Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta, ja esitys pitää sisällään ehdotuksen, jossa muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Osittaisen hoitorahan saantiedellytykset ovat säilymässä nykyisellään lapsen perusopetuksen 1. ja 2. lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa olisi edelleen oikeus saada siihen saakka, kun lapsen 3. lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.

Valiokunta pitää tätä hallituksen esitystä tärkeänä. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksellä tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista tarjoamalla perheille uudenlaisia vaihtoehtoja alle 3-vuotiaiden lasten hoidon järjestämiseen nykyistä joustavammin. Uudistus kannustaa pienten lasten vanhempia vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön joustavan hoitorahan turvin. Joustavaa hoitorahaa maksettaisiin myös yrittäjille ja maatalousyrittäjille kuten osittaista hoitorahaakin. Kun joustava hoitoraha on selkeästi korkeampi kuin osittainen hoitoraha, parantaa uudistus yrittäjävanhempien taloudellisia mahdollisuuksia sovittaa perhe-elämä ja yritystoiminta aiempaa joustavammin. Lisäksi joustavaa hoitorahaa maksetaan myös apurahansaajille osittaisesta hoitorahasta poiketen.

Käytännössä uudistus laajentaa nykyisen osittaisen hoitorahan saajajoukkoa. Nykyisin arviolta vajaalla puolella kotihoidon tukea saaneista on voimassa oleva työsuhde. Uusi etuus tarjoaa vaihtoehdon niille kotihoidon tuen saajille, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta mutta jotka haluaisivat siirtyä tarjolla olevaan osa-aikatyöhön. Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa välittömästi uudessa työssä aloitettaessa tai vanhaan työhön palattaessa. Paluu voimassa olevaan osa-aikatyöhön olisi etuuden tasosta johtuen nykyistä kannattavampaa.

Esityksen mukaan uudistuksen arvioidaan houkuttelevan erityisesti kokoaikaisesti lasta kotona hoitavia äitejä siirtymään kotihoidon tuelta osa-aikaiseen työhön ja joustavalle hoitorahalle. Esityksessä on arvioitu tällaisia henkilöitä olevan noin 2 400. Toisaalta joustavan hoitorahan arvioidaan houkuttelevan kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön noin 500 henkilöä. Valiokunta huomauttaa, että lukumääräarvioiden teko uudistuksen johdosta tapahtuvista siirtymistä on erittäin vaikeaa. Ratkaisevaa on, missä määrin osa-aikaista työtä on pienten lasten vanhemmille tarjolla. Osa-aikatyöhön siirtymistä hillitsee osaltaan työlainsäädäntö sekä työelämän käytännöt, jotka eivät riittävästi tue pienten lasten vanhempien vapaaehtoista osa-aikatyötä.

Esityksessä arvioidaan, että kunnallisen päivähoidon tarve ja kysyntä lisääntyvät siten, että kuntien päivähoitomenot kasvavat 36 miljoonalla eurolla. Kotihoidon tuesta kunnille aiheutuvat kustannukset vähenisivät puolestaan vajaalla 6 miljoonalla. Koska joustavan hoitorahan käytön yleistymisestä voidaan tässä vaiheessa esittää vain suuntaa antavia arvioita, voivat päivähoidon tarve ja kuntien kustannukset kasvaa enemmän kuin mitä esityksessä on arvioitu ottaen huomioon joustavan hoitorahan osittaista hoitorahaa selvästi korkeampi taso.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia pienten lasten vanhempien työssäkäyntiin sekä kuntien kustannusten kasvuun seurataan tarkkaan ja arvioidaan tulosten perusteella lainsäädännön kehittämistarpeet. Valiokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana. Mietintöön sisältyy lausumaehdotuksen sisältävä vastalause, joka erikseen täällä esitellään.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti tämän keskustan edustajien jättämän vastalauseen, ja sitten esityksethän tehdään vasta siellä toisessa käsittelyssä.

