Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka ilta on jo pitkällä ja näillä kellonlyömillä alkaa kohtapuoliin viimeinen televisioitu kuntavaalitentti, käsittelemme tärkeitä asioita eduskunnan istuntosalissa. Kyseessä ovat kansanedustajien tekemät talousarvioaloitteet seuraavalle budjettivuodelle.

Keskustan eduskuntaryhmä teki yhdessä 18 ryhmän talousarvioaloitetta, jotka käsittelivät itse asiassa edellistä aihealuettakin, omaishoidon tuen siirtoa Kelalle ja myöskin omaishoidon tuen verottomuutta, jotka omasta mielestäni ja myöskin keskustaryhmän mielestä toisivat oikeudenmukaisuutta omaishoitajien keskuuteen, asuivatpa he sitten Hangossa tai Utsjoella. Aloitteet käsittelivät myöskin ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatukea ja montaa, montaa muuta aihealuetta, mutta itse nostan keskusteluun liikenne- ja viestintäministeriön alle kuuluvia asioita ja muutamia koulupuolen asioita, lapsiperheisiin liittyvän kotihoidon tuen määrärahat sekä sitten oman talousarvioaloitteen Metsähallituksen merialueen retkisatamaverkoston rahoituksesta.

Arvoisa puhemies! Me keskustalaiset emme ole tyytyväisiä hallituksen harjoittamaan liikennepoliittiseen linjaukseen. Nyt säästetään perusväylänpidon rahoituksesta niin, että tänäkin kuluvana vuonna leikataan 20 miljoonaa euroa, ja me koko ajan tiedämme, että kustannukset nousevat, tarpeita on paljon ympäri Suomea erilaisia liikenneverkkohankkeita edistää ja myöskin sitä tienparannusta tehdä. On selvää myöskin, että yksityisteiden määrärahojen leikkaukset tulevina vuosina kurjistavat maakuntien teitä. Yksityisteiden määrärahoista aiotaan leikata niin paljon, että asiantuntijat ovat meillä ainakin valiokunnassa jo sanoneet, että enää hallinnointikaan yksityisteiden määrärahojen kohdalla ei tule seuraavina vuosina toteutumaan, koska niitä alkaa olla liian vähän.

Liikenneväyliemme kunto rapautuu huolestuttavaa vauhtia, ja siksi me pidämme tärkeänä, että ratoihin, joihin tämä hallitus satsaa hiukan enemmän kuin teihin, tämä suhde pitäisi muuttaa toiseksi. Tavaraliikenne kulkee meillä edelleen kumipyörien varassa, ja siksi tiestön kunto etenkin ammattiautoilijoille on jo turvallisuuskysymys. Tämä maan hallitus on kaikessa viisaudessaan päättänyt, että seuraava hallitus tulee nostamaan sitten peruskunnossapidon määrärahan tasoa tuon 100 miljoonan euron verran ehkä vuonna 2016, mutta meidän mielestämme nyt ei ole aika vitkutella asian kanssa, vaan esitämme 100 miljoonan euron perusväylänpidon kunnossapitoon tehtäväksi tätä tasokorotusta jo seuraavana vuonna. Samoin näihin edellä mainittuihin yksityisteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on saatava lisärahoitusta, ja esitämme 15 miljoonan euron panostuksen seuraavalle vuodelle lisää.

Laajan yksityistieverkoston kunnossapito on edellytys toimivalle maa- ja metsätaloudelle, bioenergiakuljetukselle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Siellä haja-asutusalueen tien päässä asuu paljon perheitä, siellä tehdään työtä, käydään koulussa ja asioilla, ja kulkeepa sinne moni mökille ja marjastamaankin. Siksi tämä tiestö on pidettävä myöskin hyvässä kunnossa.

Keskustan edustakuntaryhmää on askarruttanut myöskin joukkoliikennetukien säilyttäminen nykyisellä tasolla. Me tiedämme, että silläkin puolella kustannustasot nousevat koko ajan ja tälle samalle joukkoliikennetuen momentille on nyt tulossa muitakin ottajia. Sieltä ohjataan suoraan suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen rahoitusta "korvamerkittynä" osuutena, ja osa myöskin tästä joukkoliikenteen ostoihin tarkoitetusta rahoituksesta menee yleensä joukkoliikenteen kehittämiseen. Tämä on, hyvät ystävät, täysin pois niistä ostopalvelusopimuksista ja ostoliikennevuoroista, joita nyt sekä tämän vuoden että tulevien vuosien aikana joudutaan lakkauttamaan.

Me olemme myöskin toivoneet keskustan eduskuntaryhmänä, että hallitus pureutuu entistä tiitterämmin siihen, miten haja-asutusalueen peruspalvelutaso sitten pidetään joukkoliikenneasioissa kunnossa. Kyytitakuumallia, jota olemme esittäneet, ei ole edistetty ainakaan vielä, ja toivottavasti työryhmät, jotka tässä nyt ilmeisesti istuvat tämän asian päällä, ottavat todesta sen, että myös haja-asutusalueella joukkoliikenteen ostoihin on tulevaisuudessa saatava enemmän rahoitusta. Siksi esitämme 3 miljoonan euron alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen ostoihin lisättävän määrärahan.

Arvoisa puhemies! Yksi räikeimmistä asioista, jonka hallitus aikoo rahallisesti toteuttaa, on määrärahan leikkaaminen kokonaisuudessaan alueellisesta kuljetustuesta vuoden 2013 loppuun mennessä. On käsittämätöntä, että pääministeri Kataisen johtama puolue on ainakin aikaisemmin edistänyt yrittäjyyden mahdollisuuksia eri puolilla Suomea, mutta nyt voidaan todeta, että kuljetustuki uhkaa päättyä ja eriarvoistaa näitä alueellisia mahdollisuuksia. Tämä alueellinen kuljetustuki on tärkeä keino maan sisäisten olosuhteiden tasoittamiseksi. Tukitasoahan on leikattu jo tämän vuoden aikana 60 prosenttia, kun hallitus muutti kuljetustuesta annettua asetusta. Mielestäni kuljetustuen täytyy olla mahdollisimman korkealla ja Ruotsista voimme taas ottaa esimerkkiä. Siellä kuljetustuki on meitä monta, monta kertaa korkeampi.

