Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis totesi ja arvioi, että edellistä lakialoitetta
ei tulla hyväksymään vielä tässä vaiheessa,
mutta uskon, että tämä lakialoite tullaan
hyväksymään ensi vuoden talousarvion
käsittelyn yhteydessä.
Lakialoitteessani ehdotetaan, että työsuhdematkalipun
verotuskohtelu muutetaan siten, että työnantajan
luontoisetuna työtekijälleen tarjoaman matkalipun
verotusarvo olisi sen ostohintaa pienempi. Aloitteen tavoitteena
on edistää joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä. Liikennepolitiikan
lähtökohtana on oltava kestävä kehitys,
ja jotta joukkoliikenteen käyttö niin työmatka-
kuin vapaa-ajan liikkumisessa olisi nykyistä houkuttelevampaa,
on lippujen hintataso pidettävä kilpailukykyisenä muiden
kulkumuotojen hintatasoon verrattuna. Tehokas keino edistää joukkoliikenteen
käyttöä työmatkoilla on työsuhdematkalipun
verotuskohtelun muuttaminen, jota tässä lakialoitteessani
esitän.
Työsuhdematkalippu oikeuttaisi julkisen liikenteen
käyttöön asunnon ja työpaikan
välisillä matkoilla. Se keskeinen tuloverolain
muutos, joka tässä aloitteessa on, on sellainen,
että työnantajalle matkalipun hankkimisesta aiheutuneista
kustannuksista 70 prosenttia olisi työntekijälle veronalaista
tuloa ja muilta osin eli 30 prosentilta tämä olisi
verovapaata. Tällä hetkellä tilanne on
hieman epätasa-arvoinen. Työnantajalla on mahdollisuus
antaa työsuhdeautoetu, mutta ei ole mahdollisuutta antaa
työsuhdematkalippua. En kritisoi työsuhdeautoetua
vaan pidän tärkeänä, että työnantaja
voisi antaa myöskin työsuhdematkalipun ja sitä kautta
voitaisiin tukea joukkoliikennettä ja ennen kaikkea sitä,
että työmatkaliikennettä siirtyisi entistä enemmän
raiteille ja busseille. Tämä tavoite on aivan
oikein hallitusohjelmaan kirjattu, mutta mitään
toimenpiteitä ei vielä tähän
mennessä ole tullut. Tämä lakialoite kyllä parhaalla
mahdollisella tavalla tukisi hallituksen liikennepoliittisia tavoitteita.
Työmatkaliikenteen siirtymiselle busseihin ja raiteille
on erityistä tarvetta kasvukeskuksissa ja Pääkaupunkiseudulla,
missä liikenneruuhkat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana
paikoin jopa kaksinkertaistuneet. Syynä on työssäkäyntialueiden
kasvu ja yksityisautoilun lisääntyminen työmatka-
ja vapaa-ajan liikkumisessa. Autojen seisominen ruuhkissa on haitallista
niin ympäristölle kuin ihmisten terveydelle puhumattakaan
ihmisten järjellisestä ajankäytöstä.
Arvoisa herra puhemies! Niin ihmisten kuin ympäristönkin
kannalta on välttämätöntä sujuvoittaa
liikennettä kokonaisuudessaan ja ennen kaikkea lisätä joukkoliikenteen
houkuttelevuutta. Pääkaupunkiseudun kannalta on
hyvin tärkeää, että työmatkaliikkujat
saadaan suosimaan julkisia kulkuneuvoja.
Mielestäni työsuhdematkalipun verokohtelun muuttaminen
on perusteltua senkin takia, että tällä hetkellä työnantajan
luontaisetuna työntekijälleen antaman liikunta-
ja lounassetelin verotusarvo on sen ostohintaa pienempi. Kun nyt
verotuksellisin keinoin edistetään työntekijöiden
terveyttä ja liikkumista, niin miksi ei sitten suojeltaisi ympäristöä ja
helpotettaisi liikenneruuhkia? Kaiken lisäksi tämä työsuhdematkalippu
olisi monella alueella todella tervetullut piristeruiske, koska
joukkoliikenne on todellakin vaikeuksissa.
Vanhasen hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen
tukea. Sitä olisi vähennetty vieläkin enemmän,
jos eduskunta ei olisi siihen puuttunut. Tosiasia on se, että edessä on
useiden bussivuorojen lakkauttaminen ja bussikuskien työttömäksi
jääminen ja, mikä pahinta, me olemme vaarantamassa
sen tärkeän tavoitteen, joka kokoomuksen ollessa
hallituksessa asetettiin, että mahdollistetaan myöskin
haja-asutusseuduilla ihmisten liikkuminen, sellaisten ihmisten liikkuminen,
joilla ei ole autoa. Mutta ennen kaikkea nämä joukkoliikenteen
haasteet ja liikenteen kasvavat ympäristöhaitat
edellyttäisivät kiireellisiä toimia.
