Jyri Häkämies /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä lukuisa määrä lakialoitteita, jotka on tehty nimissäni, mutta jotka edustavat kokoomuksen eduskuntaryhmän kantaa ja muodostavat osan kokoomuksen budjettivaihtoehdosta, joka julkistettiin syyskuun puolivälissä. Tuosta budjettivaihtoehdosta noin kokonaisuutena voi sanoa, että sen tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden ja kasvun tukeminen. Siinä otetaan kantaa ja esitetään perusopetuksen resurssien parantamista, niin että opettajilla on mahdollisuus opettaa ja oppilailla oppia, edelleen yliopistoon ja osaamiseen lisää panostuksia ja myös ikääntyvän väestön terveyspalveluiden kehittämistä. Näistä aiheista tullaan käyttämään useita puheenvuoroja eri kokoomuksen kansanedustajien toimesta. Edelleen esitämme muun muassa alkoholiverotuksen nostamista väkevien viinojen osalta, ja uskon, että tästäkin asiasta syntyy tänään keskustelua.

Haluan korostaa, että tämä kokoomuksen budjettivaihtoehto muodostaa kokonaisuuden. Esityksemme loppusumma eräällä tavalla on reilu 400 miljoonaa, kuitenkin niin, että se on tasapainotettu tekemällä uudelleenkohdennuksia työllisyysmäärärahoissa reilun 100 miljoonan osalta ja sitten toisaalta meillä on kaksi veronkorotusesitystä, jotka koskevat alkoholia ja tupakkaa, ja edelleen olemme tarkistaneet arvonlisäverotuksen tuloarviota. Eli haluan korostaa, että kokoomuksen budjettivaihtoehto on budjettitalouden näkökulmasta neutraali eli katamme esityksemme. (Ed. Kalliksen välihuuto) — Ed. Kallis, teillä varmaan on mahdollisuus sitten tähän asiaan jatkossa paneutua.

Tulen omassa puheenvuorossani keskittymään puhtaasti työllisyyspolitiikkaan. Työllisyys, niin kuin kaikki tiedämme, on sen mitalin toinen puoli, terveyspalveluiden, hoivapalveluiden, perusopetuksen toinen puoli. Mitä enemmän on ihmisiä töissä, mitä korkeampi on työllisyysaste, sitä paremmin meillä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää noita palveluita. Kaikki tiedämme, että yksi prosentti työllisyysasteessa plussaa tarkoittaa puolitoista miljardia euroa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan. Eli kaikki perustuu siis siihen, että työllisyys ja talous kehittyy myönteisesti.

Otan muutamia esimerkkejä. Ensinnäkin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkisti kesällä tutkimuksen, jossa arvioitiin Suomessa harjoitetun työllisyyspolitiikan onnistumista, eri toimenpiteitten tuloksellisuutta. Lainaan nyt tuota tutkimusta joiltakin osin. Eli kokoomuksen kritiikin kärki on se, että emme ole leikkaamassa työllisyyspolitiikan määrärahoja, vaan olemme kohdentamassa niitä uudelleen, tehokkaammin ja tuloksellisemmin. Tältä osin vetoan esimerkiksi seuraaviin asioihin.

Kun sanomme, että osin työllisyyspolitiikan keinot ovat vanhentuneita ja tehottomia, tutkimus kertoo muun muassa: "Valmentavan työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutusura oli hyvin loiva ja pysytteli koko seuranta-ajan lähellä nollaa." Tämä siis valmentavasta työvoimakoulutuksesta.

Edelleen todetaan, että julkiselle sektorille tapahtuva tukityöllistäminen osoittautui varsin tehottomaksi, siis julkiselle sektorille tapahtuva tukityöllistäminen.

Kolmanneksi: "Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutukset ovat keskimäärin olleet positiivisia, mutta melko vaatimattomia." Edelleen: "Lyhyistä, yhden tai kahden kuukauden koulutuksista ei ole ollut hyötyä työnsaannissa." Lyhyistä koulutuksista ei ole ollut hyötyä työnsaannissa.

Sen sijaan täällä todetaan taas tehokkaina keinoina muun muassa seuraavaa: "Oppisopimuskoulutus osoittautui yksilötason työllisyysvaikutuksiltaan hyvin myönteiseksi." Oppisopimuksesta sanottiin näin. Edelleen: "Yksityisen sektorin tukityöllistäminen edisti merkittävästi siihen osallistuneiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille."

Eli pohjaamme omat työllisyysesityksemme juuri näihin tutkimustuloksiin.

SAK julkisti omia näkemyksiään koskien ensi vaalikautta. Olemme usein kommentoineet SAK:n esityksiä. Nyt haluan siteerata SAK:n näkemyksiä työllisyyspolitiikasta. Nimittäin tässä paperissa, joka on siis Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi, SAK:n toimesta todetaan, että ensinnäkin tavoitteena on aina tietenkin työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Toiseksi: "Työvoimapolitiikan toimien vaikuttavuutta on tutkittu paljon." — Varmaankin viitataan Vattin tutkimukseen. — "Uusimpien selvitysten mukaan tehokkaimpina toimenpiteinä ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityö yksityiselle sektorille." Edelleen: "Oikein kohdennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole rahan haaskausta."

On helppo yhtyä näihin SAK:n näkemyksiin tai arvioida, että SAK:ssa on nähtävästi kuunneltu tarkkaan, mitä kokoomus on esittänyt.

Edelleen, niin kuin tiedämme, Ruotsissa käytiin vaaleja hyvin pitkälti työllisyysteemalla. Vaalit voittaneet ... (Välihuuto) — Se on vasta vaalien jälkeistä aikaa. — Vaalit voittanut porvariallianssi korosti, että tempputyöllistämisen aika on ohi ja että pitää panostaa siihen, että syntyy aidosti uusia oikeita työpaikkoja. (Ed. Gustafsson: Sitähän hallitus on tehnyt koko ajan!)

Nyt haluan siteerata hieman Ruotsin hallituksen ohjelmaa, niitä linjamuutoksia, joita siellä on työllisyyspolitiikassa tehty. Siellä Suomen malliin alennetaan tuloverotusta. Me olemme tukeneet sitä hallituksen linjaa, jota tällä vaalikaudella on toteutettu ja joka on piristänyt kotimarkkinoita ja on ollut työllisyyden kannalta myönteistä. Mutta siellä on muun muassa sellainen esitys, joka aiotaan toteuttaa, että yli vuoden työttömänä tai sairauspäivärahalla tai varhaiseläkkeellä olleesta henkilöstä aiheutuvat työnantajamaksut poistuvat hänet palkanneelta yritykseltä yhtä pitkäksi aikaa kuin minkä hän on ollut työttömänä. Eli yli vuoden työttömänä olleen henkilön työnantajamaksut poistetaan vastaavalta ajalta, minkä hän on ollut työttömänä. Eli tällä pyritään nimenomaisesti Ruotsissa siihen, että syntyisi oikeita avoimia työpaikkoja. Edelleen työttömien palkkauksesta: siihen kohdennetaan erilaisia tukia. Eli Ruotsin hallitus on selkeästi muuttanut painopistettä siihen, että syntyisi uusia aitoja työpaikkoja. Me kokoomuksessa haluamme tukea tämän tyyppisiä esityksiä ja edistää niitä Suomessa.

Muutama sana siitä, mikä kokoomuksen työllisyysvaihtoehto on. Ensinnäkin esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista. Tässä salissa on paljon puhuttu kotitalousvähennyksen merkityksestä, sen historiasta. Sehän on Lipposen ykköshallituksesta 1990-luvun puolivälistä liikkeelle laitettu kokoomuksen määrätietoisen työn tuloksena. Sitä on pala palalta kehitetty, laajennettu. Alkuun koettiin, että vähennys on ikään kuin joku piikavähennys, että kotona tehtävä työ olisi jotenkin vähempiarvoista. Me olemme aina korostaneet, että kaikki työ on arvokasta ja työllä toimeentulon tulisi aina olla ensisijaista.

Nyt kun tätä vähennystä on laajennettu, kehitetty, tutkimustietojen mukaan on Suomeen synnytetty yli 12 000 uutta työpaikkaa. Tuota vähennystä on käyttänyt lähes 200 000 kotitaloutta viime vuonna. Eli tältä osin tutkimustulokset ovat äärimmäisen positiivisia. Me esitämme vähennyksen laajentamista edelleen niin, että remonttityöt olisivat täysimääräisesti myöskin vähennyksen piirissä, samoin myös atk-laitteitten asennustyöt, joita muun muassa iäkkäämpi väestö voisi hyödyntää esimerkiksi digisovittimen asennuksessa. Edelleen esitämme, että vanhemmat voisivat hyödyntää vähennystä lastensa hyväksi. Kaikki isovanhemmat, vaikka haluaisivatkin, eivät voi osallistua vaikkapa lastenlasten päivähoitoon, iltahoitoon tai vastaavaan. He voivat taloudellisesti tukea lapsiaan näiden arjessa tätä vähennystä hyödyntämällä. Eli esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista.

Toiseksi me esitämme oppisopimuskoulutuksen laadun parantamista tai siihen kohdennettujen rahoitusten lisäämistä. Niin kuin tuolla aikaisemmin todettiin, oppisopimuskoulutus on tehokas ja tuloksellinen työllistämiskeino.

Edelleen, kolmantena, uusi verovähennys, verovähennys, joka myönnettäisiin henkilöille siinä tilanteessa, että he työn vuoksi asuvat kahdella paikkakunnalla. Kaikki me tiedämme, että kahdella paikkakunnalla asumisesta aiheutuu kustannuksia, asumiskustannuksia ja muitakin kustannuksia. On ihan selvää, että kaikissa tilanteissa, kun työpaikka on kauempana kotoa, perheellä ei ole mahdollisuutta tai halua liikkua mukana. Otetaanpa nyt vaikka esimerkki: Ymmärtääkseni Voikkaalta työttömäksi jääneitä on työllistynyt Turun seudulle. On ihan selvää, että tuo välimatka on niin pitkä, että sitä ei päivittäin voi liikkua. Vaikka sinänsä pitäisi aina sen olla ensisijaista, että niitä työpaikkoja syntyy sinne alueelle, tällä tavalla voitaisiin työvoiman positiivista liikkuvuutta edistää.

Neljänneksi, me tiedämme, että liian moni nuori jättää koulutuksen peruskouluun. Jos ajattelemme tämän päivän työmarkkinoiden vaatimuksia, me tiedämme, että ilman ammatillista koulutusta on kovin vaikea työllistyä. Eli kun se koulutus jää siihen peruskouluun, on varmasti suuri uhka, että eräällä tavalla syrjäytymisen ensi askeleet otetaan. Me esitämme työpajatoiminnan vakinaistamiseen 5 miljoonaa lisää. Emme väitä, että tällä syrjäytymistä puhtaasti katkaistaan, mutta työpajatoiminta, jossa paitsi tehdään töitä myöskin harjoitellaan työnhakua, on varmasti oikean tyyppinen aktivointitoimi näille nuorille. Nimittäin me emme tarvitse yhtään pitkäaikaistyötöntä lisää, ja on hyvin tärkeää, että jo siinä alkuvaiheessa — eikö niin, ed. Gustafsson? — kohdistetaan määrätietoisia aktiivisia toimia näitten nuorten osalta.

Edelleen me esitämme osana tätä työministeriön määrärahojen kohdentamista opintotuen, opintorahan, merkittävää korottamista. Muun muassa ed. Lindén tulee tätä kokoomuksen opintotuki-, opintorahamallia esittelemään.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen budjettivaihtoehdolla on siis taloutta ja työllisyyttä vauhdittava, piristävä vaikutus. Me teemme esityksiä peruspalveluiden parantamiseksi. Me kerromme, mistä rahat otettaisiin.

Olen hieman yllättynyt siitä, että vaikka tieto näiden aloitteiden käsittelystä on varmasti ollut hallituksella tiedossa, jotta debattia, eduskuntakeskustelua — jota puhemieskin on kertonut edistäneensä aktiivitoimilla — voitaisiin käydä, tuo ministeriaitio on näinkin tyhjä. Mielestäni on syytä toivoa, että jokunen ministeri vielä tuonne aitioon tulee ja meille tarjoutuisi aito mahdollisuus keskustella näistä tärkeistä aloitteista hallituksen edustajien kanssa.

Ministeri Heinäluoma täällä budjetin lähetekeskustelussa kommentoidessaan kokoomuksen työllisyysvaihtoehtoa sanoi, että kokoomuksen vaihtoehto vie leivän työttömän suusta. Sanon ministeri Heinäluomalle, joka nyt siis ei ole täällä, että kokoomuksen vaihtoehto ei vie työttömältä leipää suusta. Kokoomuksen vaihtoehto tuo työttömälle leipää ja kenties voitakin sen päälle.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Häkämies viittasi Ruotsin uuteen hallitukseen ja sen toimenpiteisiin työllisyyden nostamiseksi. Meillä on kyllä aika lailla epäluuloja sellaista hallitusta kohtaan, johon ainakin alkuvaiheessa nimettiin ministereitä, jotka eivät ole muistaneet hoitaa tv-lupamaksuja ja ovat teettäneet pimeää työtä. Me pelkäämme, mitä Ruotsissa tulee tapahtumaan. Toivottavasti siellä ei unohdeta sitä työtä, jota on tehty vuosikymmenten aikana. Ruotsi ei ole koskaan luopunut täystyöllisyystavoitteesta. Siellä on todella satsattu aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, ja tätä politiikkaa kokoomus Suomessa on jatkuvasti kritisoinut ja on ollut valmis leikkaamaan eri keinoin työllisyysmäärärahoja jne. Verotuksen linjalla, jota kokoomus tukee, ja hallituksen veropolitiikalla, joka on ollut suurituloisia suosivaa veropolitiikkaa, miljoona suomalaista on jäänyt näiden kevennysten ulkopuolelle kokonaan. Tätä kokoomus on kyllä tukenut, ja se on kuitenkin ollut turmiollista köyhimpien kannalta.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Iloitsen siitä, että kokoomuksen budjettivaihtoehtoon on sisällytetty alkoholiveron korotus, vaikka kokoomus olikin suurin joukoin tukemassa tuota virheellistä Vanhasen hallituksen päätöstä. Mutta hienoa, että linja tässä suhteessa on muuttunut.

Ryhmäpuheenjohtaja varoi käyttämästä sanaa vaihtoehtobudjetti; sen sijaan te puhuitte tasapainotetusta budjettivaihtoehdosta. Tuo tasapainotuksen tapa on kuitenkin mielestäni kovin köykäinen, kun siinä kikkaillaan nimenomaan tuolla arvonlisäveron tuoton arvioinnilla ylöspäin. Tällaisella silmänlumeella voisi helposti löytää rahoituksia monille sinänsä hyville hankkeille, ja kysyn, miten tämä mielestänne sopii yhteen pankinjohtaja Sauli Niinistön varoitusten kanssa, kun hänhän piti Vanhasenkin hallituksen talouspolitiikkaa (Puhemies: Minuutti!) liian löysänä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on tuonut leipää työttömille. Olisin odottanut kyllä, että ed. Häkämies olisi ollut puheessaan rehellisempi. Suomen työllisyyskehitys nimittäin on EU-maiden parhaita. Kokoaikatyötä vastaava työllisyysaste on Suomessa EU-maista neljänneksi korkein. Naisten työpanos on Suomessa vastaavasti kaikkein korkein ja ikääntyvien, 55—64-vuotiaitten, työllisyysaste neljänneksi korkein. Sen sijaan työttömien aktivointiaste on Suomessa yksi EU-maiden alhaisimmista: se on meillä 25,5, Ruotsissa 44, Tanskassa 43,5, Hollannissa 59.

Sitten on toinen kysymys se, mitä näillä toimenpiteillä on saatu aikaiseksi. Ed. Häkämies tässä nyt kritisoi tätä valmentavaa koulutusta. Se kohdentuu 40-prosenttisesti maahanmuuttajiin. Kokoomus on ykköspuolue (Puhemies: Minuutti!) vaatimassa maahanmuuttajia Suomeen lisää. Te ette halua antaa heille perehdyttämiskoulutusta, (Puhemies: Ed. Gustafsson, minuutti!) kielikoulutusta jne. Te olette huikean ristiriitaisia.

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila kritisoi jo ihan alkuvaiheessa Ruotsin työllisyyspoliittisia linjauksia. Näiden linjausten keskeinen sisältö on nimenomaan se, että päästään toimenpiteistä työhön. Todellinen työllisyystilanne Ruotsissa, jos otetaan mukaan nämä työllistämistoimenpiteet, tukitoimenpiteet, on työttömyysasteen näkökulmasta aivan toisenlainen. Tässä kokoomuksen vaihtoehdossa lähdetään nimenomaan siitä, että lisätään määrärahoja niihin toimenpiteisiin, jotka ovat osoittautuneet kaikkein tehokkaimmiksi, elikkä pitää tarkkaan katsoa tämä kohdennus, ja työttömiltä itseltään tulee paljon palautetta siitä turhautumisesta, joka heillä (Puhemies: Minuutti!) on tähän jatkuvaan kurssitukseen.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vanhasen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on erittäin onnistunutta. Uudet työpaikat, joita on syntynyt tämän hallituksen aikana, perustuvat hyvään yrityspolitiikkaan. Ette puhuneet mitään yrityspolitiikasta äsken. Se onollut loistavaa Vanhasen hallituksen aikana. On tehty erinäisiä toimenpiteitä. Uusia työpaikkoja on syntynyt. Ei vanhoja ole täytetty, vaan uusia työpaikkoja on syntynyt, ja siinä suhteessa hallitus kyllä ansaitsee pluspisteitä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Häkämies puhui ihailevaan sävyyn Ruotsin kokoomuspuolueesta ja uudesta hallituksesta, ja ihailu tuntuu olevan molemminpuolista, sillä vaalien allahan Reinfeldt kävi täällä Suomessa ihailemassa Suomen hallituksen toimia, eli ihailu kohdistui juuri siihen, mitä sosialidemokraattien ja keskustan yhteishallitus on tehnyt. Tämä on nyt aika ristiriitaista, kun Häkämies sitten arvostelee tätä samaista hallitusta.

Ehkä kuitenkin tästä yhdestä asiasta, joka oli esillä, tästä kotitalousvähennyksestä, olisi ollut syytä näitä ruotsalaisia kokoomuslaisiakin neuvoa vähän aikaisemmin, niin ei olisi tarvinnut sitä pimeää kotityötä teettää. Mutta tämä oma mallinne on kyllä taas osoitus epäoikeudenmukaisuudesta. Suurin ongelmahan kotitalousvähennyksessä on omavastuu, joka tarkoittaa sitä, että kaikkein vähätuloisimmat eivät hyödy ollenkaan tästä veronkevennyksestä, kun eivät pysty riittävästi työtä teettämään kuitenkaan.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus on iloinen siitä, että työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan. Olemme iloisia, että Vanhasen hallitus on toteuttanut sellaista veropolitiikkaa, mitä kokoomuskin olisi toteuttanut, ja sitä kautta on luotu työllisyyttä ja työpaikkoja, saatu verotuloja, jotka hyödyttävät kaikkia, myös niitä vähäväkisimpiäkin Suomessa, ja sitä linjaa pitää jatkaa eteenkinpäin.

Kotitalousvähennys on ollut erinomainen. On luotu ihan oikeita markkinaehtoisia työpaikkoja, ja harmaa talous on vähentynyt. Remontteja tehtiin ennen 60-prosenttisesti pimeästi, kotitalousvähennyksen käyttöönoton jälkeen enää vain 25 prosenttia, eli sen takia on järkevää jatkaa sitä ja nostaa vähän sitä rajaa, niin tulee yhä enemmän työtä verotetuksi oikealla tavalla eikä synny niitä pimeitä työpaikkoja.

Sitten mitä tulee näihin vaihtoehtobudjetteihin, niin kun katsoo tätä lakialoitteiden listaa näiltä eri puolueilta, niin eihän näistä nyt mikään ole vaihtoehtobudjetti. Jos joku liikuttelee nyt miljardia tai puolta miljardia budjetissa, joka on 40 miljardia, niin ei se mikään vaihtoehtobudjetti ole. Siinä on vähän erilaisia painotuksia, mitä on olemassa, ja on hyvä, että on erilaisia painotuksia, ja niistä me tänään täällä keskustelemme.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, ed. Häkämiehen työllisyyskritiikkiä, koska, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on todettu, työllisyyskehitys on ollut tällä hallituskaudella erittäin myönteistä. Kun hän sitten tuossa omassa puheenvuorossaan siteerasi tätä yhtä tutkimusta, jossa todettiin, että valmentava työvoimapoliittinen koulutus on ikään kuin epäonnistunut, niin haluaisin todeta, että te poimitte tuosta tutkimuksesta vain murto-osan. Nimittäin tuossa tutkimuksessa kerrotaan myös, että valmentavan koulutuksen tarkoituksenakaan ei ole se, että saman tien työllistetään, vaan annetaan niitä valmiuksia jatkokoulutukseen ja ehkä sitä kautta saada työpaikka.

Kuten täällä ed. Gustafsson totesi, niin suuri osa tuon valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen osallistujista on maahanmuuttajia ja tarkoituksena on oppia suomen kieltä. On ihan selvä asia, että ilman tämmöistä valmentavaa koulutusta nämä pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat eivät tule koskaan pääsemään työelämään kiinni. Sen takia hieman ihmettelen, että olette niin paljon valmiita sieltä koulutuksesta leikkaamaan. (Puhemies: Minuutti!)

Sitten olisin kysynyt, minkä takia haluatte leikata Stakesilta 1 miljoonan euron verran pois.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan niin kuin hallitus esittää budjettinsa, niin oppositiopuolueet esittävät vaihtoehtobudjettinsa. Ihan niin kuin hallitus esittää budjettilakeja, niin oppositio esittää oman vaihtoehtobudjetin budjettilakeja. Olen iloinen, että kokoomus on nyt tullut aika pitkälle kristillisdemokraattien linjalle, kun esitätte rahoitukseen alkoholiveron korottamista, tupakkaveron korottamista. Se on aivan oikein. Mutta tuo kikkailu alvin kanssa on kyllä lähinnä virtuaalirahaa. Olisi teidän vaihtoehtobudjettinne paljon uskottavampi, jos olisi selkeästi ilmoitettu, mistä ne rahat otetaan, eikä noin vaan koroteta arvonlisäveron tuottoa.

Yhdyn melkein kaikkeen — on muuten hyvä, että te olette ottaneet myöskin tämän kakkos-asunnon verovähennysten piiriin. Sekin on hyvä kopio meidän (Puhemies: Minuutti!) vaihtoehtobudjetistamme.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallituspuolueille täytyy sanoa, että ihan selvä on, että uusia työpaikkoja on tullut, se on hyvä asia, mutta juhlaan ei ole aihetta. Meillä on 14—15 prosenttia työttömiä, jos lasketaan työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat ihmiset. Ihmettelen sitä, että tätä juhlitaan. Kokoomus on todennut, että on arvioitava työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus. Siellä on paljon hyvää asiaa: oppisopimuskoulutusta, työpajatoimintaa. Me esitämme, että näihin satsataan, ja niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka eivät vaikuta, niitä, jotka jopa estävät työllistymisen, niitä suunnataan toisaalle. (Ed. Gustafssonin välihuuto) — Kyllä ihmettelen, ed. Gustafsson, että kun ihmisiä sullotte kortistoihin ja sellaisiin kursseihin, jotka eivät auta heitä tippaakaan, niin ette edes salli, että tästä keskustellaan. Ettäs kehtaatte, sanoisi Paula Risikko, ja sanon minäkin.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua eivät yhtään ihmetytä kokoomuksen työllistämislinjaukset. Tietoinen työvoimareservien ylläpitäminenhän palvelee EK:n ison rahan etua. Ostajan markkinathan ovat silloin, kun on paljon myyjiä tarjolla.

Sen lisäksi täytyy kyllä sanoa, että olen hivenen pettynyt viikontakaisen maanantain keskustelujen jälkeen, kun kokoomuksen edustajat kävivät eri puolilla Suomea mainostamassa opintososiaalista malliansa. Tämä kokoomuksen tänään esittelemä opintososiaalinen malli on vain piirun verran parempi kuin hallituksen esittämä. Toki siinä on nämä tarpeelliset opintorahan korotukset, mutta samaan aikaan kokoomus ajaa putkitutkintoa ja painottaa lainojen ottoa ja painottaa sitä, että päätoimisen opiskelun sijaan opiskelijoitten pitäisikin tehdä töitä. Minun mielestäni tämä kokoomuksen malli eriarvoistaa opiskelijoita täsmälleen samoista syistä kuin hallituksen tähän asti tekemät opintososiaalisten etuuksien muutokset.

Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työvoimapoliittiset keinot ovat hyvin moninaiset, ja minä haluan itse ainakin korostaa sitä, että kyllä meidän lähtökohtamme on satsata nimenomaan vaikuttaviin keinoihin ja poistaa niitä ei-vaikuttavia, meillä on kuitenkin niistä jo näyttöä.

Kotitalousvähennyksestä toteaisin sen, että kyllä siinä meillä pitäisi olla enemmän rohkeutta sekä laajentaa käyttöalaa että, kuten täällä tuotiin esille, myöskin omavastuuosuutta ottaa pois. Se nimittäin hintansa haukkuu, se on tutkimuksella osoitettu.

