Arvoisa puhemies! Olemme yksi Euroopan kalleimmista maista asumiskustannuksia tarkasteltaessa. Heinäkuussa 2011 annoitte, ministeri Kiuru, kovia lupauksia, jotka jäivät pysyvästi mieleeni. Totesitte, että nyt on rakennettava nopeasti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joiden vuokrat ovat jopa neljä euroa neliötä kohti edullisempia kuin nykyinen taso, ja että tämä toteutettaisiin ilman valtion tukitoimia. Tämän vuoden elokuussa jouduitte hieman korjaamaan ajatuksianne. Vuokra-asuntojen rakentamistavoitteeseen pyritään sillä, että valtio tukee rakentamista laskemalla korkotukilainojen koron omavastuuosuutta. Tarvitaan siis sittenkin valtion tukea, eikä ihme, sillä tilastojen mukaan asuntotuotanto on romahtanut koko maassa. Nyt olette viime aikoina vielä voimakkaammin tuonut esiin, että tukitoimia tarvitaan lisää. Ministeri Kiuru, millaisiin tukitoimenpiteisiin aiotte ryhtyä, että edullisen asuntotuotannon huutavaan pulaan löytyisi vihdoinkin ratkaisu?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän siitä, että perussuomalaiset ottavat tämän kohtuuhintaisen asuntotuotannon esille, koska olen odottanutkin sitä avausta, että myös oppositio kiinnostuisi tämän hallituksen hyvistä hankkeista. (Naurua) Nimittäin koko tämän kymmenen vuoden kaaren ajan, kun me katsomme taaksepäin, meidän iso ongelmamme on ollut se, että me olemme vähätelleet kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamista. Erityisesti iso ongelma, niin kuin kysyjä esittää, on normaalin vuokra-asuntotuotannon puolella. Me olemme tehneet lukuisia avauksia, ja varmasti nyt, kun tässä on ensimmäisestä kysymyksestä kysymys, saan esitellä erilaisia asioita, jotka ovat nyt tulossa. Mutta isoin asia on se, onko tahtotilaa. Eduskunta omalta osaltaan on nyt todennut, myöskin opposition tuella, että tahtotilaa löytyy, ja minusta se on tärkein asia. Volyymiä vuokra-asuntotuotannon rakentamiseen on merkittävästi korotettu, ja se alkaa näkyä pikkuhiljaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, olette puhunut Normitalkoista eli toimenpiteistä, joilla vähennetään kohtuuhintaista rakentamista vaikeuttavia säännöksiä. Tämän pitäisi helpottaa ja nopeuttaa rakentamista. Nyt kuitenkin hallituksen suunnitelmissa on päinvastoin kiristää rakentamiseen liittyviä lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Esimerkkinä tästä on hallituksen tuoma esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, jolloin rakentamisen normeja kiristettäisiin. Käytännössä tästä seuraa, että näillä uusilla ja kohtuuttomilla normeilla hallitus vain tarpeettomasti lisää rakentamisen kustannuksia ja hinnat nousevat. Kysyn edelleen teiltä, ministeri Kiuru: Miten tämä normien kiristys edistää edullisen asumisen rakentamista? Eikö hallituksen tulisi nyt päinvastoin pyrkiä löytämään keinoja kohtuuhintaisen rakentamisen helpottamiseksi?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Juuri niin on, että me joudumme myöskin tekemään yhteisiä eurooppalaisia talkoita. EU:ssa on päätetty, että energiatehokkuus tulee jäädäkseen meidän asuntotuotantomme yhdeksi palikaksi, jolla on tarkoitus vastata tämän ajan isoihin ilmasto- ja energiapoliittisiin haasteisiin.

