Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on todellakin hallituksen esitys eduskunnalle muun muassa kiinteistöverolain muuttamisesta. Pitäydyn tässä asiassa.

Kiinteistöverolaki tuli voimaan 1. päivä elokuuta 1992, ja lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1993 alusta. Tällöin kiinteistöverolain tullessa voimaan meiltä poistui katumaksu, meiltä poistui manttaalimaksu, asuntotulon verotus ja kiinteistöjen hankintaverotus. Kotikylässäni Jyväskylässä todettiin tuolloin vuonna 93 valtuustossa, että kiinteistöverolaki on samanarvoinen kuin katumaksulaki eli ne pysyvät samansuuruisina summina, mitä kuntalaisilta kerätään.

Nyt on kuitenkin käynyt niin vuosien saatossa useissa kunnissa Suomessa, että kiinteistöjen verotusarvoja nostetaan kohti käypiä arvoja, ja tällöinhän kiinteistövero tuottaa kaupungille entistä enemmän rahaa valtuutettujen tekemättä mitään. Lisäksi valtio mielellään nostaa vuosittain kiinteistöverojen alarajoja, jolloin asuntokustannukset tätä kautta vuosittain kasvavat. Valtiovallan toimesta ilmaistiin tuolloin verolain tullessa voimaan, että vero on sillä tapaa hyvä kunnille ja valtuustoille kunnissa, että kiinteistöjä ei voida siirtää toiseen kuntaan, koska jos kunnallisvero nousee riittävän korkealle, niin kuntalaiset mielellään käyttävät jalkoja ja muuttavat naapurikuntaan.

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainvaliokunnan kannanotossa todetaan muun muassa näin, että kiinteistövero tullaan jatkossa sisällyttämään ennakkoperintään, jolloin muun muassa suuria omakotitontteja omistavat pienituloiset henkilöt hyötyvät tästä. Tähän astihan on käynyt niin, että kiinteistöverolappu tulee postiluukusta joskus joulukuun lopulla, joulukuun aikana, kunkin vuoden lopulla, ja kerralla pitää maksaa sitten joskus hyvinkin huomattavia summia. Tämä ennakkoperintäasia on siinä mielessä hyvä, että se jaksottuu tällöin 12 kuukaudelle.

Kotikylässäni Jyväskylässä on käynyt niin, että kun sotien jälkeen rintamamiehet rakensivat omakotitaloja, he saivat suhteellisen suuren tontin, 1 000—1 500 neliötä, ja sen päälle rakennettiin sitten 1,5-kertainen omakotitalo. Nyt on käynyt niin, että kaupunkien läheisyydessä, suurkaupunkien läheisyydessä varsinkin, näitten tonttien kiinteistövero on merkittävästi korkeampi kuin tontin päälle rakennettu talo. Tämä aiheuttaa sen, että leskiksi jääneet henkilöt eivät pysty maksamaan pienistä eläkkeistään korotettua kiinteistöveroa ja joutuvat muuttamaan näin ollen muualle. Tässä mielessä tämä valtiovarainvaliokunnan kannanotto, että voitaisiin siirtyä tämmöiseen ennakkoperintään, joka on samanlainen kuin Yle-veron perintä, on mielestäni hyvä. Suuri vaara on vain se, että peruskunnat mielellään nostavat kiinteistöveroja vuodesta toiseen entistä aktiivisemmin, koska on helppo sitten peittää kuntalaisilta tämä korotus, koska se tapahtuu pienissä osissa.

Nyt kiinteistöveroa maksavat myöskin asunto- ja kiinteistöyhtiöt, ja niissähän tämä menettely ei mielestäni onnistu, koska asuntoyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt, joissa on siis vuokra-asuntoja, tekevät mielellään nollatuloksen, jotta ei tarvitse maksaa veroja kunnille.

Puheenjohtaja! Tässä oli viestini tästä asiasta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän lähtökohtana on se, että kiinteistöveron pohjaa pyritään laajentamaan ensinnäkin sillä tavalla, että vanhojen rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan, millä pyritään pitämään huolta siitä, että hyvät, asumiskelpoiset rakennukset eivät ole aliarvostettuja, ja toinen on sitten asuntopoliittinen toimenpide, jolla pyritään pitämään huolta siitä, että jos meillä on rakentamattomia tontteja, niin ne rakennettaisiin mahdollisimman tehokkaasti.

