Valtiovarainministeri  Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnan käsittelyyn tulee useita tärkeitä lakiehdotuksia. Niiden yhteisenä tunnusmerkkinä on, että kaikkien osalta pyritään siihen, että ne tukisivat vahvistuvaa työllisyyskehitystä ja talouden dynamiikkaa. Näistä ensimmäisenä tulee varallisuusverolain kumoamisehdotus sekä eräät lakiehdotukset, jotka seuraavat tästä laista. (Ed. Soini: Kepun köyhyyspaketti!) Asia on ollut käsittelyssä jo aiemmin, ja viime vuonna hallitus teki periaatepäätöksen varallisuusverolain kumoamisesta siinä yhteydessä, kun hallitus päätti eräistä muista tuloratkaisua tukevista toimista.

Varallisuusverolain osalta on oltu tilanteessa, että kansainvälisesti katsoen varallisuuden verottaminen on tällä hetkellä aika harvinaista. Useimmissa Oecd-maissa tällaista käytäntöä ei ole. Lisäksi viime vuosien aikana useampikin maa on luopunut erillisestä varallisuuden verottamisesta. Näin on tapahtunut muun muassa Saksassa ja sen lisäksi Alankomaissa ja Itävallassa.

Varallisuuden verottamisen pulmaksi on osoittautunut se, että tätä kautta on saatu vain osa varallisuudesta verotuksen piiriin ja veropohjan aukollisuuden kannalta laki varallisuuden verottamisesta ei ole ollut kovin toimiva. On ollut mahdollista vuodenvaihteessa muuttaa varallisuutta verollisista kohteista verottomiin kohteisiin. Lisäksi lainajärjestelyin on voitu kiertää varallisuusverolakia. Näin ollen varallisuusveroa on kertynyt pääasiassa kiinteistöistä ja osakkeista, joissa tämän tyyppiset järjestelyt eivät ole olleet mahdollisia.

Näiden sekä kansainvälisten vaikutusten että kotimaan epäkohtien vuoksi hallitus teki vuosi sitten päätöksen ehdottaa varallisuusverolain kumoamista. Tämä sitten edellyttää isompaa lakikokonaisuutta muutoksina olemassa olevaan lainsäädäntöön. Välttämätöntä kuitenkin on, että varallisuudesta kootaan tietoja, ei verotustarkoituksiin, vaan muuta käyttöä varten. Tältä osin hallitus tulee myöhemmin ottamaan kantaa näiden varallisuutta koskevien tietojen julkisuuteen. Kysymyksessä on laaja ja iso kokonaisuus, ja tämän osalta on tarve tehdä huolellinen valmistelu, jossa otetaan huomioon sekä julkisuusnäkökohdat että kansalaisten tiedonsuojaan liittyvät näkökohdat.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla hallitus esittää tämän lakiehdotuksen eduskunnan arvioitavaksi.

Outi  Ojala  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vielä valtiovarainministeri Heinäluomalta kuulla siitä, katsotteko te, että tämä vastaa esimerkiksi niitä lupauksia, joita te olette itse ollut vaalien alla antamassa kansalaisille siitä, miten oikeudenmukaisesti yhteiskuntaa tulisi kehittää. Eikö tämä teidän tänne tuomanne lakiesitys nyt nimenomaan muuta yhteiskunnan suuntaa aivan toiseen suuntaan? Kaikkein rikkaimmat, hyvätuloisimmat, hyötyvät tästä, ja nimenomaan meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät hyödy hallituksen varallisuusveron poistosta. Varallisuusveron poistamisesta he eivät tietenkään hyödy mitään, koska heillä ei ole omaisuutta, mutta he eivät myöskään hyödy hallituksen muista toimenpiteistä, kuten tuloveronalennuksista. Ettekö te, ministeri Heinäluoma, ole omasta mielestänne pettänyt vaalilupauksia?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoman puheenvuoro oli erittäin tärkeä, koska se oli myöskin tärkeä linjanveto SDP:n uudelta puheenjohtajalta, suuntaviitta tulevaisuuteen. Tuosta puheenvuorosta jäivät ne aatteelliset perusteet vielä puuttumaan, millä talouspoliittisilla ja periaatteellisilla linjoilla hallitus on tähän varallisuusveron poistamiseen päätynyt, mutta varmasti me vielä tässä keskustelun aikana ne kuulemme.

Tietysti tärkeä perustelu on se, että tämä tukee selvästi kolmikantaa, ja sitähän ja sen merkitystä puheenjohtaja Heinäluoma on voimakkaasti kaikissa yhteyksissä korostanut. Todettakoon tässäkin yhteydessä, kuten ed. Zyskowicz on todennut, että tämä ei ollut SDP:n vaalitavoitteissa viime eduskuntavaalien alla, mutta sinänsä ei ole lainkaan haitaksi se, että puolue aina voi viisastua eduskuntakauden aikana ja nähdä, mitä keinoja tarvitaan todellakin työllisyyden edistämiseen.

Todettakoon se, että nykyinen 0,9—0,8 prosentin varallisuusvero on johtanut tietyissä tilanteissa siihen, että vero on ollut kohtuuttoman korkea suhteessa varallisuuden arvoon ja osingot ovat jääneet niin pieniksi, että niillä ei ole näitä kustannuksia voinut kattaa. Tosin verotuksen kattosääntö on näitä ongelmia jossain määrin poistanut. Mutta nyt yksi ongelma poistuu, ja kuten ministeri Heinäluoma sanoi, tämä vero ei ole käytössä useimmissa Oecd-maissa.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri tuossa esittelypuheenvuoronsa alussa kertoi, kuinka tätä varallisuusveroa on voitu kiertää. Totta, siis toisin sanoen se on ollut tämmöistä verokikkailua ja verosuunnittelua. Ketkä sitä harjoittavat tällä puolella? Sitä erikoisesti harjoittavat harmaan talouden toimijat. Tässähän, arvoisa ministeri, hallitus antaa nyt erinomaisen merkittävän signaalin harmaan talouden toimijoille, että kun tarpeeksi kikkailette, niin verot poistuvat kokonaan. Tämähän johtaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta aivan mahdottomuuteen.

Teiltä, arvoisa ministeri, jäi kertomatta se, mitä te aiotte tehdä harmaan talouden kuriinsaattamiseksi kokonaisuudessaan, kun olette päätyneet tällaiseen osaratkaisuun.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varallisuusveron poistohan ei todellakaan sisältynyt hallituksen hallitusohjelmaan, (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä se on mainittu!) ja sen tuotosta voidaan olla samaa mieltä, että se on kohtuullisen vaatimaton, koska, niin kuin kerroitte, veropohja on repaleinen. Se antaa tietynlaisen signaalin kuitenkin siitä, minkälaiselta arvopohjalta tämä hallitus tekee verolinjaustaan.

Budjetin lähetekeskustelussa meille on käynyt ilmi, että meillä on antaa köyhyyspakettiin 30 miljoonaa, mutta olemme valmiit poistamaan kuitenkin kaikkein rikkaimmilta tämän varallisuusveron, 70 miljoonaa. Budjetin lähetekeskustelussa toimme myös esille sen, että 12 viime vuoden aikana kotitalouksien käytettävissä oleva varallisuus on kasvanut noin 20 prosenttia ja kaikkein pienituloisin kansanosa on saanut siitä 1,1 prosenttia, arvoisa ministeri Heinäluoma, 1,1 prosenttia, ja kaikkein rikkaimmat ovat saaneet siitä kasvusta 44 prosenttia. Tämä hallituksen ratkaisu entisestään vahvistaa tuloerojen kasvua Suomessa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma esitteli kepun köyhyyspaketin. Tämäkin saatiin aikaan, kun kepu tuli hallitukseen. Kokoomuksen suuren rahan sileäkätinen linja ei siihen pystynyt.

Mutta huomionarvoisa seikka, jonka valtiovaranministeri sanoi, on täällä se, että tämä on poistettu monissa Oecd-maissa. Kas, kun täällä perusteluissa sivulla 11 sanotaan, että Islannissa tämä on, Norjassa tämä on, Sveitsissä tämä on — nämä ovat kaikki EU:n ulkopuolisia maita. Tämä on nimenomaan EU:n pääoma- ja rahapiirien keino vapauttaa superrikkaat veroista, ja milläs köyhä sosialisti verosuunnittelee? Ei millään.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka on ollut menestyksellistä työllisyyden ja kansantalouden kasvun kannalta monella tavalla, ja tässä juoksu paranee, (Ed. Pulliainen: Miten se juoksee?) vaikka täällä nyt esitetään tällaisia, etten sanoisi, pölhöpopulistisia näkemyksiä. Todellisuudessa varallisuusvero on johtanut kansantaloudellisiin tappioihin. Se on ollut veroteknisesti huono vero, sitä on voitu kiertää, ja se on ohjannut talouden näkökulmasta sijoituksia vähemmän optimaalisesti, esimerkiksi ulkomaisiin talletuksiin, kun ne olisi pitänyt sijoittaa suomalaiseen yritystoimintaan. Tämä laki siis edistää suomalaista yrittäjyyttä ja omistajuutta. Tämän dynaamiset vaikutukset — olen ihan varma siitä — ovat valtiontalouteen suuremmat kuin nykyinen varallisuusveron tuotto on. Tätä kannattaa kysyä asiantuntijoilta. Näin tämä tilanne on, ja tämä turvaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sitä ei kyllä tällä populismilla turvata.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minua kiinnostaisi erityisesti, että eduskunnalle sitten kerrotaan, millä tavalla tämän veron poistaminen vaikuttaa työllisyyteen, kulutuskysyntään, millä tavalla talouteen tulee sitä dynamiikkaa. Käsittääkseni juna on mennyt jo. Voimme täällä rutkuttaa mitä tahansa, mutta lakihan menee läpi porvareiden äänin (Naurua) — ja tästä varmana kokoomuksen Sasikin voi naljailla tässäkin asiassa.

