Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Esityksellä pannaan työttömyysturvan osalta täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista eli niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi.

Direktiivi velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun oman maan kansalaisten kanssa muun muassa sellaisten sosiaaliturvan alojen osalta, jotka Suomessa on järjestetty ensisijaisesti maassa asuville. Direktiivin mukaan ei ole sallittua rajoittaa niiden kolmansista maista tulleiden työntekijöiden oikeuksia, jotka ovat olleet vähintään 6 kuukautta työsuhteessa ja jotka on rekisteröity työttömiksi työnhakijoiksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että 6 kuukautta Suomessa työssä olleella kolmannen maan kansalaisella olisi oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hänen laillinen oleskelunsa Suomessa jatkuu työsuhteen päätyttyä, vaikka häntä ei pidettäisi asumista koskevan lainsäädännön mukaan Suomessa asuvana. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttäisi, että henkilö täyttää kaikki työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset. Tärkeimmät näistä ovat työssäoloehdon täyttyminen ja rekisteröityminen työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa.

Muutos koskisi pelkästään työttömyyspäivärahan saamisen ehtoja. Työmarkkinatuen saaminen edellyttäisi edelleen sitä, että henkilöä pidetään Suomessa asuvana.

Tämä laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ison kokonaisuuden yksi pala on käsittelyssä, ja varmasti on syytä tuoda edellistä tämän direktiivin osalta käytyä keskustelua mieliimme. Nyt ollaan kuitenkin siinä taitekohdassa, missä Euroopan unioni tekee niitä linjauksia, kuinka suomalainen, pohjoismaalainen hyvinvointiyhteiskuntamalli jatkossa tulee toimimaan.

On oikein, että työntekijä, joka tekee suomalaisen työntekijän rinnalla työtä, on sen samanlaisen turvan piirissä kuin suomalainenkin. Me tiedämme kuitenkin, että EU-tasolla eri maissa on erilaisia turvajärjestelyjä. Kun väitetään, että tämä ei vie keneltäkään mitään pois vaan antaa minimiturvaa, niin ehkä tässä on riski kuitenkin siinä, että joudumme avaamaan nyt meidän järjestelmämme kolmansien maitten työntekijöille. Sinällään taas kannatettavaa ja solidaarista, mutta toivoisin, kun tämä valiokuntakäsittelyyn lähtee, että kun tämän HE 161:n kohdalla ei ollut kuulemisia, niin erityisesti valiokunnat ottavat laajan kuulemiskierroksen, jolla hälvennetään ainakin ennakkoluuloja niin, että voidaan katsoa, avaako tämä hyväksikäytön mahdollisuuden kolmansien maitten osalta. Eli kriittisesti tarkastellaan, ei vihamielisesti, mutta erittäin kriittisesti, pystytäänkö pienellä rahalla tuottamaan ihmisiä suomalaisen ansioturvan piiriin. Puoli vuotta töissä 18 tuntia viikossa tietyllä tulorajalla täyttää kuitenkin ansiosidonnaisen turvan eli työttömyysturvan edellytykset.

Jos sen laskee liiketaloudellisesti — että sinällään tämä arvio, että nyt tämä ei kosketa kovin suurta määrää ja voisi sanoa, että on marginaaliset vaikutukset — niin, herra puhemies, täytyy kyllä todeta, että ei tämä suomalainen työttömyysturva vielä ole ollutkaan sen koetinkiven kanssa tekemisissä, että joku tekee tällä bisnestä. Jos otetaan se 7 euron tuntipalkka, 18 tuntia viikossa kertaa ne viikot, niin jos siitä palkasta lasketaan vain verot ja työnantajan sosiaaliturvamaksut ja vastinpariksi laitetaan se yli 32 euroa vaikkapa sitä perusturvaa ansiosidonnaisen osalta, niin aika hyvin voi jäädä plussan puolelle.

Siis, arvoisa puhemies, toivon, että valiokunnat ilman vihamielisyyttä mutta terveellä ennakkoluulolla ottavat tämän asian käsittelyyn ja käyvät laajasti työttömyyskassojen mutta aivan varmasti myös ammattiliittojen sekä sitten ulkomaalaissäädöksien asiantuntijoiden kanssa hyvän ja rapsakan keskustelun valiokunnassa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Esityksen tarkoituksena on siis toteuttaa yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä. Esityksessä ehdotetaan, että kolmannen maan kansalaisella, joka on ollut työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana. Rajaukset huomioon ottaen työttömyyspäivärahaan oikeutettu olisi direktiivin mukaisen yhdenvertaisen kohtelun piirissä olevista vain hyvin harva.

Esityksen valtiontaloudellisten vaikutusten kerrotaan olevan hyvin vähäiset. Näin se voikin olla, mutta periaatteellisella tasolla tämä esitys ei ole suinkaan vähäinen. Kysymys on siitä, missä kohden menee raja suomalaisen — Euroopan tasolla varsin korkeatasoisen — sosiaaliturvan aukaisemisesta toisen maan kansalaisille, olkoonkin sitten vaikka kuinka yhdenvertaisuuteen perustuvaa. Meille on vakuuteltu sitä, että integraatiokehitys ei koskisi sosiaali- tai työttömyysturvaa tai olisi uhka sille. Tällaisen esityksen jälkeen herää kuitenkin vahva epäily siitä, että yhä syvenevä integraatio koskee ihan kaikkea, myös työttömyys- ja sosiaaliturvaa. Se ei voi olla mitenkään viisasta tai järkevää Suomelle eikä varsinkaan suomalaiselle veronmaksajalle.

Herra puhemies! Suhtaudun tähän esitykseen todella kriittisesti.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että maksamme hyvää suomalaista työttömyysturvaa sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat olleet Suomessa töissä puoli vuotta ja näin täyttävät työssäoloehdon ja ovat kirjautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Lakiehdotuksessa sanotaan, että työttömyysturvaa maksetaan heille, vaikka heidän ei katsottaisi asuvan Suomessa. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä.