Alueelliselle kuljetustuelle on vankat perusteet. Kuljetustuki ei vääristä kilpailua kotimaassa, ja se on epätasapainossa etenkin Ruotsin alueellisen tuen kanssa. Me annamme kilpailijoille tuossa naapurimaassa paljon paremmat lähtökohdat yrittää ja harjoittaa elinkeinoja myöskin pohjoisilla alueilla. Kuljetustuki on myös ainut hallittavissa oleva yritystuki, joka ei ohjaa tekemään virheellisiä ja kannattamattomia investointipäätöksiä ja jolla voidaan tukea pääomien hankkiutumista myös syrjäisille alueille, jos alueen muut luontaiset kilpailuedellytykset ovat kunnossa. Kuljetustuella myös, kun sitä käytetään Pohjois-Suomessa, pidetään paikkakunnan hyvinvoinnin rattaat pyörimässä ja veronmaksajat myöskin niillä alueilla. Myöskään alueellisen kuljetustuen maksaminen ei ole Euroopan unionin kilpailutuslainsäädännön vastainen, sillä talouskomissaari Olli Rehnkin totesi 2010, että EU ei estä kuljetustukien maksamista. Kansallinen poliittinen tahtotila, ja se on neuvottelukysymys ja tässä salissa. Siksi toivon, että keskustan talousarvioaloite saa vankan tuen sille, että 5 miljoonaa euroa lisätään tätä alueellisen kuljetustuen määrärahatasoa jo seuraavana vuonna.

Arvoisa puhemies! Sitten lyhyesti vielä muutamasta asiasta. Keskustan eduskuntaryhmä on huolissaan koulujen, oppilaitosten kosteus- ja homeongelmien korjausrahoituksesta. Koulujen sisäilmaongelmat ovat jatkuvasti lisääntyneet, ja kosteus- ja homevaurioiden vuoksi välitöntä korjaustarvetta on yli tuhannessa koulussa tai päiväkodissa. Nyt suunnitelluilla euroilla emme saa kuin muutaman kohteen korjatuksi, siksi tämä korjausvelka kasvaa koko ajan. Kyse ei ole ainoastaan oppilaiden oikeudesta turvalliseen ja terveeseen, hyvään oppimisympäristöön, vaan kyse on myöskin siitä, että opettajat ja muu henkilökunta saavat asianmukaiset tilat tehdä työtä. Me vuosittain taistelemme tässä salissa muutamasta miljoonasta eurosta, lisäämme niitä jossakin vaiheessa kuitenkin, koska tämä korjaustarve on aivan ainutlaatuinen. Olisi tarvetta suuremmalle potille mutta myöskin pitkäjänteiselle päätökselle siitä, että tätä rahoitusta ohjataan tulevina vuosina paljon paremmin tähän homevaurioista kärsivien koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Siksi keskustan eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron lisäystä ensi vuoden budjettiin.

Arvoisa puhemies! Otan ihan lopuksi sitten esille pienen mutta erittäin tarpeellisen talousarvioaloitteen, joka on lähellä minun omaa aluettani ja lähimertani, sillä Metsähallituksen merialueen retkisatamaverkosto on pahasti rapautunut, ja siksi monessa retkisatamassa, joissa vierailee tuhansia ihmisiä kesäisin, tarvitaan lisää euroja. Esimerkiksi Iin Röytän satama on tällä hetkellä lähestulkoon käyttökiellossa. Metsähallituksella on velvoite kunnossapitää näitä retkisatamia, mutta heillä ei ole tarpeeksi rahaa kunnostaa sitten näitä satamia. Tämä huoli ei varmasti ole ainoastaan Iin Röytän kohdalla, jonka määrärahoiksi olen esittänyt, että tämän sataman korjaukseen tuo puoli miljoonaa euroa myönnettäisiin, mutta tiedän, että tarvetta on muissakin rannikon satamissa ja saarissa.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä talousarvioaloitteiden joukossa on monia erittäin tärkeitäkin hankkeita, joihin kovin mieluusti ohjaisin varoja, jos niitä ylenpalttisesti olisi jaettavana. Valitettavasti tilanne ei kuitenkaan näin ole. Joka ikinen meistä tietää, että valtionvelan määrä on jo kipurajoilla eikä tilanne suinkaan näytä lähivuosina tästä helpottuvan. Myöskään tiistaina käsitelty kuluvan vuoden kolmas lisätalousarvioesitys ei suuntaa lyhyellä aikavälillä muuta, vaan päinvastoin. Tiukassa ta-loudellisessa tilanteessa hallitus on tehnyt parhaansa ja jakanut varoja sinne, missä Suomi niitä tällä hetkellä eniten tarvitsee, ja tälle työlle annan kaiken tukeni.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on parantamisen varaa niin suurten kuin pienten linjausten suhteen. Kaikkia niitä, jotka eivät vielä ole ennättäneet, kehotan tutustumaan perussuomalaisten varjobudjettiin. Se esittää suomalaisten hyvinvoinnin kannalta hallituksen esittämää paremman vaihtoehdon. Sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan korostaa perussuomalaisten merkittäviä linjauksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyen ja perustella jätettyjen talousarvioaloitteiden merkitystä.

Tässä salissa on todettu vuodesta toiseen lukuisia kertoja, että nuorissa on tulevaisuus. Kai se on sitten uskottava. Koulutusjärjestelmä ja erilaiset nuorisopalvelut on nähtävä tulevaisuuteen investoimisena, ei kuluerinä, kaikkialla Suomessa. Syrjäseutujen koulujen lakkauttaminen on selvä signaali hallitukselta haja-asutusalueiden asukkaille. Hallitus ei välitä, koska se ei ole valmis tukemaan tulevaisuuden rakentamisessa muita kuin alueellisia kasvukeskuksia. Tämä linja ei perussuomalaisia miellytä, koska se ei ole tasapuolinen eikä oikeudenmukainen. Yleissivistävä koulutus muodostaa osaamisen selkärangan antamalla nuorille hyvät eväät mahdollisiin jatko-opintoihin. Lisäksi kouluilla on merkittävä vaikutus lapsiin ja nuoriin kasvatusnäkökulmasta, joten liialliset leikkaukset tällä sektorilla heijastuvat suoraan nuorten kansalaisten hyvinvointiin. Puitteiden yleissivistävän koulutuksen järjestämiseksi tulee olla kunnossa, ja suomalaista koulutuksen laatua tulee edistää entisestään.

Opintotuen indeksiin sitominen on taas vuoden 2013 budjetin käsittelyn yhteydessä ajankohtainen asia. Opintotuki ei ole nykyisellä tasolla riittävä tukemaan päätoimista opiskelua ja edistämään tutkintoon johtavien opintojen valmiiksi saattamista mahdollisimman nopeasti. Opintotuki on pudonnut jo vuosia sitten elinkustannusten nousun kelkasta. Näin ollen perusteet opintotuen sitomiselle indeksiin ovat olleet olemassa jo vuosia. Perussuomalaisten mielestä opintotuki tulisi sitoa indeksiin viimeistään syksyllä 2013, ei vasta vuonna 2014 niin kuin hallitus esittää.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat ammattitaitoista suomalaista työvoimaa. Juuri osaava työvoima on ollut suomalaisen menestyksen yksi merkittävimpiä taustatekijöitä. Tästä johtuen korkeakouluille kohdennettuja resursseja tulisi kasvattaa, ei leikata.

