Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelen tämän niin sanotusti lyhyen kaavan mukaan. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on antaa Maahanmuuttovirastolle toimivalta turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta. Toimivaltaan tulisi kuulumaan myös vastuu ulkomaalaisten säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjaus. Tällä hetkellä näitä toimia hoidetaan sisäasiainministeriössä ja työ- ja elinkeinokeskuksissa. Hallintovaliokunta puoltaa tä-tä tehtävien ja toimivallan siirtoa Maahanmuuttovirastolle. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa voidaan pitää valtakunnallisena tehtävänä, jolla on läheinen yhteys Maahanmuuttoviraston vastuulla olevaan turvapaikkapäätöksentekoon.

Valiokunta oli yksimielinen ja puoltaa tämän hallituksen esityksen hyväksymistä. Tässä on pieniä tarkennuksia lakiehdotuksen pykäliin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Turvapaikan hakemisessa olisi hyvin toivottavaa, että tämä käsittelyprosessi olisi mahdollisimman nopea, jotta turvapaikanhakija voisi saada tiedon turvapaikastaan pikaisesti ja asiat etenisivät tarkoituksenmukaisella tavalla myönteisesti. Mutta vastaavasti myös ne ongelmat, mitä kovastikin pitkittyneitten prosessien vuoksi on ollut, saataisiin poistettua, jos turvapaikkakäsittely voisi tapahtua hyvinkin nopeasti. Samalla voitaisiin välttyä tältä turvapaikanhakuturismilta, jossa turvapaikanhakijat tulevat maahan tietoisina siitä, että prosessi kestää pitkään ja voi sitten olla maassa, kuten esimerkiksi Suomessa, pitkään tämän hakuprosessin keston ajan. Siksi prosessien nopea mutta myös oikeudenmukainen käsittely olisi kaikille osapuolille mahdollisimman toivottava ja paras asia.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on perusteltu, mutta ongelmana on se, mikä nousee esiin sekä tässä hallintovaliokunnan mietinnössä että siihen liitetyssä työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausunnossa, nimittäin Maahanmuuttoviraston henkilöresurssit. Tässähän ollaan virastoon siirtämässä sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta kaksi virkaa viranhaltijoineen ja te-keskusten virkakokonaisuudesta kaksi henkilötyövuotta. Näitä henkilöstöresursseja on pidetty vähäisenä, kun otetaan huomioon Maahanmuuttovirastolle siirrettävien tehtävien laajuus ja lisäksi se, että turvapaikan-hakijoiden määrässä on tapahtunut viime vuosina todella voimakas kasvu. Ja kun täällä on ministeri paikalla, niin olisi ihan kiinnostavaa kuulla, miten ministeri arvioi, riittävätkö nyt teidän mielestänne nämä resurssit, mitä tämän muutoksen myötä ollaan muuttamassa.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta omassa lausunnossaan katsoi, että maahanmuuttohallinnon keskittäminen yhden keskusviraston alle on järkevää ja se tehostaa toimintaa ja helpottaa maahanmuuttoon liittyvien tehtävien hoitamista. Aina kun toiminta tehostuu ja virtaviivaistuu, niin silloin periaatteessa resursseja pitäisi myös vapautua. No, toivotaan, että tämä resurssien käyttö tehostuu ja saadaan samoilla ihmistyöresursseilla enemmän aikaan.

Mutta koska tätä urakkaa on paljon ja on erittäin tärkeätä, että myös turvapaikanhakijat, jotka sitten tuon turvapaikan saavat, kotoutuisivat ja integroituisivat tähän meidän yhteiskuntaamme mahdollisimman nopeasti ja löytäisivät sen oman paikkansa, niin myös työelämävaliokunta kantoi huolta nimenomaan tämän kotouttamistoiminnan resursseista.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin kyselytunnilla kysynyt ministeriltä yhtä asiaa ja itse asiassa käytän kyllä tätä tilaisuutta nyt hyväkseni ja kysyn sitä.

Miten on mahdollista, että ministeri ihan demokraattisessa maassa edes väläyttää sellaista ratkaisua, että kunnat pakotettaisiin ottamaan turvapaikanhakijoita omille alueilleen? Kyllä jonkinlainen sivistynyt käyttäytyminen tässäkin täytyisi olla. Ei tällaisella pakolla voi kuntia pakottaa, vaan siinä täytyy olla joko rahan houkuttimena tai jonkin muun, joka antaa kunnille mahdollisuuden selviytyä näistä velvoitteistaan.

Olisin kysynyt, onko myös ministeri todella — minä ainakin olen huolissani — huolissaan siitä niin sanotusta turvapaikkamatkailusta ja siitä, että Euroopan unionin jäsenmaista tänne tulee turvapaikanhakijoita, jotka 2—3 kuukauden ajan ovat meillä meidän sosiaaliturvan piirissä. Se ei ole mitään kovin halpaa lystiä sen takia, että 2—3 kuukautta Suomen sosiaaliturvalla on aikamoinen paukku, kun mennään sitten Bulgariaan, omaan maahan. Ja tämä johtuu siitä, että näitä ei ole mahdollista käsitellä riittävän nopeasti, koska ei ole henkilökuntaa. Mutta on siinä myös meidän asenteissamme muuttamista. Ei tällaisia henkilöitä ylipäätään pitäisi ottaa turvapaikanhakijoiksi. Elikkä aikooko ministeri muuttaa tässä lakia sen takia, että päästään EU-turvapaikanhakijoista eroon? Eihän siinä ole mitään järkeä, tällaisessa järjestelmässä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskittämisprosessi on minusta ihan oikein, koska tässä aikaisemmin on ollut ristiriitaa. Kun se oli kahden orgaanin alla, niin se ei oikein toiminut.

