5) Hallituksen esitys laeiksi sähkön ja eräiden
polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja nestemäisten
polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
Ulla-Maj Wideroos /r:
Herr talman! Svenska riksdagsgruppen har i många olika
sammanhang krävt en revidering av hela trafikbeskattningen,
allt i enlighet med det som utlovas i regeringsprogrammet. Vi anser
att det inte är lyckligt att man gör bara vissa
enstaka skattehöjningar utan att man har utrett konsekvenserna
ordentligt.
Nu föreslår regeringen en förhöjning
av energiskatterna inklusive bränsleacciserna utan att det
finns någon utredning av konsekvenserna ur till exempel
regionalpolitisk synvinkel, likaså bör konsekvenserna
för trafiksäkerheten och miljön finnas
med i sådan utredning.
Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on useassa
eri yhteydessä vaatinut, että koko liikenneverotusta
uudistettaisiin hallitusohjelman lupausten mukaisesti. Mielestämme
ei ole hyvä tehdä ainoastaan joitakin erillisiä veronkorotuksia
ilman, että niiden seuraukset on tutkittu huolellisesti.
Nyt hallitus esittää, että energiaveroa
polttoainevero mukaan luettuna korotettaisiin ilman, että on
käytettävissä minkäänlaista selvitystä ehdotuksen
seurauksista esimerkiksi aluepoliittisesta näkökulmasta
katsottuna. Tällaiseen selvitykseen tulisi myös
liittää ehdotuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen
ja ympäristöön.
En höjning av bränsleaccisen är
problematisk ur många synvinklar, inte minst är
den ett problem för de människor som inte har
något annat alternativ än privatbil. Det finns
ju faktiskt många ställen i vårt land
som helt och hållet saknar allmänna kommunikationer.
Det handlar inte bara om att ta sig till och från sitt
arbete, det handlar också om att ha möjligheten
av utöva fritidsintressen.
En del yrkesgrupper drabbas hårt av höjningen,
ta bara växthusnäringen som ett exempel. Priserna
på inhemska tomater och gurkor är så pass låga
att det inte finns utrymme för odlarna att betala mera
för bränslet. Accishöjningen äventyrar alltså produktionen
av inhemska grönsaker och det ligger väl ändå inte
i någons intresse.
Om bränsleaccisförhöjningen trots
allt blir verklighet måste riksdagen överväga
kompensation för åtminstone grönsaksodlarna,
kanske också för andra grupper som är
stora förlorare.
Toivon todellakin, että vielä eduskuntakäsittelyssä olisi
mahdollista keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista joko niin,
että koko energiaverotus jaettaisiin uudelleen, tai niin,
että polttoaineveron koko korotusta ei toteutettaisi, tai
niin, että ne, jotka tästä kärsisivät
eniten, saisivat jonkinlaista korvausta. Olemme valmiita ottamaan vastuuta
siitä, että valtion tulot eivät vähenisi,
ja siksi olemme myös valmiita keskustelemaan energiaverotuksen
eri muodoista. Toivomme, että valmiutta siihen löytyisi
myös täällä eduskunnassa.
Jag hoppas faktiskt att det ännu i riksdagsbehandlingen
skall finnas möjligheter att diskutera alternativa lösningar,
antingen så att man gör en omfördelning
inom energibeskattningen eller att hela höjningen av bränsleaccisen
inte verkställs, eller så att de som drabbas hårdast
kan få någon form av kompensation. Vi är
beredda att ta ansvar för att statens inkomster inte minskar,
därför är vi också beredda att
diskutera olika former för energibeskattningen. Vi hoppas
naturligtvis att den beredskapen till diskussion också finns här
i riksdagen.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Liikenne maksaa veroja jo noin 6 miljardia
euroa, ja toisaalta liikenne taas vastaavasti saa palautuksena tiestön
pitoon vajaat 1 miljardi euroa. Tässä on suuri
epäsuhta. Nyt kun taas kerran halutaan valtion budjettia
paikata liikennepolttonesteiden hintoja nostamalla, nostamalla muitakin
energiaveroja, on helppo yhtyä siihen, mitä ed.
Wideroos äsken puheessaan sanoi, että on syytä saada
aikaan tietynlainen energiapoliittinen linjaus. Kun tähän
lisätään vielä se, että autojen
käyttömaksuja varmaan tullaan korottamaan tai
edelleen nostamaan polttoaineveroja, koska unionin päätös
autoverotuksestakin luo tähän tilanteeseen uuden
oman rasitteensa, kokonaisvaltaisen selvityksen paikka on olemassa.