Kysyisin valtiovarainministeriltä: Kun 70 miljoonaa on tässä yhteydessä pieni summa ja kun eduskunta on tehnyt vuosittain noin 40—50 miljoonan euron muutokset budjettiin ja se on taas ollut suuri summa, niin onko tämä 70 miljoonaa nyt suuri summa vai pieni summa, kun olemme budjettiprosessissa ja joulukuussa teemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja toteutamme eduskunnan tahtoa?

Suvi-Anne  Siimes  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun nykyinen valtiovarainministeri kävi kamppailua SDP:n puheenjohtajuudesta, hänen tunnuslauseensa oli "piirun verran ihmisen suuntaan". (Ed. Pulliainen: Se on ohi jo! — Ed. Zyskowicz: Ei vaan varakkaan ihmisen suuntaan!) Valtiovarainministerinä hänen avauksensa on "piirun verran Etelärannan suuntaan".

Kuten kaikki tiedämme, tämä varallisuusveron poisto tuli ammattiyhdistysliikkeelle pyytämättä ja yllätyksenä tupon kylkiäisenä. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä: Aikooko hallitus järjestää tämän tyyppisiä yllätyksiä ammattiyhdistysliikkeelle lisää, ja onko tämä yllätys signaali siihen suuntaan, että neuvottelujärjestelmän kehittämisessäkin painotetaan työntekijöitä ja heidän edustajiaan enemmän sitä, että yrityksillä on mahdollisuus uhata ulkomaille lähtemisellä?

Lisäksi kysyisin valtiovarainministeriltä: Miten varallisuusveron poisto auttaa maamme investointilamaan, ja kuinka sillä vaikutetaan maamme vaihtotasetilanteeseen? Nythän pääoma virtaa kovaa vauhtia ulos, ja pelkään, että tämä sitä vain lisää.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2003 oli verotettavan varallisuuden brutto 117 miljardia euroa, josta kuitenkin 77 prosenttia oli kiinteistö- ja asunto-osakkeita, maa- ja metsätalouden omistamia rakennuksia ja vain loppu oli pörssiosakkeita. Mutta kun jokainen meistä tietää, että ei missään EU-maassa enää ole varallisuusveroa, miksi meillä Suomessa täytyy olla? On aivan oikein, että hallitus on tehnyt tämmöisen esityksen. Ottaen huomioon teollisuuden investoinnit, mitkä tällä hetkellä karkaavat ulkomaille, eli 84 miljardia karkaa investointeja ulkomaille, kotimaahan 24 miljardia, jokainen meistä tietää, että varallisuusvero voi edesauttaa sitä, että kiinteistöjä ja tehtaita rakennetaan ja kalustoa investoidaan Suomeen.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma Ecofinin kokouksessa oli kehunut suomalaista kolmikantajärjestelmää, ja sitä on syytäkin kehua monelta osin.

Mutta tämän varallisuusveron poistamisen osalta täytyy todeta, että se ei liittynyt tuporatkaisuun. Käsitykseni mukaan, kun työmarkkinaosapuolet sopivat tuporatkaisusta, puoli tuntia sen jälkeen hallituksen taholta ilmoitettiin, että olemme päättäneet poistaa myöskin varallisuusveron. Se tuli, niin kuin ed. Siimes sanoi, todellakin yllättäen ja pyytämättä ja tältä osin ei vahvista kolmikantajärjestelmää vaan heikentää sitä. Se taisi tulla aikamoisena yllätyksenä myöskin hallituspuolue SDP:n eduskuntaryhmälle, ja olen kuullut, että mikäli se olisi tässä eduskuntaryhmässä etukäteen käsitelty, olisi ollut varmaan aikamoiset vaikeudet sen läpiviemisessä.

Miksi tehdään näin väkivaltainen ja epädemokraattinen ratkaisu ja sitä kaupitellaan sitten osana tuloratkaisua, johon se ei asiallisesti kuulu? Hallitus tekee veropäätökset, kolmikannassa tehdään työmarkkinaratkaisut.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä kehui hallituksen veropolitiikkaa, ja näihin kehuihin haluan yhtyä. Hallitus on tehnyt järkevää ja hyvää veropolitiikkaa, ansiotulojen verotusta esimerkiksi on kevennetty sillä tavoin kuin kokoomus vaalien alla esitti, minkä hallituspuolueet silloin torjuivat.

Ed. Ala-Nissilä puhui puheenvuorossaan myös pölhöpopulismista, ja sitä todellakin nähtiin vaalien alla. Ed. Ala-Nissilän puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, pääpropagandisti Kari Hokkanen ja kumppanit tekivät todella pölhöpopulismia vastustaessaan kaikkia veronalennuksia ja sanoessaan, että ne uhkaavat hyvinvointipalveluja. Mutta pölhöpopulismiin yltyi myös nykyinen valtiovarainministeri Heinäluoma, joka 11. tammikuuta otsikolla "Verotuksen liikkumatilaa ei pidä roiskia taivaalle" varoitteli kokoomusta liian suurista veronalennusvaatimuksista, niistä samoista, joita nyt hallitus on suunnilleen toteuttanut.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen huoli harmaasta taloudesta on sellainen, joka on syytä jakaa. Ei ole mitään syytä antaa tämän ilmiön edessä periksi. Harmaan talouden vastaisilla toimilla on tärkeä merkitys myös niiden rehellisten yrittäjien kannalta, jotka maksavat maksunsa ja velvoitteensa, joten hallitus tulee omalta osaltaan tekemään työtä sen hyväksi, että verokertymät saadaan asianmukaisesti valtion ja kuntien hyväksi.

Jo nyt on tehty aikamoinen työ perustamalla erityinen yksikkö huolehtimaan muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonnasta ja nimenomaan tähän liittyen harmaan talouden torjunnasta. Nämä asiat tulevat olemaan esillä myös lähikuukausien aikana.

Sitten tämän uudistuksen merkitykseen. On selvää, että tämä on tietenkin kädenojennus elinkeinoelämän suuntaan, joka lähtee siitä ajattelusta, että nämäkin rahat käytettäisiin yritysten laajennukseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Sitä kautta tällä olisi työllisyysvaikutuksia. Hallituksen filosofian mukaista on, että verotetaan tulosta eikä omaisuutta. Kyllä verotuksessa erittäin tärkeä periaate on oikeudenmukaisuus, ja siitä on syytä pitää jatkossakin kiinni. (Hälinää)

Tämän mukaisesti tämä hallitus on esittänyt, että osingot tulevat jatkossa verolle, ja näin tämän vuoden osalta on toteutunut, joten osinkojen maksun kautta myös se osa ihmisiä, joka pärjää aika hyvin, tulee kantamaan suurempaa vastuuta yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen järjestämisestä.

Kolmikanta on tärkeä periaate, ja sitä Suomessa on hyvin noudatettu, ja se on ollut tärkeä tekijä siinä, että olemme voineet aika syvältä laman pohjalta nousta tekemällä järkevää talous- ja työmarkkinapolitiikkaa.

Mitä tulee sitten erikseen tähän varallisuusveroon, niin kun hallitus vuosi sitten siitä päätti, tulokierroksen yhteydessä, niin yllättävältä kuin se kuulostaakin, myös palkansaajapuolelta kiinnitettiin huomiota tähän epäkohtaan, joka varallisuusveron käytössä oli. Jos katsotte, ja tarkistin sen erikseen, niin muun muassa STTK:n tupotavoitteista löytyy erikseen tämä varallisuusveroasia. Samaten toinen suuri keskusjärjestö, SAK, yhdessä perheyritysten kanssa kiinnitti hallituksen huomiota siihen, miten työllistävää pääomaa verotuksessa kohdellaan. Nämä asiat olivat siis ennen tuloratkaisun päättämistä hyvin laajassa käsittelyssä, ja varallisuusveroon liittyvät epäkohdat on tiedostettu laveammalti kuin pelkästään hallituksen piirissä tai tässä salissa.

Muutoin pyydän saada kiittää ed. Olavi Ala-Nissilää erinomaisen ansiokkaasta ja pätevästä puheenvuorosta, johon voi yhtyä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Heinäluoma ja hallitus ovat korostaneet veroratkaisujen suosivan pieni- ja keskituloisia tulonsaajia. Nyt noin puolet varallisuusverosta kertyy suurituloisilta, vähintään 300 000 euroa vuodessa ansaitsevilta. Eikö tämä jo osoita sen, että hallituksen veroratkaisu ei kyllä suosi pienituloisia? Nimenomaan tämä suosii Suomen kaikista rikkaimpia, oikein ökyomistajia, ja heille nyt hallitus antaa tämän 70 miljoonaa euroa ilman vastiketta. Ei ole minkäänlaisia takeita siitä, että yhtään uutta työpaikkaa syntyy. Tämähän suosii vain laiskaa rahaa entistä enemmän.

