Valtiovarainministeri  Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Kolmas tärkeä lakiehdotus tänään koskee ikääntyvien työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen alentamista. Tässäkin lähtökohtana on, että tällä pyritään tukemaan työllisyyttä ikääntyvien työntekijöiden joukossa. Meillä on tiedossa, että vähän yli viisikymppisten joukossa, 50—54-vuotiaissa, on 80 prosenttia työelämässä mukana ja työllistettynä, mutta työllisyysaste tippuu 55 vuodesta lähtien aika huomattavasti, 66 prosenttiin, ja sitten kun mennään vielä yli 60-vuotiaisiin, ollaan tilanteessa, että vain 30 prosenttia on töissä. Kiistaton tosiasia on ollut, että työnantajat ovat selvästikin täältä ikääntyvästä päästä hyvin johdonmukaisesti vähentäneet väkeä saneerausten yhteydessä.

Nyt tällä lakiehdotuksella tehdään erittäin huomattava porkkana pitää vanhemmasta työntekijäkunnasta huolta. Tämä tuki kohdennettaisiin 900—2 000 euroa kuukaudessa tienaaviin, ja suurimmillaan tuki olisi tuossa 1 400—1 600 euron kuukausipalkoissa. Sen alapuolelle mentäessä tuki loivenisi, ja alle 900 euron palkoissa sitä ei maksettaisi enää ollenkaan. Samaten yli 2 000 euron palkoissa tämä tuki ei tulisi kyseeseen, joten tuki on siis kohdennettu selvästi tähän matalapalkkaiseen ja keskituloiseen työntekijäkuntaan. Lisäksi lähtökohtana on, että tuki on kokoaikatyötä varten, ja sen takia on tehty erikseen tuntirajat: vähintään 140 tuntia kuukaudessa, jotta tukea voisi saada. Tuki olisi enimmillään 16 prosenttia palkoista, eli erittäin huomattava tuen määrä, ja on selvää, että tällä tuella on jo vaikutusta yritysten toiminnan kannalta.

Tämä olisi ensimmäinen positiivinen porkkanavaihtoehto, joka työnantajille tarjotaan ikääntyvien työntekijöiden työelämässä pitämiseksi. Aikaisemminhan on yritetty keppivaihtoehtoja. Muun muassa työttömyyseläketapauksissa on käytetty korotettuja eläkemaksuja niille työnantajille, jotka saneeraavat. Tämä on osoittautunut sellaiseksi, että se johtaa siihen, että sitten pyritään jo aikaisemmassa vaiheessa työvoimasta eroon, viisikymppisistä. Lisäksi tätä on kierretty sillä, että on perustettu pienempiä yrityksiä, joita nämä lisämaksut eivät ole samalla tavalla kohdanneet.

Eli lähtökohta tässä on, että tehtäisiin hyvin huomattava porkkana, ja uskon, että tällä on aitoa vaikutusta työnantajakäyttäytymiseen. Tähän viittaavat myös ne yhteydenotot, joita tämän syksyn aikana valtiovarainministeriöön on nimenomaan tämän ikääntyviä työntekijöitä koskevan tuen kohdentamisesta tullut. Moni työnantaja — ja erittäin suuria työnantajia — on selvästi miettimässä tämän tuen käyttämistä hyväksi, joten uskon, että tällä tulee olemaan positiivinen vaikutus siihen, että työllisyysaste myös vanhemmissa ikäluokissa nousee. Sitä kautta tämä tietysti palvelee meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kaikkein tärkeintä asiaa eli sitä, että väki olisi töissä ja sitä kautta saataisiin verotulot turvattua ja myös tietysti pidettyä huolta suoraan ihmisten toimeentulosta. Lisäksi on oletettavaa, että tällä on myös vaikutusta pitkäaikaistyöttömien kannalta, koska tiedämme, että pitkäaikaistyöttömiä oli eniten 55—59-vuotiaiden keskuudessa. Tämä kertoo siitä, että tässä vaiheessa irtisanotuksi joutuminen usein johtaa siihen, että on vaikea löytää uutta työtä. Järkevästi toimiva työnantaja katsoo tämän jälkeen aivan eri silmin 54 vuotta ja siitä ylöspäin olevia.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tässä tärkeässä kohdassa, ministeri Heinäluoman esittelypuheenvuoron jälkeen.

Kyseessähän on todella matalapalkka-alojen työn kysynnän tuki eli tavallaan kysyntälähtöinen lähestymistapa työllistämiseen, periaatteessa työmarkkinauudistus, joka hallituksen pöydällä lähtee enempi tarjontapuolelta liikkeelle. Tätä asiaahan keskustassa pitkään olemme pitäneet esillä. Tässä työreformiasiakirjassa, joka oli mainettaan parempi asiakirja, tämä oli myöskin mukana muuten, mutta vähän radikaalimpana mallina tai paljonkin radikaalimpana mallina, mutta sitten monet talousasiantuntijat, kuten Pasi Holm ja Vesa Vihriälä, ovat kehitelleet tätä ajatusta. Tästä malleja löytyy Ranskasta ja muualta kansainvälisistä yhteyksistä. Oecd:kin on jossakin suositellut asiaa.

Keskusta on ajanut matalan tuottavuuden työn tukea, koska siten voidaan kustannustehokkaimmalla tavalla alentaa työvoimakustannuksia ja parantaa työllisyyttä. Matalapalkkatuki on merkittävä rakenteellinen uudistus, koska matalapalkka-alojen työllisyyttä heikentää se, että palkkataso on muodostunut korkeaksi työn tuottavuuteen nähden. Suomessa työttömyys on tämän vuoksi painottunut heikosti koulutettuihin ihmisiin. Erityisesti meillä, kun katsoo tilastoja, on hyvin paljon naisia, joiden koulutus on jäänyt vähäiseksi, työttöminä, tosi paljon. Minusta se, että tämän ongelman ratkaisemiseksi uskalletaan tehdä jotakin, on erittäin hyvä asia, tärkeä asia. Myöskin haluan tämän vasemmistolle sanoa, että on tärkeätä, että me suurta työttömien joukkoa pyrimme saamaan työn piiriin, eli tämä on näiden ihmisten elämän kannalta tärkeä asia myöskin, ei yksin tietenkään kansantalouden näkökulmasta.

Matalapalkkatukihan on nyt osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta, jolla edistetään työllisyyttä työvoimavaltaisella alalla. Tässä on nyt ikäporrastus eli 54 vuotta täyttäneiden työnantajamaksuja alennetaan. Samallahan kotitalousvähennystä, mikä esitys jo on meillä käsittelyssä, laajennetaan kaksinkertaisesti kotitalous-, hoiva- ja hoitotöissä. Sitten kolmanneksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämistä tuetaan myöskin. Näin tuetaan hallitusohjelman tavoitetta työurien pidentämisestä tuen kohdistuessa ikäryhmiin, joissa työllisyysasteen nostaminen on tärkeintä. Kyllä minä ymmärrän, että jos nuori ihminen syrjäytyy ennen työelämään kunnolla pääsemistäkään, se on tämän ihmisen kannalta ja esimerkiksi yhteiskunnan kannalta tosi vakava ongelma ja on sen takia hyvä, että myöskin tämä nuorten näkökulma on hallituksen toimenpidekokonaisuudessa mukana.

