Arvoisa puhemies! Kemijärvi, Kajaani, Kaskinen, Summa, Voikkaa, Lielahti, Valkeakoski — tässä eräitä paikkakuntia, joilta metsäteollisuus on lyhyen ajan sisällä ajanut toimintaansa alas. Uusimman iskun on nyt antanut UPM, joka sulkee Heinolan vaneritehtaan ja sahan, Kaukaan vaneritehtaan ja Parkanon jalostetehtaan. Päijät-Hämeessä oli syyskuun lopussa työttömiä noin 12 000 ja lisää tulee. Heinolan tilanne on muuttumassa suorastaan katastrofaaliseksi.

Elinkeinoministeri Pekkarinen, te olette luvannut rakennemuutostukea uusimman iskun saaneille paikkakunnille. Se on totta kai jotakin, mutta milloin te esitätte sellaisen uuden vision, jonka toteuttaminen elvyttää metsäteollisuuden mukaan luettuna pitkälle jalostettu mekaaninen puuteollisuus?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo ennen tätä lamaa, mutta laman edelleen syventämänä koko siinä maailmanmarkkinassa, metsäteollisuustuotteitten maailmanmarkkinassa, joka on Suomen viennille tärkeää, on ollut valtava kysyntäpudotus, ja suomalainen metsäteollisuus nyt yksinkertaisesti vaan joutuu sopeutumaan tähän. Sopeutumista vielä vaikeuttaa se, että meidän naapurimme tuossa lännessä, Ruotsi, pystyy oman kruununsa kautta ja avulla sopeutumaan meitä paremmin. Tämän totuuden kanssa on oltu tässä tekemisissä.

Eri toimia on yhdessä teollisuuden kanssa jo vuosien ajan viritelty ja myöskin toteutettu. Niillä pyritään sekä kilpailukykyä ensinnäkin parantamaan kauttaaltaan metsäsektorilla että varmistamaan raaka-aineen elikkä puun saanti. 50-prosenttinen verohuojennus on tällä hetkelläkin voimassa. Niitä toimia yritetään viedä eteenpäin, joilla uusien tuotteitten kehittämistä, sellaisten tuotteitten, joilla on maailmanmarkkinalla kysyntää, mahdollisimman nopeasti yritettäisiin kehittää ja saada niitä markkinoille. (Puhemies: Aika!) Monin toimin yritetään helpotusta saada, mutta valitettavasti ei riittävän nopeasti lääkitys tähänkään tautiin pure.

Arvoisa puhemies! Hallitus toimii tässäkin tilanteessa jälkijättöisesti. Edelliset tukipäätökset eivät ole tuottaneet mitään merkittävää uudenlaista toimeliaisuutta esimerkiksi Heinolaan. Pyritään vain korjaamaan jäljet, ei estämään työttömyyttä.

Missä viipyvät aidot mekaanisen metsäteollisuuden ja huonekaluteollisuuden, PuuSuomi-projektin lupaukset, tavoitteet ja suunnitelmat? Eikö nyt olisi oikea aika nostaa kotimainen puunkäyttö korkeampaan jalostusasteeseen? Tarvitsemme teollistamisohjelman.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä Heinolaan tulee, Heinola on ollut todellakin, tai se seutu, rakennemuutosalueena, ja se periaatteessa on ollut samojen tukien kohteena kuin kaikki muutkin, mainitun menettelyn piirissä. On todella valitettavaa, että Heinolan seudulla ei ole saatu korvaavia työpaikkoja ollenkaan samalla tavalla kuin monilla muilla rakennemuutospaikkakunnilla, mutta hallitus niitä ei sinänsä hallituksena voi sinne ikään kuin pystyyn panna. Sieltä täytyy löytyä sitä yrittäjyyttä, sitä bisnesalustaa, jonka hankkeita hallitus voi omin toimin tukea, tai hallitus voi tukea yleisiä yrittämisen edellytyksiä, joita se onkin tukenut Heinolan seudulla. Näissä hallitus voi olla mukana, mutta siellä paikallisesti pitää ne pääasialliset lääkkeet löytyä.