Arvoisa puhemies! Nyt on kysyttävä, onko suomalainen hyvä sosiaaliturva tarkoitettu kaikille maailman kansalaisille siten, että suomalaiset veronmaksajat maksavat sen. Sinänsä suon kaikille yhtä hyvän sosiaaliturvan kuin Pohjoismaissa on, mutta siten, että muut maat toteuttavat sosiaaliturvansa kansallisesti omissa maissaan.

Haluan myös kysyä, onko suomalainen ammattiyhdistysliike taistellut suomalaisille työntekijöille erilaisia etuuksia siksi, että ne alkavat maksaa sitä myös toisen maan kansalaiselle, joka ei edes asu Suomessa. Sitä ei tämä direktiivi nimittäin edellytä. Tässä sanotaan, että kolmannen maan kansalainen on oikeutettu saamaan etuuden, esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan, jos hän täyttää työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon — näin siitäkin huolimatta, että hän olisi mennyt työn loputtua Suomesta takaisin omaan maahansa.

Arvoisa puhemies! Tämä on siis täysin mahdollista meidän lainsäädäntömme mukaan. Suomessa työttömän statuksen saanut henkilö voi saada työttömyysturvaa kolme kuukautta ulkomaille silloin, kun oleskelee toisessa maassa siksi, että hakee sieltä työtä.

Jos tämä ulotetaan kolmansista maista tulleille työntekijöille, voi tilanne olla esimerkiksi tämä: Henkilö tulee Suomeen töihin ja liittyy saman tien alansa ammattiliittoon. Se on sinänsä erittäin kannatettavaa. Hän ei kuitenkaan tiedä alkuvaiheessa, riittääkö töitä puoleksi vuodeksi, ja jos työ loppuukin sopivasti päivää ennen määräajan täyttymistä, hän ei maksa tuloveroa Suomeen. Oletetaan, että tämän jälkeen hän saa päiväksi töitä, ja näin työssäoloehto kuitenkin täyttyy, ja simsalabim, näin on tullut Suomen työttömyysturva lain mukaan käytettäväksi. Tämän jälkeen henkilö matkustaa kolmeksi kuukaudeksi johonkin kolmanteen maahan, josta hän on kotoisin, etsimään työtä. Tällöin hän nauttii omassa maassaan suomalaista työttömyysturvaa. Kukaan ei Suomessa pysty valvomaan sitä, etsiikö hän todella työtä, viettääkö lomaa vai työskenteleekö kenties omassa maassaan seuraavat kolme kuukautta. Kolmen kuukauden jälkeen hän toki matkustanee takaisin Suomeen, jotta työttömyyspäiväraha, esimerkiksi ansiosidonnainen, varmentuu tai että sitä pystyy nostamaan sen 500 päivää.

Arvoisa puhemies! Onko meidän työttömyysturvamme rakennettu tämänkaltaisia tapauksia varten? Mitä tämänkaltainen sosiaaliturvan levennys merkitsee meidän omalle sosiaaliturvallemme? Mistä me löydämme rahat tähän? Nyt voidaan sanoa, että ei toimi. Tämä on kallis, koska vaikka näitä ihmisiä nyt on vähän ja nyt sanotaan, että se ei maksa paljon, niin on muistettava, että maailma pienenee koko ajan, koko ajan halutaan, että ihmiset liikkuvat, koko ajan halutaan, että työvoima liikkuu. Voitte olla varmoja siitä, että kolmansista maista liikkuu yhä enemmän Suomeen ihmisiä töihin, ja varsinkin, kun tarjoamme puolen vuoden työllä vuodeksi tai hieman pidemmäksikin aikaa kissanpäivät.

Arvoisa puhemies! Direktiivi velvoittaa yhdenvertaisen kohtelun oman maan kansalaisten kanssa muun muassa sellaisten sosiaaliturvan alojen osalta, jotka Suomessa on järjestetty ensisijassa maassa asuville. Direktiivin 2011/98 mukaan ei ole sallittua rajoittaa niiden kolmansista maista tulleiden työntekijöiden oikeuksia, jotka ovat olleet vähintään kuusi kuukautta työsuhteessa ja jotka on rekisteröity työttömiksi työnhakijoiksi.

Arvoisa puhemies! Minä haluan tietää sen direktiivin numeron, joka edellyttää yhdenvertaisuuden nimissä maksamaan kaikille Suomessa työskenteleville työehtosopimusten mukaista palkkaa ja joka yhdenvertaisuuden nimissä kieltää Suomen hallituksia pienentämästä omien kansalaistensa sosiaalipoliittisia oikeuksia, esimerkiksi työttömyyspäivärahan maksamisaikaa 500 päivästä 300 päivään. Tällaista direktiiviä en kuitenkaan ole vielä nähnyt.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksellä pantaisiin täytäntöön yhdistelmälupadirektiivin vaatimukset. Esityksen mukaan työttömällä työnhakijalla, joka ei ole Suomen kansalainen, joka ei asu Suomessa, johon ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta, perusasetusta tai Pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta ja joka on ollut Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana työssä vähintään 6 kuukautta, olisi oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hän edelleen jatkaisi oleskeluaan Suomessa. Yhdistelmälupadirektiivi työttömyysturvan osalta koskee vähintään 6 kuukautta kestäneen työn päätyttyä työnhakijaksi rekisteröityneitä, joilla on siis edelleen oikeus työntekoon Suomessa. Hallituksen esityksen mukaan nämä rajaukset huomioon ottaen työttömyyspäivärahaan oikeutettu olisi direktiivin mukaisen yhdenvertaisen kohtelun piirissä olevista vain hyvin harva, vain muutamia tuhansia henkilöitä. Olisin kysynyt, että mitä tämä tarkoittaa oikein rahallisesti. Puhutaanko kuukausitasolla miljoonista ja vuositasolla jopa kymmenistä miljoonista euroista, ja silti hallituksen esityksessä todetaan, että esityksen valtiontaloudelliset vaikutukset ovat hyvin vähäiset? Kysyn taloudellisia vaikutuksia.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on siis toteuttaa yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä. Tämä esitys on minulle vielä hiukan epämääräinen, mutta kun täällä on ministeri, niin saan selvyyttä.