Tämä tukihan alentaa työvoimakustannuksia merkittävästi. Tuen suuruus on maksimissaan 220 euroa kuukaudessa palkkojen ollessa todella 1 400 ja 1 600 euron välillä. Tuki on suurimmillaan noin 16 prosenttia palkasta, mikä on suuri alennus työvoimakustannuksissa. Tuen piirissä olisi noin 95 000 ihmistä. Ensimmäisen maksuluokan poisto kansaneläkemaksusta tai työnantajan sosiaaliturvamaksusta ei olisi laskenut työvoimakustannuksia läheskään yhtä paljon kuin nyt tehty ratkaisu. Se olisi kohdistunut myös korkean tuottavuuden työhön. Tämä kokoomuksen malli matalapalkkatueksi ei ole tehokas, koska tuen koskiessa kaikkia työntekijöitä sen intensiteetti jää pienemmäksi kuin hallituksen esityksessä. Sinällään arvostamme sitä, että kokoomus on tukenut tätä matalan tuottavuuden työn kysynnän mallia koko ajan, se on hyvä juttu.

Tämä tuki ei johda keinotteluun eikä johda niin sanotun matalapalkkaköyhälistön syntymiseen, koska tuki voidaan kohdistaa kokopäiväiseen työhön eikä siihen sisälly kannustimia lukita palkat johonkin palkkatasoon. Mielestäni tämä hallituksen viime vaiheessa tekemä parannus, että nostetaan tuntimääriä, oli hyvä asia. Siis tuen voi saada, jos työntekijä on töissä vähintään 140 tuntia kuukaudessa. Ilmeisen keinottelun estämiseksi tukea ei saa, jos palkka on jaettu usealle kuukaudelle tai usealle samassa intressipiirissä olevalle työnantajalle.

Puhemies! Minusta tämä on hyvä avaus. Tukihan on aluksi määräaikainen koskien vuosia 2006—2010. Me saamme nyt kokemuksia tästä. Jos tuen vaikutukset työllisyyteen ovat odotetun kaltaisesti myönteisiä, niin kuin uskon, järjestelmää olisi voitava kehittää edelleen ja myöskin laajentaa. Tuen ansiosta arvioidaan syntyvän joitakin tuhansia uusia työpaikkoja. Tuki edistää ikääntyneiden työntekijöiden työuran jatkumista, niin kuin esittelypuheenvuorossa todettiin. Siis matalan tuottavuuden tuki on yksi keino rakennetyöttömyyden vähentämisessä. Se ei siis korvaa aktiivista työvoimapolitiikkaa, mutta se on yksi keino tässä, uusi keino tähän kokonaisuuteen.

Puhemies! Hallitus on määrätietoisesti uudistanut työn verotusta. Tulokset näkyvät. Työllisyyskehitys on ollut hyvää, ja se on vauhdittanut talouskasvua. Tiedämme, että meillä on tämä rakenneongelma, työn tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma. Siinä tämä on yksi väline. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä edelleen, se on selvä asia, mutta minusta tämä linja on nyt maltillisesti, suunnitelmallisesti osana talouspolitiikkaa, osana tulopolitiikkaa, uudistetaan työn verotusta. Kun tällä tavalla on saatu vakautta talouteen, kun on valtiontalous hyvässä, odotettua paremmassa, kunnossa, on pitkäaikaiset työsopimukset ja nyt yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistetään dynaamisin ratkaisuin, joista tämä taas on uusi keino, niin ei voi muuta kuin kehua hyvää hallitusta tässä eduskunnan pöytäkirjoihin ja toivoa, että tällä linjalla jatketaan.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys osaltaan varmasti vastaa siihen ongelmaan, että Suomessa työttömyys nimenomaan kohdistuu matalasti koulutettuihin ihmisiin ja Suomessa myös koulutustasossa eri sukupolvien välillä on suuria eroja: meillä vanhemmat sukupolvet ovat melko matalasti koulutettuja, kun taas nuoret ikäluokat ovat hyvinkin korkeasti koulutettuja. Tämä muutos on ollut nopea, ja on sinänsä varmasti mielenkiintoinen lähestymistapa, että tämä tuki rajataan tiettyyn ikäryhmään, jossa on löydettävissä selkeitä ongelmia, ja siten tähän voidaan käyttää myös enemmän rahaa.

Toisaalta, arvoisa puhemies, huolestuttaa tässä jonkin verran sukupolvinäkökulma. Erilaisista tutkimuksista, jotka varsinaisesti ovat käsitelleet lapsiperheiden köyhyyttä, tulee hyvin ilmi se, että tietyn ikäiset ihmiset, ehkä suunnilleen oman ikäiseni ihmiset itse asiassa, jotka ovat tulleet työmarkkinoille laman aikana, näyttävät kiinnittyneen työmarkkinoille erityisen heikosti. Olisiko näiden ihmisten kannalta tehokkainta politiikkaa nimenomaan vanhemmuuden kustannusten tasaaminen, sen kustannusten tasaaminen kaikkien työnantajien kesken? (Puhemies koputtaa) Tästä esityksestä jäin kaipaamaan vähän laajempaa sukupolvitarkastelua kuin perusteluissa nyt on esitetty.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä hallitus, joka on tehnyt hyvää veropolitiikkaa, on vihdoin antanut tämän esityksen matalapalkkatuesta. Sanon "vihdoin", koska hallitusohjelman mukaan tämä piti ottaa käyttöön jo vuoden 2004 aikana ja sen jälkeen, kun noin 16 kertaa asiaa on siirretty, vihdoin on päästy näin pitkälle.

Valitettavasti tämä hallituksen esitys hyvästä asiasta on kuitenkin rajattu kovin vaatimattomaksi. Työllisyys on tämän hallituksen tärkein asia, työllisyyden parantaminen on tämän hallituksen tärkein asia, ja työllisyyden parantaminen vähintään 100 000 uudella työpaikalla vaalikauden loppuun mennessä on tämän hallituksen tärkein lupaus. Tässä hallituksella on oiva keino työllisyyden edistämiseen, ja hallitus uskoo tähän keinoon, koska se tämän esityksen on meille antanut. Kokoomus uskoo tähän keinoon ehkä enemmän, koska olemme valmiit laittamaan tähän uudistukseen enemmän (Puhemies koputtaa) voimavaroja, ja toivoisin, että hallituskin olisi. Silloin saataisiin parempia tuloksia.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tuetaan, että on työpaikkoja ja ihmiset pääsevät töihin. Mutta olen kyllä huolissani siitä, että tämän myötä voi Suomeen muodostua kahdet työmarkkinat: toiset niille, jotka tekevät 1 000 eurolla taikka vähän yli töitä, ja toiset niille, jotka tekevät työehtosopimusten mukaisilla palkoilla. Jo nyt on meillä yrityksiä, jotka ottavat töihin ihmisiä vain työllistymistuella eivätkä muita työntekijöitä haluakaan. Pelkään sitä, että työssä käyvien köyhien määrä tulee entisestään kasvamaan. Ja pelkään pahoin, että matalapalkkatukiaisista tulee melkoinen keinotteluviidakko.

On hyvä, että ed. Ala-Nissilä täällä totesi, että se on työreformin jatke, jota Ahon hallitus jo aikoinaan ajoi, (Ed. Ala-Nissilä: Ei se sitä ole!) ja siitä tuntuu nyt olevan kokoomuskin kovin mielissään, niin kuin oli veropolitiikastakin, että nämä kaikki tällaiset onnistuvat.

Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Työttömyys on edelleen suomalaisen yhteiskunnan kaikkein suurin ongelma. Työministeriön tilastojen mukaan meillä oli syyskuussa vielä 11 prosentin työttömyys, mutta niin kuin tiedämme, Tilastokeskuksen mukaan sitten luvut ovat huomattavasti alhaisempia.