Alkoholipolitiikasta vaan totean, että on aivan totta, että siinä vaiheessa, kun päätöstä tehtiin, kokoomuksesta suurin osa oli sitä mieltä, että päätös on hyvä. Meistä aika moni on kuitenkin ollut koko ajan sitä mieltä, että hallituksen päätös on huono. (Puhemies koputtaa) Onneksi kaikki (Puhemies: Aika!) ovat tulleet nyt järkiinsä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvää se, että kokoomukselta vihdoinkin on tullut eräänlainen vaihtoehtobudjetti ja siihen liittyvät lakiesitykset. Nimittäin se juuri tässä tilanteessa helpottaa varmaan monta vuodenvaihteen jälkeen käytävää keskustelua.

Mutta olisin nyt kiinnittänyt kuitenkin erääseen yksityiskohtaan äsken kuultuna huomiota. Nimittäin ed. Jari Koskinen kertoi, että harmaa talous on vähentynyt. Itse valtiovarainvaliokunnan jäsenenä toitte tänne yksimielisen kannanoton, jonka eduskunta siunasi ja jonka mukaan päinvastoin harmaa talous on voimistunut. Jopa kerroitte valtiovarainvaliokuntana, kuinka paljon se on voimistunut, joten nyt on tämmöinen niin kuin lyhyemmän ajan muistijärjestelmä otettu käyttöön.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kun kokoomus hyökkää työllisyyskursseja ja tukityöllistämistä vastaan, se on minusta tietynlaista sosiaaligansterismia, sillä siinä ovat kohteena kaikkein hankalimmassa jamassa olevat työttömät, ne, jotka tarvitsevat koulutusta, tarvitsevat töihin vetämistä, työelämään vetämistä, ja niitä te olette jyrsimässä. Minusta se on raakaa politiikkaa, kaameaa suorastaan.

Sitä paitsi te ette tunne asioita, kun te panette oppisopimuksen vastakkaiseksi esimerkiksi työllisyyskursseille. Eihän sinne oppisopimukseen kukaan voi suoraan mennä. Sehän on usein ammattikoulun jatko, se oppisopimus. Te ette tunne asioita, suosittelen käyntejä noilla työpaikoilla kuulemassa niitä yrittäjiä, joitten kanssa asioista puhutaan. Pitää olla pohja, ennen kuin pääsee oppisopimukseen. Nyt te olette jyrsimässä sitä pohjaa. Minä en ymmärrä, miksi te ette tunne, miksi ette mene katsomaan, miten ne asiat toimivat.

Pitää ihmiset kouluttaa, pitää usein kouluttaa moneen kertaan elämän aikana, ja nyt te jyrsitte tätä pohjaa tässä omalla esiintymisellänne. Oppisopimusjärjestelmä on hyvä, vielä enemmän pitäisi panna resursseja kuin siinä nyt on, mutta ei se ole vaihtoehto tälle (Puhemies koputtaa) pe-rusammatilliselle kouluttamiselle.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonin ja muiden sosialidemokraattien edustajien puheenvuoroihin viitaten on pakko huomauttaa, että meillä on ollut kolme vaalikautta eli liki 12 vuotta sosialidemokraattinen työministeri. Sosiaalidemokraatit kantavat keskeisen vastuun siitä, että meillä on 300 000 työtöntä. Teille on ollut elintärkeää kantaa tätä salkkua, ja teidän pitää myöskin kantaa tästä vastuu. Meillä on yksinkertaisesti luutunut sosialidemokraattinen järjestelmä työllisyyspolitiikassa. Ja sen näkee jo tästä lyhyestä keskustelusta, että kun tulee pienikin muutosesitys, joka poikkeaa hiukan menneitten vuosien tyylistä, sosialidemokraatit nousevat heti ensimmäisinä pystyyn vastustamaan.

Kaikki kokoomuksen esittämät ehdotukset tämän asian osalta, nimenomaan työllisyyden osalta, lähtevät käytännöstä, käytännön kokemuksista. On moneen kertaan jo nähty, että ne toimivat hyvin, kuten esimerkiksi kotitalousvähennys. Minä haluan peräänkuuluttaa myöskin sitä, että ihan rehellisesti, (Puhemies koputtaa) sosialidemokraatit, kun haluatte kantaa salkkua, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) vastatkaa myöskin teoistanne.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamani kansanedustaja Perho, puhun teille. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme kaksi viikkoa sitten, että Ruotsissa on työllistetty lähes 50 000 vammaista. Haluan nähdä, kuinka monelta vammaiselta Ruotsin porvarit vievät työpaikan. Suomi on jäljessä tältä osin, valovuosien päässä siitä, miten sosialidemokraattinen Ruotsi on kohdellut vammaisia.

Olen itse vuosikausia koulutuspoliitikkona voimakkaasti ajanut sitä työvoimapoliittisen koulutuksen linjaa, että työvoimapoliittisen koulutuksen tulee olla aina moduuli tai ammatillisen tutkinnon osa. Tällä hetkellä työvoimapoliittisesta koulutuksesta 75 prosenttia on ammatilliseen tutkintoon tähtäävää.

Te puhutte tilanteesta, joka Suomessa oli kymmenen vuotta sitten laman rankimpien vuosien jälkeen. (Puhemies: Minuutti!) Kyllä se on lyhyt aika.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Jari Koskinen oli rehellinen, kun hän myönsi, että kokoomuksella ei ole vaihtoehtobudjettia. Tulot ovat virtuaalituloja, pääosin. Myös tämä sinänsä hyvin tärkeä alkoholiveron korotus tällä tavalla tehtynä, mitä kokoomus esittää, että ensi vuoden alusta tultaisiin vanhalle tasolle, johtaisi kyllä kokoomuslaisten ja muiden Tallinnan-matkojen rajuun kasvuun. Eli ei ole todellista pohjaa tältäkään osin.

Eläkepolitiikka on mielenkiintoinen näissä kokoomuksen aloitteissa. Kansaneläkkeiden osalta on muutamia pieniä tarkistuksia, mutta ei tasokorotusta kansaneläkkeisiin, joka nyt pitäisi kiireesti tehdä. Eli, ed. Vielma ja muut kokoomuslaiset, lopettakaa se kirjoittelu ja puhuminen eläkeläisten asioiden hoitamisesta, kun te ette esitä tässäkään juuri mitään ja teidän senioriohjelmassanne ei ole käytännössä yhtään mitään. (Puhemies: Minuutti!) Myös lapsilisät ollaan sitomassa vain heikoimpaan indeksiin. Olisi syytä sitoa ne parempaan tasoon.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus on useaan otteeseen kritisoinut työvoimapolitiikan välineitä samoin kuin vastikkeetonta työttömyysturvaa, vaikka semmoista ei ole edes olemassa. Kritiikkiä on syytä esittää, mutta ennen kaikkea siitä syystä, että toimet ovat jääneet puolitiehen. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyys- tai yhteiskuntatakuu ei takaa sitä olennaista eli työtä. Kuitenkin työ pitää parhaiten ihmiset yhteiskunnassa kiinni.

Ed. Häkämies olisi voinut matkustaa Ruotsin sijasta Tanskaan, jossa on tajuttu, että kohtuullinen perusturva ei ole mikään työllistymisen este. Jos ed. Häkämies haluaa esimerkin vastikkeettomasta tuesta, voin sen kyllä antaa. Se on matalapalkkatuki, 120 miljoonaa euroa vuodessa täysin vastikkeetta työnantajille ilman mitään työllistämisvelvoitetta, ja ei voida osoittaa, että olisi syntynyt sen tuen ansiosta yhtään uutta työpaikkaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin korjata ed. Lapintien mielipiteen siitä, että kotitalousvähennystä eivät pienituloiset voi käyttää, koska eilen Helsingin kotihoidon johtaja kertoi meille, että monet pientä eläkettä nauttivat helsinkiläiset käyttävät nimenomaan tätä vähennystä tilaten itselleen ikkunanpesua, siivousta, kauppapalveluja jne. Se on edullisempi heille kuin se, että he tilaisivat palvelun kunnalta, koska silloin heiltä vähennetään eläketulosta määrätty osa, niin että kyllä tämä on erittäin edullista toimintaa.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan kokoomukselle tästä esityksestä. Minusta tämä on hyvä viedä tuonne maakuntaan Pohjois-Karjalaan. Nimittäin meillä on nyt korkea työttömyysaste, ja siellä työvoimapoliittinen koulutus on aika tärkeässä asemassa, koska ei löydy tämmöisiä oppisopimuspaikkoja. Siinä mielessä 122 miljoonaa, mitä kokoomus esittää vähennettäväksi aktiivisesta työvoimapolitiikasta, minusta on erittäin hyvä asia, kun olette tämmöistä esittänyt, tulette ulos ennen vaaleja, jotta ei sitten vaalien jälkeen, koska nyt kerrotaan Joensuun torilla tosiasioita, mitä kokoomus aikoo tehdä. Siinä mielessä erittäin hyvä asia.

Mitään uuttahan ei tietysti voi odottaa. Tämä on sinällään aika hävytön ajatus työttömiä kohtaan, mutta mitä muuta voisi kokoomukselta odottaa, kun miettii aikaisempia aikoja. Siinä mielessä minusta tämä on myönteinen asia, jotta tällainen keskustelu on tästä aiheesta ja tuodaan julki etukäteen.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut ensin todeta ed. Tennilälle, joka ei kyllä enää ole paikalla, kun hän väitti, että me emme tunne niitä asioita, mitä siellä tapahtuu. Minä olen ainakin ollut vuosikausia opettajana työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Minä luulen kyllä, että tunnen sen paremmin kuin ed. Tennilä. Jos ed. Tennilä olisi ollut siellä opettajana, niin luulen, että jopa hänkin, vaikka katsoo punaisten silmälasien läpi, olisi ymmärtänyt, että ei sinne ihan kaikin paikoin veronmaksajien rahaa järkevällä tavalla käytetä.

Mutta nyt täytyy se asia korjata, että kokoomus ei ole romuttamassa tätä työvoimapoliittista koulutusta. Me olemme siirtämässä yhden kuudesosan siitä rahasta, mikä siihen käytetään, järkevämpiin ja paremmin työllistäviin kohteisiin. Tästä on kyse.

Lopuksi haluan vielä todeta ed. Urpilaiselle maahanmuuttajakysymyksestä. On tietysti niin, että on tiettyjä aloja, joilla maahanmuuttajan on pakko hallita suomi, että hän voi työllistyä, mutta on myöskin sellaisia tehtäviä, joissa voi olla jo työelämässä ja integroituu paremmin, kun pääsee työelämän kautta tähän yhteiskuntaan kiinni ja (Puhemies koputtaa) samanaikaisesti sitten opiskelee kieltä samalla. Ei aina ole niin.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus on tällä esityksellään ajamassa palvelualoille sellaista tilannetta, että siellä ihmiset eivät tule niillä palkoilla toimeen vaan sitten verorahoilla saavat hakea lisää toimeentulon jatketta.

Ed. Häkämies totesi, että julkiselle sektorille työllistäminen on ollut heikkoa. Niin onkin. Siellä on paljon tekemistä ja työtä on vanhustenhuollossa, kotipalvelussa vammaisille ja kouluilla, mutta te olette antanut nämä valtavat verohelpotukset tämän maan rikkaille ja samoiten hyvätuloisille ihmisille. Ei ole jäänyt kuntataloudelle palveluita, että ne voisivat peruspalvelut antaa kuntalaisille.

Ed. Gustafssonille sanon, kun hän kertoi, että Vanhasen hallitus on tuonut leipää työttömille: ettehän te ole antanut sentin senttiä työttömyyskorvauksiin neljän vuoden aikaan korotusta.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä pidennetystä ajasta.

Aloittaisin sillä, että ymmärrän hyvin, että ed. Räsänen haikailee Sauli Niinistön perään, varmaan moni muukin. Nimittäin viime vaalikaudella Sauli Niinistö oli usein tuolla lehterillä keskustelemassa, oppositio hallituksen kanssa väittelemässä. Hän arvosti eduskuntaa puheen paikkana. Mikä on hallituksen vastaus näille opposition aloitteille? Missä ovat hallituksen edustajat? Tämä on selvästikin hallituksen käsitys siitä, mikä on opposition merkitys suomalaisessa parlamentarismissa.

Mitä tulee sitten alkoholiverotukseen, kyllä, tuimme sitä kantaa, jonka Vanhasen hallitus esitti, mutta meillä on varaa ja kanttia myöskin myöntää, että kaikilta osin verotuksen alentaminen ei toiminut. Me tiedämme, että väkevien viinojen kulutus on kasvanut yli 20 prosenttia, me tiedämme kansanterveydelliset vaihtoehdot. Kyllä minusta pitää sitten myöskin rehellisesti tunnustaa, jos päätöksillä on menty vikaan, millä tavalla voitaisiin tehdä korjausliikkeitä. Sitä teemme tässä.

Kolmanneksi tämä työllisyysasia. Kyllä minua vähän ihmetyttää. Minä, totta kai, myönnän sen, että tällä vaalikaudella lähestulkoon päästään siihen 100 000 uuteen työpaikkaan. Hieno saavutus! Ehkä noin 80 000—90 000 toteutuu. Se on veropolitiikan ja se on suhdanteitten ansiota. Nämä ovat varmaan ne keskeiset syyt. Ensi vaalikaudella tavoite on entistäkin kovempi.

Mutta, edustajat Urpilainen ja Gustafsson, siitä huolimatta meillä on yli 300 000 ihmistä joko työttömänä tai työvoimapoliittisissa toimenpiteissä samaan aikaan, kun meillä on 50 000 avointa työpaikkaa. Kuka sanoo, että tältä osin työllisyyspolitiikkaa on hoidettu hyvin? Me olemme esittäneet oman vaihtoehtomme. Kertokaa, mikä siinä on vikana. Me haluamme työtä, me haluamme suunnata työvoimapoliittisia toimenpiteitä uudella tavalla. Me emme ole leikkaamassa niitä totaalisesti vaan suuntaamassa niin, että ihmiset saisivat töitä kurssien sijaan.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitetaan poissa olevista. Ed. Tennilä puhui näistä kursseista. Olen samaa mieltä kuin ed. Häkämies äsken, että työttömät tarvitsevat työtä eivätkä mitään kursseja.

Ed. Mustajärvi, joka näkyy olevan kuulolla, teidän luulisi ammattilaisena tietävän, että meillä todellakin on olemassa vastikkeeton työttömyysturva. Olen kokenut sitä itse puolitoista vuotta aikanaan. Ainoa vastike työttömyysturvasta oli, että täytyi käydä näyttämässä naamansa muutaman viikon välein siellä toimistossa. Mitään muuta hyötyä sieltä ei ollut.

Arvoisa puhemies! Koska pääministeri on antanut ohjeita medialle siitä, mitä toimittajat saavat kysellä ministereiltä, näyttää siltä, että näitten erinomaisten ed. Häkämiehen esittämien ehdotusten kuulijana ei ole yhtään ministeriä. Tuntuu siltä, kun tuonne tyhjään aitioon katsoo, että pääministeri on antanut ministereillensä ohjeen myöskin, että kansanedustajia ei tarvitse kuunnella.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! On hyvä, että kokoomus myöntää virheensä alkoholiveron osalta. Ihmettelen vaan, eikö sitä asiaa tutkittu silloin, kun hallitus esityksessään jo kertoi, että tulee tapahtumaan juuri se, mikä on tapahtunutkin, eli jopa kuolemat tulevat lisääntymään, lasten pahoinpitelyt ja huostaanotot, rattijuopumus. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sen sijaan ihmettelen kyllä tätä kotitalousvähennystä siinä mielessä, että ne köyhät eläkeläiset, jotka todella tarvitsisivat kotiapua, eivät kyllä tästä hyödy, vaan he tarvitsisivat nimenomaan kuntien tarjoamaa kotipalvelua, joka tulee heille kotiin ja pitää heistä huolta. Tällä hetkellä, kun tekin esitätte tuloveron alennusta enemmän ja enemmän, niin kunnilla on yhä vähemmän rahaa ja silloin sitä palvelua ei pysty käyttämään (Puhemies koputtaa). Omavastuu on 100 euroa, (Puhemies: Minuutti!) joka on iso raha vähätuloiselle, eikä pysty edes teettämään niin paljon töitä, että voisi (Puhemies koputtaa) tätä omavastuuta hyödyntää.

Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luulisi, että eduskunta voisi olla yksimielinen työvoimapoliittisesta koulutuksesta sen tähden, että se maksaa aika paljon. Kun ajatellaan, että ne, jotka ovat käyneet yhden pitkän työvoimapoliittisen koulutuksen eivätkä työllisty, he eivät ymmärrä, minkä tähden heidät uudestaan laitetaan kurssille. (Ed. Gustafsson: Vain puolet pääsee niistä, jotka haluaa!) — Ed. Gustafsson, te ette pidä työttömän puolia siinä, että heidän pitäisi saada kunnollista työvoimapoliittista koulutusta.

Mitä tulee sitten Noste-ohjelmaan, joka tuottaa tämmöistä valmistavaa koulutusta, on totta, että se on muuttunut maahanmuuttajakoulutukseksi, joka on hyvä asia. Mutta esimerkiksi kuluvana vuonna ainoastaan 65 prosenttia kuluu näistä rahoista. Nyt hallitus esittää jälleen uuden rahan Noste-ohjelmaan, kun samalla ei kuitenkaan muuteta sitä mahdollisuutta, että sitä voitaisiin käyttää vähän eri tavallakin, esimerkiksi liittää (Puhemies: Minuutti!) siihen oppisopimuskoulutus, jota me olemme vaatineet.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Häkämiehenkään kestokyky ei nyt ollut hirveän pitkä, hän poistui.

Vielä tähän työllisten kehitykseen: Myöskin asiantuntijat ovat todenneet valiokunnassa, että meillä on Suomessa tällä hetkellä noin 20 000 ulkomaista työntekijää, jotka eivät ole missään tilastoissa ja kirjoissa. Todellisuudessa hallitus menee komeasti sen 100 000 työpaikan yli. Tämäkin kannattaa ihan rehellisyyden nimissä todeta.

Enkä nyt malta olla toteamatta ed. Tuloselle, kun viittasitte tähän Noste-ohjelmaan: Olen ollut sitä itse valmistelemassa parlamentaarisessa aikuiskoulutustyöryhmässä, ja se on nimenomaan kohdennettu näille ihmisille, joilla ei ammatillista tutkintoa ole. Sen myötä 12 000 ihmistä nyt on osallistunut tähän Noste-ohjelmaan. (Puhemies koputtaa) Se ei ole määrällisesti vastannut tavoitteita, (Puhemies: Ed. Gustafsson, minuutti!) mutta se on erinomaisen tärkeä hanke.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poistuneelle ed. Häkämiehelle täytyy jälkikäteen vaikka kahden kesken kertoa, että mielestäni hän oli kohtuullisen kaksinaamainen äsken puhuessaan työttömistä ja siitä, että työnantajat eivät saa työvoimaa. Meillä on joukoittain ihmisiä pitkäaikaistyöttöminä, joitten kohdalla itse asiassa arki on sitä, että jostain syystä he eivät kelpaa tällä hetkellä työnantajille. Kyse saattaa olla mahdollisesti koulutuksen puutteesta.

Sitten haluaisin kysyä ed. Tuloselta: oletteko itse ollut koskaan työllistämiskoulutuksessa? Minä olen ollut elämäni aikana viisi kertaa pitkäaikaistyöttömyysjaksojeni aikana ja olen joka kerta työllistynyt niitten jälkeen. Ennen kuin täällä aletaan keskustella siitä, onko työllistämiskursseista jotakin hyötyä vai ei, toivoisin, että täällä ennen kaikkea käyttäisivät sellaiset ihmiset puheenvuoroja, joilla on edes jonkinlaista näppituntumaa asiaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, minkä takia ed. Gustafsson pitää niin huolta Ruotsin vammaisista ja pelkää, että uusi hallitus siellä tulee leikkaamaan. (Ed. Gustafsson: Kyllä ed. Kallis tietää!) — Ed. Gustafsson, teidän kannattaisi pitää ja kantaa huolta Suomen vammaisista ja tukea sitä esitystä, joka sisältyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin, joka parantaa Suomen vammaisten asemaa.

Sitten työllisyyskursseista. Ei pidä liioitella eikä pidä yleistää. Minä en ole työllisyyskursseilla käynyt. Olen tavannut kaksi henkilöä, jotka molemmat ihmettelivät, minkä takia työllisyyskursseilla järjestetään sauvakävelyä. Minäkin yllätyin, onko totta. Väittivät, että on totta. En epäile, että valehtelisivat. Siis ei pidä yleistää, yritetään saada työllisyyskurssit vielä tehokkaammiksi niin, että ne kurssilaiset todella työllistyisivät.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Sirnölle: Pyydän anteeksi. Kun olen ollut aina ylityöllistetty, niin käytän tämän puheenvuoron nyt.

Tämä kohdistuu ed. Tulosen äskeiseen puheenvuoroon, jossa työllisyyskoulutusta rusikoitte tosi rajusti. Minä olen ollut monen laitoksen, valtion laitoksen, ison laitoksen johtajana. Olemme työllistäneet satoja pitkäaikaistyöttömiä jopa sellaisissa tapauksissa, että 7—10 vuotta ovat olleet todella työttöminä, ja me olemme saaneet heidät jopa siihen kuntoon, että he ovat voineet saada valtion viran ja siitä lähteneet eläkkeelle. Elikkä minä olen oppinut yhden asian, että sitkeästi pitämällä vireyttä yllä kaikissa on toivoa. (Ed. Gustafsson: Hieno puhe!)

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteaisin ed. Vielmalle, että ei tämä sosialidemokraattinen työllisyyspolitiikka nyt täysin epäonnistunut ole, jos me kuitenkin olemme saaneet lähes 100 000 uutta työpaikkaa todellisuudessa luotua tällä vaalikaudella. Kannattaisi se kuitenkin muistaa.

Totta on se, mitä ed. Häkämies sanoi, että edelleen on työttömiä. Sen takia olenkin hieman pettynyt, että kokoomus ei esitä mitään uutta tuossa omassa varjobudjetissaan, vaan päinvastoin te ikään kuin siirrätte vain rahaa paikasta toiseen.

Vielä tästä valmentavasta työvoimapoliittisesta koulutuksesta: Meidän yhteiskunnassamme on ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, on pitkäaikaismielenterveyspotilaita ja päihteiden käyttäjiä. Näillä ihmisillä ei välttämättä ole valmiuksia siirtyä suoraan oppisopimuskoulutukseen, vaan he tarvitsevat valmentavaa koulutusta, joka antaa heille valmiuksia olla osana yhteiskuntaa ja osallistua jossain vaiheessa koulutukseen, joka tuo sen työpaikan, ja tästä te olette nyt leikkaamassa omassa varjobudjetissanne.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko sanoa, että ed. Rajala puhui jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Suomessa ei kerta kaikkiaan ole vastikkeetonta työttömyysturvaa eikä työmarkkinatukea. Päinvastoin velvoitteita on lisätty. Työttömyys on kokoaikaista työnhakua, siihen on olemassa selvät velvoitteet ja pakot. On velvollisuus vastaanottaa työtä, jos sitä on tarjolla ja työhönosoitus tehdään, tai osallistua toimenpitei-siin.

Esimerkiksi, jos työmarkkinatuella oleva kieltäytyy 500 päivän jälkeen toimenpiteistä, tuki lakkautetaan määräämättömäksi ajaksi. Tämän joutui tunnustamaan myöskin työministeriöstä valmisteleva virkamies silloin, kun työmarkkinatuki määräaikaistettiin. He ensin sanoivat, että kyse on vastikkeettoman työmarkkinatuen lakkauttamisesta, mutta joutuivat tunnustamaan myöhemmin sen, että tämmöiselle ideologiselle käsitteelle ei ole mitään perusteita, vaan työmarkkinatuki, niin kuin työttömyysturvakin, on aina vastikkeellista.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Urpilaiselle. Kun puhutaan työllisyydestä ja työttömyydestä, on aivan selvä valinta tehty tämän hallituksen toimesta. Te haluatte puhua pelkästään työllistämisestä, ettekä te halua puhua työttömyydestä ja työttömistä. Te haluatte puhua, että tulette saamaan liki 100 000 uutta työpaikkaa, mutta te jätätte kertomatta sen suuren ongelman, että meillä on työttömiä yli 300 000. Ja kun minä sanon, että vastuu työttömistä on sosialidemokraateilla, koska sosialidemokraateilla on ollut 12 vuotta työministerin salkku, minä kysyn: Mitä varten te haluatte sitä salkkua kantaa, jos te ette halua vähentää työttömiä? Mitä varten meillä on yli 300 000 työtöntä? Toistan: meillä on niitä sen vuoksi, että meillä on luutunut sosialidemokraattinen työllistämisjärjestelmä.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 1990-luvun lama ilmeisesti opetti työnantajat aika ronkeleiksi. On nimittäin hirveän hyviä ihmisiä tuolla työttömien joukossa, mutta kun se kaveri tai nainen menee hakemaan työnantajalta töitä, hänet leimataan heti luuseriksi, kun on ollut pitkään työttömänä. Siinä olisi nimittäin kokoomuksella ilmeisesti aika paljon vielä työnantajia, ainakin äänestäjissä on aika paljon työnantajia. Viekää nyt sinne semmoista sanomaa, että he ovat hyviä ihmisiä. Niin kuin ed. Erkki Pulliainen tuossa totesi, hän on tehnyt hyvää työtä, kun on nostanut ylös sieltä yliopistolta näitä ihmisiä. Se on hyvä esimerkki.