On totta, että näin tulee olemaan, että me joudumme omalta osaltamme myöskin reguloimaan meidän asuntorakentamista jatkossa. Siitä ensimmäinen osa on tehty. Se koskee uudistuotantoa, jota on noin 1,5 prosenttia meidän koko tuotannosta. Siellä on jo viety energiatehokkuus lainsäädäntöön, ja sitä kautta uudistuotanto tulee siirtymään, niin kuin EU:ssa on linjattu, vuoteen 2020 mennessä siihen tilanteeseen, että me puhumme lähes nollaenergiaratkaisuista. Tätä kautta myöskin näiden tavallaan vanhojen rakennusten eli korjausrakentamisen puolella tuo regulaatio myöskin etenee, eli tällä hallituskaudella on päätettävä EU:lle viime kaudella tehty lupaus siitä, että energiatehokkuus tulee myöskin vanhaan rakennuskantaan, ja näin valitettavasti joudutaan tekemään.

Varmasti tämä Normitalkoot-keskustelu muiden asioiden osalta vielä tässä jatkuu ja saan sitten vastata vielä tarkemmin näihin muihin asioihin, joita me (Puhemies koputtaa) kuitenkin pyrimme purkamaan.

Herra puhemies! Kansallisomaisuudestamme satoja miljardeja on kiinni rakennuskannassamme, joka tällä hetkellä menee alamäkeä. Edellinen hallitus lisäsi korjausavustuksiin 90 miljoonaa euroa. Tämä hallitus on laskenut sitä kymmeniä miljoonia. Nyt olemme 50 miljoonassa. Mitenkä tämä on mahdollista, jos haluamme säilyttää kansallisen omaisuutemme? Rouva ministeri, mitä aiotte tehdä korjausavustusten nostamiseksi? Ja myöskin: eikö tämä työministeriä kiinnostaisi, koska työllistämiskysymys on myöskin tästä paljon riippuvainen?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Olisi todella hienoa vastata edustajalle, että kyllä me tukisimme myöskin korjausrakentamista, mutta kun tässä ajassa valitettavasti se ei vain ole mahdollista. Tämän hallituskauden alettua meillä oli valtavan iso alijäämä, jota me joudumme nyt tasapainottamaan kaikilla sektoreilla. Sitä kautta olisi tietenkin helpottavaa minunkin sanoa, että kyllä me tuemme suomalaisia energiatehokkuustalkoissa isoilla rahatukuilla, mutta valitettavasti se nyt ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista.

Samassa kuitenkin meidän pitää muistaa, että meidän energiatehokkuuteen tarkoitetut pienet porkkanat olivat ei-tulosidonnaisia ja siitä asiasta käytiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa keskustelu, jolloin ajatus oli, että kaikkein pienituloisimmille olisi voitu kohdentaa näitä avustuksia. Onneksi kaikkia avustuksia, jotka meillä kuitenkin on käytössä, ei ole viety tämän yleisen tasapainottamisohjelman vuoksi, ja joitakin asioita me pystymme kuitenkin jatkossakin tuke-maan. Eli tilanne ei ole ihan lohduton.

Arvoisa herra puhemies! Totesitte ensimmäisessä vastauksessa, että olette tehnyt lukuisia avauksia sosiaalisen asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Tosiasiassa tilanne on niin, että ette ole tehnyt mitään muuta avausta kuin omavastuukoron puolituksen. Oletteko valmis tunnustamaan sen, että olette epäonnistunut sosiaalisen asuntotuotannon toteuttamisessa? Onko teillä valmiutta avata yleishyödyllisyyslainsäädäntöä, vai onko se vaihtoehto toinen, mikä julkisuudessa on ollut myös keskustelussa, että polkaistaan valtion oma rakennusliike pystyyn?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä olen tosi kiitollinen, että kysytte tätä, edustaja, koska nyt alkavat näkyä ne erot, (Naurua) mitkä ovat tämän hallituksen ja edeltävän hallituksen toiminnan välillä.

Keskustapuolueella oli kahdeksan vuotta aikaa laittaa suomalainen asuntopolitiikka kuntoon, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) ja nyt te olette yrittäneet puskista hyökätä ja kertoa, että Kiurulla on ollut aikaa noin vuoden verran näitä asioita laittaa kuntoon, ja nyt te olette valmiit jo ristiinnaulitsemaan tämän hallituksen. Minä vielä muistutan, että koko kymmenvuotistaipaleella, kun me katsomme taaksepäin, me valitettavasti emme ole rakentaneet niitä kohtuuhintaisia asuntoja, ja keskusta oli yksi innokkaimpia tämän niin sanotun välimallin kannattajia viime kaudella, ja se oli kuitenkin tapa mitata sitä, voidaanko yleishyödyllisyyslainsäädäntöä ruveta purkamaan.