Vielä haluan sanoa ed. Kuosmaselle, että Ranska, Espanja ja Ruotsi ovat tietääkseni vielä EU-maita, kun väititte, ettei yhdessäkään EU-maassa ole varallisuusveroa. (Ed. Kuosmanen: Tulevaisuudessa!) Siellä on. On erikoista, että työmarkkinatuella oleva työtön joutuu maksamaan 21,5 prosenttia veroa 23 euron päivärahasta mutta nämä ökyrikkaat päästetään verosta vapaaksi.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näen positiivisena sen, että hallitus on ottanut ensimmäisen askeleen kotimaisen omistuksen edistämiseksi ja sitä kautta työpaikkojen luomiseksi tänne. Niistä, jotka tästä mahdollisesti hyötyvät, monet ovat perheyrittäjiä, omistajayrittäjiä, jotka työllistävät tässä maassa yli 100 000 ihmistä. Tällä on varmasti erittäin suuri vaikutus siellä. Ja ne ihmiset, jotka tästä nimenomaan tulevat hyötymään, ovat niitä, jotka ovat töissä näissä yrityksissä, ja siihen, että ne investoinnit suuntautuvat Suomeen, tällä on vaikutusta. Tämä on positiivinen signaali. Heitä eivät yhtään auta ne puheenvuorot, jotka täällä on vasemmistoliiton tai perussuomalaisten taholta käytetty, koska heitä auttavat ainoastaan ne konkreettiset toimenpiteet.

Annan hallitukselle tässä tunnustusta: olette oikealla suunnalla, mutta vauhti on vielä riittämätön.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Kuopalle, että kyllä tosiaan Ruotsissa on varallisuusvero, mutta ei lahja- ja perintöveroa.

Nyt kysymys ministeri Heinäluomalle: Onko tarkoitus nyt vihdoin viimein jo Suomesta poistaa tämä lahja- ja perintövero, jonka suuruus on 490 miljoonaa euroa? Niin vasemmistolaiset kuin porvaritkin ovat maksaneet aikoinaan, kun on hankittu omaisuutta, verot siitä, niin että eikö ole kohtuutonta, että nyt, sitten kun aviopuoliso kuolee tai avopuoliso kuolee, joutuu maksamaan tällaisia veroja turhan takia?

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemies Lipposesta joskus, kun hän oli SDP:n puheenjohtajana, sanottiin, että hän oli erittäin paljon kokoomuksen mieleen. Haluatteko vetää samaa linjaa vai ehkä piirun verran enemmän heidän suuntaansa? (Ed. Gustafsson: Ei, kun ihmisen suuntaan! — Hälinää) — Niin, tämmöisen hyvätuloisen kokoomuslaisen ihmisen suuntaan. — Vai onko niin, että tämä on nyt teidän työtehtävänne puolustaa tätä lakia sen takia, että tulitte nyt vasta remmiin, että teidän sydämenne ei oikeastaan ole tämän asian puolella?

Haluaisin vielä toistaa ed. Saarisen kysymyksen: Onko tämä 70 miljoonaa iso summa vai pieni summa? Kun nyt muutamme budjettia täällä ja annamme köyhille lapsille ja muuhun tarpeeseen, niin onko se meidän käytössämme oleva sitten pieni summa vai iso summa?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eläkeläiset saavat sen kuuluisan 5 euroa, mutta he maksavat kiinteistöveroa, joka, ministeri Heinäluoma, on myös omaisuusvero. Ja kun te sanoitte, että omaisuusverosta varallisuusveron osalta täytyy päästä eroon, niin tämä johtaisi kyllä siihen teidän ajattelussanne, että myös kiinteistöverosta pitäisi tuolla logiikalla luopua, samoin kuin perintöverosta, joka on myös useimmiten kiinteistöön tai varallisuuteen kohdistuva vero.

Ed. Saarinen heitti porvarien syliin koko tämän asian hyväksymisen, ja on mielenkiintoista nähdä, kun tästä äänestetään, kuinka monta porvaria sosialidemokraattisesta ryhmästä löytyy. (Naurua) Ainakin puheenjohtaja Heinäluoma on porvari, koska hän puolustaa tätä voimakkaasti. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä katsoo, että tämä ei ole tärkein asia, varallisuusveron poistaminen, vaan on muita, tärkeämpiä veropoliittisia uudistuksia, muun muassa leskien ja orpojen perintöveron keventäminen, ja tuloverotuksessakin on tärkeämpiäkin työllisyysvaikutteisia uudistuksia.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri perusteli tätä hallituksen esitystä työllisyysnäkökohdilla ja myöskin oikeudenmukaisella veropolitiikalla. Minä en kyllä valitettavasti, ed. Satonen ja arvoisa ministeri, ymmärrä sitä, millä tavoin tämä todella vaikuttaa työllisyyteen. Kyllä minun mielestäni suurituloisilla on jo riittävästi rahaa. Ei se kulutusta lisää. Jos pienituloisille annettaisiin jotakin, hieman enemmän, se kaikki menisi kulutukseen. Se edistäisi työllisyyttä ja rahan kiertoa.

Toinen asia, kun täällä on puhuttu nimenomaan oikeudenmukaisesta verokohtelusta, on se, että jos vähävarainen henkilö joutuu leskeksi, hän ja lapset joutuvat myymään esimerkiksi omakotitalon ja pienen tontin sen takia, että pystyvät maksamaan perintöveron. Eikö tämän poistaminen olisi enemmän oikeudenmukaisuutta kuin se, että suurituloisille annetaan tällainen helpotus?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan Ruotsi luopuu perintö- ja lahjaverosta ensi vuodesta alkaen ja alentaa myös varallisuusveroa. Tämä varallisuusverohan Suomessa koskee noin 3 000:ta perheyritystä, ja ne työllistävät tällä hetkellä kuitenkin merkittävästi. Ne ovat maksaneet eräänlaista työllistämisveroa siitä, että ne Suomessa työllistävät eivätkä vie ulkomaille niitä työpaikkoja. Totta kai katse nyt kääntyy näihin yrityksiin, että ne todella työllistävät. Viimeisten uutisten mukaan kuitenkin konkurssit ovat vähentyneet, ja se on tärkeä asia työllistämisen kannalta. Ja muutenkin, tämän veron määrähän on kuitenkin aika kohtuullinen, ei se vaikuta valtiontalouteen niin paljon. Toivottavasti se tulee aiheuttamaan sen, että tulee työtä lisää.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aikanaan ministeri Kalliomäki esitteli tämän tupolunnaina, elikkä muuten ei olisi tupoa syntynyt. Nyt kun ymmärsin, että ministeri Heinäluoma on kuitenkin aina ollut kolmikannan takana, ja me tiedämme sen tilanteen, jotta EK ja teollisuuspiirit viime kierroksella jo tiukasti vastustivat, niin että tupoa ei syntyisi ollenkaan — metsäteollisuus sen jo osoitti ihan aktiivisesti — niin mitkä ovat seuraavat tupolunnaat? Kun tässä nyt menee tällainen paketti, niin jos työnantaja on valmis aina vaatimaan jotain tämmöistä isoa pumaskaa, tupothan loppuvat, ja silloin siihen pitäisi myös asennoitua sillä tavalla, vai onko tähän joku uusi ajattelu löytymässä? Mikä on seuraava syötti sitten?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 70 miljoonaa euroa vuositasolla on silloin paljon, kun ajatellaan, että rahojen puutteesta johtuen 10 miljoonaa euroa vähennetään ensi vuonna nimenomaan julkisen liikenteen tuesta — 3,7 miljoonaa euroa siinä on raideliikenteen henkilöostot, jotka vähenevät tuolla summalla. Kun täällä ed. Satonen totesi, että tämä lisäisi työpaikkoja ja investointeja, niin tälle vuodellehan vähennettiin jo 50 miljoonaa euroa varallisuusveroa. Sehän oli aikaisemmin 120 miljoonaa euroa vuositasolla, ja nyt lähtee loputkin. Kysyisin ministeriltä: Onko teidän sydämenne sitten lähempänä todella iloista kokoomuslaista, hyvinvoivaa ja rikasta ihmistä, kun sieltä kuului niitä naurunpyrähdyksiä, vaiko pienituloista eläkeläistä, kun ei ole lähdetty lisäämään eläketulovähennystä, jolloinka eläkkeellä olevien ihmisten verotus vähenisi?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siten kuin ministeri Heinäluoma tai ed. Ala-Nissilä tuota asiaa perusteli, voi toki ajatella, mutta silloin kannattaa siirtää katse vähän kauempana olleisiin ratkaisuihin. Kun aikanaan siirryttiin pääomatulojen verotuksessa tämmöiseen ikään kuin virolaistyyppiseen matalaan tasaveroon, tätä perusteltiin sillä, että kun kuitenkin on tämä omaisuusvero, niin silloin pääomatuloja ja työtuloja nyt kuitenkin suurin piirtein tasapuolisesti verotetaan. Nyt kun sitten omaisuusveroa ei enää ole, niin tämä peruste on ikään kuin kadonnut siitä, miksi pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin sitä, että on ansainnut saman summan rehellisesti työtä tehden. Aiheuttaako tämä mitään ajattelua siinä, onko meidän verotuksemme tämän jälkeen tasapainossa?

