Arvoisa puhemies! Valtiontalous kääntyy tänä vuonna ylijäämäiseksi. Ylijäämää kertynee peräti 3 miljardia euroa, vaikka budjetissa oli varauduttu puolen miljardin euron alijäämään. Valtiovarainministeri Heinäluoma on julkisuudessa kaavaillut ylijäämää kohdistettavaksi valtionvelan lyhentämiseen.

Ennen kuin tähän ryhdytään, eikö valtion tulisi maksaa kunnille niitä yksipuolisesti pidättämiänsä pakkolainoja pois, niin että kunnat voisivat hoitaa tärkeitä peruspalvelujaan: parantaa vanhustenhuollon ja terveydenhoidon tasoa sekä pienentää kouluryhmien kokoa? Sitä paitsi lähes 200 miljoonaa euroa on suunniteltu lykättäväksi, siis tästä pakkolainasta, peräti tulevalle hallituskaudelle.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kuntien peruspalveluista huolehtiminen on todella tarpeellinen asia, (Ed. Zyskowicz: Miksi ette huolehdi?) ja se on meitä kaikkia yhdistävä tekijä. Kun katsotaan ensi vuoden budjettikirjaa, niin hallituksen esityksessä on lähes 600 miljoonan euron lisäykset kunnille ensi vuonna. Se on siis uutta rahaa, joka tulee kuntien hyväksi, jotta ne voivat huolehtia muun muassa perusterveydenhuollosta.

Tänä vuonna budjettitalous kehittyy todellakin ennakoitua paremmin, mutta siinä on kertaluonteisia eriä, jotka johtuvat aikaisempien vuosien valtionyhtiöiden myyntituloista ja myös tämän vuoden myyntituloista. Ei ole perusteltua, että kertaluonteisia eriä käytettäisiin pysyvien menojen aikaansaamiseen, (Ed. Pulliainen: Lainastahan tässä oli kyse!) joten on järkevää toimia niin, että annetaan ensi vuoden budjetissa tämä 600 miljoonaa todellista rahaa muun muassa terveydenhuollon hoitamiseen ja muutoin toimitaan eduskunnan hyväksymien kehysmenojen puitteissa.

Arvoisa puhemies! Kysymyksessänihän oli nimenomaan kysymys tämän kertaluonteisen kuntien pakkolainan pois maksamisesta, joka voitaisiin hoitaa nyt saman tien kuntoon tämän ylijäämän avulla. Muistutan myös siitä, että te olette itse varoittanut veropopulismista, joka leviää kuin tauti, ja totesitte näin, että verotusta on puolustettava, jos haluamme turvata koulun, terveydenhoidon ja vanhustenhoidon laadun ja kohtuullisen sosiaaliturvan.

Kun nyt on tilanne, että nimenomaan verotulojen suuruus on kaikki meidät myönteisesti yllättänyt, niin eikö tämä liikkumavara kannattaisi kohdentaa nyt juuri tähän pakkolainan takaisinmaksuun, jotta voitaisiin nämä kaikki tärkeät asiat todellakin turvata?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Oli todella hyvä, että tämä pakkolaina tuli esille, koska semmoista pakkolainaa eduskunta ei ole säätänyt otettavaksi. (Hälinää) Siis lainahan tarkoittaisi sitä, että olisi kysymyksessä kertaluontoinen, kertaalleen maksettava erä, mutta tässä kuntien menokehityksen korvaamisessa on kysymys pysyvistä menoista, eli jos ja kun niitä korvataan, niin ne menot ovat pysyvästi. Ei ole kysymys vain tämän vuoden menosta, jos tänä vuonna nostetaan tätä korvaustasoa, vaan se on ensi vuonna ja seuraavina vuosina myös olemassa. Siinä mielessä olisikin hyvä, että käytettäisiin oikeita termejä ja luovuttaisiin tästä laina-termistä, koska se ei todellakaan ole oikea termi tässä yhteydessä. (Hälinää — Ed. Kuosmanen: Lahja!)