Nyt oikeastaan samaan asiaan, johon edellisetkin puhujat ovat kiinnittäneet huomiota, koska ainakin itselleni on tullut jopa Pohjois-Karjalastakin aika paljon yhteydenottoja siitä, jotta sinnehän on tullut turvapaikanhakijoita aika huomattavia määriä, useita kymmeniä, joista sitten on todettu sen prosessin kuluessa, että heidät on tutkittu jo jossakin toisessa maassa, EU-maassa. Jotenkin tämä asia vuotaa siinä hommassa. En tiedä, saadaanko se jollakin järkevällä tavalla hallintaan, toivoisi saatavan. Sehän tapahtuu sillä tavalla, jotta kun ihminen, josta on jo muualla todettu, jotta hänellä ei ole turvapaikkaoikeutta, kuitenkin tulee Suomeen, niin sitä tutkitaan vielä, ja sitten kun aina kaksi poliisihenkilöä lähtee viemään, saattamaan koneella johonkin, ja pitää olla vastaanottajat siellä, niin se sitoo aika paljon meidän viranomaisresurssejamme lähinnä poliisin osalta.

Onko tässä jotain sen tyyppistä valmistelutyötä olemassa, että tämä tiedonvälitys tehostuisi? Tiedän siinä ongelmia olevan, koska henkilöllisyyksiä saattaa olla monta ja aina se totuus ei käy esille ennen kuin myöhemmissä tutkimuksissa. Mitä tässä ollaan tekemässä? Voiko ministeri tähän jotain todeta?

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ja valiokunnan kannanotot ovat ihan järkeviä, nimenomaan se, että käsittely saadaan yhdenmukaiseksi ja yhdenvertaiseksi koko maassa. Se on kannatettavaa ajatuksena ainakin, ja on asianmukaisesti korostettu riittäviä voimavaroja.

Mutta syy, miten me tähän olemme joutuneet, on kyllä ministeri Thorsin johtama ulkomaalaispolitiikka, löperö linja, jonka viesti on mennyt ihmissalakuljettajille ja muille. Kaikista huvittavinta tässä on se, että nyt EU-maista on satoja turvapaikanhakijoita ollut käsitykseni mukaan Bulgariasta ja Romaniasta. Kun Bulgaria ja Romania hyväksyttiin EU:n jäseniksi, niin eikö näitten olojen pitänyt olla sellaiset, ettei sieltä nyt turvapaikkaa ainakaan tarvitse toisesta EU-maasta hakea, ainakaan nyt Suomesta?

Arvoisa puhemies! Kyllä järkytyksellä kuuntelin televisiouutisia, taikka oliko se uutisissa vai missä se oli, kun ministeri totesi, että pitää harkita vakavasti, että pakotetaan kunnat ottamaan turvapaikanhakijoita. Eikö arvoisa ministeri muista, että kyllä kunnillakin on jonkinlainen itsemääräämisoikeus sen suhteen, mitä ne joutuvat tekemään? Eivät ainakaan tällaiset asiat minun mielestäni kuulu siihen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vähän huuli pyöreänä kuuntelin edustajien Ukkola ja Vistbacka äskeisiä puheenvuoroja sen takia, että Suomessahan on täydellinen kuntajako. Aina kun ihminen astuu tämän maan rajojen sisäpuolelle, aina astuu johonkin kuntaan. Hän tekee ratkaisun siitä, että hän on jossakin kunnassa. Elikkä toisin sanoen täytyy sanoa, että ministeriltä soisin vastauksen sellaiseen kysymykseen sitten, jos hän vastaa jotakin noihin äskeisiin heittoihin, onko valtiolla, Suomen hallituksella tarkoitus perustaa erikoinen territorio Kanadan mallin mukaan, joka on valtion erityisalue ulkopuolella täydellisen kuntajaon, niin että tämä äskeinen voi jollakin tavalla saada järkevän ratkaisun.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Järkyttyneenä luin tänä aamuna lehdestä siitä, että ministeri Thors on pakottamassa kuntia pakko-ottamaan maahanmuuttajia, ja kunnista on tullutkin useita yhteydenottoja siitä, onko nyt ministeri Thors ajan tasalla tänä päivänä. Kysyisinkin ministeri Thorsilta, milloinka rupeatte touhuamaan semmoista lakia voimaan, että pakotetaan maahanmuuttajat tulemaan tänne Suomeen.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Ensinnäkin varsinaisesta laista ja Maahanmuuttoviraston resursseista.

Tässä uskomme, että todellakin toiminta tehostuu, kun vastaanottokeskusten ohjaus voi tapahtua yhdestä paikasta. Nyt ohjaus on usein ollut eri te-keskuksista, ja siten tätä tehostamismahdollisuutta on.

Ed. Tiilikaisen kysymykseen: meillä on huoli, että uusissa elyissä ei ole riittävästi henkilökuntaa varsinaista kotouttamisen tukemista varten. Siinä tällä hetkellä todella revitään ihmisiä ja monelle elylle tuodaan uusiakin tehtäviä. Henkilökohtaisesti huoleni on suurempi sen osalta ja kyllä verrattain suuri huoli.

Sitten mitä tulee Maahanmuuttoviraston muihin resursseihin, niin onneksihan eduskunta on myötävaikuttanut siihen, että me olemme kahteen otteeseen tänä vuonna pystyneet lisäämään Maahanmuuttoviraston henkilöresursseja ja henkilöitä on rekrytoitu. Me olemme saaneet aikaan sellaisia tuloksia, että on tehty enemmän päätöksiä kuin on ollut hakijoita per kuukausi. Se on tapa, millä pääsemme purkamaan jonoja, koska olemme kaikki samaa mieltä siitä, että pitkät oleskeluajat ovat omalta osaltaan niin sanottu vetotekijä. Tähän olemme päässeet ja olemme päässeet myöskin tuloksiin.