Sillä mallilla kyllä syntyi asuntoja, mutta sillä ei syntynyt niitä kohtuuhintaisia normaaleja vuokra-asuntoja, joita kaikkein pienituloisimmat tarvitsevat, ja se on juuri ero siinä, että tällä hallituskaudella me edistämme pieni- ja keskituloisten ihmisten mahdollisuuksia asua edullisemmin, ja valitettavasti siihen ei ole aikaisemmin pystytty. Nyt näitä kiintiöitä rakentaa näitä asuntoja on merkittävästi nostettu ja myös muita toimia on esitetty, ja kun meillä on uudelleen tulossa budjetin täydennys, (Puhemies koputtaa) niin katsotaan siinä yhteydessä, mihin muuhun lähdetään.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, ei keskusta ammu puskista. Me esitämme kysymyksen Suomen kansan nähden ja kuullen suorassa lähetyksessä. (Naurua)

Jokainen suomalainen tarvitsee toimeentulon, palvelut ja oman kodin, siis asunnon. Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa kaikki asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että näihin tavoitteisiin, mitä hallituksella on, ei päästä, ei päästä lähellekään. Asuntopolitiikkaa on hoidettu nyt tavalla, joka saa arvosanakseen välttävä miinus. Onko hallituksella kaikissa kysymyksissä sama linja? Kun te ette saa aikaan työpaikkoja, talouskasvun vahvistusta, ette pysty hillitsemään velkaantumista ettekä ratkaisemaan sosiaali- ja terveyspalveluita, niin te otatte retoriikan käyttöön, retoriikan, jolla vastaatte eduskunnassa opposition oikeuteen esittää kysymyksiä hallitukselle. Ei tässä nyt, ministeri Kiuru ja pääministeri Katainen, retoriikka auta, vaan teot ja toiminta.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Olen itsekin sitä mieltä, että enemmän tekoja, vähemmän loruja, ja näin se vain on, että me olemme muuttaneet ensimmäisen historiallisen päätöksen jo valtion niin sanotusti toimintalinjaan, siihen aikaisempaan toimintalinjaan, josta me emme ole olleet vastuussa.

Se, mikä on muutettu tällä hallituskaudella, on se, että me moninkertaistamme kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon näinä kiintiöinä, ja seuraavaksi, mitä me teimme, oli se, että me jouduimme eduskunnan tahtotilan, hallituksen tahtotilan lisäksi rakentamaan sitä tahtotilaa erityisesti niillä alueilla, joilla tilanne on vaikein. Erityisesti pääkaupunkiseudulla meillä on sellainen tilanne, että meillä ei ole rakennettu kohtuuhintaista normaalia vuokra-asuntotuotantoa. Me kesään mennessä sovimme, miten nämä uudet kiintiöt tullaan osittamaan joka ainoalle kunnalle, ja niin kuin olen julkisuudessa todennut, tämän kesäkuisen päätöksen jälkeen valitettavasti tällä alueella ei ole vielä vipinää sattunut. Se on iso, harmillinen asia, että meidän yhteinen tahtoti-lamme ei näy vielä tahtotilana kuntakentällä, mutta kysymys on myöskin siitä, että kuntapäättäjät joutuvat itse myöskin keräämään nämä kaikki mahdolliset (Puhemies koputtaa) teot sanoiksi ja sitä kautta vielä teoiksi.

