaan yhteiseen vastuunkantoon terveinä ja jaksavina, on oikeastaan avainkysymys. Paljon puhuttu työurien pidentäminen ei onnistu, jos yhä suurempi joukko nuoria ja aikuisia jää pois työelämästä esimerkiksi riittämättömän mielenterveysongelmien hoidon ja kuntoutuksen puutteen vuoksi. Me kaikki tiedämme tämän.

Noin joka viides nuori kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Kansanedustajista koostuva nuorten mielenterveyden tukiryhmä joutui toteamaan äskettäisessä kannanotossaan, että hoitotakuu nuorten mielenterveyspalveluissa ei vieläkään toteudu, kaksi vuotta Kauhajoen jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puolet mielenterveyshäiriöitä potevista jää ilman hoitoa.

Ministeri Risikko, aikooko hallitus vielä tänä syksynä tehdä jotain nuorten auttamiseksi?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todella noin joka viides nuori kärsii mielenterveyden ongelmista. Ne eivät kaikki ole psyykkisiä sairauksia. Mitä me olemme sitten tehneet? Teemme muun muassa terveydenhuoltolakiin korjauksia. Sitten me teemme myöskin asetuksella, joka on annettu jo puolitoista vuotta sitten ja joka tulee täysivaltaisesti voimaan ensi vuoden alusta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Meillä on Kaste-ohjelma, johonka on annettu 28 miljoonaa euroa, niin että me voimme varmistaa sitä palvelua koko perheelle. Ja sitten meillä on myöskin Mieli-ohjelma, jota tällä hetkellä toimeenpannaan.

Arvoisa herra puhemies! Tänään julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely, jonka mukaan kunnat eivät vieläkään täytä viime vuonna voimaan tulleen kouluterveydenhuollon asetuksen vaatimuksia. Kyselystä vastanneen ylilääkärin mukaan lasten, nuorten psykiatristen erityispalveluiden kysyntä on kasvanut, lastensuojelun tarve on kasvanut, ja hän pohtii, oltaisiinko näin vaikeassa tilanteessa, jos kouluterveydenhoito toimisi kunnolla ja ongelmiin olisi pystytty puuttumaan ajoissa. Nyt kysynkin ministeri Risikolta:

Millä tavalla hallitus valvoo, että asetus toteutuu, ja mitkä ovat sanktiot, jos se ei toteudu?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todella, 2000-luvun alusta lähtien on annettu kouluterveydenhuoltoon liittyviä suosituksia, ja ne eivät ole päteneet. Siitä syystä me nostimme suositusten sitovuustasoa lain tasolle eli tehtiin asetus, ja asetukseen on annettu myös valtionosuuksia. Sen lisäksi pitää muistaa, että lähes 200 miljoonaa euroa on annettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tämän vuosituhannen alussa ja se on kaikki siellä budjetin pohjissa, mutta valitettavasti kunnissa ei ole toteutettu sitä niin kuin ovat suositukset sanoneet. Nyt me olemme tehneet sen asetuksen. Sitä valvotaan aivan niin kuin normaaleja asetuksia valvotaan.

Arvoisa puhemies! Keskeinen ongelma mielenterveysasioissa on perusterveydenhuollon asiantuntemuksen puute. Sinne tarvitaan työntekijöitä ja myös asiantuntemusta. Mitä te aiotte tälle tehdä? Eri mielenterveysjärjestöt haluavat, että mielenterveyslaki tehdään omana lakinaan irrallaan terveydenhuoltolaista. Mitä te vastaatte tähän heidän vaatimukseensa? Lastensuojelun ennalta ehkäisevästä työstä puuttuu sosiaalityöntekijöitä todella paljon. Mitä tähän puutteeseen aiotte kertoa? On todella kiire ratkaista tämä ongelma. Millä tavalla tämä uusi terveydenhuoltolaki teidän mielestänne auttaa nuoria mielenterveysongelmaisia potilaita? Asianomaiset järjestöt eivät ole löytäneet sieltä mitään, mikä heitä auttaisi.