Minun on kyllä myös vaikea ymmärtää sitä, että jos suomalaiset yritykset tällä hetkellä siirtävät pääomiaan ulkomaille, niin miten se, että niiden omistajilta viedään omaisuusvero, vaikuttaa tähän investointipäätökseen. Kyllähän sitten ulkomaille vietyä pääomaa joka tapauksessa täällä olisi omaisuusverotettu, eihän siitä pakoon pääse.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lain perusteluissa ei löydy mainintaa sen työllisyysvaikutuksesta. Sieltä löytyy kyllä ne perustelut, joita täällä on esitetty siitä, kuinka hatara veropohja on jne., näitä teknisiä puutteita, joiden perusteella sen esityksen perustelujen mukaan tämä esitys on annettu. Mutta kyllähän, jos rehelliseksi halutaan heittäytyä, tosiasia lienee, että kysymys on tietynlaisesta aatteellisesta valinnasta. Voi sitä kutsua pölhöpopulismiksikin, mutta kysymys on siitä, kenelle yhteiskunnan rahoja suunnataan. Silloin on tarkasteltava useampaa asiaa kuin pelkästään näitä teknisiä yksityiskohtia samanaikaisesti. On tarkasteltava sitäkin, mitä saavat ne täällä mainitut köyhät, joitten auttaminen ilmeisesti on sitten sitä pölhöpopulismia.

Kyllä tässä katsannossa tietenkin kysymys suuntautuu sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään, siihen, mitä te aiotte tehdä oikeasti tämän asian kanssa. Puolueen puheenjohtaja on nyt ministeriaitiossa, eikä liene kohtuullista kysyä ministeri Heinäluomalta siinä ominaisuudessa tätä, mutta kun täällä etukäteen (Puhemies koputtaa) varattujen puheenvuorojen listalla oli ainoastaan näköjään ed. Rönni, niin toivon, että ehkä joku muukin sosialidemokraatti (Puhemies koputtaa) kertoisi, mitä mieltä te olette oikeasti.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin vain onnitella tuoretta valtiovarainministeriä siitä, että hän on täysin kääntänyt takkinsa ja tuo hallituksen esityksenä sellaisia esityksiä, jotka ovat aivan päinvastaisia kuin mitä te ennen vaaleja puhuitte.

Mutta kun puhuitte oikeudenmukaisesta veropolitiikasta, niin haluan tässä ja nyt kysyä siitä, kun hallitus valmistelee kiinteistöveron ylä- ja alarajojen nostoa, mikä merkitsisi lähes 150 kunnassa pakkokiinteistöveron nostoa, joka menisi tulosta ja varallisuudesta huolimatta kaikkien ihmisten yhtiövastikkeisiin ja vuokriin eli nostaisi erityisesti esimerkiksi eläkeläisten ja vähävaraisten opiskelijoiden asumiskustannuksia. Kysynkin, miten tämä sopii yhteen teidän oikeudenmukaisen veropolitiikkanne kanssa. Voisitteko luvata tässä yhteydessä, että hallitus luopuisi kiinteistöveron ylä- ja alarajojen nostosta niin, että voitaisiin säästää esimerkiksi keskituloiset kaupunkilaiset asumiskustannusten nostolta? Jos olette huomannut, ministeri, niin tällä hetkellä esimerkiksi Helsingistä on pakko lapsiperheiden (Puhemies koputtaa) ja palvelualan ammattilaisten muuttaa ulos, kun asuminen on niin kallista, ja te vain suunnittelette asumiskustannusten nostoa. Onko tämä oikeudenmukaista?

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä varallisuusveron kumoamisesta hallitus on yksimielisesti sopinut, ja se on aivan johdonmukaista sille linjalle, millä hallitus on yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta ollut edistämässä toimikautensa aikana. Mielestäni, kun ministeri Heinäluoma totesi, että tämä on kädenojennus elinkeinoelämän suuntaan, näinhän se on. Minusta se on avoimesti tunnustettava, mutta tuntuu, että nimenomaan äärivasemmalle tämä on ideologinen kysymys hyvin vahvasti. Minä toivon, että hallituspuolueet voivat yksimielisesti viedä tämänkin lakiesityksen läpi, niin kuin monta muuta lakia on viety.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varallisuusveron poisto Suomen rikkaimmilta ihmisiltä ja kansaneläkeläisille 5 euron korotus ja työttömille ei senttiäkään — tämäkö on hallituksen käsitys oikeudenmukaisesta rahanjaosta?

Veronalennuksia perusteltiin sillä, että kotimainen kulutus säilyisi ja kasvaisi. Hallitukselle tiedoksi: kyllä köyhätkin osaavat kuluttaa, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

Pienyrittäjiä kuuluu tukea ja pienille yrityksille pitää antaa mielestäni investointi- ja tuotekehittelyrahaa, siitä jää jotain käteen. Nyt annetaan katteettomasti rahaa tietämättä, kuinka varallisuusveron poisto työllistää. Epäilen tämän suhteen, että uusia työpaikkoja ei tätä kautta synny. Pitää antaa rahaa investointi- ja tuotekehittelyyn ja sillä tavalla tukea pienyrityksiä. Se on ihan oikeata politiikkaa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin huomiona ed. Saariselle, että kyllä kai sosialidemokraattiseenkin hygieniaan riittäisi vähän vähempi käsienpesu kuin sen väittäminen, että tämä täällä porvarien äänillä on menossa läpi. (Naurua)

Kun Ruotsissa elinkeinoelämän piirissä keskustellaan veropolitiikasta, siitä keskustellaan siten, että pohditaan asiaa nollasummapelinä, että jos joku vero ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta, ollaan valmiita sitten joustamaan toiseen suuntaan jossain toisessa verossa. Suomessa taas tämä hallitus kokonaisuudessaan on tehnyt veropolitiikkaa, jossa veropohjasta on pelkästään luovuttu. Myös tämä mainittu osinkojen verollepano maksoi sitten kokonaisuudessaan, se paketti, puoli miljardia euroa. Eikö tässä yhteydessä olisi ollut järkevämpää uudistaa tätä lakia sillä tavalla, että sillä olisi voitu kerätä vähintään tämä tuotto mutta se olisi tehty nykyistä paremmalla tavalla?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä varallisuusveron poisto tukee tietysti keskeisesti myöskin maa- ja metsätalousmaata omistavia. Onko hallituksella suunnitelmia saattaa maa- ja metsätalousmaa kiinteistöveron piiriin? Tämä on sikäli mielenkiintoinen kysymys, että kiinteistövero on muualla maailmassa, jos vertailemme, keskeisimpiä verotuskohteita, ihan eri tavalla kuin Suomessa. Se on sikäli kiitollinen verotuksen kohde myöskin, että se ei pakene verotuksen vuoksi ulkomaille.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on todella ideologinen valinta, niin kuin täällä on todettu, ja vasemmistoliitolle se on nimenomaan sitä. Demarit yrittävät aivan turhaan nyt pestä käsiään tästä superrikkaita suosivasta lakiesityksestä. Asiahan ei liity mitenkään tupoon, niin kuin täällä on todettu. Täällähän näkee, että kokoomuksen edustajat suorastaan hykertelevät ilosta, kun demariministeri tuo tämän esityksen tänne eduskuntaan. Olen varma, että jos demariministerit olisivat vastustaneet tätä esitystä hallituksessa, niin koko asia ei olisi tässä salissa. Mielenkiintoista on todella nyt nähdä, kuinka monta porvaria sitten demarien leiristä löytyy, kun tästä asiasta täällä äänestetään.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä tulee valtiovarainministerin tuntoihin, täytyy sanoa, että valtiovarainministeri itkee aina, kun luovutaan mistä tahansa verotuloista ja veroeuroista. Ei ole varmaan yhtään sellaista valtiovarainministeriä, joka ensimmäisenä on esittämässä ja tarjoamassa veroista luopumista. Jokainen valtiovarainministeri tietää, että pitää myös (Hälinää) huolehtia siitä, että niillä palveluilla, joita järjestämme koulusta terveydenhuoltoon, ikäihmisiin saakka, täytyy olla myös maksajansa. Mutta sitten toinen puoli asiassa on, että täytyy tietysti katsoa myös verojärjestelmän vaikutuksia talouteen, talouden kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Tämä filosofia on ollut tiedossa niin tämän kuin edellisenkin hallituksen aikana. Olemme 90-luvun puolivälistä lähtien pyrkineet määrätietoisesti erityisesti työn verotuksen keventämiseen ja luoneet tilaa sille, että se on osaltaan tukenut uusien työmahdollisuuksien syntyä ja lisännyt työn kysyntää.

Tämän veron osalta en usko, että tässä nyt ideologisoinnista on kovin paljoa apua. Jos me kirjoitamme lakiesityksiin perusteluihin ja pykäliin, että olemme ideologisista syistä tekemässä jotain verolainsäädäntöä tai pykäliä, niin ei se nyt kovin paljon kyllä kansalaisia vakuuta. Tässäkin on kyllä hedelmällisempi lähtökohta. Ed. Andersson hyvin puhui sydämestä, mutta täytyy ottaa järki käyttöön ja miettiä tämän lain osalta lain toimivuutta. Kun katsotte tässä hallituksen lakiesityksen perusteluita, niin kyllähän siinä käy selvästi ilmi, että tämä on hyvin harvinainen laki tällä hetkellä maailmassa ja on poistettu monista sellaisista maista, jotka ovat hyvin lähellä meidän yhteiskuntamalliamme, niin kuin muun muassa Itävallasta ja Hollannista. Toinen tekijä, joka on tiedossa, on, että ikävä kyllä tässä laissa on ollut poikkeuksellisen suuria mahdollisuuksia verosuunnitteluun: voi järjestää omaisuuttaan tai ottaa sopivaan ajankohtaan velkaa, joka on tätä omaisuutta vähentänyt. Eli käytännön tekijät, eivät ideologiset tekijät, ovat johtaneet siihen, että tämä ehdotus on täällä käsittelyssä.