Arvonlisäverotus on jo ylittänyt kipukynnyksen. Vallitseva veropolitiikka hankaloittaa pienten yritysten toimintaa ja ajaa suomalaisyrityksiä ulkomaille. Lisäksi urakkakilpailu on vääristynyt ulkomaalaisten halpatoimijoiden ansiosta, ja hallitus ei tee mitään puuttuakseen asiaan. Tähän yhteyteen kytkeytyy usein myös harmaa talous. Hallituksen toimet harmaan talouden kitkemiseksi eivät ole tarpeeksi tehokkaita. Käytännön tasolla toimet eivät pure. Tästä esimerkkinä ovat rakennustyömaille tehtävät tarkastukset, joista ilmoitetaan usein etukäteen. Väärinkäytökset jäävät havaitsematta, kun kohteessa on tiedossa, että tarkastus tulee. Harmaan talouden kitkemiseen on panostettava siten, että tulos alkaa näkyä konkreettisesti esimerkiksi työmailla kautta Suomen, sillä tällä hetkellä urakoista on mahdotonta kilpailla tasapuolisesti.

Hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu huolehtimaan opiskelijaliikunnasta. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan työhyvinvoinnin lisäämisen ja työurien pidentämisen olevan keskeisiä keinoja vakauttaa julkista taloutta ja työllisyyttä. Liikunnan positiivista vaikutusta työhyvinvointiin ei voida vähätellä. Riittämättömästä liikunnan määrästä aiheutuu merkittäviä terveyshaittoja, jotka heijastuvat työhyvinvointiin. Työkyvyttömyyden taustalla ovat yleisimmin mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Riittävä liikkuminen on omiaan ennaltaehkäisemään juuri edellä mainittuja työkyvyttömyyden taustatekijöitä. Lisäksi liikunnalla on positiivisia vaikutuksia opiskelukykyyn ja jaksamiseen. Opiskelu on opiskelijoiden työtä, joten opiskelijaliikuntaa voidaan verrata työyhteisöliikuntaan. Korkeakoulut ovat valtion liikuntapanostuksen näkökulmasta hyvä paikka tavoittaa laaja joukko nuoria aikuisia ja edistää heidän liikunnallisuuttaan.

Liikunnan asema suomalaisissa korkeakouluissa vaihtelee koulukohtaisesti. Ammattikorkeakouluissa opiskelijoille kohdistetut liikuntapalvelut jäävät jälkeen yliopistojen tarjonnasta. Tähän tulee puuttua valtiovallan taholta ja mahdollistaa kaikille suomalaisille ammattikorkeakouluopiskelijoille vähintäänkin kohtuulliset liikuntapalvelut oppilaitosten puolesta. Laadukkaan korkeakoululiikunnan tarjoaminen edellyttäisi paikoin uusien liikuntapaikkojen rakentamista, mutta useimmilla ammattikorkeakoulupaikkakunnilla korkeakouluopiskelijoiden käyt-töön riittäisivät olemassa olevat liikuntatilat, joiden käyttöä voitaisiin tehostaa korkeakoulujen ja kuntien välisellä yhteistyöllä.

Hyvä korkeakoululiikunta -suositusten mukaan liikuntapalveluiden rahoitusosuuden tulisi olla noin 30 euroa opiskelijaa kohden. Noin 135 000 ammattikorkeakouluopiskelijalla budjettivaikutukset olisivat yhteensä 4 miljoonan euron luokkaa. Tämän investoinnin positiiviset budjettivaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta ylittäisivät pitkällä aikavälillä helposti sen aiheuttamat kustannukset. Toivottavasti tähän liittyen jättämäni talousarvioaloite otetaan huomioon.

Vanhusten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on panostettava. Henkisen hyvinvoinnin vaikutusta fyysiseen terveyteen ei tällä hetkellä nähdä riittävän merkittävänä. Tästä johtuen jätin talousarvioaloitteen vanhusten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämismahdollisuuksia tutkivan hankkeen käynnistämiseksi.

Sitten toivoisin kaikkien varsinaissuomalaisten edustajien noteeraavan myös Kasitien rakentamisen moottoritieksi ja sen aloittamisen välillä Raisio—Nousiainen. Olisi erityisen tärkeää saada työt käyntiin ennen kuin Maskun pohjavedenottoaluetta koskeva rakennuslupa umpeutuu. Kasitiehankkeen ei voi antaa enää odottaa, vaan nyt on tehtävä kaikki mahdollinen parannustöiden käynnistämiseksi heti, ei ensi vuonna tai 10 vuoden kuluttua.

Sitten vielä kilometrikorvauksista ja niiden leikkaamisesta. Hallitus haluaa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Kilometrikorvausten leikkaaminen on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kentällä ollaan tyrmistyneitä. Valtio ei hyötyisi tästä kuin hetkellisesti ja vain vähän, ja seuraukset olisivat vahvasti negatiiviset.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Olemmekin ehdottaneet erityisesti pk-yrityksille suunnattua 250 miljoonan euron verokannustinta, joka edistää niiden kasvua ja työllistämistä.

Ehdotamme myös, että ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset tehdään pieni- ja keskituloisille. Tämä tukisi talouskasvua tilanteessa, jossa vuoden 2013 kasvu lepää lähes täysin kotimaisen kysynnän varassa. Olemme kuitenkin valmiita jyrkentämään verotuksen progressiota siten, että kaikkein suurimpia ansiotuloja verotetaan hallituksen esitystä ankarammin.

Perussuomalaiset eivät hallituksen tavoin ole valmiita korottamaan arvonlisäveroa, sillä sen korotus kolhii kaikkein kovimmin pienituloisia, sillä tämä korotus aiheuttaa automaattisesti välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruuan, lääkkeiden ja asumisen, hinnankorotuksia.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan hallituksen esittämä arvonlisäveron korotus heikentää bruttokansantuotetta 0,4 prosenttia ja työllisyyttä noin 15 000 henkilöllä. Korotuksella on täten selvä yritystoimintaa ja työllisyyttä heikentävä vaikutus. Perussuomalaiset olisivat valmiita arvonlisäveron korottamisen sijaan palauttamaan yritysten Kela-maksun, joka on hallituksen omienkin asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kannalta selvästi alvin korotusta parempi vaihtoehto. Kela-maksun palauttamisella saataisiin myös kerättyä arvonlisäveron korotusta suurempi summa valtion kassaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on todella, todella valitettava teko, kun tällä tavalla hallitus siirtää ikäviä ratkaisuja kuntapäättäjille. Hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia korottamaan kunnallisveroprosentteja, ja kuntasektorin koko 2000-luvulla kasvanut velkataakka tulee kasvamaan entisestään. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, ja tämä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien taloudenpitoa ja selviytymistä. Perussuomalaiset vaativat hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien leikkauksen.