Lain tulkinta Kelan etuuksien osalta on, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut palkkatyössä vähintään 34 kalenteriviikkoa, noin 8 kuukautta, työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan siis noin 43 viikon työssäolo. Jotta työ voidaan lukea työssäoloehtoon, tulee työajan olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 134 euroa kuukaudessa. Näin Kelan sivuilta.

Kysyisinkin lyhyesti, että jos näin on, että yhdistelmädirektiivin mukainen työssäoloehto on 6 kuukautta, niin onko työn oltava kokoaikaista vai riittääkö osa-aikainen työsopimus. Direktiivillä haetaan tasavertaista kohtelua, mutta edellä mainittujen perusteella ei tämä näytä lainkaan oikealta. Suomalaisen on oltava työssä vähintään 8 kuukautta saadakseen työttömyyskorvausta, ja kolmansista maista tulleelle riittää 6 kuukautta. Onko hallituksen tarkoitus alentaa suomalaisten ja EU-kansalaisten työssäoloehtoa, jotta se olisi yhdistelmädirektiivin mukainen, vai kuinka tämä pitää tulkita? Kysynkin tästä sitten ministeriltä, olinko väärässä, niin että saan tähän lisätietoa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Avainsanahan tässä lakiesityksessä on yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä ja sen lisäksi se, että sen kolmannen maan kansalaisen on pitänyt olla työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana ja on täyttänyt tämän työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.

Esitän myöskin tässä kohtaa kysymyksen, miten ison joukon, ministeri, arvioitte tämän henkilömäärän olevan. Tämähän on aika lailla tarkkaan rajattu, eli yhdenjaksoinen oleskelu, työskennellyt ja saavuttanut työssäoloehdon ja on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi. Nehän ovat tosi tarkkoja juttuja, ja on hyvä juttu, että ne ovat tarkkoja, koska tässähän on mahdollista, että tällä asialla ruvetaan pelaamaan. Hyväksikäytön reiät on valiokuntatyöskentelyssä tukittava, ja edustaja Myllykosken kantaan yhdyn siinäkin, että valiokuntatyöskentely tulee tässä olemaan avainasemassa ja kannattaa tietenkin työttömyyskassoja, jotka ovat tässä asiassa ammattilaisia, kuulla mahdollisimman tarkkaan.

Totean, vieläkin korostan sitä, että tämä on tosi tarkkaan rajattu, mutta kyllä tässä ihan oikeasti tarkkana saa olla. Ilta-Sanomissa oli tänään iltapäivällä juttu, 700 ihmistä elää orjuudessa, siellä on myöskin velkaorjuutta. Tullaanko näitä ihmisiä kuka ties jossain tilanteessa käyttämään hyväksi sitten, kun siinä velkaorjuudessa se työssäoloehto täyttyy? Onko niitä palkkoja maksettu vai ei, sitä ei välttämättä kukaan pysty kunnolla tietämään. Nämä ihmiset eivät pysty itseään puolustamaan. Kyllä jonkun verran tämä asia huolettaa, eli toivon, että tässä ollaan ihan oikeasti tarkkana. Muuten yhdenvertaisuus on erinomaisen kannatettava asia.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Vastattakoon nyt ministerin puolesta tai ennen ministeriä edustaja Mäkipäälle, joka on näköjään täältä jo poistunutkin, että se työssäoloehto tulee kyllä koskemaan aivan samalla tavalla suomalaisia. Laki pitää vain kirjoittaa voimassa olevien säännösten mukaisesti, mutta suomalaisten työssäoloehto lyhenee siihen kuuteen kuukauteen.

Edustaja Tolppanen sinänsä ansiokkaasti kuvaili näitä uhkia, mitä tähän liittyy, mutta keskeinen asia siitä kyllä unohtui. Siis nämä työntekijät myöskin maksavat Suomeen veroa ja sosiaaliturvamaksuja siitä palkastaan, jolloin ne etuudet me kaikki myöskin täällä kustannamme, että kyllä hekin siihen osallistuvat, ja siinä mielessä on tietenkin perusteltua, että tasavertainen kohtelu toteutuu, koska joka tapauksessa on niin, että valtaosa Suomessa työssä olevista kolmansien maiden kansalaisistakin on täällä ihan asiallisesti ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti työssä ja täyttää ne velvollisuudet, jotka heille kuuluvat. Toki siihen liittyy tämä uhka, että jotkut sitten yrittävät käyttää tätä hyväksikin.

Mutta se asia, johon tavallaan edustaja Tolppasen ja Mäkipäänkin puheenvuorot liittyvät, on se periaatteellinen puoli, joka tässä herättää kysymyksiä. Siinä mielessä junahan meni jo. Tässähän on direktiivin implementoinnista kysymys, ja me emme voi tehdä muuta kuin hyväksyä nyt tämän työttömyysturvan osalta, ja muitten sosiaalietuuksien osalta se on jo tuolla vähän pidemmällä menossa valiokunnassa, ja sitten vielä tämän asumisperusteisuuden osalta tänne on tulossa kolmaskin tähän liittyvä lakiesitys. Kysymys tästä asumisperusteisuudesta suomalaisen sosiaaliturvan perusteena on tietysti se keskeinen kysymys.

