Kyösti Karjula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää jaostoa ... (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Kiitoksia! — Aluksi haluan siis kiittää jaostoa rakentavasta yhteistyöstä ja antaa kiitoksen myös ministerille erinomaisesta yhteistyöstä ensi vuoden talousarvion käsittelyn osalta. Nimittäin ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa uusi työ- ja elinkeinoministeriö, jonka hallinnon määrärahat ovat noin 2,4 miljardia euroa, jossa on lisäystä tämän vuoden talousarvioon runsaat 160 miljoonaa euroa. Uuden ministeriön määrärahoihin sisältyvät nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahat, osa työministeriön määrärahoista sekä aiemmin sisäministeriön vastuualueella olleet EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus sekä kansalliset alueiden kehittämisen määrärahat.

Työ-, elinkeino- ja aluepolitiikan keskittäminen yhteen ministeriöön on historiallinen hanke, joka on toteutettu ja läpiviety ennätyksellisessä ajassa. Se avaa uusia mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja alueiden kehittämisen vaativiin haasteisiin. Tämä on myös merkittävä uudistus siinä mielessä, että me siirrymme teknologiapainotteisesta lähestymistavasta laajempaan, innovaatioita edistävään politiikkaan, jossa otetaan nykyistä laaja-alaisemmin huomioon myös palvelusektori ja asiakkaiden tarpeet. Nimenomaan palvelusektorin huomattavan roolin esiintulo toivon mukaan luo myös vahvempaa otetta julkisten palveluiden tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Hallitusohjelman mukaan julkista tutkimusrahoitusta lisätään tavoitteena nimenomaan nostaa kansallinen tutkimuspanos vaalikauden kuluessa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Talousarvioesityksen mukaan keskeiset julkiset tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat ensi vuonna 47 miljoonalla eurolla ja suurimmat lisäpanostukset kohdistuvat Suomen Akatemiaan ja Tekesiin.

Arvoisat kollegat! On erittäin tärkeää havaita se, että tämä hallitusohjelman 4 prosentin tavoite mieluummin etääntyy kuin sitä saavutetaan nyt näillä tehtävillä panostuksilla. Sen vuoksi valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että jatkossa tutkimus- ja kehityspanokset säilyvät riittävällä tasolla ja että ne vastaavat mahdollisimman hyvin — rohkenen sanoa: nykyistä paremmin — pk-yritysten kehitystarpeisiin.

Suomen yrityspolitiikka on ollut onnistunutta. Vuonna 94 Suomessa oli noin 185 000 yritystä. Tämän vuoden lopussa yritysten kokonaismäärä nousee noin 250 000:een. Kuitenkin yritysten kasvuhakuisuus on edelleen meidän innovaatiojärjestelmän, innovaatioympäristön yksi keskeinen akilleenkantapää. Vaikka tutkimus- ja kehitysjärjestelmämme on kansainvälistä huippuluokkaa, Suomessa on kasvuhakuisia uusia yrittäjiä sekä kasvuun kyenneitä, niin sanotusti vakiintuneita yrittäjiä vain puolet esimerkiksi Ruotsin tasosta. Valiokunnan mielestä on syytä selvittää perusteellisesti, miksi Suomen korkeatasoinen innovaatioympäristö ei tuota riittävästi kasvuyrityksiä. On myös tärkeää, että julkisen sektorin rakenteiden ja rahoitusinstrumenttien toimivuus arvioidaan ja niissä mahdollisesti olevat puutteet korjataan.

Arvoisa puhemies! Muun muassa näitä tekijöitä vahvistamaan valiokunnan käsittelyssä lisättiin rahoitusta ensisijaisesti kansainvälistymiseen, kansainvälistymistukeen, työvoimapoliittisiin siirtomenoja koskeviin investointimenoihin, teknologiakasvatukseen, energiatiedotukseen, kuluttaja- ja velkaneuvontaan. (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!)

Arvoisa puhemies! Lyhyesti haluan lopuksi todeta sen, että energiapolitiikka tulee olemaan koko Euroopan unionin alueella ja erityisesti Suomen osaltakin erityisen tärkeän tarkkailun ja huomion kohteena, ja siksi valiokunta pitää tärkeänä, että uusiutuvan energiantuotannon edistämistä ja myös rahoituksen riittävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen komission tehtyä lopulliset päätökset maakohtaisesta taakanjaosta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä innovaatiopolitiikasta ja elinkeinoelämästä ylipäänsä yleinen muutaman minuutin puheenvuoro. Mielellään myöhemmin erikseen energiapolitiikasta, vähän ilmastokysymyksistäkin, ja vielä, jos saan kolmannen kerran lyhyen puheenvuoron, mieluusti sitten aluekehityksestä siinä.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna 2006 nettomääräisesti 11 100 uutta yritystä edelliseen vuoteen verrattuna, kaikkien aikojen ennätys. Jo työpaikkojen lisäys 11 100 työpaikalla monena vuonna on ollut hyvä tulos. Nyt yritysten määrä kasvoi 11 100 yrityksellä nettomääräisesti. Se on ollut huikea kasvukehitys. Myös tänä vuonna on kuljettu aika lailla samaa, ei ihan niin hyvää uraa mutta aika hyvää uraa, tänä vuonnakin. Yritysten tulokset ovat olleet ennätyksellisiä. Kaikkien aikojen ennätykset on tehty myös tällä saralla ihan nyt äskettäin taakse jääneen ajan kuluessa.

On ajauduttu jopa ongelmiin, sellaisiin monella tavalla uuden tyypin ongelmiin: Työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto ei riitä siinä menossa, mitä nyt on menty. Työvoiman kysyntä monilla nimenomaan vähän vaativampaa osaamista vaativilla aloilla on ylittänyt selvästi työvoiman tarjonnan. Tällä epätasapainolla on selvästi omat alueelliset erityispiirteensä: joillakin alueilla tämä on ilmiselvä ja vakava ongelma, joissakin toisissa osissa Suomea tästä ongelmasta ei näy minkäänlaista merkkiä.

Arvoisa puhemies! Tästä eteenpäinkin näkymät ovat vielä aika hyvät, aika hyvät. Yritysten oma barometri, joka kertoo siitä, mitä yritykset kokevat, näkevät seuraavasta vuodesta, kertoo, että sama jatkuisi vielä vuonna 2008:kin. Epäilen, ettei näkymä ole aivan niin hyvä kuitenkaan, vaikka yritysten omat arviot, niin kuin sanoin, kertovat näinkin positiivista näkymää. Näille epäilyille jonkin verran lisää antavat pontta mielestäni ne näkymät, mitä kansainvälisen talouden kentiltä on luettavissa, ja myöskin se kustannuskehitys, mikä meillä kotomaassa tapahtuu.

Samaan aikaan kun kansainvälinen talous ei vedä enää vanhaan malliin Suomen taloutta ylöspäin, samaan aikaan kotimaiset kustannukset nousevat kuitenkin, ne, ylöspäin verrattuna siihen uraan, mikä nyt on jäänyt taakse viimeisten vuosien aikaan. Tällä ei voi olla olematta vaikutusta Suomen talouden tuottavuuteen ja kehitykseen lähivuosien kuluessa.

Arvoisa puhemies! Tätä haasteellisuutta tämän positiivisen yleiskuvan takaa lisäävät tietyllä tavalla hivenen pitemmissä, lähivuosien aikaan jo edessä olevissa näkymissä olevat aivan uuden tyyppiset elementit. Vuoteen 2020 mennessä — monesti olen täällä jo sen kertonut aikaisemmin, mutta sanon sen vielä — yli 65-vuotiaitten ihmisten määrä lisääntyy viime vuodesta 434 000 ihmisellä. Eläkeikäisten määrä siis lisääntyy lähes puolella miljoonalla ihmisellä. Samaan aikaan työikäisen väen määrä ei lisäänny, vaan vähenee 130 000 ihmisellä. Tämä on kova juttu. Muutos on nopea, se on maailman nopein. Missään muualla maailmassa tämä muutos ei ole ollut näin nopea.

Rinnan tämän näkymän kanssa ilmastokysymys ja siihen erityisesti energiapolitiikan kautta vastaaminen on aika kallis juttu, jolla on oma hintansa niissä talouden näkymissä, mitkä myöskin Suomen edessä ovat. Oikeastaan näistä, siis demografiakehityksestä, ilmastokysymyksestä, sen kansallisesta vastauksesta ja sen vastauksen hinnasta, kansantulon kasvua päähän iskevästä hinnasta, muodostuu tietty haasteellisuus, johonka meidän pitäisi kyetä nyt vastaamaan.

Kiitän voimakkaasti ja suuresti valiokuntaa siitä, että se on tunnistanut niitä kipukohtia, jotka ilmiselvästi ovat nyt meidän edessämme, kun me pyrimme vastaamaan näihin tämän tyypin haasteisiin. Meidän on kyettävä lisäämään työpanosta: työttömiä työhön, ja ne, jotka ovat työelämässä, jotka eivät tee täyttä työtä, entistä enemmän pitää saada motivoitua jaksamaan työelämässä, ihmisen elämänkaaren mittaista työaikaa on kyettävä jatkamaan.

Mutta vielä kovempi haaste on kuitenkin työn tuottavuuden parantamisen välttämättömyys. Taakse jääneiden vuosien aikaan noin 3 prosentin kasvusta työpanoksen lisäys on selittänyt prosentin ja tuottavuuden kasvu on selittänyt 2 prosenttia. Nyt tuottavuus pitää saada ainakin 4 prosenttiin, jos aiotaan turvata jatkossakin 3 prosentin kasvu pitkällä tähtäyksellä, ja tämä on kova haaste, ja siinä tarvitaan sitä innovaatiopolitiikkaa.

Me olemme aika hyvin resursoimassa, niin kuin jaoston puheenjohtaja äsken totesi. Nytkin tulee rahaa lisää ensi vuoden budjetissa innovaatiopolitiikkaan, sen eri tarvealueille, mutta se ei riitä. Varmaan jatkossa pitää näitä panostuksia lisätä ja erikseen ja erityisesti huomioida seikka, johonka täällä jaoston puheenjohtaja tuli jo äsken hyvin perustellulla ja loogisella tavalla.

Se ongelma nimittäin on siinä, että meillä ei se osaamispotentiaali, (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) teknologinen potentiaali, muutu riittävästi uusiksi tuotteiksi, yrityksiksi ja sitä kautta työpaikoiksi. Tässä aivan erityisesti varhaisen vaiheen riskirahoituksen parantaminen, kansainvälistämisrahoituksen lisääminen, mitä jaostokin on tässä harjoittanut, ja työn tuottavuuden parantaminen myöskin ei vain perinteisessä mielessä kovaan teknologiaan satsaamalla vaan myös työprosesseihin, yksilöihin, työyhteisöihin, managementiin satsaamalla on aukaisemassa sitä pullonkaulaa, joka tällä hetkellä kiistatta rasittaa tämän osaamis- ja teknologiapotentiaalin riittävää muuttumista uusiksi työpaikoiksi.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Uuden työ- ja elinkeinoministeriön määrärahat työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin nousevat 37,7 miljoonalla eurolla. Hallitus on halunnut tukea erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä, erityisesti vajaakuntoisten ja nuorten.

Tällä hetkellä työllisyystilanne on erittäin hyvä. Työttömyysaste on 6,1 prosenttia ja työllisyysaste 69,1 prosenttia. Meillä on kuitenkin edessä valtava ongelma, joka liittyy työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen, niin kutsuttu kohtaanto-ongelma. Tätä yritämme työpolitiikan alueella edesauttaa kahdella rinnakkaisella strategialla.

Ensimmäinen strategia on työllisyysmäärärahojen uudelleen suuntaaminen. Tässä suuntaamme siten, että erityisesti avoimille työpaikoille työllistyminen helpottuu. Työllisyysmäärärahojen painopistettä siirretään maltillisesti yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön niin palkkatukeen, yritykseen työllistymiseen kuin yhteishankintakoulutukseenkin.

Toinen tapa toimia on kehittää välityömarkkinoita, niitä työmarkkinoita, joissa polku työllisyyteen on pitempi ja joissa lähtökohta on, että myös heikommista pidetään huolta, ketään ei jätetä. Tässä kolmas sektori on avainasemassa. Näitä kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia jonkin verran lisätään ensi vuonna. Samanaikaisesti kuitenkin kolmannen sektorin työllistämisen vaikuttavuutta pyritään parantamaan. Olin itse tilaisuudessa, jossa kolmannen sektorin toimijat keskustelivat työllistymisestä, ja kysyin, mikä on kolmannen sektorin vastuu sen jälkeen, kun ihminen on työllistynyt. He totesivat, että he eivät ole sitä edes ajatelleet. Seuraavana vuonna nimenomaan tätä vaikuttavuutta pyritään ajattelemaan.

Sosiaalisten yritysten, jotka myös kuuluvat näille välityömarkkinoille, palkkatukeen varataan 4 miljoonaa euroa lisää, selvästi enemmän kuin tänä vuonna. Vajaakuntoisten työhön sijoittamiseen lisätään palkkatukea 18 miljoonaa euroa, joka nostaa kokonaissumman 36 miljoonaan euroon.

Niiden nuorten, jotka jättävät koulun kesken tai jotka, kuten on keskusteltu, katoavat työvoimatoimistoista ja koulutusjärjestelmästä, syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisättiin talousarvioon 30,5 miljoonaa euroa. Tämä on nyt sovittu opetusministeriön kanssa siten, että työllistämiseen osoitetaan 8,75 miljoonaa euroa ja OPM:n pääluokkaan 6,75 miljoonaa euroa. Loppu on vielä kohdentamatonta varausta, johon otetaan kantaa vuoden kuluessa. Nuorten osalta työhallinnossa tullaan lisäämään palkkatukea rekrytointitukena sekä palkkatukea oppisopimuskoulutukseen.

Hallitusohjelmassa todettiin, että työpolitiikan tavoite on, että noin 40 prosenttia toimenpiteen päättymisen jälkeen työllistyy avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2008 tavoite on, että tämä luku on 36 prosenttia.

Lisäksi muutama sana työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Aikuiskoulutuksestahan käydään tällä hetkellä keskustelua. Hallituksen työryhmä miettii, miten tulevaisuudessa tämä hoidetaan. Työpolitiikassa jo nyt siirretään voimavaroja ammatilliseen koulutukseen nimenomaan, jotta voimme paremmin vastata kohtaanto-ongelmaan. Ammatillisen työvoimakoulutuksen suorittaa noin 20 000—30 000 henkeä vuosittain. Myös tässä tavoitteita korotetaan siten, että mahdollisimman moni työllistyy avoimelle sektorille.

Ehkä totean vielä lopuksi sen, että työpaikkoja ei synny ilman yrittäjyyttä ja työpolitiikassa starttiraha on yksi erittäin vaikuttava keino. Tämä vakinaistetaan, eduskunta on sen hyväksynyt, ja pidennetään starttirahakauden kestoa 18 kuukauteen. Starttirahaan talousarviossa on arvioitu käytettävän 30 miljoonaa euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 8 miljoonaa euroa.

Työllisyysperusteisiin investointeihin, joista paljon on keskusteltu täällä eduskunnassa, on varattu ensi vuonna 18,25 miljoonaa euroa. Tämä on 16,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja tähän kysymykseen varmaan palaamme keskustelussa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä uudessa ministeriössä on monta mielenkiintoista asiaa. Miten ne käytännössä tullaan ratkaisemaan? Otan yhtenä asiana kuluttaja-asiat, jotka jakautuvat erittäin monen ministeriön kesken. Millä tavoin ne tehokkaasti tullaan hoitamaan niin, että kuluttaja tulee oikeudenmukaisesti kohdelluksi Suomessa?

