Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Suoraan tässä Eduskuntatalon
edessä Musiikkitalon työmaalla on työskennellyt
puolalaisia rakennustyömiehiä alle 2 euron tuntipalkalla. Tämä ei
ole valitettavasti edes ensimmäinen kerta, kun valtion
tai kuntien työmailla poljetaan työehtoja, yksityisistä työmaista
puhumattakaan. Mieleen tulevat nyt esimerkiksi pääministerin
virka-asunnon remontti, kiinalaiset kivimiehet Pikkuparlamentin
työmaalla. Nyt on tullut tietoon, että tällä työmaalla
työt on keskeytetty, mutta vasta median paineen jälkeen,
ei oman valvonnan kautta. Onkin pakko kysyä työministeri
Tarja Cronbergilta:
Miten tämä on mahdollista, ja mihin toimiin hallitus
ryhtyy, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden palkkariisto
saadaan kuriin? Pelkästään se ei riitä,
että Rakennusliitto ja muut ammattiliitot tekevät
hyvää työtä ja puolustavat ulkomaalaista
työvoimaa ja työmaat pysäytetään
vasta median myötä. Nyt tarvitaan myös
hallituksen toimia.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Suomessa työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä,
että tilaajavastuulaki ja lähetetyistä työntekijöistä annettu
laki ovat toimivia. Toisin sanoen lainsäädännössä sinänsä ei
ole muutostarpeita. Ongelma on tällä hetkellä valvonnassa,
ja tässä nimenomaan on Uudenmaan työsuojelupiiriin
palkattu lisää valvojia tätä työtä tekemään.
Laki on ollut voimassa vasta vuoden. Tarkoitus on, että työministeriön
toimesta ensi keväällä arvioidaan lain
toiminta, miten se on toiminut, miten valvonta on toiminut, ja sen jälkeen
ryhdytään toimenpiteisiin.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Minä olin viime viikolla juuri Uudenmaan
työsuojelupiirissä, ja tämä asia juuri
nyt nousi esille, ja kävimme sen läpi työsuojelupiirin
henkilöitten kanssa, siis kiinalaiset kivityömiehet
-tyyppiä oleva asia. Nimenomaan siellä nyt tehostetaan
tätä valvontaa. Se ei ole kenenkään
edun mukaista, että tämmöistä tapahtuu,
ja sinne on palkattu lisää henkilökuntaa,
ja tämä on ennen kaikkea työsuojelupiirissä valvonnan
asia. Tämä on otettu ministeriössä ja
meidän työsuojeluosastossa kyllä vakavasti.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla, että ministeri
Cronberg on sitä mieltä, että tilaajavastuu
toimii. Eikö nyt tämä ole esimerkki siitä,
että tilaajavastuu nimenomaan ei toimi? Voiko valtio tällä lailla
luistella siitä tilaajavastuusta, jota velvoitetaan muilta
yrityksiltä? Jos ketjutetaan työtä, niin
silloin joka tapauksessa tilaaja kantaa vastuun ja tässä tapauksessa
Senaatti-kiinteistöt. Kysynkin valtiovarainministeri Jyrki
Kataiselta, kun Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön
alaisuudessa:
Miten te takaatte, että jatkossa yhdelläkään työmaalla
ei poljeta enää työehtoja, makseta ulkomaalaistyöntekijöille
aivan liian pieniä palkkoja?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Se vaan yksinkertaisesti ei ole hyväksyttävää eikä sallittua.
Suomessa pitää toimia reilujen pelisääntöjen
mukaan, ja niitä edellytetään sekä Senaatilta
että keneltä tahansa muulta. Me tarvitsemme tänne
lisää maahanmuuttajia työtä tekemään,
ja jokaisella pitää vaan yksinkertaisesti olla
reilut pelisäännöt. He eivät voi
tulla tänne polkemaan työmarkkinoita, eikä heitä voi
käyttää väärällä tavalla
hyväkseen.