Silloin aikanaan, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, meillehän vakuutettiin, että sosiaaliturva ja siihen liittyen myöskin työttömyysturva pysyvät omassa määräysvallassamme, ja tekisi mieli väittää, että jos silloin olisi todettu toisin — jos olisi todettu, että tällaistakin lakiesitystä joskus täällä käsittelemme — niin voipa olla, että EU:hun liittyminen olisi jäänyt hyväksymättä, koska niin keskeinen asia se kuitenkin oli. Edelleenkin on tietysti niin, että sosiaaliturva ei ole EU:n toimivaltaa vieläkään, mutta sisämarkkinalainsäädännön kautta aivan välittömästi ja sitten hienovaraisempien menettelyjen, kuten esimerkiksi nyt erilaisten toimintaohjelmien ja vastaavien, myötä suomalaiseen lainsäädäntöön on pikkuhiljaa ujutettu tämäntyyppistä lainsäädäntöä, josta nyt on kysymys.

Tämähän on siis siinä mielessä tietenkin selvää sisämarkkinapolitiikkaa, että tässä on kysymys työhön liittyvistä etuisuuksista, mutta samalla tullaan sitten kyllä tämmöisen suomalaisen sosiaaliturvan kannalta keskeiselle rajalle eli sille rajalle, että kun tämä on hyväksytty, niin voidaanko enää puhua asumisperusteisesta sosiaaliturvasta, joka on kuitenkin tämän meidän pohjoismaisen hyvinvointimallimme keskeinen ydin. Siis se, että asuu maassa, ratkaisee, minkälaiseen sosiaaliturvaan on oikeutettu, eikä muualla Euroopassa, erityisesti Etelä-Euroopassa, vallitseva sosiaaliturva, joka on siis vakuutusperusteinen sosiaaliturva ja joka useimmiten perustuu juuri siihen, että on työssä jossakin. Tämän jälkeen, kun olet työssä Suomessa, olet oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan. Ja vaikka en jaa niitä uhkakuvia, joita täällä edustajat Tolppanen ja Mäkipää hieman maalailivat, niin ei tämä asia aivan ilman huolta ole.

Täydellistä tasa-arvoista kohtelua kolmansien maitten kansalaisillehan tämä ei takaa. Suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät edelleenkin ne kolmansien maitten kansalaiset, jotka eivät ole Suomessa työssä, ja sopii kysyä, minkälaista oikeudenmukaisuutta tämä sitten on. Mutta kyllä meidän on vakavasti tässä yhteydessä pohdittava sitä, minkälaisen sosiaaliturvan, mihin perustuvan sosiaaliturvan, me oikein Suomeen haluamme. Haluammeko me pitää kiinni tästä suomalaisesta, Suomessa asumiseen perustuvasta sosiaaliturvasta, joka nyt selkeästi vaarantuu, vai haluammeko me lähteä sille tielle, joka on jo kovin monessa eurooppalaisessa maassa valittu, eli vakuutuspohjaiseen sosiaaliturvaan? Ei siinä mitään, kyllä sekin olisi ihan hyvä turva, jos se takaisi sen turvan kaikille, mutta kun se ei turvaa kuin niitä vakuutettuja. Suomessa me olemme kaikki vakuutettuja maksamalla veroja — ja sosiaaliturvamaksuja sitten ne, jotka ovat työssä, ja maksetaan niitä toki etuisuuksistakin — mutta vakuutusperusteisuus perustuu siihen, että maksat itse ja sitten saat sen mukaan kuin olet maksanut, ja siinä menettelyssä, sen on maailma tähän mennessä näyttänyt liian monta kertaa ja liian karvaasti, hyvää saavat vain ne, joilla on varaa maksaa. Minusta pelkästään sellaisen sosiaaliturvan tielle meidän ei pidä lähteä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin kertoa edustaja Virtaselle, että sikäli mikäli ulkomaalainen työntekijä on Suomessa ja hänen palkkansa maksetaan ulkomailta, hän ei maksa alle puolen vuoden työstä senttiäkään veroa Suomelle. Jos hän työskentelee täällä muutoin, siten että suomalainen työnantaja maksaa palkan, niin hän voi myöskin valita lähdeveron normaalin tuloveron sijasta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse siis yhdenvertaisesta kohtelusta työttömyysturvassa. Niin kuin tässä aiemmin on tuotu esille, on tarpeen katsoa huolella läpi erilaiset mahdolliset porsaanreiät nyt valiokuntakäsittelyssä, mutta itse pidän sitä erittäinkin tervetulleena, että tänne tullaan töihin. Se on oikea periaate ja, kuten tässä edellä tuotiin esille, myös se, että meidän sosiaaliturvamme on asumiseen sidottu. Se on yksi aika oleellinen kysymys tässä.

Omaan korvaani särähti perussuomalaisten edustaja Tolppasen toteamus, että työttömyysturva tuo ihmiselle puolen vuoden tai pidemmätkin kissanpäivät. Onko todella näin, että perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että suomalainen työttömyysturvan varassa elävä ihminen elää kissanpäiviä? Kyllä se on kuulkaa aika kova paikka, kun ihminen joutuu työelämästä pois. Vaikka pääsisi sitten työttömyysturvan varaan, ei siellä, edustaja Tolppanen, kissanpäiviä vietetä. Onko todella niin, että perussuomalaiset pitävät Suomen työttömyysturvaa niin hyvänä, että se teidän mielestänne takaa työttömälle kissanpäivät? Jos näin todella on, niin minkälaisiin toimenpiteisiin perussuomalaiset ryhtyvät, että teidän mielestänne kohtuuttoman hyvä työttömyysturva suomalaisilta tullaan tulevaisuudessa purkamaan?