Ensinnäkin totean, että tämä esitys, jossa osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla, on järkevä ja keskusta kannattaa tätä muutosta, tämä antaa perheille lisää valinnan mahdollisuuksia ja on siten kaiken kaikkiaan hyvä esitys. Mutta meillä on vastalause seuraavista syistä:

Ensinnäkin tässä jo edellä valiokunnan puheenjohtajan esittelyssä tuli esille, että nämä vaikutusarvioinnit, mitä tämän lain osalta on tehty, ovat hyvin epävarmalla pohjalla, ja tämä kävi esille siellä asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa. Näyttää siltä, että nämä on ikään kuin rakennettu vähän tämmöisen uskomustiedon varaan, että miten paljon tulee sitten näitä uusia tämän joustavan hoitorahan käyttäjiä. Tässä arvioitiin todellakin niin, että 2 400 nyt kotihoidon tuella olevaa siirtyisi osa-aikatyöhön ja joustavalle hoitorahalle ja sitten taas puolestaan noin 500 kokopäivätyössä olevaa henkilöä siirtyisi osa-aikatyöhön plus hoitorahalle. Otan esille myös sen, että tänään ovat juuri tulleet uudet työttömyystilastot, jotka ovat erittäin karut ja laittavat entistä enemmän kysymyksiä siihen, voiko tällaisessa työllisyystilanteessa joustavan hoitorahan käyttö olla näin laajaa, mitä tässä edellä jo kerroin.

Toinen kriittinen huomiomme liittyy näihin kuntatalousvaikutuksiin. Sekä Kuntaliitto että Suomen Yrittäjät suhtautuivat kriittisesti näihin arvioihin, kuinka paljon tämä tulisi maksamaan kaiken kaikkiaan talousvaikeuksissa jo nyt oleville kunnille.

Kolmas keskustan kriittinen huomio liittyy siihen, mitä olemme aika monta kertaa täällä salissa sanoneet, että tässä on jälleen esitys, josta näkyy, että hallitukselta puuttuu kokonaisnäkemys perhepolitiikasta ja kokonaisnäkemys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä. Tänne eduskuntaan tuodaan sirpaleittain aina yksittäisiä hallituksen esityksiä käsiteltäväksi, ja juuri nytkin on niin, eli meillä on täällä tämä joustava hoitoraha käsittelyssä, ja samaan aikaan kuitenkin varhaiskasvatuslakia valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä ja toisaalta sitten rakenneuudistusten osalta on jo kerrottu, että kotihoidon tukea leikataan ja se esitys tulee omana esityksenään tänne. Toisaalta hallitus on valmistelemassa myös rakenneuudistukseen liittyen subjektiivisen päivähoito-oikeuden leikkaamista ja sitten toisaalta valmistelemassa myös tätä tuntiperusteista päivähoitoa. Keskustassa katsotaan, että pitäisi olla kokonaisnäkemys siitä, mitä tehdään, ja katsottaisiin, miten nämä eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, eikä tuotaisi tällä tavalla yksittäin niitä tänne edustajien päätettäväksi.

Tähän samaan asiaan liittyy neljäs huomiomme, joka on kyllä osittain tätä samaa kokonaisnäkemyksen puutetta, eli täällähän eduskunnassa päätettiin vastikään tälle vuodelle, että siirrettiin nämä päivähoitoasiat, pois lukien kotihoidon tuki, opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Tämä ei meidän mielestämme ole hyvää varhaiskasvatus- ja päivähoitokokonaisnäkemystä, että yhdet asiat ovat siellä toisessa ministeriössä ja sitten esimerkiksi tämän valmistelu on tehty sosiaali- ja terveysministeriössä. Totean, että kun tässä viime viikkoina olemme kuunnelleet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoita tästä oppilashuoltolaista, jossa myös pitäisi mennä siellä paikallistasolla sujuvasti hallinnon rajojen yli, niin minulle on entisestään vahvistunut se, että se on aika tavalla kyllä sekä valtionhallinnossa että myös kuntatasolla tämmöinen kaunis ajatus, että tämä sujuu aina sujuvasti ja on aitoa vuoropuhelua eri hallinnonalojen välillä. Niin ei ole, ja tässäkin tämä nähdään, ettei oikein tiedä, mitä toinen käsi tekee ja mitä toinen käsi tekee.

Tämänpä vuoksi olemme jättäneet vastalauseen ja meillä on lausumaehdotus, joka koskettelee nimenomaan näitä epävarmoja näkymiä näistä käyttäjämääristä sekä kuntataloudesta, ja lisäksi haluamme kiirehtiä myös tätä varhaiskasvatuksen kokonaisuudistusta, että se saataisiin nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea niin, että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Uudistuksen toivotaan kannustavan alle kolmevuotiaiden lasten vanhempia vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön uuden joustavan hoitorahan turvin. Se antaa perheille mahdollisuuden hoitaa pieniä lapsia kotona ja samalla se helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista.