Arvoisa herra puhemies! Oli ikävää kuultavaa Jakomäkeen, Suvelaan, Hakunilaan, Kontulaan ja Korsoon, että korjausrakentamista ei tueta, vaikka se olisi ollut hyvin tärkeätä. Se olisi myöskin olemassa olevan asuntokannan huoltamista ja sen arvon säilyttämistä. Mutta kysyn teiltä, mistä me otamme ne opettajat, mistä me otamme ne sairaanhoitajat, joita me tarvitsemme täällä auttamaan vanhuksia, lapsia päivähoidossa, jos ei meillä ole kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Me haluamme heitä tänne töihin. Se on aivan oikein. Minne me sijoitamme heidät? Mistä he saavat katon päänsä päälle hoitaakseen meidän läheisiä ihmisiä?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Juuri tästä on kysymys. Meillä on yhteiskunnassa paljon ihmisryhmiä, joilla ei ole mahdollisuutta asua enää kohta kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla, ellemme pidä huolta siitä, että myöskin kunnissa on tahtotila sille, tämä eduskunnan iso tahtotila siihen, että meillä on valtiolla taloudelliset resurssit nyt asetettu sille korkeudelle, että me voimme myöskin tukea vuokra-asuntotuotantoa.

Sitä kautta on tärkeää, että myöskin te, edustaja Soini, otatte vastuun kuntapäättäjänä siitä, että te pidätte huolta, että Espoo hoitaa myöskin oman mandaattinsa, ja tämä on erittäin tärkeää, että jokainen kuntapäättäjä katsoo sitä omaa tilastoaan, jossa joidenkin kohdalta osoittaa pelkkä nolla. Me tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka myöskin itse haluavat pitää huolta siitä, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa (Pertti Virtanen: Ja hallitus!) rakennetaan. Iso ongelma meillä on vielä se, jonka olen julkisuudessakin todennut, että meillä ei ole enää siinä mittakaavassa yleishyödyllisiä toimijoita, jotka tulisivat näihin talkoisiin mukaan, ja sitä kautta olen esittänyt myöskin sitä mahdollisuutta, että valtio tulee myöskin näissä asioissa peliin.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tästä asiasta puhutaan, nimittäin tilannehan on kuitenkin pääkaupunkiseudulla erittäin paha. Tilanne on katastrofaalinen, se on ylikuumentunut. Asuntojen hinnat, vuokra-asuntojen hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin, ja kaiken lisäksi niitä asuntoja ei tällä hetkellä saa.

Totta on myöskin se, että viime hallituskaudella vuokra-asuntoja tälle alueelle syntyi noin vajaat 2 000 vuodessa ja välimalli toi toiset 2 000 vuodessa lisää. Totta on se, että tuhansia asuntoja syntyi viime kaudella. Tällä hetkellä, tänä vuonna, on vain sata vuokra-asuntoa valmistunut. (Välihuutoja) Tämä on ihan oikeasti huomionarvoinen asia. Nyt kysynkin ministeriltä, kun monet toimijat, itse asiassa kaikki, ovat sanoneet, että lääke tähän tilanteeseen on se, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu, yleishyödyllisen lainsäädännön tarkastelu ja siellä arviointi esimerkiksi määräajoista, 40 vuoden määräaika 20 vuoteen. Kaikki toimijat ilmoittavat, että 500 asuntoa lähtee rakentumaan saman tien jokaisen toimesta tälle alueelle. Arvoisa ministeri: milloin tämä asia tulee käsittelyynne?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Mäkinen osuu siihen naulan kantaan, nimittäin meillä on erilaista asuntotuotantoa. Meillä on asuntotuotantoa, joka lähtee siitä, että rakennetaan asuntoja yhteiskuntaan. Pääkaupunkiseudulla yksistään rakennetaan 12 000—13 000 asuntoa vuodessa. Niin on yhdessä nyt linjattu pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Mutta kun tärkeää on kysyä tietenkin, että jos me yhdessä tuemme veronmaksajien rahoilla tätä asuntotuotantoa, niin kai me pidämme siitä huolta, että veronmaksajien tuki ohjautuu juuri siihen, että niistä asunnoista osa on edullisia asuntoja, ja sitä kautta tämä edullisten asuntojen kiintiö, eli 2 500 esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koko tuosta äskeisestä potista, saattaisi rakentua markkinahintoja edullisemmin, joka on 3,50 eurosta ylöspäin. Tämä on se keskeinen kysymys: mihin tuo tuki ohjautuu.