Minä en pysty tietysti takaamaan semmoista, mitä en
itse ole sopimassa, mutta se, mitä Senaatti-kiinteistöt
voi tehdä ja mitä minä voin tehdä, kaikki
se tullaan tekemään. Uskon, että tässä kysymyksessä ovat
vielä parempia asiantuntijoita äsken puheenvuoron
käyttäneet ministerit.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! On kyseessä erittäin vakava
asia myöskin ihan valtiontaloudenkin kannalta: menetämme
paljon verotuloja, jos täällä todella
lähes ilmaiseksi tehdään työtä.
Tilaajavastuulaki tuli siis vuosi sitten voimaan. Jo nyt on
tiedossani ja tiedossamme se ongelma, että rangaistukset
ovat niin pieniä, että vaikka asia menee syyttäjälle,
niin ei tule tuomiota, koska arvioidaan, että ne tuomiot
olisivat korvaustasoltaan niin matalia. Tässä on
yksi ongelma, johon hallituksen tulisi tarttua.
Toinen kysymys on luottamusmiesorganisaation ja luottamusmiesaseman
vahvistaminen työelämässä, jotta
luottamusmiehet voivat ikään kuin myöskin
olla tässä valvojina työsuojeluviranomaisten
rinnalla. Kun hallitusohjelman työelämäosio
on maailman lyhyin kirjaksi, siellä ei ole mitään
työelämän lainsäädäntökehittämistavoitteita,
niin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tilaajavastuuseen nyt kannattaisi
ja pitäisi käydä kiinni.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäelle haluaisin todeta,
että kun totesin tilaajavastuulaista, että on
arvioitu, että se on lakina toimiva, en edustanut omaa
mielipidettäni vaan suomalaisten työmarkkinajärjestöjen
mielipidettä.
Tilaajavastuusta sen verran, että on aivan totta, että valvontaa,
mikä tuli tässä jo esille, tarkastellaan
nyt, miten siihen reagoidaan ensi vuoden alussa, mitä toimenpiteitä tarvitaan.
Meillä on työministeriössä ollut
tämmöinen vuokratyötä kolmikantaisesti
tarkistava ryhmä, joka on nimenomaan esittänyt,
että siitä huolimatta, että tilaajavastuulain
mukaan pitää olla tällainen edustaja,
niin myös käyttäjäyrityksellä,
luottamusmiehellä, olisi mahdollisuus saada tiedot siitä, mitenkä vuokratyövoimaa
käytetään. Tämä tiedonsaantioikeus
toivottavasti auttaa tätä tilannetta. Tässä toimenpiteet
lähtevät käyntiin vähitellen.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillähän on työsuojelulainsäädäntöä ajantasaistettu
koko ajan. Työsuojelupiireihin on lisätty henkilökuntaa
viime kaudella 25, ja nyt edelleen olemme lisäämässä.
Meillä on erittäin hyvin hoidettu työsuojelu
tässä maassa, ja työsuojelupiirit ovat
ajan tasalla ja tarkastuksia tehdään. Uudenmaan
työsuojelupiirissä kuulin juuri, miten he hoitavat
näitä. Heillä on äärettömän
hyvin hoidetut asiat. Aina silti, kun on laajat työmarkkinat,
joilla liikkuu ja on paljon työvoimaa, siitä huolimatta,
että työsuojelu toimii hyvin, voi väärinkäytöksiä tapahtua,
vaikkei pitäisi, koska joka työmaalla ei työsuojelupiirin edustaja
ole koko ajan. Mutta väitän, että tämä meillä toimii
hyvin ja koko maassa. Ajantasainen lainsäädäntö on
tässä työsuojelupiirien tukena. Se on
kolmikantaisesti hoidettu. Meillä on työnantajien,
työntekijöitten, ministeriön edustus
koko meidän työsuojeluorganisaatiossa.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Harmaan talouden yrityksiä, pimeää työvoimaa
ja laittomia työehtoja käytetään
koko Suomessa Lapin tunturikeskuksista aivan tänne etelän
kaupunkeihin. Ulkomaalaista työvoimaa on maassa kymmeniätuhansia,
mutta verottajalle heistä on ilmoittautunut vain muutama
sata, eli tämä työvoiman valvontakysymys
on paljon laajempi ongelma kuin hallitus haluaa myöntääkään.