Toinen on ulkomaisen työvoiman vastaanotto. Nyt esimerkiksi Irlannissa, joka on USA:sta hyvin riippuvainen, ulkomainen työvoima, jota on satojatuhansia, on varmaankin lähdössä pois. Nyt on kysymys siitä, mihin nämä 100 000 puolalaista, 100 000 kiinalaista ja muut lähtevät. Käytiin keskustelua siitä, onko Suomi palkkatasoltaan ja muuten sellainen, että ne tulevat tänne, vai onko tämä sellainen, jota kartetaan. Tämä on minusta se yksi iso kysymys, millaisia me olemme työnantajina.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän uuden ministeriön sisällä on monia asioita, jotka joudutaan toiminnallisesti uudistamaan, mutta tämän työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa erittäin keskeiseksi muodostuu se, millä tavalla työvoima-, innovaatio- ja osaamispolitiikka kytketään yhteen. Jos ajatellaan sitä, miten integroidaan ne koulutus- ja osaamispalvelut, jotka varmistavat riittävän nopeasti sen sopivan koulutuksen niille ihmisille, joille avautuu uusia avoimia työpaikkoja, tämä varmasti tulee olemaan se haaste, jonka varmistamiseen kannattaa riittävästi kiinnittää huomiota. Siksi kysyisinkin, mitenkä nyt opetusministeriön kanssa tämä tarvittava yhteistyö on ajateltu toteutettavan.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi suuri kysymyshän on ollut jo viime vuosina se, miten yritykset lähtevät kasvuun. Se on ollut se yksi pääteema monta kertaa, mitenkä työllistetään lisää Suomessa. Siellähän on tullut erityisesti investoivan teollisuuden puolelta ehdotuksia vaikkapa poisto-oikeuksien laajentamisesta mutta erityisesti sosiaaliturvamaksun alentamisesta muiden sektorien tasolle. Aikaisemmin tulkittiin, että kun yritys laittaa lisää koneita ja automaatiota, niin sitä vähempi se työllistää. Se yhtälö ei enää pidä paikkaansa. Mitä toimenpiteitä uusi työ- ja elinkeinoministeriö aikoo tehdä suhteessa kasvuyrityksiin ja kasvuyritysten lisäämiseksi?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kainuussa ja Paltamossa on valmisteltu Työtä kaikille -työllisyyshanketta täystyöllisyyden aikaansaamiseksi. Ihan poikkeuksellisen innovatiivinen idea, joka on saanut paljon julkisuutta ja myönteistä palautetta. Budjettiriihen pöytäkirjaan tuli maininta hankkeen valmistelusta ja mahdollisesta aloittamisesta, mutta mitään varsinaisia takeita en ole täällä salissa siitä kuullut. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, käynnistetäänkö tämä hanke todella.

Lisäksi olen edelleen huolestunut työmarkkinatuen saajista ja työmarkkinatuelta pudonneista. Miten vastataan siihen kasvavaan problematiikkaan, että ihmiset putoavat täysin käsittämättömän pienelle toimeentulolle ja epäinhimilliseen asemaan? Miten näiden kansalaisten tulevaisuus Suomessa turvataan?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Uusi työ- ja elinkeinoministeriö saa myötäjäisikseen ihan hyvät määrärahat, ja näitä kauppa- ja teollisuusjaosto on vielä omalta osaltaan lisännyt. Mutta on kuitenkin joitakin asioita, joita on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun.

Ensinnäkin energia- ja ilmastohaasteet tietäen energiatukimääräraha on liian alhaisella tasolla. Tätä mieltä ovat olleet monet asiantuntijat, ja tätä mieltä olen itsekin.

Työvoiman kohtaanto-ongelmat edellyttävät nopeita, konkreettisia toimenpiteitä. Mitä, ministeri Cronberg, on tulossa?

Teollisuuden rakennemuutos jatkuu varmaan ensi vuonnakin. Tässä mielessä työllisyysperusteiset investointiavustukset ovat myös liian alhaisella tasolla, nehän ovat noin puolet tämänvuotisesta.

Kasvuyrittäjyys on tärkeä asia, jonka ed. Jaskari otti esiin. Kasvun esteisiin on todellakin paneuduttava.

Huolenaiheeni on myös tutkimusrahoitus. Hallitushan on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen päästä 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta tämän vaalikauden aikana. Minun mielestäni hallituksen täytyy huolehtia ainakin siitä, että julkinen tutkimuspanostus tulee olemaan vähintään 1 prosentti. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Eli pitäkää, ministeri Pekkarinen, tästä tiukasti kiinni.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarviossahan tutkimus- ja kehityssatsauksia lisätään ihan mukavanlaisesti ja jatketaan siinä mielessä hyvää linjaa. Teknologian viennissä on monilla aloilla, esimerkiksi ympäristöteknologiassa saatu uusi vaihde päälle ja on hyviä näkymiä edessä. Yksi näistä talousarvion merkittävistä tutkimus- ja kehityssatsauksista, erillissatsauksista, koskee nimenomaan biopolttoaineiden teknologian kehittämistä. Olisin siitä halunnut ministeri Pekkariselta kysyä, kun biopolttoaineessahan yksi haaste on löytää kestäviä raaka-aineita ja nämä nykyiset käytössä olevat raaka-aineet, kuten esimerkiksi tuontipalmuöljy, eivät välttämättä ole meidän näkökulmastamme riittävän kestäviä ympäristön tai sosiaalisenkaan tilanteen kannalta. Pitäisikö tutkimus- ja kehityspuolella satsata myös tällaisten uusien, kestävämpien raaka-aineiden, kuten levien hyödyntämisen kehittämiseen?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin hallitusohjelmassa todetaan, hallituksen tavoitteena on tukea näitä luovuuden, lahjakkuuden ja innovatiivisuuden aloja. Ilahduin todella siitä, mitä tässä nyt lisätään ensi vuoden budjettiin tälle momentille teknologiakasvatukseen ja siihen ohjelmaan. Mutta siitä halusin nyt kysyä arvoisalta ministeriltä, että kun ne ovat samalla momentilla, jolla ovat myöskin Keksintösäätiöön liittyvät toimenpiteet, miten jatkossa turvataan nämä pitkän tähtäimen tuet uusille keksinnöille, koska ne ovat aika pitkän tähtäimen asioita eivätkä vain vuosittaisia ja keksinnöistä meidän uudet yrityksemme pulpahtavat esiin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on onnistunut hyvin työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa, mitä nämä luvut kertoivat, joita ministerit tuossa kertoivat. Sitä samaa politiikkaa on syytä jatkaa. Kysyisin ministeri Pekkariselta, miten näette Suomen Teollisuussijoituksen ja Finnveran resurssit jatkossa, koska juuri näillä kahdella taholla on todella iso merkitys yritystoiminnan aloittamiseen liittyvissä rahoitustoimissa ja ennen kaikkea kasvuyritysten rahoittamisessa. Meillä on tarvetta varmastikin lisätä pääomaa tulevien vuosien aikana näille molemmille keskeisille tahoille. Se on tärkeää, jotta myöskin tulevaisuudessa meillä on kasvua ja työllisyys pystyy paranemaan, niin kuin täällä on toivottu.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta mietinnössään korostaa ennalta ehkäisevän työn ja valistuksen merkitystä ylivelkaantumisen välttämisessä. Nyt käytännössä kuitenkin tätä työtä on nykyisten määrärahojen puitteissa ollut hyvinkin vaikea tehdä, koska varsinainen velkaneuvonta ja ylivelkaongelmien selvittäminen vievät velkaneuvojien ajan kokonaan. Nyt tässä mietinnössä on esitetty asianomaiselle momentille 100 000 euroa lisää. Kuitenkin siihen tasoon, joka oli vuonna 2005, on vielä matkaa 700 000 euroa, jos näin voi sanoa. Sosialidemokraatit vaihtoehtobudjetissaan esittävät jonkin verran lisää, että todella päästäisiin sitten tähän ennalta ehkäisevään työhön. Jokainen täällä tietää, että se olisi erittäin tarpeellista ja tällä tavalla voitaisiin paljon isompia inhimillisiä ja taloudellisia vahinkoja estää.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla jo tuli kyselytunnilla esiin, että ruuan hinta nousee ja se johtuu pitkälti siitä, että maatalousmaata käytetään energiakasvien tuotantoon. Toisaalta tällä hetkellä ympäristöteollisuuden arvo maailmassa on yli 500 miljardia euroa ilmeisesti. Kysyn vähän samaa kuin ed. Tynkkynen: onko meillä riittävät voimavarat siihen tutkimustyöhön, että me löytäisimme uusia tapoja, ettei tarvitsisi maatalousmaata käyttää energiakasvien ja vastaavien tuotantoon muuallakin maailmassa kuin vain Suomessa?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusi ministeriö ei ole vielä päässyt käyntiin, mutta nyt jo sen tulevat ministerit ovat kokonaan eri linjoilla näin isossa asiassa kuin Stora Enson Kemijärven tehtaan tapauksessa, joka on minusta semmoinen suuri testitapaus. Pekkarisella tuntuu olevan Lapin Kansan etusivu-uutisen mukaan aito pyrkimys siihen, että tehdasta pystyttäisiin jatkamaan, nimenomaan tämä lähtökohta. Mutta kun työministeri kävi Lapissa, niin täällä Lapin Kansa ilmoittaa, että Cronberg tyrmää niin sellutehtaan myyntiaikeet kuin tehtaan jatkamisen sellutehtaana. En minä ymmärrä, ministeri Cronberg, teidän kantaanne lainkaan. Eikä tämä ole enää mikään teoreettinen kysymys, nyt se ostotarjous on tehty. Niinkö se on, että te olette vastaan myyntiä tai sitä, että löydetään ratkaisu, jolla tehtaan toimintaa pystytään siellä Storan puitteissa jatkamaan, vaikkapa niin, että haetaan niitä metsäratkaisuja, semmoisia, jotka eivät kosketa tietenkään suojelualueita, mutta mahdollistavat Stora Ensolle perääntymisen tässä väärässä päätöksessä?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 11 100 uutta yritystä on upea tulos, mutta elinkeinoelämässä kuitenkin rakennemuutos on etenemässä. Sen olemme tänä syksynä huomanneet muun muassa metsäteollisuuden osalta. Kuitenkin muun muassa kotimaakunnassani Lapissa kaivosteollisuus etenee kovaa kyytiä, samaten matkailu kasvaa ja kansainvälistyy. Millä tavalla uuden työ- ja elinkeinoministeriön toimenpitein voidaan osallistua tämän rakennemuutoskehityksen ohjaamiseen ja millaisia uusia aluepoliittisia keinoja voidaan käyttää tämän tilanteen helpottamiseksi? Viittaan myös tähän Kemijärven tilanteeseen Stora Enson osalta, jossa näyttää nyt olevan positiivinen liikesuunta käynnissä.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen ja työllistämisrahojen painopiste on avoimille työmarkkinoille työllistymisessä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö. Nämä ovat kaikki todella hyviä, myönteisiä asioita. Nyt se huoli on vain tämän yhteydessä se, että kolmannella sektorilla monet toimijat ovat kysymässä, onko heidän asemansa tässä samalla kehittymässä vahvempaan suuntaan vai vähenemässä erityisesti, koska he tekevät arvokasta työtä näitten erityisesti vaikeasti työllistettävien kanssa. Kysymykseni on, miten, ministeri Cronberg, näette tämän kysymyksen vaikeasti työllistettävien kohdalla, koska se on ikään kuin kestokysymys, että heidän asemansa ei näytä helpottuvan. Onko nyt jotakin erityisesti, millä me voisimme vakuuttua, että heidän asemansa paranee?

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ponnisteluja naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi, aivan oikein, on lisätty ja jatketaan vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi molempien vanhempien kesken. Nykyiset toimet ovat aivan oikean suuntaisia ja näyttävät meille merkkiä siitä, että vanhemmuuden kustannuksia oikeasti ollaan pitämässä esteenä nuorten naisten työllistymiselle. Kysynkin nyt ministeri Cronbergilta, onko mietitty tai laskettu, mitä yhteiskunnalle maksaisi, jos nämä kaikki kustannukset vanhemmuudesta maksettaisiin verovaroista ja näin asetettaisiin miehet ja naiset tasa-arvoisiksi vanhemmuuden suhteen työnantajan edessä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työvoiman vajaus- ja kohtaanto-ongelmat ovat jo tulleet moneen kertaan tässä esille, ja jo kyselytunnin aikana vuokratyöhön liittyviä ongelmia nostettiin ja kirjavia käytäntöjä käytiin läpi. Tätä ongelmakenttää voi kuitenkin tarkastella myös vuokratyötä välittävän yrityksen näkökulmasta. Moni työ olisi jäänyt tekemättä ja moni veroeuro saamatta, jos ei olisi vuokratyövoimaa välittäviä yhtiöitä eivätkä työntekijät ja työ kohtaisi. Työvoimatoimistojen suhtautuminen vuokratyövoimaa välittäviin yhtiöihin on kirjavaa muun muassa sen suhteen, miten he luovuttavat vuokratyönvälittäjälle tietoja ja listauksia työttömistä. Toiset työvoimatoimistot ovat halukkaampia ja yhteistyökykyisempiä, ja toiset taas sitten kieltäytyvät vedoten siihen, että kysyjä on nimenomaan tällainen vuokratyönvälittäjä. Miten päästäisiin tilanteeseen, että käytännöt olisivat maassamme yhtenäisiä ja että kaikki osapuolet pyrkisivät siihen, että työ ja sen tekijä voisivat kohdata? Onko budjetissa mitenkään huomioitu sitä tosiseikkaa, että myös vuokratyönvälittäjällä on tilausta meidän yhteiskunnassamme?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työssäkäyntialueet ovat viruneet aika isoiksi tai niitä on valtavasti paisutettu. Nyt tulee ongelma siinä, että siellä ei ole kyytejä ja kuljetuksia. Siinä tulee se ongelma sitten, jotta ihmisille tulee karenssia, kun eivät pysty ottamaan työtä vastaan. Mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä siinä, koskee työministeriä, jotta näitä työssäkäyntialueita katsottaisiin vähän pienemmiksi, järkevämmän kokoisiksi, jotta nämä kuljetusyhteydet toimivat?

Sitten tämä karenssien pätkiminen, kun sitten sieltä tulee karenssi: Muistan hyvästi, kun aikaisemmin tuolla vaalikentillä ministeri Cronberg puhui, jotta ihmisillä pitää olla valinnanvapaus. Miksi ei ryhdytä toimenpiteisiin, vai onko tulossa lainsäädäntöä, jotta ei pätkittäisi näitä karensseja sillä tavalla, annetaan ihmisille valinnanvapaus, ettei tarvitse ottaa sitä työtä vastaan, kun ymmärsin, jotta ainakin edustitte aikanaan semmoista luvatessanne työttömille näitä asioita?

Sitten työllisyysperusteiset investointituet: se määräraha on yhä edelleen, vaikka tässä on vähäisesti mietinnössä nostettu, kuitenkin hyvin vajavainen, ja kun niillä on saatu paljon työpaikkoja aikaan, niin eikös tämä pitäisi nyt kuitenkin tunnustaa, että tässä ollaan menossa hakoteille, vai jääkö tämä lisäbudjettien varaan ... (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ministeripuheenvuorossaan totesi iloisena ja tyytyväisenä, että 11 100 yritystä on uusina ilmestynyt markkinoille. Olen pikkusen ilonpilaaja nyt, ja pyydän sitä jo anteeksi.

