Arvoisa puhemies! Viime perjantain Eurooppa-neuvoston kokouksen julkilausuma yllätti ainakin minut sillä, että se meni pitemmälle kuin aiempien keskustelujen pohjalta olisin olettanut sen suhteen, mitä todetaan Yhdysvaltojen mahdollisesta vastaiskusta. Julkilausumahan sisältää vaatimuksen terroristien saattamisesta oikeuteen, mikä on mielestäni se periaate, joka eurooppalaisessa keskustelussa enemmän on ollut esillä, mutta tämä vastaiskuajatus on enemmän sotilaalliseen käsitteistöön kuuluva. Minusta on tärkeätä, että Suomi osaltaan myötävaikuttaa siihen, että vastaisku ei olisi millään lailla ylimitoitettu. Tiedustelenkin:

Millä lailla Suomi edistää sitä, että todennäköisinä pidettävät USA:n vastaiskut kohdentuvat niin, että epäillyt saadaan oikeuden eteen ja että siviiliuhreilta vältytään?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä sisältyy Euroopan unionin päätökseen. Sehän nimenomaan lähtee juuri tästä, mitä kysyjäkin siteerasi, että haluamme vahvistaa oikeusjärjestystä ja saattaa syylliset oikeuteen. Siihen kyllä sisältyy ilman muuta myös YK:n peruskirjan mukainen itsepuolustusoikeus, johon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa jo 12.9. on viitattu. On tässä tilanteessa erittäin tärkeää, että koko kansainvälinen yhteisö, joka on hyvin yksiselitteisesti tuominnut tämän iskun, on mahdollisimman läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa osoittaakseen, että juuri kansainvälisen yhteisön yhteisellä toiminnalla me pystymme pitkällä aikavälillä luomaan turvallisemman ja paremman maailman, jossa terrorismilla ei ole tilaa ja jossa kaikki siihen syyllistyneet, sitä tukeneet tai sitä rahoittaneet saatetaan vastuuseen.

Konkreettiset toimet tässä tapauksessa ovat kuitenkin ensi sijassa Yhdysvaltojen harteilla, ja se itse valmistelee suunnitelmansa. Me uskomme, että se tapahtuu, niin kuin kaikki merkit viittaavat, kuitenkin huomioon ottaen ja kunnioittaen niitä periaatteita, joita pidämme tämän menestymisen kannalta tärkeinä.

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Suomen valtuutettuna edustajana tuossa kokouksessa haluan vakuuttaa, että ensinnäkin se päätös, joka siellä syntyi tuesta Yhdysvalloille, oli täysin yksimielinen. Siinä viitattiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan, jonka katsotaan, ja mekin katsomme, oikeuttavan vastatoimiin. On epärealistista olettaa, että niihin ei sisältyisi myöskin sotilaallisia toimia, mutta Euroopan unionin yhteisessä kannanotossa myös todetaan, että näiden toimien tulisi olla kohdennettuja.

Kaiken kaikkiaan, niin kuin ulkoministeri totesi, tässä on syytä edelleenkin korostaa sitä, että tarvitaan malttia. Yhdysvallat on myös sitä osoittanut. Tässä myös Euroopan unioni on täysin selkeästi yhteisön linjalla ja voi sillä tavalla vaikuttaa Yhdysvaltojen politiikkaan. Yhdysvaltojen ulkoministeri on myös todennut, että riippuen siitä, millaisiin toimiin ryhdytään jatkossa, Yhdysvallat voi myös uudelleen kääntyä turvallisuusneuvoston puoleen, jotta siellä mahdollisesti tehtäisiin uusia päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on puhuttu paljon kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja siitä, että terrorismiin liittyvät kysymykset saataisiin myös kansainvälisen rikostuomioistuimen alaisuuteen, sitten kun se prosessi edistyy tarpeeksi pitkälle. Nythän tuon sopimuksen on ratifioinut 38 maata ja yhteensä 60 tarvittaisiin. Tiedustelenkin:

Millä tavoin tässä tilanteessa, kun puhutaan terrorisminvastaisista toimista, Suomi on edistänyt sitä, että kansainvälisen rikostuomioistuimen yhteyteen saataisiin myös terrorismin tutkinta-asiat?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kansainvälinen rikostuomioistuin ei käsittele terrorismirikoksia. Kansainvälinen yhteisö on kyllä neuvotellut noin 12 erilaista sopimusta terrorismin vastaisesta yhteistyöstä, joista Suomi on jo suurimman osan ratifioinut, ja jäljelle jääneet sopimukset tullaan ratifioimaan. Toivomme, että tämä tapahtuma panee nyt vauhtia tämän verkoston tiivistämiseen, jolloin terrorismiin syyllistyneillä ei ole mitään turvaa sen vuoksi, että jokin maa on verkoston ulkopuolella. Tässä tapauksessa nyt nimenomaisen teon osalta on kyllä olemassa ihan selkeät oikeusperiaatteet, jotka lähtevät siitä, että rikoksen tekopaikka on se, johon syylliset tulee saattaa vastaamaan. Tämän johdosta on jo aiempien tekojen vuoksi Osama bin Ladeniin ja hänen verkostonsa eräisiin henkilöihin kohdistettu luovutuspyyntö. Koska Afganistan ei ole tähän suostunut, Afganistaniin on vuonna 98 ja uudelleen viime vuonna YK:n turvaneuvoston päätöksellä kohdistettu taloudellisia pakotteita. Luovutusvelvollisuus on jo olemassa, ja nyt kansainvälisen yhteistyön on katsottava, että tämä myöskin toteutuu.