Kustannusautomaatio saadaan aikaan sillä, että nostetaan
liikkumiskustannuksia, nostetaan rahtikustannuksia, siirretään
se hintoihin. Sitten tulee taas se, millä se kompensoidaan.
Tämä on inflaatiota ruokkiva, kustannustasoa nostava
ja kilpailukykyä heikentävä ratkaisu.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa auto- ja liikenneverotuksen
kokonaisuudistus sovittiin toteutettavaksi sillä tavalla,
että ympäristö-, liikenneturvallisuus-
ja energiavaatimukset otetaan huomioon, sen lisäksi myöskin
kuljetustekniikan vaatimukset. Tämä kuljetustekniikka
liittyy hyvin paljon aluepolitiikkaan; meillä on poikkeuksellisen
pitkien välimatkojen maa. Ja on valitettavasti todettava,
että mitään tällaista kokonaisuudistusta
ei ole tehty.
Tekosyynä loppuun saakka on pidetty EY-tuomioistuimessa
vireillä ollutta juttua, joka nyt sitten johti päätökseen.
Mutta tapa, jolla Tulli meillä toimeenpanee päätöstä,
on jyrkässä ristiriidassa EU:n ja nyt myös
EY-tuomioistuimen edellyttämien perusvaatimusten kanssa.
Tästä tullaan varmasti puhumaan vielä paljon
ja taittamaan peistä. Tällä hetkellä ne
sovellutusohjeet, joita Tullilta on tullut, ovat aivan jyrkässä ristiriidassa
tuomioistuimen päätöksen periaatteiden kanssa.
Täällä on jatkuvasti joutunut kysymään,
mitä meidän valtiovarainministeriömme
virkamiehet, lähinnä ajattelen auto- ja liikenneverotuksesta vastaavaa
Heikki Kuitusta ja hänen esimiestään, tietävät
sellaisista elinkeinoelämän ja työllisyyden
ratkaisutekijöistä, joita heidän virkaveljensä muissa
Euroopan maissa eivät ole oivaltaneet. Muualla katsotaan,
että kansantulo, elintaso, elinkeinoelämä,
työllisyys edellyttävät kohtuuhintaisia
kuljetuksia ja kansalaisten kohtuuhintaista liikkuvuutta. Suomessa
liikkuvuutta kahlitaan puristamalla pitkien välimatkojen
maassa auton palveluista riippuvaisesta ihmisestä, kansalaisesta,
viimeisetkin pennit kuin sitruunasta mehut.
Tässä päästään
nyt sitten taas siihen, mistä jo aikaisemmin tänä päivänä on
keskusteltu, siitä että todellakin koko eduskunta,
maaseutu ja Helsinki, istuu samassa veneessä ratkomassa
myöskin maaseudun suurta ongelmaa, joka liittyy autoilun
kustannuksiin. Kun Suomessa jatkuvasti on leikattu joukkoliikenneyhteyksiä,
sekä junaliikenneyhteyksiä että linja-autoyhteyksiä,
maaseudulta postit ovat kadonneet, pankit ovat kadonneet, kouluja
lakkautetaan kiihtyvällä tahdilla, polttoaineasemat
hiljenevät, työpaikkoja katoaa ja tämän
johdosta myöskin nuoret lähtevät ja samalla
autoilun kustannukset kasvavat, perheellä ei ole varaa
enää toimia vain yhdellä autolla.
Perheet, jotka jäävät maaseudulle,
joutuvat hankkimaan kaksi autoa. Autoilun kustannukset perheen lompakosta
kasvavat siihen mittaan, että se häiritsee ja
vähentää perheen kulutusta. Kun sadattuhannet
perheet joutuvat vähentämään vaateostoistaan,
kenkäostoistaan, huoneistorempoistaan, kotimaan lomamatkoista,
jossain kaatuu lomakyliä, jossain paitatehtaita, jossain
kenkätehtaita aiheuttaen lisää työttömyyttä ja
lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Tapahtuu yleistä köyhtymistä.
Tämä on valtava ketju, joka on hyvin turmiollinen,
tämä autoilun kustannusten nostaminen älyttömyyksiin.
Nyt sitten tulee polttoaineveron kasvattaminen, lisääminen.
Sinänsä ei puhuta mistään suurista
summista paitsi kuljetuselinkeinolle, ja tietysti asiakas aina maksaa
lopulta kaiken, kuljetuselinkeinon kustannusnousut. Tässä on
monta säiettä ja monta tulosta, haitallisia tuloksia
kuluttajalle, yksittäiselle auton käyttäjälle.