Perussuomalaiset vaativat myös selkeitä lisäpanostuksia vanhusten hyvän hoidon turvaamiseen, ja olemme sinne esittäneet lisäpanostuksia, jotta saataisiin riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa hoiva- ja hoitoalalle.

Kotihoitoa on painotettu hyvin paljon sen takia, että sitä pidetään inhimillisenä hoitomuotona vanhuksille, mutta laitoshoitoa pitää myös olla tarjolla silloin, kun se on tarpeellista.

Perussuomalaiset ovat esittäneet 75 miljoonaa euroa lisää etenkin sellaisiin hoitoisuudeltaan raskaisiin hoivapaikkoihin, joissa työntekijöiden tarve on tällä hetkellä suurin.

Ikääntyvässä Suomessa omaishoidon merkitys kasvaa. Sen inhimillistä ja taloudellista arvoa ei ole täysin haluttu ymmärtää. Vaikka omaishoidon tukeminen on koko yhteiskunnan etu, hallitukset ovat toistuvasti laiminlyöneet sen kehittämistä ja tukemista. Huolimatta siitä, mitä hienoihin hallitusohjelmiin on kirjattu, ei kuitenkaan ole sitten pystytty toteuttamaan sitä, mitä on kansalaisille luvattu hallitusohjelmassa.

Omaishoidon tuki on aivan liian alhaisella tasolla tällä hetkellä, ja siihen on saatava tasokorotus. Perussuomalaiset ovat esittäneet 25 miljoonan euron lisäystä omaishoidon tuen korottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Poliisin määrärahojen riittämättömyys näkyy myös Suomessa monin tavoin. Kansalaisten turvallisuudentunne on uhattuna, kun poliisin toimintoja ei enää pystytä pitämään hyvällä tasolla. Tämä on erityisen huolestuttavaa maaseudulla, missä poliisia joudutaan joskus odottamaan tunteja silloin, kun jotakin on tapahtunut.

Kuten tiedämme, myös järjestäytyneen rikollisuuden määrä on kasvussa eikä harmaan talouden torjuntaan ole pystytty kunnolla puuttumaan. Mielestämme hallituksen panostukset harmaan talouden torjumiseksi ovat täysin riittämättömiä, ja olemme esittäneet lisäresursseja niin poliisille, Rajalaitokselle, tuomioistuimille kuin syyttäjälaitoksellekin.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on myös selkeä esimerkki hallituksen kyvyttömyydestä edistää turvallisuutta ja ennaltaehkäistä rikollisuutta. Perussuomalaiset haluaisivat säilyttää liikkuvan poliisin sen tärkeyden takia.

Perussuomalaiset ovat esittäneet myös kilometrikorvausten pitämistä ennallaan.

Myös Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus olisi säilytettävä. Hallituksen esittämät mittavat leikkaukset tulevat aiheuttamaan lähitulevaisuudessa sen, että Puolustusvoimat ei enää pysty täyttämään sille annettuja tehtäviä. Tilanne on kestämätön, joten puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi ja hallituksen tulisi panostaa itsenäiseen maanpuolustukseen.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää uuteen nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27:ää miljoonaa euroa, mutta samanaikaisesti vähennetään oppisopimuskoulutukseen varattuja määrärahoja 26,1 miljoonaa euroa. Tässä mietityttää se, siirteleekö hallitus resursseja momentilta toiselle vailla todellista halua parantaa asiantilaa.

Suureet puheet nuorisotakuusta näyttävät jäävän vain hallituksen vaalipuheiksi, kuten kävi vanhuspalvelulain kanssa. Siitäkin tuli vain hallituksen vaalikikka, ei mitään todellisia muutoksia, ei todellisia resursseja lähdetty myöntämään kunnille. Päinvastoin, kuntien valtionosuuksia leikataan, ja se tarkoittaa sitä, että heikennyksiä tulee luvattujen parannusten sijaan. Perussuomalaiset haluavat oikeasti edistää nuorison työllistymistä eivätkä siksi voi hyväksyä näitä leikkauksia.

Olemme jättäneet noin 50 talousarvioaloitetta kaiken kaikkiaan, ja voisin mainita niistä muutamia keskeisiä.

Nimenomaan harmaan talouden torjunnasta olemme tehneet talousarvioaloitteen ja kilometrikorvausten pitämisestä ennallaan. Varallisuusveron palauttaminen on yksi tämmöinen keskeinen aloite ja samoin korkeimpien tuloluokkien ansioverotuksen nostaminen. Samaten olemme esittäneet suursäätiöiden pääomaverovelvollisuutta, arvonlisäveron alarajan ja huojennuksen korotuksia. Sitten olemme esittäneet arvonlisäverokantojen 1 prosenttiyksikön korotuksen peruutusta, eräiden energiaverojen alentamista, ja olemme esittäneet myös, että kaivosveron tuotto tulisi mukaan uutena tulomuotona.

Olemme esittäneet myös Suomen Pankille voiton tilittämistä ja sen osuuden kasvattamista, jolloin tietenkin valtion talousarvioon saataisiin tarpeellisia tuloja lisää. Olemme esittäneet myös eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentämistä, kuten myös puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentämistä. Lisäksi olemme esittäneet kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan leikkaamista. Määrärahojen lisäämistä olemme esittäneet tuomioistuinten toimintamenoihin ja syyttäjälaitoksen ja poliisin toimintamenoihin.

Näin muutamia esimerkkejä mainitakseni näistä kymmenistä hyvistä talousarvioaloitteista, joita olemme tehneet.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä puheenvuorossa kiinnittää huomiota muutamaan tärkeään talousarvioaloitteeseen, osin samoihin asioihin kuin edustaja Vehkaperä äsken omassa puheenvuorossaan.

Perusliikenneväyliemme kunto rapautuu huolestuttavaa vauhtia. On hyvä, että kiinnitetään huomiota raideliikenteeseen, mutta kuitenkin valtaosa henkilö- ja tavaraliikenteestä kulkee maanteillä nyt ja jatkossakin. Suomalaiset ansaitsevat turvalliset tiet. Hyviä tieyhteyksiä tarvitsevat myös kuljetukset ja teollisuus. Maanteiden perusväylänpidon ensi vuoden rahoitukseksi hallitus esittää kutakuinkin tämän vuoden tasoista summaa. Kuitenkin esimerkiksi kustannustason nousu käytännössä merkitsee ostovoiman selkeää laskua. Esimerkiksi 4 prosentin kustannusnousu tarkoittaa ostovoiman heikkenemistä noin 40 miljoonalla eurolla.