Eivätkö valtiovarainministeri Kataista kiinnosta
saamatta jääneet satojen miljoonien eurojen verotulot
tai vihreitä ministereitä se, että näin
holtittoman huonolla valvonnalla luodaan alustaa rasismille, kun
ulkomaalaista halpatyövoimaa käyttämällä lyödään
ulos rehelliset suomalaiset velvoitteensa hoitavat yritykset ja
suomalainen työvoima?
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Kun ministeri Holmlund on poissa, niin voin
todeta yhteisesti, että harmaan talouden ongelmiin tulemme
ensi vuonna kiinnittämään entistä enemmän
huomiota ja saamaan myöskin uusia välineitä muun
muassa siten, että uuden Maahanmuuttoviraston rekistereitä voidaan
käyttää ja saattaa muun muassa valvontaviranomaistemme
parempaan tietoon, jotta me voimme kohdentaa sitä valvontaa, mitä pitää suorittaa.
Tällaisella voimme paremmin kohdentaa todellakin toimenpiteitä.
Oikeusministeri Tuija Brax
Herra puhemies! Harmaan talouden torjunnan ja laittoman työvoiman
osalta viime vuonna tuli myös syyttäjätointa
kohtaan kritiikkiä muun muassa ammattiyhdistysliikkeessä.
Kun ed. Gustafsson mainitsi tämän syyttäjäketjun,
niin syyttäjien kanssa on tästä käyty
keskustelua, koulutusta on lisätty ja ennen kaikkea nyt
täälläkin kohta hyväksyttävässä budjetissa
syyttäjiä on pitkästä aikaa
resursoitu kunnolla enemmän. Avainsyyttäjäpuolella
tullaan nimenomaan keskittymään järjestäytyneeseen
rikollisuuteen, harmaaseen talouteen ja laittomaan työvoimaan
osana näitä kahta seikkaa.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässä sitä ollaan
EU:n vapaan liikkuvuuden kanssa. Töitä teetetään
paimenen palkalla suorastaan. Kyllä tämä on
hämmästyttävää.
Mutta maakunnissa on paljon työväkeä,
heitä on täällä rakennuksilla,
heitä on telakoilla, ja heitä olisi vielä enemmänkin,
mutta missä nyt viipyy se komennusmiesten päivärahapäätös?
Sehän estää ihmisiä lähtemästä ja
sitoutumasta tulemaan töihin, kun vuosien kautta voi tulla
vielä sitten mätkyjä. Miten on mahdollista,
että sitä ei saada aikaan? Ei tässä muuttoavustus
auta. Ei pidä sieltä juuriltaan repiä sitä perhettä ja
lapsia, jotka vielä turvaavat sitä viimeistä kyläkoulua, vaan
pitää saada tämä päiväraha-asia
kuntoon, jotta ihmiset voivat tulla, suomalaiset, tekemään Suomeen
töitä. Missä se päätös
komennusmiesten päivärahasta viipyy, ja millainen
se on?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Olen antanut Verohallituksen tehtäväksi
selvittää komennusmiesten päivärahakysymykseen
liittyvät tulkinnat, eli on syytä yhtenäistää tulkintoja
ja tätä kautta helpottaa käytäntöä.