Peruspalveluministeri  Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuoltolaki auttaa hyvin monella eri tavalla. Siellä on puututtu erityisesti nuorten mielenterveystyöhön, koska, niin kuin tiedätte, arvoisa kysyjä, meillä on oma hoitotakuu lapsilla ja nuorilla sekä aikuisilla mielenterveyspuolella. Nyt kun tarkennetaan sitä nuoren määritelmää, mikä se on, niin se tulee olemaan 23 vuotta, siihen asti he saavat hoitoa sillä kolmen kuukauden hoitotakuuajalla. Sitten sen lisäksi siellä terveydenhuoltolaissa on myöskin siitä perusterveydenhuollosta. Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että meillä todella perusterveydenhuollossa ne matalan kynnyksen palvelut ovat vaikean tien kautta saatavissa. Nyt terveydenhuoltolaissa tullaan peruspalveluihin ja perusterveydenhuoltoon satsaamaan ja nimenomaan niin, että erikoissairaanhoidon tulee antaa konsultaatioapua perusterveydenhuoltoon.

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten tehty tutkimus osoitti, että nuorten työntekijöiden työssäuupuminen on hälyttävissä mitoissa. Jopa 8 prosenttia työssä käyvistä alle 29-vuotiaista, siis elämänsä alussa olevista ihmisistä, arveli, että ei ole enää työkykyinen kahden vuoden kuluttua. Yksilön omat elämäntapavalinnat toki vaikuttavat asiaan, mutta selvää on, että meno työpaikoilla on rankkaa. Nuorille on tarjolla yleensä vain pätkää, projektia, joustamista, venymistä, vanumista, ja joka päivä on lunastettava olemisensa työpaikalla. Hyvät käytännöt työelämässä auttaisivat myös ikääntyneempiä työntekijöitä. Ongelmat ovat tiedossa, mutta hallitus on ajanut alas työsuojelua ja valvonnan resursseja.

Miten aiotte korjata tätä ongelmaa työpaikoilla, jotta nuoret jaksaisivat paremmin työelämässä?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Suomen selviytymistarinan tulevaisuuden yksi avainkysymys on se, mitä näiden kysyjä ed. Karhun mainitsemien ihmisten, jotka kokevat, että vain kaksi vuotta työelämässä jaksaa ja ikää ei vielä 30:tä ole, mielessä tapahtuu lähivuosien aikana. Me tarvitsemme kahdenlaisia toimia. Tarvitaan lainsäädännön muutoksia. Työlainsäädäntöä on kehitettävä siihen suuntaan, että huomioitaisiin yhä enemmän se, että käytettävissä oleva työkyky on se, jolla mitataan, mahdollistetaan se työnteko. Toinen asia on sitten se, mitä tapahtuu siellä työpaikkojen sisällä, miten johdetaan, ja ennen kaikkea, miten työntekijät ja työnantajat menevät käsi kädessä kohti parempaa yrityksen tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Tuomas Kempiläinen sanoi jo 600 vuotta sitten, että viimeisellä tuomiolla ei kysytä, mitä olette puhuneet tai kirjoittaneet, vaan mitä olette tehneet. Uskotteko te aivan tosissanne, että sillä, mikä terveydenhoitolakiesitykseen on kirjoitettu, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto konsultoivat toisiaan, ratkaistaan se perusongelma, joka kunnissa on ja joka on voimavarojen puute?

Sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili eilen ja tänään Etelä-Hämeessä, ja viesti oli selvä: esimerkiksi lastensuojeluun suunnatut valtionosuudet eivät lähimainkaan riitä kattamaan sitä aukkoa, joka on syntynyt uusista velvoitteista, joita me olemme täällä kunnille säätäneet.

Missä vaiheessa hallitus aikoo oikeasti turvata sen, että kuntien voimavarat riittävät lapsista huolenpitoon, kun tässä nyt on lähes 40 miljoonaa miinusta tulossa?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Jos minä aloitan ja kuntaministeri Tölli sitten jatkaa.