Kotihoidon tukea käyttävät, varsinkin pitempiä jaksoja, lähes yksinomaan äidit. Pitkien kotihoidontukikausien on puolestaan todettu olevan yhteydessä äidin matalaan palkkatasoon, matalaan tulotasoon ja epävakaaseen työmarkkina-asemaan. Usean vuoden kotonaolon jälkeen otteen saaminen työelämästä on entistäkin vaikeampaa. Moni nainen haluaisi palata vähitellen työelämään, mutta tähän mennessä se on ollut vaikeaa.

Pitkien tukikuukausien aiheuttaman äidin ansiotason laskun vaikutukset ulottuvat eläkeikään asti. Äidin jäädessä jälkeen tai jopa syrjään työelämästä myös perheen ansiotaso laskee, mikä äärimmillään voi johtaa perheen köyhyyteen. Tämä ei ole lapsenkaan etu eikä tätä tule aktiivisesti tukea. Nykyinen tukijärjestelmä voi sitoa kotiin myös koulutettuja naisia, erityisesti hoito- ja hoiva-alalla, missä on nyt jo kova pula työntekijöistä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tältä sektorilta tulee jäämään puolet työvoimasta eläkkeelle, ja siksi koulutettujen naisten saaminen työelämään on tärkeää.

Arvoisa puhemies! Alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha, joka on muun muassa joustamattomuutensa vuoksi jäänyt todella vähäiselle käytölle, korvataan nyt joustavalla hoitorahalla. Tämä luo pienten lasten vanhemmille, sekä äideille että isille, mahdollisuuden hoitaa lasta osan ajasta kotona ilman, että yhteys työelämään katkeaa pitkäksi aikaa, ja samalla se tekee paluun työelämään helpommaksi. Tämä jos joku on lapsen etu. Perheen ja työn yhteensovittaminen on meidän sosialidemokraattien keskeisiä perhepoliittisia tavoitteita.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus on todella hyvä, sillä lain avulla parannetaan huomattavasti työn ja perheen yhteensovittamista tarjoamalla perheille uudenlaisia vaihtoehtoja alle kolmevuotiaiden lasten hoidon järjestämiseen. Osa-aikatyön aloittaminen työelämästä kokonaan poissaolon sijasta parantaa naisten taloudellista asemaa ja lisää työelämän tasa-arvoa ja naisen uralla etenemisen mahdollisuuksia. Myös hoitovastuu vanhempien kesken tulee todennäköisesti parantumaan perheissä. Jotta nämä hyvät tavoitteet voivat optimaalisesti toteutua, on myös työelämässä ja työyhteisöjen kulttuureissa tapahduttava muutoksia. Nykyinen työelämä ei aina ole kovin perheystävällinen.

Puhemies! Verrattuna osittaiseen hoitorahaan joustava hoitoraha on suurempi ja sen myöntämisperusteet laajenevat. Tällä hetkellä on vielä vaikea ennustaa, miten suuri joukko vanhempia tulee käyttämään tätä mahdollisuutta ja miten paljon kustannuksia tästä uudistuksesta tulee loppujen lopuksi kunnille. Onkin erittäin tärkeää, kuten sosiaali- ja terveysvaliokuntakin mietinnössään totesi, että joustavan hoitorahan vaikutusta pienten lasten vanhempien työssäkäyntiin ja kuntien kustannusten kasvuun seurataan ja seurannan perusteella arvioidaan lainsäädännön jatkokehittämistarpeet.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pienten lasten vanhempien valinnan mahdollisuus lasten hoitomuotojen valinnassa on tärkeä. Siksi hallituksen esitys on päälinjauksiltaan hyvä, mutta herättää paljon kysymyksiä.

Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole helppoa, ja siksi ehkä juuri osa-aikatyön tekeminen helpottaa molemmin puolin sekä perheissä lasten hoitomuotoa tekevien jaksamista että myöskin työelämässä säilymistä. Osittaisen hoitorahan korvaaminen tällä joustavalla hoitorahalla on siksi tervetullut. Etuuden määrähän on sidottu työssäoloaikaan, ja maksimissaan tämä etuus on 240 euroa kuukaudessa. Mutta tämä osittainen hoitorahahan säilyy kuitenkin valinnan mahdollisuuksissa vanhemmilla silloin, kun on kyse esikoululaisesta tai ykkös- tai kakkosluokkalaisesta lapsesta, ja se on suuruudeltaan huomattavasti pienempi kuin etuus joustavan hoitorahan saannissa. Osittainen hoitoraha on hiukan alle 100 euroa kuukaudessa.