Onko kiinnitetty huomiota siihen, minkälaisia nämä uudet yritykset oikein ovat laadultaan? Tässä kun on seurannut ja vähän tutkiskellutkin näitä harmaan ja mustan talouden ilmiöitä, niin paitsi että siellä pelataan lepäävillä yhtiöillä, siellä myöskin lumeeksi pelataan juuri näillä yrityksillä. Onko yhtiömuodosta riippumatta selvitetty siinä samassa yhteydessä näiden yritysten laatua?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun tämä työ- ja elinkeinoministeriön perustamisvaihe saadaan ohi, niin itse olen miettinyt sitä tilannetta, että jos kaikki menee hyvin, tästä voi tulla ihan oikeasti aluekehityksen tehonyrkki, mutta jos menee huonosti, se pahimmillaan voi kääntyä keskittämisen työkaluksi. Mutta nyt on ainutlaatuinen tilanne. Viittaan tähän Stora Enson ratkaisuun, Kemijärven tilanteeseen. Ostajaehdokas on tullut ulos. Stora Enso on ilmoittanut tietyin rajoituksin myyntihalukkuutensa, ja nyt teidän ministeriönne alla on työvoima-, yritys-, teknologia-, tutkimus-, kehityspanokset. Tämä kysymys on spekulatiivinen vielä tässä tilanteessa, mutta minkälaisena näette mahdollisuuden koota määrärahoja yhteen, jos esimerkiksi Kemijärvellä lähdetään harkitsemaan etanolin kautta biodieselin, energiantuotannon ja erikoissellun yhteistä prosessia?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ensinnäkin Kemijärveen, aivan lyhyesti: Olen vakuuttunut, että hallitus tekee kaiken voitavansa, jotta lappilaista puuta jalostettaisiin vahvasti Lapissa jatkossakin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ensinnäkään minä en ihan tarkkaan edes tiedä, ainakaan minä, ja sen osalta, mitä tiedän, niin nyt vaan on niin, että näissä asioissa meillä ei ole mahdollisuus täällä julistella erilaisia keskusteluja, joita asioista on käyty, ei ole ollut tähän saakka mahdollisuus, emmekä tule tekemään sitä tässäkään yhteydessä.

Mitä tulee kuluttajakysymyksiin — ed. Skinnari aloitti sillä — niin ne ovat Suomessa mielestäni kuitenkin aika hyvällä tolalla. Ihan äskettäin ovat käyneet englantilaiset tutustumassa meidän hyvään järjestelmään, monet muutkin ovat käyneet tutustumassa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on nyt tullut tänä päivänä käsittämättömällä tavalla julkisuuteen, ja ne epäilevät, että nyt tapahtuu jotain huonoa. Ei tässä tapahdu. Se organisointi, mikä uudessa TEMissä tapahtuu, pitää vähintään yhtä vahvassa asemassa nämä kysymykset, kuluttaja-asiat, täällä ministeriössä. Minä olen vastannut tähän saakka niistä, ja jos kohtuudella on selvitty tähän asti, kun minä olen niistä vastannut, niin kun nyt nämä siirtyvät Cronbergille, niin voitte olla varmoja, että ne ovat vielä paremmassa hoidossa sitten seuraavien vuosien aikaan.

Mitä tulee osaamiseen ylipäänsä, sen eri tyyppiseen kohentamiseen, kiinnitän näihin työelämäprosesseihin ja yksilöiden osaamisen kohentamiseen huomiota. Tämän järjestelyn, tämän hallinnon uudistamisen, ministeriuudistuksen, yhteydessä nämä Tykes-toiminnot siirretään nyt osaksi nimenomaan ministerin innovaatio-osastoa ja Tekes alkaa rahoittaa ei vain teknisten vempaimien kehittämistä vaan myös työyhteisöjen ja työyhteisöjen johtamisen kehittämistä, jotta niitä vempaimia käytetään entistä tehokkaammin ja tuottavammin.

Mitä tulee t&k:n rahoitukseen, täällä on ed. Kallion tärkeä toive, että tämän 1 prosentin yli pystyttäisiin pysymään. Nyt ei kunnolla siinä pysytä, koska kansantuote kasvaa yllättävän kovasti, ja parempi niin, että kansantuote kasvaa jatkossakin hyvin ja että näitä rahoja lisätään. Ed. Kallion toive on tavattoman oikea.

Minä palaan energiaan myöhemmin, mutta niiltä osin, mikä koskee t&k-rahoitusta ehkä sanottakoon kuitenkin, että kyllähän me energiateknologian rahoituksessa olemme ottaneet huikean huikan ylöspäin. Meillä on kaksi ohjelmaa, BioRefine 137 miljoonaa euroa, josta Tekes maksaa puolet, ja toinen energiaohjelma noin 100 miljoonaa euroa, likipitäen 100 miljoonaa euroa, josta siitäkin Tekes maksaa muutaman vuoden aikaan puolet. Me olemme tehneet hurjan lisäyksen tulevaa ajatellen nimenomaan näissä asioissa.

Riskirahoituksen riittävyyteen: Me olemme päättäneet nyt tässä budjetissa, että 8 miljoonalla lisätään Finnveran rahoitusta, aikaisemmin lisättiin lisäbudjetissa 15:llä Tesin rahoitusta. Nyt olemme päättäneet Averan pääomittamisesta 5 miljoonalla budjetin kautta, ja Finnveran omista taseistaan rahoittaa vielä sitä 20 miljoonalla eurolla. Nämä eivät ole mielestäni riittäviä, myönnän sen, eivät riittäviä, mutta kuitenkin osoitusta siitä, että hallitus on tunnistanut tämän varhaisimman vaiheen, tämmöisen "pre-seed"-vaiheen ja sitten tämmöisen venture capital -vaiheen erityiset tarpeet. Markkinat eivät näköjään Suomen oloissa huolla kunnolla tätä vaihetta, ja siitä syystä valtion pitää näiden äsken sanottujen instrumenttien kautta olla siinä vahvasti mukana.

Mitä kasvuyrittäjyyteen tulee, niin tämä on tärkeä asia. Uudessa ministeriössähän organisoidaan oma yksikkönsä kasvuyrittäjyydelle ja kansainvälistämisasiat tuodaan osaksi innovaatio-osastoa. Siis ajatus on nyt se, että on siis innovaatiorahoitus (Puhemies: Aika!) ja sen jatkeena on tämä viennin rahoitus. Palaan energiakysymyksiin ja kasvuyrittäjyyteen muutoin ehkä vähän sitten myöhemmin.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaistyövoima kuuluu ministeri Thorsin alueeseen, joten säästän aikaa siinä. Kuluttaja-asioista sen verran, että todellakin olen tuleva kuluttajaministeri ja tulen tarkastelemaan näitä asioita kokonaisuutena välittömästi, kun uusi työ- ja elinkeinoministeriö syntyy uudenvuodenyönä.

Kohtaanto-ongelmasta sen verran, että yhteistyö opetusministeriön kanssa on erittäin hyvä. Meillä on neuvottelukunta, jossa työ- ja opetusministeri käyvät läpi yhteisiä projekteja. Sen näki esimerkiksi nuorten työllistämisrahoituksen keskusteluissa, joissa todella teimme vankkaa yhteistyötä. Totta kai koulutuksen merkitys kohtaanto-ongelmassa korostuu, ja meillä on oikeastaan nyt sitten aikuiskoulutuksen uudistuksen yhteydessä otettava kantaa siihen, mikä koulutus on yleissivistävää, mikä koulutus on työvoimapoliittista ja mikä koulutus on henkilöstökoulutusta työnantajan puolelta.

Tässä eri yhteyksissä on nyt esitetty vaatimuksia, muun muassa muutosturvan kohdalla, että pitäisi aina ennakoivammin suhtautua koulutukseen. Toisin sanoen meidän pitäisi pystyä ennakoimaan rakennemuutoksia ja sitä kautta kouluttaa muutosturvan kautta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nämä muutokset vaativat nyt pohdintaa, ja aikuiskoulutuksen työryhmä katsoo tätä asiaa.

Paltamoa on tarkoitus toteuttaa. Tässä vielä on selvityksiä, joita tehdään siitä, mitenkä tämä hallinnollisesti toimii, mikä on tämä vastuu siitä, että kaikki todellakin työllistävät. Mutta periaatteessa työministeriö on suhtautunut erittäin positiivisesti, ja budjettikirjassa on merkintä tästä, että jos nämä selvitykset vaan tuottavat järkeviä tuloksia, niin asia on kunnossa.

Työmarkkinatuesta sen verran, että työmarkkinauudistushan on hiljattain tehty. Siihen kuuluu tavallaan aktivointi, ja ihmiset sitten vastaavat siihen eri tavoin. Normaalisti, jos on aktivoitunut ja palaa takaisin työvoimatoimiston asiakkaaksi, tämä on normaali käytäntö ja erittäin harvat putoavat. Mutta sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä tarkastellaan näitä kysymyksiä vielä tarkemmin, mikä on oikea tie siten, että ketään ei jätetä.

Työllisyysperusteisista investoinneista: Ymmärrän hyvin, että niistä syntyy keskustelua ja kritiikkiä. Se on ollut erittäin avoin rahoituksen muoto. Sitä on voitu käyttää nopeasti, ja siihen on liittynyt erittäin vähän rajoituksia. Nyt kuitenkin on niin, että tässäkin rahoituksessa on omat ongelmansa. Ensinnäkin on arvioitu, että noin 10 prosenttia hankkeista, joita on rahoitettu, olisi toteutunut joka tapauksessa. Toisin sanoen tässä valtio rahoittaa ehkä ylimääräisesti. Noin neljänneksessä hankkeista ei ole pysyviä työllisyysvaikutuksia. Toisin sanoen tässä on hankkeita, yleensä infrahankkeita, jotka ovat erittäin irrallisia. Ja kolmas asia on se, että erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa hankkeet olisivat toteutuneet muutoinkin. (Puhemies: 3 minuuttia on kulunut!) Näillä hankkeilla on vaikutusta erikoisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja tarkoitus onkin kohdentaa rahoja nyt erittäin voimakkaasti nimenomaan niille alueille, joilla on ollut pysyviä työllisyysvaikutuksia, ja samanaikaisesti lähteä siitä, että näiden hankkeiden tulee olla liitoksissa elinkeinojen kehittämiseen. Toisin sanoen ne eivät saa olla täysin irrallisia. Haluaisin sanoa tältä vuodelta vielä, että meiltä jäi hiukan näitä rahoja yli ja niitä on uudelleen kohdennettu, niin että siinä mielessä mitään puutetta tällä hetkellä ei ole.

Aivan viimeisenä kommenttina tästä Kemijärvestä sen verran, että olemme varmaan molemmat ministeri Pekkarisen kanssa todenneet, että myynti on myyjän ja ostajan välinen asia ja että ehdottomasti kannatamme toiminnan jatkumista. Itse olen voimakkaasti tukenut sitä, että henkilöstön esittämä ajatus biovoimalasta toteutuisi tai että siellä pystyttäisiin myös muuta puun jatkojalostusta tekemään. En usko, että pelkästään sellutehtaana aika on enää mahdollinen, mutta katsotaan. (Puhemies: Debatti jatkuu, seuraavana enintään minuutin puheenvuoro!) Neuvotteluja on käynnissä ja kuten sanottu, emme niitä voi ...

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa ja maailmalla elinkeinoelämä ja työvoimapolitiikka muuttuvat alinomaa. Niistä on tullut nopeampitahtisia, niistä on tullut räväkämpiä, bisnesmaailma on maailmanlaajuista. Siksi on erittäin tärkeää, että työvoima- ja elinkeinopolitiikka löytävät toisensa ja tämä uusi ministeriö on perusteilla. Siitä lämpimät onnittelut.

Haluaisin puuttua sellaiseen asiaan, kun ihminen siirtyy yrittäjäksi tai yrittäjänä olemisesta pois elikkä menee palkkatyöhön takaisin. Tässä tilanteessa, näissä kahdessa elämäntilanteessa, asiat eivät suju oikein hyvin suomalaisen lainsäädännön suhteen. Haluaisin siihen kohennusta ja myöskin ministerien vastauksia. Pitäisi olla jouhevampaa tämän siirtymisen.

Toisaalta taas, kun tämä uusi ministeriö on perusteilla, te-keskukset, työvoimahallinto, työvoimatoimistot sekä kuntien uudet (Puhemies: Minuutti!) kehityshankkeet vaatisivat hieman avausta tässäkin tilaisuudessa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisen vuoden aikana työllisten määrä on lisääntynyt 83 000:lla eli hallituksen talouspolitiikka on ollut hyvin onnistunutta. Mutta toki on niin, että on tiettyjä rakennemuutospaikkakuntia, joihin pitää näitä korvaavia työpaikkoja luoda. Sen takia on viisasta juuri näitä työllisyysperusteisia investointeja käyttää nimenomaan siellä, missä niitten teho on paras.

Siihen, mihin ministeri Pekkarinen otti aikaisemmin jo kantaa: kun meillä ikärakenteemme on sellainen, että 10 000—15 000 ihmistä siirtyy joka vuosi eläkkeelle enemmän kuin uusia tulee työelämään, niin eihän tämä järjestelmä voi pysyä pystyssä, jos tätä ei korvata niin, että toisaalta saadaan tämä nykyinen työvoima tekemään entistä pidempään töitä tai ne, jotka tekevät osa-aikaista työtä, tekemään kokoaikaista ja sen lisäksi myöskin korvataan ulkomaisella työvoimalla tämä vaje, koska vain sillä, että työtuntien määrä pysyy vähintään nykyisellä tasolla, voidaan pitää tämä järjestelmä pystyssä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen joutunut antamaan opetusministerille satikutia täällä keskusteluissa, ja nyt on paikalla kaksi muuta avainministeriä.

Me nyt kaikki puhumme tästä kohtaanto-ongelmasta. Se on tämä uusi muotisana. Mutta jos saan sanoa, arvostamani ministeri, teille, niin nyt hallituksen linjassa ei todella ole kunnianhimoa tässä ammatillisen aikuiskoulutuksen suuntaan. Vaikka minä nyt toistan itseäni, niin minä väitän olevani tässä asiassa nyt oikeassa. Noste-ohjelma on loppumassa. Te viittaatte tähän aikuiskoulutustyöryhmään. Se saanee kahden, kolmen, neljän vuoden päästä jotain konkreettisia esityksiä aikaiseksi. Meillä ei ole varaa tämmöiseen kolmen neljän vuoden suvantokauteen tässä näin. Siis kun te puhutte nyt, että pitää sitten tätä työvoiman yhteishankintakoulutusta käynnistää pienyritysten kanssa, niin sehän on menossa oleva prosessi, jota jo edellinen hallitus teki. (Puhemies: Minuutti!) Ei siinä mitään uutta ole. Minä perään, missä on se kunnianhimo ihan oikeasti ratkaista työvoimapoliittisen kapeikon tilaa panostamalla siis kunnianhimoisesti siihen voimavaroja.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri Cronberg korosti sitä, että työmarkkinatuen lakkautuksella ikään kuin etsitään vastikkeellisuutta. Nyt työministeriön tiedon mukaan syyskuun loppuun mennessä oli pudotettu työmarkkinatuelta 14 000 pitkäaikaistyötöntä ja vain noin 1 800 on jonkinlaisen toimenpiteen piirissä, ja te vaaditte vastikkeellisuutta. Ministeriö, työhallinto ei tarjoa mitään.