Tässä ei nyt puhuta mistään
suurista muutoksista, mutta kuitenkin tendenssi jatkuu ja kuvaa
sitä ajatustapaa, jota meillä viljellään,
joka on kovin turmiollinen tälle yhteiskunnalle.
Tässä vaiheessa olen ehdottomasti sitä mieltä, että tätä esitystä ei
pidä hyväksyä. Tämä on
vain jatkoa pitkälle ketjulle, joka on jatkunut ja joka tulee
jatkumaan niin kauan, että jossain vaiheessa lyödään
nyrkkiä pöytään. Ja se nyrkki,
joka pätee, on täällä eduskunnassa.
Tosin sen näkemisestä ei ehkä ole kovin
paljon toivoa.
Nils-Anders Granvik /r:
Värderade herr talman! Accisförhöjningen
på bensin och dieselolja är ur regionalpolitiskt
perspektiv oacceptabel. Finland som är ett vidsträckt
och glest befolkat land är helt beroende av privatbilismen
om vi skall kunna hålla hela landet bebott. Glesbygden måste
få positiva signaler för att tron på en
framtid i regionerna skall kunna fortbestå. Den signal som
accisförhöjningen innebär har en starkt
negativ inverkan.
Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että bensiinin
ja dieselöljyn veron nostaminen pitää estää täällä eduskunnassa
asiaa käsiteltäessä. Autoilu on välttämättömyys
harvaanasutussa Suomessa, jos haluamme pitää koko
Suomen asuttuna. Toivon, että eduskunta ymmärtää asian
vakavuuden.
Hannu Aho /kesk:
Arvoisa puhemies! Vähän edelliseen puhujaan
yhtyen: Tämä veronkorotus tuo kyllä ongelmia
haja-asutusalueilla, missä ei ole vaihtoehtoja kulkemiselle.
Ed. Bremer otti ihan hyvin kantaa siihen, mitä ongelmia
tulee. Tässä tulisi muistaa se, että kun
vaihtoehdot ovat vähissä, silloin pitäisi
hintapolitiikalla pystyä jollakin tavalla kompensoimaan
asioita.
Positiivista minusta on se, että tässä laajennetaan
verotukea biopolttoaineisiin, jotka todella antavat työtä niillä alueilla,
joilla ei ole muita vaihtoehtoja tai ainakin vähemmän
muita vaihtoehtoja on olemassa. Se on positiivista tässä asiassa.
Toivotaan, että se linja jatkuu ja sitä kautta saadaan
myöskin positiivista työllistämistä niille alueille.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Toisin kuin täällä hallituspuolueiden
edustajat, puhujat, ovat esittäneet, minä olen
kyllä periaatteessa tyytyväinen siihen, että hallitus
näin tekee tilaa työn verotuksen alentamiselle
ja siirtää verotuksen painopistettä energian
verottamiseen. Kun on sanottu, että tämä veronkorotus
vähentää ihmisten ostovoimaa, on tietysti
hyvin vaikea keksiä semmoista veroa, joka tuottaisi valtiolle tuloa,
muttei vähentäisi ihmisten ostovoimaa. Jos tarkoituksena
niillä puhujilla, jotka näin sanovat, on, että me
sitten vaikka terveydenhuollosta otamme pois sen rahan, jota tällä tavalla
ei kerätä — koska jos ei kerta sitä ostovoimaa
haluta vähentää, silloin ei kai mitään
muutakaan veroa saa kerätä tämän
vastapainoksi — niin politiikka on huonoa. Eli periaatteessa
se, että verotetaan enemmän energiaa ja muita
haitallisia asioita ja verotetaan vähemmän työn
tekemistä, jota yleensä halutaan suosia, on hyvä linja.
Ympäristötavoitteitten kannalta tämä verorakenne
ei ole niin hyvä kuin se voisi olla, kun veronkorotus niin
voimakkaasti kohdistuu liikennepolttoaineisiin. Tämän
väitetään olevan neutraali, kun kaikkia
veroja korotetaan samalla, oliko se 5,2 prosentilla, mutta tietysti
se silloin lisää liikennepolttoaineitten verotusta
paljon enemmän kuin esimerkiksi teollisuuden sähkön
verotusta, koska verokannat ovat niin erikokoisia.