Kehysriihessä hallitus on päättänyt lisätä peruskunnossapidon rahoitusta sadalla miljoonalla eurolla vuonna 2016. Selkeä tasokorotus nykyiseen rahoitustasoon tarvitaan kuitenkin heti. Siksi keskustan talousarvioaloite 530 sadan miljoonan euron lisämäärärahan osoittamisesta perusväylien kunnossapitoon on täysin perusteltu ja kannatettava. Lisäyksellä on sekä talouskasvua että työllisyyttä edistävä vaikutus.

Yksityistiet ovat tieverkostomme hiussuonisto, jonka tulee olla kunnossa ihmisten asumisen, turvallisen liikkumisen, yrittämisen ja elinkeinoelämän tarpeiden takia. Keskusta esittääkin talousarvioaloitteessaan 532 lisäyksenä 15 miljoonaa euroa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Myös tällä talousarvioaloitteella parannetaan työllisyyttä tulevaisuudessa.

Ensi vuoden joukkoliikennemäärärahoihin hallitus ei ole huomioinut kustannusten nousua. Siksi keskustan talousarvioaloite 533 on täysin perusteltu. Siinä esitetään 3 miljoonan euron lisäys alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen ostoihin.

Arvoisa puhemies! Koulujen sisäilmaongelmat ovat jatkuvasti lisääntyneet, ja niiden haitoista kärsivät lukuisat oppilaat ja opettajat sekä muut kouluissa työskentelevät. Kosteus- ja homevaurioista aiheutuvaa välitöntä korjaustarvetta on yli tuhannessa koulussa ja päiväkodissa. Korjauksen tarpeessa olevia rakennuksia on joka puolella Suomea. Huonon sisäilman aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat arviolta 1,5—3 miljardia euroa vuodessa. Vain murto-osa korjaustarpeesta voidaan toteuttaa nykyisillä rahoilla, ja kunnat joutuvat hakemaan paljon tilapäisratkaisuja.

Ilman valtion tukea kunnat eivät pysty hoitamaan tarvittavaa homekoulujen korjaamista. Valtion rahoitusta tulee siksi lisätä. Keskustan talousarvioaloite 524 kymmenen miljoonan euron lisäyksestä kosteus- ja homeongelmasta kärsivien koulujen peruskorjaamiseen on täysin perusteltu ja kannatettava. Samalla keskusta myös esittää, että valtio tekee päätöksen pitkäjänteisestä rahoitussuunnitelmasta homevaurioista kärsivien koulujen ja päiväkotien korjaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tänään kyselytunnilla keskusteltiin asuntorakentamisesta ja siitä, miten saataisiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Talousarvioaloitteessa 539 keskusta esittää ensi vuoden talousarvioon lisäyksenä 30 miljoonaa euroa hissien rakentamiseen ja lämmitystapamuutoksiin. Tällä on suuri vaikutus sekä ympäristöön että ihmisten hyvinvointiin. Uusien hissien jälkiasentaminen sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen on taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaa. Lämmitystapamuutokset taas edistäisivät siirtymistä tuontienergiasta kotimaisen energian käyttöön. Energiakorjauksiin sijoitettu euro tulee nopeasti takaisin säästyneenä energiankulutuksena. Hissien rakentamisella ja lämmitystapamuutoksilla voidaan parantaa myös työllisyyttä. Mikäli hallituksen esitys toteutuu, niin hissien korjausrakentaminen loppuu lähes kokonaan.

Lopuksi haluan vielä ottaa esille määrärahan osoittamisen aluearkkitehtitoiminnan jatkamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoittajavelvoite koskee yli 6 000 asukkaan kuntia. Tätä pienemmät kunnat ovat voineet saada aluearkkitehtitoiminnan avustusta hankkiakseen riittävää asiantuntemusta kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen tehtäviin. Enimmillään aluearkkitehtitoiminta-avustusta on saanut yli sata kuntaa. Tänä vuonna avustusta saa 55 pientä kuntaa, ja ne muodostavat yhteensä 25 yhteistoiminta-aluetta. Avustusmääräraha on tänä vuonna 500 000 euroa. Nyt hallitus on lopettamassa tämän toiminnan. Aluearkkitehtitoiminnan jatkaminen on täysin perusteltua, ja siitä on talousarvioaloite 330.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet oman varjobudjettinsa mukaisia aloitteita. Otan niistä muutaman esille.

Ensinnäkin olemme yhdessä edustaja Juho Eerolan ja Reijo Tossavaisen kanssa tehneet talousarvioaloitteen 26, joka koskee Hamina—Taavetti valtatie 26:ta, ja jos sitä jotenkin perustelisi, niin yksi syy on venäläisen rekkaliikenteen raju lisääntyminen Kaakkois-Suomessa ja tietenkin sitä kautta myös liikenneturvallisuuteen panostaminen.

Toinen aloite, jonka nostan esille täältä, on edustaja Reijo Tossavaisen talousarvioaloite 543, joka koskee Tuohikotti—Kääpälä-välistä kevyen liikenteen väylää. Tämä liittyy Kouvolassa 2010 tehtyihin kyläkoulujen lopettamispäätöksiin, missä yhteydessä Tuohikotin koulu lopetettiin. Pontena tähän päätökseen esitettiin, että se edellyttää kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittamista ennen kuin koulu loppuu. Sitä väylärakentamista ei ole vieläkään aloitettu. Tuo väli on erittäin vaarallinen, koska Karjalan Prikaati käyttää tuota tietä liikennöintiin ja lapset joutuvat kulkemaan erittäin vaarallista reittiä.

Sitten edustaja Kaj Turusen tekemät aloitteet 551, 552, jotka koskevat yli 50-vuotiaiden ja nuorten työllistämistä Etelä-Savon maakunnassa, ovat myös semmoisia, jotka nostan erikseen täältä esille. Perusteluna tietysti on se, että työttömyysprosentti tuolla alueella on maan keskiarvoa korkeampi, ja siinä mielessä nämä aloitteet ovat erittäin kannatettavia.

Oma talousarvioaloitteeni 204 on sisällöltään yritysten tuotekehitysinvestointien tekeminen Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-yksikössä, ja siitä hieman avausta.