Valitettavasti meillä ei ole sellaisia toimijoita ilmaantunut ministerin eteen, jotka sanoisivat, että sadoissa päin rakennettaisiin näitä uusia asuntoja, jos meidän yleishyödyllisyyslainsäädäntömme pantaisiin päreiksi. Hallitusohjelma lähtee siitä, että me voimme pohtia noista rajoitusajoista keskustelun käymistä, ja on totta, että tämä asia on vielä edessä, mutta se ei tarkoita sitä, mitä edustaja Mäkinen täällä kysyy. Eli minä en usko yksin siihen, että yleishyödyllisyyslainsäädännöllä (Puhemies koputtaa) rakennettaisiin paljon uusia asuntoja, koska se olisi jo tehty.

Arvoisa puhemies! Kyllä ongelma on suuri. Jonot ovat kymmeniätuhansia, vuokrat ovat kohtuuttoman korkeita, ja mitä tulee valtion rooliin tavallisen vuokra-asumisen tukijana, niin eihän sitä tukea ole. Sitä on noin 15 miljoonaa, ja samaan aikaan valtio ottaa budjetin yleiskatteeksi Aravasta noin 115 miljoonaa, elikkä se on 100 miljoonaa miinuksella. Eri asia on sitten erityisryhmien asumisen järjestäminen, joka on toinen juttu.

Markkinat eivät hoida tätä vuokra-asuntotilannetta, ja sen vuoksi tarvitaan yhteiskunnalta, tietysti kuntatasolta mutta myös valtion tasolta, uusia konkreettisia keinoja. Ministerikin on väläyttänyt paria vaihtoehtoa. Käynnistysavustus, joka on budjettirahaa vaativa ratkaisu, pitäisi nyt ihan oikeasti ottaa pääkaupunkiseudulla käyttöön, esimerkiksi 2 000—3 000 ensimmäiselle käynnistyvälle asunnolle, jotta se käynnistys tapahtuisi. Toinen on sitten myöskin omarahoituksen osuus siltä osin, että valtiontakaus ulottuisi siihen. Kyllä nyt tarvitaan valtiovallalta myöskin konkreettisia taloudellisia panostuksia.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä lähden tästä loppupäästä liikkeelle, koska minusta siinä myöskin ehdotetaan ratkaisuja. Meillä on tulossa budjetin täydennys, ja yritän omalta osaltani viedä valtioneuvoston päätettäväksi uusia toimia, ja jos me myöskin pääsemme niistä yksimielisyyteen, niin sitä kautta tietenkin sitten saadaan mahdollisesti uusia lisäpanostuksia kentälle.

Itse en usko siihen, että sen jälkeen, kun meillä on eduskunnan tahtotila, kuntien yhdessä muodostama tahtotila kesään mennessä, me pystyisimme valtiona olemaan olematta myöskin näissä lisätalkoissa mukana. Tätä kautta pitää pohtia, mitkä ovat ne kaikkein vaikuttavimmat keinot. Me olemme esittäneet käynnistysavustuksia. Me olemme myöskin esittäneet ratkaisua liittyen siihen oman pääoman problematiikkaan, joka loppuviimeksi johtaa siihen, että normaalia vuokra-asuntotuotantoa ei ole syntynyt, mutta olen myöskin esittänyt sitä, että pääkaupunkiseudulla koottaisiin yhden toimijan alle velvoite rakentaa ne asunnot, joita kuitenkaan yhteiskunnassa ei ole vielä syntynyt. Tätä kautta on tärkeää pohtia myöskin sitä, voiko valtio tukea joko Kuuma-kuntien yhdessä perustamaa, koko 14 kunnan (Puhemies koputtaa) alueen yhteistä toimijaa tai sitten ihan omaa toimijaa, Kruunuasuntoja. Nämä asiat tulevat pohdintaan.

Arvoisa puhemies! En mitenkään pysty ymmärtämään, minkä takia vuokra-asuntojen rakentamisen pitäisi olla nykyistä kannattavampaa. Helsingin kaupunki ainakaan ei ole myynyt yhtään vuokra-asuntoa vapaille markkinoille, vaikka ne ovat vapautuneet, enkä ymmärrä, miksi me rakentaisimme niitä ikään kuin vähäksi aikaa ja sitten panisimme lihoiksi. Se on hyvin kannattavaa toimintaa jo nyt, ja pääkaupunkiseudulle riittää täysin hyvin, että kunnat toimivat itse rakennuttajana. Ne eivät tarvitse siihen mitään välikäsiä.