Perehdyin tähän komennusmiesten verovapauteen
aika huolellisesti ja huomasin, että siinä on
tälläkin hetkellä semmoisia piirteitä,
jotka eivät kyllä oikeastaan palvele komennusmiehiä. Meillä on
ollut vuosikausia lainsäädäntö,
jossa ihminen voi saada verovapaita päivärahoja
siirtymällä kodistaan muutaman kilometrin johonkin, eikä kyseessä ole
siis näin ollen tälläkään
hetkellä aito komennusmiesten probleemaan pureutuva verohuojennus.
Kun selvitin, miksi näin on, niin sain vain vastaukseksi,
että työmarkkinaosapuolten keskinäisissä neuvotteluissa
on vuosien varrella sovittu yhtä sun toista.
Näin ollen tähän asiaan ei pysty
aivan helposti saamaan semmoista ratkaisua, jota varmasti ed. Soini,
minä ja moni muu tässä salissa oleva
toivoisimme. Tämä komennusmiesten verovapaiden
etujen saaminen on kyllä vähintäänkin
erittäin sekavaa ja monimutkaista. Se, mitä voidaan nopeasti
tehdä, on yhtenäistää verottajan
tulkinta, niin että ihmiset ovat samalla viivalla riippumatta
siitä, missä heitä verotetaan.
Toinen varapuhemies:
Jatkokysymykset kuitenkin pyytäisin lähinnä tästä ulkomaalaisten työntekijöiden
palkkauksesta Suomessa. Tässä mentiin jo suomalaisten
työntekijöiden päivärahojen
verotukseen.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Tarvitaan työsuojeluviranomaisten
lisätoimia ja valvontaa, mutta tarvitaan myöskin
eri uudistuksia lainsäädäntöpuolella.
Työntekijöiden kierrättäminen
esimerkiksi veronmaksun häivyttämiseksi pitää tehdä mahdottomaksi.
Itse asiassa tässä on nyt vaara, että me
tulemme aikaansaamaan erittäin suuria ongelmia juuri harmaan
talouden ja talousrikollisuuden torjunnan puolella. Edellisen hallituksen
aikana tehtiin tässä varsin voimakkaita uudistuksia,
myös krp:n yhteyteen tuli laittoman työvoiman
valvontayksikkö vuoden 2004 alusta.
Mutta tässä on erityinen ongelma se, että te, valtiovarainministeri
Katainen, olette vastustanut erityisesti rakennus- ja eräiden
muiden alojen aliurakointiin liittyvien väärinkäytösten
torjumista sillä tavalla, että otetaan käyttöön
niin sanottu käännetty arvonlisäverojärjestelmä,
joka siirtäisi vastuun arvonlisäveron suorittamisesta urakointiketjun
yläpäähän, jotta voitaisiin
myöskin tältä osin paremmin seurata asiaa
ja puuttua vero- ym. viranomaisten toimesta asiaan. Tällä on
myöskin näiden työntekijöiden
oman turvallisuuden mutta myös meidän turvallisuutemme kannalta
selkeitä kielteisiä vaikutuksia, että nyt eletään
lähes pellossa näissä asioissa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Suomi on vastustanut myös viime
hallituksen aikana itse asiassa käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden
käyttöönottoa EU-pöydissä.
Syynä, miksi näin on, on ollut oikeastaan se arvio,
että kun vero kannettaisiin vasta siinä ihan loppukuluttajavaiheessa — täällähän pitää
puhua
muustakin kuin pelkästään rakennusteollisuudesta — on
erittäin suuri riski, että meiltä jäisi
saamatta iso osa verotuloja. Sanotaan nyt, että epärehellinen
palvelun myyjä tai tavaran myyjä voisi myydä osan
verotta ja osan verollisena ja tilittää vain osan.
Nyt kun verotetaan useammassa portaassa, me suurin piirtein tiedämme,
mitä taloudellista toimintaa tässä maassa
tapahtuu. Ihan hyviä perusteluita voidaan nähdä myös
tälle käännetylle arvonlisäverovelvollisuudelle,
ja Euroopassa eri maissa sitä joko puolletaan tai vastustetaan.