Kaikki keinot on käytettävä, ja minun mielestäni tämä on yksi monista keinoista, joilla saattaa olla merkitystä. Mutta tosiasia on se, että tämä on myöskin varsin kallis keino. 120 miljoonaa euroa on varattu budjettiin nyt ensi vuonna tämän tuen käyttämiseen. Sanoin, että tämä saattaa olla eräs keino. Muistan erään keinon — työministeriö on paljon kokeillut kaikenlaisia — tämän työnetsijäkokeilun, ja muistaakseni kokoomus oli hyvin aktiivinen, kokoomus, (Ed. Sasi: Se ei ollut meidän ideamme!) joka on aina antanut keppiä työttömille. Tässä on nyt porkkanaa kuitenkin työnantajille. Minusta tämä on hyvä.

Tietysti voitaisiin myös ajatella niin kuin Ranskassa, että annetaan porkkana työntekijälle, joka työllistää itsensä. Ranskassa se on 1 000 euroa. Ihminen, pitkäaikaistyötön, joka työllistyy, saa 1 000 euroa ja saa sen lisäksi vielä verohelpotuksia. (Puhemies koputtaa) Puhemies! Tämä on kokeilemisen arvoinen.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus todellakin lopulta on saanut valmiiksi tämän esityksen, joka pohjautuu siihen ajatukselliseen työhön, mitä kokoomuksessa on tehty, mutta myöskin keskustassa. Jotakin pitää rakenteellisen työttömyyden osalta tehdä.

On sinänsä aika surkeata, että meillä esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla on paljon pulaa työntekijöistä ja Tampereella metallimiehiä on hyvin vaikea saada eli kohtaanto ei ole oikea, mutta tietysti on koulutusjärjestelmä, joka siihen ensi sijassa vastaa. (Ed. Kangas: Se on pielessä!) Täytyy sanoa, että on aika surkuhupaisaa se, että marjoja tänne tulevat poimimaan Thaimaasta lentokoneella henkilöt eivätkä suomalaiset itse poimi näitä marjoja. Silloin kaikki ei voi olla aivan kohdallaan.

Tässä maassa on paljon tekemätöntä pienipalkkaista työtä, ja se kaikki työ pitäisi saada tehtäväksi. Tässä suhteessa tämä kokeilu pitäisi ulottaa kaikkiin suomalaisiin. Sitä palkkaa voisi vaikka pikkuisen pudottaa, jos halutaan jostakin säästää, siinä mitä palkkatasoa tuetaan, niin että se kohdistuisi kaikkein pienimpiin palkkatasoihin, mutta tällä tavalla pidettäisiin siitä huolta, että mahdollisimman moni voisi käyttää tätä (Puhemies koputtaa) järjestelmää, koska työtön ihminen on se kaikkein kallein ihminen, ei työllistetty, vaikka sitten tuella työllistetty.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen matalapalkkatyön tuen liikkeelle saaminen on erittäin merkittävä asia. Se on ennen kaikkea merkittävä asia palvelutyön lisäämisessä. Me olemme keskustelleet menneinä vuosina muun muassa kotitalousvähennyksen merkityksestä. Se on osoittautunut erittäin hyväksi palvelutyön lisääjäksi. Aivan samalla tavalla on nähtävissä, että tämän matalapalkkatyön tuen käyttöönotto tulee vaikuttamaan ennen kaikkea palvelutyön lisääntymiseen. Siinä mielessä toivon, että nyt tätä ensi vuoden alusta käyttöön otettavaa käytäntöä arvioidaan nimenomaan siinä suhteessa, voidaanko tätä laajentaa myös muihin ikäryhmiin. On ymmärrettävää, että tämä jo vanhentuva työikäinen väestö vaatii ja tarvitsee ensisijaisesti kannustimia, mutta on huolellisesti harkittava, voidaanko tätä laajentaa ja ennen (Puhemies koputtaa) kaikkea katalysoida niin, että myös nuoret pääsevät paremmin palvelutyöhön käsiksi.

Esa  Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on yksi vippaskonsti taas, ja minä en hirveän paljon tähän usko sinällään. Tämä maksaa hirveän paljon, ja kuitenkin tässä tulee samanlaisia ongelmia kuin missä hyvänsä tämmöisessä tukimuodossa. Mietitään nyt vaikka semmoista henkilöä, jolla on tällä hetkellä palkka 1 950 euroa, ja nyt sitten toivon mukaan uusi tupokin syntyy ja siinä tulee korotukset. Mitä sitten tapahtuu tälle ihmiselle, kun hänen palkkansa nousisi — toivon mukaan liitot neuvottelevat hyvän sopimuksen? Tämä antaa signaalin siihen suuntaan, ettei kannata palkkoja hirveästi nostaa, muuten putoaa johonkin loukkuun. Sen takia nämä tämän tyyppiset hommat eivät välttämättä anna sitä parasta tehokkuutta, mitä voisi odottaa.

Toisaalta tähän kytkeytyy sekin ajatus, että kun yksi ongelma isommalla työnantajalla on se tulevan ajan oikeuden maksatus ja se tulee säilymään, jos sattuu jäämään työkyvyttömäksi, sen takia ikääntyneen henkilön työssä jatkaminen on monesti kiinni siitä, että työnantaja ei halua sitä, koska ovat nämä tulevan ajan oikeus -eläkemaksut.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin kokoomuksen edustajien puheita, niin tuli kyllä semmoinen olo, että he näillä puheilla tekevät itsensä hallituspuolueena täysin tarpeettomaksi. Ei ole pitkä aika siitä, kun he ylistivät hallituksen veropolitiikkaa; nyt he ylistävät hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Mihin ihmeeseen teitä jatkossakaan tarvitaan hallituksessa, jos keskusta ja demarit harjoittavat täysin kokoomuslaista politiikkaa kahdella näin tärkeällä politiikkalohkolla?

Mutta ministeri Filatov sanoi jokin aika sitten, että ei matalan tuottavuuden tukimalli eivätkä puheet matalapalkkatuesta, kumpikaan, ole oikeita käsitteitä. Minä kysyn ministeri Heinäluomalta, kumman käsitteen taakse hän kallistuu, sen vuoksi, että matalalla tuottavuudella ja matalalla palkalla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Toinen kysymys: Näkeekö ministeri Heinäluoma mitään ristiriitaa siinä, että hän ay-miehenä taisteli työntekijöitten parempien palkkojen puolesta ja nyt hän sosialidemokraattien puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä on hyväksymässä semmoista mallia, jossa työnantajalle tulee julkisen sektorin tukea sillä perusteella, että maksettava palkka on riittävän alhainen?

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen mukaan tuki on kaikkien yritysten saatavilla yhtäläisesti, siinä ei ole toimialakohtaisia rajoituksia. Vaikka siinä on Tilastokeskuksen aika hyviä arvioita tuen saajien määristä, ei ole kuitenkaan mitään arviota, mille toimialoille tämä painottuu. Kysyisin ministeri Heinäluomalta, onko tästä mitään arviota. Täällä ed. Karjula viittasi siihen, että palvelualoille todennäköisesti se painottuu.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantaminen on välttämätöntä talouskasvun aikaansaamiseksi ja niitten haasteitten hoitamiseksi, mitä meillä tulevaisuudessa on.

Tässä matalapalkkatukijärjestelmässä, jota nyt tuodaan tähän saliin, hallitus on hivenen heikentänyt sitä ensimmäistä luonnosta, mikä oli. Tässä ennen kaikkea vähimmäistyöajan nosto heikentää myös niiden vanhempien ja varttuneempien työntekijöiden asemaa, jotka ovat työssäjaksamisen vuoksi päätyneet tekemään lyhyempää työjaksoa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olin tehnyt aivan saman havainnon kuin ed. Mustajärvi, että matalalla palkalla ja matalalla tuottavuudella ei välttämättä ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.