Jos olisi toimittu, niin kuin hallituksen Kioto-ohjelmassa vielä sanotaan,
jossa pyritään energiaveroilla estämään
hiilidioksidipäästöjä, silloin
nuo verot pitäisi kohdistaa enemmän yleiseen energiaveroon,
erityisesti sähköveroon. Se tuottaa vaikeuksia
hyvin energiavaltaiselle teollisuudelle, mutta meillähän
on olemassa tämä palautusjärjestelmä,
jossa otetaan huomioon se, että rakkaat kumppanimme tuolla
EU:ssa eivät ole oikein noudattaneet yhteisiä ohjelmia
ja ovat laistaneet teollisuuden energiaverotuksesta. Joka tapauksessa,
jos täällä Rkp:nkin ryhmä esitti,
että he ovat energiaverotuksen puitteissa halukkaita kokoamaan
samat rahat eri tavalla, jos se lisäisi ympäristöohjaavuutta,
tämä voisi olla hyvä asia.
Mutta pohditaanpa sitten, onko liikennepolttoaineitten verotus
hyvää liikennepolitiikkaa. Kaikkialla Euroopassahan
on suuntaus siihen, että liikenteen, erityisesti raskaan
liikenteen, verotuksia lisätään. Kun
kuvitellaan, että suomalainen liikenne olisi jotenkin erityisen
kovasti verotettua, se ei pidä paikkaansa. Meillä ovat
esimerkiksi auton käyttömaksut aivan olennaisesti alempia
kuin ne ovat Saksassa. 500 euroa vähintään
henkilöautosta joutuu käyttömaksua Saksassa
maksamaan. Niiden, jotka haluavat saksalaista autoverotusta, pitäisi
loogisesti haluta myös saksalaisia käyttömaksuja.
Erityisesti raskas liikenne, rekka-autothat, on meillä aliverotettua.
Ne eivät maksa edes tiestölle aiheutuneita kustannuksia
omassa verotuksessaan. Tämän seurauksena meillä on
sellaisia älyttömyyksiä, että kun
Loviisan satamasta tuodaan hiiltä Lahteen poltettavaksi,
niin sen sijaan että käytetään
Loviisasta Lahteen menevää rataa, mikä on
ikään kuin rakennettu vähän
tätä varten, hiili kuljetetaankin kumipyörillä.
Se osoittaa sitä, että rautateiden tariffointi
ja raskaan kumipyöräliikenteen verotus eivät
ole oikein balanssissa keskenään.
Mutta jos mietimme henkilöautoliikennettä, niin
korkeat liikenteen polttoaineverot ovat kyllä paikallaan,
jos asiaa katsoo esimerkiksi Pääkaupunkiseudun
kannalta. Meillähän on alemmat bensiiniverot kuin
on öljyntuottajamaissa Hollannissa ja Englannissa. Mutta
jos asiaa katsoo haja-asutusalueitten kannalta, tämä ei
tunnu oikein hyvältä, koska, aivan oikein, siellä polttoaine
on yliverotettua. Liikennettä sinänsä kannattaisi
kyllä verottaa ja säädellä liikennemääriä maksuilla
ja tariffeilla, mutta polttoaineverotus ei ole siihen mitenkään
optimaalinen, koska liikennettä tulisi verottaa sen ulkoisten
haittojen perusteella.
Tässä vedottiin siihen, että liikenne
maksaa kokonaisuudessaan enemmän veroja kuin siitä valtiolle
on tienpitona kustannuksia. Ei tämä nyt ole veronmaksajan
ainoa maksu liikenteestä. Tässä unohdetaan
kokonaan kuntien tienpidon kustannukset. Hyvä, kunnat eivät
saa liikenteen verotusta ymmärrettävistä syistä itselleen,
mutta valtio taas maksaa yleisiä valtionosuuksia kunnalle.
Ei oteta huomioon niitä ulkoisia haittoja, jotka näkyvät
vaikkapa siinä, että asunnot ovat huomattavasti
halvempia Mannerheimintien varressa kuin kaksi korttelia kauempana,
kun sitä liikenteen haittaa ei ole läsnä jne.
Jos tällaiset liikenteen ulkoiset haitat otettaisiin huomioon
ja myös onnettomuuskustannukset, eläkejärjestelyt ja
muut kustannukset, ei se liikenne niin yliverotettua enää olisikaan.