Mitä tulee vielä puutuoteteollisuuteen, niin kyllä ala itse on mielestäni aika tyytyväinen siihen, millä tavalla hallitus on vastannut: Viennin ja kansainvälistämisen resursseja on lisätty todella merkittävästi. Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin satsataan huikean paljon enemmän kuin, sanotaan, vaikka viisi kuusi vuotta sitten. Valitettavasti vaan uudet tuotteet ottavat aikansa. Puun energiakäyttöä on lisätty huikeasti. Nämäkään toimet eivät kaikkia näitä menetyksiä korvaa. Maailmalla kysyntä on vähentynyt 20—30 prosenttia (Puhemies: Minuutti!) niissä maissa, jotka ovat Suomen viennin kannalta tärkeitä.

Arvoisa puhemies! On sitten kysymys Heinolasta, Lappeenrannasta, Varkaudesta tai mistä tahansa metsäteollisuuden kannalta merkittävästä osaamiskeskuksesta, niin nämä kriisipaketit, joita nyt on kehitelty pitkän aikaakin jo osittain 1990-luvulta lähtien, eivät enää sellaisenaan auta. Pelkkä raha ei auta, vaan tarvittaisiin myös tällaista älyllistä panosta niin, että siellä koulutus ja muu tulisi siinä käytännössä apuun ja sinne tulisi todella niitä yrityksiä. Sinne täytyy todella tulla niitä yrityksiä, eikä niin, että se on teoreettisella tasolla, että niitä voi tulla. Niitä pitäisi tulla.

Ja tässä suhteessa samaten on vientiponnistelujen lisääminen: vienti ei tällä hetkellä toimi, ja hallitus ei ole tuonut viennin osalta mitään sen tyyppisiä ehdotuksia, joissa tätä tehostettaisiin. Tämä on se yksi asia, joka näiden paikkakuntien osalta on.

Mitä hallitus meinaa tehdä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt ensinnäkin, mitä vientiin tulee, eivät suuret suomalaiset vientiyritykset tarvitse Suomen valtion vientitukia. Ne ovat globaaleja toimijoita, ne osaavat tämän homman, valtion tuen siihen laittamista ei tarvita. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ne tarvitsevat valtion kumppanuutta. Ja siihen, ed. Skinnari, meiltä käydään ottamassa mallia, miten meidän jo edellisen hallituksen aikaan pystyyn panneet shokit toimivat, nämä oske-klusterit ja muut vastaavat, joilla nimenomaan haetaan sitä osaamiskärkeä, jolla mennään maailmalle. Pienten yritysten kohdalla te olette aivan oikeassa. Teidän käsissänne olevassa budjetissa sanotaan, että viennin ja kansainvälistämisen edistämiseen nimenomaan puutuotealoilla ja luovilla aloilla lisätään viennin edistämisrahoja 6,3 miljoonalla eurolla. Konkreetti esimerkki ... (Välihuuto) — No, se on siitä 20 miljoonasta mielestäni aika paljon, kun 6,3 miljoonaa yhdellä kertaa lisätään 20 miljoonaa euroon. Siihen tulee 6,3 miljoonan euron lisä.

Arvoisa puhemies! Metsäala on turbulenssissa, se on myönnettävä asia, ja syyt ovat omat kansainvälisillä markkinoilla. Yksi asia kuitenkin on selvä: meillä kotimaassakin täytyisi markkinoiden olla mahdollisimman tasaisia. Viimeisen kahden vuoden aikana on erittäin voimakasta alan sisäistä syyttelyä vähän siitä, kenellekä se Musta Pekka tässä asiassa jää, ollut havaittavissa. Milloin metsäteollisuus ilmoittaa, että on puusta pulaa, ja milloin se ilmoittaa, että sitä on liikaa, ja milloin se maksaa siitä aivan huikeata hintaa ja milloin ei maksa mitään ja kauppa ei käy ollenkaan. Ja vastaavasti muut tahot.

Miten hallitus on tähän reagoinut, että me pystyisimme tasaisemmin tätä asiaa hoitamaan kaikkien osapuolten kesken? Riitely ei sovi nyt kerta kaikkiaan tähän kohtaan lainkaan, se vain pahentaa tätä kansainvälisiltä markkinoilta tullutta ongelmaa. Nyt me tarvitsemme tähän alaan oikeata tasapainoa, ja sitä pitää kaikkien osapuolten hakea. Miten hallitus on reagoinut tähän?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ministeri Anttilakin varmaan voi ihan yhtä hyvin tähän vastata, mutta ehkä voisi sanoa, että kieltämättä on aika erikoista, että tämän, siis tammi—syyskuun aikaan Suomessa tehtiin 5,8 miljoonan kuution verran kauppoja. Normaalit markkinahakkuut vuodessa ovat olleet viime vuosien aikaan 52—58 miljoonaa kiintokuutiometriä. Meillä on ollut aiemmin tehtyjä kauppoja niin paljon, että hakkuut ovat olleet huikean paljon enemmän kuin tämä 5,8. Tämä kertoo siitä, että tämä tarjonta ei ole lainkaan balanssissa.