Pienyrittäjien ja yksittäisten innovaatioiden pilotointivaiheen rahoitus on yleensä kovin vaikeata, ja se on vaikeata järjestää siksi, että yrittäjän oma rahoitus ei riitä. KSAO eli Kouvolan seudun ammattiopisto Kouvolassa ja sen Biosampo-yksikkö on bioenergia-alaan keskittynyt ammattiopiston yksikkö, jossa myös testataan hajautetun energiantuotannon laitteistoja käytännössä. Tähän työhön kuuluu yrittäjien, Biosammon ja yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö. Biosampoon on tarjolla puhtaan veden tuottamisen innovaatioita, joiden pilotointiin ja jatkokehittämiseen tarvitaan osarahoitusta. Näillä tuotteilla on laajat kansainväliset markkinat, ja kotimaisella jatkokehittämisellä pystytään turvaamaan näiden keksintöjen säilyminen kotimaassa, ja siten sen työllistävä toiminta voitaisiin turvata.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittivät oman vaihtoehtobudjettinsa, joka on armeliaampi suomalaisille veronmaksajille ja erityisesti ottaa huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Puolueemme vaihtoehtobudjetissa emme halua korottaa arvonlisäveroa, ja meillä on myös kuntien rahoitukseen toisenlainen esitys. Me emme halua leikata kuntien valtionosuuksia, vaan me olemme valmiita lisäämään ja tukemaan myös 300 miljoonalla eurolla enemmän kuin hallitus kuntien toimintaa. Meillä on myös esityksiä pk-yritysten kasvupakettiin ja vanhustenhoitoon ja omais-hoitoon. Me esitämme 75 miljoonaa euroa hallitusta enemmän vanhustenpalvelujen turvaamiseksi. Meillä on myös nuorten koulutus- ja niin sanottuun yhteiskuntatakuuseen parempia vaihtoehtoja unohtamatta harmaata taloutta ja sisäistä turvallisuutta. Kaikki ne esitykset, mitä me esitämme, eivät lisää valtion velanottoa hallituksen esityksestä, vaan pysyvät samojen raamien sisällä vähintäänkin.

Erityisenä huomiona haluaisin kuitenkin tässä talousarvioesityksessä nostaa lasten ja nuorten tarpeet muutamalla yksityiskohtaisella paran-nusehdotuksella. Omissa talousarvioaloitteissani olen esittänyt esimerkiksi seuraavaa:

Hallitus esittää vuoden 2013 talousarviossaan 14,5 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeille. Tämä koskee koko maata. Se on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2011 osoitettu määräraha. Määrärahaa on vähennetty myös edellisenä vuonna, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeista vähennettiin 4,5 miljoonaa euroa.

Tulevien taloudellisten haasteiden keskellä myös henkinen pahoinvointi tulee lisääntymään. Tämän osoittaa aiempien talouskriisien ja työllisyystilanteiden vaihteluiden tuoma kokemus. Uudenmaan alueella asuu huomattava osa opiskelijoista. Keskiasteen opiskelijoiden kohdalla tarve mielenterveyspalveluihin on kasvanut viime aikoina hälyttävästi. Esimerkiksi koko maan laajuisesti lukiolaispojista 14 prosenttia ja lukiolaistytöistä 7 prosenttia kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta. Uudenmaan alueella viime vuosien tilanne on ollut sitäkin vaikeampi. Pahaa oloa oireileva nuori ei välttämättä ohjaudu heti avun piiriin. Kynnys avun hakemiseen voi olla korkea, eikä kukaan lähellä oleva aikuinen välttämättä ole tunnistanut nuoren avuntarvetta. Kun nuori ylittää kynnyksen avun hakemiseen, on äärimmäisen tärkeää saada hänet välttämättömien tukitoimenpiteiden piiriin välittömästi. Tämän vakavan puutteen johdosta esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon lisäyksenä 1 750 000 euroa Uudenmaan keskiasteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Haluan myös nostaa esille seuraavassa talousarvioaloitteessani yksityisten koulujen eriarvoisen tilanteen.

Suomalaiset yksityiskoulut elävät kahden kaikille yhteisen taloudellisen haasteen keskellä. Ne koulut, jotka ovat saaneet perusopetuksen järjestämisluvan 31.7.1998 jälkeen, saavat kotikuntakorvausta 90 prosenttia valtionosuudesta. Lisäksi kotikuntakorvaukset määräytyvät vuosittain siten, että edellistä vuotta edeltävän vuoden lopun oppilasmäärä ratkaisee varainhoitovuoden kotikuntakorvaukset opetuksen järjestäjälle. Jos koulun oppilasmäärä on kasvava, uusia oppilaita joudutaan siis opettamaan yli 1,5 vuotta ilman kotikuntakorvauksia.

Näihin rahoitusvajeisiin opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus hakea ylimääräistä avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tätä harkinnanvaraista avustusta haki 61 yksityiskoulua vuonna 2011. Yksi hakijoista oli kasvava, nyt 161 oppilaan Keski-Uudenmaan kristillinen koulu. Vuoden 2010 viimeisenä päivänä koulussa oli 126 oppilasta, joten 35:tä oppilasta opetetaan tälläkin hetkellä ilman valtion apua. Tämä on mielestäni merkittävä eriarvoistava epäkohta lasten ja nuorten opetuksessa. Tähän rahoitusvajeeseen Keski-Uudenmaan kristillinen koulu haki tätä ylimääräistä valtion avustusta 120 000 euroa, mutta opetus- ja kulttuuritoimi myönsi heille vain 17 000 euroa. Näin suuri rahoitusvaje suhteessa muihin kouluihin ei voi olla vaikuttamatta lasten saaman opetuksen laatuun ja opettajien jaksamiseen.

Mielestäni kaikkien lasten tulisi saada yhtäläinen mahdollisuus samanarvoiseen opetukseen. Siksi esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon lisäyksenä 103 000 euroa Keski-Uudenmaan kristillisen koulun tukemiseksi.

Arvoisa puhemies! Vielä kolmantena talousarvioesityksenä haluan nostaa esille määrärahan osoittamisen ystävyysseurojen kulttuuriyhteistyön tukemiseksi. Ystävyysseuratoiminta on oleellinen osa kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Seurat rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla. Toiminta kehittää kansalaisten kontakteja Suomen ja yli 100:n muun maan kanssa. Ystävyysseurojen kulttuuriyhteistyön tukemiseen on osoitettu kaksi kolmasosaa viimevuotisesta määrärahasta elikkä tänä vuonna tähän osoitettiin 2 009 000 euroa mutta ensi vuonna esitetään 1 400 000 euroa. Tämä on huolestuttavaa useiden, erityisesti pienten seurojen olemassaolon kannalta. Siksi, puhemies, esitänkin, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon lisäyksenä 600 000 euroa ystävyysseurojen kulttuuriyhteistyön tukemiseksi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kaksi talousarvioaloitetta, numerot 191 ja 192.

Määrärahan osoittaminen kantatie 45:n liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäentien ja Nahkelan risteysalueella Tuusulassa. Tuusulan voimakkaan väestönkasvun seurauksena alueen maankäytön kehittämisedellytyksiä on tuettava ja liikenneverkkoa parannettava ruuhkien vähentämiseksi. Liikenneverkon kehittäminen parantaisi liikenteen sujuvuutta ja takaisi alueen vetovoimaisuuden niin yritysten kuin yksityisten henkilöidenkin näkökulmasta.