Toistaiseksi emme ole nähneet tarpeelliseksi tätä käytäntöä ja
politiikkalinjaa muuttaa.
Mutta mitä tulee rakentamisen ja harmaan talouden ongelmiin
ja sitä kautta turvallisuusongelmiin, niin niitä on
tarkoitus käsitellä sitten myöhemmin
sisäisen turvallisuuden ohjelman yhteydessä.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Saksa ja Itävalta ovat tehneet voimakkaasti
työtä tämän käännetyn
arvonlisäverovelvollisuuden toteuttamiseksi juuri siksi,
että voitaisiin vähentää harmaata
taloutta. Edellisen hallituksen aikana hyväksyttiin talousrikollisuuden
vähentämisohjelma, johon liittyi myös
veropuolen asioiden läpikäynti. Jottei jää väärää kuvaa,
haluan edellisen hallituksen puolesta oikaista ministeri Kataisen
informaation toteamalla, että edellisen hallituksen aikana
ohjeet virkamiehille olivat, että selvitetään,
voidaanko löytää Suomen olosuhteisiin
soveltuva malli, joka vastaisi Saksan ja Itävallan pyrkimyksiä.
(Ed. Saarinen: Näin se oli!)
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri Katainen kertoi, sisäisen
turvallisuuden ministeriryhmä seuraavassa kokouksessaan
tammikuussa tulee käymään läpi
sekä edellisen hallituksen toimeenpanoa vaille jääneet
toimet että uudet toimet tällä puolella.
Siinä yhteydessä käydään
läpi myös sitten, mikä varmastikin ed.
Rajamäkeä kiinnostaa, rikoslain mahdolliset muutostarpeet
ajatellen muun muassa tulliselvitysrikosta sekä tiettyjä kirjanpitomerkintäasioita.
Tällä puolella sisäisen turvallisuuden
ministeriryhmä tammikuussa erikseen istuu vain ja ainoastaan
näiden asioiden kanssa alas.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Meistä kukaan ei voi pitää hyväksyttävänä sitä, mitä Musiikkitalon
työmaalla on tapahtunut. Tässä on kuitenkin
varmaan kaksi pääsyytä, miksi tässä tilanteessa
ollaan. Ensimmäinen on se, että rakennusala on
vahvasti ylikuumentunut ja väkeä hankitaan, mistä saadaan.
Silloin siihen tulee myös sellaisia toimijoita, jotka eivät
pelisääntöjä noudata. Toinen
on se, että viime vaalikaudella tehtiin todella väärä päätös,
kun tämä kahden vuoden siirtymäaika säädettiin,
mikä tarkoitti sitä, että ei voitu suoraan
palkata ulkomaalaisia työntekijöitä vaan
se piti tehdä vuokratyön kautta. Silloin tuli
sellaisia toimijoita, joita vieläkään
ei ole pystytty täysin kontrolloimaan. Mutta kysynkin valtiovarainministeriltä:
Kun rakennusala on näin ylikuumentunut, niin eikö ole
viisasta siirtää näitä isoja
julkisia hankintoja pidemmälle?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Meillä on rakennusala ylikuumentunut, vaikka
keväällä siitä moni oli toista
mieltä. Nyt me näemme sen. Ei oikeastaan kuntien
eikä valtionkaan hankkeissa, puhumattakaan yksityisten hankkeista,
tahdo saada järkevähintaisia tarjouksia, oli sitten
kysymys Musiikkitalosta tai mistä hyvänsä.
Näin ollen se, mitä julkinen valta voi tehdä tai
lähinnä valtiovalta voi tehdä, on se,
että ei kuormiteta enää tätä rakennusalan
ylikuumentunutta tilannetta vaikkapa lisäämällä kohtuuttomasti
tiehankkeita tai mitään muitakaan julkisia rakennushankkeita.