Mielenkiintoista on lokakuun tilastojen valossa, että suurin ryhmä turvapaikanhakijoita oli viime kuussa, lokakuussa, Venäjän federaatiosta. Tämä on uusi trendi Suomen turvapaikkaluvuissa. Todettakoon myös, että alaikäisten määrä on selvästi laskenut. Se on vain 5—10 prosenttia kuukausittaisista tulijoista, joten sekin on muuttunut.

Sitten väitetään hyvin laajasti, että Thorsin löperö linja olisi vaikuttanut siihen, että on turvapaikanhakijoita lisääntynyt. En voi kuin viitata siihen, että kasvu on ollut henkilömäärissä paljon paljon suurempaa, jos me katsomme, miten monta henkilöä per viimeinen syyskuu on hakenut Ruotsissa, Norjassa: on lisääntynyt melkein 17 000 henkilöä Ruotsissa, 13 500 Norjassa per viimeinen päivä syyskuuta, jolloin meillä oli noin 4 200 turvapaikanhakijaa. Myöskin Tanskassa lisääntymistä on tapahtunut, niin että se siitä yksittäisen henkilön vaikutuksesta, joka ei tee yksittäisiä turvapaikkapäätöksiä.

Mitä tulee sitten meidän uskottavuuteemme koskien kiintiöpakolaisia. Tietenkään viranomaiset tai tiedotusvälineet eivät aina sitä täsmällistä totuutta pysty esittämään, mutta meillä on erittäin vaikea tilanne. 31 henkilöä, joilla on oikeus tulla Suomeen, on edelleen pakolaisleireillä hätätapauksina, koska heille ei löydy kuntapaikkaa. Meillä on tällä hetkellä tilanne siis se, että kunnat päättävät, minkälaista ulkopolitiikkaa me tässä suhteessa harjoitamme. Esimerkkinä mainittakoon Tanska, jonka minä koen demokratiaksi ja jossa on toisenlainen järjestelmä, jossa valtio määrää, mihin kuntaan henkilöt sijoitetaan. Kyse nyt on vain niistä kiintiöpakolaisista, joista eduskunta ja hallitus ovat yhdessä päättäneet, ja tämä on hätähuuto tämän tilanteen osalta, todellakin hätähuuto. Voi olla, että kunnat odottavat tällä hetkellä, että laskennalliset korvaukset nousisivat. Mutta pelkään todella, on hätähuuto tämän tilanteen jatkumisen osalta.

Sitten vielä tästä niin sanotusta turismista. Meillä on kahdenlaisia tilanteita. Toisaalta ovat siis toiset EU-kansalaiset, ne, jotka ovat tulleet toisesta EU-maasta. Muistettakoon myöskin, että on suomalaisia, jotka ovat hakeneet toisista EU-maista turvapaikkaa. Me olemme todenneet, että on kaksi eri tilannetta. Toisaalta on turvapaikkahaun rajoittaminen. Siitä emme yksin päätä. Mutta toinen asia, johon me voimme kansallisesti puuttua, on se, kuka pääsee vastaanottojärjestelmään, ja siihen olemme puuttumassa, kun olemme uudistamassa lainsäädäntöä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toisista EU-maista voidaan tulla asumaan meidän vastaanottokeskuksissamme ja saada sitä kautta turvaa ja ehkä kiertää myöskin vapaan liikkuvuuden säännöksiä.

Sitten ovat ne, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa jo toisessa EU-maassa. Meillä on entistä paremmat välineet tietää, keitä nämä henkilöt ovat. Aiemmin oli useampi turvapaikanhakija, joka oli hakenut turvapaikkaa muista Pohjoismaista. Tällä hetkellä meillä on moni turvapaikanhakija, joka on esimerkiksi Italiasta, Maltalta ja Kreikasta hakenut turvapaikkaa, ja Italia ja Kreikka eivät tee kyllä hirveän paljon yhteistyötä tämän suhteen, mikä tähän liittyy. He ovat rajoittaneet. He ovat vaikeuttaneet. Mutta toisaalta voimme järkeistää myöskin sitä toimintaa ja erityisesti vapaaehtoista paluuta edistää.

Yhtenä ongelmana koko tässä vyyhdessä on se, että Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuin on joissakin tapauksissa kieltänyt näitten käännyttämisten toimeenpanon, elikkä me emme, ennen kuin Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuin on sanonut lopullisen sanansa, voi lähettää henkilöitä takaisin nimenomaan Maltalle, Kreikkaan ja Italiaan. Meillä on noin satakunta henkilöä, jotka ovat täällä Suomessa sen johdosta. Hollannissa ja Isossa-Britanniassa on vastaavanlainen tilanne, ja Saksan perustuslakituomioistuin on sellaisen vastaavan päätöksen tehnyt, että Kreikan tilanne ei vastaa ihmisoikeusnormeja. Tämä on myöskin huolestuttavaa. Jos meillä on yhteisiä normeja EU:ssa, niin jotkut maat siitä laistavat ja tekevät yhteisen toiminnan erittäin vaikeaksi.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ministeriltä vaan kuulla vastauksen, joka ei ihan suoranaisesti kuulu käsiteltyyn asiaan.

Tänä kesänä nousi sen tyyppinen ongelma, että Pohjois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, oli luonnonmarjapoimijoita, jotka olivat suurin osa saapuneet Vietnamista, ja heillä oli välittäjä, joka takavarikoi heidän passinsa, ja he joutuivat tekemään nälkäpalkalla työtä sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät vastaa ollenkaan inhimillisiä asumismuotoja. Sitten tilanne oli se, että heidän omaisuutensa kotimaassa oli suurin piirtein pantattu, jotta he olivat saaneet matkalipun tänne Suomeen. Aika moni heistä palasi vasta lokakuun puolessa välissä takaisinpäin, ja ongelmahan on siinä, että meillä ei ole sosiaaliturvajärjestelmää, he eivät pääse meidän sosiaaliturvajärjestelmämme piiriin, ja he olivat täysin alisteisessa asemassa, niin että tavallaan voi puhua ihan ihmisoikeusrikoksesta, joka tapahtui.