Kysyitte sitä, että ajattelenko, että se terveydenhuoltolaki on nyt tässä se ratkaisu. En tietenkään. Sehän on yksi tapa varmistaa näitä palveluja. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Väätäinen täällä, että nimenomaan perusterveydenhuollossa meillä on se pullonkaula, siellä ei ole riittävästi näitä palveluja. Me yritämme kaikin keinoin sitä vahvistaa. Meillä on Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Meidän pitää saada entistä enemmän konsultaatiota sieltä erikoissairaanhoidosta. Sitten meillä on myöskin hyviä esimerkkejä, miten on saatu homma pelaamaan muuttamalla tapaa toimia, ja siinä ei aina tarvita lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Nuorison pahoinvointi on yksi suomalaisen yhteiskunnan pahimpia ongelmia. Jos sanotaan, että suomalaisessa nuorisossa on tulevaisuus — se on monen meidän vanhempien tulevaisuus samalla — niin on todella syytä huoleen. Kun tästä asiasta on paljon tutkimuksia ja selvityksiä, tuntuu siltä, että siitä huolimatta, vaikka ne asiat ovat tiedossa, tätä asiaa ei ole hallituksen piirissä riittävästi tiedostettu. Tämä kertoo laajasta perheiden pahoinvoinnista saman tien. Haluan arvoisilta ministereiltä kysyä:

Tietävätkö arvoisat ministerit, mistä nämä ongelmat loppujen lopuksi johtuvat, ja mitä aiotte tehdä, jos tutkimukset osoittavat sen suunnan, mitä korjausliikkeitä tässä täytyisi tehdä?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kunnioittamani ed. Valto Koski, olen aivan samaa mieltä siitä, että pitäisi päästä niihin syihin, ja jos meistä jokainen tietäisi sen, mistä johtuu meidän lastemme pahoinvointi, me olisimme todella onnellisia ja se olisi Nobel-palkinnon arvoista. Nimittäin valitettavasti sosiaali- ja terveydenhuollossa me pystymme hoitamaan oireita, mutta meidän pitäisi päästä sinne syihin, ja sen pitää tapahtua jo aikaisemmassa vaiheessa, siellä päiväkodissa, siellä perheessä. Siitä syystä me olemme tosiaankin 28 miljoonaa euroa vieneet muuttamaan sitä tapaa niin, että viedään se hoito ja palvelu sinne koko yhteisöön, siihen perheeseen, eikä niin, että tenava nostetaan sieltä hullunmyllystä ja hoidetaan ja laitetaan takaisin. Elikkä se viedään sinne ihan lähelle.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Herra puhemies! Kuntatalous on osa julkista taloutta, ja huolimatta tiukasta taloudellisesta tilanteesta, julkisen talouden kestävyysvajeesta, valtio omalta osaltaan haluaa pitää kuntatalouden vakaana. Sen vuoksi tälle vuodelle ja ensi vuodelle yhteisöveron jako-osuutta muutettiin, minkä vaikutus kuntatalouteen on viitisensataa miljoonaa.

Tiedot kuntatalouden tilanteesta ja lähitulevaisuudesta ovat paremmat kuin mitä vuosi sitten arvioitiin. Tämä hallitus ei ole miltään osin leikannut kuntien valtionosuutta vaan päinvastoin huolehtinut siitä, että indeksitarkistukset ja kustannusjakotarkistukset tulevat määräaikaisesti. Samoiten verovähennykset on kompensoitu täysimääräisesti. On totta, että kuntatalous on vahvojen haasteiden edessä ja kuntatalouden tasapainottaminen on todella hankalaa. Valtion omalta osaltaan tulee turvata se, että kunnat pystyvät hoitamaan tehtävänsä.

Arvoisa herra puhemies! Monen nuoren ja lapsen hoitoon saattamista ja yleensä hoitoa helpottaisi huomattavasti se, jos eri toimijoiden, ammattihenkilöiden, välillä tiedon kulku olisi joustavampaa ja nopeampaa ja vähemmän byrokraattista.