Minulle tuli keskustelua kuunnellessa mieleen, miten voi olla palkka korkea ja nettotuottavuus äärimmäisen alhainen. Se on saatu muun muassa sen ministerin toimesta, joka meni Fortumin optiot hyväksymään.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran ed. Sinnemäelle, että EK eli suurtyönantajat eivät lähteneet näihin talkoisiin mukaan, mutta se oli hyvä, että hallitus teki viilauksia tähän matalapalkkatukeen vielä loppuvaiheessa, ettei turhia porsaanreikiä tarvitse parsia. Työn tarjonta kyllä tulee lisääntymään, matalapalkkatuki parantaa työssä pysymistä. Mallissa on hyvää sekin, että byrokratia vähenee, kun tuki tarjotaan suoraan yrityksille. Ei se mikään ihmelääke ole, ei tällä työttömyyttä ratkaista, mutta se auttaa ikääntyneitä, matalasti koulutettuja ihmisiä.

Samoin ed. Sinnemäki puhui nuorista. Siitä minä olen itse huolissani, että se on kallis lasku, mitä me vielä maksamme syrjäytyneistä nuorista. On osa sellaisia nuoria, että he ovat tympääntyneitä kouluun ja heitä ei saa enää koulunpenkille. He haluavat päästä töihin. Vaikka nuorten yhteiskuntatakuu auttaakin, vielä olisi toivottavaa ollut, että tämä paketti olisi ollut suurempi näille alle 25-vuotiaille ja yrityksiä tuettaisiin vielä enemmän nuorten työllistämiseksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean ed. Mustajärvelle oppositiopolitiikasta, että meillä on täällä kokoomuksessa asialinja, suhtaudumme hallitukseen sen tekojen mukaan ja annamme tarvittaessa myös tunnustusta.

Toiseksi, hallituksen tärkein lupaus on vähintään 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Nyt näyttää siltä, että päädytään ehkä tuohon 60 000—80 000 työpaikan haarukkaan. Olisi välttämätöntä panostaa lisää, jotta alkuperäinen tavoite voitaisiin saavuttaa. Nyt tämä matalapalkkatuki olisi sellainen keino, jolla voitaisiin työllisyyden parantamisuralla nousta selvästi korkeammalle. Sen vuoksi tähän olisi pitänyt ja pitäisi panostaa enemmän kuin mitä hallitus nyt esittää.

Kolmanneksi totean ed. Elolle, että emme ole vaatimassa keppiä työttömille. Sen sijaan olemme vaatimassa, että työnteko aina kannattaisi, ja valitettavasti tämä ei ole nykypäivänä tilanne.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matalapalkkatuki on odotettu ja tervetullut uudistus, ja se kohdistuu juuri siihen ikäryhmään, jonka työllistymisedellytykset ovat heikoimmat ja jonka on vaikeinta päästä takaisin työn syrjään kiinni, jos edellinen työ on alta mennyt.

Ed. Mustajärvi puhui, että tuottavuudella ja palkalla on vähän tekemistä keskenään. Itse asiassa monta kertaa siltä tuntuukin, että meidän palkkakehityksemme ja tuottavuuskehityksemme eivät ole vastanneet toisiaan. Sen sijaan tuottavuudella ja palkanmaksukyvyllä on paljonkin tekemistä yritysmaailmassa, ja tämä uudistus nimenomaan parantaa työnantajan palkanmaksukykyä alentamalla sivukuluja.

Ed. Esa Lahtela esitti huolen siitä, tuleeko tähän kannustinkynnyksiä. Malli on liukuva, ja esimerkiksi kun tuki on korkeimmillaan 220 euroa, niin tässä ed. Lahtelan esittämässä 1 950 euron palkassa se taitaa olla 27,50 kuukaudessa, joten siinä ei ole enää suuresta tuen menetyksestä kyse, jos sitten tuon kynnyksen yli mennään. Eli liukuvalla mallilla on tämmöiset kynnykset pystytty välttämään.

Reino Ojala  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean aluksi ed. Elolle, että työnetsijäkokeilu ei ollut kallis. Se oli tehoton ja epäonnistunut kokeilu, mutta siinä maksettiin vain niistä työpaikoista, jotka löytyivät. Niitä oli muutama kymmen, ja se ei maksanut paljon mitään.

Arvoisa puhemies! Kaikki keinot täytyy käyttää hyväksi silloin, kun työttömyyttä koetetaan nujertaa, vaikkakin tähän matalapalkkatukeen liittyy epäilyksiä ainakin niillä ihmisillä, jotka ovat ikänsä tehneet töitä sen puolesta, että ihmisille maksettaisiin kunnon palkkaa. Esimerkiksi kaupan ala takoo erinomaisen hyvää tulosta tänä päivänä, ja nyt me rupeamme sitä hyvää tulosta tekevää kauppaa tukemaan siinä, että se maksaa pieniä palkkoja. Se pikkuisen herättää epäilyksiä, mutta toivottavasti tällä löytyy töitä.

Arvoisa puhemies! Sitten haluaisin todeta sen, että yli 55-vuotiaitten ihmisten työttömyysturvaa pitäisi tässä yhteydessä myöskin käsitellä. Jos he työllistyvät yli 36 viikon ajaksi, heidän työttömyysturvansa arvioidaan uudestaan, ja jos he ovat työssä vaikka 50 viikkoa, heille voi tulla 5 vuotta eteenpäin sitä alennettua turvaa, kun he aikaisemmin ovat kymmeniä vuosia tienanneet sitä korkeampaa turvaa, ja se on epäoikeudenmukaista. Tästä on selvät esitykset olemassa, mutta ne makaavat tämän talon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvä ja monipuolinen keskustelu, jossa oikeastaan tämän ajatellun tuen kaikki puolet ovat tulleet esille. Tämä keskustelu on tietenkin tässä valmisteluaikana käyty myös hallituksen sisällä, miten löytyisi semmoinen ratkaisu, joka tuottaisi nämä halutut hyvät tulokset ilman sivuvaikutuksia tai vääristymiä tai uudenlaista keinottelua.

Tämän ajattelun tuloksena on nimenomaisesti tullut se, että tuki kohdennetaan juuri ikääntyvien työntekijöiden auttamiseen ja toisaalta se on luonteeltaan liukuva, ettei tule sellaisia rajoja, jotka johtaisivat siihen, että lopputuloksena on, että tietyn palkkaisia ei sitten, jos palkka nousee, haluta enää pitää töissä. Niin kuin ed. Tiilikainen sanoi, tämä liukuva malli tietysti turvaa sen, että ei tule tämmöisiä kynnyksiä, vaan palkkaratkaisut tapahtuvat niin kuin ne työmarkkinoilla tapahtuvat, sopimalla, ja tällä ei ole palkkaratkaisuja ohjaavaa merkitystä.

Sitten tässä on jonkun verran ehkä vanhasta muistista käyty keskustelua näistä aikaisemmista malleista, joista on pitkään myös täällä puhuttu. Tämähän ei oikeastaan enää ole matalapalkkatyön tukimalli. Voi sanoa, että tältä osin hallituksen lakiesityksellä voisi olla toinenkin otsikko, jossa voisi lukea "ikääntyvien työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen alentaminen". (Ed. Pulliainen: Miksei niin ole?) — No, tähän muotopuoleen ei ole sillä tavalla kiinnitetty huomiota. — Mutta jos tässä salissa halutaan katsoa, mikä tämän sisältö on, niin kyllähän tämän sisältö on se, että ikääntyvien työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja alennetaan ja sitä kautta tuetaan heidän työelämässä pysymistään ja tehdään henkilöstöstä huolehtiminen myös 50 vuoden jälkeen työnantajalle hivenen houkuttelevammaksi — tai voi sanoa, että aika paljonkin houkuttelevammaksi — näissä ryhmissä kuin se tällä hetkellä on ollut.