Mutta sitten siitä työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Ed. Tulonen totesi, että siinä niin kuin lähes nollataan koko työvoimapoliittinen koulutus. Itse minä olen käynyt kolme kurssia ja todennäköisesti en olisi eduskunnassa, jos en olisi saanut siellä niitä valmiuksia ja esiintymistaitoja ja kaikkea. Ne ovat olleet kaikki tarpeellisia. Opin hitsaamaan, opin työstämään puuta ja (Puhemies koputtaa) korjaamaan koneita ja (Puhemies koputtaa) puhumaankin ilmeisesti jollakin tavalla siellä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllistämisessä on aina syytä muistaa se, että työnantaja ottaa työntekijän palvelukseensa. Työtön ei voi mennä työhön, jos ei työnantaja ota häntä palvelukseen. Se on se lähtökohta. Työnantaja ottaa yleensä tietenkin tarpeeseensa.

Mutta tästä kokoomuksen niin sanotusta vaihtoehtobudjetista tai mikä tämä nyt onkaan: kovasti kevyt tämä on pienituloisille. Tämä on todella kevyt. Ei ole kansaneläkkeen tasokorotusta, ja lapsilisiäkin ehditään korottaa indeksitarkistuksella vasta vuonna 2008. Pitkä on aika odottaa pienituloisilla ihmisillä. Ja ihmettelen niitä kirjoituksia, mitä kokoomuslaiset kansanedustajat kirjoittavat yleisönosastoihin lapsiperheiden ahdingosta. Te ette kumminkaan käytännössä esitä mitään. Vuonna 2008 vasta ensimmäinen korotus. Samoin eläkeasia. Se on lähes täydellisesti unohdettu. Ei minkäänlaista esitystä tasokorotukseen. Arvostelitte kyllä kunniakkaasti hallituksen viiden euron tasokorotusta, joka oli kelvottoman pieni, mutta itse ette esitä mitään. (Puhemies koputtaa) Tämä on todella erikoista.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kokoomus on esittänyt, että niihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka työministeriön omien ja Vattin tutkimusten mukaan ovat osoittautuneet tehottomiksi, suunnattuja resursseja suunnattaisiin niin, että ihmiset saisivat työpaikkoja tai tehtäisiin sellaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat.

Tämä esitys on järkevä. Olen varma, että valtaosa suomalaisista on samaa mieltä kokoomuksen kanssa. Minkä takia te ette halua keskustella siitä, niistä tuloksista, jotka työministeriön tutkimuksista tulevat? Normaalia toimintaa on se, että arvioidaan toimintaa. Minkä takia te vaikenette, peittelette? Mitä pahaa työttömät ihmiset ovat teille tehneet? Eivätkö he ansaitse tehokkaita kursseja ja aitoja työpaikkoja?

Ihmettelen syvästi, ed. Gustafssonia, ihmettelen myöskin vasemmistoliittoa. Ei tässä ole, ed. Sirnö, kysymys näppituntumasta, vaan tutkimustiedosta. Kokoomus käyttää tutkimustietoa päätöksensä pohjana, ja kyllä sanon, että lähihistoria (Puhemies koputtaa) on osoittanut, että kaikki ne asiat, (Puhemies: Minuutti!) joita vasemmisto on vahvemmin vastustanut työllisyyden hoidossa, ovat osoittautuneet kaikkein tehokkaimmiksi keinoiksi. (Puhemies koputtaa: Minuutti!) Veronalennukset ja kotitalousvähennys ovat osoitus tästä, että te olitte tässäkin väärässä, ed. Gustafsson.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lapintie ei millään halua uskoa sitä, että kotitalousvähennys voi olla joskus edullisempi siivoustyössä, ikkunanpesussa, kauppapalveluissa kuin kunnan antama palvelu. Kunta joutuu veloittamaan enemmän tästä palvelusta, koska se on keskimääräinen hinta. Eli eläkkeestä menee enemmän pois silloin. Tämä tästä.

Kuntatalous tulee ensi vuonnakin olemaan alijäämäinen ja harkinnanvaraista avustusta hakee yli 200 kuntaa. Kun pahasti alijäämäisiltä kunnilta on kysytty, millä ne yrittävät tasapainottaa taloutensa, ne ovat vastanneet: myymällä omaisuutta, taksoja ja maksuja korottamalla ja kunnallisveroprosenttia nostamalla. Lisäksi suljetaan kouluja, kirjastoja tai yöpäivystys lopetetaan terveyskeskuksissa. Kuntatalouden tila ei suinkaan ole niin ruusuinen kuin hallitus lupaa.

Muun muassa niin sanottu sosiaalipaketti, johon kuuluvat perhehoitajat, omaishoidon lisäys, vammaisten päivätoiminta ja erityislastentarhanopettajien lisääminen, maksaa minimissään 51 miljoonaa euroa kunnille. Valtion toimenpiteet kattavat siitä vain 18 miljoonaa, joten kuntien maksettavaksi jää 33 miljoonaa euroa ylimääräisiä kustannuksia kaikista niistä laeista, jotka me tulemme luultavasti hyväksymään tänä syksynä. Tämän vuoksi kokoomus ehdottaa muun muassa kuntien valtionosuuksiin terveydenhuollon momentille 25 miljoonaa lisäystä asiaan n:o 13.

Merkittävimpiä muutoksia kokoomuksen tulopuolen budjetissa on väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttaminen samalle tasolle kuin se oli ennen verouudistusta. Tällä valtion arvioidaan keräävän 80 miljoonaa euroa lisää tuloja. Tätä ovat esittäneet monet muutkin puolueet, myös hallitukseen kuuluvat kansanedustajat. Väkevien alkoholijuomien veronalennus vuoden 2004 keväällä oli suurin terveyspoliittinen virhe, jonka tämä eduskunta on tehnyt. Perusteluissa vedottiin muun muassa siihen, että Suomen alkoholipolitiikka saataisiin samalle tasolle kuin Virossa ja Keski-Euroopassa, yritetään siis estää tuontia Virosta. Tämä arvio osoittautui täysin vääräksi, koska etyylialkoholin verotus on alennuksenkin jälkeen Suomessa kuusinkertainen Viroon verrattuna, joten tämä toimenpide ei johtanut yhtään mihinkään. Kun kossupullon alkoholivero puolitettiin toissa keväänä, oli seurauksena se, että suomalainen menee Alkoon, juo pullon sen jälkeen, tulee äkkiarvaamatta kovaan humalaan, hakkaa vaimonsa, lapsensa ja koiransa. Hän aiheuttaa kaikenmoista häiriötä, suuria terveydenhuollon kustannuksia ja lopulta kuolee muutaman vuoden sisällä alkoholin yliannostukseen tai vakaviin alkoholisairauksiin.

Myös ravintolat ovat kärsineet alkoholiveroalesta, koska tilastoitu ravintola-anniskelu on pudonnut 20 prosentista 13 prosenttiin alkoholin kokonaiskulutuksesta. Kun suomalainen siis juo kossua kotona ja menee ravintolaan vain kaljalle, niin ravintolamyynti vähenee ja myös alan työllisyys heikkenee.

Alkoholin välittömiä haittoja osoittavat muun muassa Stakesin laskemat kustannukset: 933 miljoonaa euroa ovat maksaneet alkoholihaitat meille viime vuonna eli lähes miljardi euroa. Tästä terveydenhuollon kustannuksia oli vajaat 200 miljoonaa ja sosiaalihuollon kustannuksia 150 miljoonaa. Niin kuin päihdeprofessori Mikko Salaspuro sanoi meille sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pari vuotta sitten: suomalainen juo niin kauan kuin hänen rahansa riittävät. Kun alkoholi tulee halvemmaksi, sitä juodaan enemmän. Nyt on siis korkea aika nostaa väkevien alkoholijuomien verotus entiselle tasolleen, jolloin valtion verotulot lisääntyvät ja alkoholihaitat toivottavasti vähenevät. Toivottavaa vaan on, että korotus ei nyt tulisi liian myöhään.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi muutama sana tästä värikkäästä käydystä keskustelusta. Ed. Sirnö, joka ei enää ole salissa, esitti väitteen, että kokoomus haluaisi tarkoituksellisesti pitää yllä korkeata työttömyyttä, jotta työntekijän etuja voisi polkea. Mielestäni tämä väite oli sekä pöyristyttävä että loukkaava. On varsin ikävää, niin kuin tässä keskustelussa muutenkin kävi ilmi, että muut edustajat ottavat oikeudekseen tulkita tämän meidän ehdotuksemme aivan väärällä tavalla. Emme me ole kokonaan lopettamassa valmentavaa työvoimakoulutusta. Emme me ole lopettamassa työvoimapoliittista koulutusta, vaan me haluamme nostaa näiden toimenpiteiden laatua, kohdentaa toimenpiteitä tehokkaammin. Ja mitä tulee esimerkiksi maahanmuuttajien koulutukseen tai vammaisten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, niin nämähän ovat erittäin tärkeitä ja ovat nimenomaan räätälöintiä, yksilöllistä ohjausta sekä suunnitelmia ja koulutusta vaativia asioita.

Pari Sosiaaliturva-lehteä sitten oli artikkeli vammaisten työllistymismahdollisuuksista ja siellä kritiikin kärki osui nimenomaan työvoimahallintoon, siihen, ettei siellä ole riittävästi asiantuntemusta eikä paneutumista vammaisten työllistämiseen, vaan asenne on valitettavasti passiivinen ja sellainen, että tämän ryhmän kanssa ei oikein uskota tuloksia saatavan. Eli tämä keskustelu oli aivan liian mustavalkoista.

Sitten otan meidän budjettikokonaisuuksistamme kaksi lakialoitetta esille.

Toinen koskee sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Jo toisena vuonna peräkkäin hallitus esittää eduskunnalle, että hoitotakuun toteuttamiseen aikanaan sovittuja määrärahoja vähennetään 25 miljoonalla eurolla luvatusta. Tänä päivänäkään hoitotakuu ei vielä kaikilta osin toteudu tyydyttävästi, ja tiedämme, että jonotus maksaa. Se maksaa yhteiskunnalle, se maksaa Kelalle sairauspäivärahojen muodossa, ja usein myöskin kuntoutuminen hidastuu, mikäli jonossa odottaminen pitenee. Eli kokonaistaloudellista on, että pystymme jonotusaikoja vielä lyhentämään. Tähän tarvitaan riihikuivia euroja. Siksi täällä esitetään valtionosuuksiin ensi vuodelle tämä vähennetty 25 miljoonaa hoitotakuun toteuttamiseen.

Toinen aloite, jonka haluan lyhyesti esitellä, koskee kansaneläkelain muuttamista ja eläkkeensaajien hoitotukea, korotettua hoitotukea sekä erityishoitotukea. Hallitus esitti ja eduskunta on käsitellyt esityksen, jossa erityishoitotukea nostettiin ja nostetaan 15 eurolla kuukaudessa. Meidän ehdotuksessamme kaikissa kolmessa luokassa nostettaisiin kansaneläkettä 20 eurolla kuukaudessa, ja tämä nimenomaan siitä syystä, että korotus kohdentuisi paljon sairastaviin, niihin ihmisiin, joilla toimintakyky on alentunut ja joiden joukossa on runsaasti pelkkää kansaneläkettä tai hyvin pientä eläkettä saavia, enimmäkseen ikääntyneitä tai jo hyvin iäkkäitä naisia.

Nämä molemmat ehdotukset tähtäävät siihen, että niille, jotka ovat terveyspalvelujen tarpeessa, palvelujen saatavuus olisi helpompaa ja ne, joilla on paljon terveydenhuollon menoja, saisivat taloudellista helpotusta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Nostan muutaman kokoomuksen kokonaisesitykseen liittyvän esityksen, joista yksi keskeinen asia on lapsilisien sitominen indeksiin.

Eduskunta on käynyt usean keskustelun lasten ja nuorten hyvinvoinnista, perheiden toimeentulosta, ja jotakuinkin kaikissa keskusteluissa, kuten lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisesta selonteosta käydyssä keskustelussa, on nostettu esille lapsilisien sitominen indeksiin. Viime vaalikaudella eduskunta teki siitä yksimielisen lausuman. Silloin viimeistään ajateltiin, että asia tulee hallitusohjelmaan ja seuraavalla vaalikaudella lapsilisät sidotaan indeksiin. Todella suuri pettymys oli, että tätä ei tullut hallitusohjelmaan. Tällä vaalikaudella useissa valiokunnissa on kuunneltu asiantuntijoita. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät järjestöt ovat vahvasti nostaneet yhtenä ensimmäisistä tavoitteista esiin sen, että lapsilisät pitäisi sitoa indeksiin. Siinä mielessä kovin kummastuttaa, että tämä asia ei ole mahtunut hallituksen listalle.

Köyhyyspaketissa tuli monia korotuksia. Moneen paikkaan laitettiin rahaa, ja silti lapsilisien sitominen indeksiin ei siihen mahtunut. Tämä on kovin kummallista. Kokoomus pitää tätä tavoitetta kovin tärkeänä. Olemme huolestuneet lapsiperheiden toimeentulosta ja esitämme, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin, jotta lapsilisien reaaliarvon säilyminen voitaisiin turvata. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että todellakin lapsiperheiden köyhyysongelmat ovat lisääntyneet, erityisesti niiden perheiden, joissa on paljon lapsia, monilapsisten perheiden, yksinhuoltajaperheiden, pienten alle 3-vuotiaitten lasten perheiden. Me olemme tehneet hyvin maltillisen, hyvin tasapainotetun kokonaisuuden. Kuten Stakesin ja muiden tutkimuslaitosten asiantuntijat ovat todenneet, tämä olisi erittäin tehokas toimenpide, täsmätoimenpide, jolla helpotettaisiin lapsiperheiden asemaa, turvattaisiin lapsilisän reaaliarvon säilyminen. Toivon todella, että tämä meidän esityksemme saa eduskunnassa tukea. Todella on tärkeää, että lapsilisän arvo säilyisi niin, että se todellakin korvaisi lapsesta aiheutuvia kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on ollut pitkään tärkeä tavoite. On hyvä, että perhevapaauudistuspaketti on tullut eduskuntaan. Voi sanoa, että hallituksen esityksessä otetaan monia askelia eteenpäin vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Mutta täytyy myöskin sanoa, että se on monin tavoin riittämätön ja tuo esitys vaatii korjausta.

Kokoomus on tehnyt tästä lakialoitteen, ja siinä äitiysrahan tasoa nostetaan 100 prosenttiin 72 ensimmäisen päivän osalta ja samoin siinä esitetään, että työnantajalle korvattaisiin sataprosenttisesti työntekijän äitiysloman ajalta työehtosopimusten mukaan maksettava palkka. Tämä korotus parantaisi hallituksen esitystä enemmän niin äidin asemaa kuin niiden yritysten asemaa, jotka maksavat äitiysvapaalla oleville työntekijöilleen täyttä palkkaa.

Arvoisa puhemies! Se tavoite, että perheet jakaisivat nykyistä enemmän lastenhoitoa, on erittäin kannatettava, ja erittäin tervetullut on tähän perhevapaauudistukseen sisältyvä isäkuukauden joustavoittaminen. Se on hyvä asia, mutta sen sijaan tasa-arvoministeri Haataisen hellimä ajatus, että miehille maksettaisiin lastenhoidostakin enemmän, sitä esitystä ei millään tavalla voi hyväksyä.

Tässä esityksessä isiä houkutellaan jäämään vanhempainvapaalle maksamalla heille suurempaa vanhempainrahaa kuin äideille. Tämä esitys, että isät saisivat korkeampaa vanhempainrahaa kuin naiset, on kaikkien periaatteiden vastainen. Me olemme pitkään tehneet suomalaisessa yhteiskunnassa työtä, että samasta työstä maksettaisiin sama palkka. Jos hoitaa lasta kotona isä tai äiti, niin meidän pitäisi eduskunnassa arvottaa sitä saman vertaiseksi. Siksi me emme tätä esitystä hyväksy. Tämä tavoite on hyvä, että jaettaisiin vastuuta, mutta keino on kestämätön ja tasa-arvon vastainen. Kyllä kysynkin, minkä takia miesten pitäisi saada hallituksen mielestä, hallituspuolueiden mielestä, parempaa korvausta kuin naiset jäädessään kotiin hoitamaan perheen yhteisiä lapsia ja mihin perustuu uskomus, että tämä esitys, että korotetaan isien vanhempainrahaa, juuri muuttaisi asenteissa ja työpaikoilla olevissa rakenteissa olevat esteet. Kuten tuossa sanoin, sama palkka samasta työstä on ollut yhteiskunnan pitkään ajama tavoite. Jos eduskunta hyväksyisi tämän isien paremman vanhempainrahan, niin silloinhan se hyväksyisi samalla sen periaatteen, että on aivan oikein maksaa miehille parempaa palkkaa samasta työstä.

Ministeri Haatainen on julkisuudessa perustellut tätä suurempaa päivärahaa sillä, että taloudelliset seikat ovat este miesten jäämiselle vanhempainvapaalle. Hieman ihmettelen tätä perustetta. Onko ministeri Haataiselta jäänyt huomaamatta, että varsin monelle naiselle juuri taloudelliset seikat ovat vähintäänkin yhtä vaikeita, yhtä paljon pohdittavaa aiheuttavia? Moni nainen siirtää lasten hankkimista tai jättää sen kokonaan taloudellisista syistä. Me tiedämme, että pätkätyöt ja matalapalkat ovat yhä etenkin naisten kiusa. Tämä esitys ihmetyttää myöskin siksi, että ei ole missään nimessä itsestäänselvyys, että mies tienaisi aina naista enemmän. Eli tämä tasa-arvoministeri Haataisen esitys on monin tavoin kummallinen.

Siksi kokoomus esittääkin, että tämä hallituksen varaama korotusvara vanhempainrahaan on tervetullut, mutta me jakaisimme sen sillä tavalla, että perheet saavat tämän korotuksen, käyttää sitä sitten isä tai äiti.

Ministeri Haatainen on myös puolustanut esitystään sillä, että äitiysraha nousee, mutta tämä perustelu nyt ei pidä millään tavalla. Äitiysrahaa voi käyttää vain äiti, ja se on hyvä, että sitä korotetaan. Kokoomus toivottaa sen tervetulleeksi, mutta ei sillä voi perustella sitä, että isille maksettaisiin korkeampaa vanhempainrahaa. Eli hänen perusteluissaan ei kyllä tässä ole mitään logiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Isäkuukausi on tervetullut. Äitiysrahan tasokorotus on tervetullut. Vanhempainrahaa tulee korottaa niin, että sen saa perhe, käyttää sitä kumpi tahansa. Haataisen esitys on senkin takia kovin kummallinen, että tämä vanhempainrahan korotus ei tulisi yksinhuoltajaperheille, niitäkin on, ja ennen kaikkea esimerkiksi adoptioperheet jäisivät täysin vaille vanhempainrahan korotusta. Eli toivon todella, että eduskunta ottaa tämän mallin, jonka kokoomus on esittänyt. Se olisi tasavertaisempi ja erilaisten perheiden kannalta parempi. Toivon, että kaikin muin tavoin edistämme sitä, että vanhemmat tasavertaisesti vastaavat lasten hoidosta, mutta toivon, että ei oteta käyttöön näin epätasa-arvoisia keinoja, kuten tasa-arvoministeri Tuula Haatainen ikävä kyllä on eduskunnalle esittänyt. Toivon, että eduskunta ei niitä hyväksy.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt vuoden 2007 talousarvioesitystä koskevan talousarvioaloitteen väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttamisesta vuonna 2004 toteutettua alkoholiverouudistusta edeltäneelle tasolle. Muutoksella tavoitellaan väkevien alkoholijuomien kulutuksen ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen sekä muiden yhteiskunnan kannalta ei-toivottavien haittavaikutuksien vähentämistä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö tuki vaalikauden alussa eduskunnan käsittelyssä ollutta hallituksen esitystä alkoholiverotuksen uudistamisesta. Uudistuksella poistettiin ne rajoitteet, joita Suomi oli saanut soveltaa järjestelmädirektiivin muutosdirektiivin perusteella vuoden 2003 loppuun saakka, ja siirryttiin noudattamaan sisämarkkinoita koskevia yleisiä periaatteita valmisteverotuksessa matkustajatuomisten osalta. Tavoitteena oli alkoholijuomien verotuksen sopeuttaminen sellaiselle tasolle, joka huomioi Suomen korkean vero- ja hintatason verrattuna niin Keski-Eurooppaan kuin EU:n uusiinkin jäsenmaihin sekä erityisesti Viroon. Esityksessä pyrittiin sellaisen veromallin löytämiseen, jossa huomioitaisiin sekä alkoholiverotuksen tason terveysvaikutukset että sen vaikutukset verokertymään.

Alkoholiverotuksen uudistuksen myötä väkevien alkoholijuomien suhteellinen hintataso laski merkittävästi. Uudistusta tehtäessä tavoitteena oli löytää sellainen veromalli, jossa veropohjan menettämisen uhkaan vastattaisiin sillä tavoin mitoitetuin veronalennuksin, että veropohja säilyisi mahdollisimman hyvin Suomessa ja että suomalaiset hankkisivat joka tapauksessa lisääntyvään alkoholin kulutukseensa Suomessa verotettuja tuotteita. Hallituksen esityksen n:o 80/2003 perustelujen mukaan verojen alennukset pyrittiin mallissa mitoittamaan siten, että niiden seurauksena alkoholin kokonaiskulutus ei kasvaisi oleellisesti enempään kuin se kasvaisi tilanteessa, jossa veroja ei alennettaisi lainkaan. Veronalennuksella onnistuttiinkin ehkäisemään viinaralli Virosta, mutta samalla kotimainen alkoholin kokonaiskulutus ja sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haittavaikutukset kasvoivat merkittävästi.

Veronalennuksen jälkeiset alkoholihaitat ovat nyt nähtävissä. Verotuksen keventäminen on johtanut väkevien alkoholijuomien kulutuksen kasvuun mietojen juomien kulutuksen kasvaessa samanaikaisesti vain hieman, osin jopa vähentyessä. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2005 kulutimme kokonaiskulutuksen mukaan laskettuna keskimäärin 55 puolen litran Koskenkorva-pulloa henkilöä kohden. Väkevien juomien kulutus oli vuonna 2005 lähes viidenneksen korkeampi kuin vuonna 2003.

Samanaikaisesti alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt noin 8 prosenttia. Tutkijoiden mukaan tämä kertoo suurkuluttajien ainoastaan lisänneen juomistaan. Tämä on johtanut siihen, että katkaisuun, hoitoon ja erilaisiin psykososiaalisiin tukipalveluihin hakeutuvat asiakkaat ovat huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin. Myös nuorten alkoholinkäytön vuoksi tukea hakevien päihdeasiakkaiden määrä on kasvussa. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuoli vuonna 2004 lähes 1 900 ihmistä, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2003. Alkoholi oli joka kolmannen keski-iässä kuolleen miehen kuolinsyy.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kuten A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto, ovat pitäneet tehokkaimpana alkoholipoliittisena keinona korotusta väkevien alkoholijuomien valmisteveroon. Alkoholiverotuksen keventäminen vuoden 2004 alusta painottui aiemmista kevennyksistä poiketen väkeviin alkoholijuomiin. Tällöin poikettiin eurooppalaisesta linjasta, jonka mukaan mietoja alkoholijuomia, kuten olutta ja viiniä, suositaan verotuksessa. Nykytiedon ja veronkevennyksen havaittavissa olevien vaikutusten valossa tämä valittu linja on virheellinen. Tämän vuoksi esitämme väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttamista takaisin vuoden 2003 verotasolle.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin tästä kokoomuksen lakialoite-, talousarvioaloitenipusta nostaa vain yhden asian omassa puheenvuorossani esiin elikkä tässä salissa hyvin useasti esiin tulleen opintotuen, opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamisen. Edelliset puhujat myös kiinnittivät huomiota tähän asiaan, ja minun mielestäni nyt on se hetki, jolloin jotain olisi tehtävä opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseksi. Itse asiassa Vanhasen hallitus on omassa hallitusohjelmassaan myös sitoutunut siihen, että opiskelijoitten opintososiaalista asemaa parannetaan siten, että täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista, mutta valitettavasti viime viikolla saimme kuulla tässä salissa, että tämä hallitus ei sen suhteen tule tekemään mitään.

Liian usein olemme keskustelleet siitä, mitä edelliset hallitukset ovat tehneet, ja moneen kertaan olen tässä käynyt kertomassa sen, että vuosien aikana on pienin paloin opintotukijärjestelmää kehitetty, mutta valitettavasti vaan valtion taloudellinen asema on ollut vuosia sen laatuinen, että mihinkään suuriin remontteihin ei ole kyetty.