Kyllä jokainen miljoona euroa on aina valtiovarainministeriölle ja valtiovarainministerille suuri summa, niin että myös niillä 70 miljoonalla, jotka tässä on mainittu, on tietenkin merkitystä. Mutta jos ne kokonaisuuteen suhteutetaan ja katsotaan tämän merkitystä talouden dynamiikan kannalta, niin kun tämä vastaantulo tehdään erityisesti perheyrittäjien suuntaan, elinkeinoelämän suuntaan, niin lähden siitä, että sille osataan antaa arvoa. Me olemme tuomitut pitkäaikaisesti tekemään hyvin yritysmyönteistä elinkeinopolitiikkaa. Yritysverouudistuksen keskeinen lähtökohta oli, että tehdään selvästi edulliseksi jättää yrityksen voitot yritykseen eikä maksaa kaikkia ulos ja verotetaan hiukan kevyemmin yrityksen tulosta kuin osinkoja. Muutoin kyllä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta toistan sen, että tämä osinko- ja verotuspäätös oli erittäin tärkeä. Olen iloinen siitä, että sitä ei oikeastaan kukaan täällä vastustanut, että tämä ratkaisu on hyväksytty laidasta laitaan. (Ed. Kuosmanen: Mitenkäs perintö- ja lahjavero?)

Suomi ja Ruotsi ovat selvästi valinneet tässä vähän erilaisen tien. Molemmilla on ollut sama motiivi: on haluttu antaa tietty signaali ja hyvin vahvasti juuri elinkeinopoliittisin perustein. Meillä tämä perintö- ja lahjaverotus on valtiontalouden kannalta paljon suurempi kysymys kuin mitä se on suhteessa Ruotsissa, ja toisinpäin sitten varallisuusvero pienempi kysymys kuin mitä se on Ruotsissa. Uskon, että aika käytännönläheiset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että Suomen ja Ruotsin ratkaisut ovat olleet tässä erilaisia.

Toivoisin, että eduskuntakäsittelyssä voitaisiin tehdä tämä hyvin kiihkottomasti ja epäideologisella tavalla ja miettiä todellakin tämän lain toimivuutta ja sitä, vastaako se semmoista lainsäädäntötavoitetta, jonka omalle lainsäädäntötyöllemme haluamme Suomessa asettaa. Tämä ei tarkoita, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta pitäisi tinkiä. Sitä me voimme edelleenkin noudattaa, kun teemme ratkaisun siinä, miten kohdennamme veronkevennyksiä, ja muun muassa siinä, miten teemme osinkojen verotuksen osalta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tulee lisäämään entisestäänkin tuloeroja Suomessa. Kyllä tämä esitys varmasti toimii. Tämä rikastuttaa entisestään Suomen rikkaita ja tämmöistä perheyrittäjää kuin on Aatos Erkko esimerkiksi — hän on suurin hyödynsaaja tässä hallituksen esityksessä. Elikkä tämäntyylisiä perheyrittäjiä tässä nyt sitten palkitaan. Minun mielestäni Erkon johtamat yhtiöt kyllä pystyvät nykyisilläkin taloudellisilla voimavaroilla työllistämään, silloin jos niillä on halua ja tarvetta työllistää, eivätkä ne olisi tarvinneet tätä lisäpanostusta enää, minkä nyt hallitus ilman mitään vastiketta Suomen rikkaimmille antaa.

Varallisuusveron poistaminen on paketti nimenomaan rikkaille. Noin 95 prosenttia varallisuusveron maksajista kuuluu väestön hyvätuloisimpaan kymmenykseen. Noin puolet varallisuusverosta kertyy suurituloisilta, joiden tulot ovat vähintään 300 000 euroa vuodessa vuoden 2003 verotilaston mukaan. Varallisuusveron poistamisen ilmoitetaan maksavan 70 miljoonaa euroa, mutta on muistettava, että Vanhasen hallitus kevensi varallisuusveroa jo vuodelle 2005. Vuoden 2003 varallisuusveron tuotto oli noin 100 miljoonaa euroa elikkä suunnilleen samaa luokkaa kuin tämä paljon puhuttu niin sanottu köyhyyspaketti.

Kun täällä tästä verotuksen oikeudenmukaisuudesta puhutaan, niin on syytä muistaa se, että eläkeläisille ollaan antamassa 5 euron korotus kuukaudessa ensi syksynä, mutta nämä samat eläkeläiset, jotka pienistä eläkkeistään säästävät pankkiin, esimerkiksi mummot, jotka säästävät pankkitileilleen muutamia satoja tai parhaassa tapauksessa tuhansia euroja, maksavat näistä jokaisesta talletetusta eurosta veron, 28 prosentin veron muistaakseni tällä hetkellä. Täällähän se todella olisi se tarve, näillä pienituloisilla ihmisillä, että heidän verotustaan kevennettäisiin, mutta siihen hallitus ei ole suuntautumassa, vaan päinvastoin kaikkein rikkaimpien suomalaisten verotusta entisestään kevennetään.

Jos tarkastellaan sitä, miten tämä varallisuusvero on kehittynyt, niin vuonna 1975 varallisuusveroa maksoi Suomessa 236 885 henkilöä ja muutettuna tämän päivän rahaksi tätä rahaa kertyi 130,8 miljoonaa euroa. Elikkä silloin maksajia oli paljon ja myöskin summa oli varsin suuri. (Ed. Elo: Minä vuonna se oli?) — Vuonna 1975. — Vuonna 2003 varallisuusveroa maksoi Suomessa 38 889 henkilöä ja kerätty veromäärä oli 118,9 miljoonaa euroa. Elikkä tässä oli tapahtunut laskua, ja niin kuin todettu, tätä varallisuusveroa on lievennetty ja myöskin nostettu sitä asteikkoa, joten niitten määrä, jotka ovat joutuneet maksamaan varallisuusveroa, on pienentynyt, ja tätä todella maksavat Suomessa vain todella rikkaat ihmiset. Näin ollen olisi kyllä näillä rahoilla ollut paljon tärkeämpääkin käyttöä mielestäni ja myöskin kohteita, jotka työllistäisivät paljon paremmin kuin mitä nyt hallitus tässä toivoo, että tällä muka työllistettäisiin. Kuten jo aikaisemmin totesin, ne monet varallisuusveron hyödynsaajat kyllä pystyisivät tänäkin päivänä työllistämään, ja he pystyvät myös kuluttamaan kaikkea sitä, mitä maailmassa itse asiassa on, jos he vain haluavat.

Muuten tästä hallituksen veropolitiikasta vielä haluan sen verran mainita, kun täällä on tulossa myöskin tämä pienituloisten palkansaajien tuen muutos, että esimerkiksi 15 000 euroa ensi vuonna tuloa saava henkilö saa 133,4 euron verohelpotuksen vuodessa, mutta 100 000 euron vuosituloa ansaitseva saa ensi vuonna 961 euron verohelpotuksen vuodessa. (Elo: Se on progressiivinen vero!) Elikkä kaikki veroratkaisut, mitä tehdään, suosivat nimenomaan kaikista hyvätuloisimpia ihmisiä. Jos katsotaan, ed. Elo, vielä prosentuaalisesti, nettotulon muutos on tässä pienemmässä, siis 15 000 euron vuositulossa, 0,9 prosenttia, mutta 100 000 euron vuositulossa nettotulon muutos on 1 prosentti. Elikkä myöskin tämä suosii kaikista suurituloisimpia ihmisiä prosentuaalisesti, puhumattakaan euromääräisesti, ja euroillahan, ed. Elo, myöskin ostoksia tehdään, harvemmin prosenteilla. Näin ollen myöskin tältä osalta veropolitiikka suosii kaikista hyvätuloisimpia, mutta asettaa lisärasituksia kaikista pienituloisimmille.

Tulkoon tässä todetuksi, kuten jo aikaisemmin tuossa vastauspuheenvuorossani totesin, että jos on koko vuoden työttömänä, runsaan 23 euron päivärahasta veroa menee noin 21,5 prosenttia. Sen sijaan ökyrikkaat ollaan päästämässä kokonaan verosta vapaaksi, jos tämä hallituksen esitys nyt menee tässä muodossa läpi kuin sitä esitetään. Elikkä kyllä tässä hallitus on todella täyttänyt porvarien kaikki unelmat. Tämän enempää varmasti porvarit ja kokoomus eivät ole koskaan voinut edes unelmoida viime vuosina, että verotusta voitaisiin siirtää rikkailta pienituloisille ihmisille.

Mitä tulee sitten vielä siihen, onko tätä varallisuusveroa sitten missä maissa, niin tulkoon tässä nyt lueteltua, että tämän hallituksen esityksen mukaan varallisuusveroa on Suomen lisäksi muun muassa Ranskassa, Islannissa, Luxemburgissa, Norjassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä, elikkä on sekä EU-maita että EU:n ulkopuolelta maita, kaikissa näissä maissa. Elikkä ei tämä mikään nyt niin erikoinen ole, ja tämä on muun muassa meidän naapurimaissamme käytössä. Hallituksen esityskin toteaa muun muassa, vielä pieni lainaus tästä: "Yhteisöillä varallisuusverokanta on ollut 1 prosentti. Varallisuusveroa määrättiin vuodelta 2003 vajaalle 40 000 verovelvolliselle vajaat 120 miljoonaa euroa. Verosta puolet kertyi 2 700 verovelvolliselta. Valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä varallisuusveron tuotoksi on arvioitu 70 miljoonaa euroa."