Sitten on tämä mahdollisuus laajentaa, josta on kysytty myös, voidaanko laajentaa. Uskon, että tämä ratkaisu, joka nyt eduskuntaan esitetään, on joka suhteessa erittäin järkevä tapa aloittaa tämä kokeilu, eli tehdään se selvästi rajatulle joukolle, sille ryhmälle, jossa työllisyysongelmat ovat kaikkein suurimmat, eli 54-vuotiaille ja siitä eteenpäin. Niin kuin mainitsin, heidän työllisyysasteensa on dramaattisesti huonompi kuin 50-vuotiailla tai sitä nuoremmilla. Kun se kohdennetaan voimakkaasti tähän ikäryhmään, saadaan myös tukitaso nousemaan sellaiseksi, että sillä on aitoa vaikutusta, että se ei valu vaan yleiseksi rahaksi, vaan että se todellakin on tuntuva tässä ryhmässä. Jos mentäisiin yleiseen järjestelmään, joka olisi iästä riippumaton, tultaisiin aika olemattomiin vaikutuksiin, puhuttaisiin prosenttiyksikön ja 4 prosenttiyksikön välillä olevista tukimääristä, joilla ei tietenkään sitten enää näin suurta vaikutusta olisi. Myös tämän kokeilun kannalta se, että tässä on selvä kohdennus, on varmaan paras vaihtoehto ja antaa meille jatkossa riittävästi tietoa siitä, johtaako tämä toivottuihin tuloksiin, voidaan suoranaisesti mitata, mikä on työllisyysaste tässä 54-vuotiaita vanhempien joukossa.

Ed. Sinnemäki puhui sukupolvivaikutuksista, ja todellakin se on tärkeä asia. Elokuun päätöksessä hallitus päätti samalla lisätä selvästi nuorten työllisyyteen tarkoitettuja rahoja tämän nuorten yhteiskuntatakuun kautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden aikana voidaan 24-vuotiaille ja nuoremmille viime kädessä yhteiskunnan toimin turvata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Meidän nuorisotyöttömyytemmehän on laskenut hyvin dramaattisesti viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Ja tämä tavoite, joka on tärkeä, että ihmiset oppivat elättämään itsensä työnteon kautta, voi tämän yhteiskuntatakuun kautta edetä, ja sitä kautta se myös pitää tästä sukupolvioikeudenmukaisuudesta huolta.

Kun tästä historiasta on paljon puhuttu, niin on hyvä muistaa tämä koko historia. Tästähän, lähdettäisiinkö hakemaan matalapalkkatyöhön liittyvää tukimallia, käytiin keskustelua vuoden 99 hallitusneuvottelujen yhteydessä. Silloin sosialidemokraatit esittivät, että tämä olisi otettu hallitusohjelmaan, ja silloin kokoomus ankarasti vastusti sitä. Lopputuloksena oli, että kokoomuksen tahto toteutui. Niinpä, kun ed. Zyskowicz kysyi, miksi nyt, olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos kokoomus vuonna 99 olisi kannattanut selvityksen tekemistä, olisi mennyt vähemmän aikaa perusasioiden selvittämiseen tässä yhteydessä.

Lopuksi voi sanoa, että erinomainen kiteytys, ed. Elo: kyllä tätä kannattaa kokeilla.

Arto  Satonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka tälle esitykselle ei voikaan antaa varauksetonta tukea niin kuin sille ensimmäiselle esitykselle, jota tänään käsiteltiin, tämä esitys on kuitenkin hyvin oikean suuntainen, toki riittämätön, mutta oikean suuntainen siinä mielessä, että tämä on ensimmäinen avaus, jossa yritetään vaikuttaa kysyntäpuolelle, kuten täällä ed. Ala-Nissilä aikaisemmin sanoi.

Tämä koko työvoimapolitiikka, jota Suomessa on harjoitettu viime vuosina, myöskin edellisten hallitusten aikana, on osoittautunut siinä suhteessa varsin tehottomaksi, että erilaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen ja erilaiseen tukityöllistämiseen on suunnattu valtava määrä rahaa, ensi vuoden budjetissakin työvoimakoulutukseen 220 miljoonaa euroa, työllistämiseen ja tukityöllistämiseen 252 miljoonaa euroa. Niillä on toki saatu jotain aikaan, mutta perusidea on ollut se, että ainoa ongelma on ikään kuin se, että kun ihminen jää työttömäksi, niin hänelle pitää tarjota monenlaista koulutusta ja sen koulutuksen voimalla hänestä saadaan työkykyinen, niin että hän ikään kuin työllistyy sen koulutuksen jälkeen avoimille työmarkkinoille.

Valitettavasti ne, jotka ovat tätä asiaa vähän lähemmältä seuranneet — kuten muun muassa itse olen seurannut, kun olen ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa opettajana — tietävät, että totuus on se, että osalle näin käykin, mutta osalle tosiasiassa kursseilla käymisestä tulee ikään kuin ammatti. Sen takia on äärimmäisen vaikea ymmärtää niitä vasemmiston äärilaidoilta tulevia puheenvuoroja, joissa heti epäillään, että tässäkin esityksessä olisi jonkin näköinen koira haudattuna, kun nyt ensimmäisen kerran lähdetään siitä, että yritetään sitä työllistämisen kynnystä alentaa. Siinä suhteessa, kuten täällä ed. Elo sanoi, tämä on ihan oikean suuntainen liike.

Olen myöskin sitä mieltä, että jos tämä kohdennetaan vain tietylle väestöryhmälle, niin hallitus on valinnut tässä aivan oikean väestöryhmän. Toinen asia on sitten se, että olisi ollut kuitenkin viisasta — kuten keskusta ennen vaaleja vaati 500 miljoonaa euroa tähän pottiin, kuten kokoomuksen lakiesityksessä on esitettynä — että tähän olisi sijoitettu enemmän varoja ja olisi nähty se, että tässä on kyse muustakin kuin pelkästään ikääntyvän väestön aseman helpottamisesta tai ikääntyvän väestön työllistymisen edistämisestä. Siinä on kyse ylipäätään siitä, että Suomeen luotaisiin paremmat markkinat matalan tuottavuuden aloille.

Olen tässä useaan otteeseen kuullut erityisesti ed. Mustajärven sanovan, että matalalla tuottavuudella ja matalilla palkoilla ei ole mitään yhteyttä. Voi olla, että julkisella sektorilla on tilanteita, joissa niillä ei ole yhteyttä, mutta yksityisellä sektorilla on varmasti niin, että jos on matala tuottavuus, niin siellä ei pysty korkeaa palkkaa kovin pitkään maksamaan, taikka yritys on konkurssissa.

