Täysistunnon pöytäkirja 101/2009 vp

PTK 101/2009 vp

101. TORSTAINA 5. MARRASKUUTA 2009 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus

Raimo  Vistbacka  /ps:

Herra puhemies! Haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus puhuttaa ja huolestuttaa edelleen kansalaisia maakunnissa. Lehtitietojen mukaan lipevät myyntimiehet kiertävät mökistä mökkiin ja onnistuvat aina aika ajoin myymään niin sanottuun mummonmökkiinkin noin 10 000 euron puhdistusjärjestelmän, joka pian käyttöönoton jälkeen todetaan toimimattomaksi. Julkisuudessa on usein todettu, että asetus ei vastaa todellisia teknis-luonnontieteellisiä faktoja ja aiheuttaa suuria taloudellisia uhrauksia, kun tiedossa ei vielä edes ole, kuinka moni pääsee viemäriverkoston piiriin ennen vuotta 2014. Valtion rahaa kaivattaisiin kovasti näihinkin hankkeisiin. Lauri Tarasti ilmeisesti selvittelee asetuksen ongelmakenttää.

Arvoisa puhemies! Kysynkin asianomaiselta ministeriltä:

Perustuuko asetus tieteellisiin tosiasioihin vai onko se vain sattumanvarainen huitaisu, jonka kautta heitetään kaiken kaikkiaan miljoonia euroja niin sanottuun kankkulan kaivoon?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kyllä aikanaan 2003, kun tätä asetusta on valmisteltu ja se on annettu, niin sen taustatyöksi ja valmisteluun on tehty myöskin tätä tieteellistä analyysia. Tälläkin hetkellä muun muassa Suomen ympäristökeskus Syke omilla nettisivuillaan julkaisee tiettyjä arvioita ja analyysejä niistä laitteistoista, jotka ovat kaupallisesti markkinoilla. Mutta on totta, että on jonkin verran sellaista myyntityötä, ja kuluttajaviranomainen on tähän nyt myöskin puuttunut, jossa asiakkaalle liioitellaan sitä, minkälainen tarve juuri hänen kiinteistöllään tässä asiassa on.

On erittäin tärkeää, että kuntatasolla mahdollisimman pian tehdään pitkän aikavälin suunnitelmat siitä, minne tällainen yhteisviemäri kannattaa ja pitää rakentaa ja minne ei. Selvitysmiehen johdolla me tulevan talven aikana pyrimme entisestään selkeyttämään esimerkiksi sitä, millaisin kriteerein on ajateltu, että näitä poikkeuslupia, viiden vuoden lisäsiirtymäaikoja, myönnetään. Me olemme tänä syksynä myöskin julkaisseet sekä internetissä että myös painettuna versiona erittäin perusteellisen oppaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä, josta toivon mukaan on sekä kuntapäättäjille että kiinteistönomistajille hyötyä, kun he miettivät näitä käytännön ratkaisuja.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri totesi, valtioneuvosto on antanut asetuksen ja ohjeistusta, mutta eduskunta ei ole pystynyt vaikuttamaan näihin asioihin varsinaisesti. Nyt on pelättävissä, että kansalaisia kohdellaan ainakin vuoden 2014 jälkeen eri tavoin riippuen kunnan tahtotilasta. Minun mielestäni se on ainakin perustuslain vastaista — taikka olisi.

Arvoisa ympäristöministeri, eikö olisi parempi, jos asianomaisesta asetuksesta nyt kuitenkin vielä tehtäisiin lakiesitys ja se tulisi tänne eduskuntaan eduskunnan käsittelyyn ja eduskunta voisi sitten valiokunnassa tehdä näihin asianomaisiin pykäliin tulkintaohjeistusta, joka täydentäisi voimassa olevia ympäristönsuojelulain säännöksiä, joissa tietysti on määrättyä tulkintaa myös?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Minä olen valmis ja halukas koska tahansa käymään eduskunnan kanssa näistä yksityiskohdista keskustelua esimerkiksi valiokunnassa tai sillä tavalla kuin eduskunnassa katsotaan tarpeelliseksi. Mutta meillä asia on todellakin nyt katsannossa selvitysmies Tarastin johdolla, ja sitten hänen ehdotustensa perusteella katsotaan, millä tavalla me voimme juuri kysyjän tarkoittamalla tavalla selkeyttää sitä tulkintaa, mitä ympäristönsuojelulain poikkeamismahdollisuus tarkoittaa, koska pitää pystyä estämään se, että vuonna 2014 eri kunnissa tulkittaisiin hyvin eri tavalla ja kansalaiset olisivat sitä kautta eriarvoisessa asemassa. Tämän tulkinnan selkeyttäminen olisi myös tässä tilanteessa jo varmasti selvittävä ja rauhoittava tieto monille varsinkin ikäihmisille, jotka kokevat suurtakin tuskaa nyt sen osalta, mitä heidän oikein pitäisi tehdä.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! I februari ordnas en internationell Östersjökonferens på högsta politiska nivå i Helsingfors, och här i riksdagen har frågan vilken roll riksdagen kunde ha i den här konferensen väckts.

Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat aloitteentekijöitä kansainvälisen Itämeri-konferenssin järjestämisessä täällä Helsingissä helmikuussa. Kysynkin hallitukselta:

Mikä rooli eduskunnalla voisi olla tässä konferenssissa?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kysyjänkin osoittamalla tavalla tämän korkean tason konferenssin valmistelut ovat Tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian vastuulla, mutta kun täällä nyt ei ole kumpaakaan tahoa paikalla, niin tietojeni mukaan tässä konferenssissa on nimenomaan tarkoitus, että kaikki osallistujat tulevat konkreettisten kontribuutioitten kanssa. Konkreettinen uusi asia on, mitä juuri me aiomme tehdä nyt Itämeren hyväksi. Minä kannustan eduskuntaa siihen, että sekin miettii helmikuun alkuun mennessä, mitä Suomen eduskunta läväyttää pöytään, mitä uutta me Itämeri-työssä teemme.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

Kyselytunti on päättynyt.