Ja toinen asia, johon ette vastannut, johon ed. Pulliainen puuttui, on se, että yritysten määrä kyllä kasvaa, mutta tänä vuonna esimerkiksi rakennusalalla perustetuista 1 100 yrityksestä puolet on sellaisia, jotka jatkavat aiemmin konkurssiin menneen yrityksen (Puhemies: Minuutti!) kuralla ollutta liiketoimintaa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, minkälaisesta energiapoliittisesta ohjauksesta on syytä luoda odotuksia? Haluaisin kiinnittää teidän huomiotanne asiaan, jonka varmaan tiedättekin varsin hyvin: tällä hetkellä kuudella paikkakunnalla Suomessa on meneillään tai käynnistymässä ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutuksen arviointi. Ensinnäkin katson, että tässä asetetaan paikkakunnan ihmiset aika kiperään tilanteeseen, koska yhtäkkiä heille esitetään tämä tilanne, että heidän naapuriinsa rakennetaan ehkä ydinvoimala. Mutta mitä tekee kauppa- ja teollisuusministeriö tässä tilanteessa? Millä tavalla te voisitte esimerkiksi antaa tähän vaihtoehtoisia näkymiä esimerkiksi uusiutuvan energian kehittämisestä, kun mietitään, millä tavalla työpaikkoja luodaan?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus suhtautuu myönteisesti tähän Paltamon Työtä kaikille -hankkeeseen, mutta olen erittäin huolestunut siitä, että ed. Kyllönen aloitteellaan pyrkii sabotoimaan sen, kun hän esittää, että se aloitettaisiin ensi vuoden alussa, ja eduskunta tulee huomenna hylkäämään eli päättämään, että sitä ei aloiteta. Mutta minä toivon, että siitä huolimatta ministeri Cronberg esittää päätöstä eduskunnalle. Me tulemme tukemaan sitä, että se voidaan aloittaa sillä tavalla kuin hallitus on sitä ajatellut ja päätöksen tehnyt.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen yhteiskunnan suurin haaste tulee seuraavina vuosina olemaan tämä nopea ikärakenteen muutos. Vuosikymmenen alusta alkaen 11 000—12 000 henkeä poistuu työelämästä enemmän kuin tilalle tulee. Kaikkein tärkeintä on lisätä tätä työllisyysastetta pidentämällä työuraa molemmista päistä, saamalla nuorisoikäluokan töihin nykyistä nopeammin, poistamalla turha päällekkäiskoulutus ja peräkkäiskoulutus ja toisaalta jatkossa myös houkuttelemalla eläkeläiset tekemään työtä. Ne tulevat tärkeään rooliin, mutta tarvitsemme myös maahanmuuttajia tulevaisuudessa enemmän.

Täällä viitattiin siihen, että nämä kuuluvat Thorsin toimialaan. Mutta haluaisin kuitenkin tietää, millä tavalla nyt työvoimapolitiikassa pyritään kehittämään Suomen markkinointia työntekomaana, kuten politiikkaohjelmassa on todettu. Mitä käytännössä aiotaan tehdä, jotta tällainen imago saataisiin Suomesta maailmalle ja saisimme myös enemmän maahanmuuttajia Suomeen töihin jatkossa?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä jotenkin työministerin viime kuukaudet ovat olleet tällaista eestaaspolitiikkaa, kun työperusteiset investointituet ovat olleet, niin kuin ministeri mainitsi, varsin heikkoja ja arvosteltuja, mutta onneksi niitä nyt kuitenkin lisättiin rakennemuutosalueille. Toivon, että tämä linja jatkuu.

Toinen asia ovat sitten nämä kirjelmät, jotka lähtivät te-keskuksille ja työvoimatoimistoille ja joissa suunnattiin työvoimapoliittiset rahoitukset pois kolmannelta sektorilta ja yrityksille. Tässä ihan en ole samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että tätä vaikuttavuutta ei ole ollut kolmannen sektorin tavoitteissa. Sitä on ollut. Siellä on koulutettu. Sitä on tutkittu ja sijoittumista sen jälkeen myös, mutta siitä huolimatta erityisesti näihin pitkiin projektirahoituksiin ei ole enää lähdetty.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Virkkunen tässä äsken sanoi, huoltosuhteen vääristymä on meidän suurimpia haasteitamme tulevaisuudessa, ja varmasti tämän takia tämä uusi ministeriökin on muotoiltu, jotta pystymme paremmin asein tähän vastaamaan: aiemmin töihin ja pitempään työelämässä.

Mutta eräs tosi tärkeä asia täytyy nostaa keskusteluun, ja tämä on työhyvinvointi ja työssäjaksamisen lisääminen. Tällä hetkellä sairauspoissaoloissa mielenterveysongelmat ovat jo ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Loppuun paletaan, koska työssä ei jakseta hyvin. Tutkitusti johtamisella ja esimiestyöllä on ratkaiseva rooli työpaikan ilmapiirille ja työssäjaksamiselle. Oletteko te pohtineet tätä ministeriön kannalta, ja pystyykö kenties työelämään suunnattu politiikkaohjelma tarjoamaan tähän asiaan vastauksia?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kohtaanto ei ole pelkästään muotisana, vaan se on äärettömän kriittinen sana meidän maamme menestyksen kannalta. Otan toisen esimerkin. Akerin Turun telakka ilmoitti vähän aikaa sitten ongelmista aikataulujen kanssa, joka teettää erittäin suuria vaikeuksia sen menestykselle. Keskeisin ongelma on osaavan työvoiman saanti. Siellä on parhaimmillaan ollut 3 000 ulkolaista työntekijää Akerin telakalla. Tämäkään ei yksin riitä. Keskeinen ratkaisu olisikin kotimaisen työvoiman saaminen sinne seudulle. Kuitenkaan tätä muuttoliikettä ei maan sisäisesti niin paljon ole ollut.

Tässä on näitä maahanmuuttajien koulutuskysymyksiä jo käsitelty, mutta haluaisin kuulla ministeri Pekkarisen näkemyksen siitä, miten nyt hyvään hallitusohjelmaan ja hyvään budjettiin kirjatut maan sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet lähtevät liikkeelle ensi vuonna ja pystytäänkö niissä pääsemään eteenpäin niin, että esimerkiksi tämä Turun Akerin telakan erittäin vaikea ongelma saataisiin kohenemaan, paranemaan.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun hyvä talouskasvu vähentää edelleen työttömyyttä, hallituksella olisi historiallinen mahdollisuus parantaa erityisesti vaikeasti työllistettävien ihmisten työtilannetta. Ensi vuoden määrärahat kuitenkin pienenevät valmentavasta koulutuksesta ja kunta-, valtio- ja järjestösektorin työllistämisestä. Juuri näillä rahoilla on pystytty puuttumaan työttömyyden niin sanottuun kovaan ytimeen.

Tein itse 3 miljoonan talousarvioaloitteen työllisyysmäärärahojen lisäämiseksi Satakunnan te-keskukselle. Nimittäin tämän vuoden määrärahat eivät kuitenkaan riittäneet koko vuodelle, kun alkuvuoden tarpeet jo söivät koko vuoden rahat niin, ettei Porin työvoimatoimiston alueella voitu työllistää kesäkuun jälkeen yhtään ketään. Siksi, arvoisa ministeri, vetoaisinkin nyt teihin, ettei tulevana vuonna synny sellaista tilannetta, ettei esimerkiksi porilaisia voida ollenkaan työllistää puoleen vuoteen määrärahojen puuttuessa.

Outi  Alanko-Kahiluoto  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys muutosturvasta on globaalissa maailmassa työntekijän näkökulmasta jatkuvasti yhä tärkeämpi. Kysyn teiltä, arvoisat ministerit, miten muutosturvaa teidän mielestänne pitäisi kehittää, jotta se koskisi myös niitä, joilla ei ole takanaan pitkää kokopäivätyötä, jatkuvaa työsuhdetta.

Toisaalta kysyn, miten teidän mielestänne pitäisi — viittaan nyt esimerkiksi Stora Enson tapaukseen Summassa ja Kemijärvellä — yritysten yhteiskuntavastuuta lisätä. Pitäisikö sitä teidän mielestänne lisätä ja millä keinoin? Pitäisikö esimerkiksi irtisanomisen olla Suomessa kalliimpaa? Kannatatteko jonkinlaista rahastomallia, vai mitä vastaatte tähän kysymykseen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä kerran: Jos lähivuosien aikaan halutaan turvata vähän yli 3 prosentin kasvu, se edellyttää sitä, että tuottavuus voidaan nostaa nykyisestä 2 prosentista 3 prosenttiin, ja jatkossa 2010-luvulla se edellyttää sitä, kun työpanos uhkaa vähetä, että tuottavuus nousee lähemmäs 4:ää prosenttia, ja kun sitä työtä tehdään, yritetään tuottavuutta lisätä, niin silloin pitää sekä tutkimusteknologia-asioihin panostaa entistä enemmän että myös siihen ihmisten osaamisen, tietotaidon kaikkinaiseen päivitykseen, ja siinä ei, ed. Gustafsson, riitä vain erilainen työvoimapoliittinen koulutus. Meidän on erittäin radikaalisti lisättävä kaikkea sellaista koulutusta, jolla päivitetään ihmisten, meidän 2,5 miljoonan ihmisemme, työssä olevan ihmisen, osaamiset, tiedot ja taidot hyödyntää uusinta teknologiaa, ja se on suurin hanke. Tällä hetkellä 94 prosenttia kaikista työllisyysperusteisista rahoista käytetään työttömien tai työttömyysuhan alla olevien ihmisten kouluttamiseen, ja me 2,5 miljoonaa ihmistä, meidän kohdallamme nämä määrärahat ovat likimain olemattomat. Meillä on erittäin radikaali muutos tässä edessä.

Aivan erityinen huoli liittyy tuottavuuden parantamisessa palvelualojen tuottavuuteen. Me olemme kyenneet ja osanneet ja halunneet satsata entistä enemmän näitä teknologiarahoja, innovaatiorahoja ei vain siihen kovaan rautaan vaan myös sitten palvelusektorille, ja tätä työtä meidän kyllä pitää entisestään jatkaa. Uusimmatkin vertailut tuottavuuskehityksestä meillä ja muualla kertovat, että palvelualoilla meillä ollaan korkeintaan keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Toinen suuri haaste meille on siis, miten resursoida palveluinnovaatioita tavalla, joka nostaa niiden tuottavuuden edes lähelle sitä tasoa, millä se on onneksi sitten kuitenkin täällä teollisuuden piirissä.

Mitä tulee sitten vielä tänne energiapuolelle, kun täällä kysyttiin. Minä en ennätä enempää vastata, mutta ed. Hautalalle: Ei kauppa- ja teollisuusministeriöllä eikä tulevalla TEMillä ole valtuuksia sanoa, voivatko yritykset mennä tekemään näitä tutkimuksia, Fennovoima tai Fortum tai joku muu. Ne menevät, ja ympäristöhallinto on siinä se keskeinen viranomainen. Minkälaista valoa, niin kuin sanotte, pitäisi näyttää kansalle tässä? Se valo on kyllä se, että me joudumme, sanon joudumme, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä erittäin radikaalisti tässä tulevien vuosien aikaan, niin radikaalisti, että itse asiassa yksi suurimmista huolista liittyykin siihen, että me saamme niin rajun velvoitteen, että me emme siitä kunnolla selviä.

Mutta ed. Lipponen oli kantanut täällä lähetekeskustelussa huolta siitä, että me seisomme tumput suorana. Tämä ei meillä pidä ollenkaan paikkaansa tässä asiassa, ja minä uskallan luvata, että me toimimme ja saamme aikaan lopputuloksen, jolla Suomen velvoite on ihan yhtä kohtuullinen kuin muidenkin eurooppalaisten maiden. En uskalla enkä halua niitä summia sanoa.

Mitä vielä energiaan tulee, ehkä sekin kannattaa tähän tutkimus- ja kehitystyöhön liittyen sanoa ihan ajankohtaisena asiana täällä, että kauppa- ja teollisuusministeriö on tänä päivänä tehnyt päätöksen kaikkien aikojen toiseksi suurimmasta yksittäisestä rahoituspäätöksestä, noin 7 miljoonaa euroa Varkauteen noin 21 miljoonan euron hintaiseen biodieselkoelaitokseen, jossa on mukana kaksi suurta suomalaista yritystä elikkä Neste Oil ja Stora Enso. Tarkoitus on, että tätä hanketta, jos näyttää, että on toimivat edellytykset olemassa tälle teknologialle, seuraisi todella mittava investointi Suomeen ja toivottavasti sitten useampiakin investointeja, niin että raaka-aineena olisivat sekä puu että myös entistä enemmän turve, turve varsinkin siinä tilanteessa, että sen päästökerrointa — mihin hallitus pyrkii — kyettäisiin laskemaan siitä aivan kohtuuttomasta päästökertoimesta, mikä sillä tällä hetkellä on.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaalisesta yritystoiminnasta puhutaan paljon, ja saadut tulokset ovat olleet kohtuullisen hyviäkin. Maailmalta on loistavia esimerkkejä siitä, kuinka hyvin ihan tavallisiin työpaikkoihin on saatu integroitua vajaakuntoisia näihin kevyempiin tehtäviin, esimerkiksi Britanniasta. Sellainen yhteiskunta, jossa esimerkiksi vammautuneet ihmiset pistetään kaappiin piiloon, ei ole kovin hyvä yhteiskunta.

Nyt kysynkin, miten ministeri Cronberg näkee tämän asian. Mikä on hänen visionsa siitä, miten tällaiseen toimintaan pitäisi panostaa, ja kuinka hyvin hallituksen nykyiset toimet käyvät yksiin sitten hänen näkemyksensä kanssa?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Yritän vastata tässä nopeasti moneenkin kysymykseen.

Ensimmäinen huoli, joka koski kolmannen sektorin työllistämistä. Tässä ei ole syytä huoleen. Usein kolmas sektori liitetään kuntasektoriin. Näin ei kuitenkaan ole. Jos katsotaan työvoimapoliittista rahoitusta, niin valtion tukityöllistäminen vähenee jonkun verran, kuntien vähenee jonkun verran, mutta yksityisen sektorin, johon kuuluvat sekä yritykset että kolmas sektori, lisääntyy. Olemme laskeneet, että kolmannen sektorin tukityöllistäminen tulee ensi vuonna lisääntymään. Toisin sanoen tässä ei ole huolta. Ne suunnitteluongelmat, joita on ollut tänä vuonna, ovat seurausta te-keskusten etupainoisesta suunnittelusta sen takia, että rahaa ei jäisi yli. Nyt on tilanne kuitenkin niin, että periaatteessa suunnitteluprosessi on käynnistetty ja tänä vuonna jäi taas rahaa yli, mutta ensi vuonna sitä tullaan käyttämään siten, että kolmas sektori todellakin saa rahaa ja suunnittelusysteemi toimii.

Vuokratyöstä sen verran, että olemme juuri saaneet mietinnön vuokratyövoiman käytöstä. Tässä vuokratyössä on hyvin erilaisia kuvia. On nimenomaan vuokratyöyritykset, jotka toimivat lain puitteissa, seuraavat pelisääntöjä, on ulkomaalaisen työvoiman laitonta käyttöä. Tässä työvoimatoimistoilla on kirjava käytäntö. Yritämme käytäntöjä yhdistää. Vuokratyövoiman käyttö, vuokratyöyritysten palveleminen on aivan saman arvoista kuin minkä muun yrityksen tahansa. Tässä ei tulisi olla minkään näköisiä eroja.