Eli siinä suhteessa tilanne on väistämätön, että palvelualoilla on olemassa merkittävä työllistämispotentiaali. On rehellistä myöntää, että tämä nyt esillä oleva esitys ei tule auttamaan tätä asiaa kuin korkeintaan osaksi, koska on myöskin niin, että niihin työpaikkoihin, jotka kaikkein tehokkaimmin tulisi luotua tällä matalapalkkatukijärjestelmällä, se ei ehkä kohdistu, ainakaan kaikissa tapauksissa juuri oikeaan ikäryhmään.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, vaikka esitänkin tässä näitä duubioita asiaan liittyen, haluan vielä korostaa sitä, että tämä on merkittävä päänavaus. En olisi uskonut, että tämä johtaa edes tähän, koska sosialidemokraattien asenne on ollut hyvin negatiivinen tätä esitystä kohtaan alun perin. Sitä on pitkin matkaa siirretty, moneen kertaan, kuten ed. Zyskowicz mainitsi, sitä on myöskin vesitetty, mutta siihen, että se ylipäätään tuli ja nyt seurataan, mitä tässä tulee tapahtumaan, täytyy suhtautua positiivisesti. Uskon oikeasti niin, että tällä tulee olemaan kyllä työllistämisvaikutuksia, vaikka se tavallaan työllistämistä edistävä summa onkin kohtuullisen pieni, kun se on kai suurimmillaan 13 prosenttia sivukuluista. Mutta siitä huolimatta sillä on merkitystä, ja merkitystä on nimenomaan myöskin sillä signaalivaikutuksella. Uskon, että tälle löytyy käyttöä, eli suhtaudun asiaan sinänsä positiivisesti. Toivon niin, että tämä ei tähän jää, vaan kun tämä asia on aloitettu ja kun tulokset, kuten uskon, tulevat puhumaan puolestaan, sen jälkeen tätä on mahdollista toisessa vaiheessa laajentaa koskemaan laajempaa väkiryhmää.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta vastaa omalta osaltaan paremman työllisyyden ja ikääntymisen haasteeseen. Tämä laki jatkaa mielestäni myös pääministeri Matti Vanhasen määrätietoista talouspolitiikkaa. Lain perimmäinen tavoite on selkeä ja kannatettava. Yli 54-vuotiailla on työelämässä vielä annettavaa. Tämä laki yhdessä esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun kanssa kuvaa juuri sitä oikeaa ja ennakoivaa päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies! Työvoima vähenee ja ikääntyy seuraavan parinkymmenen vuoden ajan. Suomalaisesta työvoimasta poistuu vuosina 2006—2015 yhteensä 600 000 henkilöä. Ensi vuosikymmenen alussa nuoret ikäluokat eivät enää riitä tyydyttämään uuden työvoiman tarvetta. On siis aivan kohtuutonta, jos yhteiskunnassamme ja työelämässämme ei osata oikealla tavalla hyödyntää ammatillisesti osaavia ja elämänkokemuksiltaankin rikkaita ikäluokkia. Nyt siis Matti Vanhasen hallituksen toimesta annetaan selkeä kädenojennus ja merkittävä taloudellinen tuki.

Lain tavoitteena on siis rohkaista työnantajia enenevästi avaamaan työpaikan ovia ikääntyneille henkilöille. Yksi syy on siinä, että Suomessa on 55—64-vuotiaiden työllisyys huono ja työllisyysaste matala, se on huomattavasti huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa luku on noin 70 prosenttia, Tanskassa 60, mutta Suomessa vain alle 50 prosenttia. Eron kurominen on siis hyvin tarpeellista.

Hallitusohjelman ajatus matalan tuottavuuden työn tukemisesta on nyt siis saamassa hyvin konkreettisen mallin. Viime vuoden lopussa 55—64-vuotiaita suomalaisia oli noin 685 000, ja kun tähän lisätään vielä pari ikäluokkaa, nähdään, että matalapalkkatuen piiriin kuuluvien ryhmä on varsin suuri. Sen työllistymisessä tapahtuvat pienetkin muutokset parempaan suuntaan koskettavat siis hyvin helposti tuhansia ihmisiä.

Matalapalkkatuen käyttöönotolle löytyy hyvin päteviä perusteluja. Pitkäaikaistyöttömiä on yhä liikaa ja työllisyysaste tavoitteisiin verrattuna alhainen. Keskeinen idea on nyt parantaa työllistymisen mahdollisuuksia niitten työttömien osalta, joiden työllistyminen on vaikeinta. Taustalla on ajatus, että työttömyysongelma on pahin heikosti koulutetuilla työttömillä, joiden tuottavuus ei välttämättä vastaa tämän päivän työelämän vaativuustasoa.

Mielestäni suurimmat ponnistelut on vielä tehtävä käytännössä työelämässä ja erityisesti asenteiden tasolla. Työnantajien ja työntekijöiden tulisi vakavasti miettiä, miten työelämä mukautuu tilanteisiin, joissa nykyistä enemmän kohtaavat eri ikäluokat. Täysin ongelmaton tilanne ei ole. Kun eduskunta käsitteli työelämäselontekoa, valiokuntakuulemisessa esiteltiin yhden yrityksen luovuuden tuote. Muun muassa hanoistaan tunnetuksi tullut Oras on loistavalla tavalla oivaltanut uudenlaisia malleja seniorityöntekijöiden näkökulmasta. Mielestäni työelämässä jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät ponnistelut ovat nyt siis entistä ajankohtaisempia. Tässä kohtaa voi toivoa vain menestystä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimalle Veto-hankkeelle.

Tämän lain voimaantulon jälkeen tavoitteen saavuttaminen jää merkittävästi työnantajien ratkaisujen varaan. Tulisi huomata, että ikääntyneen henkilön palkkaaminen tulee nykyistä selvästi edullisemmaksi, ja tällaisen porkkanan pitäisi houkutella. Hallituksen tarjoama porkkana tuo hyötyjä muillekin kuin työnantajille. Mielestäni tärkeintä on, että työpaikan löytyminen tapahtuisi sitä vaille oleville. Työttömän työllistyminen säteilee myös erittäin myönteisiä vaikutuksia lähiympäristöön, ja ne taatusti näkyvät ajan mittaan myös kansantalouden kirjanpidossa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.

Reijo  Paajanen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä noihin viimeisiin sanoihin, joita edeltävä edustaja tästä lausui. Totean ed. Elolle — hän tosin taisi juuri poistua — että vaikka tuo työllisyysprosentti on mennyt meillä hyvään suuntaan, niin edelleenkin tuo työttömyysaste on aivan liian matala. Se tavoite, että päästään 75 prosenttiin, on vielä kaukana, ja sillä on merkitystä meidän kansantaloudellemme, yhden prosenttiyksikön merkitys on yli miljardin euron. Nyt puhutaan isosta asiasta.

Työllisyyden parantaminen on siis välttämätöntä, jotta me saamme talouskasvua. Terve julkisen talouden turvaaminen on äärimmäisen välttämätöntä tulevien vuosien haasteissa, joista varmasti yksi merkittävin on väestön ikääntyminen. Vain selkeä työllisyyden parantaminen mahdollistaa myös verotuksen keventämistä jatkossakin. Uskon, että näillä toimenpiteillä, mitä täällä on tehty, siihen päästään. Ja uskon, että tuo jo ensimmäinen tänään agendalla ollut asia tukee tätä.

On kiinnitettävä erityistä huomiota yrittäjyyden kannustavuuden kohentamiseen ja työllistämisen esteiden madaltamiseen. Yrittäjyyden kannustavuuden parantamisella lisätään toisaalta yksinyrittäjyyttä ja toisaalta työnantajana toimimista. Matalapalkkatuen tärkeimpänä tavoitteena pitää tietysti olla tuo työllistäminen. Tuon mallin etsiminen on vienyt oman aikansa. Täällä todettiin, että kokoomus on sitä jarruttanut viime vuosituhannella, ja se ei tietysti ole ollut hyvä asia. Onko tuo panostus sitten ollut oikea, sen näemme. Alun perin odotettiin, ja myös Suomen Yrittäjien kanta oli, että rahaa uudistukseen käytetään jopa puoli miljardia, mutta todelliseen muutokseen hallituksella ei ollut loppupeleissä uskallusta.