Ajatus työsuhdematkalipusta ei ole uusi, vaan eduskunta
on vaatinut sen käyttöönottoa useampaan
kertaan. Budjetin käsittelyn yhteydessä eduskunta
on yksimielisesti hyväksynyt sen vaateen, että työsuhdematkalipun
edellyttämä verotuskohtelu pitäisi toteuttaa.
Erityisesti haluan nostaa esille sen, että Helsingin kaupungin
liikennelaitos Hkl, tai silloinen Hkl, ja Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunta Ytv, ovat yhdessä markkinoineet
työsuhdematkalippua työnantajille eli työtä on
tehty tämän eteen. Työnantajien mielenkiinto
lippua kohtaan on kasvanut, mutta sen käytön leviäminen
on ollut hyvin hidasta, koska tätä veromuutosta
ei ole tehty. Erityisen tervetullut tämä olisi
tänne Pääkaupunkiseudulle, mutta tarvetta
on myöskin koko maassa.
Arvoisa herra puhemies! Kuten totesin, hallitusohjelmassa tavoitteena
on joukkoliikenteen parantaminen ja työmatkaliikenteen
ohjaaminen joukkoliikenteen käyttöön.
Tämä nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä,
että on mahdollisuus vain työsuhdeautoon eikä työsuhdematkalippuun. Mielestäni
tämän lakiesityksen eteenpäinvieminen
olisi todellinen näyttö halusta, siitä,
että hallitus ei halua ajaa alas joukkoliikennettä ja
että se on ottanut todesta sen huolen, mikä on
kaupunkilaisilla. Joukkoliikenne on erittäin tyypillinen kulkumuoto.
Se on tärkeä kaikille kaupunkilaisille, mutta
se on myöskin tärkeä erityisesti vaikka
haja-asutusalueen ikäihmisille, jotka ovat todella huolissaan
siitä, miten he liikkuvat tulevaisuudessa, jos joukkoliikenne
ei toimi. Tämän asian eteenpäinvieminen
olisi hallitukselta todellinen näyttö ratkaista
liikenteeseen liittyviä ongelmia.
Eduskunta on useaan otteeseen tätä asiaa käsitellyt.
Käsittääkseni tämä on
ensimmäinen varsinainen lakialoite. Toimenpidealoitteita
tästä on tehty. Olin todella pettynyt, että hallitus
ei budjettiriihessä tätä asiaa esille
ottanut, koska tämä on niin useaan otteeseen ollut
valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Toivon todella,
että emme nyt sulkisi silmiämme joukkoliikenteen
ongelmilta vaan että kun budjettia käsitellään,
hallituspuolueet pääsevät sopuun yhdessä oppositiopuolueiden
kanssa siitä, että tämä veromuutos
todellakin tehdään ja mahdollistetaan se, että tämän työsuhdematkalipun
avulla edistetään meidän kuitenkin kansainvälisesti
hyvin toimivaa joukkoliikennettämme.
Hanna-Leena Hemming /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaa on ansiokkaasti, systemaattisesti
kantanut huolta joukkoliikenteestä. Tämä ei
suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun kuulen hänen
puhuvan asiasta, vaikkakin lakialoitteena tämä on
ensimmäinen.
Tehty lakialoite on oivallinen päänavaus joukkoliikenteen
kustannusten jakamiseksi. Se on kustannuksiltaan valtiolle varsin
kohtuullinen, ja kuitenkin se vaikutuksiltaan ohjaa ihmisten käyttäytymistä,
nimenomaan siihen suuntaan, että joukkoliikenteen käyttäminen
tulee kannattavammaksi. Siten saadaan luotua uusia joukkoliikenteen
yhteyksiä ja etenkin estettyä nykyisten bussilinjojen
väheneminen. Kannatankin tätä lakialoitetta
lämpimästi.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa puhemies! Omalla alueella pitkään
istuneena joukkoliikennetoimikunnassa ym. olen havainnut nuo joukkoliikenteen
murheet, mutta täällä Pääkaupunkiseudulla
ja vielä suuremmissa kaupungeissa kuin Oulu murheet tulevat
moninkertaisina esille ruuhkien ja sillä tavalla myös
kansantaloudellisen menetyksen muodossa joka aamu, joka ilta ja miksei
päivälläkin.
Nykyinen budjettikehys, näyttää siltä,
vähentää myöskin joukkoliikenteen
bussivuoroja 600 kappaletta ensi vuoden aikana koko Suomessa, mikäli
se nykyisellään säilyy. Ihmettelen, miksi hallituksen
ymmärrys ei ole tuonne joukkoliikenteen suuntaan yhtä myöntyväinen
kuin henkilöautoedun tukemiseen. Tämä olisi
sangen kannattavaa, ja uskon, että myöskin hallituspuolueiden piiristä tämän
lakialoitteen läpiviemiseksi löytyy järkeä ja
tukea.
Keskustelu päättyy.