Tuusulan vuosittainen väestönkasvu on ollut 2 prosenttia, ja väestön ennustetaan kasvavan voimakkaasti myös tulevina vuosina. Liikenteen ruuhkautuminen on Tuusulassa nopeasti paheneva ongelma, joka vaikuttaa myös alueella asuvien ihmisten elämään. Työmatkaliikenteeseen kuluu kohtuuttomasti aikaa, ja ruuhkat vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen. Myös ympäristö kärsii ruuhkissa syntyvistä pakokaasupäästöistä.

Tuusulassa pidettiin vuonna 2000 asuntomessut, ja niiden seurauksena kantatietä 45 parannettiin rakentamalla yksikaistainen liikenneympyrä Koskenmäentien ja Nahkelantien risteykseen. Hankkeen yhteydessä Tuusulan kunnalle luvattiin, että liikenneympyrästä rakennetaan muutaman vuoden kuluttua kaksikaistainen. Muutokset parantaisivat ruuhkaisen risteysalueen liikenteen sujuvuutta. Tieosuudella on suoritettu useita liikennelaskelmia ja viimeinen laskenta suoritettiin toukokuussa 2007. Laskennat osoittavat liikennemäärien kasvaneen rajusti vuodesta 2000.

Lisääntyneestä liikennepaineesta huolimatta Uudenmaan ely-keskuksella ei ole ollut riittäviä määrärahoja hankkeen toteuttamiseksi. Siksi esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 3 miljoonaa euroa kantatien 45 liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäentien ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa.

Haluan tähän vielä lisätä, että keskusteltiin tänään kyselytunnilla vuokra-asuntojen rakentamisesta. Juuri tämän tien varressa olisi aivan optimaalinen paikka rakentaa uusia kerrostaloja, mutta se ei ole mahdollista, koska me emme pysty järjestämään järjellistä liikennettä, sujuvaa liikennettä näille uusille asukkaille. Mutta mikäli liikenneympyrä toteutuu, niin sitten on mahdollisuus käyttää järkevästi sitä vapaana olevaa peltoaluetta ja rakentaa siihen monipuolista asuntotuotantoa.

Toinen talousarvioaloite: määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen Uudellamaalla. Uudellamaalla on runsaasti pilaantuneita maa-alueita. Kiireellisesti kunnostettavia kohteita on asuinalueilla, tärkeillä pohjavesialueilla tai vedenottamoiden läheisyydessä. Useimmat vanhoista teollisuus-, varasto- ja satama-alueista sijaitsevat kaupunkien ja kylien keskustoissa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja aikaisemman toiminnan loputtua tai siirryttyä muualle alueita on otettu muun muassa asutus- ja virkistyskäyttöön. Aikaisemmasta toiminnasta maaperään joutuneet haitalliset aineet, kuten sahojen kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit tai pesuloiden liuottimet, aiheuttavat maaperän tai pohjaveden pilaantumista ja alueilla puhdistustarvetta.

Tuusulassa Kellokosken ruukin toiminnan vuoksi alueella on vanha kaatopaikka-alue ja maaperässä ja alueen halki kulkevan Keravanjoen jokisedimentissä on monia myrkyllisiä aineita. Alueen puhdistaminen on välttämätöntä ennen kuin Kellokosken ruukin kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä päästään kunnostamaan ja alueen säilymisen ja käytön turvaavaa täydennysrakentamista toteuttamaan. Tuusulan kunta ja maanomistaja ovat tehneet aktiivista työtä ongelman ratkaisemiseksi. Alueen kunnostaminen tullisi konsulttiselvityksen mukaan maksamaan arviolta 5 miljoonaa euroa, mutta hankkeen toteuttaminen vaatisi valtiota osallistumaan kokonaiskustannuksiin.

Vaikka suurin osa pilaantuneiden alueiden puhdistamiskustannuksista lankeaakin pilaantumisen aiheuttajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi, myös kuntien ja valtion varoja tarvitaan tutkimuksiin ja kunnostustoimiin. Valtio on osallistunut kunnostamiseen useimmiten vanhoissa pilaantumistapauksissa, joissa kunnostamisella on ympäristö- ja terveysriskien vuoksi kiire ja kunnostamisvastuu on langennut kunnalle. Ilman valtion osallistumista kunnostuskustannukset saattavat joidenkin kuntien kohdalla johtaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Esitän, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 35.10.20 lisäyksenä 1,5 miljoonaa euroa pilaantuneiden maiden kunnostamiseen Uudellamaalla.

Arvoisa puhemies! Sen verran pitää sanoa, että tähän Koskenmäen liikenneympyrään on saatu suunnittelumäärärahaa 1 miljoona euroa ja suunnittelutyö on käynnissä, mutta odotamme, että sen rakentaminen, toteutus, tapahtuu mahdollisimman nopeasti.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä esityslistassa on monia hyviä talousarvioaloitteita. Aika moni niistä koskee erilaisia tiehankkeita ja teiden parantamisprojekteja, mikä osaltaan todistaa sen, että valtion perusväylänpitorahat ovat olleet aivan liian pienet jo pitkän aikaa ja ikään kuin pienellä pintakorjauksella rahoja säästäen on lumottu niitä korjauksia. Nyt se köyden pää on tullut vetävän käteen. Perusväylänpitorahat ovat erittäin tärkeitä, ja me perussuomalaisina olemme siihen puuttuneet.

Talousarvioaloitteiden joukossa on myös useita valtatie 8:aa koskevia talousarvioaloitteita. Valtatie 8 on siitä mielenkiintoinen projekti, että siinä ei ole olemassa kuin yksi järkevä ratkaisu. Se on aloitettava ja rakennettava niiden suunnitelmien mukaan, mitkä nyt tällä hetkellä siis ovat olemassa. Tämä johtuu siitä, että Turun päädyssä on alue, jolla on ympäristölupa menemässä vanhaksi, ja jos ei rakentamista käynnistetä ja tehdä näillä olemassa olevilla suunnitelmilla, niin lupa kerkeää menemään vanhaksi, ja se tekee sen, että rakentaminen viivästyy huomattavasti ja rakentaminen on entistä kalliimpaa uusien suunnitelmien tekemisen myötä ym. ym.

Edustaja Ruohonen-Lernerin talousarvioaloitteet koskevat pääosin meidän varjobudjettiamme, ja siinä on vino pino hyviä aloitteita, jotka toivon tosiaan tulleen luetuksi erittäin tarkkaan. Siellä on hyvät perustelut jokaiselle asialle, mitä olemme esittäneet, ja vaihtoehtoja on esitetty. Eli se puhe siitä vaihtoehtojen esittämättömyydestä saa sitten pikkuhiljaa jo loppua.

Siellä on myös yksi aloite, joka on erittäin lähellä minun sydäntäni, elikkä palomiesten eläkeikää koskeva talousarvioaloite. Toivon näiden tietysti etenevän eteenpäin.