Käsittelyssä on nyt mitä ilmeisimmin — toivon mukaan näin ei ole — puolitiehen jäävä uudistus, jossa pääpaino on julkisen sektorin työntekijöiden tukemisessa. Sen lisäksi on hankkeen käynnistämiseen tuhrattu aikaa jo kauan ja hanke käynnistyy pari vuotta myöhässä siihen nähden, milloin tämä keskustelu tässä salissa esiin tuotiin tällä eduskuntakaudella.

Suomen Yrittäjät ovat kovasanaisesti kritisoineet hallituksen esitystä ja odottivat, että kerrankin saataisiin rahoitusta, jolla oikeasti tuetaan pienien ja keskisuurten yritysten työllistämistä. Mutta kuten jo sanoin, tähän ei uskallettu ehkä täysipainoisesti lähteä. Matalapalkkatuen olisi pitänyt koskea erityisesti pieniä, 1—5 henkeä työllistäviä, yrityksiä. Suurin kynnys noissa yrityksissä on rohkeus palkata uusi työntekijä, vaikka työtä olisi tarjolla. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan pienissä yrityksissä suureksi kynnykseksi, ja siksi sitä tulisi madaltaa sivukulujen huojentamisella. Meillä Suomessahan on yli 200 000 mikroyritystä, joista noin 120 000 on yksinyrittäjiä. Yhden työpaikan syntyminen edes joka kymmenenteen näistä yhden hengen yrityksistä tarkoittaisi reilua 10 000:ta uutta työpaikkaa. Hallitus itse on arvioinut kokeilullansa toteutettavan noin parituhatta henkilötyövuotta.

Jotta matalapalkkatuesta saataisiin paras hyöty sen todelliseen tarkoitukseen eli työllistämiseen, olisi tuki ulotettava kaikkiin ikäluokkiin. Kyllä meillä ihan yhtä suuri ongelma on nuoressa väestössä, että meillä ei saa jäädä enää sieltä joukkueita, jotka eivät tässä yhteiskunnassa tuo omaa panostaan, ja siihen on todella kiinnitettävä meidän kaikkien äärimmäisen suuri huomio.

Tuo tuen raja 140 työtuntia on joltakin osin liian korkea. Työllisyyden lisäämisen kannalta rajan olisi pitänyt alentua 100 työtuntiin. 140 tuntiin rajaaminen leikkaa työllisyysvaikutuksia erityisesti pienimmissä yrityksissä ja aloilla, joilla työntekijät tekevät keskimääräisesti lyhyempää työviikkoa. Vähimmäistyöajan nosto heikentää myös niiden varttuneempien työntekijöiden asemaa, jotka ovat työssäjaksamisen vuoksi päätyneet tekemään lyhyempää työviikkoa. Kuten jo aiemmin sanoin, tulevat hallituksen mallin suurimmat vaikutukset kohdistumaan julkiseen sektoriin, erityisesti kuntakenttään. Tämä ei ehkä kokonaisuudessaan ole tuen osoittamiselle sataprosenttisen oikein osunut maali, mutta erinomainen linja viedä tätä työllisyyspolitiikkaa eteenpäin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Satonen kertoi, että tämä on matalan tuottavuuden aloille tarkoitettu, ja yleensä kokoomus on esittänyt tällaisia näkemyksiä. Kysyisin, mitkä ne matalan tuottavuuden alat ovat. Onko esimerkiksi Prisman kassa, joka on pätkätöissä ja hyvin pienellä palkalla siellä, matalan tuottavuuden alalla, kun kumminkin yritys on miljardiliikevaihdolla, taikka mitä ne ovat? Sitten täällä myös kokoomus esittää, että tämä on hyvä esitys ja sillä voidaan sitten työttömyyttä alentaa, jotta voidaan hyvätuloisten veroja laskea. Vähän outoa puhetta, että osalta ihmisistä pudotetaan palkkoja, jotta voidaan sitten toisten tuloveroa laskea.

Tämän esityksen tarkoituksena on tukea työllisyyttä. Siinä mielessä se on mielestäni hyvää politiikkaa. Kaikki työttömyyden vähentämiseen tähtäävä toiminta on hyvä asia. Pelkään kuitenkin, että matalapalkkatuesta tulee työnantajille yksi tapa keinotella. Ettei vaan kävisi niin, että jotkut työnantajat tulevat käyttämään tätä tukea väärin. Kun piikki on auki valtion rahoihin, hyvin tuottavilla aloilla ruvetaan väittämään, että ala ei tuota, ja näin palkataan aina työntekijöitä matalapalkkatuella. Olen huolissani siitä, että Suomeen muodostuu tämän tuen myötä kaksi työntekijäluokkaa: toiset tekevät työtä tuhannella eurolla taikka vähän yli ja toiset työehtosopimuksen mukaisilla palkoilla. Jo nyt meillä on yrityksiä, jotka ottavat töihin ihmisiä vain työllistämistuella, muita työntekijöitä ei halutakaan.

Arvoisa puhemies! Matalapalkkatuki on ajatuksena hyvä, mutta siinä on paljon ongelmia. Yleensä ammattiliitot lähtevät siitä, että kun ihminen tekee työtä ja saa siitä palkkaa, sillä palkalla pitää tulla toimeen, mutta tuhannella eurolla ei tule toimeen. Työssäkäyvien köyhien määrä tulee kasvamaan entisestään. Pelkään, että tästä matalapalkkatukiaisesta tulee melkoinen keinotteluviidakko, ja vielä kun matalapalkkakorvaus kohdentuu niin, että mitä pienempi tulo, sen suurempi korvaus tulee, niin tässä on suuri houkutus yrityksille. Pääsääntönä pitäisi olla, että nuoret töihin ja vanhemmasta päästä sitten työelämästä ulos. Olisin myös huolissani näistä, jotka ovat alle 50-vuotiaita, sen alapuolella olevista ikäluokista. Heistä ei tunnu oikein kukaan huolehtivan, ja he ovat kumminkin vielä useamman kymmenen vuotta työelämässä mukana. Jos he vieraantuvat työelämästä, niin se maksaa vielä enemmän kuin jos niin käy niille, jotka nyt lähestyvät kuuttakymppiä ja jotka pistetään sitten erittäin pienillä palkoilla tekemään töitä.

Ed. Ojalan huomio oli aivan oikea: jos esimerkiksi kuusikymppinen ihminen nyt sitten pistetään tuhannella eurolla tekemään töitä johonkin projektiin ja sitten joutuu työttömäksi, siitä millainen hänen työttömyyskorvauksensa on, kuinka iso se on, pitäisi myös huolestua ja tuoda esitykset samanaikaisesti.

Se on rehellistä puhetta, mitä täällä ed. Ala-Nissilä totesi, että tämä on Ahon hallituksen työreformin jatke, ja siitä on myös kokoomus kyllä täällä iloinen.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Minä aion puhua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta, vaikka täällä esittelevä ministeri kyllä puhui jostain muusta ja risti tämän hallituksen esityksen aivan toiseksi.