Silloin kun tämä hallitus aloitti toimintansa, opintotuesta vastaava ministeri kertoi, että on tulossa suuri opintotukijärjestelmän uudistus, jossa tullaan toteuttamaan tämä hallitusohjelman kirjain. Kun sitten vihdoin tämä uudistus tähän saliin tuotiin, niin tosiasia oli se, että ainoastaan opintolainaa korotettiin ja luotiin tämä verovähennysjärjestelmä, jonka jo kokoomus oli aiemmin julkisuuteen tuonut, että se elementti, jolla voitaisiin kannustaa opiskelijoita nostamaan lainaa, voisi olla verovähennysjärjestelmä. Meidän esittämämme malli on kuitenkin huomattavasti parempi kuin hallituksen, koska meillä ei ole omavastuuosuutta ja lähdemme siitä, että puolet nostetusta lainasta voisi kymmenen vuotta opintojen päättämisen jälkeen vähentää verosta. Uskoisin, että ne, jotka harkitsevat lainanottoa, kokevat tämän hyvin kannustavana. Valitettavasti tämä uudistus, jonka silloinen ministeri Karpela toi tähän saliin, ei ilmeisesti ole lisännyt lainannostoa. Tällä hetkellä keskimäärin 40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista nostaa lainaa ja lainan määrä on vähän yli 5 000 euroa. Korkea omavastuuosuus tässä tällä hetkellä voimassa olevassa järjestelmässä takaa sen, että se ei todellakaan kannusta lainannostoon.

Tästä kokoomuksen opintotukimallista haluaisin nostaa joitakin asioita esille, joita tässä syksyn keskustelussa julkisuudessakin on tullut esiin, ja haluaisin korostaa sitä, että me olemme pyrkineet pohtimaan tätä myös vähän syvemmältä kuin pelkästään siitä näkökulmasta, että nostamme opintorahan tasoa. Olemme sitä mieltä, että opintorahan tasoa pitää nostaa, ja itse asiassa opiskelijat ovat vaatineet tätä 15:tä prosenttia, joka on noin 41 euroa kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan korkeakouluopiskelijoille se olisi 2 255 euroa enemmän.

Meidän mallissamme painotus on hieman erilainen, mutta täytyy huomioida se, arvoisat edustajatoverit, että me tarjoamme opiskelijoille 3 480 euroa enemmän opintorahaa. Olemme painottaneet tätä järjestelmän sisällä niin, että 30 ensimmäiselle kuukaudelle — nyt kun olemme siirtymässä tähän Bolognan-mallin mukaiseen kandi- ja maisterintutkintojärjestelmään, lähdemme siitä, että periaatteessa kandin tutkinnon voisi suorittaa opiskelemalla täysipäiväisesti — esitämme 91 euron korotusta opintorahaan, kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Olemme sitä mieltä myös, että silloin yhteiskunnalla on oikeus olettaa, että opiskelijat saavat opintoja edistymään ja kolmen täysipäiväisen vuoden kuluessa varmasti opinnot ovat jo kohtuullisen pitkällä. Lähdemme siitä, että ne kaksi viimeistä vuotta opintorahan taso on matalampi, mutta silloin meillä on tämä kannustava laina- ja verovähennysmalli, joka mahdollistaa sen, että jos haluaa vielä edelleenkin täysipäiväisesti opiskella ilman että käy töissä, niin voi sitten sitä lainaa nostaa, jolloin sitten yhteiskunta tulee tällä 50 prosentilla vastaan.

Mallissamme esitämme myös tulorajojen nostoa. Tiedetään, että tänä päivänä hyvin moni opiskelija käy työssä, ja mielestämme se on ihan hyvä asia. Tietysti täytyy jossakin vaiheessa miettiä, kannattaako viittä vuotta olla siellä Hesburgerin kassalla vai voiko sitten tosiaankin sen jälkeen, kun on päässyt opintoihin kunnolla käsiksi ja opintoviikkojakin on takanapäin, hakeutua sellaiseen työhön, joka vastaisi opiskelualaa.

Eli olemme omassa mallissamme halunneet pohtia tätä kokonaisuutta, mikä on se keino, jolla saisimme vauhtia opintoihin ja tätä kautta myös sitten opiskeluaikoja lyhennettyä, ja todellakin kannattaa muistaa se, että meidän mallissamme kuitenkin tämä opintorahan määrä on yli 1 000 euroa enemmän kuin tässä 15 prosentin tasaisessa korotuksessa. Mielestäni, jos aidosti halutaan, että opiskelijat voivat opiskella täysipäiväisesti, 15 prosenttia ei riitä siihen. Se on 41 euroa lisää tämän päivän tasoon, tarkoittaa noin 300 euroa kuukaudessa, ja siihen sitten asumislisä, niin että kyllä se on edelleenkin hyvin alhainen taso ja suurin osa opiskelijoista edelleenkin joutuu käymään töissä taikka nostamaan lainaa. Eli me uskomme mallimme dynaamisuuteen ja siihen, että se kannustaa lyhyempiin opiskeluaikoihin.

Julkisuudessa haluttiin, tietoisesti varmasti, tuoda väärä kuva meidän mallistamme sillä, että kerrottiin, että yhteenlaskettuna, kun lasketaan lainan osuus, opintorahan osuus ja asumistuen osuus, meidän mallissamme kokonaismäärä on 10 euroa vähemmän kuin tällä hetkellä olemassa olevassa järjestelmässä. Näin on. Se on ihan tosiasia, mutta täytyy muistaa, että meidän mallissamme on huomattavasti enemmän opintorahaa, ja jos opiskelijoilta kysytään, haluatteko 760 euroa niin, että on huomattavasti enemmän opintolainaa, vai 750 euroa niin, että on huomattavasti enemmän opintorahaa, selvästi opintorahapainotteinen tuki, niin kyllä minä uskon, että opiskelijat valitsevat sen mallin, jossa opintorahan taso on huomattavasti korkeampi.

Mutta kaikista tärkeintä, arvoisa puhemies, meidän talousarvioaloitteessamme on se, että kokoomus on sitoutunut siihen, että noin 60—70 miljoonaa löytyy rahaa opiskelijoitten opintososiaalisen aseman parantamiseksi. Jos ei löydy ensi vuoden budjettiin, löytyy sitten siinä hallituksessa, jossa kokoomus on yhtenä osapuolena, ja tämä on minun mielestäni se tärkeä signaali. Hallituspuolueiden kansanedustajien ei kauheasti kannata täällä salissa olla moittimassa opposition esityksiä, kun hallitus aidosti on lisäämässä nolla euroa. Nyt on kysymys siitä, kuinka paljon sitten eduskunnasta löytyy voimaa ja tahtoa siihen, että eduskunta parantaa opintososiaalista asemaa. Epäilen, että se opintososiaalinen asema ei parane opintorahan korotuksella. Siihen voi löytyä tulorajojen korotusta tai ehkä asumislisän rajan nostamista, mutta opintorahan osalta ilmeisesti tulos on täysi nolla, niin että siinä mielessä kyllä hallituspuolueiden kansanedustajat väittäessään, että tämä hallitus opintososiaalista asemaa parantaa, puhuvat vastoin parempaa tietoa.

Marjukka Karttunen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nostan tässä myös esiin muutaman kokoomuksen talousarvioaloitteista, ensinnäkin nämä lapsilisät, joiden tasoa ei vieläkään ole sidottu indeksiin, vaikka köyhyys nimenomaan on suurta perheissä, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia, ja erityisesti monilapsisissa perheissä. Yhden vanhemman perheiden käytössä olevat tulot eivät ole nousseet yleisen tulotason mukana, vaan ovat esimerkiksi vuosina 2000—2001 tulonjakotilaston mukaan laskeneet 2 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Nimenomaan lapsilisien tarkoitus on korvata perheille lapsista aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Hyvin harvalla perheellä on varaa laittaa lapsilisiä jonnekin lasten opiskelurahastoihin tai ties mihin, vaan lapsilisät menevät ihan niihin kurahaalari- ja kumisaapas- ostoksiin eli todelliseen tarpeeseen. Ihmettelenkin suuresti, ettei hallitus ole hoitanut tätä asiaa, lapsilisien sitomista indeksiin, vaikka koko harmaantuva Suomi tarvitsee kipeästi vauvoja ja vaikka eduskunta on useaan otteeseen yksimielisesti hyväksynyt lausuman lapsilisien indeksiin sitomisesta. Sitä varten kokoomus esittää tätä asiaa omassa aloitteessaan.

Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ajatellaan, että kun yksilö opiskelee mahdollisimman kauas ja korkealle, siitä seuraa se, että on hyvä palkka ja pysyvä työ, mutta kun se ei nykyään enää välttämättä ole näin. Akateeminen työttömyyskin on ihan tätä päivää, ja se ei välttämättä enää ole yksilön etu, että opiskelee kauan ja pitkään, vaan se on ehkä useasti enemmänkin yhteiskunnan etu, ja se ei ole enää totta, että kouluttautumalla pärjää. Näyttää siis siltä, että hallitus katsoo opiskelijat tulevaksi eliitiksi, koska on muuttanut opintotukijärjestelmää lainapainotteiseen suuntaan, vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantaminen. Jotta kaikilla suomalaisilla olisi edelleenkin mahdollisuus opiskella ja Suomi edelleenkin pysyisi mahdollisuuksien yhteiskuntana, mitä se tällä hetkellä on — meillä voi köyhemmistäkin oloista ponnistella, kuinka pitkälle haluaa, mitään estettä ei tule vastaan, että esimerkiksi yliopistoon ei rahanpuutteen takia pääsisi — niin kokoomus esittää opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamista oman mallinsa mukaisesti, jossa tämä tuen kokonainen taso olisi noin 750 euroa sisältäen opintorahan, asumislisän ja opintolainan, mutta jossa painopiste siirtyisi opintorahapainotteiseksi nykyisen lainapainotteisuuden sijaan.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksella on myös malli äitiyden kulujen jakamisesta. Tällä hetkellä naisen elämä työelämässä on hankalaa, koska naisen palkkaus on työnantajalle riski, koska naiset saavat lapsia ja siitä koituu työnantajalle kuluja, mikä johtaa siihen, että me emme ole aidosti työmarkkinoilla tasa-arvoisia, koska työnantaja joutuu pohtimaan, palkkaako miehen vai naisen. Hallituksen esityksessä tämän asian korvaamiseksi kaikki työnantajat tulevat jatkossa maksamaan äitiyden kulut tai kuluja, ei kaikkia kuluja vaan osan äitiyden kuluista, ja raskaus kuitenkin harvoin on työperäinen sairaus, sai- raus lainkaan. Kokoomuksen mielestä työnantajan ei näitä maksuja tulisi maksaa eikä ainakaan niin, että työnantajamaksuja korotetaan, koska tämä nostaa työllistämiskynnystä, vaikka suuntaus pitäisi olla toisinpäin: työllistämiskynnystä pitäisi madaltaa. Meidän mielestämme valtion on hoidettava rahoitus näistä äitiyden kuluista, ja meidän mallissamme nostetaan valtion osuutta sairausvakuutuksen menoista 70 miljoonaa euroa. Koko harmaantuva Suomi tarvitsee lapsia.

Tämä hallituksen esitykseen sisältyvä isäkuukauden joustavampi käyttö on erittäin hyvä asia, mutta se signaali, että miehen työ tunnustetaan kotonakin taloudellisesti arvokkaammaksi kuin naisen työ, on kerrassaan pöyristyttävä. Sama palkka samasta työstä. Muutoin mielestäni kaikki keinot, joilla isiä kannustetaan vanhempainvapaiden käyttöön, ovat kannatettavia.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan vielä sanoa sanaseni hallituksen työllisyyspolitiikasta, kun tuossa debatissa en saanut puheenvuoroa. Täällä puhuttiin kovasti pitkäaikaistyöttömistä ja miten heitä saataisiin aktivoitua työelämään tai työllistymään. Tavatessani työttömiä he itse sanovat näitä työllistämiskursseja apinakursseiksi, kun heille opetetaan sauvakävelyä tai sitä, miten haen työtä. Kyllä tästä budjetista puuttuvat aidot, uudet, rohkeat avaukset siitä, miten työnteko olisi aina kannattavaa, miten lyhyenkin työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa, koska usein se, että pääsee vähäksikin aikaa työhön, jossain vaiheessa avaa mahdollisuuden työllistyä pitkäksi aikaa.

Minä en ymmärrä, mimmoinen tietoyhteiskunta tämä on, kun vieläkään ei tiedetä, milloin ihminen on töissä ja milloin vapaalla. Ei voi olla niin, että kun on kuukauden töissä, niin sen jälkeen on pari kuukautta karenssia ja siitä menee kaikki tuet. Tämä on mielestäni työttömän yksinhuoltajaäidin loukkaamista. Se on selvästi yhteiskunnan signaali siitä, että sinun työpanostasi ei tarvita, pysy kotona, vaikka tämä henkilö haluaisi hallita arkeaan, elämäänsä, ja käydä ansiotyössä. Mielestäni olisi pitänyt etsiä aitoja keinoja siihen, että aina kannattaisi ottaa kaikenlainen työ vastaan, ilman että siitä rangaistaan.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan todeta ed. Karttuselle, että jos tästä hallituksen budjettiesityksestä puuttuvat rohkeat avaukset, niin puuttuvat ne kyllä tuosta kokoomuksenkin budjettiesityksestä. Ed. Sarkomaalle haluaisin todeta, kun hän täällä useaan otteeseen viittasi Stakesin tekemiin ansiokkaisiin tutkimuksiin, että jos Stakes tekee niin hyvää työtä myös kokoomuksen mielestä, niin kuin meidän hallituspuolueiden mielestä, niin minkä takia kokoomus on leikkaamassa Stakesin määrärahoista omassa varjobudjetissaan.

Mutta se, mistä kokoomusta arvostan suuresti, on se, että kokoomus on käyttänyt aikaa ja energiaa opintotukijärjestelmän pohtimiseen ja todella tuonut meille omien sanojensakin mukaan opintotukiremontin, kokonaisvaltaisen uudistuksen. Se, missä olen pettynyt tähän kokoomuksen opintotukiuudistukseen, on se, että tämä kokoomuksen opintotukimalli valitettavasti lisää eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä.

Otan esimerkin. Olen hyvin tarkkaan lukenut tämän lakialoitteen, ja jos katsotaan ensinnäkin kohtaa 1, niin olisin toivonut, että kokoomus olisi tässä opintotukiuudistuksessaan muuttanut sen epäkohdan, joka valitettavasti tälläkin hetkellä on olemassa, että 18-vuotias ja 20-vuotias opiskelija saavat erisuuruista opintorahaa.

Sitten kohta 2: Itse asiassa hyvin harva alle 18-vuotias opiskelija opiskelee korkeakoulussa, koska toisen asteen opinnot kestävät yleensä kolme vuotta. Siksi hieman ihmettelen, miksi kokoomus esittää alle 18-vuotiaille korkeakouluopiskelijoille erisuuruista opintorahaa kuin toisen asteen opiskelijoille.

Sitten kohta 3: On hyvin mielenkiintoista, että kokoomus on esittämässä yli 18-vuotiaille muille kuin korkea-asteen opiskelijoille käytännössä samaa opintorahaa kuin tällä hetkellä eli 213 euroa. Eli kokoomus on esittämässä korkea-asteen opiskelijoille enemmän opintorahaa, mutta toisen asteen opiskelijoille käytännössä samaa, mitä tällä hetkellä opiskelijoiden on mahdollista saada. Tämähän käytännössä lisäisi eriarvoisuutta toisen asteen opiskelijoiden ja korkea-asteen opiskelijoiden välillä. Eikö olisi kuitenkin paljon reilumpaa, että esimerkiksi kampaajaksi tai laborantiksi opiskeleva nuori voisi saada yhtä paljon opintorahaa kuin lääkäriksi tai arkkitehdiksi opiskeleva nuori? Itse näen, että tämä kokoomuksen malli ei missään tapauksessa kyllä kannusta hakeutumaan ammatillisiin opintoihin, päinvastoin, nimenomaan kannustaa korkea-asteen opintoihin, vaikka kokoomus hyvin voimakkaasti onkin painottamassa sitä, että korkea-asteen opiskelijoita on tällä hetkellä liikaa.

Ihmettelen myös kokoomuksen esittämää eriarvoista mallia korkea-asteen opiskelijoiden välillä, eli yliopisto-opiskelijoille kokoomus on esittämässä 350 euron opintorahaa ensimmäisen 30 kuukauden osalta, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoille vain 295 euroa kuukaudessa koko opiskeluajalta. Ihmettelen tätä siitäkin näkökulmasta, että korkea-asteen opiskelijoita, niin yliopisto-opiskelijoita kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, on kaikin mahdollisin tavoin tässä yhteiskunnassa pyritty kohtelemaan tasavertaisesti. Yksi hyvä esimerkki on vaikka terveydenhuoltopalvelut, joita nyt ollaan vaatimassa myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, kun yliopisto-opiskelijat ovat niistä pitkään jo nauttineet. Tämä kokoomuksen esittämä malli käytännössä murentaisi korkeakouluopiskelijoiden välisen tasavertaisuuden, kun yliopisto-opiskelijoille annettaisiin enemmän opintorahaa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Täällä perusteluissa mainittiin, että ammattikorkeakouluopinnot kestävät vähemmän aikaa kuin yliopisto-opinnot ja sen takia yliopisto-opiskelijoilla olisi oma opintotukimalli, mutta täytyy tässä todeta, että kyllä neljässä vuodessa voi myös yliopistosta valmistua ja sen takia tämä kokoomuksen esittämä argumentti ei mielestäni ole millään tapaa relevantti.

Mutta sitten siihen kaikista tärkeimpään asiaan, arvoisa puhemies. Mielestäni tässä kokoomuksen opintotukimallissa, jossa nyt sitten ensimmäiset kolme vuotta voisi yliopistossa saada korkeaa opintorahaa, piilee sellainen pieni vaara, että jos opiskelija on tottunut korkeampaan elintasoon ja saanut tosiaan tätä korkeampaa opintorahaa kolme ensimmäistä vuotta ja sitten hän tippuisikin tälle pienemmälle opintorahalle, niin luulen, että opiskelija ei halua, että hänen tulotasonsa tippuu. Hän ei toisaalta myöskään ole valmis ottamaan lainaa, vaan siinä vaiheessa hän lähtisikin töihin. Näin ollen on suuri riski olemassa, että opinnot tuossa vaiheessa keskeytyisivät ja meillä olisi Suomessa yhä enemmän juuri niitä nuoria, joilla on opinnot gradua vaille valmiita, joten käytännössä kokoomuksen opintotukimalli lisäisi opintojen keskeyttämistä. Sen takia en voi tätä opintotukimallia kannattaa.

Ihan lopuksi haluaisin todeta, arvoisa puhemies: Opintotuki muodostuu kolmesta elementistä, asumislisästä, opintorahasta ja opintolainasta. Kun täällä ed. Lindén kovasti arvosteli hallituksen politiikkaa, niin täytyy todeta, että hallitus on tällä kaudella eduskunnan myötävaikutuksella tehnyt parannuksia kahteen näistä kolmesta elementistä. Se on lisännyt asumislisää opiskelijajärjestöjen vaatimusten mukaisesti, opintolainaan on tehty verovähennysoikeus ja alle 20-vuotiaitten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja nostettaan tänä syksynä 15 prosentilla, mikä hyödyttää yli 30 000:ta nuorta opiskelijaa. Tietenkin toivon, että eduskunta voisi myös tänä syksynä tässä budjettikäsittelyn yhteydessä korjata tätä kolmatta elementtiä eli nostaa opintorahaa.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomainen asia, että ed. Urpilainen on tutustunut malliimme, mutta kuitenkin selvästi on vielä joitakin asioita sisäistämättä. Siinä olette aivan oikeassa, että emme ota kantaa toisen asteen opintorahaan, ja olemme julkisuudessa kertoneet, että se on pohdinnan alla. Toisen asteen opiskelijat tarvitsevat ilman muuta myös opintorahan korotuksen.

Tälläkin hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopistossa opiskelijoiden opintotuessa on eriarvoisuutta. Yliopistossa opiskelevat saavat sitä useamman kuukauden kuin ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Jos te olisitte matemaattiset harjoitukset oikein tehnyt, niin olisitte voinut todeta, että olemme antamassa ammattikorkeakoulussa opiskeleville ihan saman euromäärän opintorahaa kuin yliopistossa opiskeleville, mutta olemme sen jakaneet tasaisesti kaikille näille 42 kuukaudelle, koska ammattikorkeakoulussa ei ole saman tyyppistä 3+2-järjestelmää kuin yliopistossa. Sen tiedätte aivan hyvin.

Tärkeintä tässä on, että tällä hetkellä olemme sitoutuneet 70 miljoonan euron lisäresurssiin opintososiaalisen aseman korottamiseksi, ja kun lisää rahaa löytyy, hoidamme sen toisen asteen kuntoon.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En myöskään saanut tuossa debatissa puheenvuoroa. Hivenen provosoiduin ed. Tennilän puheesta. — Hän juuri poistui ovesta. — Hän moitti kokoomusta oppisopimuskoulutuksesta ja totesi, että täällä oikealla puolella salia ei oppisopimuskoulutuksesta ymmärretä hölkäsenpölyä. Heitän tuon pallon takaisin ed. Tennilälle ja totean, että pitkän linjan työnantajana, 30 vuotta, olen oppisopimuskoulutuksessa henkilökohtaisesti lukemattomia työntekijöitä saanut koulutettua ja tältä osin minusta teidän kannanottonne oli ylitseampuva, tosi paljon. (Välihuuto) — Oppisopimuskoulutuksesta olin puhumassa, kun otitte kantaa täällä debatissa siihen, että kokoomus ei ymmärrä tämän päälle hölkäsenpölyä.

Mitä vielä tulee näihin työllisyyskursseihin, niin suuri ongelma tietysti niissä on se, että yrityselämä ja kurssit eivät aina kohtaa ja silloin syntyy pattitilanne siitä, että kurssilta ei päästä töihin. Mikä nyt on ollut erinomaista, niin työvoimahallinto ja yritykset järjestävät räätälöityjä kursseja työttömille ja näistä suoraan päästään työelämän piiriin. Tällaisia erityyppisiä kuvioita minusta Suomen täytyy etsiä ja tukea niitä.

Muutama sana, arvoisa puhemies, tuosta syksyn kuumasta perunasta, opiskelijoiden opintorahasta ja siitä, että talousarvion valmistelussa on hallitus vetäytynyt täysin kuoreensa. Opiskelijajärjestöt ovat vuodesta toiseen vaatineet opintorahan korotusta, ja kerrankin heistä tuntui, että hallituksesta saatiin asialle vastakaikua. Tämä kuitenkin oli, kuten tiedämme, puppua. Viime viikon maanantaina järjestettiin ympäri maata opiskelijamielenosoituksia tuon tuen korottamisen johdosta. Näissä tilaisuuksissa hallituspuolueitten edustajat selkeäsanaisesti, kirkkain silmin, liputtivat opintorahan nostamisen puolesta.

Arvoisa puhemies! Meillä oli tänä aamuna eduskuntaryhmässä Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton sekä Palvelualojen ammattiliiton edustajat. Ensimmäistä kertaa, kun sekä työnantajaliiton edustajat että työntekijäliiton edustajat olivat samassa tilaisuudessa, he puhuivat yhteen ääneen — itse kuulin tämän 32 vuoden yrittäjänäolon jälkeen — että tulimme samassa rintamassa samalla veneellä. Tähän malliin minusta näitä asioita pitää rakentaa. Matkailu on Suomessa yksi kasvuala, jolla tällä hetkellä on töissä noin 60 000 ihmistä, ja siinä on ravintolahenkilöstö sisällä, ja tuo kokonaiseuromäärä on 10 miljardin euron paikkeilla, mitä pyörii siellä matkailun sisällä, ja se on potentiaalinen kasvuala.

Haluan alkoholiverosta muutaman sanan sanoa, kun se on laillistetulle viinakauppiaalle ollut keskeinen asia kauan, ja todeta sen, että kun vuonna 2004 Euroopan unionin laajentumisesta päätettiin, niin silloin ennakoitiin tilanne, että alkoholiveroa alennetaan. Tuossa tarkoituksena oli torjua niin sanotun viinarallin synty Suomeen niin Virosta kuin muistakin EU-maista. Tämä oli keskeinen vaikutin, ettei viinaralli revennyt hallitsemattomaksi veronalennuksen myötä. Alkoholin matkustajatuonti on vähentynyt noin neljänneksellä tämän vuoden tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Tämä pudotus tuonnissa on vähentänyt myös kokonaiskulutusta. Alkoholijuomien kulutus nousi veronalennuksen jälkeen voimakkaasti, mutta se todellakin esti myös harmaan talouden rajun syntymisen. Se on suuri ongelma ravintola-alalla, ja sitä ravintola-ala itse yrittää kitkeä kaikin mahdollisin keinoin pois.

Osa suomalaisista kokee alkoholiveronalennuksen olevan nykyisen alkoholi- ja juomakulttuurin syytä yksinomaan. Näin yksinkertaisesti ei tämä asia kuitenkaan ole, vaan elettävä aika, työttömyys ja monet muut seikat ovat olleet osatekijöitä suomalaisten kännäilyyn. Teimme siinä ehkä virheen, että väkevien verotusta kevennettiin liian paljon. Osa suomalaisista kokee tarpeelliseksi väkevien alkoholijuomien verotuksen kiristämisen, niin myös kokoomusryhmä. Viimeisimpien tilastojen mukaan suomalaiset kuluttavat henkeä kohti 55 koskenkorvapulloa. Luku on tietysti huolestuttava. Nyt on paikallaan, että me palaamme lähtöruutuun väkevien juomien verotuksen osalta niin kauan kuin 100-prosenttinen kieltolaki ei ole olemassa.