Se ei ole järkevää veronmaksajien rahojen
käyttöä eikä järkevää talouspolitiikkaa.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Taannoin 35 prosentin omistajuus oli liian
vähän, jotta valtio pystyi tekemään
mitään. Nyt sata prosenttia ei riitä edes
sellaiseen omistajaohjaukseen, että se sataprosenttisesti
omistettu yhteisö noudattaisi lakia.
Olisikohan mahdollisesti aiheellista perustaa työsuojelupiireihin
varta vasten erikseen tarkastajia valtion hankkeille, koska näyttää olevan
ongelmana, että juuri niissä hankkeissa, joissa
luulisi lakia noudatettavan paremmin kuin monessa muussa hankkeessa,
sitä ei noudateta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! En nyt allekirjoittaisi kuitenkaan tämän informaation
perusteella sitä, että valtion tilaamissa hankkeissa
olisi tällaisia väärinkäytöksiä enemmän
kuin muualla. Edustaja voisi ehkä perustella kysymyksensä tältä osin
paremmin.
Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Suomenkin ongelmat vuokratyöläisten
käytössä osittain johtuvat siitä,
että pelisäännöt Euroopassa ovat
epäselvät ja toisissa maissa ei ole yhtä hyvä lainsäädäntö kuin
Suomessa. Haluaisinkin kysyä ministeri Cronbergilta. Nyt
kun edistyksellisessä EU:ssa on ollut hyvä lainsäädäntöhanke
käynnissä, jossa pyritään luomaan
yhteisiä pelisääntöjä sille,
että yli kuutta viikkoa ei voisi käyttää ainakaan
missään EU-maassa vuokratyöläistä eri
ehdoin kuin oman maan työntekijöitä,
niin tämä lainsäädäntö pitäisi
saada nopeasti käytäntöön. Mutta
näyttää siltä, että Britannia
työväenpuolueen ja hallituksen johdolla on vastustamassa
sitä.
Saadaanko hanke eteenpäin ja kuinka nopeasti?
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Suomelle yhdenvertaisuus vuokratyön ja
muun työvoiman käytön ensimmäisestä päivästä lähtien
on erittäin tärkeä asia. Nyt EU:ssa on
ollut vuokratyödirektiivi valmisteilla, josta on ollut
hyvin erimielisiä ajatuksia. Oltiin melkein viikko sitten
pääsemässä tilanteeseen, jossa
kuusi viikkoa olisi ollut sovittu aika, jonka jälkeen yhdenvertaisuusperiaatteen
tulee tulla voimaan. Nyt kuitenkaan tätä Britannia
ei hyväksynyt. Siinä kaatui samanaikaisesti myös
työaikadirektiivi, ne oli paketoitu, ja tällä hetkellä vaikuttaa
siltä, että asia todennäköisesti
ei etene EU-tasolla. Tässä olisi toivottu Suomen
näkökulmasta, että työaikadirektiivi
olisi astunut voimaan. Tilanne tuottaa meille ongelmia. Vuokratyödirektiivi
olisi voitu ehkä saada voimaan, jos Britannia olisi tämän
kuusi viikkoa tai siihen suuntaan, vähän enemmän
ehkä, sitten hyväksynyt. Mutta tässä kävi
näin, ja Slovenia on omalla puheenjohtajuuskaudellaan,
joka alkaa nyt tammikuussa, todennut, että se ei todennäköisesti
vie tätä asiaa eteenpäin. Mitä tällä hetkellä tapahtuu;
täytyy katsoa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Vahvistetaan
yhteistyötä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Alkuperäiseen kysymykseen. Puolalaisia
on pidetty orjina, ja Senaatti-kiinteistöt on syypää tässä.
Eikö tässä ole nyt pettänyt
se lenkki, kun ei ole noudatettu pelisääntöjä eikä lakia?
Eikö nyt pidä ryhtyä toimenpiteisiin?