Puumarkkinoiden toimivuutta yritetään parantaa monin eri toimin. Houkuttimena käytetään näitä veroporkkanoita, mutta sitten koko markkinan läpinäkyvyyden parantamiseksi on omat toimet meneillään. Lisäksi yritetään saada pystyyn tällainen puupörssi, joka ehkä auttaisi sen markkinan toimivuutta. Kieltämättä on niin, että vaikka minkä tahansa muun tuotteen löytää aika helposti, missä sitä on tarjolla, mikä on se hinta, niin puumarkkinoilla tämä ei toimi samalla tavalla kuin monen muun tuotteen markkinat toimivat.

Arvoisa puhemies! Eri puolella Suomea tehdään todella kovasti työtä sen eteen, että yritystoiminta saadaan uudestaan käyntiin. Hyvä esimerkki on vaikka Valkeakoskella, jossa on Kuitu Oy:n uudelleenkäynnistäminen menossa. Siellä on uusi yrittäjä halukas lähtemään liikkeelle ja panostamaan omaa panostustaan, siellä ovat lähdössä paikallispankit liikkeelle. Suurin ongelma on se, että julkinen rahoittaja ei tahtoisi lähteä liikkeelle. Kysymys on 200 työpaikasta plus 100 työpaikasta alihankkijoille.

Olisiko ministerillä mitään keinoa, jolla voitaisiin lisää promotoida, että julkinen sektori ottaisi hiukan lisää riskiä ja saataisiin aidosti uusia työpaikkoja eteenpäin?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kuitu Oy:hyn, vanhaan sellaiseen, sen jatkajaan, tähän hankkeeseen liittyy myös monia suuria ympäristöriskejä. Tästä syystä valtiovalta on jo tähän mennessä ollut tässä valmis tulemaan vastaan paljon pitemmälle kuin normaaleissa hankkeissa, kuitenkin niin, että kun nyt on yritysaihio olemassa ja sillä omat rahoitusratkaisunsa, millä se saisi tuon hankkeen liikkeelle, enempää osakeyhtiömuodossa toimiva Finnvera kuin Tesi eivät katso, että niillä eväillä, millä tuo yritys aikoo panna hankkeen pystyyn, on pääomittamisen tai luotottamisen edellytyksiä olemassa.

Katson elinkeinoministerinä, että minä en voi määrätä heitä toimimaan niin kuin bisneksen ja osakeyhtiölain määräämien normien vastaisesti, ja tästä syystä olen antanut ohjeet molemmille mainituille yrityksille, että ne kertovat, mikä on se gäppi sen heidän normaalin kannattavuuslaskennan ja sen, mitä yritys vaatii, välillä. Myöhemmin valtioneuvosto arvioi erikseen, onko syytä valtiovallan ottaa ohi noitten yritysten kontolleen se riski, mikä seuraisi, jos tätä hanketta kuitenkin lähdettäisiin rahoittamaan. Lähipäivät näyttävät, onko edellytyksiä siihen, että hallitus voisi tuon riskin ottaa itse omaan piikkiin.

Arvoisa puhemies! Suomalainen perusteollisuus — telakkateollisuus, teknologiateollisuus ja metsäteollisuus — on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Minusta kysymys kuuluu, haluammeko me poliittiset päättäjät tehdä kaikkemme, jotta Suomessa on tulevaisuudessakin perusteollisuutta, ja minusta vastauksen pitäisi automaattisesti olla, että me haluamme tehdä kaikkemme.

Jos me otamme esimerkiksi metsäteollisuuden: Sieltä on kadonnut viimeisen vuoden aikana 2 000 työpaikkaa, viimeisen neljän vuoden aikana 6 500 työpaikkaa, ja kun minä kuuntelen hallituksen puheita, minulle välillä tulee sellainen kuva, että hallitus antautuu ikään kuin sille, että metsäteollisuus on laskevan auringon ala. Minusta näin ei pitäisi ajatella, vaan nyt tarvittaisiin kansallista tahtotilaa luoda maahan metsäteollisuuden pelastusohjelma, jossa todella sitouduttaisiin niihin tukitoimiin, joilla esimerkiksi tämä energiaintensiivinen teollisuus Suomessa voitaisiin tulevaisuudessakin turvata.