Sanoin aluksi, että tämä herättää hiukan kysymyksiä. Lähden siitä liikenteeseen, että työttömien määrä tämän vuoden syyskuussa on 7,6 prosenttia. Yli 300 000 työtöntä Suomessa odottaa siis työpaikkaa, ja kysymys herääkin siitä, että tarvitsevatko meidän työmarkkinat tällä hetkellä naisia ja erityisesti osa-aikatyötä tekeviä töihin.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että tällä esityksellä parannetaan naisten taloudellista asemaa. No, voinee kysyä, että paraneeko se, kun etuudet ovat kuitenkin aika pieniä. Tällä halutaan myöskin lisätä tasa-arvoa ja tasata hoitovastuuta perheen sisällä. Viime mainitusta voin todeta, että tämähän lisää kuitenkin kuntien päivähoitovelvoitteita, ja omalla tavallaan, uskallan sanoa, ulkoistetaan lasten hoitovastuuta myöskin meidän yhteiskunnalle.

Joustavan hoitorahan mahdollisuus ei ole kaikille. Siis vain vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oleville tämä on mahdollisuus. On arvioitu, että nyt näemme jonkun verran trafiikkia sen suhteen, että 2 400 valiokunnan kirjausten mukaan äitiä, eli naista varmaankin, siirtyy osa-aikatyöhön kotoa ja kokoaikaisista noin 500 siirtyy osa-aikaiseksi. Elikkä molemmin puolin on monenlaista liikehdintää. Suuresta määrästä vanhempia ei siis kuitenkaan ole kyse.

Arvoisa puhemies! Yksi suurimmista kysymysmerkeistä omalta puoleltani liittyy siihen, miten nämä kustannusvaikutukset on otettu huomioon, koska kunnallisen päivähoidon tarvehan kasvaa ja päivähoitomenojen kasvuksi on arvioitu 36 miljoonaa euroa. Se suurin kysymys kuuluu, tulevatko nämäkin sälytettäviksi sitten kuntien maksettavaksi. Ilmeisesti vastaus on "kyllä". Hallitus ja etenkin kuntauudistuksen puhujat ovat koko ajan puhuneet siitä, että kuntien velvoitteita ei lisätä varsinkaan silloin, jos valtiolla ei ole antaa rahaa niitten lakisääteisten uusien tehtävien tai lisääntyneiden tehtävien hoitamiseksi. Siksi olisin pitänyt tärkeänä juuri käyttäjämäärien arviointia vähän enemmän ja kustannusvaikutusten myöskin näiltä osin.

Arvoisa puhemies! Päivähoitojärjestelmässä ja varhaiskasvatuksessa on meneillään isoja uudistuksia. Hallitus on linjannut useita rakenneuudistuksia, jotka koskevat perheitä, lapsia. Kotihoidon tuki on muutoksessa, myllerryksessä. Myöskin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja sen rajaaminen on tulossa eduskuntaan hallituksen esityksenä, ja esimerkiksi esiopetuksen pakollisuus on tullut yksittäisenä esityksenä, rakenneuudistuksena hallituksen pöydältä. Haluankin kysyä, miten käy varhaiskasvatuksen kokonaisuudistuksen, koska varhaiskasvatus on kokonaisuus ja me olemme joutuneet nyt pilkkomaan ja joudumme käsittelemään näitä eduskunnassa yksi laki kerrallaan. Varhaiskasvatuksessa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus pitäisi nähdä yhtenä palasena. Siksi juuri tämän varhaiskasvatuslain työryhmän työskentely on äärimmäisen tärkeää, ja me tulemme vasta ensi keväänä saamaan eduskuntaan työryhmän ilmeisesti tekemät viilaukset ja hallituksen tekemät esitykset. Toivon, että varhaiskasvatuslaki etenee ja se tuodaan ripeästi eduskuntaan.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään hallituksen esitystä osittaisen hoitorahan korvaamisesta uudella joustavalla hoitorahalla. Olen erittäin iloinen, että hallitus on kanssani siitä samaa mieltä, että työn ja perheen yhteensovittamista tulee valtion taholta tukea ja helpottaa tarjoamalla perheille uusia vaihtoehtoja lastenhoidon järjestämiseksi entistä joustavammin.