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, jos kolmansista maista tullut henkilö on työskennellyt Suomessa puoli vuotta ja saa täältä suomalaisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan sinne omaan maahansa, niin hän elää kissanpäivillä siellä. Kyllä se asia näin on. On joitakin asioita, jotka jopa teidän täytyy pystyä rehellisesti myöntämään. Sinänsä suomalainen sosiaaliturva ei ole hyvä. Suomalainen työttömyysturva ei ole hyvä sen takia, että sillä ei elä. (Timo Heinonen: No niin, nyt kuultiin!) Sillä ei elä, kuten myöskään suomalaiset matalapalkkaiset ihmiset eivät elä omalla työllään. Meillähän on rakennettu palkanlisä. Jokainen, joka saa pientä palkkaa, joutuu vielä turvautumaan sosiaalietuuksiin, ja se on minun mielestäni väärin. Palkan täytyy olla sellaista, että sillä elää, mutta asiaan. (Erkki Virtasen välihuuto) — Palkan täytyy olla niin hyvä, että sillä jokainen elää.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva asia, eli tämänkaltaisen työttömyysturvan rakentaminen Suomeen, houkuttelee meille työntekijöitä kolmansista maista, siitä emme pääse mihinkään. Mutta me emme pysty kuitenkaan valvomaan sitä, että heille maksettaisiin asianmukaista palkkaa. Kun tosiasia on vielä lisäksi se, että työsopimuslakimme ei edellytä voimassaolevien työehtosopimusten noudattamista, niitä ei noudateta kolmansien maiden työntekijöidenkään osalta. Tätä ei ehkä ole soveliasta sanoa ääneen, mutta tosiasiat on silti syytä tunnustaa, ja kun alipalkkaa voidaan Suomessa maksaa, se tarkoittaa pitkässä juoksussa sitä, että myös oman maan ammattilaisten palkat laskevat sopimuksista huolimatta. Tiedän, että työntekijällä on oikeus nostaa kanne työnantajaa vastaan. Mutta kuinka moni kolmannen maan kansalainen osaa ja uskaltaa sen tehdä, mikäli hänelle maksetaan alipalkkaa? Kuinka moni edes Suomessa työpaikan saanut ihminen uskaltaa nousta työnantajaansa vastaan, mikäli hänelle maksetaan alipalkkaa, kun työantaja niin kovin helposti sanoo, että tuossa on ovi, voit mennä ulos, siellä on 38 ihmistä tulossa sinun tilallesi tekemään tätä työtä ja 10 senttiä huonommalla palkalla mitä sinä teet?

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Vaikka sinänsä tähän direktiivin implementointiin liittyy riskejä enkä ole vakuuttunut siitä, että tämä nyt loppujen lopuksi on niin hyvä asia, niin minunkin korvaani särähti kyllä tuo, mitä edustaja Tolppanen sanoi omassa puheenvuorossaan, että tarjotaan kissanpäiviä työttömille. Siis nythän on kyse ihmisarvosta, ja haluaisin edelleen kysyä edustaja Tolppaselta: onko eroa ihmisellä ja ihmisellä? Siis jos kerran työttömyysturva tarjoaa kissanpäiviä näille kolmansista maista tulleille, niin silloinhan se tarkoittaa minun ymmärtääkseni, että tarkoititte, että se tarjoaa kissanpäiviä myöskin suomalaisille työttömille.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelua aiheesta ja keskustelua vierestä. Näin hevosmiehenä täytyy sanoa, että kissanpäiviä tahi ei, mutta totta kai meidän pitää tässä salissa nähdä, että meillä on eri tulotasoja erilaisissa maissa. Jossakin 32 euroa päivässä on paljon enemmän kuin täällä Suomessa, kun katsotaan hintataso siinä maassa. Ehkä tämä olisi hyvä tunnustaa tosiasiana.

Sinällään harmonisointi varmasti on hyvä, mutta niin kuin edustaja Virtanen tuossa puheenvuorossaan toi esille, niin kyllä tämä on se huonompi tie: pala palalta, aina askel kerrallaan kohti sitä, että seuraavaksi olemme sen tien edessä, että harmonisoimme Euroopassa koko sosiaaliturvajärjestelmän, jotta kaikki eurooppalaiset ovat yhdenvertaisia, ja olemme siinä sitten mukana, ja oletettavasti heikennämme suomalaisten sosiaaliturvaa siinä vaiheessa, kun se harmonisointi sitten tehdään.

Nyt on kuitenkin tärkeä huomata, että ei ennakkoluulojen vaan hyvän ja harkitsevan perustelun avulla haetaan ne kaikki mahdolliset hyväksikäytön elementit, joita tämä voi tuoda meille tielle. On hyvä huomioida, että meillä on palkkaturvajärjestelmiä ja meillä on siis sellaisia rakenteita työsuhteeseen liittyvissä asioissa, että pitää uskaltaa nyt vähän epäilevästi katsoa, että mitä jos näitä joku rupeaa oikein tosissaan hyödyntämään nyt, kun tämä mahdollista on. Eikä pidä unohtaa, että meitä lähellä on kolmansien maiden työntekijöitä kyllä todella paljon, ja varmasti kekseliäisyydellä ei ole mitään rajaa, jos sitä ruvetaan hyödyntämään. Siksi on varmasti hyvä, että valiokunnat pyytävät Tampereen te-toimistoa, joka on tähän ulkomaalaisen työvoiman suhteen perehtynyt, myös kuultavaksi.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka vaikuttaa, että edustaja Tolppasen kanssa olemme periaatteesta, kohtuullisen samasta asiasta, huolestuneita, on nyt kuitenkin syytä täsmentää, että jos sille kolmannen maan työntekijälle maksetaan palkka ulkomailta, sieltä omasta lähtömaastaan, niin silloin hän on lähetetty työntekijä ja tämä direktiivi ja tämä laki eivät silloin koske häntä, ja lähdeveroa voidaan maksaa ainoastaan muutamille harvoille ja valituille työntekijäryhmille, asiantuntijoille ja olikohan nyt jääkiekkoilijoille, jolloin se määrä on edelleen aika pieni, niin että kyllä nyt valtaosa näistä työntekijöistä, joita tämä kuitenkin koskee, he edelleen tulevat kyllä maksamaan veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa Suomeen.