Kysyisinkin hallitukselta, kun hallitus on suunnitellut muun muassa energiaveroon korotuksia vuodelle 2011: (Puhemies: Minuutti!) Onko hallitus valmis tukemaan perusteollisuutta esimerkiksi poistamalla teollisuudelta sähköveron?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt todella paljon muun muassa veropolitiikassa ja nimenomaan metsäteollisuuden tukemiseksi. Muistan, että olemme teidänkin kanssa riidelleet siitä, saako puukauppaa vauhdittaa puun myyntiverotusta huojentamalla, ja me olemme sitä yrittäneet tehdä. Valitettavasti sekään ei näytä riittävän, eli me emme voi pakottaa puunomistajia myymään, emmekä voi pakottaa teollisuutta ostamaan. Mutta on tehty, samoiten infrapuolella on tehty lukuisia ratainvestointeja, alemman asteen tieverkon investointeja, eli kaikkea on kokeiltu.

Mutta tämä metsäteollisuuden ongelma, niin kuin kaikki alaa tuntevat tietävät, on hyvin pitkälti rakenteellinen ongelma. Se johtuu markkinoiden muutoksista, ja tämä vaan sattuu päällekkäin tämän finanssikriisin kanssa. Minä itse uskon hyvin vahvasti siihen, että Suomessa metsäteollisuus kehittyy. Se kehittyy energian suuntaan, se kehittyy varmasti uusien tuotteiden kautta, mutta rakennemuutos on täysin väistämätön.

Energiaverotuksessa me olemme tehneet ne ratkaisut, mitkä jokainen tietää, eli vuonna 2011 tulemme nostamaan joitakin veroja, jotta voimme joitakin veroja laskea. Jos parempia ideoita löytyy, niin sitten siihen palataan, mutta näin nyt mennään.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kysymyksen se osa, mikä koskee koko tämän toimialan selviytymistä: Meillä on tällainen strateginen ohjelma, Metsäalan strategiaohjelma, ja se on hyvä ohjelma. Se on kunnianhimoinen ohjelma, ja siinä myöskin, ed. Skinnari, kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sen neuvottelukunnassa mukana rakentamassa yhdessä sitä, ja meillä on erittäin yhteinen käsitys siitä, mitä pitää tehdä, ja moniin toimiin on ryhdytty. Ehkä vähän on erilaista käsitystä siitä, pitäisikö kaikki metsän nimenomaan sähköverot, teollisuuden sähköverot poistaa heti ja kaikki, vai riittääkö se, minkä ministeri Katainen tässä sanoi, että vuonna 2011, kun uudet kiristykset tulevat, silloin otetaan se leikkuri käyttöön, ja siitähän meillä jo tämä yhteinen päätös on olemassa.

Puu on kierrätettävä, uusiutuva, kestävän kehityksen mukainen, päästöjä aiheuttamaton raaka-aine moneen eri tarpeeseen, ja uskon erittäin vahvasti, että sen erittäin mittavan kehittämistyön tuloksena meillä jatkossa jalostetaan puuta. Ne tuotteet vaan ovat jatkossa monilta osin ihan erilaisia, kuin mitä me tällä hetkellä tiedämme niitten olevan.

Arvoisa puhemies! Jotainhan tässä on vialla. Suomessa sahataan lautaa ja lankkua ja viedään Keski-Eurooppaan, ja siellä ne jatkojalostetaan, ja siellä työllistetään jatkojalostuksessa enemmän kuin Suomessa työntekijöitä. Meidän uusiutuva luonnonvaramme jatkojalostetaan siellä ja sitten huonekaluina tuodaan Suomeen takaisin. Kyllä pitää valtiovallankin ja ministereitten ottaa vastuu, niin että kotimaassa jalostettaisiin näitä ja myytäisiin korkeimmalla jalostusasteella.