Tämä oli siis hallituksen esityksessä. Siis 2 700 Suomen rikkainta tulee saamaan tässä todellisen jättipotin veronalennuksen muodossa. Tästä huolimatta hallitus väittää, että sen veropolitiikka suosii pieni- ja keskituloisia ja että hallituksen veropolitiikka on tasapuolista. Kuten jo totesin, työttömät eivät saa sentinkään tasokorotusta työmarkkinatukeen, sen sijaan he joutuvat maksamaan noin 21,5 prosenttia veroa. Mielestäni veropolitiikka on rikkaitten politiikkaa tässä, ja ihmetyttää se, että myöskin sosialidemokraatit ovat lähteneet tähän mukaan.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuopalle on syytä heti todeta, että me elämme globaalitalouden kilpailuoloissa, että emme elä enää suljetun talouden aikaa. Se on ohitse, ed. Kuoppa. Sellainen ajatus, että Suomessa voitaisiin tehdä veropolitiikkaa ottamatta huomioon, mitä tapahtuu meidän ympärillämme, on väärä. (Ed. Kuoppa: Suomessa tehdään veropolitiikkaa ottamalla huomioon vain rikkaat!)

Mitä tulee rikkaiden verottamiseen, niin meillä on perintö- ja lahjavero, ja mielestäni se pitää säilyttää. Sitäkin pitää kyllä korjata, mutta se pitää säilyttää, ja sillä tavalla rikkaiden omaisuuksia voidaan verottaa. Mutta varallisuusvero ei toimi. Ruotsissahan tehtiin päinvastoin jostain merkillisestä syystä. Kuulin tuolla kansainvälisessä verokonferenssissa, että pääministeri Persson oli vahingossa sanonut, että poistetaan perintö- ja lahjavero, ja kun tuli sanottua, niin sitten piti poistaa, vaikka tarkoitti varallisuusveroa. (Elo: Ei se pidä paikkaansa, varallisuusvero on niin suuri!) Tämä varallisuusvero on kaikkinensa katoavaa kansanperinnettä kyllä.

Mutta mitä me tarvitsemme taloudessa? Me tarvitsemme todella vakautta sekä dynamiikkaa. Suomessa on nyt molempia. Minusta tämä ajatus, että aina laitetaan vastakkain verotuksen uudistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, on ehdottomasti väärä. Me voimme työn verotusta järkevästi keventämällä ja yrittäjyyttä edistämällä nimenomaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan. Näinpäin se toimii. Ei pidä harhauttaa ihmisiä puhumalla, että voitaisiin vanhakantaisella veropolitiikalla turvata hyvinvointiyhteiskunta. Se ei toimi. Suomessahan valtiontalous on erinomaisesti kehittynyt, meillä on nyt ylijäämää tällekin vuodelle. Verrataan vaikka johonkin Saksaan, Italiaan, Ranskaan ... (Ed. Soinin välihuuto) — Menkää, ed. Soini, opintomatkalle Italiaan, katsokaa, mitä siellä tehdään, verratkaa siihen, mitä Suomessa tehdään, niin näette, että meillä on paljon paremmin.

Sitten kiinnitän myöskin huomiota siihen, mitä ministeri Heinäluoma kahdessa erinomaisessa puheenvuorossaan totesi, että meillähän on osinkoverotusta kiristetty. Meillä on siis osingonsaajien verotusta kiristetty Suomessa, ja sitä ei yleensä muisteta. Sen sijaan nimenomaan sen voiton verotusta, mikä jää yrityksille, jakamattoman voiton verotusta, kevennettiin.

Varallisuusvero on kansainvälisesti väistyvä veromuoto. Se on koettu omistajuuden ja yrittäjyyden esteeksi monessa suhteessa. Voidaan väittää hyvin perustellusti, että varallisuusverosta luopuminen kannustaa yrityksiä kasvuun, koska se alentaa myöskin yritysten listautumiskynnystä pörssiin. Varallisuusveron poistaminen keventää pörssisäästämisen verotuksen eurooppalaiselle keskitasolle.

Varallisuusvero on ollut veroteknisesti huono vero, sillä se ei ole kohdannut eri omaisuuslajeja tasapuolisesti ja sitä ovat voineet monet rikkaat välttää halutessaan. (Ed. Soini: Minäs vuonna kepu oli sitä säätämässä?) Varallisuusveron takia sijoitukset eivät ole ohjautuneet talouden näkökulmasta optimaalisesti, ja se on johtanut kansantaloudellisiin tappioihin. Varallisuusvero on pienentänyt valtion verotuloja, koska varallisuusverotuksen välttämiseksi on tehty verosuunnittelua esimerkiksi siirtämällä varoja ulkomaisiin talletuksiin. Tällainen toiminta ei edistä suomalaisia työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Tämä on johtunut siitä, että valtion tuloverot ovat pienentyneet. Olenkin aivan varma, että tämän veroesityksen dynaamiset vaikutukset ovat suuremmat valtiontalouteen kuin tämä veronmenetys 70 miljoonaa euroa. Sen sijaan, niin kuin totesin, perintö- ja lahjaverolla on fiskaalistakin merkitystä yli puoli miljardia euroa, ja se säilytettäköön tietyin korjauksin.

Varallisuusveron maksajia muuten on suhteellisesti ottaen eniten alaikäisten lasten, eläkeläisten ja maanviljelijöiden joukossa. (Ed. Soini: Ne lapsetko nyt työllistävät?) Sitä on maksanut vajaat 40 000 suomalaista. Varallisuusvero on myös kohdistunut pääosin samoihin henkilöihin, joihin osinkoveron kiristys nyt kohdistui. Hallitusohjelmassahan oli mainittu varallisuusveron poistaminen. Tässä yritysverouudistuksen yhteydessä se oli myöskin tarkasteltavana. Siitähän toteutui kaikki muu paitsi nämä korkeimmat marginaaliverot. Varallisuusveron poiston yhteydessä ei kiristetä muuta verotusta. Tämä on hallituksen linja. Itse asiassa nyt tässä esityksessä ilmeisesti on pari kohtaa, jotka vaativat verojaostossa tarkasteluja, että tämä linja voi säilyä.

Arvoisa puhemies! Täällä on, ilmeisesti eri keskustelussa, myöskin matalan tuottavuuden työn verotuki, joka on keskustan hyvin pitkään ajama uudistus, ja iloitsen siitä tässä, että se nyt lähtee liikkeelle. Käytän siitä myöhemmin puheenvuoron.

Kaiken kaikkiaan hallituksen veropolitiikan tulokset näkyvät parantuneina työpaikkoina, lisääntyneenä yritystoimintana, parantuneena valtiontaloutena, siis se tuottaa tuloksia ja on turvaamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Minusta ei kannattaisi nyt ihmisiä harhauttaa puhumalla asian vierestä, vaan pysytään faktassa, niin nähdään, että on ilo tukea hallitusta myöskin sen veropolitiikassa, kun se työllisyyden ja yrittäjyyden ehdoin turvaa todella sitä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, että voimme oikeudenmukaisella tavalla myöskin jatkossakin lisätä esimerkiksi alimpia sosiaaliturvaetuisuuksia Suomessa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuunteli ed. Ala-Nissilän puheenvuoroa globaalista maailmantaloudesta ja muusta, tuli mieleen se, että nytkö jo oli luxemburgilainen näkökanta näissä asioissa. (Ed. Ala-Nissilä: Loimaalainen!) En ymmärtänyt ed. Ala-Nissilän perusteita lainkaan siitä, että talletuksia ja muita siirretään ulkomaille. Mitä merkitystä sillä on? Hallituksen perusteluissahan sanotaan: "Rahoitusvarallisuudesta varallisuusverotuksen ulkopuolelle jäävät korkotulon lähdeverosta annetun lain - - mukaiset talletukset ja joukkovelkakirjalainat sekä vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja henkivakuutukset." Eiväthän talletukset ole varallisuusveron piirissä. Näin te, ed. Ala-Nissilä, äsken sanoitte, että tällä estetään ulkomaille siirtyviä talletuksia. (Ed. Ala-Nissilä: Yritysosakkeet ovat olleet!)

Minä en ymmärrä lainkaan sitä, että täällä puhutaan työllisyydestä ja sen vaikutuksesta, koska tässähän on kyse henkilöverotuksesta. Täällähän sanotaan ihan selvästi, että "Suomessa yleisesti verovelvollinen, eli verovuoden päättyessä Suomessa asunut henkilö, on velvollinen suorittamaan veroa varallisuuden perusteella sekä Suomessa että muualla olevista varoistaan". Ed. Ala-Nissilä, teidän perusteenne ovat aika heppoiset tässä tapauksessa. Ed. Ala-Nissilä totesi, että suuri osa on alaikäisiä jne. Täällä äsken keskustelussa puhuttiin nimenomaan siitä, kuinka suuri merkitys tällä on työllisyydelle. Kyllä me kaikki tiedämme sen, mikä vaikuttaa työvoimavaltaisilla aloilla työllisyyden lisääntymiseen, nimenomaan pk-sektorillakin. Kyllä ne ovat sivukulut ja muut vastaavat. Jos niitä saadaan pienemmiksi, niin kyllä minä ainakin uskon, että niissä yrityksissä, joissa itse olen ollut mukana, ne vaikuttavat ja silloin halutaan työllistää, kun ei olisi ylimääräisiä sivukuluja sillä tavoin kuin tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ministeri Heinäluomankin puheita ja kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta ja siitä, mikä merkitys on työllisyydelle verotuksella ja määrätyillä etuuksilla, kyllä minä uskallan vieläkin väittää, että pienituloisten ja vähävaraisten elinolosuhteitten parantaminen — heille lisää ostovoimaa — lisää työllisyyttä Suomessa, koska nämä henkilöt käyttävät kaikki varansa elämiseen. Kun tällaisille ökyrikkaille annetaan nyt tämä varallisuusverohelpotus, ei se lisää heidän ostovoimaansa sillä tavoin, koska heillä on aivan riittävästi ostovoimaa jo muutenkin. Uskoisin näin, että ne, joilla tällaisia suuria omaisuuksia on, ilomielin maksavat tämän pienen alennetun varallisuusveron.