Ongelmia syntyy kyllä muustakin kuin alkoholista. Ravintola-anniskelu on pudonnut kuudessa vuodessa 21 prosentista 13:een. Tämä on väärä tie. Samaan aikaan tilastoimattoman alkoholin kulutus on kasvanut 11 prosentista 22:een. Valvotussa tilassa nautittu alkoholi on yhteiskunnankin kannalta järkevämpää kuin yleistä pahennusta herättävä juopottelu jopa julkisilla paikoilla. Mielestäni on syytä selvittää ravintolaelinkeinon kannalta, miten hallitsematon juopottelu saadaan hillitysti siirrettyä valvottuun tilaan elikkä ravintoloihin. Suomessa vanhoista EU-maista on kolmanneksi vähiten työvoimaa hotelli- ja ravintola-alalla suhteessa muihin elinkeinoihin. Alkoholihaittojen torjunnassa kohteet ja keinot on valittava oikein. Ravintola-anniskelu on juuri sitä. Se on valvottua ja työllistävää. Tiedän, että elinkeino toivoo, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin harmaa talous yhdeksi painopistealueeksi.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään lähinnä eduskuntaryhmien tekemiä lakialoitteita, ja hallitus on moneen otteeseen pääministeristä alkaen lausunut tässä salissa, että tarvitaan poliittista keskustelua eri asioista ja tämä sali on tärkein paikka, missä poliittista keskustelua käydään. Nyt näen, että kun keskustelua oltaisiin opposition taholta synnyttämässä, niin hallituksen ministeriaitio täällä salissa on täysin typötyhjä. Se on valitettavaa. Mutta, herra puhemies, keskityn näitten kokoomuksen ryhmäaloitteiden osalta lähinnä kahteen asiaan.

Ensimmäiseksi haluaisin tuoda esiin lapsiperheitten tilanteen. Siitähän on tässä salissa viikon kuluessa puhuttu hyvinkin paljon: lapsiperheitten köyhyydestä ja köyhyydessä elävien lasten lukumäärän lisääntymisestä. Tässä alkuviikosta kantaa otti myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jolla on varmasti kokemusta ja näkemystä lapsiperheitten asemasta. MLL:hän toimii peräti 567 paikallisyhdistyksen voimin tässä maassa. Kouluissa tukioppilastoiminta kokoaa vuosittain jopa 10 000 peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla tärkeitä kuulemisen kanavia ovat myös auttavat lasten ja nuorten puhelimet ja tietysti nykyaikana netti ja vanhempainpuhelin.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto todella julkaisi alkuviikosta vaatimukset lähinnä seuraavan hallituksen ohjelmaan. Ensinnäkin MLL vaatii lapsiperheiden toimeentulon parantamista seuraavasti:

Se esittää, että lapsilisät sidotaan elinkustannusindeksiin. Se myös esittää, että lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustelee näitä esityksiä muun muassa sillä, että lapsiköyhyysaste oli vuonna 1990, siis lamaa edeltävänä vuonna, 4,9, mutta vuonna 2004, kun lama oli jo kaukana takana ja voimakkaan kasvun ja korkeasuhdanteen aika oli parhaimmillaan, vuonna 2004 lapsiköyhyysaste Suomessa oli kohonnut jo 12,3 prosenttiin. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä oli jopa 136 000 lasta. Nämä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tällä viikolla julkaisemia tietoja, ja niitä ei liene syytä kiistää.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaa myöskin lapsilisien elinkustannusindeksiin sitomisen lisäksi, että alkoholiverotusta on välttämättä korotettava. Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohden oli 8,8 litraa henkeä kohti vuonna 2000, ja vuonna 2004 se oli noussut jo 10,3 litraan. Vanhempien liiallinen alkoholin käyttö on yleinen syy lastensuojelun tarpeelle.

Haluan huomauttaa tässä yhteydessä, että jo vuosikaudet ovat lapsiperheistä ja lapsista huolta kantavat tahot niin täällä eduskunnassa kuin yleensäkin yhteiskunnassa muistuttaneet siitä, että lastensuojelun tarve on voimakkaassa kasvussa. Myös tuolloin, kun hallitus esitti alkoholiveron alentamista ja täällä eduskunnassa siitä äänestettiin, myös tuolloin nämä varoittavat sormet osoittivat meitä ja muistuttivat siitä, että alkoholilla on erittäin merkittävä osuus lastensuojelun tarpeen lisääntymiselle.

Nuorten terveystutkimuksen mukaan 19 prosenttia 16-vuotiaista pojista ja 15 prosenttia 16-vuotiaista tytöistä joi vähintään kerran viikossa alkoholia humaltumiseen asti. Tämähän on suorastaan katastrofaalista. Siis lähes kuudennes tuon ikäisistä, 16-vuotiaista tytöistä ja pojista nauttii alkoholia viikoittain. Tämä nimittäin on sikäli hyvin erikoinen uutinen, että Suomessa tämä nuorten humalahakuinen alkoholin käyttö on poikkeuksellisen runsasta verrattuna muihin EU-maihin.

Näin ollen Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaatimukset ovat, että alkoholin kokonaiskulutusta vähennetään alkoholiverotusta nostamalla ja alkoholimainontaa rajoitetaan siten, että vain ravintola- ja kaupan alan ammattilaisille kohdistettu alkoholimainonta on sallittua, ja Alkon vähittäismyyntimonopoli säilytetään. Näin siis Mannerheimin Lastensuojeluliitto tällä viikolla. Elikkä kokoomus on omien ryhmäaloitteittensa tueksi saanut hyvin merkittävää tukea tällaiselta suomalaisen yhteiskunnan toimijalta, Mannerheimin Lastensuojeluliitolta.

Herra puhemies! Toinen asia, mihin haluan puuttua ja mihin on monta kertaa tällä vaalikaudellakin kiinnitetty huomiota ja mihin myöskin Matti Vanhasen hallitus omassa ohjelmassaan kiinnitti huomiota jopa niin, että kirjoitti hallitusohjelmaan, on se, että maatalousyrittäjien lomitusta kehitetään siten, että lomapäivien määrää lisätään 25 lomapäivään. Herra puhemies! Kun hallitus ei nyt vielä viimeisessä budjettiesityksessäkään ole tätä ehdotustaan tehnyt, niin kokoomuksella vastuullisena oppositiopuolueena on velvollisuus tämä ehdotus tuoda, ja sen vuoksi kokoomus ryhmäaloitteessaan esittää, että maatalousyrittäjillä tulisi olla oikeus saada lomituspalveluja kalenterivuoden aikana vuosilomaa varten 25 päivän ajaksi. Ehdotus merkitsee karjataloutta harjoittavan maatalousyrittäjän vuosiloman pidentämistä yhdellä päivällä nykyiseen verrattuna ensi vuoden alusta lukien.

Herra puhemies! Tämä maatalousyrittäjien lomituspalvelujen parantaminen tällä tavalla, nyt ehdotetulla tavalla, on vähintä, mitä voidaan tehdä maatalousyrittäjien tukalan tilanteen kohentamiseksi. Tämän päivän lehtiuutiset kertovat, miten MTT Taloustutkimus on tehnyt tämän vuoden maataloustulosta ensimmäisen ennusteen. Sen mukaan tänä vuonna maataloustulo sukeltaa peräti 7 prosenttia. Tämä ei vaikuttaisi niin dramaattiselta, tämä maataloustulon aleneminen, ellei tiedossa olisi, että viime vuonna maataloustulo aleni yli 14 prosenttia. Sen takia itsekin maanviljelijänä näen, että tämä hallitus on kyllä maatalouspolitiikassaan epäonnistunut täydellisesti. Sen vuoksi hallituksen pitäisi edes tässä lomitusasiassa tulla viljelijöitä vastaan, edes sen verran, mitä ohjelmassaan on luvannut.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan siitä, mihinkä ed. Hemmilä lopetti. Muutama sana maatalouslomituksista. Tämän päivän uutiset myös Maaseudun Tulevaisuudessa kertoivat siitä, että tämän vuoden aikana Suomessa on lopettanut yli 1 000 maitotilaa. Eli neljä maitotilaa per päivä päättää luopua lypsylehmistä ja joko viljellä sitten jotain muuta tai lopettaa kokonaan maataloustuotannon. Rakennemuutos siis maataloudessa etenee kovaa vauhtia. Yleensä on ollut niin, että kymmenessä vuodessa keskimäärin maitotilojen lukumäärä puolittuu, ja tällä vauhdilla mennään varmasti eteenpäinkin. Samaan aikaan kuitenkin karjakoot kasvavat eli ne tilat, jotka investoivat, investoivat suurempiin navettoihin ja tekevät myös sitä kautta enemmän työtä. Maataloudessakin näitä jaksamisongelmia on ollut olemassa, ja sen takia maatalouslomitus on erittäin tärkeä asia.

Lipposen kakkoshallituksen aikana lisättiin maatalouslomitusta kahdella lisälomapäivällä kummankin niin sanotun maataloustupon yhteydessä. Tämä hallitus ei tässä asiassa ole päässyt yhtään mihinkään. Nykyinen hallitus ei ole siis huomannut, että tämä asia olisi tärkeä. No, onko tämä sitten kiinni rahasta? No ei varmastikaan ole. Laskelmien mukaan yksi lisälomapäivä karjatilallisille tietäisi valtiolle lisäkustannuksia 4,3 miljoonaa euroa. Tosin, kun huomioi sen, kuinka paljon maitotilat vähenevät, niin todennäköisesti tämä kustannus ei olisi tätäkään. Sen lisäksi, kun katsoin valtion tilinpäätöstä vuodelta 2005 eli viime vuodelta, maatalouslomituksissa jäi käyttämättä rahaa 5,5 miljoonaa euroa. Eli tämän yhden lomapäivän lisäys olisi tullut tulevana vuonna, ensi vuonna, jo pelkästään niillä rahoilla, mitä viime vuodesta jäi säästöön. Eli rahasta tässä ei ole kysymys, kysymys on tahdosta, ja tämä yksi pieni asiakin olisi kyllä ollut viisasta ja järkevää hoitaa kuntoon.

Herra puhemies! Työllisyys on tärkeä asia, koska sillehän pohjautuu koko meidän hyvinvointimme. Nykyinen hallitus on tehnyt hyvää veropolitiikkaa, jota kokoomuksessa olemme tukeneet, koska se on ollut samanlaista kuin kokoomus olisi tehnyt ja suoraan meidän vaaliohjelmistamme otettua. Kansainvälisen talouden myötätuuli on auttanut myös Suomea, ja uusia työpaikkoja Suomeen on syntynyt ihan kohtuullisella vauhdilla. Voi olla, että hallitus pääsee siihen tavoitteeseensa 100 000 uudesta työpaikasta. Toivottavasti pääsee, se auttaa meitä kaikkia hoitamaan Suomen asioita.

Mutta tyytyväisiä ei kai voida olla nykytilanteeseen. Työttömiä on kuitenkin yli 200 000 yhä edelleen. Budjettikirjan lukuja kun katsoo, niin erilaisissa työvoimapolitiikan toimenpiteissä on noin 100 000 suomalaista eli karkeasti reippaat 300 000 ei ole oikeasti töissä tai ainakaan sen tyyppisissä työsuhteissa, mitä haluttaisiin. Jatkuvasti törmää erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin yrityksiin, jotka kertovat, että niillä on ongelmia työvoiman saatavuudessa. Se voi liittyä siihen, että työvoima ei ole sen tyyppistä tai niin ammattitaitoista kuin haluttaisiin tai muuten työvoima ei kohtaa eli työttömät asuvat jollain muulla seudulla kuin missä olisi työpaikkoja ja päinvastoin. On selvästi suuria ongelmia kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa. On pakko tehdä jotain.

On myös syytä kysyä, niin kuin täällä on kysytty, onko nykyinen työvoimapolitiikkamme ja -koulutuksemme ajan tasalla, jos se ei pysty paremmin työllistämään ihmisiä. Tuntuu ihmeelliseltä, että suomalaiset yritykset jopa Pääkaupunkiseudulla joutuvat hakemaan työvoimaa lähialueilta, kun kuitenkin jo Helsingissäkin työttömiä on, eikä voi sanoa, että asunto-ongelmat olisivat esteenä työllistymiselle, koska ne ihmisethän asuvat jo täällä. Eli jotain siis tarvitsee tehdä.

Kokoomuksen lakialoitteissa on pari hyvää aloitetta, jotka liittyvät nimenomaan työllisyyteen. Toinen on meidän vanha tuttu kotitalousvähennyksemme. Sitä on jo monta vuotta kokeiltu ja todettu, että se toimii erittäin hyvin. Sen avulla on syntynyt tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen ja, mikä tärkeintä, myös harmaa talous on vähentynyt.

On syytä muistaa se, minkä täällä aiemminkin sanoin, että ennen tuntui olevan ennemmin sääntö kuin poikkeus, että remonttia teetettiin niin sanottuna harmaana työnä, eli ennen kotitalousvähennystä remonteista 60 prosenttia teetettiin pimeästi. Nyt kotitalousvähennyksen aikana enää vain 25 prosenttia tehdään pimeästi eli joka neljäs. Tietysti parempi olisi, jos nämä luvut tästä edelleenkin putoaisivat. Jos kotitalousvähennystä korotettaisiin, niin kuin meidän aloitteessamme esitetään, uskomme, että se toisi myös lisää työpaikkoja ja vähentäisi harmaata taloutta, ja siihen kaikki me täällä tähtäämme.

Herra puhemies! Lopuksi vielä myös semmoisesta uudenlaisesta aloitteesta: Esitämme tuloverolain 95 §:n muuttamista koskien tulonhankkimisvähennystä. Nyt on monta kertaa sellaisia tilanteita, että ihmiset saisivat ehkä työtä jollain toisella paikkakunnalla, mutta kun osa perheestä kuitenkin jäisi sille toiselle paikkakunnalle, sen työn vastaanottaminen voi olla vaikeaa, koska pitäisi ehkä hankkia asunto siltä toiselta työpaikalta, mutta kuitenkaan tämän tyyppisiä, työstä aiheutuvia selviä tulonhankkimismenoja ei pysty vähentämään nykyverotuksen aikana ja taas, vaikka matkakustannusten vähennysoikeutta ensi vuoden osalta laajennetaankin, sekään ei kaikissa tilanteissa kuitenkaan riitä. Sen takia on minun mielestäni järkevää ja perusteltua, että meidän aloitteessamme esitetään, että lisääntyneinä tulonhankkimismenoina voitaisiin vähentää 3 000 euroa vuodessa, kun henkilö joutuu säännöllisesti yöpymään oman vakituisen asuinkuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolella sen takia, että voisi ottaa vastaan työtä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustajien on yleensä hyvä yrittää olla provosoitumatta. En onnistunut pitämään omalta osaltani huolta siitä, että näin ei kävisi. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun kuuntelin muutamia kokoomuksen puheenvuoroja koskien työvoimakoulutusta. En ole naimisissa sosialidemokraattisen työvoimapolitiikan kanssa, johon kokoomus on täällä useasti viitannut. Sen sijaan olen ollut vaimoni kanssa naimisissa 34 vuotta ja siitä ajasta 25 vuotta naimisissa työvoimakoulutuksen kanssa. Vaimoni nimittäin sattuu vastaamaan Pohjois-Savon työvoimakoulutuksesta asiasta vastaavana valtion virkamiehenä.

Siksi en voi mitään sille, että kun olen muutamia puheenvuoroja täällä kuunnellut, niin mieleeni tuli tamperelainen kansanviisaus, joka on sisällöltään vähän arveluttava, mutta totean nyt kuitenkin, että siinä sanotaan suunnilleen niin, että kun miesjoukkoon tulee nuori mies, joka kehuu kokemuksillaan toisen sukupuolen kanssa, niin aika usein todetaan, että puhuu tavarasta ikään kuin olisi päässyt kokeilemaan. Tämä keskustelu on välillä kuulostanut samalta.

Täällä on arvosteltu muun muassa kokoomuksen toimesta valmentavaa koulutusta erittelemättä, mitä se itse asiassa on. Se jakautuu ensinnäkin ohjaavaan koulutukseen. Jos haluaa esimerkin siitä, mitä se puolestaan on, niin se on sitä koulutusta, mitä esimerkiksi Kuopiossa annetaan parhaillaan Turon irtisanotuille ompelijoille, että he kykenisivät hakemaan työtä työmarkkinoilta jostain muualtakin. Jos on ollut 20 tai 25 vuotta ompelijana, kuten monet näistä irtisanotuista, niin lienee ymmärrettävää, että siinä tilanteessa tarvitaan joitakin valmiuksia, kun hakeudutaan muihin töihin, kun sitä ompelutyötä ei enää Kuopiossakaan ole tarjolla. Osa valmentavaa koulutusta on maahanmuuttajakoulutus. Jos maahanmuuttajat ylipäätään halutaan Suomessa saada työllistetyiksi, niin kai nyt vähimmäisvaatimuksena voi pitää sitä, että he osaavat suomen kieltä. Se on osa tätä ohjaavaa ja sitä kautta valmentavaa koulutusta, joka täällä todettiin mitään aikaansaamattomaksi. Ja kolmantena on sitten tietysti atk-koulutus, joka antaa valmiuksia suomalaisille, niillekin, joilla tätä koulutusta ei ole, edes jotenkin menestyä työnhaussa.

Kokonaan toinen asia on sitten ammatillinen työvoimakoulutus, joka on tietenkin se keskeisin osa. Täällä on todettu, että sillä ei ole mitään vaikutusta. Pohjois-Savon te-keskuksen alueella 60 prosenttia ammatillista työvoimakoulutusta saaneista on kahden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä töissä. Jos koulutuksella onnistutaan 60 prosenttia koulutettavista työttömistä saamaan töihin, niin ei se nyt ihan mitään aikaansaamatonta voi olla.

Sen lisäksi ammatilliseen koulutukseen kuuluu se, mitä ed. Paajanen täällä sinänsä tältä osin asiallisessa puheenvuorossaan kaipasi, eli yhteishankintakoulutus, jossa yksittäiselle työnantajalle sorvataan kursseja, jotta tämä voisi saada ammattitaitoista työvoimaa, josta muuten on puute. Soitin tuossa juuri vaimolleni, hän sattui olemaan Bella-Veneet-nimisessä yrityksessä käymässä. Kyseinen yritys rakentaa Kuopioon kaksi uutta venetehdasta ja tarvitsee niihin lähes sata uutta työntekijää. Näitten koulutus järjestetään työvoimakoulutuksena. En tiedä, onko kokoomuksella joku erityinen syy vastustaa tai osoittaa, että tällainen koulutus olisi tarpeetonta. Minun mielestäni se ei ole, koska se tarjoaa kuopiolaisille tuleville veneentekijöille mahdollisuuden ja se on osa tätä täällä kohtuullisesti parjattua työvoimakoulutusta.

Sitten täällä lisäksi on todettu, että työntekijät ovat tyytymättömiä ja että heidän mielestään kyse on apinakoulutuksesta. Olen varmistanut asian, ja ainakaan viimeisen neljännesvuosisadan aikana Pohjois-Savon te-keskuksen alueella tai sitä ennen Kuopion työvoimapiirissä ei ole järjestetty kursseja, joilla olisi opetettu sauvakävelyä, ei ole opetettu vesihiihtoa eikä puissa riippumista eikä annettu muutakaan apinakoulutusta. Sen sijaan, kun jokaiselta työvoimakoulutukseen osallistuneelta kysytään sen kurssin päätteeksi, ovatko he tyytyväisiä vai tyytymättömiä tähän koulutukseensa, niin 77 prosenttia näistä koulutettavista on ilmoittanut olevansa joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Kyllä minä ymmärrän tietenkin, että aivan varmasti löytyy koulutettavia, jotka ovat tyytymättömiä niihin kursseihin syystä tai toisesta. Löytyy jopa niitä, jotka ovat valmiit nimeämään sen koulutuksen apinakoulutukseksi tai miksi nyt tahansa, mutta sitä en oikein ymmärrä, että tällä perusteella, kun parempaakin tietoa on olemassa, leimataan koko työvoimakoulutus. Näin täällä nyt valitettavasti on tuntunut tapahtuvan enkä tiedä, minkä kuvan se tästä keskustelusta antaa. Ehkä meidän pitäisi kuitenkin pysyttäytyä, kun on olemassa tutkimuksia ja selvityksiä siitä, mitä mieltä ne koulutukseen osallistujat ihan aidosti ovat, arvioimaan tilannetta nimenomaan niitten tietojen pohjalta.

Se, miksi työvoimakoulutus ei ole onnistunut työllistämään kaikkia kouluttamiaan työntekijöitä, on tietysti mielenkiintoinen kysymys, aivan samalla tavalla kuin se, että täällä ed. Vielma on nyt aika usein toistanut sen, että kun sosialidemokraateilla on ollut työministeri 12 vuotta, niin tämä työttömyys johtuu siitä. Kyllä sekin nyt on ehkä hieman populistinen väite. Ei minulla ole sinänsä mitään erityistä tarvetta puolustella sosialidemokraattien työvoimapolitiikkaa tai ministeri Filatovia, mutta väitän, että jos pelkästään työministeriä vaihtamalla tästä maasta työttömyys poistettaisiin, niin luulisin, että työministeriä olisi vaihdettu jo aika monta kertaa.

Kaiken kaikkiaan kysymys työvoimakoulutuksesta suhteessa muuhun työvoimapolitiikkaan ja ylipäätään sen vaikuttavuuteen on tietenkin samanlainen kuin minkä muun tahansa politiikan. On aivan varmaa, että työvoimakoulutuksessa on parannettavaa. On aivan varmaa, että niitä rahoja voidaan käyttää tehokkaammin ja että se koulutus voi olla parempaa. Nykyisinhän se koulutus järjestetään niin, että tämän työvoimapolitiikan harrastajat eli työvoimaviranomaiset tietenkin pyytävät tarjouksia koulutuksen järjestäjiltä. Ed. Satonen kertoi, että hän on itsekin järjestänyt tätä koulutusta, ja tiedätte varmasti, että se on silloin teistä kiinni, miten hyvin se koulutus tehoaa. Eivät työministeri tai muut työvoimaviranomaiset, työvoimatoimistojen ihmiset, pysty tietenkään ratkaisemaan sitä, onko se koulutus sitten lopulta niin hyvää tai huonoa. He tietysti pyrkivät siihen, että se koulutus on parasta mahdollista. Aina se ei onnistu. Siellä on välillä kouluttajia, joilla saattaa olla ihan muitakin pyrkimyksiä, mutta todennäköisesti se ilmiö on koko ajan vähentynyt. Mutta siis kysymys on siitä, mikä on meidän oikea suhteemme, mitä me haluamme siltä työvoimakoulutukselta, tyydymmekö me vain arvostelemaan lähinnä kuulopuheitten perusteella, mitä se on, vai pyrimmekö aidosti ja oikeasti siihen, että se koulutus olisi mahdollisimman tehokasta, suuntautuisi mahdollisimman oikein ja tarjoaisi kaikille sen kohteena oleville työttömille, siis niillekin työttömille, jotka ovat vaikeasti työllistettäviä, mahdollisuuden joskus työllistyä. Sillä mitataan työvoimakoulutuksen hyvyys tai huonous.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt saa sellaisen käsityksen ed. Virtasen puheenvuorosta, niin kuin kokoomus tyrmäisi koko työvoimapoliittisen koulutuksen. Näin ei ole. Me olemme esittäneet sinne kuudenneksen leikkausta ja siirrettäväksi sen muihin toimenpiteisiin.

Mitä tulee siihen koulutukseen, jota esimerkiksi itse olen antanut, en ollenkaan väitä, että se koulutus, mitä annetaan siellä, olisi mitenkään huonotasoista. Mutta kysymys on siitä, auttaako se koulutus niitä henkilöitä työllistymään, jotka ovat siellä koulutuksessa. Voin aivan varmasti sanoa, että siellä on sellaista porukkaa, jotka työllistyvät ilman sitä koulutusta, siellä on niitä, jotka työllistyvät sen ansiosta, että käyvät koulutuksen, ja siellä on niitä, jotka eivät työllisty siitä huolimatta, että he käyvät sen koulutuksen. Jos koko raha suunnataan sille porukalle, jolle siitä on oikeasti hyötyä, niin aivan varmasti sille viidelle kuudesosalle ja pienemmälläkin rahalla saadaan tämä toteutettua.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtanen, jos työllisyyskoulutetulta kysytään, onko tyytyväinen kurssiin vai ei, niin 75 prosenttia vastaa, että on, ja 25 ei. Jos tämä olisi päinvastoin, niin nämä kaikki kurssit pitäisi lopettaa välittömästi. Eihän se vielä johda mihinkään. On tietysti niin, että jos kurssiin ei ole tyytyväinen, sitten on todella huolestuttava tilanne.