Tämä nyt ei suoranaisesti ole Maahanmuuttoviraston asia, mutta ajattelin vaan tuoda sen esille, koska tämä on lisääntynyt, eli nämä välittäjät ottavat rahaa, kun he tuovat näitä ihmisiä tänne, jotka kuvittelevat, että he rikastuvat kesän aikana, kun luonnonmarjoja poimivat. Tässäkin lopputulos oli aika huono näitten asioitten kohdalla. Suomi ei ole ainut suinkaan, Ruotsissa on ihan saman tyyppistä toimintaa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Marjaana Koskinen nosti hyvin tärkeän asian. Kun me mietimme, mitä on ihmiskauppa, niin kyllähän tämänkin tyyppinen toiminta voidaan lukea ihmiskaupaksi.

On erittäin hyvä asia, että maahanmuuttoa organisoidaan nyt tehokkaasti ja sillä tavalla saadaan resurssit hyvään käyttöön. Tärkeintä on, että turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat ohjataan kuntiin, joissa heillä on mahdollisuus kotoutua, heillä on mahdollisuus päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa, kansalaiseksi kansalaisten rinnalle. On erittäin tärkeätä, että nämä turvapaikanhakijat saavat nopeasti päätöksen turvapaikasta, koska se auttaa heitä myös sitten rakentamaan sitä omaa elämäänsä sen sijaan, että heitä pidetään erilaisissa keskuksissa ja kaikki on epävarmuuden tilassa ja kielten opiskelukin takkuaa.

Kun me mietimme Suomen kansalaisia, niin kyllähän Suomen kansalaisilla on velvollisuuksia, ja minun mielestäni me voimme Suomessa edellyttää, että myös maahanmuuttajilla, turvapaikan saaneilla henkilöillä on velvollisuus opiskella suomen kieltä vaikka täysipäiväisesti alkuvaiheessa, hankkia kielitaito, koska se on se portti, jolla päästään sitten suomalaiseen työelämään. Mahdollisesti sitten muuntokoulutuksen avulla saadaan heidän ammattitaitonsa vastaamaan Suomessa vaadittavaa ammattitaitoa.

Kun Suomessa on tämä valtava ikärakenteen muutos nyt hyvin uhkaavana ja me tarvitsemme työntekijöitä, niin minun mielestäni tätä keskustelua pitäisi käyttää siihen, kuinka me pystymme saamaan nämä vapaaehtoiset tulijat nyt kotoutumaan Suomeen, että he menevät Suomessa työelämään ja haluavat tätä suomalaista yhteiskuntaa rakentaa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri viittasi siihen, miten turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet muissa Pohjoismaissa. Näin ilman muuta on ja kansainvälisiä paineita on kaikkialla. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että meidän lainsäädännössämme on tällä hetkellä tiettyjä vetovoimatekijöitä, jotka ovat kannustaneet tänne tuloa myöskin muista Pohjoismaista. On erittäin tärkeää, että meillä on tulossa ulkomaalaislakiin muutoksia. Ymmärtääkseni vielä tämän vuoden aikana on tulossa näitä muutoksia liittyen ikätesteihin, liittyen perheen yhdistämisiin ja muihin, jotka vievät meidät pohjoismaista käytäntöä kohti.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että jo turvapaikan saaneet tai pakolaisina tulleet joutuvat olemaan siellä vastaanottokeskuksissa. Se ei ole mikään toivottu tilanne missään nimessä. Tausta on ehkä se, että kun nämä määrät ovat nyt nousseet niin paljon, niin se on osittain johtanut siihen, että ei ole mitään muuta paikkaa ollut kuin tämä vastaanottokeskus. Toisaalta se korvaus, jonka kunnat saavat, on jäänyt jälkeen niin paljon, että kunnilla ei ole ollut halukkuutta ottaa vastaan näitä pakolaisia tai jo turvapaikan saaneita. Nyt sitä korvausta tullaan nostamaan muistaakseni 10 prosenttia, mutta sen nousun pitäisi olla ehkä vieläkin enemmän, jotta voitaisiin kunnille tarjota tätä mahdollisuutta.

Tämä ministerin viittaama kannanotto sen suhteen, että voitaisiin pakottaa kuntia ottamaan, on sikäli vaarallinen, että näitten kuntien näkökulma tähän asiaan on hyvin erilainen. On toisia kuntia, jotka ovat valmiita ottamaan, kun vain on riittävän tasoiset korvaukset. Sitten on sellaisia kuntia, joissa lähtökohtaisesti ajatellaan tätä asiaa erittäin vieraana eikä osata suhtautua siihen oikealla tavalla, ja silloin se ei myöskään niitten menijöiden kannalta ole kovin hyvä tilanne, jos joutuu tällaiseen ympäristöön. Eli toivoisin, että tähän löytyisi sitä kautta ratkaisu, ei pakottamalla vaan kannustamalla.

Mutta siinä ministeri on täysin oikeassa, että vastaanottokeskuksista pitää saada ne ihmiset kentälle, jotka ovat saaneet turvapaikan. Se ei ole mikään säilytyspaikka, vaan ainoastaan niitten ihmisten olopaikka, jotka vielä vartoavat sitä tilannetta, saavatko he luvan jäädä Suomeen, ja jos eivät saa, niin sitten välittömästi, niin pian kuin mahdollista, poistetaan maasta.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa useissa puheenvuoroissa on viitattu riittäviin resursseihin. Hallintovaliokunta on omalta osaltaan ottanut useassa yhteydessä kantaa siihen, että turvapaikkahakemusten käsittelyyn on käytettävissä riittävät resurssit, jotta käsittelyajat olisivat kohtuulliset.