Nyt lähtökohtana on se, että 14:llä pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kunnalla on velvollisuus pakkoasettaa korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille, ja kun aikaisemmin tuo veroprosentti on ollut 1 prosenttiyksikkö, niin nyt se nousee 1,5 prosenttiyksikköön, kuitenkin siten, että katto on enimmillään 3 prosenttiyksikköä veroa. Sen lisäksi tähän liittyy myöskin ehdotus siitä, että tuulivoimaloiden ikäalennuksia pienennetään ja niittenkin jälleenhankinta-arvoa korotetaan 20:stä 40 prosenttiin. Ja kuten mainitsin, asuinrakennusten osalta tuo jälleenhankinta-arvo nousee 20:stä 30 prosenttiin.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että tämä vahvistaa kuntien veropohjaa ja on sillä tavalla perusteltu ja hyvä ehdotus ja perustuu selvityksiin. Meillä on kaksi selvitystä: tuulivoiman osalta Tarastin raportti "Tuulivoimaa edistämään" ja sitten toinen raportti, jonka nimi on "Kiinteistöjen arvostamisperusteiden kehittämistarve kiinteistöverotuksessa", ja siinä katsottiin, että näitä jälleenhankinta-arvoja voidaan hyvinkin korottaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin ponnella yhteen asiaan, joka on se, että meillä tänä päivänä kiinteistövero kerätään syksyllä joko yhdessä erässä, jos summa on pieni, tai kahdessa erässä. Tietysti kahdessa erässä kerättynä maksu saattaa nousta erää kohden suhteellisen korkeaksi, jos on arvokkaammasta kiinteistöstä kysymys. Meillä on hyvin paljon eläkeläisiä, joilla on pienet tulot, jolloin tällaiset suhteellisen korkeat maksut yhdessä vaiheessa saattavat aiheuttaa heille maksuvaikeuksia. Tästä syystä valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi pontta. Siis se on toivomus, että hallitus nopeasti selvittäisi, voitaisiinko siirtää tämä kiinteistövero tuloverotuksen ennakonpidätyksen yhteydessä maksettavaksi, eli se tapahtuisi kerran kuukaudessa, ja tällä tavalla tuo maksu jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden. Tätä on pohdittu Verohallinnossa aikaisemmin. Se on hylätty, mutta nyt, kun Yle-vero kerätään tällä tavalla, mielestämme Verohallinnon on syytä pohtia asiaa uudestaan.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi nosti kyllä erittäin tärkeän asian esille, ja myös edustaja Tuupainen, elikkä kiinteistöverojen maksamisen, ja tämä viesti on tullut moneltakin suunnalta hyvin useasti, että vanhus, joka yksin asuu, ei pysty maksamaan kiinteistöveroa. Nyt jos tässä vielä tehdään tämä kiinteistön arvon uudelleenarviointi elikkä kiinteistön arvoa korotetaan, niin saattaa olla entistä vaikeampaa, mutta oletettavasti niitten kiinteistöjen arvo tälläkin hetkellä on jo sitä luokkaa, että ei ole korotustarvetta näille vanhemmille asunnoille, mutta se nyt sitten jää nähtäväksi. Tietenkin tällä on tarkoitus parantaa kuntien taloutta.

Mutta tämä Sasin nostama "useammassa erässä" voisi olla tervetullut ihan mietittäväksi hallituksen puolellakin, että voitaisiin kerran kuukaudessa ottaa. Näitähän on meillä kaikennäköisiä vakuutusmaksuja ja muita, jotka antavat mahdollisuuden, että pienemmissä erissä maksetaan, ja se sitä kautta antaa mahdollisuuden sitten asua myös edelleen siinä jo rakkaaksi tulleessa kiinteistössä. Elikkä kannattaa tätä hallituksen ihan harkita.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Puhun tapani mukaan rakentavasti — kun on kiinteistöasioista kysymys.

Valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksiin koskien kiinteistöverolain, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muutoksesta. Valiokunnan näkemykset ovat oikeansuuntaisia. Kiinteistöverolain säädösesitykset velvoittavat metropolialueen 14 kunnan määräämään rakenta-mattomalle rakennuspaikalle vähintään 1,5 prosenttia yleistä kiinteistöveroa korkeamman veroprosentin enimmäismäärän ollessa edelleen 3 prosenttia.

On hyvin tarkoituksenmukaista, että verotustietojen julkisuus- ja salassapitovelvoitteita muutetaan siten, että Verohallinto voi antaa kunnan viranomaisille kattavat tiedot kiinteistöistä ja niiden verotuksen perusteista. Tiedot annettaisiin kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. Varojen arvostamista verotuksessa tarkistetaan niin, että asuinrakennuksen arvoksi katsotaan vähintään 30 prosenttia ja valtaosin muiden rakennusten arvoksi vähintään 40 prosenttia niiden jälleenhankinta-arvosta.

Erityisesti pienituloisten kannalta olisi tarkoituksenmukaista sisällyttää kiinteistövero osaksi ennakkoperintää, jolloin se kertyisi nykyistä tasaisemmin ja ennakoitavammin. Tätä koskeva lakimuutos olisi ollut tarpeen toteuttaa jo tämän lakipaketin yhteydessä, arvoisa puhemies.

Kauko Tuupainen /ps:

Kiitoksia, herra puhemies, tästä joustavuudesta. — Varsinainen asia on se, liittyen edustaja Jääskeläisen puheenvuoroon, että kun tuntuu olevan uutta, että Helsingin seudulla näille rakentamattomille tonteille tullaan määräämään kiinteistövero, niin omassa kotikylässäni Jyväskylässä tämä menettely on ollut jo viisi vuotta. Me perimme 3 prosenttia näiden rakentamattomien tonttien verotusarvosta, olemme perineet jo kauan, ja syynä on se, että siellä monet maanomistajat — kaavoitettuja tontteja aivan välittömästi Jyväskylän kaupungin keskustan ympäristössä — odottavat niitten tonttien jatkuvaa hinnannousua. Tähän haluttiin tehdä stoppi siinä mielessä, että kaupunki ottaa sen, mikä kaupungille kuuluu.