On hienoa, että tämä muutosehdotus joustavasta hoitorahasta sisällyttää myös apurahoilla työskentelevät akateemiset pätkätyöläiset tuen piiriin. Uudistus kannustaa pienten lasten vanhempia, erityisesti äitejä, vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön. Osa-aikatyön aloittaminen työelämästä poissaolon sijaan parantaa naisten taloudellista asemaa ja tasa-arvoa työelämässä. Uudistus parantaa myös yrittäjävanhempien taloudellista turvaa ja kannustaa osa-aikaiseen yrittämiseen, sillä joustava hoitoraha olisi tuntuvasti korkeampi kuin osittainen hoitoraha. Mutta meidän on kuitenkin varmistettava, että työelämä mahdollistaa osa-aikaisen työn tekemisen. Työlainsäädäntö ja työelämän käytännöt eivät saa muodostua esteeksi lain hyvän tarkoituksen toteutumiselle. Pienten lasten vanhemmille on löydyttävä vapaaehtoista osa-aikatyötä.

Erityisen huolissani olen määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä, joilla työajan lyhentämiseen ei ole oikeutta, ellei 6 kuukauden työskentely viimeisen 12 kuukauden aikana saman työnantajan palveluksessa täyty. Tässä kohtaa tarvitaan työnantajien tahtoa sopia asioista niin, että siitä hyötyvät kaikki.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä osittaisen hoitorahan korvaaminen joustavalla hoitorahalla on perusteiltaan hyvin järkevä ja tervetullut muutos nykyjärjestelmään. Siitä on hallitukselle kiitos paikallaan, ja tämähän on tietysti harvinainen tilaisuus kiittää hallitusta.

Joustava hoitoraha antaa pienten lasten vanhemmille niitä paljon peräänkuulutettuja valinnan mahdollisuuksia muun muassa osa-aikatyön muodossa. Hyvä on myös se, että tässä otetaan edelleen huomioon maatalousyrittäjät ja muutkin yrittäjät. Meillähän useimmat vanhemmat ovat joko kokopäivätyössä tai sitten kokoaikaisesti kotona lastensa kanssa, vaikka monet vanhemmat ovat toivoneet juuri tällaisia osapäivätyön mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän joustaviin yhteensovittamisen mahdollisuuksiin.

Keskustan valiokuntaryhmän vastalauseen mukaisesti kuitenkin kummastuttaa todellakin tässä se, että lasten päivähoidon uudistusta ei ole lähdetty tekemään kokonaisuutena. Meneillään on tämä surullisenkuuluisa kotihoidon tuen uudistus, subjektiivisen päivähoidon rajaaminen, päivähoidon kustannusten muuttaminen tuntiperusteiseksi ja nyt tämä joustava hoitoraha. Kaikkea tätä olisi tullut tarkastella kokonaisuutena eikä pieninä siivuina, jolloin esimerkiksi vaikutukset kuntatalouteen ovat paljon hankalampia.

Täytyy myös kysyä, onko uudistuksen suunnitteluun otettu tarpeeksi mukaan myös työnantajien näkemykset. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että 2 400 vanhempaa, jotka hoitavat lasta kotona kotihoidon tuella, siirtyisi nyt osa-aikaiseen työhön. Nämä ovat tietysti arvioita, jotka ylittyessään voivat aiheuttaa hankaluuksia niin päivähoidossa kuin myös näitten joustavien työpaikkojen luomisessa ja niitten saamisessa ja löytämisessä. Suomessa on perinteisesti aika jäykkä työkulttuuri niin syvässä, ettei se valitettavasti tule muuttumaan käden käänteessä tarjoten kuitenkaan sitten muuta kuin vain kokoaikaisia työpaikkoja.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä uudistus on hyvä, se lisää vanhempien valinnanvapautta ja auttaa siten perheen ja työn yhteensovittamisessa. Varsinkin nuorille naisille, joiden työmarkkina-asema ei ole kovin vahva, tämä toivottavasti tarjoaa mahdollisuuden osa-aikatyöhön, joka siten sitten parantaa heidän työmarkkina-asemaansa, joka kiertyy pitkällä aikavälillä jopa ihan naisen euroon. Erittäin hyvää on myös se, että joustava hoitoraha koskee myös apurahalla työskenteleviä. Se on ollut iso epäkohta, ja tämä korjaa apurahalla työskentelevien oikeuksia pitkälle.