Ministeri Cronberg puhui niin kuin työmarkkinajärjestöjen
suulla, jotta työmarkkinajärjestö on
sitä mieltä. Jonkun ministerin tai tahon pitää ryhtyä toimenpiteisiin, että tämä lenkki
ei petä vaan Senaatti-kiinteistöt noudattaa lainsäädäntöä,
kuka onkin ministereistä vastuussa, koska onhan tämä noloa,
että valtio-omistaja on noudattamatta tällä tavalla
lainsäädäntöä, antaa
esimerkkiä yksilöille, että tehkää vaan
näin.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Työsuojelupiirihän on juuri nyt
tätä asiaa tutkimassa ja selvittämässä,
niin että kyllä viranomaisvalvonta toimii. (Hälinää) Mutta
joka työmaalla ei voi joka käänteessä viranomainen
olla, vaan täytyy voida myöskin suorittaa valvontaa
jälkikäteen, niin kuin meillä nyt on
tässä tapauksessa tehty. Etukäteen ei
tätä voitu tietää, että näin
tapahtuu, mutta tässä ovat viranomaiset tämän
asian tutkinnassa nyt mukana.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Tiedän lukuisia tapauksia, jolloin
työvoimaviranomaisille on ilmoitettu, että juuri
tällä hetkellä tehdään
laittomasti työtä. Työvoimaviranomaiset
eivät ole tulleet paikalle. He ehtivät paikalle muutaman
kuukauden päästä. Eihän tämä voi olla
mitään tarkastusta. Ongelma on se, että valtaosa
työvoimasta tulee laillisesti Suomeen mutta sitä käytetään
täällä laittomasti. Se on se ongelma.
Valtaosassa työpaikkoja, joihin ammattiyhdistysliike tekee
tarkastuksen, löytyy ongelmia, mutta työvoimapiirit
eivät tee näitä tarkastuksia riittävästi.
Mutta kysymykseni koskee Ruotsin käytäntöä.
Euroopan unionin tuomioistuin teki juuri päätöksen
siitä, että tällainen käytäntö,
että Ruotsissa ulkomaiselle työvoimalle ei maksettu
minimipalkkaa vastoin Ruotsin työehtosopimuksia, tehtiin
EU:n tuomioistuimen päätöksellä nyt
sallittavaksi. Miten oikeusministeri näkee:
Onko vaikutuksia myös Suomeen tällä erittäin
kielteisellä Vaxholmin päätöksellä?
Toinen varapuhemies:
Taitaa olla työlainsäädännön
alaa enemmän, ministeri Cronberg.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Tilanne on se, että Ruotsin ja Suomen
tilanteet eroavat erittäin paljon siinä mielessä,
että Ruotsissa tämä päätös
merkitsee nyt sitä, että tämmöistä oikeutta
työehtojen suojelemiseen ei ole. Siellä todettiin,
että systeemi on erittäin vaikeatajuinen. Suomessa
on käytännössä aivan erilainen
tilanne, ja meillä on yleissitovuus työehtosopimuksissa,
joka johtaa siihen, että lainsäädäntö toimii
myös niissä tilanteissa. Tässä mielessä Ruotsin
päätöksellä ei ole Suomelle
varsinaista merkitystä.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Suomen ja Ruotsin tilanne poikkeaa sikäli,
että meidän lainsäädännössä laissa
viitataan nimenomaan palkkoihin ja työehtosopimukseen ja
sitä kautta me saamme tätä minimiehtoa.
Ruotsissa laissa ei näin tehdä. Tässä yhteydessä todellakaan
ei todettu, että tällaiset työtaistelutoimenpiteet,
jotka pyrkivät suojelemaan lainsäädännön
mukaan, eivät olisi sallittuja. Tämä ei
ollut lakitukea tälle minimipalkalle.