Kun ministeri Heinäluoma puhui oikeudenmukaisuudesta nimenomaan verotuksen osalta, niin tällä viikollakin olen saanut erään kirjeen, jossa leskeksi jäänyt äiti pahoittelee ja kyselee neuvoja siitä, mitä hänen on tehtävä, että hän voisi pitää oman kotinsa puoliorpojen lapsiensa kanssa, koska perintövero on määrätty sillä tavoin ja ei ole kuin velkoja. Minun mielestäni, jos kohdistettaisiin esimerkiksi tätä 70:tä miljoonaa vähän toisella tavoin, me saisimme siitä järkevän ja toimivan kokonaisuuden.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni aika mielenkiintoinen veto oli se, kun ed. Saarinen sanoi, että porvarien äänillä tämä menee läpi. On mielenkiintoista nähdä, montako porvaria istuu sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä silloin, kun joulukuussa tästä äänestetään.

Toinen mielenkiintoinen heitto minun mielestäni täällä oli se, mitä ed. Kimmo Kiljunen totesi, että nyt kun maatalousmaan omistajat, jotka ovat maksaneet varallisuusveroa, pääsevät siitä irti, niin nyt uhkailtiin jo maa- ja metsäkiinteistöjen kiinteistöverolla. Siinä teillä, keskustalaiset, on purtavaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin paljastava, mutta hyvin informatiivinen, tämä hallituksen esitys. Täältä löytyvät nämä keskeiset faktat. Aivan niin kuin tässä ed. Vistbacka sanoi, ei tämä koske köyhiä. Samoin talletuksista äsken kepu huusi ja kokoomus säesti siellä, hykerteli, kunnes ed. Vistbacka sanoi, että ne tavalliset talletuksethan ovat lähdeverolla, ei tämä koske näitä, jokainen mökin mummon talletus. Samoin "Varallisuusveroista vapaita ovat kotimainen osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osakkaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yhteisössä". Täältä nämä löytyvät. Tämä on todella törkeä superrikkaitten verohelpotuslaki. Samoin täällä sanotaan heti yleisperusteluissa: "Muutos lieventää sellaisten varallisuusveroa maksavien verotusta, joiden pääomatuloksi katsottavien osinkotulojen yhteismäärä ylittää 90 000 euroa." Yli puoli miljoonaa mummonmarkkaa osinkotuloja vuodessa, ja tänne vielä tarvitaan lisää! Kyllä röyhkeys on aivan käsin kosketeltavaa. Tämä on aivan erinomainen, tämä informaation lähde. Tämä on lahjomatonta tekstiä. Ei tarvitse vetää stetsonista, vaan lukea suoraan hallituksen esityksestä. (Eduskunnasta: Onko EU:n vika?) — Nyt tullaan tähän EU:hun seuraavaksi.

Arvoisa herra puhemies! EU:han on rahapiirien. Sen perustivat saksalaiset pankkiirit ja ranskalaiset sosialistit. Sehän on EU. Nyt tässä nimenomaan pääomat pistetään vapaaksi, rahapiirit vapaaksi. Itsenäisillä mailla, kuten Sveitsillä, Islannilla ja Norjalla, on varallisuusvero, mutta tämä on tätä suuren rahan politiikkaa, jonka rattaita sosialistit rasvaavat. (Ed. Elo: Miten Ruotsissa?) — Ed. Elo, siellä on vielä semmoisia sosialidemokraatteja Ruotsissa, että siellä on varallisuusvero. Te voitte vaikka asettua ehdokkaaksi siellä, voisitte kokea siellä ryhmässä olonne kotoisammaksi kuin täällä ryhmässä. Ainakin uskoisin näin. Mutta, ed. Elo, tehän voitte kaataa tämän lain, jos se ei teitä miellytä. En nähnyt teidän nimeänne puheenvuorolistassa, että olisitte yhtenä rintamana kehunut tätä hallitusta. Täällä on puoluejohtaja, mutta missä olivat joukot? Ed. Matti Saarinen tästä sanoi ja ed. Esa Lahtela. Minä odotan, mitä ed. Lahtela sanoo sitten itse asiasta, kun hän puhui vasta tuposta — ehkä Esa Lahtela on sen verran vielä kansassa kiinni siellä Pohjois-Karjalassa, siellä juurevissa kansalaisissa. Uskon, että siellä tämän varallisuusveron poiston takia päätä ei paljon silitellä.

Arvoisa herra puhemies! Kun ajatellaan, ketkä tämän veron piirissä ovat ja ketkä sitä maksavat, niin eivät ne ole köyhiä eikä kipeitä. Siis tämähän on nyt totuus, ja voitaisiin nyt sentään myöntää, mitä tässä ollaan tekemässä. Ja jos tämä ei ole ideologista, tämä superrikkaitten omaisuusveron poistaminen, niin ei semmoisia asioita sitten ole olemassakaan. Mutta elämme röyhkeätä aikaa, arvoisa herra puhemies. Samoin Fortumin optiot: 350 ihmisen sanotaan hyötyvän, ja oikeusministeri sanoo, että se on niin suuri ryhmä, ettei voi puuttua. Mutta kun kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin, oli satojatuhansia eläkeläisiä, niin pystyttiin puuttumaan vallan hyvin. Löytyi lainsäädäntö. Nyt sanotaan, ettei löydy Fortumin optioille lainsäädäntöä. Totta kai löytyy lainsäädäntöä, mutta ei löydy tahtoa. Siitähän tässä on kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Sitten täällä vielä sanotaan verosuunnittelusta. Millä pienituloinen ihminen verosuunnittelee? Ei millään. Jos me emme verota omaisuutta ja pääomaa, niin silloin me verotamme työtä ja kulutusta. On nämä kulutusverot, ruuan arvonlisävero, kaikki mitä ihmiset tuottavat palveluita, kiinteistövero, asuminen. Ei mökin mummo voi ottaa mökkiä kainaloon ja kävellä Ruotsiin ja viedä sitä mennessään. Sitä voidaan verottaa täällä. (Ed. Elo: On progressiivinen tulovero!) — Joo, mutta, arvoisa ed. Elo, kun monet pienituloiset ovat niin pienituloisia, eläkeläiset ja muut, että eivät he maksa käytännössä juurikaan veroja, niin eivät teidän verohelpotuksenne auta, ei sitä verotusta ole kaikilla pienituloisimmilla kansaneläkeläisillä. Ajatelkaa nyt, ed. Elo: 5 euroa pelkän kansaneläkkeen varassa eläville! Ettehän te voi vakavissanne väittää, että tämä on oikeudenmukaisuutta. Mutta tämä on teidän sosialistien linja. Sitähän tämä on.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on esitys, josta en usko, että SDP:ssä ja työväenliikkeessä pitkän työuran tehnyt ja nyt huipun saavuttanut ministeri Heinäluoma sen puhtaasta sydämestä tekee, mutta tekee, kun on kepu päässyt hallituksessa niskan päälle, ja näin se on kerran, että sosialistikin sopeutuu kepun köyhyyspakettiin. Sehän tämä on.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tulin noteeratuksi kahden peräkkäisen puhujan toimesta, niin pyysin vastauspuheenvuoron. Tulin ilmeisen väärin ymmärretyksi siltä osin kuin käytin ilmaisua, että juna meni jo, laki tullaan hyväksymään porvareiden äänin. Tarkoitin, että oikeistopuolueitten voima eduskunnassa riittää sen läpiviemiseen, Suomen eduskunta on Euroopan eräs oikeistolaisimmista eduskunnista. Sitten on ihan samantekevää tässä asiassa, miten vasemmistopuolueet tulevat äänestämään. Protestiääniä voidaan antaa, ja varmasti hallitus toivoo, että rivit olisivat hallituspuolueilla yhtenäiset, niin kuin kaikissa yhteyksissä yritetään toimia. Mutta kyllä tämä mielipiteitä jakaa ja kova paikka on, ja aikanani ratkaisen henkilökohtaisesti. Ei se tätä venettä sitten keikuta mihinkään suuntaan, mihin yksi riviedustaja kääntyy tässä, miten hän äänestää, koska niin kuin totesin, tämä menee oikeistopuolueitten voimin ja toimin läpi niin että lotkahtaa. Sitten voidaan vaan propagoida sen suhteen, (Puhemies: Minuutti!) millä tavalla hallitusrintamarivit pitävät.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Soini tietää varsin hyvin, että meillä on progressiivinen tuloverotus valtionverotuksessa, ja myöskin viime vuosina, lähinnä sosialidemokraattien ansiosta, kunnallisverotukseen on tullut tietynlainen progressiivisuus, kun on otettu ansiotulovähennys käyttöön kunnallisverotuksessa. Verotuksesta me voimme aina kiivailla suuntaan tai toiseen. Kukaan tuskin on kovin tyytyväinen omaankaan verotukseensa. Muistan erään sosialidemokraattisen ministerin 80-luvulla todenneen, että kansan on syytä oppia rakastamaan veroja, mutta ei Suomen kansa opi rakastamaan veroja, ed. Soini.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elolle ja ed. Soinille ensinnäkin, että itse asiassa ei siinä ole käsittääkseni mitään ongelmaa, etteikö Suomen kansa rakastaisi veroja. Jos katsotaan mielipidemittauksia ja ihmiset punnitsevat verojen ja julkisten palvelujen suhdetta, ihmiset suhtautuvat veronmaksuun kohtuullisen myönteisesti ja myös esimerkiksi tuloveron maksu kaiken kaikkiaan on hyvissä kantimissa. Se ei ole vero, jota yritettäisiin erityisesti kiertää, joten tuskin siinä nyt ainakaan mitään erityistä verojen vihaamista on.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä ed. Saariselle: Joku raja, kyllä tässä salissa täytyy ottaa vastuuta siitä, mitä päätöksiä tehdään, eikä vyöryttää niitä ratkaisuja jonkun toisen niskaan. Tämä on sosialidemokraattisen valtiovarainministerin esitys, sosialidemokraattinen ryhmä tulee tätä tukemaan. Ei voi väittää muuta tai syyttää muita päätöksistä, joita itse on tekemässä ja oma ryhmä on tekemässä.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinille: Hän totesi pöntöstä, mitä mieltä ed. Lahtela on. Olen kohtuullisen suora näissä ollut. Sen voi tarkistaa. Talousarvioaloitteessani esitin, jotta lisättäisiin talousarvioon 70 miljoonaa lisää rahaa, mikä tarkoittaa tämän lain hylkäämistä, ja toivon mukaan tästä eduskunnasta löytyy niin paljon tahtoa. Tosin ed. Saarisen puheet kyllä enteilevät sitä, jotta täältä löytyy aika paljon porvareita, jotka tulevat tätä kannattamaan. Mutta minä olen kyllä sitä mieltä, että tämä pitäisi hylätä tässä vaiheessa.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilahduttaa minua kovasti, että SDP:stä yksi sosialisti löytyi, ed. Lahtela nimittäin.