Ensimmäiseksi minä haluan antaa palautetta ed. Satoselle ja osin kiitoksenkin siitä, että pikkuhiljaa alan saada kuvan, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että jollakin henkilöllä on äärioikeistolaiset mielipiteet. Hän hyvin yksioikoisesti leimasi näin, että julkisen sektorin työntekijät ovat niitä, joiden tuottavuus on alhainen, ja sitten sanoi samaan hengenvetoon, että yksityisellä sektorilla tällainen meno ei kovin pitkään onnistu. Mutta jos ajatellaan julkiselta sektorilta esimerkiksi hoiva-alan työntekijöitä, niin kenelläpä on kanttia sanoa, että he tekevät matalan tuottavuuden töitä. Jos ajatellaan yksityiseltä sektorilta kaupan kassaa, joka täällä on moneen kertaan mainittu, niin kaupan keskusliikkeet takovat satojen miljoonien voittoja, ja kuitenkin se kaupan kassan palkka pysyy hävettävän pienenä. Aivan sama tilanne on tarjoilijoilla ja siivoojilla.

Kyllä se suuri linja, mikä täällä on mainittu, lähtee nimenomaan siitä, että aikoinaan puhuttiin työreformista. Sillä keskusta onnistui häviämään yhdet vaalit, ja luojan kiitos, että hävisi. Sen jälkeen alettiin puhua matalan tuottavuuden töistä, ja sen jälkeen, kun käytiin tämä käsitteellinen keskustelu, joka minun mielestäni piti käydä, on puhuttu matalapalkkatuesta, ja se on rehellisempi ilmaisu tälle mallille, koska tuki nimenomaan maksetaan matalan palkan perusteella, ei millään muulla. Ed. Ala-Nissilä, niin kuin on todettu, oli hyvin rehellinen siinä: sanoi, että tämä on jatkoa työreformille, tosin suppeampi esitys, mutta kuitenkin osa sitä. Minä olen ihan samaa mieltä. Keskustalaiset tämän voivat myöntää, mutta kuinkas on sosialidemokraattien laita? Se, että tässä nyt yritetään avata periaatetasolla pää, on käynyt hyvin ilmeiseksi. Ed. Karjula sanoi, että jatkossa voidaan kohderyhmää laajentaa, elikkä kyllä tämä työreformistien tavoite saada periaatteessa pää auki matalapalkkaisten työmarkkinoitten laajentamiselle Suomessa toteutuu.

Tässä on puhuttu viime aikoina hyvin paljon siitä, kuinka halutaan vastikkeeton työmarkkinatuki lakkauttaa, unohtaen sen, että semmoista ei Suomessa ole olemassakaan. Työttömällä saadakseen työmarkkinatukea on jumalaton määrä velvoitteita. Jos hän niitä velvoitteita ei täytä, niin häneltä evätään työmarkkinatuki määräämättömäksi ajaksi, eli mitään vastikkeetonta tukea siinä suhteessa ei ole. Mutta nyt on sitten. Hallitus on luomassa mallin ja vastikkeettoman tukimallin: 120 miljoonaa jaetaan työnantajille ilman tarveharkintaa. Kysymys kuuluu, miksi tukea myös niitä yrityksiä, jotka takovat kymmenien ja satojen miljoonien voitot.

On aika sinisilmäistä kuvitella, että jos ne yritykset, jotka nyt jo tuottavat hyvin paljon, saavat julkisen sektorin tukea, on mekanismi, jolla se tuki siirtyy sitten palkkoihin sillä tapaa, että siitä seuraa työllistymistä. Me olemme nähneet viime aikoina aivan riittävän monta esimerkkiä, esimerkiksi kotikaupungissa Kemijärvellä Salcomp ja Orion. Ympäri Suomen näitä ikäviä esimerkkejä on kymmeniä ja kymmeniä. Ei kyse ole ollut siitä, etteivätkö nämä yritykset tuottaisi. Salcomp ja Orion tuottivat tavattoman hyvin. Niin ovat tehneet monet muutkin yritykset, tuotantolaitokset, joiden tuotanto on lakkautettu tai siirretty valtaosin muualle. Pelin henki on vaan se, että mikään ei riitä. Tässä tilanteessa nyt ollaan vastikkeetonta tukea siirtämässä lisää myös tämmöisille yrityksille, joilla ei ole omista tekemisistään mitään vastuuta, ei ainakaan suomalaisille työntekijöille tai suomalaisille työttömille.

Ja edelleen, missä tilanteessa tätä mallia nyt ajetaan sisään? Sitä ajetaan sisään massatyöttömyyden aikana. Meillä on keskimäärin 290 000 työtöntä viime vuonna ollut, eivätkä tänä vuonna lukemat ole juuri sen alempia. Työllisyystavoite ei tule toteutumaan. Meillä on jo maassa työssäkäyvä köyhälistö. Kymmeniätuhansia on semmoisia ihmisiä, jotka tekevät töitä, hoitavat velvoitteensa, maksavat laskunsa, ovat hyvin tunnollisia, kuuliaisia kansalaisia, mutta sukanvarteen ei jää mitään. Tämmöisessä tilanteessa ei ole mikään ihme, että tietyn tyyppiset äärioikeistolaiset ehdokkaat saavat vaaleissa hyvinkin suurta kannatusta. Minä veikkaan, että esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa Helsingissä nämä siirtymät eivät tulleet yksinomaan siltä lähiöitten kansalta, joka on toivonsa menettänyt, vaan hyvin paljon pienyrittäjiltä, mutta myöskin matalapalkkaisilta työntekijöiltä, jotka ovat turhautuneet siihen, että vaikka he kyllä omat velvoitteensa hoitavat, yhteiskunta ja palkanmaksaja ei tule vastaan.

Viime eduskuntakaudella otettiin käyttöön työnantajamaksujen alentaminen eräissä kunnissa aluepoliittisena toimena. Sosiaaliturvamaksu poistettiin vuoden 2003 alussa työnantajilta 20:ssa Pohjois-Lapin sekä saariston kunnassa sijaitsevilta yrityksiltä. Tämä sosiaaliturvamaksun poistaminen alensi työnantajamaksuja kokeilualueella keskimäärin 4 prosenttiyksikköä. Nyt on todettu, että mitään tilastollisesti havaittavaa ja merkittävää vaikutusta tällä kokeilulla ei ole ollut, mutta on ollut pientä vaikutusta ja tätä kokeilua pitää jatkaa ja laajentaa. Mutta silloin kun tätä kokeilua tuotiin esille, aika monta keskustalaista poliitikkoa oli, jotka sanoivat, että tämä malli ei vaikuta mitään. Nyt kun kuuntelee keskustalaisia, niin tämän pitäisi olla hyvinkin merkittävä, vaikuttava ja periaatteellinen ratkaisu. Kuitenkin jos tämmöinen 4 prosenttiyksikön alenema sivukuluissa ei vaikuta mitään ja jos se allekirjoitetaan ja hyväksytään, silloinhan se tarkoittaa, että tästä kaarevasta mallista, mikä nyt on laitettu 900 eurosta 2 000 euroon, leikataan ne kummatkin ääripäät sitten pois elikkä jo sillä — jos tämmöistä logiikkaa halutaan noudattaa, ja minun mielestäni pitäisi noudattaa — itse asiassa kielletään ne työpaikkavaikutukset osin, mitä tällä kokeilulla halutaan saada aikaan.

Mutta olipa tämän mallin nimi mikä hyvänsä ja vaikka nyt on pitkän väännön jälkeen päätetty, että se koskee kokoaikaisia tai lähes kokoaikaisia työntekijöitä, niin se periaate ei muutu miksikään, mikä tässä on mekanismi. Mekanismi on se, että työnantaja saa tuen sillä perusteella, että työntekijälle maksettava palkka on riittävän alhainen, ja tämän luulisi olevan sosialidemokraateille hyvin hankala niellä.