Työssäkäyntialueista oli puhetta, ja se on erittäin suuri ongelma nyt kuntaliitostenkin yhteydessä. Työssäkäyntialueet suurenevat ja silloin työhönosoituksia tehdään työssäkäyntialueen puitteissa. Tästä käymme nyt tällä hetkellä keskustelua. Olemme tarkastelemassa sitä, mitä voidaan tehdä. Silloin kun työhönosoitus tehdään, niin kunnalla ja työvoimatoimistolla on velvollisuus selvittää, mitenkä liikkuminen järjestetään, ja hoitaa siitä aiheutuvat kustannukset. Nyt otamme tämän kysymyksen aivan erityiseen tarkasteluun nimenomaan kuntaliitosten takia. (Puhemies koputtaa)

Yrittäjyydestä palkkatyöhön siirtymistä ja varsinkin sitä, että yrittäjä on palkkatyössä samanaikaisesti, näitä uusia työmuotoja tullaan tarkastelemaan työpolitiikassa ensi keväänä, ja toivomme, että saamme siihen ratkaisuja, jotka toimivat.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sen verran, että olen samaa mieltä kuin ministeri Pekkarinen, että unohdamme nämä ihmiset, jotka ovat töissä, ja kohdistamme kaiken huomion niihin, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tässä tulevaisuudessa tulee muutos.

Kuitenkin sitten Noste-ohjelmasta, että ei edes edellinen työministeri ehdottanut sitä pysyväiseksi. Se oli määräaikainen, ja tällä hetkellä Noste-ohjelman kohderyhmät ... (Ed. Gustafsson: Tarkoitus oli jatkaa sillä volyymillä!) — Volyymi jatkuu sikäli, että tutkintoon ja ammatilliseen koulutukseen panostetaan nyt nimenomaan myös ikääntyvässä ryhmässä, (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!) ja tämä on ainakin ohjeistettu työvoimatoimistoille. (Puhemies koputtaa)

Sitten työssäjaksamisesta sen verran, että on juuri tullut työssäolobarometri, jonka mukaan työtyytyväisyys Suomessa on lisääntynyt, sairauspoissaolot erityisesti ikääntyvässä ryhmässä ovat vähentyneet. Työn mielekkyyden kokemisessa on kuitenkin vielä ongelmia. Johtajuuskysymykset ovat erittäin tärkeitä, ja näkisinkin, että työelämän laadussa työn ja perheen yhteensovittaminen esimerkiksi juuri vuorotteluvapaalla on erittäin tärkeä kysymys.

Sosiaaliturvasta ja vajaakuntoisista sen verran, että meillä on tällä hetkellä rahoitusinstrumentit käytössä ja mahdollisuus työllistää vajaakuntoisia. Vajaakuntoiset myös haluavat töihin. 20 000, on arvioitu, (Puhemies koputtaa) on täysin työkuntoisia. Meillä on erittäin heikot asenteet, ja tässä yritämme parantaa nimenomaan työnantajien asenteita.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään on jo tässä keskustelussa useita kertoja puhuttu olemassa olevasta ja kasvavasta työvoimatarpeesta. Meillä on tällä hetkellä aika iso joukko ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä eri syistä. Moni heistä haluaisi tehdä osa-aikaa, joku palata ainakin joksikin aikaa työelämään, mutta meidän eläkejärjestelmämme on tällä hetkellä erittäin jäykkä, tämä ei kannata. Missä määrin tätä on kartoitettu, näitä mahdollisuuksia, mitä pitäisi tehdä? Osittain tämä asia tietysti liittyy, tai keskeisiltä osin, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan, mutta työvoimakysymyksenä se koskettaa erityisesti tätä. Tiedän, että on paljon työhalukkuutta, mutta työnteko ei kannata eikä ole mahdollista, koska järjestelmä on erittäin jäykkä.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Venäjä on Saksan ohella Suomen tärkein kauppakumppani. Viennin arvo oli 6,2 miljardia vuonna 2006, kasvua edellisvuoteen 10 prosenttia. Hyvistä kasvuluvuista huolimatta Suomelta puuttuu mielestäni edelleen selkeä ja yhtenäinen kokonaisnäkemys siitä, mitä me haluamme Venäjästä ja miten meidän tulisi sen kanssa toimia. Olemme liian usein altavastaajina, vaikka monessa asiassa voisimme itse olla aloitteellisia. Peräänkuulutan entistä syvempää ja toimivampaa Venäjä-strategiaa, jossa tarkasteltaisiin Venäjä-suhdettamme kansallisena, lähialueellisena ja EU-tasolla tapahtuvana toimintana. Kysyn ministereiltä, ollaanko uuteen ministeriöön luomassa myös uutta Venäjä-strategiaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Cronberg sanoi aiemmassa vastauspuheenvuorossaan, että hän on sitä mieltä, toisti tämän kantansa, että Kemijärvellä ei pidä jatkaa sellun tekoa. Minä pidän tätä kantaa vääränä ja suorastaan huolestuttavana. Te tarkoitatte, että siirrytään muuhun puunkäyttöön, ja sehän tarkoittaa sitä, että metsäteollisuus menettäisi puuta eli kun ei sitä sellua tehtäisi, niin myöskin paperin tuotanto lähtisi supistumaan ja se saattaisi kolahtaa sitten Kemiin seuraavaksi. Sellutehdas plus muuta on oikea tavoite, ja sitä pitää kyllä tavoitella, mutta vain pelkkä tämmöinen bio-idea, vaikka se kuulostaa kauniilta, on sitten metsäteollisuudelle tuhoisaa. Sitä on meillä Lapissa muuallakin kuin Kemijärvellä.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, annoitte myönteisen kuvan työllisyys- ja talouskehityksestä ensi vuodelle, mutta täällä on useaan otteeseen mainittu rakennemuutospaikkakunnat ja aivan viime päiviin asti on saatu huolestuttavia tietoja irtisanomisista. Itse olen huolissani siitä, että tämä aiheuttaa helposti tämmöisen hallitsemattoman aluekehityksen. Se näkyy myöskin Pääkaupunkiseudun ylinopeana kasvuna, asuntopulana, rakennuskustannusten nousuna, jos työvoima hakeutuu nopeasti sitten niihin keskuksiin, jotka vetävät. Siinä mielessä kysyisin, antaako tämä budjetti teidän mielestänne nyt ensi vuodelle viime päivien uutisten valossakin riittävästi keinoja uudelle ministeriölle vaikuttaa rakennemuutospaikkakuntien kehitykseen.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä Kemijärven asiasta. Joka tapauksessa siten täytyy toimia tässä, jotta ei hyvää sellupuuta eikä paperipuuta pidä tehdä bioenergiaksi, vaan pitää tehdä se kierto sillä tavalla, jotta se ensiksi tehdään joksikin hyödykkeeksi, onko se sitten sellua tai paperia tai sitten huonekaluja, ja sitten tehdään bioenergiaksi, ei sillä tavalla, niin kuin luin ainakin tuolta pohjoisen lehdistä ja jopa etelänkin lehdistä, että ministeri Cronberg on todennut, jotta muutettaisiin koko tehdas ykskaks joksikin bioenergiatehtaaksi. Se on minusta tosi hassu idea sinällään.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tehdään aika iso strateginen virhe, jos metsäteollisuudesta irrotetaan joku osa pois ja ajatellaan, että sitä joko tehdään tai ei tehdä, kun kuitenkin sellutuotanto, paperituotanto, sahaustoiminta, muu mekaaninen puunjalostus ja energiantuotanto liittyvät kaikki yhteen.

Mutta toinen asia on sitten tämä sosiaalinen yritystoiminta. Voi olla, että tämä kuuluu kummallekin ministerille, mutta pidättekö mahdollisena semmoista, että lähdettäisiin ihan uudelta pohjalta rakentamaan uuden tyyppistä sosiaalista yritystoimintaa Suomeen, semmoista, että olisi rajoitettuja osakeyhtiöitä, jotka jakavat keräämänsä voiton sen yrityksen alkuperäisen periaatteen toteuttamiseen eli vaikeimmin työllistyvien ihmisten työllistämiseen? Irlannissa on tämmöisiä, ja ne ovat hyvin toimivia yrityksiä. Esimerkiksi Espanjasta, jos muistan, on EY-tuomioistuimen päätös, että tämän tyypin yritys voi ohittaa halvimman tarjouksen tarjouskilpailutilanteessa sillä perusteella, että sillä on tällainen sosiaalinen tehtävä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Superhyvä, että superministeri on ottanut kasvuyrittäjyyden tosissaan teon alle laittamalla osaston kasvuyrittäjille. Sen sijaan on pohdittava, mihin ne työpaikat tulevat, koska meillä kuitenkaan ei työvoimaa riittävästi ole. Sinänsä on erittäin hyvä asia myös se, että meillä on lähdetty avustuskokeiluun, jossa valtio tukee yksinyrittäviä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Tätä kokeiluahan toteutetaan tietyillä alueilla Suomessa. Sinänsä kokeilu nykymuodossaan on aluepolitiikkaa ja kunnioitettava yritys antaa noille alueille tekohengitystä. Tällaisia alueellisia kokeilujahan on aiemminkin ollut, mutta sinänsä nämä lopputulokset eivät ole olleet täysin sellaisia kuin on odotettu. Tukea tulisikin suunnata sellaisille yrityksille, jotka toimivat korkean tuottavuuden aloilla tai joilla on hyvät kasvumahdollisuudet (Puhemies: Minuutti!) ja joilla on muuten tärkeä merkitys yhteiskunnalle.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 11 100 uutta työpaikkaa on erinomainen luku, jonka takana on monta onnellista ihmistä. Näistä työpaikoista ja yrityksistä kuuluu tietysti hallitukselle ja ministereille kiitos. Yksi keino, jota on käytetty ja toivottavasti käytetään tulevaisuudessakin, on yksinyrittäjän tukikokeilu. Sen laajentaminen on erittäin tervetullut lisäpanostus budjetissa. Ensi vuonna valtio tukee noin 10 miljoonalla eurolla ensimmäisen työntekijän palkkaamista yrityksiin. Suomessa on paljon yksinyrittäjiä eli on mahtava potentiaali työllistämisen ja yrittäjyyden näkökulmasta. Tämä edesauttaa myös sitä, että yhä harvempi uupuu kestämättömän työtaakan alle, kun voi palkata uuden työntekijän. Onko mahdollista, että tulevaisuudessa tätä laajennetaan entisestään koskemaan jopa koko Suomea?

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Työllisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan, ja tulevaisuuden haaste tuleekin olemaan työvoiman saanti, niin kuin tiedämme. Sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että budjetti sisältää panostuksia nuoriin muun muassa niin, että lisätään 2 100 paikkaa oppisopimuskoulutukseen ja 2 200 paikkaa ammatilliseen koulutukseen. Tästä myös kiitos hallitukselle. Tavoitteena pitääkin olla sen, että jokainen nuori saa ammatin ja löytää paikkansa työelämässä, ja tiedämme, että tästä huolimatta tulemme tarvitsemaan myös maahanmuuttoa.

Positiivista budjetissa on myös se, että työpajatoimintaan suunnataan enemmän määrärahoja. Kysynkin nyt ministeri Cronbergilta, millä tavalla työpajatoimintaa tullaan kehittämään ja millä tavalla nämä varat tullaan jakamaan ympäri maata.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kommentit tuosta Kemijärven sellutehtaasta. Niin ne maailmankirjat muuttuvat. Vielä muutama vuosi sitten oli suunniteltu siihen yhteyteen pyrolyysilaitosta, joka olisi merkinnyt juuri sitä kaikkea, mikä nyt tässä retoriikassa pyörii. Ja nyt ollaan tässä tilanteessa valitettavasti. Toivottavasti siihen löytyy jatko niin, että se pyrolyysi on mahdollinen.

Mutta minulla on ministeri Cronbergille kysymys. Kun täällä on vuokratyöfirmoista näin paljon puhuttu, niin meillähän on edellisten vaalikausien aikana ollut ongelmana se, että kun kunnille on siirretty vastuu työttömistä hyvin suuressa määrin, niin jos kunnat rupeavat työtä aktiivisesti välittämään ja ilmoittamaan juuri, kun pitää junailla sinne yksityiselle sektorillekin niitä työpaikkoja, niin siitä ei saa ilmoittaa. Onko nyt politiikka muuttumassa sillä tavalla, että saa ilmoittaa, koska sillä tavallahan se kunta pystyy vastaamaan kokonaisuudesta paremmin?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on puhuttu paljon elinkeinoelämästä Suomessa ja sen säilymisestä. Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta, kun nyt näyttää siltä, että EU:ssa suuret maat kallistuvat lentoliikenteen päästöoikeuksien suhteen tämmöisen rtk-mallin kannalle, joka suosii kaukoliikennettä ja suurten kaupunkien välistä suurten matkavirtojen liikennettä, ja erityisesti tämä malli rokottaa näiden ohuiden reittien lentämistä, siis lentämistä Suomeen ja Suomessa, millä tavalla ministeri aikoo hoitaa asiat, että meillä Suomessa elinkeinoelämä viihtyy myös näillä pienillä paikkakunnilla.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tuleva menestys edellyttää luonnonvarojen nykyistä tehokkaampaa ja laajempaa käyttöä. Olen vähän huolestunut siitä, että meillä on nyt vastavoimia, jotka pyrkivät vaikuttamaan kaivoslain valmisteluun tavalla, joka toisi vaikeutta uusien kaivoshankkeitten eteenpäinviemiseen. Viimeksi tähän yhtyi Valtiontalouden tarkastusvirasto arvostelemalla täysin kohtuuttomasti KTM:ää, KTM:n isänmaallista toimintaa, nykyisen lain pohjalta.

Näen, että hallituksen on määrätietoisesti vietävä tämä kaivoslakihanke eteenpäin niin, että ne kymmenet lupaavat kaivoshankkeet, joita maakuntien Suomessa on vireillä ja mahdollisuuksina, pystytään saamaan lähivuosina toteutettua. Tiedän, että ministeri Pekkarinen on tässä täysin oikealla linjalla, mutta tässä pitää olla koko hallituksen määrätietoisesti ajattelemassa Suomen tulevaisuutta. Toivon, että myös ed. Haavisto, joka täällä puhui kauniisti maakuntien ja alueitten puolesta, omassa ryhmässään vaikuttaa siihen, että hallitus on yksimielinen sellaisen kaivoslain aikaansaamisesta, (Puhemies: Minuutti!) joka vie elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyttä eteenpäin.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miksi yrittäjyys ei kiinnosta, ja miksi pienet yritykset eivät halua kasvaa? Suomen 250 000 yrityksestä enemmän kuin neljä viidesosaa on pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä, ja näissä työskentelee yksityisen sektorin työntekijöistä yli 60 prosenttia. Mutta, arvoisat ministerit, pienissä yrityksissä niin kuin suurissakin on paljon yhteiskunnan aiheuttamaa byrokratiaa ja monimutkainen yritysverotus, ja ankarat työnantajavelvoitteet rasittavat myöskin näitä pienyrittäjiä. Myöskin pienten yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturva on paljon palkansaajia heikompi.

Arvoisat ministerit, nämä seikat ovat ratkaiseva syy siihen, miksi eri maita vertailtaessa juuri suomalaiset ovat mieluummin palkkatyössä tai työttöminä kuin ryhtyvät yrittäjiksi.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on jo kaivosasiat nostettu esille, mutta kun tiedämme sen, että maahamme on perustettu ja ollaan nyt perustamassa toivon mukaan merkittäviä kaivoksia ja ne sijoittuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa työttömyys on korkealla tasolla, tämä on aluepolitiikan kannalta erittäin tärkeä kysymys, ja kun täällä on kysytty sitä tai perätty, että ei ole yhdentekevää, minne työpaikat syntyvät, olisi erittäin hienoa, että nämä kaivoshankkeet lähtisivät nopeasti käyntiin, joten kysyn, mitä toimenpiteitä ministeriöllä on nyt tavallaan käyttää sen eteen, että nämä kaivoshankkeet saataisiin nopeasti liikkeelle.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matkailu on elinkeino, jossa Suomella on mahdollisuus kansainvälistyä ja menestyä. Se on yksi maailman nopeimmin kasvavia elinkeinoja. Suomessa matkailun merkitys elinkeinona on vielä suhteellisen vähäinen, ja maamme ei ole oikein vielä päässyt tähän bisnekseen mukaan. Matkailuinvestointeja on viime vuosina maassamme tehty ennätyksellisen paljon, ja ainutlaatuinen luontomme voisi olla loistava vientituote.