Metsäteollisuus on pitkään kysellyt, mikä on puun hinta Suomessa, mitkä ovat kuljetuskustannukset, ja energiaratkaisua odottaa teollisuus. Mitä näihin vastataan, että saataisiin pysymään teollisuus Suomessa? Ei niin pidä vastata, että sanotaan vaan, että teollisuus itse vastaa omista teoistaan, kyllä työpaikat kuuluvat yhteiskunnalle. Miten te vastaatte näihin, mitä teollisuus on esittänyt, mikä ratkaisuksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minun on kyllä vaikea ymmärtää, minkä takia teollisuus odottaisi energiaratkaisua, siis sillä tavalla, että se olisi joku pullonkaula teollisuuden täällä pysymisessä. Suomessa on tällä hetkellä Länsi-Euroopan halvin energia, yleisesti ottaen. Osalle suomalaista teollisuutta, energiaintensiivisemmälle, se on näitten verojen vuoksi kalliimpi, ja siihenhän hallitus on jo päättänyt puuttua. Lisäksi meille on syntymässä sähköenergiakapasiteettia todella paljon jo seuraavan 10 vuoden aikaan, ja tämän lisäksi hallitus on tekemässä ratkaisuja ydinvoiman lisärakentamisesta.

Mitä vielä tulee siihen, mitä meillä valmistetaan, missä muodossa puu menee ulos, niin Suomessa valmistetuista paperituotteista menee tuotteesta riippuen 85—95 prosenttia ulos — kovin moni muu maa maailmassa ei vastaavaan pysty. Sahatavarassa se on 50 prosenttia, ovissa se on 30 prosenttia, ikkunoissa 20 prosenttia. Mutta huonekaluteollisuuden osalta, se on ihan totta, Suomi on tuontimaa, ja ilman muuta näissä mekaanisen puutuoteteollisuuden tuotteissa meillä on kirimisen paikka. Äsken jo mainitsin niistä toimista, mihinkä siinä pitää ryhtyä.

Arvoisa puhemies! Samaan kysymykseen liittyen vähän, mitä ed. Kangas kysyi: Nimittäin nythän on tapahtumassa niin, jotta suuryhtiöt, siis nämä, jotka tekevät sellua ja paperia, ovat koko ajan tähyämässä ulos ja ilmoittavat, että investoinnit tapahtuvat tuolla jossakin Etelä-Amerikassa tai Venäjällä tai muualla halpamaissa. Nyt on kyse siitä, jotta meillä tämä mekaaninen on jäänyt jalkoihin, ja silloinhan se vaatisi uudentyyppisiä toimia, kun nämä suuryhtiöt eivät ole valmiita siihen satsaamaan. Silloinhan tarvitaan pikkuputiikkeja, semmoisia, jotka uskaltavat lähteä näihin mukaan, ja tällä hetkellä ei ole semmoista tietä oikein olemassa. Sille puolen pitäisi olla kehittämässä panoksia ja semmoisia uusia juttuja, jotta sieltä löytyisi yrittäjiä, jotka uskaltaisivat tehdä mekaanista tuotantoa, ja miksei siinä voisi olla mukana myös nämä isot, jos ne haluavat jäädä Suomeen ja tehdä täällä mekaanista tuotantoa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä metsäteollisuuden merkityksestä, onko sillä Suomessa enää mitään merkitystä. Vielä vuoden 2008 Suomen kaikesta viennistä noin 19 prosenttia oli metsäteollisuustuotteita. Maailmassa tai ainakin Euroopassa seuraava maa on Ruotsi, vähän alle 10 prosenttia, ja muiden maiden kohdalla se on 3 prosenttia tai vähän alle. Suomi on jättiläinen tässä mielessä, myöskin viejänä, edelleenkin.

Mutta molempien edellisten puheenvuorojen käyttäjät ovat ihan oikeassa siinä, että kyllä puutuoteteollisuus on jäänyt tässä jalkoihin. Siellä sellaisessa kehitystyössä, joka kehittäisi kilpailukykyisiä uusia tuotteita — puutalorakentamisen tuotteita, ovia, ikkunoita, huonekaluja jnp. — on kehittämistä. Yksi ongelma on se, että nimenomaan näillä äsken sanotuilla aloilla on monesti aika pieniä yrityksiä. Niiden on vaikea ponnistella uusien tuotekehitysjuttujen eteenpäinviemiseksi, ne eivät yksin pysty esimerkiksi Tekes-hankkeisiin. Tästä syystä me rakennamme niitä yhteisiä toiminta-alustoja, mihinkä ne yhteisesti osallistuvat, jolloin hankkeita rahoitetaan sekä viennissä että tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Nämä ovat nyt meneillään. Näistä toivotaan uutta tuottavuutta ja kilpailukykyä myös puutuotetoimialalle.