Ajattelin kuitenkin puhua enemmän näistä omista henkilökohtaisista talousarvioaloitteistani.

Ensimmäinen koskee määrärahan osoittamista henkilönostinten hankkimiseen pelastustoimelle. Eli kun hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksia, siinä samassa rytäkässä kärsivänä osapuolena on myös pelastustoimi. Kun yhdyskuntarakentaminen on entistä tiiviimpää ja sitä kautta myös entistä korkeampaa, niin nämä hätäpoistumistiet ovat usein kerrostalojen parvekkeelta, ja sieltä pelastustoimi, pelastuslaitokset auttavat sitten hätää kärsivät pois. Tämä ei onnistu ilman kunnollista kalustoa. Nämä henkilönostimet, nostolavat, puomitikkaat — niitä on useita erinimisiä — ovat eräitä pelastustoimen kalliimpia yksittäisiä hankkeita, ja ne palvelevat usein koko maakuntaa. Nyt on vaarana, että säästöleikkurin iskiessä myös pelastustoimen alalle näiden hätäpoistumistienä toimivien nostolavojen hankinta estyy ja mennään vanhalla kalustolla, joka ei kenties ylety aivan uusimpien kerrostalojen ylimpiin kerroksiin, jolloin laki ei edes tule täytettyä. Toiseksi ne ovat vanhaa kalustoa, jolloin luotettavuus on heikompaa. Eli tässä on tämmöinen täsmähanke, jolla koetetaan mahdollisimman hyvin parantaa ihmisten turvallisuutta.

Toinen on määrärahan osoittaminen koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluihin Satakunnassa.

Kolmas on määrärahan osoittaminen kouluterveydenhuollon toimintaan. Eli ajatuksena on kaiken mahdollisen panoksen osoittaminen lapsiin ja nuoriin. Sieltä kasvavat tulevaisuuden aikuiset, jotka pyörittävät tätä yhteiskuntaa. Jos me annamme heille huonon lähtökohdan, niin tulevaisuuden näkökulmat ovat aina huonommat. Eli lapsiin ja nuoriin pitää panostaa silloin, kun määrärahat ovat tiukilla.

Koulumaailmassa ollaan myös seuraavassa aloitteessa, määrärahan osoittaminen kouluisäntien palkkaamiseen kouluille, eli suomeksi sanottuna: talkkarit takaisin kouluun. Tästä on muutamakin eri lähtökohta ja näkökanta, minkä takia talkkarit tarvitsisi saada takaisin. Mielenterveysongelmat ja tämmöinen yleinen pahoinvointi on entistä silmiinpistävämpää, ja tämä on sitten mukanaan tuonut myös häiriökäyttäytymisiä opiskelijoiden keskuudessa. Siinä kohtaa, kun opiskelija ei enää opettajaa usko, monta kertaa näiden ongelmaoppilaiden tilanteen saa rauhoittumaan talkkari. Talkkarissa on jotain semmoista mielenkiintoista, ihmeellistä, mikä pistää vaan kovankin pojan tottelemaan. Talkkarit ovat osaltaan takaamassa koulurauhaa ja myös tuomassa sitä aikuisen mallia lapsille ja nuorille.

Talkkareissa on sekin hyvä puoli, että nykyaikana, kun on entistä enemmän kosteusongelmia, homeongelmia kouluissa, sairaaloissa, päiväkodeissa, joka paikassa, niin nämä talkkarit pystyvät omalla toiminnallaan ennalta ehkäisemään tätä valtaisaa laskua, mikä tulee siitä, kun se homeongelmainen talo, kiinteistö, korjataan. Eli talkkareiden palkkaamisella saadaan paljon enemmän hyötyjä kuin se pieni investointi palkkamenoihin on. Tämä on erittäin tärkeä ajatus, ja suosittelen kaikille kunnille talkkareiden palkkaamista.

Vielä viimeisenä aloitteena, henkilökohtaisena aloitteena, on määrärahan osoittaminen sisäilmaongelmaisten päiväkotien korjaushankkeisiin. Tätä jo sivusinkin talkkarikohdassa, mutta jos meidän kaikista pienimmät lapset joutuvat olemaan kiinteistöissä, missä on sisäilmaongelmia, niin siitä koituu iso lasku tulevaisuudelle. Eli taas tämmöistä järkevää sijoittamista ja ennaltaehkäisyä.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, pistän vielä pöytään tämmöisen totuuden, joka saattaa joitakin yllättää. Meidän perussuomalaisten henkilökohtaiset talousarvioaloitteet on tehty toteutettaviksi. Ne on suunniteltu niin, että ne sisältyvät meidän varjobudjettiimme. Jokaisella on ollut tietty määräraha käytettävissään, ja näin ollen tämä kaikki on laskettu siihen meidän perustellusti parempaan varjobudjettiin, mikä on kokonaisuus ja kokonaisuutena ehdottomasti parempi.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Viittaan tässä tekemiini aloitteisiin 386—398 ja näistä erityisesti nostan esille Laurila—Tornio—Kolari-radan sähköistämisen.

Ruotsin hallitus on äskettäin tehnyt päätöksen, jolla se investoi Norrbotteniin Pajala—Svappavaara-tien rakentamiseen noin 200 miljoonaa euroa. Näillä investoinneilla Reinfeldtin hallitus mahdollistaa sen, että Pajalan alueen rautamalmi voidaan kuljettaa Narvikin kautta maailmanmarkkinoille. Meillä on vielä hyvässä muistissa, että alun perin suunniteltiin kuljetettavaksi tätä malmia Kolarin kautta rautateitse Perämeren satamiin. Kolarin Hannukaisessa on valmisteilla saman yhtiön suunnittelemat kupari-, kulta- ja rautakaivos, ja tämän malmin kuljettaminen markkinoille on järkevää suunnata Kolarin rataa pitkin Perämeren satamiin. Rautatie on peruskorjattu ja soveltuu hyvin muutoin, mutta yksi puuttuu, elikkä rata vaatii sähköistyksen. Myös Tunturi-Lapin matkailuliikenne edellyttää tätä sähköistystä. Tästä syystä hallituksen on ensi tilassa pantava suunnitteluun radan sähköistäminen tuolle välille Laurila—Tornio—Kolari.

Lisäksi näissä aloitteissa tuen mielelläni kaikkia Lapin kansanedustajien tekemiä hyviä, maakuntaa koskevia aloitteita, mutta erityisesti nostan esille Kaukosen siltaa koskevan aloitteen 249 ja Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin ja Sallan asemien tukialoitteen 240 ja totean, että monien Lapin kansanedustajien nimet ovat sitten myös näissä yhteisissä aloitteissa, jotka talousarvioaloitteina tästä koosteesta löytyvät.