Yksi huoli itselläni kyllä on, ja se on aika iso. Se on nimittäin lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Jos mietitään käytännössä päiväkotien ja varhaiskasvatuksen arkea, niin viikko, kuukausi, vuosi on suunniteltu pedagogisesti varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Ehkä maanantaina on kulttuuritarjontaa, tiistaina on liikuntaa, keskiviikkona kädentaitoja. Miten, jos lasten päiväkodeissa käynti joustavoituu niin kuin esitys toivoo, me takaamme sen, että lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu? Pahimmassa tilanteessa lapselta jää kokonaan puuttumaan esimerkiksi mahdollisuus tutustua kulttuuriin tai johonkin muuhun. Tämä on huoli, jota ei voida ratkaista millään lakiesityksellä siitä, milloin vanhemmat menevät töihin, vaan tähän ratkaisun pitää tulla varhaiskasvatuksen ammattilaisilta. He ovat myös esittäneet huolensa tältä osin tässä muuten hyvässä esityksessä.

Valiokunta toteaa viisaasti mietinnössään, että uudistuksen vaikutuksia pienten lasten vanhempien työssäkäyntiin sekä kuntien kustannusten kasvuun seurataan tarkkaan ja arvioidaan tulosten perusteella lainsäädännön kehittämistarpeet. Mielestäni on erittäin tärkeää seurata myös, miten uudistus vaikuttaa lasten arkeen. Väitän, että sen vaikutukset lasten arkeen ja varhaiskasvatukseen vaikuttavat myös vanhempien valintoihin.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen tässä tavoitteli, etsi kokonaisnäkemystä. Varmaan tämän asian kanssa on kaikilla tähän asti hallinneilla hallituksilla ollut petraamiseen varaa. Ehkä tässä asiassa on ideologisia, näkemyksellisiä eroja. Silti on todella upeata, että me täällä kaikki eri puheenvuoroissa kehumme kotihoidon tukea tänään. Tänään se on hyvin suuressa arvossa, niin kuin pitää ollakin, ja iloitsemme myöskin me tästä hallituksen esityksestä, joka nyt on saanut oikein hyvän vastaanoton myöskin valiokunnassa, eikä siellä nyt sitten vastalauseessa esitetäkään muuta kuin reunamerkintöjä, ja varmaan niitäkin asioita pitää tietysti katsella.

Ehkä tässä työmarkkina-asiassa ja naisten työllisyyskysymyksissä kannattaa nyt kuitenkin muistuttaa tästä keskustelusta, jota nyt tässä ainakin viimeinen puoli vuotta on käyty. Kotihoidon tukea on vähän moitittukin, sanotaan näin. En näe mitään syytä kotihoidon tuen moittimiseen tässä. Se on ollut toimiva vaihtoehto perheelle, on toivottavasti jatkossakin. Tässä asiassa on myöskin kristillisdemokraateilla oma vahva vaikutuksensa ollut jo 70-luvulta alkaen, monien muiden puolueiden ohella tietenkin.