Arvoisa puhemies! Laman nimissä tehdään kaikenlaisia hurjia esityksiä. Yksi oli Koneen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan esitys palkkojen alentamisesta. Laman yli ei varmasti päästä luomalla epävarmuutta ja provosoimalla työntekijöitä, erityisesti, ministeri Pekkarinen, kun tiedetään, että vaikkapa nyt keskustelussa olevassa paperiteollisuudessa palkkojen osuus kokonaiskustannuksista on hyvin pieni. Kilpailukykyä pystytään luomaan vain yhteistyöllä ja tehokkuudella. Pyytäisin, että te, ministeri Pekkarinen, nyt kansan edessä sanotte, että tällaiset esitykset palkkojen alentamisesta ovat vastuuttomia ja täyttä hölynpölyä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen piirissä tällaista ei ole esitetty, emmekä me ota kantaa toisten puheisiin. Hallitus tavoittelee palkkarintamalla pitkäjänteistä, kilpailukykyä parantavaa ratkaisua. Liittotasolla tällä hetkellä neuvotteluja käydään. Sen taustalla on myös käynnissä vähän laajempia neuvotteluja, joissa yritetään kuitenkin edistää sitä, että kaikilla rintamilla saataisiin kilpailukykyä parantavia ratkaisuja, ja ne pitää tehdä pitkäjänteisenä. Ei hallitus ole kannattamassa sellaisia äkkinäisiä muutoksia, jotka sitten heijastuisivat hyvin kielteisesti kotitalouksien tulevaisuudenluottamukseen ja -uskoon.

Tietysti pitää olla sitten myös rehellinen ja huomata se, että monilla aloillahan ovat tämän vuoden aikana tulot tippuneet rajusti pitkien lomautusten kautta, se on ollut se tapa. Oikeastaan on ollut kuitenkin hyvä, että yritykset irtisanomisten sijasta ovat nyt pystyneet käyttämään lomautuksia. Se merkitsee sinä vuonna tulotason laskua mutta antaa kuitenkin mahdollisuuden siihen, että se työpaikka säilyy ja siihen voi palata jatkossa.

Arvoisa puhemies! UPM:n Heinolan ja Kaukaan tehtailla ihmisiä on ennen näitä tämän viikon irtisanomis-uutisia pidetty lomautettuna löysässä hirressä jo miltei vuoden päivät, ja on selvästi nähtävissä, että samalla tavalla lomautukset tulevat realisoitumaan tämän talven aikana hyvin synkin luvuin irtisanomisiksi. Tämä viesti on varmasti kantautunut myöskin hallituksen korviin, koska useat talouden asiantuntijat ovat siitä jo usean kuukauden ajan keskustelleet. Hallitus on varmasti jo varautunut tähän synkkään talveen. Kysyisin nyt:

Mitkä ovat ne konkreettiset lisätoimenpiteet, joilla hallitus varautuu auttamaan näitä irtisanomisen kohteeksi joutuneita kansalaisia?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja totesi, näissä yksiköissä, joita nyt aiotaan sulkea, työt ovat itse asiassa loppuneet jo huomattavasti aikaisemmin tämän vuoden aikana. Nämä ihmiset ovat oikeutettuja muutosturvaan, johon rahat on varattu, ja niitä rahoja on riittävästi. Heinäkuusta lähtien myös lomautetut ovat olleet oikeutettuja muun muassa työvoimakoulutukseen, jolla on pyritty parantamaan nimenomaan tämän lukuisan joukon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa sillä tavalla, että myös lomautuksen aikana on mahdollisuus parantaa omaa osaamistaan ja sitä kautta mahdollisuuksiaan saada uusi työpaikka. Kuitenkaan esimerkiksi Heinolan osalta, kuten täällä on tullut keskustelussa esiin, ei olla onnistuttu löytämään niitä uusia ideoita ja uusia investointeja, jotka sitten olisivat auttaneet myös näitä ihmisiä työllistymään jollain muulla alueella. Näissä rakennemuutosasioissa on onnistuttu paljon paremmin, ja silloin tietenkin myös esimerkiksi työvoimapoliittisesta koulutuksesta on enemmän hyötyä.