Puhemies! Valtiolle kertyy ylimääräisiä verotuloja, ja niitä kertyi jo edellisenä vuonna. Tänä vuonna ja ensi vuonna ilmeisesti kanssa sitten ylijäämää kertyy, koska talouskasvu on ollut varsin hyvä. (Ed. Zyskowicz: Huomaatteko, että kannattaa alentaa veroja!) Näin ollen olisi syytä, että maksettaisiin kansalaisille heidän jälkeenjääneitä sosiaaliturviaan elikkä korotusta kansaneläkkeisiin ja työttömyysturvaan. Työttömyysturvaan te ette lupaa sentikään korotusta, arvoisa valtiovarainministeri. Miksi ei koroteta näiden kaikista pienempituloisten ihmisten sosiaaliturvaa: työttömyysturvaa, kansaneläkkeitä, sairauspäivärahoja jne?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Juuri korotuksiahan tehdään muun muassa ensi vuoden budjettiesityksissä, mikä näkyy kaikkein pienimpien etuuksien korottamisessa (Ed. Kuoppa: Ei senttiäkään työttömyysturvaan! — Eduskunnasta: 5 euroa!), näkyy muun muassa kansaneläkkeissä, jotka ed. Kuoppa mainitsi.

Mutta vielä kerran on siis syytä sanoa, että suurin selittävä tekijä sille, että budjettitalous menee tällä hetkellä ja tämän vuoden numeroilla hyvin, perustuu myyntitulojen kirjaamiseen. On selvää, että kertatuloilla ei pidä aiheuttaa pysyviä menoja. Uskon, että jokainen myös omassa taloudessaan toimii tämän hyvän periaatteen mukaisesti, että pysyviin menoihin tulee olla pysyvät tulot.

Sen sijaan voisi muutoin sanoa, että varmaan kunta—valtio-suhteen osalta olisi hyvä miettiä sitä periaatetta, että kunnan osuutta yhteiskunnan verotuloista vahvistettaisiin, jolloin kunta on omilla toiminnoillaan paremmin kykenevä ennakoimaan sitä, mitä taloudessa tapahtuu.

Herra puhemies! Ei olisi uskonut, että hallitus suhtautuu näin kovakorvaisesti kuntien peruspalveluissa oleviin polttaviin ongelmiin. Kysehän ei ole itseisarvoisesti kuntien taloudesta, vaan kyse on peruspalveluista: opetuksesta, päivähoidosta, terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta jne. Ainakin jokainen muu kuin te ministerit siellä aitiossa tietää, että kunnilla on näiden palvelujen asianmukaisessa järjestämisessä suuria ongelmia. Hallitus on ottanut kunnilta pakkolainan, jota se ei ole maksamassa vieläkään takaisin. Ministeri Heinäluoma, te haluatte käyttää ylimääräiset verotulot lainojen maksuun. Mitäs, jos aloittaisitte sen maksamalla kunnille tämän pakkolainan. Sekin on hallitukselta velkojen maksua.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti ed. Zyskowicz ei ollut salissa, kun kerroin, että ei ole tämmöistä lainaa olemassa, (Hälinää — Oikealta: Oi, oi, oi!) vaan tilanne on se, että eduskunnan päätöksen mukaisesti on jaksotettu kustannusten korvauksesta aiheutuvaa menojen lisäystä, ja kuntien kannalta tosiasia on se, että tämä raha, joka on jaksotettu, tulee luotettavasti ja varmasti tänä vuonna, ensi vuonna ja kahtena seuraavana vuonna kuntien käyttöön asteittain.

Mutta sen sijaan tärkeämpää on se, että kunnat saavat todella aitoa lisärahaa, ja sitä tulee 600 miljoonaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä aikoinaan hyväksytty vaaliohjelma tarjosi terveydenhuoltoon koko vaalikaudella sen summan, joka lähes ensi vuonna tulee kunnille lisää, joten jos tehdään vertailuja eri lausuttujen vaalitavoitteiden välillä, niin terveydenhuoltoon tulevat lisätoimet tämän hallituksen toimesta ovat lähes nelinkertaisia, ed. Zyskowicz, siihen nähden, mitä te esititte vaaliohjelmassanne ennen eduskuntavaaleja. (Ed. Kalli: Hyvä puhe, Heinäluoma!)

Arvoisa puhemies! Onhan se selvää, että tässä on kysymys jo toteutuneista kustannuksista, jotka hallitus on velkaa kunnille. Kysymys ei sillä tavalla ole minkään uusien pysyvien menojen luomisesta. Sen lisäksi tämä ministerin mainitsema 600 miljoonaa ei suinkaan ole reaalinen luku. Se ei ole se summa, jonka kunnat saavat uutta rahaa tänä vuonna.