Matkailun edistäminen on samanlaista viennin edistämistä kuin minkä tahansa elinkeinon edistäminen, ja nythän meillä on Matkailun edistämiskeskuksen uudelleenorganisointi käynnissä. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, miten suomalaista matkailuelinkeinoa tullaan edistämään, jotta Suomi pääsisi tähän voimakkaasti kasvavaan bisnekseen mukaan.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän vastauspuheenvuoron ed. Rantakankaan puheenvuoron jälkeen, ja toisin kuin hän, oletan, että ministeriö hyvin vakavasti suhtautuu Valtiontalouden tarkastusviraston arvosteluun koskien ministeriön roolia kaivostoiminnassa, joka on liian yksipuolisesti kaivostoimintaa edistävä. Me tiedämme, että esimerkiksi uraanikaivoshankkeet todellakin pelottavat monia ihmisiä tässä maassa. Niitä ei yleisesti ottaen haluta naapuriksi. Kuinka te aiotte nyt toimia kaivoslain kanssa niin, että laki vastaisuudessa entistä enemmän antaa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa, antaa ehkä kunnille mahdollisuuden torjua sellaiset kaivoshankkeet, nimenomaan uraanikaivoshankkeet, joita yleisesti väestö ei halua?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kaivoslaista. Niin kuin ed. Hautala tietää, mehän olemme ottaneet käyttöön jo paljon vaativamman kuulemismenettelyn kuin vanha laki konsanaan edellyttäisi, eikä kovin paljon pitemmälle siitä minun mielestäni tulla myöskään uuden lain sisällössä menemään. Se on aika pitkä vastaantulo. Me olemme saaneet syytöksiä: metalliliitto ja työntekijäjärjestöt ovat hyökänneet meidän päällemme siinä, että me olemme ottaneet niin kuin liian tiukan menettelyn näitten kaivoshankkeitten suhteen.

Se on valtava mahdollisuus, minkä kaivostoiminta uudessa ajassa meille tarjoaa, suomalaiselle elinkeinoelämälle ja erityisesti niille alueille, joillekka todellisuudessa se on ainoa merkittävä työllistämisvaihtoehto. Meillä on todella monia hyviä hankkeita. Minä en usko, että näillä näkymin uraanikaivoksia Suomeen tulee. Niin laajoja uraanihankealueita ei nyt vielä ainakaan minun tiedossani ole, että ne voisivat johtaa kaivostoimintaan.

Mitä tulee ed. Haaviston erittäin hyvään kysymykseen tästä aluekehityksestä, se on juuri niin kuin te omassa puheenvuorossanne analysoitte. Nyt on kova imu tietyillä alueilla. Siellä, missä on kovin imu, tämä kohtaanto-ongelma on kovin ja suurin. Siitä seuraa muun muassa kustannusten nousua, siitä seuraa monia sosiaalisiakin ongelmia. Samaan aikaan on alueita, missä työllisyys vähenee periferiassa. Hyvä uutinen on se, että työttömyys vähenee, mutta samanaikaisesti niiden alueiden väkiluku on romahtamassa, ne ovat romahtamassa, ja tälle kyllä hallituksen pitää yrittää tehdä kaikki voitavansa.

Niistä toimista, millä yritetään saada tähän vähän parempaa tehoa, mainitsen yhden ainoan: Helmikuun alussa hallituksen on tarkoitus käsitellä tavallaan budjetin lähettäminen eduskuntaan vähän samassa hengessä. Helmikuussa on kaikkien alueellisesti kohdennettavien määrärahojen yhteiskäsittely, määrärahojen, joilla voi olla merkitystä alueellisen kehityksen kannalta. Me luomme foorumin, jossa yhdellä kertaa katsomme, miten eri könttärahat ihan oikein ja todellisuudessa voivat palvella tasapainoisen alueellisen kehityksen asiaa.

Mitä tulee vielä rakennemuutospaikkakuntiin, noin 30 miljoonaa euroa meillä on niihin tarpeisiin rahaa käytettävissä. Ed. Pulliainen kiinnitti huomiota tärkeään asiaan. Totta on se, että tämä erittäin suuri yritysten määrän lisääntyminen selittyy suureksi osaksi sillä, että meillä on starttirahajärjestelmän avulla saatu synnytettyä yrityksiä todella paljon. Eikä se huono homma ole. Tämän ensimmäisen vieraan työtekijän palkkausta helpottamalla, maksamalla 30 prosenttia ensimmäisenä vuonna, 15 prosenttia seuraavana, me yritämme saada myöskin näitä yksinyrittäjiä ihan aidon, oikean yrittäjyyden tielle.

Mitä yrittäjyyden asenteelliseen puoleen tulee, niin nyt positiiviset uutiset kannattaa ed. Hemmilälle kertoa: uudet tulokset kertovat, että Suomessa myöskin asennoituminen yrittäjyyteen on selvästi kääntymässä positiivisempaan suuntaan aikaisempaan aikaan verrattuna.

Edelleen, Venäjä on kohdemaa ensi vuonna vientifoorumissa. Olemme päättäneet, että vaikka edellisestä kohdemaaroolista ei ole kuin muutama vuosi aikaa, me otamme sen uudelleen tällaiseksi kohdemaaksi vuonna 2008. Johdin suomalaista valtuuskuntaa Venäjälle muutama viikko sitten Nizhni Novgorodin alueelle, 72 suomalaista yritystä, 114 henkilöä, erikoiskone, jolla menimme Nizhni Novgorodiin ja tulimme sieltä. (Puhemies: 3 minuuttia!) Tämä kertoo vaan, että aika suurista volyymeista on myös yrityksistä puheen ollen kysymys nyt, kun Venäjälle katsotaan.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kysymys kuuluu, miksi yrittäjyys ei kiinnosta, ja tähän on varmaan monia syitä. Siinä on myös hyvin paljon alueellisia eroja. Mutta tällä hetkellä on kuitenkin niin, että esimerkiksi starttiraha on ollut erittäin positiivisesti vastaanotettu, ja se, mikä on vielä positiivisempaa, on se, että 72 prosenttia näistä starttirahayrityksistä on kolmen vuoden jälkeen vielä pystyssä. Toisin sanoen kiinnostusta on.

Ehkä Suomessa nimenomaan yrittäjyys on enemmän elämäntapa eikä katsota tätä kasvua niin positiivisena asiana. Toivon, että tässä tämä uusi tukimuoto ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vähentää nimenomaan kynnystä siirtyä työnantajaksi eikä vaan itsensä työllistämisen lähtökohdista yrittäjyyttä kehitetä. (Ed. Hemmilä: Purkakaa byrokratiaa!) — Erityisesti byrokratiaa tulee poistaa. — Ja erityisesti naisyrittäjyyttä tulee myös kehittää. (Ed. Hemmilä: Miesyrittäjätkin kokevat byrokratiaa!) — Totta kai, naisyrittäjiä on vaan vähän vähemmän ja heillä on suurempi kynnys ja ehkä pienempi riskinottohalu myös.

Työpajatoimintaa lisätään, ja oikeastaan sen laadullinen kehittäminen kuuluu kulttuuriministerille, joten ei siitä sen enempää, mutta rahoitusta lisätään siten, että sieltä kustannetaan opetus ja me sitten näitä palkkatukia. On erittäin tärkeää nimenomaan tämmöisessä ensimmäisessä vaiheessa, että nuorille voidaan myöhemmin tehdä työnhakusuunnitelma ja tavallaan ohjata ajattelemaan työtä aivan eri tavalla. Meille on tullut paljon toiveita siitä, että nuorille pitäisi opettaa sitä, mitä on työnteko ja mikä on työehtosopimus ja mitkä ovat tavallaan työnteon edellytykset. Näitä kaikkia toivottavasti käsitellään siellä.

Eläkejärjestelmän vähäinen kannustavuus suhteessa työntekoon on otettu esille, ja se tulee tässä Sata-komiteassa ihan nyt alussa käsittelyyn sen takia, että nimenomaan halutaan rohkaista ihmistä osa-aikatyöhön ja myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa 270 000:ta ihmistä halutaan rohkaista tekemään työtä.

Sosiaalisista yrityksistä oli mielenkiintoinen kommentti, että voitaisiin tulouttaa tällä lailla. Jos se ei ole Suomessa mahdollista, niin tarkastan näitä eri malleja ja yritetään katsoa, miten se olisi mahdollista.

Vielä oli kysymys vanhemmuuden kustannuksista ja siihen liittyvistä asioista. Nämä kuuluvat ministeri Hyssälälle. Siellä on nimenomaan asiaa selvitetty. Se on myös hallitusohjelmassa. Omalta kohdaltani voisin todeta sen, että meillä Suomessa on hyvin erilainen kuva määräaikaisista työsuhteista verrattuna muihin Euroopan maihin. Se, että meillä on paljon nuoria naisia määräaikaisissa työsuhteissa, johtuu nimenomaan vanhemmuuden kustannuksista, siitä, että niitä ei ole jaettu tasan. Toivon, että löytyy joku malli, jossa yhteiskunta, työnantajat ja työntekijät, voivat yhdessä kattaa nämä kustannukset, (Puhemies: 3 minuuttia!) kuten muissa Pohjoismaissa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan palata vielä Kemijärven tehtaan tilanteeseen. Tuntuu kyllä kohtuuttomalta, että tehdas, joka on kannattava ja johon on tehty mittavia investointeja, lakkautetaan. Kemijärven tilannehan on muutenkin jo hankala, sillä puolenkymmenen vuoden kuluessa Kemijärvi on menettänyt yhteensä jo 800 työpaikkaa muun muassa Salcompin ja Orionin lääketehtaan lakkauttamisen myötä ja työttömyysprosentti Kemijärvellä on 14 prosentin luokkaa.

Tämä on 100 miljoonan euron paukku tälle talousalueelle, kun tehdas lakkaa, ja tässä nämä muutaman miljoonan rakennerahastorahat eivät kyllä paljon lämmitä. Mutta tämän päivän uutisen myötä kuitenkin toivonsäde kantaa, eli Ruukki Group on tehnyt ostotarjouksen Stora Ensolle Kemijärven sellutehtaasta ja Ruukki selvittää bioenergian tuottamista sellun keittämisen lisäksi. Tältä osin toivonkin, että ministeri Cronberg voisi loiventaa kantaansa sellun keittämisen jatkon suhteen.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin yritystoimintaa on positiivisesti virinnyt ja nimenomaan myös maaseutukuntiin. Tasaisesti koko Suomeen on tullut pieniä yrityksiä, erittäin hyvä.

Mutta yksi ongelma on olemassa. Rakennerahastoista ei tähän apua tule, koska investointeihin ei niitä rahoja voi käyttää kuin ihan pienen siivun. En muista prosenttia, mutta se on aivan olematon käytännössä.

Sen sijaan työllisyysperusteisen investointituen leikkaukset ovat mielestäni aika huolestuttavia. Ajattelin kysyä ministeri Tarja Cronbergilta, mikä on teidän kantanne asiaan ja lähdettekö aktiivisesti ajamaan sitä, että saataisiin tähän asiaan kohennusta, koska monelle pienelle yritykselle nimenomaan niiden seinien rakentaminen on se uusien työpaikkojen synnyn este. Olisi mielettömän tärkeä asia, että saataisiin myös näiden, sanoisinko, juuri laajentamisen kynnyksellä olevien yrittäjien rahoitusongelmaan ratkaisu, koska se toisi aidosti lisää työpaikkoja jo menestyviin yrityksiin.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaivosalaan liittyen Suomen tulee pitää huolta omista luonnonvaroistaan.

Mutta haluaisin kuitenkin tässä puheenvuorossa miettiä enemmän tätä Suomen kansantalouden hiilidioksidiriskiä. Se on poikkeuksellisen suuri, kuten tiedämme, ja ilmastonmuutos aiheuttaa budjettiin kasvavaa epätasapainon uhkaa. Syvenevät päästöjen vähentämisvelvoitteet näkyvät budjetissa tulevina vuosina. Ministeri Pekkarinen: Miten paljon EU:n jo hyväksymät päästöjen vähentämistavoitteet vaikuttavat budjettiin vaalikauden loppupuolella? Pitäisikö meidän olla enemmän huolissamme ilmastouhkan aiheuttamasta epävakaudesta taloudessamme?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Stora Enson Kemijärven tehtaaseen liittyen toteaisin sen, että uutiset tänä päivänä, kuten täällä on jo todettu, kertovat, että ostajakandidaatti on liikkeellä ja myyjä on myös reagoinut tilanteeseen. Täällä on ministeri todennut, että asioista käydään keskusteluja mutta ei julkisuudessa. Minun mielestäni se riittää tässä vaiheessa, ja varmasti siltä osin voimme toivoa vain parasta ja pistää jäitä hattuun, että asia etenisi.

Energiapolitiikasta olisin kysynyt ministeri Pekkariselta. Energian säästö ja energiatehokkuus tulevat olemaan tulevaisuudessa paljon tärkeämpiä kuin tämän päivän keskustelu antaa ymmärtää. Energiatiedotuksen rooli tulee myös tulevaisuudessa olemaan merkittävä energiapolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtiolla on olemassa tähän hyvä työväline, sen 100-prosenttisesti omistama Motiva. Valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että energiatiedottamiseen, (Puhemies koputtaa) energiatehokkuuteen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) varatut määrärahat ovat pienentyneet. Kuinka tähän asiaan ministeriö tulee tulevaisuudessa reagoimaan?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen kiinnitti erityistä huomiota innovaatiopolitiikkaan. Olennainen kysymys on, miksi Suomen korkeatasoinen innovaatiojärjestelmä ei tuota uusia kasvuyrityksiä. Aiheellisesti toitte esiin rahoitusinstrumenttien merkityksen. On totta, että kasvun tukemiseen tarvitaan sekä yksityistä että julkista rahoitusta ja järjestelmien jäykkyyksiä on purettava. Tärkeätä on myös lisätä aivan pienten yritysten, yksinyrittäjien, kasvuhalua. Siksi on hyvä, että tälle sanotulle yksinyrittäjän tukikokeilulle myönnetään 9,7 miljoonaa euroa, jolla edistetään ensimmäisen työntekijän palkkausta. Kysyisin, miten tämän tuen vaikuttavuus aiotaan varmistaa ja voidaanko kokeilua laajentaa mahdollisesti koko maahan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg sanoi, että naisten pätkätyöongelma johtuu pelkästään näistä naisista aiheutuvista erityisistä työvoimakustannuksista. En kyllä oikein usko pelkästään siihen. Olen itse toiminut yritysjohtajana 10 vuotta, eikä kertaakaan tullut mieleeni jättää naista palkkaamatta sen vuoksi, että hän on nainen ja että hän mahdollisesti tulee äidiksi. Minusta pikemminkin se aika monen työnantajan osalta saattaa jopa johtaa päinvastaiseenkin ajatteluun. On kovin rajoittunutta, jos ajattelu rajataan vain siihen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta mietinnössään aika suorasukaiseen sävyyn puhuu energiapuolesta tässä talousarviossa toteamalla, että valiokunnan mielestä energiapoliittiset linjaukset eivät näy merkittävästi ensi vuoden talousarvioesityksessä. Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta vähän tässä ed. Perkiön hengessä, tulisiko tulevina vuosina talousarviossa energia- ja ilmastoasioiden painoarvoa mahdollisesti lisätä.