Mutta joka tapauksessa liikenteen verotuksen muotona polttoainevero
ei ole optimaalinen, koska liikenteen haitat vaihtelevat niin voimakkaasti
ajasta ja paikasta riippuen. Tässä suhteessa tietysti
olisi ehkä parempi, että liikenteen verotuksessa
pikkuhiljaa siirryttäisiin kohti älykkäitä, helposti
toteutettavia tietulleja, joilla voitaisiin verottaa liikennettä siellä ja
silloin, kun siitä on suurta haittaa, elikkä ruuhka-aikana
ruuhkaisilla alueilla. Näin vältyttäisiin
myös turhilta ja massiivisilta tieinvestoinneilta, voitettaisiin
huomattavia aikasäästöjä siinä,
että suurissa kaupungeissa ei syntyisi ruuhkia jne. Luulen,
että 20 vuoden kuluttua ihmetellään,
miten eurooppalaiset suuret kaupungit ovat toimineet liikenteen
suhteen niin tyhmästi, kuin ovat nyt toimineet, ja ihmetellään,
miksi sen säätelyssä ei ole käytetty
hinta-asetta.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Ed. Soininvaara otti lopuksi maaseudunkin näkökulman mukaan,
vaikka aluksi oli kovin metron käyttäjän
näkökulma. Kysymyshän on nimenomaan Suomen
kannalta pitkien etäisyyksien ja kalliiden kuljetusten
ongelmista yleensäkin. Nyt tässä tilanteessa
tietysti alueellisen kehityksen ja työllisyydenkin kannalta
polttoaineiden hintojen nousupaine on aina ongelmallinen varsinkin,
kun muistamme, että kansainvälisestä tilanteesta
tulee myöskin lähiaikoihin ilmeisesti aika kovia paineita.
Tässä suhteessa, kun kuljetusten osuus on meillä jopa
15 prosenttia tuotteen loppuhinnasta ja monilla kilpailijamaillamme
5 prosenttia, tähän problematiikkaan ei ole riittävästi
reagoitu kuljetustuen kautta. Siinä hallitus ja kauppa-
ja teollisuusministeriö eivät ole vielä riittävästi EU:n
kanssa osanneet edetä. Tietysti täytyy muistaa,
että tällä hetkellä meillä tarvitaan
myöskin uusia rahoitusmuotoja myös infrastruktuurin puolelle.
Nyt haluaisin kyllä tässä ottaa vakavasti
esille sen eduskunnan esille tuoman mahdollisuuden, että osa
polttoaineveron korotuksesta rahastoitaisiin infrastruktuurirahastoon
raide- ja tieliikenteen turvallisuuden ja kenties myös
joukkoliikenteen rahoitustarpeen tyydyttämiseen. Tämä Yhdysvalloissa
käytössä ollut mallihan on aikaansaanut
viidessä vuodessa Yhdysvalloissa enemmän investointeja
kuin aikaisemmin neljänäkymmenenä vuonna
yhteensä ja on ollut erittäin hyvä. Meidänkin
kannaltamme tilanteessa tietysti, koska meillä polttoaineverotus
on varsin korkealla tasolla, tämä toisi myöskin
hyväksyttävyyttä polttoaineverotukseen.
Eli tämmöinen yhteiskuntapoliittinen poikkianalyysi
aluepolitiikan ja työllisyyden näkökulmasta
ja infrastruktuurin näkökulmasta olisi tässä yhteydessä ollut paikallaan.
Tässä yhteydessä sitä ei ole
hallituksen valmistelussa kyllä otettu huomioon.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni on lähinnä vastauspuheenvuoro
ed. Soininvaaralle, joka pakeni paikalta. Hän yleensä pakenee,
kun ryhdyn vastaamaan hänen puheisiinsa. Tämä puheenvuoro
on sen verran pitkä, että jouduin tulemaan tänne
korokkeelle. Ei tiedä, pitäisikö itkeä vai
nauraa, kun ed. Soininvaara ryhtyy puhumaan liikenteestä ja
liikenneasioista. Kaikki emme ole taitureita joka alalla, paitsi
ehkä ... Joskus on tullut sanottua valtuustossa, että ed.
Soininvaara kyllä varmaan ...
Hän totesi, että hän on tyytyväinen
energiaveron korotukseen, koska pitää energiaveron
korotusta parempana kuin työn tekemisen verottamista. Kuitenkin
kun energiaveroa korotetaan, niin kaikilla tavoilla myöskin
työn tekeminen tulee kalliimmaksi alkaen ihan kulkemisesta
työpaikalle. Tämä koskee ei ainoastaan
yksityisautoilua vaan myöskin joukkoliikennettä.
Joukkoliikennekin joutuu laskemaan kustannuksiin mukaan energian
hinnankorotukset, ja se on sitten ihan samantekevää,
kuka sen maksaa. Mitään ei tule ilmaiseksi, ja
joku aina maksaa.