Mitä tulee kielitaitoon, on ymmärrettävää, että maahanmuuttajalla pitäisi olla kielitaitoa, ja meidän kielemme nimenomaan, mutta on tietysti aloja, joilla sitä ei välttämättä tarvitse. Kovapalkkaisiakin kielitaidottomia on vuosien mittaan Suomeen tullut, esimerkiksi jääkiekkoilijoita.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ketkä ovat ne yksi kuudesosa työtöntä, jotka kokoomuslaiset jättävät kouluttamatta? Toimitteko te jumalana, joka kertoo, että tällä yhdellä kuudesosalla ei ole oikeutta saada jokapäiväiseen elämäänsä jonkinlaista sisältöä? Oletteko koskaan eläneet sellaista elämää, jossa oikeasti koulutus saattaa olla ainut syy herätä aamulla, ainut syy hakeutua työvoimatoimistoon, ainut paikka tavata muita ihmisiä, ainut paikka kokea myös, että kuuluu jotenkin tähän yhteiskuntaan? Mielestäni on törkeätä, että halutaan korostaa täällä vain koulutuksen vain työllistävää puolta. Todellisuudessa, niin kuin kaikessa muussakin koulutuksessa, on kyse myös paljon muusta. Siinä on myös kyse ihmisarvon tunnustamisesta ja siitä oikeudesta, että näillekin ihmisille myönnetään, että yhteiskunta tarvitsee heitä ja sen yhteiskunta osoittaa myöntämällä määrärahoja tietyn tyyppisiin koulutuksiin.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sirnö, te puhutte nyt aivan eri asiasta kuin kokoomus on puhunut. Me olemme arvostelleet työvoimapoliittisia toimia työministeriön omien tutkimusten perusteella, emme kuulopuheiden niin kuin ed. Virtanen täällä täysin väärin on siteerannut kokoomusta. Työvoimapoliittisia toimia täytyy kehittää niin, että ne ihmiset, jotka ovat vailla työtä ja saavat työvoimapoliittista koulutusta tai ovat toimenpiteissä, hyötyvät paremmin. Me emme ole leikkaamassa keneltäkään mitään, vaan uskomme, että ne ihmiset eivät ole luusereita, niin kuin te puheenvuorossa sanotte, vaan he ovat kyvykkäitä ihmisiä työllistymään.

Osa heistä tarvitsee sen tyyppisiä työvoimapoliittisia toimia, jotka eivät heti johda työllistymiseen. Se on ihan selvä, ed. Sirnö. Me emme ole niitä poistamassa, vaan osan toimista suuntaamme niin, että ihmiset saisivat oikeasti työpaikkoja. Ihmettelen kyllä, mitä pahaa siinä on, että ne ihmiset, jotka on nyt sullottu kortistoihin ja kursseille, saisivat aitoja ja oikeita työpaikkoja. Mikä siinä teitä pelottaa? Uskon, että he ovat meidän kanssamme samaa mieltä, että kurssien laatua pitää pystyä arvioimaan. Sehän on ihan (Puhemies koputtaa) normaalia toimintaa. Ihmettelen, että vasemmistoliittokin tätä vastustaa.

Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on aika surullista keskustelua, kun ei uskalleta puhua siitä vaikuttavuuden arvioinnista. Siis missään nimessä ei ole kysymys siitä, että me haluaisimme vähentää sitä vaikuttavaa auttamistyötä, mitä tarvitaan. Minä olen itse neljä vuotta tehnyt työtä näiden kurssien järjestämisessä ja nähnyt, minkälaisia ovat ne osallistujat, jotka siellä ovat mukana.

Täällä on tuotu esille, että henkilö, joka on työtön, tarvitsee monipuolista apua. Me haluamme, että hän sitä saa ja että hän saa nimenomaan sitä apua, että hän työllistyy. Minun mielestäni ihmiset tarvitsevat siinä vaiheessa, kun he ovat lähes syrjäytyneitä, terveydenhuollon apua, he tarvitsevat näitä työvoimapoliittisia toimia, mutta semmoisia, jotka auttavat heitä eivätkä vie heitä taaksepäin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt, kun käymme tätä keskustelua ja kuuntelen teidän puheenvuorojanne nyt, voin tietysti helposti todeta, että ei meillä varmaan todellakaan ilmeisesti, kokoomuksella ja minulla tai vasemmistoliitolla, ole suuria eroja näissä näkemyksissä. Mutta kun kuuntelin niitä puheita, joita ryhmästänne pidettiin tässä matkan varrella, niin tästä syystä provosoiduin esimerkiksi arvioimaan sitä, ed. Häkämies, mikä on ja mikä ei ole vikana työvoimakoulutuksessa. Ed. Häkämies sanoi tuolta puhujakorokkeelta, ellen nyt aivan väärin kuullut, että valmentava koulutus on sellaista, että sillä ei ole mitään vaikuttavuutta. Kyllä nyt on olemassa aivan selvää päinvastaista näyttöä siitä. Ohjaava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, atk-koulutus muodostavat keskeisen osan siitä. Kyllä minä nyt mielelläni keskustelisin tosiasioista enkä jostain muusta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mennään taas välillä vähän rauhallisempaan asiaan: kotitalousvähennykseen vielä kerran. Tulevien vuosien kuluessa kotitalousvähennystä käyttäviä potentiaalisia talouksia on yli 400 000 eli joka kuudes. Kotitalousvähennyksen piirissä tehdyn työn määrä vuonna 2005 oli arviolta 10 000 henkilötyövuotta. Jos kotitalousvähennystä käyttäviä kotitalouksia olisi kolminkertainen määrä, se työllistäisi noin 24 000 henkilöä. Tämä tavoite toteutunee ennen vuotta 2010. Kotitalousvähennyksen seurauksena syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä vie työpaikkoja jo työllistyneiltä. Ne eivät myöskään vaadi tuekseen hallinto-, neuvonta- ym. resursseja eivätkä muita työllisyyttä tukevia, usein kalliita toimenpiteitä. Lisäksi valtaosa alalla ennen pimeästi tehdystä työstä on saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa noin 60 prosentista peräti neljäsosaan.

Tuloverolain 127 §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta. Tuloverolain 127 §:n 2 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle veronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

Arvoisa herra puhemies! Tuloverolain 127 §:n 3 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia. Laki rajoittaa merkittävästi kotitalousvähennyksen käyttöä. Siksi kotitaloustyön vähennysoikeutta tulee lisätä aina 80 prosenttiin riippumatta siitä, tekeekö kotitaloustyötä henkilö, yritys tai yleishyödyllinen yhteisö. Kokoomuksen esittämät laajennukset kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ovat oikeaan osuneita. Kotitalousvähennystä voitaisiin ensi vaalikaudella korottaa 3 000 euroon henkilöä kohden.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että työvoimapolitiikasta on virinnyt keskustelu. Olin tänä aamuna juuri puhumassa Itä-Helsingissä helsinkiläisille yrittäjille, ja tosiasia on se, että todella suuri huoli, iso talouden kasvun este Pääkaupunkiseudulla on se, että meidän yrittäjämme eivät saa osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan meillä on iso joukko helsinkiläisiä, Pääkaupunkiseudun asukkaita työttöminä. He eivät saa työpaikkoja. Samaan aikaan hallitus on lisännyt työvoimapoliittisiin toimiin mittavan määrän voimavaroja, ja silti työvoima ei kohtaa.

Kyllä me olemme siinä pisteessä, että on aivan välttämätöntä, että arvioidaan, mihin voimavarat suunnataan. Olen iloinen, että talousvaliokunta on budjettilausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että yrittäjyyden edistämiseen ja työvoiman kohtaamisen edistämiseen suunnatut voimavarat ovat aivan liian pieniä, jos verrataan niitä tähän tempputyöllistämiseen, tehottomiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Kyllä yrittäjien viesti aamulla oli selvä, että oikeasta asiasta puhutte. Pääkaupunkiseudun kasvun este alkaa olla tämä, että työvoimaa ei ole riittävästi, ja samaan aikaan Helsinki maksaa niistä asioista, jotka työttömyydestä johtuvat. Kyllä sanon, että kylmää ja kovaa politiikkaa on punamullan politiikka, kun ei saa keskustella siitä, etteivätkö työttömät ansaitsisi työpaikkoja ja kunnollista työvoimapoliittista koulutusta.

Ministeri Filatov peittelee, piilottelee niitä tilastoja, niitä tutkimuksia, joita hänen omasta ministeriöstänsä tulee. Me kun nostamme nämä keskusteluun, niin sanotaan, että me haluamme ottaa pois työttömiltä. Asia on kyllä ihan päinvastoin. Kokoomus haluaa antaa työttömille töitä ja kunnollista koulutusta, että heillä on mahdollisuus työllistyä. Siksi me olemme esittäneetkin, että tehottomasti kohdennetut voimavarat käytettäisiin hyviksi havaittaviin työllistämistoimiin, työvoimapoliittisiin toimiin ja ennen kaikkea sellaisiin toimenpiteisiin, että tulisi aitoja, oikeita työpaikkoja.

Kyllä ihmettelen, kun ed. Gustafsson ja muut hallituspuolueiden edustajat ovat täällä juhlineet työllisyyssaavutuksista. Jos meillä on 14—15 prosenttia väestöstä työttömänä, jos lasketaan työvoimapoliittiset toimet ja koulutus, niin ei ole juhlan paikka.

Kyllä kokoomuksen ehdotus on varmasti sellainen, joka ansaitsee täällä keskustelun, ja varmaan tulee kannatustakin, ainakin kansalta. Olen hyvin pahoillani ja on todella harmillista, arvoisa herra puhemies — täytyy tässä se sanoa — että kun valtiovarainministeri on kovasti peräänkuuluttanut keskustelua kokoomuksen vaihtoehdosta ja olemme valmistautuneet ja etukäteen tästä on ollut tieto, niin hallitus ei ole kiireiltänsä ehtinyt tänne tästä asiasta keskustelemaan.

Arvoisa puhemies! Aikaisemmassa puheenvuorossani kerroin perhevapaauudistuksesta ja kokoomuksen kannoista ja muutosesityksistä. Haluan todeta, että isäkuukauden joustavoittaminen on tervetullut, äitiysrahan tason korotus on tervetullut, mutta me emme kannata sitä tasa-arvoministerin hellimää ajatusta, että isille maksettaisiin lastenhoidosta vanhempainrahakaudella enemmän kuin äideille. Se on kaiken tasa-arvoajattelun vastaista, ja meillä onkin tähän vastaesitys, jossa korotusvara suunnattaisiin perheille tasapuolisesti, käyttää vanhempainrahaa isä tai äiti.

Mutta toinen suuri muutos, jolla haluan vielä täydentää edellistä puheenvuoroani, on se, että meidän mielestämme, kokoomuksen mielestä, tätä perhevapaauudistusta ei pidä rahoittaa nostamalla työnantajien sairausvakuutusmaksua eikä myöskään palkansaajien maksuja, koska lapsen saaminen ja vanhemmuus eivät ole todellakaan työperäisiä sairauksia. Siksi vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten maksumiehiksi ei pidä joutua vanhempien työnantajien, ei äidin eikä isän työnantajan, vaan kyllä vanhemmuuden kustannukset pitäisi hoitaa yhteisvastuullisesti, koska siitä, että lapsia syntyy suomalaiseen yhteiskuntaan, hyötyy koko yhteiskuntamme, kaikki. Sen takia näistä kustannuksista meidän pitäisi yhteisvastuullisesti vastata.

Erityisen huolestuttava on esitys, että jatkossa nämä maksut nousevat enemmän, ja samalla me nostamme työllistymiskynnystä. Se on jo nyt Suomessa niin korkea. Meidän ei pitäisi työnantajien maksuja nostaa, vaan päinvastoin niin työn verotuksen kuin työnantajien sivukulujen suunnan pitäisi olla alaspäin.

Kaiken kaikkiaan tämä esitys ei ole sellainen, mitä kokoomus voisi kannattaa. Meillä on tästä oma lakialoite, ja tulemme siitä eduskunnassa äänestämään. Perhevapaiden kustannusten jakaminen on hoidettava sillä tavalla, että korotamme valtionosuutta sairausvakuutusmenoista. Yhteisin verovaroin huolehditaan kyllä paljosta muustakin. Ihmettelen, miksi näistä vanhemmuuteen liittyvistä kustannuksista emme voisi huolehtia.

Arvoisa puhemies! Totean vielä, niin kuin ed. Perho puheenvuorossaan totesi, että hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollon osalta takkuaa todella kovasti esimerkiksi ministeri Hyssälän Turussa — todellakaansuutarin lapsilla ei ole kenkiä — eikä pian ole lapsilla hampaita, koska on niin pitkät jonot suun terveydenhuoltoon. Pitäisi miettiä toimia, joilla saataisiin tämä toimimaan niin, että ihmiset pääsevät hammaslääkärille.

Kokoomus on tehnyt hyvin vastuullisen, kustannustehokkaan esityksen, että nostettaisiin kelakorvausta hammaslääkärin palkkioista, hammaslääkärin hoidosta. Sitä kautta saisimme terveyskeskushammashoidon ja yksityisellä sekto-rilla annettavan hoidon jotakuinkin lähelle toisiaan, niin että osa voisi hakeutua yksityiselle sektorille ja tällä tavalla voisimme lyhentää hammashoidon jonoja. Toivon todella, että tämä esitys erityisesti otetaan eduskunnassa harkintaan. Meillä eduskunnassa on vastuu siitä, että myöskin suun terveydenhuollon osalta jollakin säädyllisellä tavalla tämä hoitotakuu toteutuu.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Viron EU-jäsenyys pakotti Suomen muuttamaan omaa alkoholiverotustaan. Muutoin Virosta Suomeen kulkevan viinarallin pelättiin karkaavan käsistä. Punamultahallitus päättikin esittää tuntuvaa alkoholiveron alennusta 1.3.2004 lähtien.

Yllättävä piirre hallituksen veropäätöksessä oli se, että hinnanalennus kohdistettiin paljon ennakoitua voimakkaammin juuri väkeviin viinoihin, ja kun viinapullon hinta romahti, ampaisi väkevien kulutus rajuun nousuun. Myös ensimmäiset vaikutukset alkoivat näkyä nopeasti. Viron viinaralli olisi tuonut pahimmat ongelmat lähinnä vain Suomen etelärannikolle, mutta kirkkaiden viinojen kova hinnanalennus laajensikin kielteiset vaikutukset koko maahan.

Sain veronalennuksen toteuduttua ajantasaista tietoa useilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Muistankin ennustaneeni vappupuheessani jo kahden kuukauden kokemusten perusteella, että kirkkaitten viinojen veroa on pakko nostaa jo nähtyjen, mutta varsinkin tulossa olevien ongelmien takia. Sain tuolloin jonkin verran palautetta, jossa sanottiin ongelmien poistuvan itsestään ja nopeasti, suomalaiset kun kuulemma oppisivat eurooppalaisen juomatavan muutamassa kuukaudessa ja humalahakuinen juominen vähentyisi pian. Vaan eipä ole vähentynyt. Jokainen näkee lisääntyneen juopottelun aiheuttamia erilaisia vaikutuksia lähipiirissään joka päivä.

Lisäksi vakavimmat seuraukset ovat lisääntyneet tuntuvasti. Sekä miesten että naisten alkoholikuolemat lisääntyivät vuonna 2004. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholi löytyy joka kolmannen keski-iässä kuolleen miehen taustalta. Alkoholisairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuoli vuonna 2004 lähes 1 900 ihmistä, viidennes edellisvuotta enemmän. Erityisen huolestuttavaa on miesten alkoholikuolemien lisääntyminen. Saman suuntainen epäsuotuisa kehitys on nähtävissä myös naisilla. Vuonna 2004 alkoholiin kuoli yhteensä 383 naista. Lisäksi vuosittain syntyy noin 1 000 alkoholisyndroomaa sairastavaa lasta. He tulevat tarvitsemaan yhteiskunnan apua jopa koko elämänsä ajan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 15—30 prosenttia kaikista sairauksista on sellaisia, joissa on taustalla alkoholi. Tähän kun lisätään vielä moninaiset inhimilliset ja sosiaaliset ongelmat, perheiden lisääntynyt hätä, lasten turvattomuus jne., onkin jo päästy yhden nyky-yhteiskunnan vakavimman ongelman juurille.

Alkoholin käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat hinta, saatavuus ja valistus. Näihin kaikkiin on puututtava, jos aiotaan lievittää alkoholista johtuvaa inhimillistä ja taloudellista kärsimystä.

Tein eduskunnassa vuosi sitten laki- ja talousarvioaloitteet, joissa ehdotettiin väkevien viinojen alkoholiveron korottamista ja sen myötä kulutuksen ja ongelmien hillitsemistä. Tuolloin eduskunta ei ollut vielä valmis veropäätöksen oikaisemiseen. Sen jälkeen hallituskin vain askarteli kuukausikaupalla erilaisia pullon kylkeen liimattavia varoitustarroja suunnitellen. Nyt itse asia on etenemässä. Vuoden takaisen esitykseni tueksi on koko kokoomuksen eduskuntaryhmä tullut ryhmäpäätöksellä.

Myös muissa puolueissa on vahvaa tahtoa ongelman korjaamiseen. MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman puoluejohtajille tekemän kyselyn perusteella kaikki puolueet nostaisivat alkoholiveroa. Toteuttamistavoista, aikatauluista ja veronkorotuksen suuntaamisesta puolueilla on to- ki erilaisia näkemyksiä.

Mielestäni juuri väkevien viinojen hinnankorotus hillitsisi ongelmia parhaiten. Se toisi valtiolle arviolta 80 miljoonan lisätulot, mikä tietysti on myöskin huomionarvoista. Samalla palattaisiin edellisten hallitusten linjalle eli kulutuksen suuntaamiseen väkevien sijasta miedompiin alkoholijuomiin.

Sitten, arvoisa puhemies, en voi olla puhumatta alkoholin minimiverojen korotuksesta Euroopan unionissa, koska Suomen hallitushan on ilmoittanut, että alkoholin minimiverojen korotus Euroopan unionissa on yksi puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Kun kyselytunnilla kysyttiin ministeri Heinäluomalta tästä, hän silmät kirkkaana kertoi, että tämä on yksi heidän tärkeimmistä asioistaan, ja antoi kuvan, että tällä olisi vaikutusta myös Suomen viinaveroon. Mutta onpa vain jäänyt kertomatta, että esityksessä ei ole mitään suoraa vaikutusta Suomen veroihin eikä Suomen ja naapurimaiden välisiin veroeroihin. Heinäluoman EU-prioriteettihanke nostaisi viinaveroa vain Kyproksella ja Sloveniassa, olutveroa muutamassa maassa. Koko keskustelu on siis ihan turhaa ja, voisiko sanoa, bluffia. Sinänsä looginen jatko hallituksen linjalle rajoittaa mietoja ja suosia väkeviä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Jos ensin kommentoisin hieman ed. Risikon erinomaista puheenvuoroa, niin ainakin omalta osaltani on pakko myöntää ja julkisesti, että silloin, kun veropäätös tehtiin alkoholin osalta, olin väärässä ja nyt on aika tehdä siihen korjaus. Meidän on kokeilemalla haettava se oikea taso, joka ei johda tuonnin liialliseen kasvamiseen Virosta, Venäjältä ja muualta, josta sitä saa huomattavasti halvemmalla, mutta joka ei myöskään johda sellaisiin sosiaalisiin ongelmiin, jotka nyt tällä hetkellä alkoholipolitiikka on aiheuttanut. Tämä on minusta itsestäänselvää. Voi vain ihmetellä sitä, että hallitukselta ei jo nyt ole tullut toimia.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti haluan kuitenkin ottaa esille kaksi asiaa. Toinen liittyy työvoimapolitiikkaan ja toinen opiskelijoiden asemaan.

Lähdetään työvoimapolitiikasta ensin liikkeelle. Haluan tuoda sen esille, että kun olen vuosikausia ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa opettajana, haluan myöskin avoimesti kehua Vammalan työvoimatoimistoa siitä, kuinka järkevästi siellä, niissä puitteissa kuin on mahdollista, näitä koulutusrahoja ohjataan. Siellä käytetään kyllä joka ikinen tilaisuus hyödyksi, toteutetaan sellaista koulutusta, josta on hyvä mahdollisuus työllistyä. Mutta tiedän myös sen, että vaikka määrärahaa jonkin verran vähennettäisiinkin, siitä huolimatta saavutettaisiin ne samat työllisyysvaikutukset kuin nytkin. Tästä on pohjimmiltaan ollut kyse kokoomuksen esityksessä.

Se asenne-ero, mikä meillä on suhteessa punamultahallitukseen ja varmaan suhteessa myöskin vasemmistoliittoon, tulee siitä, että kun ajatellaan esimerkiksi Voikkaalta työttömäksi jääviä henkilöitä, meidän vastauksemme ongelmaan on se, että kakkosasunnon verovähennysoikeus myönnetään, jolloin henkilöt voivat välittömästi, jos heidän ammattitaidollaan on muuallapäin Suomea kysyntää, mennä toiselle puolelle Suomea, vuokrata sieltä yksiön, tehdä töitä siellä, kunnes töitä löytyy lähempää, tai sitten perhe muuttaa myöhemmin perässä. (Ed. Sirnön välihuuto) Se on meidän vastauksemme, koska me tiedämme ja kaikki tutkimukset myöskin osoittavat, ed. Sirnö, että on erittäin tärkeää, että työtön työllistyy mahdollisimman pikaisesti. Mutta nykytilanne on se, että koska tällaista mahdollisuutta ei ole olemassa, niin taloudellisesti paljon helpompi vaihtoehto on silloin jäädä ansiosidonnaisen työttömyysturvan varaan kotiseudulle, jos ei siellä kotiseudulla ole vaihtoehtoista työmahdollisuutta olemassa, mikä on tällaisessa massairtisanomisen tapauksessa hyvin epätodennäköistä.

Hallitus antaa tähän sitten sen 700 euron muuttoavustuksen. Kuinka paljon se 700 euron muuttoavustus, jota sivumennen sanottuna vasemmistoliitto vielä sitäkin vastustaa, pystyy sitten auttamaan siinä tilanteessa, jos henkilö joutuu pistämään myyntiin omakotitalon — jos sen ylipäätään saa myytyä — ja uusimmastakin omakotitalosta voi tämmöisellä muuttotappioalueella saada ehkä 100 000 euroa ja vastaava maksaa kasvukeskuksessa 200 000, jopa 300 000 euroa? Ei tätä ongelmaa ratkaista 700 euron muuttoavustuksella alkuunkaan. Se on aivan pikku juttu, ja sen takia tämä kakkosasunnon verovähennysoikeus on ainoa keino auttaa sitä työttömäksi jäävää henkilöä aivan välittömästi.

Sama koskee laajemminkin meidän näkemyksiämme. Tärkeintä on saada ihmiset nopeasti töihin sen jälkeen, kun he ovat jääneet työttömiksi, ja sitten, jos se ei onnistu, tulevat nämä työvoimapoliittiset koulutukset ja muut toimenpiteet.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on opiskelijoiden tilanne. Yhdyn siihen kuoroon, joka ihmettelee hallituksen saamattomuutta, ja yhdyn siihen esitykseen, joka kokoomukselta on tullut opintotukiasiassa. Mutta haluan ottaa tässä esille vielä yhden erittäin tärkeän asian, joka on jäänyt aika pienelle huomiolle, myöskin SYLin omassa poliittisessa linjauksessa. Se on vapaan tulorajan korotus.

Nyt nimittäin, jos me ajattelemme tilannetta, että meillä on sellainen opiskelija, joka ei saa vanhemmiltaan rahaa opiskeluun ja, joka joutuu olemaan opintotuen ja asumislisän varassa, niin hänen vaihtoehtonsa tosiasiassa ovat ottaa lainaa tai mennä töihin. Koska lainanotto, vaikka se on yksi mahdollisuus, ei ainakaan niillä ehdoilla, mitä hallitus tarjoaa, ole kovin houkutteleva vaihtoehto, ainoa vaihtoehto silloin tosiasiassa on mennä töihin. Vaikka nyt opintotukeen tulisi tämä kannatettava 15 prosentin tasokorotus, niin se ei vielä pelasta sellaista henkilöä, jolla ei ole mitään muita tuloja kuin opintotuki ja asumislisä, jolloin tällaisen henkilön on käytännössä pakko rahoittaa opiskelunsa tekemällä töitä. Sen takia on erittäin tärkeää, että tätä vapaata tulorajaa korotetaan. Nyt ollaan ihan käsittämättömän alhaalla, kun opiskelija ei saa tienata kuin 505 euroa kuussa tai hän menettää opintotukensa, tai sitten 1 015 euroa silloin, kun ollaan kesälomalla. Jokainen tietää sen, että jos tekee puolipäivätoimisesti vaikka minkälaisia hanttihommia, niin se 505 euron raja menee yli, joten se, että tänne saadaan korotus, auttaa kaikkein eniten niitä todella heikossa asemassa olevia opiskelijoita. Jos näihin tehdään tämä 20 prosentin korotus, jota olemme esittäneet, se tarkoittaa noin 1 500 euron korotusta verotettavaan tuloon. Siitä menee tietysti joku summa veroa, mutta kuitenkin suurin osa siitä jää käteen. Sen vaikutus on paljon suurempi kuin on opintotuen 15 prosentin korotus, joka toki sekin pitää tehdä, sitä en sano. Mutta yritän tässä todistaa sitä, että samalla kun huomio kiinnittyy opintotukeen, emme saa unohtaa työssä käyviä opiskelijoita, koska monet opiskelijat ovat töissä sen takia, että se on ainoa keino ylipäätään opiskella ja viedä opintoja eteenpäin.

