Täysistunnon pöytäkirja 104/2010 vp

PTK 104/2010 vp

104. TORSTAINA 21. LOKAKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Pankkien lainanannon sääntelyn riittävyys

Kirsi  Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Poikkeuksellisen alhaisten korkojen ja asuntotarjonnan vähäisyyden vuoksi asuntojen kysyntä on huomattavasti kasvanut ja hinnat sen mukaisesti. Useat asiantuntijat, muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, ovat varoittaneet asuntokuplasta. Asuntolainoja on myönnetty ennätyshalvalla, ja kotitaloudet velkaantuvat vauhdilla, monet yli realistisen maksukyvyn. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien luottomäärä oli tämän vuoden kesäkuun lopussa yli 100 miljardia euroa ja kotitalouksien asuntolainat kasvoivat edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna 7 prosenttia. Kysyn ministeri Kataiselta:

Te olette toivonut kansalaisilta malttia lainanottoon, ja se on järkevä ohje. On kuitenkin syytä kysyä: Säännelläänkö pankkien lainanantoa tarpeeksi, vai pitäisikö siihen puuttua nykyistä tiukemmin, esimerkiksi säätämällä tietty vakuustaso?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ehkä ministeri Tölli sitten tarvittaessa jatkaa.

Puhemies! Ed. Ojansuu kysyi, säännelläänkö pankkien lainanantoa riittävästi. Meillä ei ole tämmöistä pankkien lainanannon sääntelyä Suomessa. Mitä olemme tehneet: olemme julkisesti pyytäneet ja toivoneet ja ehkä vaatineetkin, että pankit tekevät henkilökohtaisia stressitestejä samoiten kuin asiakkaat itse, kun ottavat lainoja. Muuta tämmöistä sääntelyä on hyvin hankala pankkimarkkinoille mennä tekemään.

Toinen olennainen asia asuntojen hintakehitykseen liittyen on, että meillä on riittävästi asuntotarjontaa. Siinä on ollut viime aikoina hieman ongelmia johtuen lamasta, mutta toivottavasti se siitä nyt lähtee sitten nousemaan.

Meillä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat olleet yli asuntojen hintaindeksin, mikä on ihan terve kehitys, mutta kyllä lainat ovat aika suuria erityisesti nuorilla perheillä.

Kirsi  Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Asuntojen hintaan vaikuttaa myös paljon maan hinta. Valtioneuvostoon on lähiaikoina tulossa uusi kiinteistöstrategia, ja siinä on niin sanottuja maankäyttösopimuksia, ja valtiovarainministeriö esittää, että valtion tulisi tehdä asuntotuotantoa varten myymistään maa-alueista näitä sopimuksia, jolloin maa hinnoiteltaisiin sen mukaan, mitä alueelle myöhemmin rakennetaan.

Kunta maksaisi siis raakamaasta sen hinnan, joka itse asiassa kaavoitetulle maalle tulisi. Esimerkiksi ympäristöministeriö ja Kuntaliitto vastustavat tätä jyrkästi, koska se nostaa huomattavasti maan hintaa. Kysyn ministeri Kataiselta: Miksi valtiovarainministeriö itse omilla toimillaan haluaa tehdä näin, että itse asiassa asuntojen hinnat eivät pääse laskemaan vaan pysyvät korkeina tämän hyvinkin oudon mallin mukaan, jossa maan hinta nousee huomattavasti?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kaksi asiaa. Ensinnäkin hallitus on tehnyt täällä Pääkaupunkiseudulla, missä asuntojen tarve on suurin, sopimukset 14:n Pääkaupunkiseudun kunnan kanssa siitä, että kunnat sitoutuvat kaavoittamaan tietyn määrän erityisesti kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon liittyvää maata. Tällä pystytään tarjontaa lisäämään.

Toinen asia. Silloin kun kysymys on veronmaksajien omaisuudesta, jota maakin on, ja valtio tekee lunastussopimuksen kunnan kanssa, niin on kohtuullista, että kaikkien veronmaksajien intressiä samaan aikaan katsotaan, ei vain sen yhden kunnan veronmaksajien intressiä vaan sitä, että valtion omaisuus, veronmaksajien omaisuus, saa sille kuuluvan kohtuullisen arvon. Silloin se arvo eli kauppahinta tulee kaikkien veronmaksajien hyväksi. Tämä tässä periaatteena on.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.