Edelleen ed. Soininvaara totesi, että raskaan liikenteen
verotusta lisätään kaikkialla. On ihmeellistä,
että vaikka viimeiset 25 vuotta olen elänyt raskaan
liikenteen elinkeinoelämän keskellä,
tämä kehitys on minulle kyllä ihan tuntematon.
Siellä näennäisesti on lisätty
tiettyjä veroja, mutta vastaavasti on myöskin
ammattiliikenteeltä ja kuljetuksilta poistettu maksuja,
jotta kuljetukset säilyisivät kilpailukykyisinä.
Ed. Soininvaara ihmetteli sitä, ettei kuljeteta enemmän
tavaraa rautateillä, ja jos kuulin oikein, hän
otti esimerkiksi Loviisa—Lahti-välin. Ed. Soininvaara,
nyt kun olette taas tässä salissa, teidän
pitäisi tietää perusasiana, että välilastaukset
maksavat. Ne vievät aikaa ja ne maksavat hirvittävän
paljon. Alkeellisimmatkin tutkimukset, joita on tehty 20 vuoden
aikana, osoittavat, että rautatiekuljetukset periaatteessa
tulevat kannattaviksi vasta yli 300 kilometrin matkoilla johtuen
siitä, että pääsääntöisesti
tavara joudutaan tuomaan junaan autolla, lastaamaan autosta junaan ja
jälleen päätepisteessä junasta
autoon, jotta se tavara pääsisi lopullisen vastaanottajan
haltuun.
Sitten, ed. Soininvaara, puhuitte ulkopuolisista haitoista ja
siitä, että niitä on verotettava. En tiedä ihan
tarkkaan, mitä tarkoitatte. Täällä on juuri
julkistettu taas tutkimus, joka toteaa, että esimerkiksi
Helsingin ja yleensä Suomen ilma, jota hengitämme,
on Euroopan puhtainta, todennäköisesti kuuluu
maailman puhtaimpien joukkoon. Sen lisäksi nykyaikainen
katalysaattori työntää pakoputkesta puhtaampaa
ilmaa kuin on metriä ylempänä, koska
meille ilman epäpuhtaudet ajautuvat sellaisina määrinä tuolta
etelästä, että todella ilma on saastuneempaa
metrin korkeudella auton yläpuolella kuin suoraan putkesta hengitettynä.
Myöskin dieselmoottoreilla on nykyään
sellaiset katalysaattorit ja hiukkasloukut, että on todella
vanhanaikaista puhua näiden epäpuhtauksista.
Lopuksi mielelläni totean ed. Soininvaaralle, että kyllä kai
te tiedätte, että linja-autossakin pitää olla
15—17 matkustajaa, että pakokaasut per henkilökilometri
olisivat samaa luokkaa kuin henkilöauton, jossa on 1,3
matkustajaa keskimäärin. Kuinka monta kertaa nähdäänkään
tuolla julkisia kulkuneuvoja, linja-autoja, joissa istuu yksi ja
kaksi ja kolme matkustajaa! Ed. Soininvaara, joka kerta toivoisin,
että teillä on hyvin huono omatunto siitä.
Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sanoin, että minusta on ihmeellistä,
että vaikka Loviisan satamasta menee rata suoraan Lahden
voimalaitokselle, ei tätä rataa käytetä,
enkä ymmärrä, mitä välilastauksilla
on tekemistä tämän asian kanssa. Se rata
menee siitä laiturilta sinne voimalaitoksen pihalle, enkä sen
takia ymmärrä, mitä ed. Bremer tarkoitti
tässä välissä tarvittavilla
välilastauksilla.
Sitten väitän, että on kyllä aikamoista
liioittelua väittää, että ilma
puhdistuu siitä, kun se menee auton moottorin läpi.
Minusta ed. Bremer nyt vähän liioittelee. Sitten
hän unohtaa kokonaan sen, että autoissa on renkaat
ja niissä on nastoja ja ne jyräävät
pikkuhiljaa asfaltista erittäin vaarallisia yhdisteitä ulos,
enkä ymmärrä, miten katalysaattori vaikuttaa
auton renkaisiin. Mutta väite siitä, että autosta
tuleva ilma olisi puhtaampaa kuin se on ulkosaaristossa — anteeksi
nyt vain — muistuttaa hieman Bremeriä.
Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuljetustaloudesta ed. Soininvaara tietää kovin
vähän. Nimittäin kyllä jokainen,
joka haluaa kuljettaa tavaraa Loviisan satamasta Lahteen, on sen
verran kustannustietoinen, että varmasti laskee aivan markan
päälle, mikä on tarkoituksenmukaisinta
ja mikä on halvinta. Jos junakuljetus todella olisi halvinta,
niin takuulla kuljetettaisiin junalla. Ongelma on se, että se
on tullut Suomessa niin kalliiksi, että 90 prosenttia kaikista
tavaratonneista, joita Suomessa kuljetaan, kuljetetaan tieverkossa,
ei junilla. Tämä on tietysti ongelmallista. Pitäisi
hakea vastausta sieltä junapuolelta.
Edelleen, ed. Soininvaara: Bremer on ihan tosissaan, kun hän
sanoo, että teidän kannattaa työntää nenänne
pakoputkeen, missä on nykyaikainen katalysaattori. Ilma
on siellä todella puhtaampaa kuin metriä korkeammalla
täällä Helsingissä.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys
laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden
valmisteverosta annetun lain ja nestemäisten polttoaineiden
valmisteverosta annetun lain muuttamisesta eli verojen korottamisesta
on maaseudun ja haja-asutusalueiden kannalta valitettava, eikä tätä voi
pitää perusteltuna.
Mutta kun täällä ed. Soininvaara
otti puheensa lopuksi esille tietulliasiat, niin kyllä ainakin itse
näkisin niin, että meidän on pakko muuttaa autoverotusta,
toivon mukaan seuraavassa hallitusohjelmassa tähän
puututaan laajasti, ja käyttöön pohjautuva
verotusjärjestelmä mielestäni olisi oikeudenmukaisempi
kuin nykyinen käytäntö. Näitä pitäisi
selvittää. Itse olen monta kertaa ajatellut tätä tietullikysymystä,
miksi sitä ei Suomessa edes tohdita kokeilla yhtenä vaihtoehtona.
Ulla Anttila /vihr:
Arvoisa puhemies! Ei varmaan ole kenellekään
yllätys, että vihreiden kansanedustajana kannatan
sitä, että energian käyttöä ja
luonnonvarojen käyttöä verotetaan. Tavoitteena
pitäisi tietysti olla, että näillä veronlisäyksillä voitaisiin
myös tuloverotusta vähentää,
mutta nyt näyttää käyvän
niin, että tässä korvataan tuloverotuksen
tiukentamisen painetta eli hivenen samaa asiaa.
Mielestäni hallituksen pitäisi ottaa vakavasti se
työ, mitä on tehty ilmastoselonteon valmistelun
yhteydessä. Noiden taustaselvitysten perusteella sähköverotusta
pitäisi kiristää tasaisesti kymmenen
vuoden aikana sellaisilla summilla, jotka vastaavat noin 60—70:tä miljoonaa
euroa, ja tällä saataisiin hyvinkin positiivinen
vaikutus meidän päästötilanteeseemme.
Pitäisin tärkeänä, että seuraava
hallitus tekee pitkän tähtäimen suunnitelman
sähköverotuksen korottamisesta, koska tämä verotuksen
korotus saa aikaan optimaalisimman tilanteen päästöjen
kehityksen kannalta. Nyt on olemassa se vaara, että poliitikot
tuudittautuvat siihen, että luulevat tulevan ydinvoimalan
pelastavan meidät päästökysymyksissä,
mutta näinhän ei tule käymään.
Tarvitaan hyvin systemaattista ja monipuolista työtä myös
verotuksen osalta sen hyväksi, että päästöjä saadaan
vähennettyä ja meidän Kioto-taakkaamme
pienennettyä.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Tämä hallituksen ehdotus
polttoaineiden valmisteveron korotuksesta on jälleen osoitus
siitä, että kun asioita hoidetaan pala kerrallaan
vailla kokonaisnäkemystä, ja nyt puhun maaseudun
ihmisen näkökulmasta, tullaan siihen lopputulemaan,
että oikein kukaan ei sitten aidosti ole haja-asutusalueen
ihmisen asialla. Aina tulee uutta ja uutta asiaa, joka vie elämisen
edellytyksiä siltä suunnalta Suomea, josta me
täällä kyllä juhlapuheissamme olemme
kovastikin huolestuneita. Mutta sitten käytännön
lainsäädäntötyössä tämä ei
kuitenkaan millään tavalla näy.