On tässä joka tapauksessa se hyvä puoli, että niiden työntekijöiden, jotka sitten haluavat päästä sosiaaliturvan piiriin, pitää tehdä selvitys palkastaan. Sitä kautta se valvonta, että se palkka on oikeantasoinen ja oikeudenmukainen, voi myöskin toteutua, koska se oikeus — ei nyt työttömyysturvaan, koska siis suomalaisessakin työttömyysturvassa on puolen vuoden odotusaika, mutta näihin muihin sosiaalietuuksiin, joita täällä jo aiemmin käsiteltiin — saada sitä turvaa käytännössä toteutuu ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, ja siinä yhteydessä, kun se palkkatodistus toimitetaan, viranomainen voi sitten tarkastaa, onko se palkka asiallinen. Mutta kyllähän me kaikki tiedämme, että ei tähän valvontaan ole olemassa riittävästi voimavaroja, ja sen takia tähän liittyy kyllä erinäköisiä uhkia, joita on syytä vakavasti käsitellä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana suomalaisesta työttömyysturvan tasosta. Ansioon sidottu päiväraha on maksimissaan vähän yli 50 prosenttia ansiosta, ja mitä korkeampi palkka on, sitä pienempi se prosentti on. Siellä palkkojen yläpäässä on aika raaka leikkuri kaiken kaikkiaan, ja kyllähän se niin on, että jos ansiotaso tipahtaa puoleen miinus vielä verot siitä, niin kyllä sieltä työttömyyspäivärahan nauttimisesta mahdollisimman äkkiä halutaan takaisin töihin ja vielä kokoaikaiseen työhön, sellaiseen työhön, jolla voi elättää itsensä ja perheensä.

Edustaja Tolppanen kantoi huolta siitä, että työnantajaa vastaan ei uskalleta nousta. Minulla on siihen erinomaisen yksinkertainen lääke: Liittyy ammattiliittoon. Sieltä löytyy apu. Apu löytyy ammattiliikkeestä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä tässä korostan, että olemme puhuneet tässä salissa kolmansien maiden työntekijöistä. Tiedän, että tässä salissa on lupa tehdä politiikkaa, ja se on aivan oikein, tehkää vain. Mutta siitä huolimatta, kun tullaan kolmansista maista tänne ja vaikka saataisiin vain 40 prosenttia työttömyysturvasta ja voidaan viedä se sinne, ja, kuten vielä tulemme käsittelemään, siinä mukana myöskin lapsilisät kolmansien maiden niille lapsille, jotka ovat olleet täällä, maksetaan sinne maahan, niin kyllä silloin puhumme kissanpäivistä. Silloin tullaan mielellään käymään välillä Suomessa, että voidaan nostaa sitä työttömyysturvaa ja taas palata sinne omaan kotimaahan.

Mutta tässä edustaja Myllykoski nosti esille tulevaisuuden elikkä sen, mikä saattaa olla se kuva, että meidän sosiaaliturvaamme ja työttömyysturvaamme tullaan leikkaamaan. Tämä on todellisuutta. Tämä on totta. Jo nyt puhutaan siitä, että Euroopan laajuisesti meidän pitäisi yhteisvastuullisesti kantaa huolta työttömistämme ja työttömyysturvasta koko Euroopan alueella. Se on täysin totta. Millä tavalla me sen sitten jaamme, kun euron arvo jopa Euroopan unionin alueella on erilainen eri maissa? Euro Virossa ja euro Suomessa; euro Kreikassa, euro Suomessa; euro Espanjassa, euro Saksassa — niillä on täysin erilainen arvo. Sillä yhdellä eurolla saa täysin erilaisen määrän maitoa ja leipää ja pottuja pöytään sen takia, että näissä maissa hintaerot vaihtelevat. Jollemme me pysty harmonisoimaan sitä, mitä eurolla saa, mikä on euron arvo kussakin maassa, me olemme, pojat, maksumiehinä — ja naiset, anteeksi — me olemme maksumiehinä ja me maksamme ja paljon. Nämä ovat asioita, joita kannattaa miettiä ihan siellä kaikessa rauhassa.

Mutta tässä asiassa, mitä nyt käsitellään, puhutaan todellakin kolmansista maista, ja edelleenkin, kun sinne maksetaan meidän sosiaaliturva, esimerkiksi Ecuadoriin, voi sanoa, että siellä elää kyllä herroiksi sillä rahalla.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tässä tämän salin hiljaisena edustajana olen kuunnellut tätä ajoittain erittäin värikästäkin keskustelua, niin minä kuitenkin nyt ymmärrän, kaikki ymmärtävät, mitä edustaja Tolppanen tarkoitti näillä kissanpäivillä.

Meillä keskeisessä Suomessa on parina kolmena vuonna tullut Thaimaasta marjanpoimijoita, ja he ovat kuukauden kahden aherruksella saaneet sellaisen summan rahaa kasaan, että se vastaa heidän vuoden palkkaansa Thaimaassa. Joku käytti ilmaisua, että nämä poimijat Suomessa ollessaan, tätä viime kesää lukuun ottamatta, ovat olleet niin kuin kolmannessa taivaassa. Tätä kolmatta taivasta voi näihin kissanpäiviin verrata. Näinhän se asia on, kun asia halutaan oikein ymmärtää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nythän tämä keskustelu alkaa saada aika mielenkiintoisia sävyjä.