Markku Pakkanen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Soini lanseerasi jälleen loistavan
sanonnan "paimenen palkka". Toivon, ettei se kuitenkaan yleisty
täällä Suomessa. Täällä salissa tunnemme
kaikki varmaan itäisten maiden viisaat miehet ja tarinan
näin joulun alla, ja kysynkin:
Nyt kun EU:ssa on nimitetty tämä viisasten ryhmä ja
Suomi on saanut sinne edustajansa, olisiko tältä ryhmältä mitään
odotettavissa tähän ulkomaalaisten työntekijöiden
liikkuvuuteen ja toimimiseen? (Eduskunnasta: Onko ne niin
viisaita?)
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ehkä vähän kaukaa
kierretty tähän aiheeseen. Se työryhmä tulee
tarkastelemaan kyllä sekä eurooppalaisen hyvinvoinnin
kehittämistä että myös eurooppalaisen
sosiaalisen mallin tai mallien kehittämistä, eli
ilman muuta tällaiset kysymykset siitä, miten
me pystymme tarjoamaan Euroopassa kaikille täällä oleville
hyvän sosiaalisen suojan, ovat laajasti ottaen niiden kysymysten
piirissä, joita silloin, kun katsetta siirretään
20-luvulle, pitää tarkastella.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Olisin korjannut kaksi virheellistä tietoa,
jotka tässä keskustelussa ovat olleet. Edellinen
hallitus ei suinkaan säätänyt tätä siirtymäkautta
vaan luopui siitä. Toinen asia, joka liittyy vuokratyöhön: Suomen
lainsäädännössä ensimmäisestä päivästä lähtien
on maksettava kaikille samaa palkkaa. Se tulee nimenomaan tästä meidän
yleissitovuudestamme.
Selvästi meillä lainsäädännössä on
niitä välineitä, on tilaajavastuuta ja
on tätä valvontavelvollisuutta, mutta käytännön
elämässä ne eivät toimi, koska
resurssit ovat vajaita. Esimerkiksi tilaajavastuuseen lisättiin
kymmenen henkilöä silloin aikanansa, mutta näyttää siltä,
että tuo määrä ei ole riittävä.
Näissä kaikkein törkeimmissä tapauksissa
itse asiassa on kyse poliisin toimivaltuuksista, koska työsuojeluviranomaisia nuo
rikollisimmat tapaukset juoksevat karkuun ja silloin tarvitaan lisää resursseja
poliisin yksikköön, joka voi puuttua näihin
ihmiskaupan luonteisiin tilanteisiin. Kysyisin:
Onko hallitus siihen valmis, että sekä työsuojelupuolella
että poliisipuolella katsotaan riittävät
resurssit, koska ne maksavat itse itsensä takaisin? (Eduskunnasta:
Hyvä kysymys!)
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Tässä ed. Filatov viittasi
nimenomaan ihmiskauppaan ja ihmiskaupan luonteisiin tilanteisiin,
ja vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi syyttäjiä on
syytä altistaa ja tehdä tietoisemmiksi näistä tapauksista,
on ihmiskaupan luonteisissa tilanteissa koulutettava ja on tehtävä parempaa
työtä, jotta me havaitsemme tapauksia, koska ihmiskaupanvastainen
seurantaryhmä totesi, että on ollut hämmästyttävän
vähän tapauksia, ja on poikennut tästä yleisestä trendistä,
johon me uskoimme. Ministeri Brax on viitannut sisäisen
turvallisuuden ohjelmaan, ja siinä keskustellaan harmaasta
taloudesta, mutta tässä kaikki viittaa siihen,
että meidän on pystyttävä paremman
tiedon kautta löytämään paremmin
ne tapaukset, joissa tätä syrjintää esiintyy,
ja uuden maahanmuuttoviraston ja maahanmuuttohallinnon tavoitteena
on yhdessä viranomaisten kautta paremmin löytää ne
vaaratilanteet, joissa työntekijät ovat sorretussa
tilanteessa.