Siksi koen erittäin valitettavana tämän
polttoaineiden valmisteveron korotuksen, en yksinomaan maaseudun
ihmisten, vaan myöskin kuljetusten ja yrittäjyyden
näkökulmasta. On erittäin vaikeaa siirtää näitä korotuksia
taksoihin, se on lähestulkoon mahdottomuus, ja maataloudessa
varsinkin se on silkka mahdottomuus. Siellä ei ole minkäänlaisia
elementtejä siihen. Siksi minusta olisi paikallaan perusteellisempi
pohdinta, jossa vähän enemmän sellaista
aatteellistakin pohjaa pidettäisiin keskustelussa esillä,
jotta tällaisia jatkuvia yksittäisiä huononnuksia
ja seurauksia, jotka tuottavat ongelmia haja-asutusalueiden ihmisille,
ei tulisi.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Asioita hoidetaan pala kerrallaan, sanoi
ed. Leppä tässä tovi sitten. En kyllä oikein
ymmärrä, miten muuten niitä voitaisiin
hoitaa. Me tunnemme ihan lähihistoriasta joitakin maita,
joissa haluttiin panna koko programmi toimeen kerralla, ja jotenkin
lopputulokset eivät olleet pelkästään
positiivisia.
Mutta puuttumatta nyt tähän pala
kerrallaan -ajatteluun se johtaa väkisin kyllä tähän
ed. Vihriälän puheenvuoroon. Kun ed. Vihriälä miettii, miksi
Suomessa ei ole menty tietulleihin, niin se törmää juuri
tähän pala kerrallaan -ajatteluun. Missä niitä tietulleja
kannettaisiin? Mitkä ovat ne osuudet suomalaisessa tieverkostossa,
jotka olisivat tämän tietullijärjestelmän
alaisia? Kun joku pätkä sitten valittaisiin, niin
mikä takaisi sen, että se olisi millään
tavalla oikeudenmukainen oikeastaan ketään tai
mitään kohtaan? Näin suuressa maassa,
näin pienellä väestöllä ja
tällä autokannalla ajatus tietulleista on kyllä käytännössä mahdoton.
Ulla-Maj Wideroos /r:
Arvoisa puhemies! Ei ole pakko hoitaa pala kerrallaan asioita.
Yritin puheenvuorossani sanoa, mutta ed. Kekkonen ei ollut silloin
paikalla, että meidän eduskuntaryhmämme
toivoo ja vaatii, että koko liikenneverotusta uudistettaisiin,
ihan niin kuin hallitusohjelmassakin on luvattu. Sillä tavalla
voitaisiin mennä eteenpäin. Mielestämme
ei ole hyvä ratkaisu tämä, että tehdään
erillinen energiaverotusratkaisu eli että bensaveroa korotetaan
tällä tavalla yksittäisenä asiana.
Mieluummin kokonaisuutena katsottaisiin tätä asiaa.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa puhemies! Tietullikysymyksestä totean sen verran,
että valtio ottaa auto- ja liikenneverotuksen tulona likimain 34
miljardia tänä vuonna ja näillä korotuksilla
ilmeisesti yli 34 miljardia tuloja ensi vuonna. Samalla se antaa
takaisin vähän päälle 4 miljardia. Ero
on 28 miljardia, joka menee johonkin muuhun käyttöön.
Yleensä Euroopan maissa kannatetaan sitä periaatetta,
että liikennemuodot maksavat itse omat kulunsa, mutta tässähän
on aivan mieletön epäsuhta olemassa.
Tämä on erittäin vakava asia raskaiden
kuljetusten osalta, joissa EU:n ulkopuolisista maista, kolmansista
maista, hyväksytään kabotaasikuljetuksia
nyt jo EU-alueen sisäpuolella. Sinne tullaan 700 litran
säiliöillä ja polttoaineella, joka maksaa
vain murto-osan EU:n alueella vallitsevasta polttoaineen hinnasta,
ja pystytään kuljettamaan mahtavia määriä sellaisella
halpapolttoaineella.
Kun yksittäinen pieni liikenteen harjoittaja joutuu
toteamaan, että polttoainekustannukset ovat yksi päätekijä hänen
kannattavuudessaan, niin suurille yhtiölle, jotka ostavat
hyvin edullisesti perävaunuja, tarvikkeita ja renkaita,
kokonaiskustannuksissa polttoainekulut kuitenkin jäävät
pienemmiksi. Näin ollen meiltä onkin kadonnut
kotimainen yrittäjäkanta sillä tavalla,
että 75 prosenttia meidän kuljetusyrityksistämme
on tällä hetkellä jo ulkomaisissa käsissä.
Saattaa lukea Kuljetusliike Pietikäinen, Kuljetusliike
Mattila, mutta ulkomaiset, Schenker ja Danzas lähinnä,
omistavat niitä. 75 prosenttia on ulkomaisissa käsissä suomalaisista
kuljetusyrityksistä.
Keskustelu päättyy.