Tämänkin lakiesityksen yhteydessä kiinnitti huomiota kahteen kohtaan resurssien osalta niin, että Maahanmuuttovirastolle tämän tehtävien siirron yhteydessä osoitetaan riittävät resurssit ja toisaalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, koska ne keskeisesti hoitavat näitä maahanmuuttoasioita; myöskin niillä pitää olla käytettävissä riittävät resurssit, jotta tämä asia pysyy hallinnassa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lipponen sanoi aivan oikein, että niin turvapaikan haku ja -hakijat kuin kiintiöpakolaisetkin on syytä sijoittaa kuntiin, joissa on mahdollista kotoutua. Tämä on se avainsana: on sijoitettava sellaisiin kuntiin, jotka ottavat vastaan ja haluavat ottaa vastaan. Jos pakolaisia, turvapaikanhakijoita, sijoitetaan sellaisiin kuntiin, jotka vastustavat näiden pakolaisten tuloa, he saavat aivan älyttömän käsityksen Suomesta ja suomalaisista, koska silloin he joutuvat tietyllä tavalla syrjinnän ja tämän tyyppisen kohtelun alaisiksi, ja tämä ei ole tietenkään sivistysvaltion mukaista. Eli ei kuntiin pakkoa vaan enemmän rahaa, kuten ed. Satonen täällä toi esille.

Sitten haluaisin toivoa sitä asiaa, että kun ihan selkeästi nähdään, että on sellaisia tulijoita, jotka palautetaan aivan tuota pikaa pois meiltä, on Dublin-tapauksia ja on EU-maista tulevia turvapaikanhakijoita, niin eikö tätä prosessia voida nopeuttaa niin, että se ei kestä kuukautta tai kahta, vaan se kestää viikon. Tämä estäisi tämän tyyppisen maahanmuuton Suomeen, ainakin siitä tieto silloin leviäisi, että ei enää tämmöinen vetele. Ministeri on ihan oikeassa siinä, että Kreikka esimerkiksi on sellainen maa, johon ei ainakaan näillä näkymin voi palauttaa pakolaisia, jos sieltä tulee heitä tänne Suomeen. Mutta minä toivoisin, että ministeri ottaisi esille tämän asian Euroopan unionin kokouksissa ja vaatisi, että siellä on jokaisen valtion omat järjestelmänsä laitettava sellaiseen kuntoon, että niitä ei tarvitse hävetä ja että ne täyttävät Euroopan neuvoston vaatimukset ja ihmisoikeustuomioistuimen edellytykset. Muutenhan tästä ei tule mitään.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu romanialaisista ja bulgarialaisista turvapaikanhakijoista. Kun te, ministeri Thors, olette myös EU-asioista vastaava ministeri, niin vetoan siihen, että nyt ryhdyttäisiin voimakkaasti panostamaan ja myös painostamaan Euroopan unionissa siihen, että Bulgarian ja Romanian romanien asemaa ihan siellä kotimaassa, lähtömaassa kohennettaisiin ja korjattaisiin niitä epäkohtia, jotka vaikuttavat siihen, että he lähtevät liikkeelle, mikä näkyy myös esimerkiksi kerjäläisongelmana täällä Helsinginkin kaduilla. Jälkiviisaasti voi todeta, että nämä kaksi maata kyllä otettiin liian nopeasti Euroopan unionin jäseneksi. Olisi ollut parempi, että olisi pidempään annettu niille aikaa näiden vähemmistöjen osalta valmistautua Euroopan unionin jäsenyyteen.

Kun pakolaisten määrä maailmassa on joka tapauksessa suuri ja Suomi haluaa kantaa, ihan oikein, oman osuutensa yhteisvastuullisesti pakolaisten vastaanottamisesta, mutta emme voi kuitenkaan kaikki pakolaisia ottaa vastaan, niin eikö meidän tulisi käyttää nykyistä suurempaa harkintaa sen suhteen, että valitsisimme sellaisia pakolaisryhmiä, joilla olisi mahdollisuus kulttuurisesti ja esimerkiksi myös uskonnollisesti helpommin sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja integroitua tähän suomalaiseen yhteiskuntaan?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Edustajat Lipponen ja Marjaana Koskinen nostivat esiin luonnonmarjapoimijoiden tilanteen. Me tiedämme, että he tulevat maahan niin sanotuilla viisumeilla, mutta tiedämme toisaalta myöskin, että tällaisten kaikkien maksujen pyytäminen työnvälityksestä tai muusta toiminnasta on Ilon sopimuksen kieltämää. Mutta on totta, että näissä tapauksissa tutkittiin myöskin, liittyykö siihen ihmiskauppaa. Ministerinä vastaan meidän ihmiskaupan vastaisesta toimintaohjelmastamme, ja me olemme luoneet auttamisjärjestelmän, johon he voivat päästä, jotta he saisivat ihmisarvoisen kohtelun. On ongelmia todellakin näissä joissakin välitystapauksissa, ja heille on annettu väärää tietoa. Siksi olen onnellinen, että me olemme nyt saaneet aikaan toimenpideohjelman ja jotenkin enemmän yhteistyösuhteita kolmansien maiden kanssa, jotta me pääsemme paremmin informoimaan henkilöitä. Mutta Suomen ja Ruotsin tilanteet tällä hetkellä eroavat toisistaan, koska tänne tullaan ja tehdään niin sanotusti verovapaasti työtä. Ruotsissa ehkä ollaan työsuhteessa. Jonkin verran on eroja sitten, mihin pystytään puuttumaan.

Muutamat edustajat puuttuivat myöskin siihen tilanteeseen, että vastaanottokeskuksissa on henkilöitä nyt noin 300, joilla on siis varsinainen oleskelulupa Suomeen, mutta he ovat tulleet tänne spontaanisti ja heillekään ei ole löytynyt kotikuntaa. Tämä merkitsee, juuri niin kuin ed. Lipponen totesi, että siellä vastaanottokeskuksessa varsinainen kotoutuminen ei ala, ja se merkitsee, että menetämme todella monta kuukautta, jolloin henkilöt olisivat todella motivoituneita. Hukataan paljon paljon aikaa. Tähän asiaan on tavalla tai toisella puututtava.