Oikeastaan edustaja Katainen tässä taisi ottaakin tämän asian esille, että Suomessa on tämä on—off-tilanne työmarkkinoilla, jota tämä laki nyt vähän helpottaa. Jos Ruotsista jotakin mallia, hyvää, haluaisimme tähän asiaan etsiä, niin se ei ole se, että pitäisi jotenkin moittia kotihoidon tukea, vaan se, että siellä vanhempainrahakausi on pidempi, vanhempainrahaa saa pienissäkin pätkissä osa-aikatyön ohella, aina lapsen 8 vuoden ikään asti. Valtio huolehtii siellä koko vanhempainrahasta, ja työmarkkinoilla suhtaudutaan tähän kaikkeen varsin myönteisesti. Ehkä tähän vanhempainrahapuolelle pitää sitten hakea korjauksia ja ylläpitää tätä hyvää kotihoidon tukijärjestelmää, mikä meillä tällä hetkellä on, parantaa sitä. Iloitsemme siitä, että tässä on laki, joka sitä selkeästi parantaa.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! On totta, että nyt on paljon työttömyyttä, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on tälläkin hetkellä työvoimapulaa. Toivon ja odotan osittaisen hoitorahan helpottavan erityisesti sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa. Olen vakuuttunut, että monelle hoitotyöntekijälle mahdollistuu nyt osittainen työhön paluu helpommin. Se on tärkeää tämän työvoiman saatavuuden kannalta, mutta se helpottaa myös yksilön työhön palaamista, koska terveydenhuoltoala on esimerkki ammattialasta, jossa pitkän poissaolon aikana työkäytännöt voivat muuttua ja uudistua hyvinkin radikaalisti. Tämä on ollut yksi syy siihen, että esimerkiksi sairaanhoitajat liian usein jäävät palaamatta omaan työhönsä pitkän poissaolon jälkeen. Tämän lain avulla mahdollistuu ammattitaidon säilyminen ja sitten palaaminen jopa pysyvämmin sinne omaan työhön.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys joustavasta hoitorahasta, joustavan hoitorahan käyttöönotosta, tässä esitetyssä muodossa on kannatettava. Se on hyvä, että perheille mahdollistetaan erilaiset vaihtoehdot niissä elämäntilanteissa, joissa pitäisi kyetä olemaan töissä ja perheessä on lapsia ja arjen ja työelämän yhteensovittamisen kanssa painiskellaan.

Täällä edustaja Modig otti esiin asian lapsen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Se on erittäin hyvä näkökulma nostettavaksi esiin. Nimittäin tässä laissa ja muutamassa muussakin esityksessä, jotka ovat ainakin tulossa tähän taloon, ykkösasiahan ei ole ollut lapsi, ykkösasia ei ole eikä tule olemaan eikä tässäkään asiassa ole perhe, vaan lainsäädäntöä kirjoitetaan siitä näkökulmasta, että työvoiman tarjontaa saadaan lisättyä. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että työvoiman tarjontaa lisätään, tässä nyt on positiivinen asia ja myönteinen asia, mutta tuo tasa-arvon kaapuun rakennettu kotihoidon tuen leikkaus on sitten esimerkki esityksestä tai mallista, joka on kyllä kaukana siitä, että perhe tai lapsi olisi ykkösasia.

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen todellinen sisältö ja todelliset taloudelliset vaikutukset ovat enemmän kuin hämärän ja usvan peitossa. Virallinen totuus on se, että kotihoidon tuelta siirryttäisiin osa-aikatyöhön. Minä ihan varmuuden vuoksi eduskunnan pöytäkirjoihin ennustan, ettei tarvitse jälkikäteen sanoa, totean, että tässä tulee käymään todellisuudessa niin, että täysipäiväisestä työstä siirrytään osa-aikaiseen työhön joustavalle hoitorahalle.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus pystyy myös rakentaviin ehdotuksiin, vaikka ei valtion, vaan kuntien kustannuksella. Esityksessä tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista tarjoamalla perheille alle 3-vuotiaiden lasten hoidon järjestämistä nykyistä joustavammin. Pienten lasten vanhempia kannustetaan vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön joustavan hoitorahan turvin. Uudistus parantaa osa-aikatyön kannustavuutta, lisää todennäköisesti työn tarjontaa ja nostaa työllisyysastetta.

On arvioitu, että uudistuksen toteuduttua erityisesti kokoaikaisesti lasta kotona hoitavia äitejä siirtyy kotihoidon tuelta osa-aikaiseen työhön ja joustavalle hoitorahalle. Tällaisia henkilöitä arvioidaan olevan noin 2 400, kun taas kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön olisi mahdollisesti siirtymässä noin 500 henkilöä. On todettava, että tällaiset arviot ovat suorastaan hatusta vedettyjä. Luvut voivat olla aivan toisenlaiset kuin on arvioitu.