Se, että kunnat eivät rakenna, johtuu siitä, että kukaan ei halua sitä tehdä sen takia, että kuntien välinen kilpailu, jossa pyritään välttämään sairaita ja köyhiä, johtaa tämmöiseen epäsosiaalisuuteen. Sen takia toivoisin asuntoministeriltä aika voimakkaita toimia kuntia vastaan, että ne paukutetaan kaikki tässä tekemään jotakin, sen takia, että vapaaehtoisesti tämä ei näytä syntyvän, ja sitten kunnon sanktiot päälle. Helsingin kaupunki tällä hetkellä estää näitten asuntojen rakentamisen sillä, että se vaatii niihin 50 000 euron suuruisen parkkipaikan. Voisi kysyä, onko tälle potentiaaliselle asukkaalle parempi se, ettei ole asuntoa eikä parkkipaikkaa, sen sijaan, että olisi asunto mutta ei parkkipaikkaa.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustaja viittaa siihen, että Normitalkoita pitää jatkaa. Meillä on monta hankalaa asiaa, väestönsuoja-asia esimerkiksi, joista me olemme jo ministeri Räsäsen kanssa vähän keskustelleetkin jne. Eli kyllä näitä asioita meillä riittää Normitalkoiden puolella, eivätkä parkkipaikat ole niistä edes ainoa. Mutta tärkeä asia on se, onko tahtotilaa rakentaa. Niin kuin minä totesin, vaikka eduskunta seisoisi päällään, meillä on nyt olemassa rahat siihen, että me voimme rakentaa 3 500 kohtuuhintaista asuntoa vuodessa, ja minä joudun myöntämään, että niitä ei vain synny. Vaikka me kesäkuussa olemme tehneet jo sopimuksen pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ja Turun seudun kuntien kanssa, että rakennetaan osa näistä isoista massoista asuntoja valtion tuella kohtuuhintaisemmaksi, niin kun niitä ei ole syntynyt, me tarvitsemme uusia toimia. Olen luvannut omalta puoleltani, että valtio myöskin voisi tehdä omia ehdotuksia, ja niitä on syntynyt.

Pääkaupunkiseudulla iso ongelma on se, että kuntien kantokyky ei kerta kaikkiaan riitä siihen, että itse kannetaan tätä vastuuta kokonaan, vaan tarvitaan myöskin yleishyödyllisiä toimijoita. Valitettavasti esimerkiksi Kuuma-kunnissa tällä hetkellä tämän vuoden kiintiö näyttää ihan nollaa, eli iso juttu on se, mistä Helsingin kaupunki rakentaa niistä kohtuuhintaisista asunnoista toisen puolen. (Puhemies koputtaa) Nämä ovat isoja juttuja, ja sitä kautta kannattaa pohtia vielä tarkkaan, miten lisätään yleishyödyllisiä toimijoita.

Arvoisa puhemies! On totta, että tällä kokoomuksen ajamalla välimallilla syntyi vuokra-asuntoja, mutta rehellistä olisi myös kertoa, kuinka moni niistä asunnoista oli kohtuuhintainen. Siitähän me nyt täällä puhumme, että miten saadaan kohtuuhintaisia asuntoja. Vastaus on: nolla, ei yksikään. Tällä hetkellä keskimääräinen Ara-asunto Helsingissä maksaa vähän reilut 10 euroa per neliö. Tällä välimallilla ei saatu yhtään asuntoa alle 15 euron per neliö, oli jopa 20 euron eli tuplahintaisia. Siihen laitettiin valtion rahaa, asukkaiden rahaa, ja sijoittajat tekivät valtavat voitot.