Jos hallitus nyt kuitenkin maksaisi tämän pakkolainan kunnille, oltaisiin myös tilanteessa, jossa kuntien ei jatkuvasti tarvitsisi nostaa veroprosenttiaan ja myös kuntien velkaantuminen vähenisi. Julkisen talouden kannalta on varmaan järkevämpää, että kuntakenttä ei niinkään ole se, joka velkaantuu, vaan valtio. Olisiko kuitenkin paikallaan, että osa tästä liikkumavarasta, joka on syntynyt, käytettäisiin velanmaksuun myös kunnille eikä pelkästään ulkopuolelle?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Vielä kerran: siis se 600 miljoonaa euroa, joka ensi vuonna kunnille tulee lisää rahaa, on aitoa lisärahaa, (Eduskunnasta: Ei, ei ole!) ja se on kuntien talouden kannalta huomattavasti merkittävämpi asia kuin se, mitä tälle jaksotukselle tehdään.

Sitten lisäksi haluaisin kiinnittää edustajien huomiota siihen, että tämä menettely, että kustannustason nousua jaksotetaan useammalle vuodelle, ei mitenkään poikkea siitä, mitä aikaisempina vuosina ja myös aikaisempien hallitusten yhteydessä on tehty. Kun katson tässä sekä vasemmistoliiton että vihreiden suuntaan, palautan mieleen, että vastaava menettely on ollut aikaisemminkin käytössä. Parempi lopputulos tulee sillä, että annetaan kunnille aitoa lisärahaa. Tämä 600 miljoonaa euroa muun muassa terveydenhuoltoon on todellista lisärahaa.

Herra puhemies! Ensin totean kokoomuksen puolelle, että tähän astihan kokoomus on arvostellut siitä, että hallitus tekee alijäämäisiä budjetteja. Nyt kun saadaan ylijäämä aikaan, huuto vaan jatkuu. Jotain logiikkaa pitäisi olla teidänkin puolellanne.

Arvoisa herra puhemies! Tietysti tälle 3 miljardille on paljon käyttöä, mutta talouspolitiikan tavoitteiden kannalta on varmasti oikein, että puhutaan kertaluontoisuudesta kohteissa, mihin se käytetään. Nyt haluankin vielä valtiovarainministeri Heinäluomalta kysyä:

Aikooko hallitus nyt arvioida niitä pahimpia kipupisteitä, mitä ensi vuoden budjetissa selvästi on olemassa esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden osalta, joissa vallitsi tässä salissa yli puoluerajojen menevä suuri yksituumaisuus niiden investointien välttämättömyydestä? Aiotaanko arvioida tämän kehyksen sisällä, että joihinkin pahimpiin kipukohtiin pystytään kertaluontoisia eriä ensi vuonna käyttämään?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tässähän tietenkin hallitus toimii eduskunnan hyväksymän menokehyksen puitteissa sekä tämän että tulevien vuosien osalta, ja sen mukaisesti elokuussa on juuri tehty päätöksiä, jotka on tarkoitettu parantamaan kaikkein vähävaraisimpien ihmisten asemaa ja jotka liittyvät sekä pitkäaikaistyöttömien auttamiseen että myös eläkeläisten toimeentulon parantamiseen, joten tämä tarkastelu on luonteeltaan jatkuvaa, ja siihen tämäkin hallitus on sitoutunut.

Jotta vääriä lukuja ei jäisi ilmaan, on syytä sanoa, että tämä 3 miljardia perustuu siis nimenomaan myyntituloihin, ja niin kuin valtiovarainvaliokunnan jäsenet hyvin tietävät, tämä peruslukema oli jo viime kevään ensimmäisessä lisäbudjetissa todettuna, että aikaisempien vuosien ylijäämän tuloutus tänä vuonna ja valtionyhtiöiden myyntitulot, siis sekä tänä vuonna että ensi vuonna, ovat tämän takana.

Herra puhemies! Ministeri Heinäluoma ei tunne nyt kuntien tilannetta eikä sitä, mitä valtiovalta on kunnille ensi vuonna antamassa. Te väitätte, että kunnat saavat uutta rahaa 600 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä 600 miljoonasta eurosta on kuitenkin sitä rahaa, jonka kunnat saavat kompensaationa, korvauksena, esimerkiksi verotuloihin tehdyistä vähennyksistä ja eräistä muista sellaisista leikkauksista, joita valtiovalta tekee kunnille. 600 miljoonaa euroa ei ole se raha, jonka kunnat saavat nettona ensi vuonna. Tämä on tuulesta temmattua tietoa, herra valtiovarainministeri. (Ed. Kanerva: Se on kymmenesosa!) Minä kysyn teiltä:

Kun kansaneläkkeen tasokorotuksen aikaistaminen ensi vuoden alkuun ja tasokorotuksen tekeminen sellaisena, että se tuntuisi, esimerkiksi 20 euron suuruisena, maksaisi vain 147 miljoonaa euroa, eikö olisi kohtuullista, että tätä 3 000 miljoonan euron ylijäämää käytettäisiin tältä osin kansaneläkkeiden tasokorotukseen? (Ed. Zyskowicz: Olisi ainakin Hyssälän mielestä!)