Todettakoon myöskin, että toivottavasti valtioneuvoston esittelyyn ensi viikolla viedään niin sanottu turvapaikkapaketti, ulkomaalaislain muutokset, joissa pyritään muun muassa selventämään ne säännöt, joiden mukaan ikätutkimuksia tehdään, oleskelulupia myönnetään. Toivottavasti se etenee sitten valtioneuvostossa ensi viikolla.

On totta, että kuntakorvaus ei ole noussut vuoden 1993 jälkeen. Sitä todellakaan ei ole nostettu. Mutta muistettakoon myöskin, että se on laskennallinen korvaus, sen lisäksi kunnat saavat todellisten kustannusten mukaan korvauksia myöskin. Mutta meillä on ollut pitkään sellainen jankutus, että mitkä ovat ne todelliset kustannukset, koska moni kunta ei ole niitä pystynyt esittämään, vaikka eduskuntakin pyysi, edelliset eduskunnat ovat pyytäneet ja saaneet selvityksen tästä, mutta ei ole löytynyt yhteisymmärrystä.

Maahanmuuttoviraston toimintaa on tehostettu. Sen lisäksi myöskin varsinaisia turvapaikkaprosesseja on uudistettu, ja kiitos siitä, että yhteisymmärryksessä olemme päässeet lisäämään henkilökuntaa 20 henkilötyövuotta plus 40 henkilötyövuotta, jotta pääsemme purkamaan nykyistä jonoa.

On selvää, että Suomi on kaikessa toiminnassaan, ed. Ukkola, nostanut esiin kysymykset, jotka liittyvät Kreikan ja niiden muiden maiden tilanteeseen, jotka eivät nyt ole vastaanotossa ja turvapaikkaprosessissa eivät yllä eurooppalaiselle tasolle. Erityisesti komissionkin velvollisuutena sopimusten vartijana on myöskin valvoa, että maat toimivat tämän mukaisesti.

Dublin-päätösten toimeenpano: On ongelmia joidenkin muiden maiden kanssa, jotka haluavat rajoittaa yhteyksiä, eivät toimi niin hitaamman mukaan. Mutta sen lisäksi, että pyrimme tehostamaan yhteydenpitoa, niin myöskin on edistettävä vapaaehtoista paluuta, jos henkilö mieluummin sitten palaa saatuaan kielteiset päätökset täältä Suomesta suoraan alkuperäiseen maahansa. Se voisi olla ehkä parempi ratkaisu näissä tapauksissa.

Valitettavasti Romanian ja Bulgarian tilanne on hyvin pitkälti sellainen kuin ed. Räsänen totesi. Ne pääsivät mukaan EU:hun sillä ehdolla, että niiden tilannetta valvottaisiin, esimerkiksi oikeuslaitosta ja muun muassa korruptiotilannetta. Suomi oli hyvin voimakkaasti ajamassa eduskunnan tuella tätä, että tällainen valvontamekanismi säilyisi, ja on selvää, että on asioita, jotka eivät toteudu sellaisella tavalla kuin me toivomme. Mutta tässä näemme osittain, että hakijavaltioita valvotaan tarkemmin kuin sen jälkeen, kun ollaan EU:ssa. Siksi nyt, kun keskustelemme niin sanotusta Tukholman ohjelmasta, joka on oikeus- ja sisäasioiden uusi ohjelma, niin yhdessä olemme ajaneet voimakkaampaa perusoikeuksien valvomista, perusoikeusviraston voimakkaampaa asemaa ja myöskin, että komissiossa tulee olemaan jäsen, joka vastaa perusoikeusasioista. Tällaisella tavalla on pakko vahvistaa EU:n perusoikeusulottuvuutta.

Lopuksi todettakoon myös, että paljon keskustellaan näitten ryhmien tilanteesta myöskin siinä valossa, että Kanada on myöntänyt Tšekin romaneille turvapaikkaoikeuksia ja sitten toisaalta ottanut uudelleen käyttöön viisumipakon suhteessa tšekkiläisiin. Se on herättänyt paljon keskustelua romanien tilanteesta. Suomi on myöskin yleensä ollut hyvin aktiivisesti ajamassa ja yrittämässä parantaa Euroopan romanien tilannetta romanifoorumin ja Euroopan neuvoston kautta ja tukenut ohjelmia, joilla edistetään romanien integroitumista ja voidaan välttää heidän syrjintäänsä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Samasta asiasta, johonka ministeri Thors äsken kiinnitti huomiota ed. Räsäsen puheenvuoron perusteella: Ymmärsin ed. Räsäsen puheenvuoron sillä tavalla näitten romanien suhteen, että olisi ollut parempi, että ei olisi hyväksytty Romaniaa ja Bulgariaa Euroopan yhteisön jäseniksi, vaan annettu heidän hoitaa romaniasiaa omassa leirissään. Mutta ymmärsin kuitenkin toisaalta, että ed. Räsänen halusi heidän asemansa korjaamista, jolloinka nyt tullaan siihen kysymykseen, kumpi on tehokkaampaa tämmöisen suomalaiskansallisen pyrkimyksen kannalta, ulkopuolella vai sisäpuolella.