Arvoisa puhemies! Tämän asian yhteydessä on syntynyt hivenen omituinen kuva, ikään kuin pääministeri ja ulkoministeri olisivat osallistuneet eri kokoukseen. Olisi kyllä välttämätöntä, että tämän tyyppisissä, periaatteellisestikin hyvin merkittävissä kysymyksissä voitaisiin toimia niin, että tällaista jälkikeskustelua ei syntyisi.

Mitä keskustan käsityksiin tulee, meidän mielestämme on luonnollinen asia, että Suomi on mukana kansainvälisessä yhteistyössä, joka tähtää terrorismin torjuntaan, lähtien niistä rajoituksista, jotka meidän turvallisuuspoliittinen asemamme ja linjamme asettaa.

Tämä kannanotto, johon Eurooppa-neuvosto päätyi, on mielestäni perusteltu myös siitä syystä, että nyt ei ole kysymys mistään tavanomaisesta ilmiöstä, joka olisi jonkin jo tapahtuneen päätepiste, vaan on mitä todennäköisimmin alkanut uusi aikakausi, jonka seuraamuksista ja vaikutuksista myös meihin itseemme (Puhemies koputtaa) on tällä hetkellä mahdoton antaa täsmällistä kuvaa. Näistäkin syistä on välttämätöntä, että Suomi kaikin tavoin ja (Puhemies koputtaa) yksiselitteisesti on työssä mukana.

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Voin täysin yhtyä siihen, mitä ed. E. Aho lopuksi sanoi. On annettava suuri arvo sille, että keskustan ryhmä ja, niin kuin uskon, oppositio laajemminkin yhtyy siihen yhteiseen linjaukseen, joka Brysselissä hyväksyttiin. Nyt on hyvin tärkeää, että me olemme tässä yhteisessä rintamassa mukana tinkimättä siitä perinteisestä linjasta, jota olemme noudattaneet, ja tinkimättä myöskään liittoutumattomuudesta. Tällä tavoin voimme parhaiten vaikuttaa tapahtumiin tästä eteenpäin. Olen myös sitä mieltä, että syyskuun 11. päivä oli käännekohta. Tästä pitää katsoa eteenpäin muuhunkin kuin mahdollisiin operaatioihin, jotka nyt ovat edessä.

Herra puhemies! Tämä keskustelu on sillä lailla sivistynyttä ja hyvää, että sikäli kuin turvattomuuden maailmassa voi turvalliseksi oloansa tuntea, sellaista tunnetta tämä nyt hiukan lietsoo. On erittäin arvokasta, että oppositio todellakin näin tasapainoisesti tukee niitä vaikeita ratkaisuja, joihin hallitus on joutunut.

Herra puhemies! Ei kokonaan asiasta ohi, mutta ehkä hiukan äskeisen keskustelun jälkeen toiselle raiteelle: Maailma katselee myöskin YK:hon. Mikä on YK:n rooli tällaisessa tilanteessa? Kysynkin lähinnä ulkoministeriltä, miten hän näkee Suomen ulkoministerinä YK:n roolin tämän tilanteen ratkaisemisessa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! On tärkeätä, että YK:lla on tässä rooli. YK on se maailmanyhteisöä edustava järjestö, jonka puitteissa kaikkien kansainvälisten konfliktien ja ristiriitojen ratkaisujen tulee tapahtua. Uskon, että pidemmän päälle myöskin tämä tilanne voi juuri tätä vahvistaa. On myös merkillepantavaa, että Yhdysvallat on maksanut velkansa YK:lle ja selvästikin haluaa hakeutua monenkeskiseen yhteistyöhön ja perustaa toimensa YK:n peruskirjaan ja YK:n valtuutuksiin. Meidän täytyy olla juuri tästäkin syystä tässä mukana, jotta pystymme vahvistamaan YK:n kykyä puuttua akuutteihin ongelmiin yhtäältä mutta myös pitemmällä aikavälillä poistaa niitä syitä ja ongelmia, jotka ruokkivat erilaisia väkivaltakierteitä. Vallitsee yhteinen ymmärrys siitä, että tästä ei haluta kulttuurien eikä uskontojen konfliktia, ei uusia väkivaltakierteitä liikkeelle panevaa tapahtumaa. Siihen tulee rakentaa, ja kaikki merkit ovat (Puhemies koputtaa) olemassa, että tähän myöskin pystytään.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Brysselin ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa Suomi sitoutui yksiselitteisesti ja painostamatta kansainväliseen rintamaan terrorismia vastaan ja ilmaisi siellä myös valmiutensa tukea Yhdysvaltoja pyrkimyksissä saattaa tähän terroritekoon syylliset vastuuseen. Saatujen tietojen mukaan Yhdysvaltain suurlähetystö on tänään tiedustellut Suomelta valmiuksia tai oikeastaan päätöksentekojärjestelmää, jos tarvetta ylilentoihin olisi tulossa. Kysyisinkin pääministeriltä:

Näettekö Suomella tämän sitoumuksen jälkeen olevan mitään muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa valmiutensa antaa ilmatilan käyttölupa, ja onko Suomelle esitetty jo muunlaisia pyyntöjä yhteistoiminnasta tässä asiassa?

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Suomelta on tiedusteltu aivan täsmällisesti päätöksentekomenettelyämme siinä tapauksessa, että tuollainen pyyntö ylilennoista esitettäisiin, ei siis mitään muita tiedusteluja valmiuksista. Jos sellainen pyyntö tulee, sitä sitten tarkastellaan erikseen. Hallitus ei etukäteen sulje pois myöskään mahdollisuutta voida suostua tuollaiseen pyyntöön. Sitä katsotaan sitten, jos ja kun se tulee.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen yhteisö on tähän asti ollut ratkaisuissaan hyvin yksimielinen, ja YK:n peruskirjahan tunnustaa oikeuden itsepuolustukseen. Kuitenkin tärkeää on, että mahdolliset sotilaalliset toimet, joita ehkä seuraa, ovat suhteessa aiheutettuun alkuperäiseen vahinkoon. Tässä on nyt tärkeää, että Suomi myöskin varautuu osaltaan kantamaan vastuutaan. Olisin tiedustellut:

Kun Afganistanin selvä pakolaisongelma nyt on kehittymässä entistä pahemmaksi, vaikka vielä minkäänlaisia sotilaallisia toimia ei ole tehtykään, onko Suomen hallituksen puolelta valmistauduttu kantamaan vastuuta mahdollisesti kasvavasta pakolaisongelmasta?

Ympäristöministeri  Satu  Hassi

Arvoisa puhemies! Afganistanin pakolaisongelmahan on ollut vaikea jo ennen viimeaikaisia tapahtumia. Afganistanista on jo lähtenyt naapurimaihin 3—4 miljoonaa pakolaista, ja sisäisiä pakolaisia on ollut useita satojatuhansia. On arvioitu, että viime päivinä 1—2 miljoonaa ihmistä on siirtynyt Afganistanin sisällä ilmeisesti pääasiassa rajoja kohti. Kun maa on jo aikaisemmin ollut riippuvainen lähes täysin ulkomaisesta elintarvikeavusta ja avustustyöntekijät ovat lähteneet pois, maa on todellakin katastrofin partaalla. Pakolaisongelman kärjistyminen on erittäin todennäköistä. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolla ollaan varautumassa siihen, että joudumme rahallisesti tähän uhkaavaan humanitaariseen katastrofiin antamaan apua.

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin miellyttävää kuulla, kun pääministeri antaa tunnustusta oppositiolle siitä, että oppositio on samalla linjalla hallituksen kanssa tässä asiassa. Tietenkin, kun sivistynyt maailma on julistanut sodan terrorismia vastaan, itsestäänselvä asia on, että oppositio, ainakin kristillisdemokraatit, tukee.

Kysymykseni oli oikeastaan saman sisältöinen kuin ed. Vilénin kysymys siitä, miten pitkälle hallitus on valmis menemään aktiivisessa osallistumisessa. Pääministeri jo vastasi siihen. Mutta lisään siihen kysymyksen: Pidetäänkö eduskuntaa ja myöskin oppositiota ajan tasalla näissä kysymyksissä?

Pääministeri Paavo Lipponen

Arvoisa puhemies! Tämä on todella sellainen tilanne, että tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä, ja siihen kuuluu se, että eduskuntaa pidetään mahdollisimman hyvin informoituna meidän omista valmisteluistamme ja kansainvälisestä tilanteesta. Kun merkittäviä poliittisia päätöksiä hallituksessa mahdollisesti joudutaan tekemään, niin silloin myöskin eduskunnan kantaa kysytään.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Valtaosa niistä käytännön toimenpiteistä, jotka Suomea koskettavat, on tyypillisesti oikeus- ja sisäasiain yhteistyötä Euroopan unionin puitteissa sekä suoraan Yhdysvaltojen kanssa. Asianomaiset ministerit ovat nytkin tätä asiaa valmistelemassa Euroopan unionissa. Tämä on se, mitä kautta Suomen yhteistyö tapahtuu.

Samaten myöskin terrorismin rahoituksen jäljittämisessä ja muussa tämän kaltaisessa meidän panoksemme varmasti tulee olemaan suhteellisesti merkittävin.