Oletteko te, edustaja Tolppanen, tosiaan sitä mieltä sitten, että näille kolmansista maista tuleville työntekijöille pitäisi maksaa huonompaa työttömyysturvaa kuin suomalaisille, koska heidän omassa maassaan heidän olonsa ovat huonommat? Kun te vertailitte näitä euroja eri Euroopan maissa, niin kyllä se nyt kuitenkin taitaa olla niin, että se suomalainen työläinen saa sillä eurollaan enemmän perunoita kuin virolainen Virossa. Siis kysymyshän on nimenomaan palkkojen ja hintojen suhteista, ja sillä tavalla on hieman erinäköinen se kuvio, mutta jos suomalaista työttömyysturvaa aletaan eriyttää sen mukaan, että sen nauttijoista osa asuu jossain muussa maassa kuin Suomessa, niin silloin se vaarantaa vielä enemmän suomalaisen työttömyysturvan kuin se, että Suomessa maksettaisiin samaa työttömyysturvaa kaikille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Me olemme hyväksyneet tämän, tai Euroopan unioni, jonka jäsen olemme, on hyväksynyt tämän direktiivin, eikä sillekään oikein mitään voi.

Marjanpoimijoitten osalta todellakin voidaan ajatella, että he jos ketkään olisivat ainakin nyt tänä vuonna ansainneet olla tämän direktiivin piirissä, mutta jatkossakaan he, valitettavasti, eivät ole tämän direktiivin piirissä. Tämä ei koske siis kausityöntekijöitäkään.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen omassa puheessaan pieni hetki sitten epäili sitä, että tänne tullaan puoleksi vuotta töihin, sitten lähdetään himmailemaan sinne lähtömaahan ja ollaan siellä niin sanotusti kissanpäivillä. Pitää kuitenkin tässä yhteydessä muistaa, että meillä on liki 300 000 työtöntä, että ei tänne nyt ihan noin vain tulla töihin, kun niitä työpaikkoja nyt ei ole.

Jos ja kun sieltä kolmansista maista sitten tänne ihmisiä tulee, niin he tulevat pääsääntöisesti matalapalkka-ammatteihin, ja vaikka siellä sitten se työttömyysturva on 50 prosenttiakin siitä ansiosta miinus verot, niin ei siellä kyllä kissanpäivillä elellä missään maassa.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä nimenomaisessa asiassa haluaisin kiinnittää arvoisien edustajatovereiden huomiota sellaiseen asiaan, että tässä direktiivissä nimenomaisesti sanotaan, että työttömyysturvan saajan ei tarvitse välttämättä olla Suomessa eikä asua Suomessa. (Erkki Virtanen: Ei niin!) — Kyllä sanotaan. Se sanotaan ihan selvästi ensimmäisessä kappaleessa: vaikka hän ei oleskelisikaan Suomessa, Suomessa oleva, mutta ei asuisi Suomessa. Se sanotaan siinä aivan selvästi.

Eli tässä lavennetaan meidän sosiaaliturvaamme. Minusta on erittäin hyvä asia, että ihmisille maksetaan sosiaaliturvaa. Minä maksaisin mielelläni sitä kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa, mutta meidän verotulomme ovat valitettavasti niin pienet, että ne eivät riitä siihen, että me maksamme sen kaikkiin muihin maihin kuin niille ihmisille, jotka asuvat ja elävät tässä Suomessa.

Nyt kannattaa kaivaa se hallituksen esitys esille ja lukea sen ensimmäisen kappaleen viimeinen rivi. Minä oletan, että ministerillä on se viimeinen rivi siinä ihan edessään, ja siinä ei todellakaan edellytetä, että ihminen on täällä silloin, kun tätä maksetaan.

Sen lisäksi tämä tulee laajenemaan vielä siten, että kun kolmannesta maasta olevalla ihmisellä on täällä lapsi mukanaan, niin hänelle maksetaan suomalaisen tavan mukaan lapsilisää, mikä on tietysti oikein silloin, kun ollaan täällä, koska kysymys on siitä, että tämä lapsi myöskin elää. Se raha ei ole vanhemmille vaan lapsille, vaikka sitäkin kuulemma houkuttimena käytetään, kun ihmisiä haetaan halvalla tänne töihin. Mutta myös tälle lapselle maksetaan sen jälkeen sinne omaan maahan, kun hän menee isänsä tai äitinsä kanssa, joka on ollut täällä töissä, suomalaista lapsilisää, koska vanhempi saa työttömyysavustusta sinne.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnä puhui tuossa kyllä hartaasti ja hyvää asiaa, mutta on kyllä pakko todeta se, että juuri tässä maailman taloudellisessa tilanteessa on tämä houkutus lähteä Suomessakin Vartiaisen ja Soininvaaran tielle.

Meillä on tällä hetkellä ylitarjontaa työntekijöistä, ja sitä on tuolla maailmallakin. Se mahdollistaa sen, että jos meillä täällä ammattimies on pystynyt hinnoittelemaan itsensä hieman paremmille palkoille kuin työehtosopimuksen minimipalkat edellyttävät, niin tänä päivänä Suomessakin on tätä niin sanottua sopimusshoppailua, työnantaja ilmoittaa noudattavansa jonkun alan normaalisitovaa työehtosopimusta, joka siinä tehtävässä työssä tietysti te-toimiston mukaan on väärä. Mutta se on täysin mahdollista, että meillä tällä hetkellä ei noudateta työehtosopimusta ja sen mukaisia palkkoja juuri sillä alalla olevassa työssä.

Meillä on paljon palvelualan yrittäjiä, jotka noudattavat palvelualojen sopimuksia, vaikka itse asiassa tätä palvelutyötä suorittaa metallitöissä ammattioppinsa saanut koneasentaja tai hitsari, mutta kun se yritys on järjestäytynyt palvelualojen työnantajaliittoon, niin sitä kautta tämä niin sanottu alipalkkaaminen ja nämä väärinkäytökset tulevat mahdollisiksi, ja sen vuoksi siitä on enää pieni latu sitten tämänkin asian hyväksi käyttämiseksi.