Arvoisa puhemies! Minä olen sitä mieltä, ja ilmeisesti myöskin ministeri Thors, että sisäpuolella pitäisi olla paremmat välineet vaikuttaa Romanian ja Bulgarian viranomaisten käyttäytymiseen sillä tavalla kuin EU-alueella pitää käyttäytyä. Nyt tässä tullaankin aika olennaiseen asiaan, nimittäin siihen, että kun EU velvoittaa Suomen esimerkiksi tulliliittoasioissa ja kaupanesteasioissa ja tämmöisissä aivan rankimman jälkeen ruotuun, jos siitä ruodusta vähänkään lipsahdetaan ulkopuolelle, niin arvoisa ministeri, eikö nyt ole sillä tavalla, että myöskin näissä asioissa pitäisi toimia ihan samalla tavalla kuin näissä kauppapoliittisissa ja muissa vastaavissa asioissa?

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Sen verran sivuan, mitä nyt ajattelin puhua, elikkä tämä Romania- ja Bulgaria-kysymys. Olimme työelämävaliokuntana silloin aikanaan katsomassa tilannetta ennen kuin nämä kyseiset maat otettiin EU:n jäseniksi. Silloin Romania ja Bulgaria eivät täyttäneet niitä kriteereitä. Siellä on monta auki olevaa kriteeriä, mutta siitä huolimatta EU otti nämä valtiot jäseniksi. Siinä mielessä silloin, kun tultiin Suomeen, ei mennyt monta päivää, kun julistettiin, jotta okei, nämähän täyttävät kaikki kriteerit. Silloin tuntui aika ihmeeltä, miksi EU asettaa semmoisia kriteereitä, kun sitten niitä ei kuitenkaan halutakaan odottaa, jotta nämä jäsenvaltiot, joita otetaan, täyttävät ne. No, se on sivuseikka mitä puhuin.

Marjanpoimijoiden osalta, jotka tulevat tänne marjoja poimimaan: Hehän ovat siinä mielessä hyvin heikossa asemassa, sitä voitaisiin valvoa. Siksi ajattelin esittää muutaman vaihtoehdon, miten se hoidettaisiin.

Nimittäin nythän se on järjestelmällistä toimintaa. Jotkut tämmöiset bisnesmiehet tuovat heitä sadoittain, ja tämä tulee lisääntymään eri maista, nyt viime kesänä Thaimaasta erityisen paljon, ja Valko-Venäjältä, Venäjältä, sieltä on tullut, ymmärsin, jotta vuosina 2006—2007 Venäjän eri osavaltioista oli lähes 7 000 hakemusta, joista myönnettiin yli 2 000 sitten tähän luonnonmarjojen poimintaan. Eikö näissä tapauksissa — joku vuosi oli jo ongelma siitä, kun nämä ihmiset eivät edes tienanneet marjan poiminnalla sitä, jotta saivat paluulipun, jolloin jouduttiin etsimään rahaa, miten he pääsevät kotiinsa takaisin — kun myönnetään viisumi, silloinhan näiltä bisnesmiehiltä edellytettäisiin vakuus siitä, jotta tämä lippuasia on kunnossa. Sitten lisäksi olisivat vakuutukset täällä Suomessa, jos sattuu joku tapaturma, jotta se ei mene suomalaisen Kelan piikkiin, vaan se vakuutus maksaisi sen. Nämä olisivat tietynlaiset, mitä muuta siihen voidaan laittaa, tietyt tämmöiset ehdot, ja sitten myönnettäisiin vasta viisumi, koska voi olla, jotta jonain vuonna ei tule marjoja ollenkaan, ja siitä huolimatta se, kuka on tuonut tänne maahan ne ihmiset, vuokraa niille autot, ne maksavat siitä, ne maksavat majoituksesta, ja mitä maksavat jo lähtiessään niille, jotka ovat heidät tänne värvänneet, niin se voi jäädä aika pieneksi se tulo.

Toisaalta sitten tässä se iso periaatteellinen kysymys, joka pitäisi ratkaista, on tämä jokamiehenoikeuskysymys. Nimittäin minä en näe sitä enää jokamiehenoikeutena, jos tänne tuodaan satoja, taikka tuhansia nyt on tullut, ihmisiä eri maista ja yksi korjaa sen potin ja teetättää niin kuin orjilla töitä. (Puhemies: 2 minuuttia mennyt!) Jotenkin tähän pitäisi saada linja, jotta olisi puhtaasti oma bisnes siinä hommassa, mutta kun tässä on vilunkimies, joka ottaa rahat välistä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En malta olla ottamatta myös kantaa tähän ehkä aika vaikeaankin kysymykseen. Olen ollut kokoomuksen maahanmuuttoryhmässä mukana ja käynyt muutamaan maahanmuuttokeskukseen tutustumassa. Tämä on puhuttanut todellakin väestöämme kovasti, ja monet näkemykset ovat erittäin kriittisiä, niin kuin hyvin kaikki tiedämme. Minusta Suomi ei saa olla tässä asiassa paavillisempi kuin paavi itse. Yhdyn hyvin tuohon ed. Räsäsen näkemykseen, että jos sitä maahanmuuttajaa suinkin vain pystyttäisiin kollaamaan sillä tavalla, että kun työvoimapula joka tapauksessa jossakin vaiheessa meillä päälle tulee, kun tästä taantumasta selvitään, niin tämä väestö ja maahanmuuttajaporukka pystyisi tätä yhteiskuntaa omalla työllään viemään eteenpäin.

Kuntiin sijoittamisesta ministeri antoi minusta kovan kommentin eilen: kuntia täytyy pakottaa. Minä en tiedä, onko tämä ollut tässä keskustelussa esillä, mutta ei näin. Kunnille on annettava pelimerkkejä, muuten kunnat eivät pysty ottamaan maahanmuuttajia, se on kylmä totuus. Nämä euromäärät, mitä kunnat nyt saavat, eivät kertakaikkisesti riitä. Kaikki tiedämme täällä, missä jamassa taloudet kunnissa ovat, joten tuo yhtälö on todella vaikea.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan oikaista ed. Pulliaisen puheenvuorossa esitetyn tulkinnan minun puheenvuorostani. Totesin, että Romania ja Bulgaria otettiin mielestäni liian nopeasti EU:n jäseniksi näin jälkikäteen ajatellen. Näitä maita olisi pitänyt pitää pidempään hakijamaina. Ymmärsin myös, että ministeri Thors omassa puheenvuorossaan vahvisti tämän, että on helpompaa vaikuttaa hakijamaahan kuin jo EU-jäsenenä olevaan maahan sen ihmisoikeuspolitiikassa ja vähemmistöjen kohtelussa.