Minna Lintonen /sd:

Arvoisa puhemies! Olen vähän hämmästellyt tuota ed. Sarkomaan käytöstä viime aikoina täällä salissa ja myös sitten tuolla turuilla ja toreilla. Ed. Sarkomaa on ollut hurjana viime aikoina, ja hän on yrittänyt kepittää ministeri Tarja Filatovia ja hänen erittäin hyvää työvoimapolitiikkaansa. En tiedä, minkälaisen vaalihysterian vallassa ed. Sarkomaa nyt touhuaa, koska hän yrittää jonglööritempuilla ja taikasauvallaan tehdä hyvästä työvoimapolitiikasta huonoa ja valkoisesta mustaa. Tämä hyvä hallitushan on vuodesta 2003 luonut ainakin 60 000 uutta työpaikkaa, ja nuorten yhteiskuntatakuu on saatettu voimaan, ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu on myös tullut voimaan. Yli 54-vuotiaiden työntekijöiden työllistämisen tuki tuli voimaan vuonna 2006. Vuonna 2005 valtion määräaikaisia työsuhteita on vakinaistettu jne., jne. Jokainen teistä varmaan tietää nämä erittäin hyvät listat, mitä tämä hyvä hallitus on saanut aikaan. — Näen, että ed. Hemmilä haluaisi aplodeerata, mutta ei täällä voi nyt oikein taputtaa.

No, mennään sitten vähän rauhallisempiin aiheisiin ja puhutaan nyt näistä opintososiaalisista eduista. Kokoomus on nyt vastuullisena oppositiopuolueena tehnyt määrärahankorottamisaloitteen opintotuen opintorahasta — hieno aloite. Onneksi kokoomus on nyt oppositiopuolueena herännyt tähän opiskelijoiden tilanteeseen. Aikoinaanhan kokoomus ei hallituskaudellaan opiskelijoita paljon muistanut, mutta hienoa, että edesvastuullisena oppositiopuolueena näitä asioita sitten miettii.

Mutta haluaisin nyt rauhankyyhkynä tuoda erinomaisen kompromissin teille siinä, mitä me voisimme tehdä tässä opintorahan korottamisessa. Opintorahan korottaminenhan on, niin kuin kaikki tiedämme tässä salissa, kaikkia opiskelijoita tasapuolisimmin kohteleva opintotuen kehittämisen muoto. Prosentuaalisessa korotuksessa ongelmallista on se aina, että toisen asteen opiskelijoiden pienten opintorahojen ja korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasojen ero kasvaisi nykyisestään. Tästä syystä euromääräinen korotus olisi kannatettavin vaihtoehto. Ja nyt se hyvä kompromissi — kyyhky on laskeutunut: Verrattuna esimerkiksi 15 prosentin korotukseen 10 euron korotus korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan sekä 20 euron korotus toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan tulisi myös valtiontaloudelle nyt huomattavasti edullisemmaksi, ja se toteutettaisiin ensi vuoden lopussa. Sen jälkeen sitten vuonna 2008 korotettaisiin sekä toisen asteen että korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa uudelleen. Mutta aloitettaisiin tällaisilla pienillä askelilla.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meinasin tuolta paikaltani, mutta räkättirastaana sitten "pöntöstä" huutelemaan. Tuosta työvoimapoliittisesta tilanteesta vielä sen verran, että meillä ed. Sarkomaa esitti erinomaisesti yrittäjien näkemyksiä missä mennään. Meillä on seuraavan kymmenen vuoden aikana jäämässä 700 000 ihmistä työelämästä pois, mikä merkitsee noin 70 000:ta (Ed. Kallis: Ja monta kansanedustajaa eduskunnastakin!) — Kyllä, myöskin jo ihan muutaman kuukauden päästä. — 70 000:ta. Tätä lukua kun pyörittää yrityksiin, meillä on Suomessa noin 230 000 yritystä ja 93 prosenttia on alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tämä merkitsee sitä, että joka kolmannen henkilön, joka poistuu yrityksestä, tilalle ei palaa ketään. Haaste on suuri lähitulevaisuudelle. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Hommat muuten eivät pelaa. Tältä osin meidän täytyy löytää sellaiset työvoimapoliittiset lääkkeet yhdessä, olkoon se sitten vasemmalta, keskeltä tai oikealta, että ne, jotka työllisyyskursseja käyvät ja haluavat käydä töissä ja pystyvät työntekoon, he myös työllistyvät. Tämä kohdentumiskuvio on suuri. Minusta sieltä kortistosta pitäisi saada sellaiset pois, jotka eivät enää pysty työllistämään itseään.

Lyhyesti vielä tuosta maatalousyrittäjien työssäjaksamisesta. Ne ongelmat ovat nousseet tosi voimallisesti esiin, ja yrittäjien määrän vähentyminen, niin kuin täällä tuli jo esiin, että 1 000 maitotilaa on esimerkiksi tänä vuonna lopettanut, merkitsee, että tilakoot suurenevat ja työn rasittavuus entisestään vain lisääntyy. Tuo lomitusjärjestelmä on pikaisesti kehitettävä niin, että homma pelaa jatkossakin. Muuten loppuunpalamisia tapahtuu liian paljon edelleen. Tämä koskee myös turkistarhausta, jossa ei vielä tänä päivänäkään ole mahdollisuutta vuosilomaan. Tämä on räikeä epäkohta, ja se pitää minusta myös korjata todella pikaisesti. Tuo järjestelmän kustannustason korjaus on kuitenkin vain noin miljoonan euron vuosikustannus. Tältä osin se ei voi kaataa tätä yhteiskuntaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Nostan hattua kokoomuksen yritteliäisyydelle. Siitä ei ainakaan ole puutetta, kun katselen näitä lakialoitteita, joita tänään käymme läpi. Poikkeuksellisesti olen myös samaa mieltä kokoomuslaisten, melkein kaikkien puhujien kanssa yhdestä asiasta: minusta on hävettävää, että huhun mukaan demaripuolue on järjestänyt jotakin rinnakkaisohjelmaa samaan aikaan kun ainakin tiettyjen ministerien pitäisi olla täällä tätä keskustelua kuulemassa. Eli tähän närkästykseen hivenen yhdyn tässä.

Näissä aloitteissa, joita kokoomus on tehnyt ja tuonut täällä esille, kokoomus sopivasti pehmoilee ja punastelee vaalien alla, niin kuin sillä on tupannut joka vaalien alla olla hivenen taipumus. Valitettavasti vaan tämäkin keskustelu on osoittanut, että pikkasen kun pintaa raaputtaa, niin kyllä se sydän oikealla edelleen sykkii vain tietyn ihmisjoukon eduksi, kun kokoomuslaisaloitteita lueskelee. Kokoomus on täällä esitellyillä aloitteilla pääasiasiallisesti osoittanut, ettei sillä ole halua ajaa kuin vain tiettyjen ihmisten ja tiettyjen suomalaisten etua ja ratkoa vain tiettyjä epäkohtia niiden ihmisten kohdalta, jotka itse kokoomusryhmä kokee arvokkaiksi. Kokoomus ajaa harvojen ja hyväosaisten opiskelijoiden asiaa, niiden, joilla on mahdollisuus valmistua putkitutkinnosta ajoissa sellaisiin ammatteihin, joissa on varmuus saada työpaikka ja joista saa niin hyvää palkkaa, että on varaa maksaa lainan lyhennykset. Nimittäin verohelpotuksethan eivät poista sitä tosiasiaa, että laina on kuitenkin jollakin palkalla maksettava takaisinpäin.

Samoin, kuten täällä jo aikaisemminkin totesin, kokoomuksen opiskelijamalli lähtökohtaisesti poikkeaa vain piirun verran hallituksen esittämistä, jota kokoomus on mielellään ollut täällä haukkumassa. Kokoomuksen opintotukimalli lähtee lainapainotteisuudesta, putkitutkinnoista, työn suosimisesta kokopäiväopiskelun sijaan ja todellakin tietoisesti muun muassa eriarvoistaa opiskelijoita sen mukaan, kuinka painava opiskelijan vanhempien tilipussi tai joku muu pussi on.

Tietysti olen myös ilahtunut siitä, että kokoomus uskaltaa lähteä itselleen vieraalle alueelle, nimittäin vastuulliseksi työvoimapolitiikan ja työllistämispolitiikan esitaistelijaksi. Ongelma vaan on, että nämä eväät, millä kokoomus lähti tätä ristiretkeä käymään, tuntuvat tällä hetkellä kovin ohuilta ja kovin nurinkurisilta. Tänään olisi esimerkiksi ollut mielenkiintoista kuulla työllistämislinjauksia tai työvoimapoliittisia linjauksia kokoomuksen suulla, jolla oltaisiin kerrottu miten parannetaan sitä tilannetta, että Finnairin tapaan moni muukin työnantaja tällä hetkellä ilmoittaa työntekijöille vähentävänsä palkkaa 30 prosentilla tai ulkoistavansa nämä työntekijät. Onko tämä sitä vastuullista työllistämispolitiikkaa, johon kokoomus nyt sitten on kovasti tähtäämässä? Samoin olisi mielenkiintoista tietää, onko kokoomuksen eduskuntaryhmä EK:n linjoilla tämän ylimääräisen yhden orjatyötunnin eli siis ilmaiseksi työnantajille tehtävän tunnin vaateen edessä. Tämän tyyppisiä työllistämislinjauksia olisin toivonut täällä kuulevani, en sitä, että kokoomus syyllistää työttömiä tai on valmiina leikkaamaan työttömille kuuluvista koulutuksista rahaa.

Olen myös huolissani siitä, että kokoomukselle on tärkeämpää syyllistää työttömiä mutta samalla suistaa osa, se kuuluisa kuudesosa, mistä kokoomus on niin kovin monta kertaa puhunut, täydelliseen toimimattomuuteen. En ole aivan varma, miten sillä edistetään ihmisten sopeutumista työmarkkinoille tai palautumista työmarkkinoille. Myös mielestäni ed. Satosen äsken käyttämät puheenvuorot täällä ovat hivenen ontuvia. Hänen esimerkkinsä — hän valitsi paperimiehet kohteekseen kertoakseen, miten tiettyjä verokikkailuja käyttäen paperimiehet työllistyvät. Voin kertoa hänelle, että paperialalla tällä hetkellä työllisyysnäkymät eivät ole sitä luokkaa, että Voikkaan tehtaalta työttömiksi jäävät paperimiehet noin vaan tuosta ykskaks toiselle paikkakunnalle työllistyisivät. Paperimiehistä ei tule niitä tällä hetkellä kovasti tarvittavia metallimiehiä ilman koulutusta. Mielestäni on aika eriskummallista, että juuri tästä mahdollisesta kouluttamisesta ammatista toiseen tai siirtymisestä ammatista toiseen, siitä kokoomus on valmis leikkaamaan silloin, kun kyse on työllistämispolitiikasta.

Itselleni on myös tärkeätä se, että työvoimapolitiikkaan, työllistämiskursseihin liittyy myös muutakin kuin se pelkkä opinto ja suorite. Työllistämiskursseihin liittyy myös niin sanottuja pehmeitä arvoja, pehmeitä syitä, niitä todella punaisia ihmisen näköisiä syitä. On ilmeisesti kokoomukselle täysin tuntematon käsite tai tuntematon kokemus se, että ihminen, joka on ollut pitkän aikaa työttömänä, ei noin vain sujuvasti soljahda työelämään. Sokki tekemättömyydestä täysipäiväisyyteen tai työyhteisöön voi olla aika suuri. Esimerkiksi näillä valmentavilla kursseilla on myös piilotarkoituksensa. Niiden tarkoituksena on opettaa ihmisiä uudelleen sosiaalisiin taitoihin, opettaa ihmisiä tiettyihin kellonaikoihin, opettaa tiettyihin rytmeihin. Mielestäni se on hyvin arvokas syy, todella arvokas syy, ja mielestäni inhimillinen syy työllistämiskursseille.

Olen ollut itse pitkiä jaksoja työttömänä aikana, jolloin Suomi syöksyi lamaan Ahon hallituksen aikana ja Holkerin hallituksen toimien jäljiltä. Olin todella työttömänä pitkiä jaksoja ja myönnän, että en koe itseäni luuseriksi, niin kuin ed. Sarkomaa täällä minut leimasi, kun kerroin omista kokemuksistani työttömyysjaksoni aikana. Hain supertyöttömyyden aikana noin 120:tä työpaikkaa yhden kuukauden aikana. Ponnistelin kovasti yksinäni, mutta kieltämättä kuuden kuukauden jälkeen minunkin rajani tulivat täyteen. Siinä vaiheessa rehellisesti sanottuna minut pelastivat silloiset työllistämiskurssit, silloiset valmentamiskurssit, jotka antoivat minulle syyn herätä aamuisin ja antoivat minulle syyn ponnistella uudelleen. Sen verran masentava oli senaikainen työvoimapolitiikka ja senaikainen työnantajapolitiikka, että ilman tätä työntöapua en todennäköisesti olisi täällä tänään. Senpä takia mielestäni oli vähintäänkin loukkaavaa kun ed. Sarkomaa tieten tahtoen halusi tulkita minun puheenvuoroni niin, että syyllistin työttömiä luusereiksi. Minun mielestäni hänellä ei ole varaa ainakaan minulle tulla sitä sanomaan. Olen ollut yhteensä yli kaksi vuotta työttömänä koko aikuisikäni aikana. Toivon, ettei kukaan koskaan tule, sellainen ihminen ainakaan, joka itse ei ole ollut työttömänä, sanomaan, että minä olen jossakin elämäni vaiheessa ollut luuseri.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä rakenne tälle keskustelulle on hiukan hankala puhemiesneuvoston jäsenelle siinä mielessä, että siinä alkuvaiheessa olisi kyllä pitänyt nämä kaikki kolme osiota esitellä ja oli vain ed. Jyri Häkämiehen puheenvuoro ja sen jälkeen alkoi debatti, vaikka debatti tietysti on saattanut koskea mitä tahansa näistä lakialoitteista, joita on yhteensä 33: 10 kokoomukselta, 7 vasemmistoliitolta ja 16 kristillisdemokraateilta.

Mutta, puhemies, luin tässä tämän ed. Jyrki Häkämiehen runsaan 7 sivun mittaisen puheenvuoron, ja siinä todellakin tuodaan se ajatuksellinen yhteys Ruotsi ja Suomi, ja miksi? Sen takia, koska Ruotsin kokoomus ja sen apupuolueet ovat yhdessä saaneet vaalivoiton. Työllisyyskysymyshän siellä oli keskeinen, tuolla lahden takana, ja niin myöskin ed. Jyri Häkämies viittasi, että hän nyt puhuu vain työllisyydestä omassa puheenvuorossaan. Tosin hän puhui muistakin asioista, mutta hän totesi tämän.

Tämä työllisyys: Varmasti sillä lailla on aivan järkevää puhua, että pitäisi kohdentaa määrärahat aina mahdollisimman oikein. Mutta tämä on tällainen yleiskäsitys. Jokainen järkevä hallinnonala pyrkii tähän, ja niin kuin täällä on todettu välihuudoissa ja muutenkin, niin myöskin työvoimaministeriössä näin pyritään tekemään. Ei varmasti aina onnistuta. Tietysti kaikilla meillä on kokemuksia ja tietoja siitä, millä tavalla voidaan näennäisesti ehkä vain käyttää tätä nimikettä työvoimapoliittinen koulutus eikä siinä oikeastaan synny mitään. Tätä on vuosikausia erilaisten työvoimaministereiden ollessa vallassa toteutettu. Mutta ei tämä tilanne tällä hetkellä ole mitenkään enemmän temppumainen kuin joskus ennen, mieluummin päinvastoin. No, tämä tempputyöllistäminen on ollut tämä kokoomuksen termi, ja se tempputyöllistäminen on ollut myöskin Ruotsissa termi. Siellähän sitten myös ainakin jälkipuheet ovat olleet sellaisia, että työllisyyspolitiikka on ollut tämän vaalivoiton yksi pohja. Eli tänne halutaan vähän samanlaista ideaa, että tapahtuisi yhtä onnellisesti kokoomukselle, joka tällä hetkellä ei kuitenkaan ehkä ihan ole kärjessä näissä mittauksissa.

Mutta mitä on tapahtunut, siis mitä Ruotsissa sitten todella tapahtui? Nyt kun Ruotsin kokoomus ja nämä muut puolueet siinä mukana ovat julkistaneet oman budjettiesityksensä, niin työttömän asemaa on heikennetty, aivan selvästi. Työttömyysturvaa on heikennetty eli tämä keppi otettu mukaan ja sillä sitten ajatellaan parannettavan työllisyyttä. Tämä on nyt kuitenkin sitten se lopputulos, mihin on tultu siellä.

Sitten täällä on puhuttu ministerin vaihtamisesta, ei siis Ruotsin, vaan Suomen, siis sillä lailla, että työvoimaministeri on ollut kauan ja ei ole oikein tullut tulosta. No, mitä Ruotsissa tapahtui? Siellä vaihdettiin ministereitä. Mitä he saivat? No, he saivat ehkä sellaisen ministerin, joka on maksanut televisiomaksunsa. Mutta mitä me saisimme, jos me vaihtaisimme ministeri Filatovin? En minä usko, että me saisimme paremman työvoimaministerin.

Muuten tämä keskustelu, kun se nyt on tietysti ollut tällainen yleisesti syleilevä ... Ed. Risikko, joka nyt tuli paikalle, tuossa ihan lähtiessään puhujapöntöstä sanoi jotenkin niin, että minulle jäi soimaan korviin, että pitäisikö ... Siis oliko tarkoitus, ed. Risikko, että mietoja alkoholijuomia pitäisi suosia entistä enemmän? Mielestäni Suomen päihdepolitiikka siltä osin, mikä koskee alkoholia, on niin ongelmallinen, ettei mietojakaan pitäisi tätä enempää suosia, mitä niitä on jo suosittu.

Ed. Sarkomaan, joka on ollut erityisen terhakka, puheenvuoro sieltä Itä-Helsingistä oli tässä vasta kuultavana. Todellakaan Pääkaupunkiseudulla eivät edes sellaiset keskituloiset työntekijät, jotka ovat terveydenhoidon avainasemassa, sairaanhoitajat, tai jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisiä, kuten poliisit, edes he eivät pysty asumaan, maksamaan Helsingin asumiskustannuksia.

Nyt tämä väliaikainen korkotason alhainen tilanne helpottaa omistusasunnon hankkimista, mutta jo nyt on nähtävissä korkotason nousu, ja saattaa olla edessä todella kovat ajat niille, jotka ovat hyvin suuriin asuntolainoihin turvautuneet. Eli yleensäkin tulla toimeen Pääkaupunkiseudulla on aika tavalla kysymys siitä nimenomaan, että asuminen on aivan kohtuuttoman kallista, palkat ovat pieniä, ja sitten tännehän on luotu köyhälistöä, joka käy työssä, mutta työn palkka on niin pieni, että sillä ei tule toimeen, eikä aina ihan kahdellakaan työllä tulla toimeen.

Yhdysvalloissahan tämä on tyypillistä, nämä köyhien ihmisten työmarkkinat: matalasti, huonosti palkattuja töitä, monta työtä, ja lapset sitten ovat hunningolla, ja harrastetaan muun muassa sitten ampumista kouluissa ja päiväkodeissa aseilla oikein osumaan osuen. On hyvä todeta, että Yhdysvalloissa haavoittuu tai kuolee 477 000 ihmistä vuodessa ampumavälikohtauksissa, joissa käytetään lähinnä käsiaseita ja jotka ovat näitä yksityisiä toimia. Irakin sota ei siis ole tässä mukana.

Puhemies, edelleenkin: On selvää, että työstä pitää maksaa kunnon palkka, ja se on tempputyöllistämistä, kun ei makseta. Myöskin ed. Jyri Häkämies kiinnitti huomiota Voikkaaseen. 8.3.2006 UPM Oyj ilmoitti noin 1 200 ihmisen irtisanomisesta Kuusankoskella, lähinnä Voikkaan tehtaalla, joka lopetetaan, ja sen lisäksi sitten myöskin Kuusankosken paperitehtaalla Kuusanniemessä. Tuo luku on nyt onneksi pudonnut noin 1 000:een, siis ei ihan 1 200, mieluummin lähinnä 1 000, ihmistä saa etsiä uutta työpaikkaa. Paikallisesti ehkä suurin avaus on paikallinen koneiden kunnostuksen ja huollon hoitava uusi yritys, joka on työllistänyt noin 65 ihmistä. Ed. Häkämies viittasi Turkuun, että Turusta hänen tietojensa mukaan on tullut työpaikkoja. Näin varmasti on. Tiedän myös, että Sköldvikiin, Kilpilahteen, ovat ihmiset hakeutuneet töihin Kuusankoskelta Voikkaan tehtaan raunioista. Mutta tiedän myös sen, että kokonaistyöllistymisaste on noin 200, eli edelleenkin noin 800 ihmistä on vailla työtä.

Itse näen järkevänä ajatuksena sen, että toinen asunto, siitä esimerkiksi vuokra, olisi verovähenteinen. Se on ihan kannatettava ajatus. Mutta tietysti sen lähtökohdan pitäisi olla siinä, että ei meidän miljardikonserniemme, joilla on satojen miljoonien eurojen vuosivoitto, pitäisi toimia sellaisessa paratiisissa, jossa on niin helppoa irtisanoa ihmisiä kuin Suomessa on, paljon helpompaa ja halvempaa kuin mitä se on esimerkiksi muissa EU-maissa. Tämä on tietysti se lähtökohta.

Ja edelleenkin: Tämä Voikkaa ja tällaisten ongelmien ratkaisu vaatii todella koko yhteiskunnallista panosta kaikilla tasoilla. Muistutan siitä, että kun itse kukin, niin kuin ed. Häkämieskin Kotkassa, on valtuuston jäsen ja kun valtuustoissa käsitellään muun muassa työllistämistä, kuntien kautta tapahtuvaa työllistämistä, miten siellä itse kukin meistä sitten oman kantansa ilmaisee ja nappia painaa, kun asioista päätetään, vähennetäänkö työllistämismäärärahoja kuntatasolla.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan ed. Tiusaselle todeta, että on kyllä vaikea nähdä, miten työsopimuksen irtisanominen ja sen helppous korreloi työllisyyden ja työttömyyden kanssa, siis on vaikea nähdä, miten ne korreloivat. Varmasti löytyy kaikenlaisia esimerkkejä. Minä annan nyt yhden esimerkin: Tanskassa irtisanominen on erittäin helppoa; Tanskassa on ilmeisesti kaikista EU-maista alhaisin työttömyys. Eli ei voi väittää, että jos irtisanominen on helppoa, niin sillä olisi kielteinen vaikutus työttömyyteen.

Tässä on aika paljon puhuttu alkoholiverosta, ja tietenkin voisin säästää oman puheenvuoroni siihen, kun minun tekemäni aloite, kristillisdemokraattien aloite, alkoholiveron korottamiseksi tulee aika myöhään tänä iltana esiin, mutta haluan kuitenkin sen puheenvuoron nyt pitää, koska lähes kaikki oppositiopuolueet ovat omaan vaihtoehtobudjettiinsa sisällyttäneet alkoholiveron korottamisen. Tämänkin minä ymmärrän, koska kansa on sitä mieltä, että pitäisi korottaa. Eduskuntaryhmiltä on tiedusteltu suhtautumista veron korottamiseen, ja mikäli minä en aivan väärin muista, niin kaikki ryhmät ovat ilmoittaneet, että tulisi korottaa. Silloin voi tietenkin ihmetellä, minkä takia ei koroteta.

Ed. Risikko totesi tuosta Euroopan unionin direktiiviehdotuksesta minimiveron korottamiseksi, siis alkoholiveron minimitason korottamiseksi, että ainoastaan Kypros joutuu väkevän viinan alkoholiveroa nostamaan ja olutveron nostaminen tulisi eteen muun muassa Saksassa. Saksa on ilmoittanut, että olutveroa ei koroteta senttiäkään, ja tämä tulee kaiken järjen mukaan johtamaan siihen, että mitään alkoholiveroa EU:ssa ei nosteta, koska se edellyttää kaikkien maitten yksimielisyyttä eli kaikkien maitten suostumusta.