Arvioiden huteruuden takia myös arviot yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista ovat valitettavan puutteelliset. Kuntien kokonaismenot kasvaisivat arvion mukaan kolmisenkymmentä miljoonaa euroa. Eli hallitus on taas tekemässä sinänsä hyviä uudistuksia kuntien ja veronmaksajien piikkiin. Näin tämä hallitus on tehnyt koko toimikautensa ajan: kunnille lisää tehtäviä ja vähemmän rahaa. Kaiken kaikkiaan hallitus leikkaa kuntien peruspalvelujen rahoitusta yli 4 000 miljoonalla eurolla. Leikkaukset kohdistuvat pahiten juuri sairaisiin, vanhuksiin ja lapsiperheisiin, mutta käytännön toimet eli peruspalvelujen alasajo jätetään kuntapäättäjille.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jouko Jääskeläinen mainitsi kotihoidon tuen keskustelun, jota olemme laajasti käyneet, ja hyvä niin, viime aikoina. Minä haluan korjata sen, että ainakaan minä en millään tavalla missään aikaisemmassakaan puheenvuorossa ole halunnut mitenkään väheksyä kotona tapahtuvaa hoivaa tai sen mahdollistavaa kotihoidon tukea. Mutta tosiasia on, että kotihoidon tuen, varsinkin kun se suurimmaksi osaksi, lähestulkoon kokonaan, on naisten käyttämää, vaikutukset naisten työmarkkina-asemaan ovat negatiiviset. Tätä mieltä ovat myös ne ruotsalaiset asiantuntijat, joiden ajatuksiin minä olen tutustunut kotihoidon tuen piirissä.

Asia on varmasti juuri niin kuin Jääskeläinen toteaa, että meidän pitää löytää muita, uusia keinoja kehittää sitä koko mallia romuttamatta sitä mahdollisuutta perheiltä. Mielestäni tämä esitys on juuri sitä. Uskon, että tämä parhaimmillaan parantaa juuri nuorten naisten työmarkkina-asemaa siten, että ei jäädä niin moneksi vuodeksi kokonaan pois työelämästä, jolloin esimerkiksi taidot tai pätevyys siihen omaan ammattiin saattaa vanhentua niin, että ei ole ammattitaitoa, millä palata takaisin siihen vanhaan työhön enää sen jälkeen. Minä toivon, että tämä esitys omalta osaltaan edistää juuri tätä.

Pakko todeta, että olen edustaja Rehulan kanssa aivan samaa mieltä: meidän tulisi katsoa näi- tä asioita näissä kohdissa lapsen näkökulman kautta eikä ainoastaan työmarkkinakysymyksen kautta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Työn joustavuus juuri silloin, kun lapset ovat pieniä, on päämäärä, jonka itse haluan allekirjoittaa. Pidän tärkeänä, että pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuuksia valita erilaisia lastenhoitomuotoja. Tämä on yksi niistä.

Mutta pidän tärkeänä myös sitä, että tarkastellaan, onko kaikilla mahdollisuus nyt tähän osa-aikatyöhön ja joustavan rahan käyttämiseen, koska aika moni juuri tällä sosiaali- ja terveysalalla tekee pätkätöitä, niitä tärkeitä töitä, mutta se on pätkätyö, ja silloin ei ole mahdollisuutta tämän rahan käyttämiseen. Eli pätkätyöt ovat naisvaltaisilla aloilla hyvinkin tätä päivää. Ja mikä on asenne myöskin työnantajilla, kun mennään esittämään, että jäädään sitten osa-aikatyöhön? Minä toivon, että se on positiivinen. Mutta me tulemme näkemään, niin kuin edustaja Rehula sanoi, että kokopäivätyöstä varmasti nyt sitten siirrytään enemmän osa-aikatyöhön, kun se voisi olla toisinpäin.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä osa-aikatyöstä, pätkätyöstä. Se on vähän veteen piirretty viiva, ja veitsenterällä siinä sitten kiikutaan myöskin tämän lakiesityksen osalta, joka kokonaisuudessaan on ihan oikeasti tosi hyvä, mutta minä haluan korostaa sitä, että aina pitää olla kyse lasten vanhempien vapaaehtoisesta osa-aikatyöhön siirtymisestä. Tämä on tärkeä lause tässä mietinnössä kaiken kaikkiaan, ja sinne suuntaan pitää saada tämä yhteiskunta kehittymään, että se kokoaikatyö on aina etusijalla, sellainen työ, jolla tullaan toimeen, pystytään hoitamaan yhteiskunnalliset velvoitteet, perheen velvoitteet. Minä ymmärrän tämän logiikan tässä valiokunnan kannanotossa, eli ei myöskään haluta, että varsinkaan nuoret naiset jäävät sinne kotiin ja eristäytyvät työelämästä, mutta tämän pitää aina olla vapaaehtoista tämän osa-aikatyöhön siirtymisen.