Ed. Mustajärvi kiinnitti tärkeään asiaan huomiota puhuessaan näistä niin sanotuista yleishyödyllisistä osakeyhtiöistä. Talousvaliokunta viime vaalikaudella mietinnössään esitti, että näitten yleishyödyllisten osakeyhtiöiden edistämistä kannattaisi Suomessakin selvittää ja tarkastella, tarvitaanko muutoksia osakeyhtiölakiin tai jotain muita toimenpiteitä. Pyytäisin ministereiltä vähän kommenttia tähän yleishyödyllisten osakeyhtiöiden edistämiseen.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen tarttui tähän valiokunnan näkemykseen siitä, millä tasolla näitä energiavaroja on nyt lisätty. Kyllä tämä valiokunnan kannanotto lähtee enemmänkin siitä näkökulmasta, mitenkä jättimäinen haaste meillä on edessä. Siihen suhteutettuna voidaan perustellusti kysyä, ovatko meidän tutkimus- ja kehittämisvaramme sittenkään riittävät.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin matkailusta, kun en äsken kerennyt sanoa. Mekin rooli todella muuttuu, koska matkailumarkkinat muuttuvat ihan todella radikaalisti. Eivät suuret suomalaiset matkailukeskukset enää tarvitse Mekiä väliin, ne menevät itse suoraan sinne markkinoille, niille messuille ja tekevät siellä kauppoja. Ne tuet, millä me nyt tuemme näitä tämän tyyppisiä yrityksiä, monta kertaa ovat juuri auttamassa tämän tyyppisissä aktiviteeteissä, niihin liittyvissä erilaisissa toimissa.

Mitä tulee vielä Stora Ensoon ja Kemijärveen, ehkä minä nyt vielä toistan sanomalla, että minusta on tärkeätä ja minä uskon, että hallitus tekee kaiken voitavansa, eikä meillä ole erilaisia näkemyksiä siinä mielestäni, että lappilaista puuta pitää voida ihan aidosti ja oikein jalostaa siellä Lapin alueella, ja siitä biopolttoaineen, pelletin tai vastaavan tekeminen ei välttämättä ole nyt ihan pelkästään sen jalostusasteen tekemistä, mitä ainakin minä tässä yhteydessä tarkoitan. Kyllä sen vähän muutakin pitäisi ilman muuta olla.

Mitä tulee nyt sitten energiaan ja ed. Perkiön tärkeään kysymykseen siitä, kun meillä on kuitenkin aika paljon näitä päästöjä. Nyt kannattaa ottaa huomioon elinkeinorakenne, teollinen rakenne. Me julkistimme joku aika sitten sellaisen selvityksen, miten suomalainen teollinen rakenne ikään kuin selittää tätä energiaintensiivisyyttä verrattuna eräisiin muihin maihin. Esimerkiksi Saksaan verrattuna se on kaksinkertainen se selittävä tekijä. Vaikka Saksaa pidetään teollisuusmaana, niin kumminkin Suomen teollinen rakenne on luonteeltaan sellainen, että se energiaintensiteettiä selittää jopa kaksinkertaisesti Saksaan verrattuna. Eli me emme koskaan per capita, tai per bkt, pääse siihen, missä monet muut ovat, tai sitten pitää meidän elinkeinorakenteemme muuttua erittäin radikaalisti.

Mitä tulee näihin päästöjen ja uusiutuvan energian maksimaaliseen velvoitteeseen, mikä meille teoriassa voisi tulla, tai ei teoriassa, vaan keskimääräiseen velvoitteeseen, mikä viime maaliskuulla tehdyistä päätöksistä voisi seurata, niin meillä teetettyjen asiantuntijalaskelmien mukaan niillä toimilla voisi olla miinus 1,2 prosenttia bkt:hen vaikutusta 2010-luvun aikana, mentäessä kohti vuotta 2020.

Mitä energiarahoihin tulee vielä, ne eivät ole riittäviä. Jatkossa, kun joudutaan erityisesti uusiutuvaa lisäämään, meillä on kolme eri vaihtoehtoa: me voimme lisätä erittäin radikaalisti suoria investointitukia, toinen vaihtoehto on ottaa käyttöön vihreät sertifikaatit, ja kolmas vaihtoehto on ottaa käyttöön syöttötariffit. Minä en usko tällä hetkellä, että investointitukia voidaan lisätä niin paljon, että se riittäisi siihen, että saadaan riittävästi uusiutuvaa energiaa. Me tarvitsemme joko vihreät sertifikaatit tai syöttötariffit. Minä sanon ihan suoraan, vaikka hallitusohjelma niistä ei mitään puhu, että en usko, että ilman jompaakumpaa näistä velvoitteista kyetään selviytymään.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kemijärven tilanteesta haluaisin todeta sen, että se on todellakin vakava ja kolmasosa kunnan taloudesta on riippuvainen tehtaasta. Itse halusin todeta sen ja totesin sen myös käydessäni Kemijärvellä, että Kemijärvellä tulee jatkojalostaa Itä-Lapin puuta ja siihen täytyy löytyä mahdollisuus. Totesin yksinomaan sellunkeitosta, että sillä ei ole tulevaisuutta, ja toivonkin, että siellä löytyy erilaisia yhdistelmämahdollisuuksia, joita henkilökunta on vienyt eteenpäin ja joita nyt on myös esitetty Ruukin toimesta. Myös muita mahdollisuuksia on, ja nämä tulee kaikki selvittää.

Olen iloinen siitä, että ed. Virtanen ei koskaan työhön ottaessaan ole ajatellut, jättäisikö palkkaamatta naisen sen takia, että siitä tulee lisäkustannuksia mahdollisen raskauden takia. On kuitenkin niin, että Suomessa on erittäin paljon pienyrittäjiä, varsinkin niitä, jotka työllistävät paljon nuoria naisia, on kirjanpitoyrityksiä, kampaamoja ja muita, jotka joutuvat taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen palkatessaan nuoria naisia, ja he itse asiassa miettivät sitä, voisivatko he ottaa työhön miehen. Nyt kuitenkin on niin, että tietenkään määräaikaisuuksia Suomessa eivät selitä vanhemmuuden kustannukset, mutta Suomen eron muihin Euroopan maihin vanhemmuuden kustannukset selittävät. Meillä on määräaikaisissa työsuhteissa erittäin paljon nuoria, korkeasti koulutettuja naisia, mikä on Suomen aito erikoisuus varsinkin verrattuna muihin Pohjoismaihin. Toisin sanoen vanhemmuuden kustannukset ovat ainoa selittävä tekijä sille, miksi eroamme muista Euroopan maista. Erityisesti muut Pohjoismaat ovat ratkaisseet tämän kysymyksen jo aikaisemmin.

Työllisyysperusteisista investointituista haluaisin todeta sen, että olen työministerinä todellakin aktiivisesti vienyt eteenpäin sekä näiden tukien määrää että niiden laatua. Ehkä tässä on historiallisesti tapahtunut se virhe, että kun työllisyysperusteisia määrärahoja on ollut, niin niitä on käytetty myös asioihin, joiden itse asiassa pitäisi olla muilla budjettimomenteilla. Tämä koskee ennen kaikkea kulttuurirakennusten korjaustoimintaa, jonka itse asiassa pitäisi olla kulttuuribudjetissa sen takia, että jos työllisyys paranee vielä tästä, niin onko sitten motivaatiota työllisyysperusteisiin määrärahoihin tulevaisuudessa ja tullaanko niitä käyttämään näihin asioihin. Toisin sanoen olen sitä mieltä, että tiettyjen budjettimomenttien tulisi sisältää ne asiat, jotka tänä päivänä ovat työllisyysperusteisissa investointituissa. Kuitenkin näitä tukia tarvitaan. Niitä tarvitaan erityisesti rakennemuutosalueilla myös Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja sen takia niiden tulee säilyä. Olen valmis keskustelemaan niiden määrästä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat sekä ministeri että eräät kansanedustajat kiinnittäneet huomiota siihen, että lopultakin on kiinnitetty huomiota siihen, miten Suomi selviytyy ikääntymisen synnyttämistä haasteista. Minä uskon siihen, että kaikki on yritetty tehdä ja tehdään, mitä voidaan. Mutta minä pelkään pahoin, että jos julkinen sektori ei lisää tuottavuutta, niin se imee kaiken vapaana olevan työvoiman ja kaiken sen työvoiman, joka muuttoliikkeen turvin tänne on tulossa. Juuri tuli tieto siitä, että hoitopalveluiden työntekijäin tarve kasvaa jopa 200 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Nykyisinhän alalla on 375 000, niin että jos tuottavuus ei julkisella sektorilla kunnissa tokene, niin Suomi on huutavassa hukassa. Sitten olisin sanonut kyllä ed. Ojala-Niemelälle, että jos Vuotos olisi 20—30 vuotta sitten rakennettu, niin kunnilla olisi rahaa.

Anne-Mari  Virolainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syksyllä julkaistun Evan raportin mukaan naisten johtamien yritysten kannattavuus on hyvä ja naisten johtajaominaisuuksia arvostetaan. Ministeri Cronberg otti jo esiin naisyrittäjyyden edistämisen. En kuitenkaan aivan jaa näkemystänne siitä, että yrittäjähalukkuus olisi sukupuolisidonnainen asia. Koen mieluummin, että mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi voi olla sukupuolisidonnainen asia. Kysynkin ministereiltä, mitä muita kannustimia aiotte käyttää kuin esimerkiksi naisyrittäjälainaa, jotta äitiyden, perheen ja yrittäjyyden yhdistämistä helpotetaan.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Alueiden kehittämiseen varatut budjettirahat tulevat eurolleen ja sentilleen varmasti oikeaan osoitteeseen. Maakunnan kehittämisrahaan tehdään 1,8 miljoonan euron korotus kuluvaan vuoteen verrattuna, ja tämä on erittäin hyvä asia. Mutta yksi ongelma tässä maakunnan kehittämisrahassa samoin kuin EU:n rakennerahastovaroja käytettäessä on: se, että vastinrahaa, kuntarahaa, näihin tarvitaan yllättävän paljon. Kysynkin ministeri Pekkariselta, että kun tämän kuntarahaprosentin osuus on tällä hetkellä noin 24, tullaanko sitä alentamaan.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaivostoiminnan kannattavuus on riippuvainen globaaleista markkinoista ja suhdanteista. Olenkin todella iloinen, että ministeri niin innostuneesti ja tulenpalavasti puhui kaivostoiminnan tulevaisuudesta Suomessa. Nythän se buumi nimenomaan on. Meidän täytyy myös huolehtia niistä toisenlaisista toimenpiteistä, ja meillä on ongelmiakin tällä alueella olemassa. Esimerkiksi Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä nyt on toistamiseen konkurssissa, ja meillä ei ole minkäänlaisia takuita tai rahastoja olemassa, jolla pystyttäisiin näitä järkeviä jälkitoimenpiteitä hoitamaan. Ovatko tähän uuteen kaivoslakiin tulossa nämä jälkihoitovaatimukset?

Petri Pihlajaniemi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hautala toi esille täällä kuudennen ydinvoimalan ja sen uhat. Fennovoima selvittää kuudetta ydinvoimalaa Suomeen ja on valinnut neljä paikkakuntaa yva-selvitykseen. Henkilökohtaisesti asun yhdellä näistä paikkakunnista. Ed. Hautala kävi hetki sitten kunnassamme ja suositteli, että koko kunnan johto on erotettava, jos se on ollut näin hölmö, että on ottanut yhteyttä tähän ydinvoimayritykseen. Ihmettelen suuresti. Tällä hetkellä ostamme ydinenergiaa naapurimaastamme. Mielestäni meidän pitäisi olla energian suhteen omavaraisia, ja ydinvoima on mielestäni paras siihen.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä, että hallitus ja erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö ovat ottaneet käyttöön uusia aluepolitiikan välineitä, ja tervehdin tyydytyksellä tuota ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuen laajentamista. Se on hyvä osoitus tästä. Ministeri Pekkarinen totesi, että vuoden alussa käydään läpi näitä aluepoliittisia vaikutuksia vähän laajemminkin. Tuleeko siinä yhteydessä arviointiin myöskin valtion riskisijoitusyhtiöiden toiminta ja riskinottotaso? Onko tällä hetkellä balanssissa toimintatapa suhteessa aluepoliittisten toimintojen tavoitteisiin? Mielestäni se riskinottotaso on aika lailla matala tällä hetkellä siellä. Ehkä tätä keinoa voitaisiin käyttää nykyistä rohkeammin.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo, mitä ministeri Pekkarinen sanoi aiemmin kaivoslakiin liittyen ja siihen, mitä se nykyisin velvoittaa ja mitkä käytännöt on omaksuttu, pitää aivan paikkansa. Nyt jo tehdään paljon semmoista, mihin laki ei velvoita, ja esimerkiksi Soklin toivon mukaan tulevan kaivoksen suhteen sen 20 vuoden jatkoaikaruljanssin aikana ensimmäisen kerran nyt tämän viimeisen rajoitetun jatkoaikapäätöksen yhteydessä kuultiin paikallista kuntaa, mitä ei aikaisemmin ole tapahtunut, eli on menty oikeaan suuntaan.

Mutta sitten tähän, mikä on hyvin vakava ongelma läpi koko Suomen: On ihan tutkimuksia siitä, että niillä massatyöttömyyden alueilla, joilla työttömyys on ollut pisimpään pahin Suomessa, tulevina aikoina syntyy vakavin työvoimapula. Kuinka uusi ministeriö, joka on vahva toimija, on ajatellut kiinnittää huomiota ja kohdentaa työkaluja tämän tyyppisen ongelman ratkaisemiseksi?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan todeta — en tiedä, ehtivätkö ministerit vastata vielä kysymyksiin, mutta todeta — että minusta on hämmentävää, että ministeri Pekkarinen ei äskeisessä puheenvuorossaan, enkä tiedä, onko aikaisemminkaan, kommentoinut sitä energiansäästön potentiaalia ja sitä, miksi ministeriö lähti omassa esityksessään tai hallitus omassa budjettiesityksessään leikkaamaan Motivan rahoja. Tuossa äskeisessäkin debatissa siihen jo kiinnitettiin huomiota emmekä vastauksia saaneet.

Säästöpotentiaali on erittäin suuri kuluttajien keskuudessa. Tämän me tiedämme kaikki. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudessa olisi todellakin tehtävää myös Suomessa. Kuluttajat tarvitsevat oikeaa tietoa. Ei ole ollenkaan oikea linja, että hallitus lähti vesittämään ja leikkaamaan näitä rahoja. Onneksi eduskunta on palauttamassa niitä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Muuten kauppa- ja teollisuusministeri itse esitti siinä täydennyksessä lisää rahaa näihin tarpeisiin, niin kuin ed. Huovinen tarkkaan varmaan tietää. Mutta kaiken lisäksi ei tämä homma ole kiinni siitä, onko Motivalla vähän enemmän tai vähän vähemmän rahaa. Erittäin paljon suurempi merkitys on esimerkiksi säästösopimusmenettelyllä, joka on aivan maailman ainutkertaista luokkaa ja joka meillä on kehitetty. Äskettäin allekirjoitettiin uudet sopimukset. Niiden laatu ja laajuus ovat todella hyvää luokkaa, ja niiden kautta me saamme jälkiä aikaan. Ed. Huovinen, hallituksen tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä saada aikaan lähes 18 terawattitunnin määräiset energiansäästöt. Siihen tähtäävät ne toimet, ja sillä uralla ollaan. Kerrottakoon nyt vielä, ihan palautettakoon mieleen, että se on paljon enemmän kuin uusi, maailman suurin ydinvoimalaitosyksikkö, joka valmistuu muutaman vuoden aikana. Niin suuresta säästömäärästä on kysymys niissä sitoumuksissa, mitkä hallitus on itselleen tehnyt.