Mutta tämä ei estä sitä, ettemmekö me omassa maassamme voisi nostaa, ja en oikein ymmärrä kokoomuksen esitystä, kun te lähdette siitä, että ainoastaan väkevän viinan veroa nostettaisiin ja nostettaisiin entiselle tasolle. Alkoholin kulutuksesta absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna puolet kulutetaan oluena. Oluen kulutus on siis puolet koko kulutuksesta. Mistä johtuu sitten, että olutta juodaan Suomessa niin paljon? Se johtuu osittain tavasta ja eurooppalaisesta tavasta — kaikissa tai varsin monessa maassa joka tapauksessa oluen kulutus on erittäin korkea — mutta kyllä se johtuu myöskin siitä, että halvimman humalan nuoret saavat oluesta. Yritin tuossa laskea, paljonko olut Koskenkorva-pulloksi muutettuna maksaisi, ja hinnaksi tuli tuollainen 7—8 euroa. Jos keskiolut muutetaan Koskenkorva-pulloksi, niin se maksaisi 7—8 euroa, kun taas Koskenkorva-pullo maksanee tuollaiset 10 euroa, ja ymmärtää hyvin, että nämä nuoret kuluttavat olutta. Juuri tästä syystä, vaikka pidän kokoomuksen esitystä kyllä hyvänä, se johtaisi kuitenkin siihen, että oluen kulutus lisääntyisi huomattavasti. Se ei vaikuttaisi näin ollen ollenkaan verotuloihin, ei väkevän viinan kulutus kovinkaan paljon laskisi.

Kaikkein viisainta olisi nostaa niin oluen veroa, viinin veroa kuin väkevien juomien veroa. Kristillisdemokraatit ovat tehneet aika tarkat laskelmat, jotka osoittavat, että noin 2,5 senttiä pulloa kohti lisää olutveroa, 25 senttiä lisää veroa viinipullon hintaan ja 1 euro lisää väkevän viinapullon hintaan antaisi verotuloja valtiolle noin 200 miljoonaa ja aivan varmasti jonkin verran vaikuttaisi kulutukseen, mutta ei ainakaan muuttaisi kulutuksen rakennetta huonompaan suuntaan. Tästä syystä toivon, että kokoomus luopuisi omasta aloitteestaan ja tukisi kristillisdemokraattien aloitetta alkoholiveron nostamiseksi.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tiusanen täällä äsken kysyi, mitä minä oikein sanoinkaan, niin edellisen puheenvuoroni päätin siihen, että hallitus suosii väkeviä tällä hetkellä. Minä en missään nimessä suosi väkeviä enkä myöskään niitä mietoja.

Ed. Kallis toi äsken esille sen, että meidän mallimme on heikompi kuin heidän mallinsa. Me perustelemme malliamme nimenomaan juomakäyttäytymisellä. Tällä hetkellä kun se väkevä pullo on niin paljon suhteessa halvempi, niin sitä sitten myöskin käytetään. Kyllä tällä hetkellä, ed. Kallis, oluen hintataso, se matala hinta, johtuu aika paljon niistä tarjouksista, mitkä eivät nyt liity tähän meidän verotusjuttuumme, nimenomaan niistä tarjouksista, mitä tällä hetkellä on. (Ed. Kallis: Sillä hinnalla he ostavat!) — Niin niin, mutta se on eri asia, mistä me nyt täällä puhumme. Juomakulttuuri on ihan eri oluen juojilla kuin näillä, jotka juovat väkeviä. Mutta se on nyt toinen asia.

Arvoisa puhemies! Tulin tänne puhumaan opiskelijan toimeentulosta, joka on myöskin mielestäni semmoinen asia, johon pitäisi pikaisesti puuttua. Viime päivinä on kovasti keskusteltu opiskelijoiden taloudellisesta toimeentulosta. Hyvä niin, sillä kyllä se korjaamista kaipaakin. Tutkimusten mukaan osa opiskelijoista elää köyhyysloukussa. Miten siinä sitten pystyt opiskelemaan ripeästi, vaikka kuinka valtiovalta sitä haluaisi?

Suomessa opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuki on tarveharkintainen ja vastikkeellinen. Tukea myönnetään sellaiselle opiskelijalle, joka on taloudellisen tuen tarpeessa ja joka etenee tutkintoon johtavissa opinnoissaan. Esimerkiksi suomalainen korkeakouluopiskelijoiden opintotuki on Pohjoismaista pienin, vaikka ateriatuki laskettaisiin mukaan. Opintotuen opintoraha on korkeakouluopiskelijoille 259,01 euroa kuukaudessa ja toisen asteen opiskelijalle korkeintaan 213,60 euroa kuukaudessa. Lukuvuonna 2004—2005 opintorahaa nosti 286 168 opiskelijaa. Tämä on Kelan tieto.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa korotettiin viimeksi 14 vuotta sitten vuonna 1992 ja leikattiin 5 eurolla vuonna 1995. Opintorahan ostovoima on laskenut 20 prosenttia. Opintotuen asumislisää maksetaan Suomessa asuville päätoimisille opiskelijoille 26,8—201,60 euroa kuukaudessa. Viimeksi asumislisään tehtiin tarkistus vuonna 2004, ja tarkistettu asumislisä astui voimaan 1.11.2005. Tehty korotus kompensoi nousseita vuokrakustannuksia eikä reaalisti parantanut opiskelijan asemaa, nimenomaan taloudellista asemaa.

Muita opiskelijan talouteen tehtyjä muutoksia ovat toisen asteen opiskelijoiden opintotuessa vanhempien tulorajojen nosto 15 prosentilla 1.11.2006 lähtien. Lukuvuonna 2005—2006 tai sen jälkeen opiskelupaikan vastaanottanut opiskelija voi lisäksi saada opintolainastaan verovähennystä tietyin ehdoin valmistuttuaan. Muutoksen vaikutusta opintolainan nostamiseen tai valtion menoihin voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Opetusministeriö esittää ensi vuoden budjettiesityksessä, että korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea nostetaan 0,20 eurolla 1,67 euroon ateriaa kohden 1.1.2007 alkaen. Ateriatukea on korotettu viimeksi vuonna 2004, silloin 20 sentillä tuettua ateriaa kohden.

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt luovuttivat tiistaina 12. syyskuuta eduskunnalle adressin, jossa 127 109 allekirjoittajaa vaati 15 prosentin eli 40 euron korotusta opintorahaan. Opintorahan tarkistus kohdistuisi eniten tuen tarpeessa oleviin päätoimisiin opiskelijoihin riippumatta opiskelualasta, alueellisista työllisyys- tai kustannusvaikutuksista tai sukupuolesta. Pyyntö on oikeutettu, sillä opintorahan ja asumislisän yhteenlasketulla summalla ei opiskella täysipäiväisesti Suomenmaassa.

Toinen asia, mihin mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota, on vapaan tulon rajojen nosto. Tulorajoja on tarkistettu viimeksi vuonna 98. Monelle opiskelijalle työnteko on välttämätöntä, koska se turvaa vuokranmaksun ja jokapäiväisen ruuan. Työnteosta karttuu myös hyvää työkokemusta, joka helpottaa töihin pääsemistä valmistumisen jälkeen. Kelan tekemän tulovalvonnan mukaan vajaa 40 000 opiskelijan tulot ylittivät vuositulorajan. Takaisinperintä on hankalaa sekä opiskelijalle että Kelalle.

Jotta kaikilla suomalaisilla olisi edelleen tasavertainen mahdollisuus kouluttautua, on opiskelijan toimeentuloa parannettava. Opintotukijärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja näin vauhdittaa valmistumista. Opiskelijat näkyvät köyhyystutkimusten tuloksissa. Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi oli kaiken kaikkiaan opiskelijan kannalta tyly. Jälkikäteen luvattu ateriatuen korotus hukkuu vähintään saman verran nouseviin ateriahintoihin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän todella tyylittömänä sitä ylimielisyyttä, joka käy ilmi siitä, että tässä salissa ei ole yhtään sosialidemokraattista kansanedustajaa, ministereistä puhumattakaan. (Ed. Kallis: Entäs keskusta?) — Ei ole keskustapuolueestakaan. — En ole tällaista tilannetta nähnyt enkä olisi voinut edes kuvitella, että jollakin, ihan selvällä suomen kielellä sanottuna, menee sillä tavalla valta päähän, että suomalaisessa demokraattisessa järjestelmässä opposition asiallista toimintaa arvostetaan tällä tavalla, toisin sanoen ei arvosteta laisinkaan. Minä olen aivan varma, että sellainen ylimielisyys kohta kostautuu, tavalla tai toisella aikanaan. Se kostautuu yleensä yksityisille ihmisillekin sellainen ylikatsominen, poliittisesta puolueesta puhumattakaan, ja seuraava maaliskuu tulee tämän tilanteen aivan varmasti muuttamaan ja korjaamaan. Minä sanoisin aforismin: kaukana he näyttävät pieniltä, mutta lähellä vielä pienemmiltä, tällaiset ihmiset, jotka arvostavat meitä tällä tavalla.

Ed. Lintonen oli tosin sosialidemokraattien puolesta pantu jälleen kertomaan, niin kuin monta kertaa aikaisemminkin, hyvin teräväkielisesti kantansa, miten he näkevät tilanteen, ja arvostelemaan nimenomaan kokoomuslaisia. Hänhän kertoi muun muassa ed. Sarkomaasta, että tämä yrittää tehdä hyvästä työvoimapolitiikasta huonoa ja mustasta valkoista, vaikka tosiasiassa ed. Sarkomaa käytti erittäin asiallisen ja hyvän puheenvuoron työllistämisestä ja työttömyydestä ja yleensä työvoimapolitiikasta. Ed. Lintonen puheenvuorossaan arvosteli hänen käytöstään eri tilaisuuksissa. No, käytökseltään hän on aivan varmasti tämän salin tyylikkäimpiä kansanedustajia.

Ed. Lintonen kertoi meille runsaasti lukuja, mitä tämä hallitus on saanut aikaan, pitkän rimpsun lukuja, kuinka hyvin menee, mutta hän jätti aivan tietoisesti kertomatta yhden luvun. Eli kun jokaisella asialla on kaksi puolta, kaksi kylkeä, varsinkin työllistämisellä, työttömyydellä, hän jätti kertomatta sen, että meillä on edelleenkin yli 300 000 työtöntä. Ja jos on 300 000 työtöntä, niin se vaikuttaa noin miljoonaan ihmiseen suoraan ja se vaikuttaa välillisesti kaikkiin 5,4 miljoonaan ihmiseen. Luulisi olevan sosialidemokraateille tärkeätä puuttua tähän ongelmaan ja myöskin keskustella siitä tässä salissa, mutta siihen ei ole yksinkertaisesti varaa, vaan he väistyvät kulman taakse omiin juhliinsa.

Minä haluan sanoa nyt kolmannen kerran tänä päivänä asian, jonka olen vastauspuheenvuorossani jo sanonut. Sosialidemokraateilla on tässä maassa ollut kohta kolme vaalikautta työministeri, 12 vuotta. He ovat sen hinnalla millä hyvänsä hallitusneuvotteluissa halunneet. He kantavat myöskin vastuun työttömyydestä, ja sitä he eivät halua tunnustaa. Heille pitää näköjään suurin tikkukirjaimin kertoa se, että valtaan liittyy vastuu ja vain rehti poliitikko myöskin uskaltaa tunnustaa sen vastuun ja sanoa, että olemme epäonnistuneet, niin kuin he nyt ovat epäonnistuneet.

Meillä on muutenkin sellainen tilanne, että sosialidemokraateilla on maassa neljänneksen kannatus ja he käyttävät kolmen vartin valtaa noin karrikoiden sanottuna. Kolmikantaneuvotteluissa he haluavat olla aina päällepäsmäreinä, hallitusneuvotteluissa aina päällepäsmäreinä ottamassa avainpaikat, ja kun tulee tilanne, jossa pitäisi sitten puuttua vaikeisiin asioihin, niin he häipyvät omiin juhliinsa. Tämä on minusta sitä ylimielisyyttä, jota suomalainen korkea demokratia ei kerta kaikkiaan siedä eikä saisi sitä sietää. Ja kun tämä ei mene suoraan perille tällä tavalla, kun he ovat paikalta poissa, minä toivon, että he tavalla tai toisella kuulisivat sen paheksunnan, mitä tästä salista heille nyt kerrotaan.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen aloitteet, joita täällä on kritisoitu, mutta asiallisesti, ovat hyvin käytännönläheisiä aloitteita kaiken kaikkiaan, kun ne lukee huolella läpi, käytännönläheisiä sillä tavalla, että niillä todella halutaan ihmisiä töihin. Muun muassa kotitalousvähennyksen laajentaminen, monipuolistaminen, kasvattaminen, on kansalaisten erittäin mielellään vastaanottama ja -otettu järjestelmä, joka aivan varmasti tuo tähän maahan lisää työpaikkoja ja aivan varmasti auttaa myöskin hyvin paljon enemmän vähäosaisia ihmisiä kuin mitä ehkä kuvitellaankaan. On todella surullista, että tilanne on niin luutunut, että politiikka on tänä päivänä tällä tavalla puhdasta voimapolitiikkaa, ja kun se on sitä, niin aina heikompi ihminen häviää, ja työttömät, jos ketkä, ovat sitä, näitä heikkoja ihmisiä.

Eli vielä kertaalleen: Kun on 300 000 työtöntä, niin meillä on sosiaalimenot suuret. Ne ovat kasvaneet. Meillä on verotulot pienet. Meillä on vähemmän varaa tehdä hyviä ratkaisuja, hyviä päätöksiä niin kunnissa kuin valtiotasolla. Senhän me kaikki tiedämme. Ja kokoomus aloitteillaan haluaa olla eteenpäin viemässä tervettä yhteiskuntaa, sillä lailla toiminnallisesti tervettä yhteiskuntaa, että yhteiskunta pystyy tarjoamaan työtä, ihmiset saavat palkkansa työstä ja todella hädänalaisina olevat ihmiset saavat sitten sosiaalista apua sen työn tuloksena, joka syntyy siitä, kun ne henkilöt, jotka ovat aktiivisessa työelämässä, sinne myöskin toimimaan pääsevät.

Sosialidemokraatit näyttävät unohtavan, kun he kaikki haluavat tyrmätä, että jokainen itsensä työllistävä ihminen on kullanarvoinen, jokainen yrittäjä ja hänen tarjoamansa työpaikka on kullanarvoinen, mutta ei uskalleta jäädä eduskuntaan keskustelemaan näistä toisin sanoen keskeisimmistä asioista, mitä nyt olisi tehtävä. Pääasia on se, että työministerin musta salkku on sosialidemokraattien kainalossa ja 300 000 työtöntä tässä maassa.

Tämän halusin pienenä iltasaarnana poissa oleville juhlijoille kertoa. Jos minä olisin siellä illan isäntä, niin minä olisin hyvin mielelläni kertonut tämän myöskin siellä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis otti esille sen, miten alkoholin humalahakuinen käyttö lähtee nuorten keskuudessa tuosta keskioluen käytöstä ja nimenomaan, että keskioluella nuoriso parhaiten tai helpoiten ja halvimmalla humaltuisi. Kyse ei ole nyt alkoholin käytössä ja nuorten alkoholin käytössä niinkään sen alkoholin hinnasta, vaikka alkoholiveron korotusta kaikki eduskuntaryhmät näköjään tällä hetkellä haluavatkin. Kysymys on enemmänkin siitä, miten alkoholia on tarjolla ja miten sitä keskiolutta on tarjolla.

Olen kuullut monilta kollegoilta, poliiseilta, että tällä hetkellä alkoholia myyvissä liikkeissä ja nimenomaan olutta myyvissä kaupoissa ei enää välitetä juurikaan niistä säännöistä, niistä määräyksistä, millä nämä kauppiaat ovat myyntiluvan saaneet. Elikkä alaikäisille anniskellaan, alaikäisille myydään keskiolutta erittäin helposti tänä päivänä. Tähän pitäisi myöskin kiinnittää huomiota.

Ja sitten ihan itse siihen väitteeseen, että keskioluesta halvimmalla saisi humalan, kuten ed. Kallis oli laskeskellut, niin se ei sittenkään taida minun laskelmieni mukaan pitää paikkaansa. Kyllä tuota absoluuttista alkoholia kuitenkin Koskenkorva-pullosta saa halvemmalla enemmän kuin keskiolutpullosta.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Herra puhemies! Tämä on ikään kuin vastauspuheenvuoro, kun en sitä saanut. Ed. Risikolle ensinnäkin kiitos selventävästä puheenvuorosta.

Ed. Kallis, meillä on näyttöä ja olemme tästä keskustelleet yhdessä silloin, kun Turusta dieselmoottorien valmistustoimintaa siirrettiin Italiaan. Silloin käytiin tämä problematiikka läpi, missä on helppo konsernin irtisanoa, minne se sijoittuu, niin kuin Italiaan, ja se sijoittuu lähinnä sen mukaan, missä olisi irtisanominen halvempaa.

Taas Kymenlaaksossa Myllykoski Osakeyhtiö on pitkään puhunut vähennyksistä ja on nyt ryhtynyt niihin. Samaan aikaan se on perustamassa tehdasta Tšekin tasavaltaan. On selvää, että on siinä tietysti muitakin syitä viedä tehdas Tšekin tasavaltaan kuin se, että Suomesta on helppo irtisanoa, vähentää ehkä tuotantoa, muitakin syitä löytyy, mutta se on sellainen mukana vaikuttava tekijä, ei ainut tietenkään, mutta se on tekijä, joka vaikuttaa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minä toimitan sitten ed. Hemmilälle laskelman, ja jos minä olen väärässä, niin kyllä minä annan teille sitten vaikkapa yhden Koskenkorva-pullon, ja jos te olette väärässä, niin riittää, että te yhden olutpullon annatte. Siis kyllä totuus on se, että jos olutpullo muutetaan Koskenkorva-pulloksi, niin hinta tulee pienemmäksi.

Mutta halusin puuttua myöskin tuohon kotitalousvähennykseen ja nimenomaan tähän remonttikustannusten vähennyskelpoisuuteen. Kun me olemme valiokunnassa tätä asiaa käsitelleet, niin kyllä kaikki asiantuntijat, tai sanon nyt varmuuden vuoksi lähes kaikki asiantuntijat, ovat sitä mieltä, että näin ei pitäisi menetellä, koska ne remontit, mitä tehdään, tehtäisiin muutenkin ja tämä on aika kallis menetelmä antaa sitten tämä kotitalousvähennys siitä.

Todettakoon nyt, että muissa maissa, missä vastaavanlaisia vähennyksiä on käytössä, ei hyväksytä vähennystä remonttikustannuksista. Olisi parempi käyttää näitä rahoja juuri erilaisten siivouspalvelujen ja hoitopalvelujen kustannusten vähennyksen rajan nostamiseen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä yksi puheenvuoro. Hämmästelen terveydenhuollon rahojen leikkaamista. Nykyinen hallitus on jo toisena vuotena peräkkäin päättänyt leikata 25 miljoonaa euroa Kansalliseen terveysprojektiin luvatuista määrärahoista. Tämä leikkaus vaarantaa kuntien mahdollisuudet toteuttaa hoitotakuuta.

Hyvä puhemies! Hyvät kuulijat! Jo nyt tulee kritiikkiä siitä, etteivät vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat kuulu hoitotakuun piiriin, ainakin he kokevat sillä tavalla. Kyllähän totuus on, että operatiivinen puoli hoituu, kirurginen puoli, mutta nimenomaan pitkäaikaissairaat eivät välttämättä saa sitä hoitoa, mitä tarvitsisivat.

Yksi esimerkki tulevista kustannuslaskelmista: Hiljattain julkistetut Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimustulokset ennustavat, että syövät aiheuttavat kymmenen vuoden kuluttua kaksinkertaiset menot. Rahaa meni vuonna 2004 yhteensä 500 miljoonaa euroa ja 2015 ennustetaan menevän 1,1 miljardia. Eniten lisäresursseja tarvitaan vuodeosastohoitoon, avohoitoon ja lääkkeisiin, joista suuri osa kustannuksista muodostuu. Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon avohoito tulee lisääntymään paljon, ja siitä seuraa kustannusten nousu, samoin lääkekustannukset ovat suuret. Mutta niin kuin kaikki tiedämme, hyvät lääkkeet kuitenkin eräällä lailla hintansa haukkuvat, samoin vaikuttavat hoidot. Niihin kannattaa satsata.

Halvempia sen sijaan ovat kuntoutus ja seulonnat sekä ennaltaehkäisy. Niihin käytetään kuitenkin melko vähän rahaa. Esimerkiksi ennaltaehkäisyyn käytetään tällä hetkellä alle 1 prosentti. Ja jos syöpien hoitokulut maksavat, maksaa dementian hoito kolminkertaisesti ja myös kallistuu, kuten syöpähoidot, kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä.

Julkaistu tutkimus herättää huolen resursseista ja yksittäisen ihmisen huolen siitä, onko juuri minun kunnassani rahaa kustantaa hoitoni. Suomessahan käytetään terveydenhuoltoon bruttokansantuotteesta 7,3 prosenttia ja vuonna 2020 arvioidaan käytettävän 8,8 prosenttia. Eli tietysti voidaan todeta, että pienillä kustannuksilla tehdään hyviä tuloksia, mutta pohdittava on, voisiko tarvittaessa kasvattaa tätä bruttokansantuotteesta otettua terveydenhuollon osuutta. Mielestäni voitaisiin, eikä missään nimessä määrärahoja pidä vähentää, kuten hallitus tekee nyt.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On ollut aika erikoista tässä keskustelussa se, että vasemmistoliiton edustajien puheenvuoroissa on moitiskeltu kokoomuksen työvoimapoliittisia ehdotuksia, nimenomaan sellaisia parannusehdotuksia, mitkä tähtäisivät siihen, että työ kohtaisi hakijansa paremmin. Erikoista on ollut se, että täällä on ikään kuin puolusteltu hallitusta näissä puheenvuoroissa ja syytetty kokoomusta, että kokoomus ei oikein nyt ole näitä työnantajia ja työntekijöitä oikealla tavalla puolustamassa. Mutta olen ollut kuulevinani näissä puheenvuoroissa vähän sitä, että vasemmistoliiton edustajat haluavat nyt puolustaa hallitusta. Johtuneekohan tämä siitä, että tässä salissa ei todellakaan ole yhtään ainutta ministeriä, ei ollut koko keskustelun kuluessa, ei ensimmäistäkään ministeriä, ei ole ainuttakaan sosialidemokraattien kansanedustajaa, ei ainuttakaan keskustan kansanedustajaa eikä myöskään Rkp:n kansanedustajaa? Täällä salissa ei myöskään ole perussuomalaisten eikä vihreitten edustajia. Täällä kerta kaikkiaan nyt halveksitaan demokraattista päätöksentekoa, ja juuri niistä asioista, niistä tärkeistä asioista tässä tänä iltana on keskusteltu, mistä hallitus pääministerin johdolla on kehottanutkin meitä keskustelemaan koko kautensa ajan, koko tämän syksyn: nimenomaan perheen asioista, opiskelijoitten asioista, työvoimapolitiikasta.

Mutta työvoimapolitiikasta vielä haluan todeta, että kun täällä on puolusteltu hallituksen työllisyys- ja työvoimapolitiikkaa, minun mielestäni työvoimapolitiikka Suomessa on epäonnistunut. Sen osoittaa se, että meillä on satojatuhansia työttömiä ja kuitenkin avoimien työpaikkojen määrä on noussut 50 000:een. Se on epäonnistumisen syy.

Mutta, jos muistan vielä, arvoisa puhemies, ihan lopuksi tässä vanhan legendaarisen veteraanipoliitikon Veikko Vennamon sanat: "Kunpa kansa tietäisi, että tänä iltana tässä salissa ei ole kuin kokoomuksen, kristillisten ja vasemmistoliiton edustajat puhumassa tärkeistä asioista."

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Toivon, että kun tämä nyt ehkä viimeinen puheenvuoro päättyy ja alkaa vasemmistoliiton aloitteitten käsittely, niin ainakin ed. Hemmilä on silloin täällä. Ei täällä todellakaan hallituspuolueitten edustajia näy.

Vasemmistoliiton puhujat eivät ole puolustaneet hallituksen työllisyyspolitiikkaa sinänsä. Olen puolustanut sitä työtä, mitä työvoimapolitiikan kentillä tehdään. Olen arvostellut, kuten jo sanoin, kokoomusta täällä esitetyistä löysistä lausumista. Eivät ne kaikki ole olleet niitä. Täällä on käytetty oikein hyviä puheenvuoroja kokoomuksen taholta, ja kokoomuksen esityksetkin ovat hyviä, mutta on pakko ihmetellä, kun ed. Sarkomaa esimerkiksi sanoo, että helsinkiläiset yrittäjät hänen tilaisuudessaan tuomitsevat harjoitetun työvoimakoulutuksen kokonaan. Minulla itselläni, kun olen sitä neljännesvuosisadan vierestä seurannut, on selvää kokemusta siitä, että työvoimaviranomaiset ja yrittäjät ainakin Pohjois-Savossa tekevät erittäin hyvää yhteistyötä, saavat hyviä tuloksia aikaiseksi ja molemmat osapuolet, jopa koulutettavatkin, ovat tyytyväisiä. Jos täällä ollaan tyytymättömiä, silloin pitää kysyä, missä se vika täällä Helsingissä sitten on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueen, erään sellaisen, eduskuntaryhmään kuuluvana haluan kiittää oppositiota aloitteista ja asioitten esille tuomisesta. Aikoinaan keskikoulussa yhteiskuntaopissa sanottiin, että hallitus kantaa vastuun ja oppositio tekee esityksiä, jotka ovat asioita paremmiksi tekeviä. Näin tulee olla puolueista riippumatta. Tarvitaan opposition aloitteita.

Ed. Virtaselle voin todeta, että käsittääkseni olen yksi hallituksessa olevan puolueen kansanedustaja, joten eivät he kaikki suinkaan ole täältä poissa.