Nyt kysymys on siitä, että mistä löydämme niitä toimijoita, jotka toimivat yleishyödyllisesti eivätkä revi niin suuria voittoja kuin ikinä pystyvät vuokralaisten selkänahasta. Kaupunkien yhtiöt kyllä hoitavat hommansa, ja kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä: olisiko mahdollista saada esimerkiksi valtion ja esimerkiksi metropolikuntien yhteinen toimija, joka laittaisi vedet liikenteeseen tällä alalla, jossa tehdään liikaa (Puhemies koputtaa) bisnestä pienipalkkaisten ihmisten kustannuksella?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kysymys on tietenkin siitä tahdosta, että tahdotaanko, että kuntia autetaan siinä, että jos näitä yleishyödyllisiä toimijoita ei ole, niin silloin me joudumme myöskin omalta osaltamme linjaamaan, mitä tehdään. Olen yhtenä vaihtoehtona kertonut, että jos kunnat eivät pysty muodostamaan suurempia hartioita ottaa tätä yleishyödyllisyyden taakkaa vastaan, niin silloin myöskin valtiolla olisi mahdollisuus Kruunuasunnoissa, jolla on jo vuokra-asuntoja ja jolla on ihan releet ja vehkeet valmiina olemassa, ja he voisivat omalta osaltaan tukea kuntia siinä, että yleishyödyllisiä toimijoita saadaan markkinoille. Olisi siis toimija, joka joka tapauksessa rakentaisi tuon yhdessä sovitun kiintiön joka vuosi kuntoon. Nyt on kysymys siitä, haluaako eduskunta panna nämä asiat kuntoon. Tämä on yksi asia.

On aivan turha kuvitella, että asuntomarkkinat hoitaisivat nämä asiat. Kyllä vain asiat ovat niin, että markkinat tätä ongelmaa eivät hoida. Jos markkinat olisivat sen hoitaneet, niin se olisi nyt jo kunnossa ja sen takia ei tarvitsisi enää tänään käydäkään tätä keskustelua. Eli asuntomarkkinat valitettavasti ovat epätasapainossa, ja markkinat pääkaupunkiseudulla eivät pysty tätä asiaa yksistään hoitamaan.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on, kuten ministeri Kiuru totesi, asettanut 3 500 kohtuuhintaisen asunnon vuositavoitteen. Niistä 2 500:n on tarkoitus nousta pääkaupunkiseudulle. Me tiedämme nyt, että tästä tavoitteesta on jääty ja jäädään todella kauas.

Ministeri Kiuru, olette korostanut kuntien asemaa ja vastuuta sekä peräänkuuluttanut yleishyödyllisiä toimijoita vastaamaan yhä kasvavaan asuntotarpeeseen ja olette korostanut myös tätä tahtotilaa. Arvoisa ministeri Kiuru, Kansan Uutisten nettilehdessään 27.9. julkaisemassa haastattelussa te toteatte, että jos sekään ei auta, on valtion puututtava peliin ja tultava markkinoille. "Se on viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu ei auta. Valtion pitää ottaa lisää vastuuta."

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Kiurulta: kuinka lähellä olemme tätä viimeistä vaihtoehtoa, jossa valtion on puututtava tähän tilanteeseen?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Meillä on vielä tahoja, jotka uskovat siihen, että jos me luovumme yleishyödyllisyyslainsäädännön puolella rajoituksista, tai ainakin vähennämme niitä, niin me voisimme saada tuloksia aikaan.

Minä olen itse yrittänyt puolitoista vuotta hakea niitä toimijoita, jotka lupaisivat satoja vuokra-asuntoja tällä keinolla. Valitettavasti niitä minun sohvallani ei ole ainakaan vielä istunut, ja minä olisin voinut vaikka treffata niitä bussipysäkilläkin, mutta niitä toimijoita ei kerta kaikkiaan ole ilmaantunut.

Minä olen alkanut yhä enemmän uskoa siihen, että jos me haluamme nämä asiat laittaa kuntoon, me joudumme, ainakin väliaikaisina toimina, tekemään sellaisia ratkaisuja, joissa me joudumme myöntämään, että markkinat eivät kaikilta osin tätä asiaa hoida.

Edustajan kysymykseen: aika alkaa olla lähellä.