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Laaksolle täytyy siis todeta, että nyt, kun indeksikorotuksia todellakin tehdään, myös nämä verotulojen menetykset täysimääräisesti kompensoidaan ja ed. Laakso on ollut myös sellaisessa hallituksessa edustettuna, jossa näin ei ole tehty, (Ed. Zyskowicz: Ei ed. Laakso ollut mukana!) eli kehitys on tältä osin kulkenut parempaan suuntaan. (Ed. Siimes: Käännetään puhe muihin hallituksiin eikä itse uskalleta ottaa vastuuta, hävetkää!) Kuntien osalta tosiasia on se, että lähes 600 miljoonaa euroa tulee kuntien hyväksi ensi vuonna. Kun katsoo budjettikirjaa, joka on olemassa, nämä luvut sieltä selkeästi tulevat ilmi aika tarkasti vielä eriteltyinä.

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma tuossa ryhtyi vertailemaan näitä vaalitavoitteita. Totesitte edellisessä tehtävässänne, puoluesihteerin tehtävässä, että kokoomuksen tarjoamat veronalennukset, siis ennen vaaleja, tuhoavat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Nyt te olette tehneet saman suuruiset veronalennukset hallituspuolueena, hivenen suuremmat kuin mitä kokoomus tarjosi. Hyvä, kun olette muuttaneet linjaa. Minä muuten luulen, että kovinkaan moni sosialidemokraatteja äänestänyt ei tiennyt, että te aiotte toteuttaa sen poliittisen linjan, mitä kokoomus esitti jo reilusti ennen vaaleja. (Ed. Gustafsson: Poliittinen tilanne muuttui!) Mutta tämä veropolitiikan linja on aikaansaanut sen, että talouskasvu on ollut käynnissä. Palkansaajien kasvanut ostovoima näkyy nyt tulevina verotuloina.

Teitä edeltävä valtiovarainministeri ja koko hallitus on tunnustanut sen, että hallitus on velkaa kunnille. Kuinka te voitte nyt kiistää tämän tosiasian, joka on yleisesti hyväksytty? Miksi te ette ymmärrä, että tämä velka, jonka valtio on velkaa kunnille, on poissa perusopetusryhmistä, poissa vanhusten kotipalveluista? Eikö voitaisi aloittaa sen velan maksua nimenomaan kunnista ja pistää loppu, ylijäämä, valtionvelan maksuun? Tässä olisi hyvä diili.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan vaaliohjelmista, niin tarkistin SDP:n vaaliohjelman ja joudun toteamaan ed. Kataiselle, että siellä ei luvata pitää verotusta korkealla. (Naurua) Semmoista lupausta emme ole todellakaan antaneet. Tuloratkaisun yhteydessä on sovittu verotuksen keventämistoimista, jotka ovat vastuullista politiikkaa, ja ne on tehty sen jälkeen, kun hallitus on yksituumaisesti tehnyt päätöksen panostaa 1,1 miljardia hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluihin ja myös sosiaaliturvaan. Sieltä tulee siis tämä, ed. Katainen, lähes nelinkertainen määrä lisää rahaa terveydenhuoltoon verrattuna siihen, mitä te esititte ennen vaaleja. (Ed. Zyskowicz: Tuo on väärä tulkinta!) — Se on kiistaton tosiasia. (Ed. Zyskowicz: Mikä oli vastaus ed. Kataisen kysymykseen?)

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee ministeri Heinäluoman vastauksia, niin tulee mieleen se tilanne, kun joillakin velat muuttuvat saataviksi. Kyllä kiistaton tosiasia on, että kunnilla on saatavaa valtiolta. Se on kiistaton tosiasia. Enkä minä nyt pidä oikein hyvänä, että valtion omaisuutta myydään, ja jos myydään, kyllä pitäisi silloin maksaa sellaiset velat pois, joiden maksulla on työllisyyteen myönteistä vaikutusta. Jos te maksatte ulkomaille nämä velat pois, ei se hyödytä tätä yhteiskuntaa millään muulla kuin että korot pikkasen vähenevät. Mutta jos te maksaisitte kunnille nämä rahat, niin silloin kunnat voisivat harkita, mihin näitä euroja käytetään, ja käyttäisivät kyllä niin, että kuntalaiset hyötyisivät. (Ed. Zyskowicz: Kuunnelkaa kauppakoulun lehtoria!) Minä toistan tämän kysymyksen, jonka edustajat ovat teille esittäneet:

Mikä on se painavin syy, minkä takia ei makseta sitä velkaa, jonka maksu parhaiten palvelisi tämän maan kansalaisia?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, kustannusten noususta aiheutuvaa korvausta valtio maksaa tänä vuonna, ensi vuonna ja kahtena seuraavana vuonna, mikä nostaa kuntien valtiolta saamia valtionosuuksia pysyvällä tavalla, (Ed. O. Ojala: Ei nosta, se vain korvaa menetyksiä!) eli siis pysyvällä tavalla nousevat kuntien tulot. Se, mikä tänä vuonna tulee eduskunnan viime joulukuussa hyväksymässä budjetissa, 80 miljoonaa euroa, kunnille maksettavaksi, tulee myös maksettavaksi ensi vuonna. Se ei siis ole vain tämän vuoden menoja valtiolle, vaan ensi vuonna ja myös seuraavina vuosina tulevaa menoa, joten on tärkeätä, että pidämme erillään kertaluontoiset tulot valtiolle pysyvistä menoista. Tähän jaksotukseen ja menokehykseen perustuen eduskunta on tämän menettelyn aiemmin hyväksynyt.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta eduskunnassakin on hyvä pitää mielessä ne päätökset, joita aikaisemmin täällä on tehty. Me olemme tehneet päätöksen kehyksistä, mikä tarkoittaa sitä, että tällä vaalikaudella menot reaalisesti voivat kasvaa, muistaakseni, jonkin verran yli 1 000 miljoonalla eurolla. Kuntien kustannusten korvaus tulee olemaan sitten, kun se saavuttaa huippunsa, yli 500 miljoonaa muistaakseni, yli 500 miljoonaa euroa, vuodessa. (Ed. Outi Ojala: Se on kustannusten korvausta!) Se on niin suuri kustannusten korvaus, että siihen ei voitu mennä yhdellä hyppäyksellä. Sen takia sen maksatus on jaksotettu muutaman vuoden ajalle, (Ed. Kuosmanen: Se on yksi pankkisiirto vain!) jotta se pystytään toteuttamaan kehyksen puitteissa.

Kunnat tietävät tämän ohjelman. Ne osaavat odottaa, (Ed. Perho: Odottavan aika on pitkä!) että niillä lähivuosina tämä kustannusten korvauksen kautta tuleva valtionosuuden kasvu tulee toteutumaan, ja voivat ottaa sen huomioon omissa laskelmissaan. Myös kunnat ovat osa julkista taloutta, ja tässä yhteisesti valtion ja kuntien taloutta hoidetaan siten, että pidetään huolta myös tästä kurinalaisuudesta.

Arvoisa herra puhemies! Tätä logiikkaa en nyt kyllä millään tavalla ymmärrä. Pääministeri sanoi, että kunnat tietävät odottaa näitä rahoja. No, niin varmaan tietävät. Odottaessaan kunnat ottavat velkaa, jotta voitaisiin hoitaa jokapäiväisiä menoja, kun odottavat niitä valtiolta tulevia rahoja. Eikö nyt kaikella tavalla olisi ihan selkeää ja järkevää, että kun tiedetään, että valtio on velkaa kunnille, niin maksetaan kunnille se raha pois? Sen jälkeen kunnat arvioivat itse, miten ne talouttaan seuraavina vuosina hoitavat. Sehän on normaalia juttua. Nämä kustannuksista aiheutuvat menothan ovat toteutuneet jo kunnille. Ne ovat laskut aikanaan maksaneet ja kaikki muut. Nyt vaan se rahoitus, mikä valtiolta tulee kunnille, laahaa perässä. Tätä ei kukaan kyllä ymmärrä, ei kukaan valtuutettu, joka tällä hetkellä miettii oman kuntansa budjettia, millä tavalla sen tasapainottaa, ja odottaa, että jonain kauniina päivänä valtio maksaa ne rahat, mitkä kuuluvat heille.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Koskinen, logiikka, jota peräänkuulutitte, on täsmälleen sama, jota edellisellä kerralla noudatettiin, jolloin olitte hallituksessa. (Ed. Zyskowicz: Ei ole koskaan jaksotettu neljälle vuodelle!) — Voi olla, aikarajaa en muista, mutta logiikka on täsmälleen sama. (Ed. Gustafsson: Menkää kysymään Niinistöltä!) — Kun tulee suuri kustannusten korvaus, jota ei pystytä yhdellä kertaa toteuttamaan kehysten puitteissa, se jaksotetaan muutaman vuoden aikana portaittain nousevaksi. Tässä harjoitetaan tervettä valtiontalouden hoitoa.