Onko tähän ministerillä minkäänlaista reseptiä tulevaisuutta varten?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tätäkin kyllä pohdittu, ja esimerkiksi lastensuojelulaissa me olemme tähän jo ottaneet kantaakin, että tiedon pitää kulkea. Sitten opetusministeriön kanssa yhteistyössä valmistellaan oppilashuollon lainsäädäntöä ja siellä tullaan ottamaan myöskin kantaa näihin tietosuojakysymyksiin, koska ei voi olla niin, että toisen ihmisen auttaminen on siitä kiinni, että sinä et voi kertoa jotain asiaa. Eli liiallinen tietosuoja, joka estää auttamisen, halutaan poistaa.

Arvoisa puhemies! Minulla olisi kysymys tasa-arvoministeri Wallinille: Mitenkä saisimme äidit jaksamaan paremmin työelämässä? Olen nimittäin kuullut, että teillä olisi mahdollisesti tämmöinen vanhempainvapaan uusi suunnitelma, vähän samaan tapaan kuin eduskunnan naisverkosto on sitä aikanaan esittänyt.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kysymys on tietysti periaatteessa siitä, kuinka suomalaiset ylipäätään jaksaisivat paremmin työelämässä, mutta kysyjä kysyi nimenomaan, miten saataisiin naiset ja äidit jaksamaan paremmin työelämässä.

Suunnitteilla oleva perhevapaauudistus on vielä työryhmävaiheessa, ja siitä saadaan enemmän tietoa vuoden lopussa. Mutta erilaisia malleja on tietysti esitetty myöskin julkisuudessa, muun muassa sellaista, joka periaatteessa noudattaisi sitä niin sanottua Islannin mallia, jossa isälle mutta myöskin äidille olisi kiintiöity se tietty kuukausimäärä, joka tietysti myöskin antaisi perheelle sen kaltaista valinnanvapautta — tässä tapauksessa äidille — valita joko nopeampaa paluuta työelämään tai sitten vaikkapa pysymistä pitempään lapsen kanssa, perheen kanssa kotona.

Tämä työ on vielä kesken, mutta esimerkiksi pian tähänkin saliin tulevan tasa-arvoselonteon käsittelyn yhteydessä, joka on muuten ensimmäinen koskaan Suomen historiassa, pystytään varmaan keskustelemaan ja laajentamaan tätä perspektiiviä koskemaan myöskin tätä kysyjän teemaa.

Arvoisa herra puhemies! Kuntaministeri Tölli ansiokkaasti budjettineuvotteluissa pyysi lisärahaa kunnille ja varmasti ei turhaan, varmasti ei turhaan. SDP haluaa tukea perheiden hyvinvointia, SDP haluaa tukea päiväkotien ja koulujen tärkeää työtä, SDP haluaa tukea Suomen hyvinvointia edistämällä sitä, että meiltä perheistä kumpuaa se hyvinvointi ja leviää laajalle tähän yhteiskuntaan, ja nämä meidän parannusehdotuksemme löytyvät meidän vaihtobudjetistamme.

Nyt vetoankin ministeri Risikkoon. Jos te tutustuisitte meidän vaihtoehtobudjettiimme ja mahdollisesti menisitte sen kanssa valtionvarainministeri Kataisen pakeille ja pyrkisitte suostuttelemaan häntä ottamaan nämä meidän vaihtoehtobudjettimme linjaukset hallituksen linjausten sijalle, niin eiköhän sitä lisärahaakin löydy sitten sinne perheiden hyvinvointiin.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä vinkistä, ja mielelläni myöskin kerron teille tarkemmin siitä, mitä meillä ministeriössä tehdään. Nimittäin olen kuulevinani, että ihan kaikista niistä ei tiedetä, mitä on meneillänsä. Se on hyvin tärkeää, että moniammatillista yhteistyötä tehdään varhaisessa vaiheessa, varhain puututaan ja puututaan niihin syihin. Pelkkä tulipalojen sammuttelu ei nyt tässä auta, vaan mennään nimenomaan niihin syihin, ja siinä me tarvitsemme koulua, me tarvitsemme päiväkotia, me tarvitsemme perhettä ja vanhemmuuden tukemista. Sitä tehdään nimenomaan yhdessä sekä kirkon että muitten asiantuntijoiden kanssa, perheiden tukemista.