Mitä tähän kuntarahaan tulee, jota ed. Vehkaperä kysyi, se jo ratkaistiin edellisen hallituksen aikaan ja näillä näkymillä se prosentti ei siitä muutu. Minä kyllä innostaisin nyt kuitenkin kuntia näkemään sen potentiaalisen mahdollisuuden, mitä nämä rakennerahasto-ohjelmat tarjoavat, ja vaikka nyt on monelle kunnalle aika suuri se oma panos, niin kuitenkin niillä omilla panoksilla saadaan merkittävästi EU-rahaa irti ja merkittävästi valtion rahaa mukaan. Kyllä kannattaa näihin mukaan vielä mennä.

Mitä jälkihoitotoimiin uudessa kaivoslaissa tulee, niin juuri näin on kuin täällä ed. Matikainen-Kallström sanoi, että tässä suhteessa varmaan tulee muutoksia myös siihen käytäntöön. Äsken kerroin, että tässä kuulemismenettelyssä käytäntö on jo omaksuttu sellaiseksi, että siitä aika lailla tullaan pitämään kiinni, mutta jälkihoitotoimissa, niissä velvoittavissa toimissa, varmaan muutos tulee nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Mitä riskirahoitukseen tulee, niin kuin äsken täällä aikaisemmin — ed. Leppä (Puhemies koputtaa) ei ollut ehkä paikalla — kerroin, niitä rahoja lisätään merkittävästi. Jos riskinottoa lisätään näitten rahojen puitteissa, se tarkoittaa, että joudutaan sitten tappiokorvauspottia lisäämään jonkun verran. Sehän nytkin on jo lähes 20 miljoonaa euroa, mitä valtio tätä kautta maksaa.

Vielä, arvoisa puhemies, jos sallitaan, sanon näihin innovatiivisiin yrityksiin ja innovaatioiden laajentamiseen myös keskusten ulkopuolella. Näinä aikoina, lähikuukausien aikaan on tarkoitus ottaa käyttöön kaksi uutta instrumenttia. Ensimmäinen on se, jolla autetaan (Puhemies koputtaa) keskusten ulkopuolella olevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä innovaatiotoimintaan, 200 000 euroa kolmena vuonna. Toinen on nopean kasvun innovatiiviset yritykset, miljoona euroa niille yrityksille, jotka ovat panneet viime vuosien aikaan vähintään 15 prosenttia tutkimukseen ja teknologiahankkeisiin mukaan. Pari esimerkkiä siitä, mitä uutta on tulossa.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Täällä tulivat ikääntymisen haasteet esille, ja työpolitiikalla on osansa näihin haasteisiin vastaamiseen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ikääntyvien työnteko on todellakin lisääntymässä, ja se on erittäin hyvä asia kansantaloudellisesti. Se on ehkä parasta työpolitiikkaa, mitä tällä hetkellä voidaan tehdä. Valitettavaa vielä kuitenkin on, että työnantajien asenteet ikääntyvien palkkaamiseen ovat kielteisiä, ja tässä on varmasti tiedonkatkos siinä mielessä, että ei tiedetä, että eläkemaksut ovat alemmat nimenomaan ikääntyvän palkkaamisessa. Toinen kysymys sitten on, että oletetaan, että ikääntyvät ovat paljon poissa. Tällä hetkellä työolobarometri osoittaa sen, että ikääntyvien kohdalla nimenomaan sairauspoissaolot ovat vähäisemmät kuin muissa ryhmissä. Näin ollen asenteisiin voidaan vaikuttaa, ja tässä ikääntyvien jatkuva tai pitempään työssäolo on erittäin positiivinen mahdollisuus.

Naisyrittäjyydestä tuli esille asioita. En todellakaan ole sitä mieltä, että naisyrittäjyys on sukupuolisidonnaista, mutta on tiettyjä asioita, jotka vaikuttavat siihen, lähtevätkö naiset yrittäjiksi vai eivät, ja usein on esimerkin puute esimerkiksi yksi tämmöinen tekijä. Naislainat ovat kuitenkin olleet erittäin hyvä instrumentti. Ne ovat olleet pieniä. Ne ovat olleet naisten riskinottokykyä vastaavia, ja sitä kautta on todellakin päästy eteenpäin. Näitä tulee käyttää jatkossakin.

Naisten alueelliset resurssikeskukset ovat myös toimineet hyvin, joissa naisilla on kohtaamispaikka. He voivat miettiä yritysideoita ja tavallaan yhdessä lähteä kehittämään niitä ja tukea toisiaan. Työministeriö on rahoittanut tällaista naisyrittäjien sijaispalvelua, jossa on koulutettu sijaisia naisyrittäjille siten, että voidaan hoitaa sairasta lasta tai voidaan pitää lomia, ja sekin toimii tällä hetkellä useimmissa maakunnissa. Ensimmäisen työntekijän palkkaukseen myönnettävä erityistuki on tässä merkittävä nimenomaan naisyrittäjien näkökulmasta. Vuorotteluvapaa on yksi tämmöinen tapa, jolla helpotetaan työelämän ja perheen yhdistämistä. Nyt tällä hetkellä työministeriössä on käynnissä selvitys siitä, mikä on omaishoitajien mahdollisuus ottaa virkavapaata tai oikeus saada virkavapaata omaista hoitaessaan.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työ-, elinkeino- ja aluepolitiikan keskittäminen yhteen ministeriöön luo uusia mahdollisuuksia. Voidaan esimerkiksi siirtyä teknologiapainotteisesta ajattelutavasta laajempaan innovaatioita edistävään politiikkaan. Hallituksen toimesta on käynnistetty myös työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, jonka tavoitteena on huolehtia työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saatavuudesta sekä edistää yrittäjyyden ja yritysten kasvua.

Talousarvioesityksen mukaan keskeiset julkiset tutkimus- ja kehittämisrahat kasvavat ensi vuonna 47 miljoonalla eurolla. Eniten tästä suunnataan Suomen Akatemialle sekä Tekesille. Viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan t&k-menojen osuus bkt:stä oli 3,45 prosenttia. Vaikka ensi vuodelle panostuksia tehdään, voivat ne olla bkt:n edelleen kasvaessa liian vähäisiä. T&k-rahojen tulee säilyä tulevaisuudessakin riittävällä tasolla.

Olen tyytyväinen siitä, että jaos ja valiokunta päätti nostaa pari miljoonaa euroa sekä kansainvälistymisavustusta yrityksille että työllisyysperusteisia investointitukia hallituksen esityksestä. Velkaneuvonta sekä kuluttajajärjestöt saavat oman lisäyksensä. Talous- ja velkaneuvonta tulisi mielestäni kyetä järjestämään siten, että asuinpaikasta riippumatta sitä olisi mahdollisuus saada. Tänä päivänä esimerkiksi kulutusluotot ja pikavipit ja niihin liittyvä velkaantuminen lisäävät taas velkaneuvonnan tarvetta. Tärkeää toki on, että korostetaan ennalta ehkäisevää työtä ja myös opetuksen merkitystä ylivelkaantuneisuuden vähentämiseksi. Olisikin ollut mukava kuulla ministereiltä, miten on edetty tuossa pikavippiasiassa, johon liittyen eduskunta on toimia aiemminkin pyytänyt.

Kuluttajajärjestöjen rooli on kuluttajan näkökulmasta keskeinen, ja ne kattavat useita eri toimialoja, kuten ravitsemuksen, terveyden, ympäristön ja asumisen. Toisaalta on muistettava, että samoja teemoja käsittelevät toiminnassaan esimerkiksi maa- ja kotitalousnaiset, mutta heillä kyllä on neuvojaverkosto koko maassa. Heidän tukensa on OPM:n alla mutta vaatisi myös korottamista.

Arvoisa puhemies! Globalisaation myötä tavarat, palveluvirrat, investoinnit jne. liikkuvat edestakaisin. Siksi suomalaisetkin yritykset hyötyvät globaalitalouden kasvusta tietoon perustuvan erikoistumisen kautta. Kilpailuvaltteja voivat olla esimerkiksi digitaalinen valmistus tai tekniset ja teolliset palvelut.

Kansainvälistyminen on yksi yritysten tapa kasvaa. Pk-yrityksille kansainvälistymisen riskit voivat olla suuret. Siksi on järkevää, että muun muassa Tekesin kautta väyliä ulkomaille voi hakea ilman ylisuuria riskejä. Talousarvioesityksessä on oma määrärahansa toiminnalle, jolla tuetaan yritysten kansainvälistymishankkeita. Tällä tuetaan esimerkiksi yritysten verkottumista edistäviä yhteishankkeita ja viennin kumppanuusohjelmia. Eduskunnan tekemä lisäys kohdistetaan erityisesti nuorten kasvuhakuisten yritysten kokeiluhankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on asetettu laajoja energiapoliittisia tavoitteita. Tavoitteena on löytää keinoja energian säästämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi, energian saatavuuden turvaamiseksi, energiaomavaraisuuden takaamiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Uusiutuvan energian käyttöön tulee panostaa riittävästi. Muun muassa siksi valiokunta onkin lisännyt energianeuvontaan puoli miljoonaa euroa. Hyvä on, että talousarvioesityksessä on myös määräraha biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden demonstrointiin, josta debatissa kuulimmekin. Jotta näistä saatuja ratkaisuja voidaan myöhemmin kaupallistaa, on tutkimus- ja kehitystyöhön panostettava myös riittävästi.

Hallitusohjelman tavoitteena on myös parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa sekä tätä kautta alentaa työttömyyttä ja estää osaltaan syrjäytymistä. Jotta tähän päästäisiin, ollaan työllisyysmäärärahoja kohdentamassa uudelleen, jotta työttömiä saataisiin nykyistä tehokkaammin työllistettyä avoimille työmarkkinoille. Määrärahoja suunnataan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, erityisesti koulutukseen, jota tehdään yritysten kanssa, sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Työpajatoimintaa sekä välityömarkkinoita kehitetään myös.

Tärkeitä ovat myös sellaiset toimet, joilla edistetään vaikeasti työllistyvien saamista ansiotyöhön työmarkkinoille. Myös ne nuoret, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, tulisi saada mukaan. Panostukset vammaisten työllistämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ovat tärkeitä. Hyvää on myös se, että starttirahakokeilu ollaan vakinaistamassa ja starttirahakauden enimmäiskestoa pidennetään 10:stä 18 kuukauteen. Starttirahan kohdalla on erityisen tärkeää huolehtia rahoituksen alueellisesta riittävyydestä. Yksinyrittäjien tukikokeilu alkaa muun muassa Etelä-Savossa.

Tekes sijoitti viime vuonna 465 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Viime vuonna Etelä-Savo sai Tekesiltä rahoitusta vajaat 7 miljoonaa euroa ja Pohjois-Savo hieman alle 22 miljoonaa euroa. Tässä näkyy yliopistomaakunnan merkitys. Tekes on parhaillaan uudistamassa järjestelmäänsä, jotta uusia kasvuyrityksiä syntyisi nykyistä enemmän. Etelä-Savoon olisi tärkeä saada myös lisäresursseja, esimerkiksi yksi teknologia-asiamies lisää. Etelä-Savossa yritykset saivat 7 miljoonasta vajaat 6 miljoonaa, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset puolestaan hieman päälle miljoona euroa. Pohjois-Savossa vastaavat luvut olivat noin 11 miljoonaa molemmille. Siinäkin se yliopiston merkitys maakunnalle näkyy Pohjois-Savossa.

Kaiken kaikkiaan on hyvä, että yli puolet Tekesin rahoituksesta menee pk-yrityksille ja noin viidennes kaikkein pienimmille yrityksille. On hyvä, että hallitus on käynnistänyt kansallisen innovaatiostrategian (Puhemies: 5 minuuttia!) valmistelun, ja sen yhteydessä järjestetään ilmeisesti lukuisia työpajoja jne., ja ensi vuonna tämän strategian työn tulisi valmistua. Paikalleen ei auta jäädä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Kilpailukykymme kannalta on todella tärkeää, että myös valtio omalta osaltaan lisää t&k-rahoitusta. Nyt julkista tutkimusrahoitusta lisätään tavoitteena nostaa kansallinen tutkimuspanos vaalikauden kuluessa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna kasvua on 74 miljoonaa euroa. Selvää on, että bkt:n noustessa 4 prosentin tavoittelu saattaa osoittautua hyvinkin haasteelliseksi, mutta joka tapauksessa se on hyvä tavoite.

Teknologiakasvatuksen edistämiseen ehdotettu lisäraha on hyvä asia. Yleensäkin keksintötoiminnan kaikinpuolinen edistäminen ja keksijöille annettava tuki on tärkeä osa suomalaista innovaatiotoimintaa. Keksintösäätiö tekee tärkeää työtä, ja toivoisinkin, että sen saama rahoitus voitaisiin saada pysyväksi. Innovointi on pitkäjänteistä ja usein vuosia kestävää työtä. Siksi vuosittainen epävarmuus rahoituksesta haittaa toimintaa.

Eri aikakausina on suomalaisille yrityksille asetettu erilaisia vaatimuksia. 50—70-luvuilla sanottiin: vie tai kuole. 80- ja 90-luvuilla sanottiin: kansainvälisty tai kuole. Nyt iskulause kuuluu: globalisoidu tai kuole.

Yritysten kansainvälistyminen nähdään edelleen yhtenä tärkeimmistä menestymisen avaimista. Siksi on hyvä, että ensi vuoden budjettiin tulevaa kansainvälistymisavustusta ei pienennetä edellisvuodesta. Valtiovarainvaliokunta on pitänyt aivan oikein tärkeänä tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä niiden globalisoitumistavoitteissa. Lisäys osoitetaan erityisesti nuorten kasvuhakuisten yritysten kokeiluhankkeisiin. Juuri pk-yritykset tarvitsevat opastusta ja neuvoja. Isot pärjäävät jo omillaan.

Ensi tammikuussa kuulemme tuomiomme komission julkaistessa esityksensä maakohtaisesta uusiutuvan energian taakanjaosta, hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteista ja päästökauppadirektiivin uudistamisesta.

Toinen energiapäätökseemme vaikuttava, keväällä julkaistava tietopaketti on energia- ja ilmastopoliittinen selonteko. Näiden kahden tiedon yhdistämisen tuloksena sitten päätämme, miten Oy Suomi Ab selviää vastuistaan ja velvoitteistaan, mitkä ovat ne energiapoliittiset ratkaisut, joihin on pikimmiten ryhdyttävä. Kun tiedetään tavoite ja on selvitetty eri vaihtoehtoiset toimintamallit sen saavuttamiseksi, on päätösten aika.

Energian tuotantoa ja kulutusta ohjatessaan on eduskunnan päätettävä, käydäänkö valtion kirstulla vai kuluttajan kukkarolla, valitaanko ohjauskeinoksi investointituet, syöttötariffit, sertifikaatit vai kenties jotain aivan muuta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei hirttäydytä mihinkään teknologiseen malliin.

Windfall-veron käyttöönoton esittäminen tässä vaiheessa osoittaa, että energiasektori on hankala ja monimutkainen aihealue. Toivottavasti asiat kirkastuvat kevään aikana myös siskoillemme ja veljillemme vasemmalla.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että työvoimapolitiikan uudistaminen on tapahtunut oikeaan suuntaan ja erityisesti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma ei ole mikään julkissana vaan nimenomaan aiheellinen. Ongelman helpottaminen monin tavoin on tervetullut uudistus meille tempputyöllistämiseen kyllästyneille kansalaisille.