Mutta nyt onneksi valiokunnat tätä työstävät, ja uskon, että laki tulee valiokuntien kautta tänne käsittelyyn sitten hyvin tehtynä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen, pahoittelen, että käytin viisi minuuttia tuolla pöntössä viettämästäni kuudesta minuutista ja puhuin niin epäselvästi, että ette ymmärtänyt, että olin koko ajan huolissani siitä, minkä uhan tämän ei-asumisperusteisen ikään kuin Troijan puuhevosen tuominen suomalaiseen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan muodostaa.

Mutta nämä jatkopuheenvuorot käytin oikaistakseni teidän esittämiänne joko virheellisiä tai epätarkkoja näkemyksiä ja sitten tietenkin myöskin kritisoidakseni sitä periaatteellista kysymystä, jonka te nyt ehkä tahtomattanne mutta kuitenkin nostitte esiin. Edelleenkin on vastaamatta, että haluatteko te, että Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille, jotka tekevät työtä aivan kuten suomalaiset täällä — tai siis kolmansien maitten työntekijöille, koska EU-maitten kansalaisille se ei ole edes teoriassa mahdollista — maksettaisiin heikompaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisille ja EU-maista tuleville työntekijöille. Se on aika iso kysymys sekin.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä haluan, että kaikille, jotka työskentelevät Suomessa ja ovat sen säädetyn ajan täällä, maksetaan samanlaista sosiaaliturvaa. Jos he asuvat, elävät ja ovat Suomessa, jos heidän perheensä on täällä, jos he ovat työttömiä työnhakijoita, jos heidän lapsensa käyvät koulua, jos he ovat valmiit tekemään lisätöitä, tekemään muuta työtä kuin sitä työtä, josta ovat jääneet työttömäksi, tai sitten sitä samaa työtä, mistä ovat jääneet työttömäksi, jos saavat siitä työtä, niin totta kai heille pitää maksaa silloin se, mutta heillä täytyy olla täällä asunto, täytyy olla työluvat kunnossa, oleskeluluvat kunnossa. Älkää nyt nousko ylös, että heillähän on, jos he ovat täällä. Minä tiedän, että heillä on ne silloin. Mutta totta kai ihmisille, jotka ovat meillä, täytyy maksaa sitä. Ei nyt kannata ihan ruveta tälle tasolle tässä salissa. Kyllä me osaamme keskustella täällä ihan asiallisestikin asiallisista asioista, ja olen todella iloinen siitä, että me olemme kuitenkin perusasiassa tässä samaa mieltä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Onko pakko mennä tuonne puhujakorokkeelle?

— Okei. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kaikista kommenteista. Totean vain sellaisen asian, että tämä on nyt todellakin EU-direktiivi, joka implementoidaan tänne Suomeen. Siinä vaiheessa, kun EU:n direktiiviä implementoidaan, meidän täytyy tietenkin muistaa tämä tilanne, että Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva ja EU:n näkökulma on nimenomaan tämä työperusteinen sosiaaliturva. Minä hyvin tunnistan tästä keskustelusta tällaiset niin kuin kriittiset pisteet, mitkä tähän liittyvät, ja siitä syystä on hyvin tärkeää, että tästä keskustellaan.

Suuri valiokunta oli sitä mieltä, että ihan lähiaikoina pidettäisiin tällainen ajankohtaiskeskustelu suuren valiokunnan porukan kanssa eli mietittäisiin sitä, mitä haasteita työperäinen sosiaaliturva ihan oikeasti tuo suomalaiseen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Suomihan on sillä tavalla hyvin erilainen maa kuin muut maat. Muilla mailla ei ole tällaista asumisperusteista sosiaaliturvaa, ja siitä syystä, voisiko sanoa, hieman törmäyksiäkin sitten sattuu. Tämä on myöskin yksi syy, minkä tähden Suomi intensiivisesti pitää kiinni siitä, että meillä olisi mahdollisuus omassa maassamme päättää joistain sellaisista asioista, kuten esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvistä asioista, ainakin joiltakin osin. Ja se peruste tälle meidän toivomuksellemme on juuri se, että meillä on erilainen sosiaaliturvan malli kuin muissa maissa.

Tässä on nyt yksi esimerkki, tämä yhdistelmälupadirektiivi, joka nyt implementoidaan. Täällä on tullut jonkin verran myöskin sitä, että miksei suomalaisilla ole — kyllä on. Aivan niin kuin täällä edustaja Virtanen toi esille, että me olemme nyt muokkaamassa, me olemme harmonisoimassa koko Euroopan alueelle, mutta sitten myöskin meidän EU-, Eta-maiden ulkopuolelta tulevien suhteen näiden direktiivien voimalla ne harmonisoidaan kaikille samanlaisiksi, että meillä olisi yhdenvertainen kohtelu.

Mutta siitä huolimatta, kun meille tulee näitä direktiivejä oikeastaan jatkuvasti, meidän on käytävä täällä Suomenmaassa se keskustelu nyt vielä tarkemmin, että miten me suhtaudumme siihen, että muualla on työperäinen ja meillä asumisperusteinen sosiaaliturva. Tämä työ jatkuu, keskustelu jatkuu, ja mitä paremmin me olemme nyt valmistautuneet tähän ja keskustelleet ja pohtineet ja arvioineet sitä, tuleeko meidän muuttaa meidän sosiaaliturvaamme enemmän työperäiseksi vai pidämmekö sen asumisperusteisen sosiaaliturvan... Nimittäin tämä työperusteinen sosiaaliturva haastaa koko suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän. Siitä huolimatta, että se haastaa, meidän on kuitenkin pidettävä suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan hyvistä asioista kyllä kiinni viimeiseen asti. Sitä me pystymmekin tekemään, koska me jatkuvasti siitä puhumme ja siitä, että meidän on saatava päättää määrätyistä asioista Suomessa itse.