Mutta, ed. Elo, kaikista pienituloisimpiin kohdistuu yleinen taksapolitiikka ja nämä maksut, joita monissa kunnissa on korotettu, myöskin ylikorkea bensan hinta ja välilliset verot ja erinäköiset arvonlisäverot. Miksei ruuan arvonlisäveroa alenneta? Se menisi kaikista köyhimmille, kaikista pienituloisimmille. Tämä on röyhkeä ökyrikkaitten helpotusvero, ja on hyvä, että edes kaksi kolme sosialistia tuntee piston sydämessään.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Sinnemäelle vaan, että olen yrittänyt kuvailla sitä, että tästä eteenpäin tämä prosessi on kosmetiikkaa. Täällä eduskunnassa on sellaiset voimat, että tämä menee läpi. En ole syyllistämässä muita, en vähäisessäkään määrin. Puhun vain henkilökohtaisista tuntemuksista. En ole myöskään ollut missään valmisteluvaiheessa mukana. Tämä tulee ensimmäistä kertaa nyt minun eteeni ja minun pöydälleni. Minulla on nyt vasta mahdollisuus ottaa tähän kantaa. Olisin toivonut, että hallitus olisi testannut ajatuksiaan tuomalla tällaisen periaatepäätöksen esimerkiksi eduskuntaryhmään, ja silloin tähän olisi ollut huomattavasti helpompi sitoutua. Tätä tarkoitin.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kerrottiin, etteivät suomalaiset rakasta verojen maksua. Olen toista mieltä. Kyllä he rakastavat verojen maksuja, mutta he haluavat, että ne menevät terveyspalveluihin, vanhustenhoitoon, koulujen ylläpitämiseen, kirjastojen ylläpitämiseen ja tällaisiin, ja pitäisi vielä melkein korvamerkata nämä.

Samaten olen samaa mieltä, että ruuan arvonlisäveroa olisi pitänyt alentaa. Nyt on käynyt ilmi, että Suomessa on EU-alueen kallein ruoka, ja yhtenä syynä on korkea arvonlisävero. Sitä pitäisi pudottaa vaikka siihen 12 prosenttiin — kun Ruotsia on käytetty esimerkkinä — keskeisten elintarvikkeiden osalta. Se hyödyttäisi köyhiä ja rikkaita, mutta nyt nämä veronalennukset hyödyttävät vain rikkaita.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä sanoi täällä, että varallisuusveron poistaminen on meille vasemmistoliitossa ja meidän eduskuntaryhmässämme ideologinen kysymys, ja ministeri Heinäluoma pisti vielä paremmaksi, kun hän totesi siihen tyyliin käytännössä, että verotuksella ja ideologialla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Totta kai tämä on meille ideologinen kysymys, varsinkin kun sosialidemokraateilla ei näytä olevan enää minkäänlaista ideologiaa eikä minkäänlaisia periaatteita. Muistutanpa vaan, mikä oli teidän verolinjanne vielä ennen eduskuntavaaleja. Silloin te sanoitte, että mihinkään veroaleen ei ole varaa, ja heti vaalien jälkeen yhdessä keskustan kanssa varastitte kokoomuksen vero-ohjelman. Nyt te sitten tässä varallisuusveron poistamisessa annatte rikkaille enemmän kuin on tämän surullisenkuuluisan köyhyyspaketin koko volyymi.

Minä kysynkin teiltä, ministeri Heinäluoma: Onko se ihminen, jonka suuntaan haluatte puoluettanne pari piirua viedä, suomalainen työtön, eläkeläinen, opiskelija vai esimerkiksi suomen rikkain mies Aatos Erkko tai joku muu Suomen 40 000 rikkaimmasta, jolle tämmöisen armonlahjan annatte?

Ed. Saarisen puheet täällä ihmetyttävät, kun niitä kuuntelee, useampaa puheenvuoroa. Joka toisessa puheenvuorossa hän on ollut porvari ja joka toisessa sosialisti.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Saariselle, että olen erittäin pahoillani siitä, jos sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä toimii huonosti ja sen toimintatavat eivät ole sellaisia, että asioista voitaisiin käydä avointa keskustelua ja sitä kautta vaikuttaa päätöksiin, joita hallituksessa tehdään. Mutta se ei silti mielestäni ole syy sille, että täällä pitäisi mystifioida joitakin voimia ja antaa ymmärtää, ettei eduskunta voisi tätä lakia kriittisesti tarkastella, ettei eduskunta voisi tätä todella käsitellä ja myös tulla siihen tulokseen, jos on aihetta, että tämä lakiesitys ei ole perusteltu.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti kuitenkin, liittyen verokysymykseen. Kyllä, siis olen lukenut — ja toivottavasti meillä kaikilla on siihen mahdollisuus, että käymme lävitse sen — mitä olemme Suomen kansalle ennen vaaleja esittäneet, ja SDP:n vaaliohjelmassa ei ole luvattu, että SDP pitää verotuksen mahdollisimman kireällä. Siellä on sen sijaan luvattu, että maltillista työn verotuksen keventämislinjaa jatketaan, joka on se linja, joka 90-luvun puolivälistä lähtien on ollut kaikkien näiden kolmen hallituksen linja eli myös sateenkaarihallitusten linja, joissa vasemmistoliitto ja vihreätkin olivat mukana.

Kun katsotaan tämän hetken taloustilanteen eroja meillä ja Keski-Euroopassa, niin täytyy sanoa, että meidän kasvulukemamme ja myös työllisyyskehityksemme ovat selvästi paremmat kuin on tilanne Keski-Euroopassa. Miksi on näin? Me olemme täällä onnistuneet siinä, missä Keski-Euroopassa on epäonnistuttu. Me olemme kyenneet huolehtimaan luottamuksesta, uskosta tulevaisuuteen ja pitämään kotimarkkinat käynnissä. Tämä on ollut aivan ratkaisevaa siinä, että meillä viimeisen vuoden osalta on runsaan 30 000:n nettotyöllisyyden lisäys ja myös työllisyysaste on noususuunnassa.

Tämän aikaansaannossa on ollut ihan olennainen tekijä kolmikantayhteistyö ja tehdyt tuloratkaisut, jotka ovat luoneet vakautta ja ennustettavuutta, antaneet yrityksille näköalan eteenpäin, että täällä kannattaa toimia, tänne kannattaa rahaa sijoittaa, täällä kannattaa tuotantoa laajentaa, antaneet näköalan, että täällä on pitkälle tulevaisuuteen kustannuskehitys hallinnassa.

Tämä sama on koskenut kotitalouksia, että kotitalouksilla on se näköala, että ostovoima kehittyy tasaisesti 2—3 prosentin vauhtia. Ne luvut eivät tietysti, kun 2—3 prosenttia otetaan pienistä tuloista, kovin paljon ole mutta ovat kuitenkin se tekijä, joka on luonut sitten kokonaisuudessaan tämän optimismin ja paremman ilmapiirin, joka näkyy talous- ja työllisyyskehityksessä.

Veroratkaisujen tekeminen yhdessä tuloratkaisujen kanssa on ollut meidän linjamme, ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi. Toivon, että tälle linjalle voitaisiin antaa tukea, koska sen varassa tämä meidän Keski-Eurooppaa ja myös Etelä-Eurooppaa parempi talouskehityksemme on voitu tehdä.