Mutta silti nyt täytyy tehdä kaikki mahdollinen, että näiden kahden maan romaniväestön oloja parannettaisiin. Tämä on tärkeä ihmisoikeuskysymys näiden henkilöiden kannalta, mutta tämä on tärkeä kysymys myös yhteiskuntarauhan kannalta muissa EU-maissa, myös Suomessa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin korostaa tässä, kun puhutaan maahanmuutosta kaiken kaikkiaan ja kyse on kotouttamisesta ja tietenkin sitten sitä kautta myös työpaikkojen saamisesta, kielikoulutusta ja sen kielen osaamista, siis tässä tapauksessa Suomessa valtakielen eli suomen hallitsemista — tietenkin myös esimerkiksi ruotsin kieli on tärkeä. Tämä tulee esille varsinkin silloin, kun tulee ulkomaalaisia lääkäreitä tänne töihin. Joudun usein tekemisiin niiden henkilöiden kanssa, jotka kokevat, että he eivät tule aina oikein ymmärretyiksi, kun esimerkiksi lääkäri ei osaa riittävän hyvin suomen kieltä.

Toivoisin, että voitaisiin vaikuttaa siihen, että kielikoulutusta on riittävästi, ja kunnille terävöitetään sitä, että kun he palkkaavat esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökuntaa, niin kielikoulutukseen pitää varata riittävästi resursseja ja sitten tietenkin myös työntekijöille mahdollisuuksia käydä siinä koulutuksessa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Varmaan on hyvä vielä toistaa joitakin peruskäsitteitä. Meillä on monenlaista maahanmuuttoa: Useimmat tulevat maahan rakkauden kautta, jotkut löytävät töitä, se on toinen asia. Sitten on turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset. Meillä pitäisi olla tässä salissa nämä käsitteet hyvin selviä. Henkilö, joka ei ole vielä saanut oleskelulupaa, on turvapaikanhakija, ja turvapaikanhakijat ovat vastaanottokeskuksissa. Mutta sen jälkeen, jos on saanut oleskeluluvan, henkilön pitäisi päästä kotoutumaan maahamme.

Me tiedämme, että me olemme vaikean tilanteen edessä, koska jos ei löydy kuntapaikkoja sopimusten mukaisesti, heillä on toinen mahdollisuus — vapaasti siirtyä kuntiin — ja minä koen, että silloin on se slummiutumisen ja syrjäytymisen uhka, kun siirrytään esimerkiksi paikkakuntien ahtaisiin asuntoihin, joissa asuu maanmiehiä. Tämä on tilanne, jonka me olemme nähneet joissakin maissa. Tavallaan sellainen ratkaisu, että kunnat tai seutukunnat oman kykynsä mukaan ottaisivat vastuun, on kaikista paras, että saisimme todella estettyä muun muassa slummien syntymistä.

Ed. Räsänen kyllä tulkitsi minun ajatuksiani paremmin kuin ed. Pulliainen, jos näin voi myöntää, koska kyllä valitettavasti meillä on muitakin esimerkkejä uusista jäsenmaista ja esimerkiksi syrjinnästä. Nämä samat maat kuuntelivat EU:n ääntä paremmin silloin, kun olivat hakijajonossa. Otettakoon esimerkiksi Slovakia, joka on tällä hetkellä hyväksynyt kielilain, joka oli esteenä maan tulemiselle EU:hun, koska se syrji unkarilaista vähemmistöä. Meillä ei ole tällä hetkellä riittävän voimakkaita välineitä saada jäsenmaita tavallaan noudattamaan kaikilta osin perusoikeuksia. Mutta toivon, että Lissabonin sopimus omalta osaltaan perusoikeuskirjan kautta, uusien sääntöjen kautta, vahvistaa näitä oikeuksia, ja myöskin, että syrjinnän kielto vahvistuu EU:ssa. Sitä kautta me voimme myöskin edistää tasa-arvoa.

Vielä sitten, ed. Räsänen, kysyitte, eikö meidän pitäisi ottaa sellaisia uskonnollisia ryhmiä tänne, jotka paremmin tänne sopeutuvat. Viranomaisten puoleen on käännytty joidenkin, esimerkiksi syrjittyjen kristittyjen, ryhmien taholta. Ei ole mahdollista uskonnollisin perustein valita, mutta jos nämä ryhmät kokevat syrjintää, kokevat vainoa, on selvää, että he ovat uhanalaisia, ja näitä, tämän tyyppisiä ryhmiä, on tullut Lähi-idän maista maahamme.

Mitä tulee marjanpoimintaongelmaan, marjanpoimijoiden tilanteeseen, niin ohje oli lähetystöille viime keväänä, ettei myönnettäisi niin paljon niin sanottuja marjanpoimintaviisumeja kuin ehkä on tehty aikaisempina vuosina. Mutta on selvää, että vielä on enemmän tehtävä, jottei syntyisi ja olisi epäilystä, että on ihmiskaupan tapaisia tilanteita, jolloin ihmisiä todella huijataan, annetaan väärää tietoa, millä periaatteilla täällä Suomessa toimitaan. Tätä pitää jatkossakin seurata entistä tarkemmin. Toivoisin myöskin — useaan otteeseen olen tämän esittänyt — että tässä työllistettäisiin meillä jo maassa oleskelevia henkilöitä, muun muassa turvapaikanhakijoita, jotka hyvin voisivat auttaa tässä marjanpoiminnassa.