Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan työjärjestyksen 6 §:ään, puhemiesneuvoston tehtäviin, muutoksia, joilla annettaisiin puhemiesneuvostolle tehtäväksi antaa ohjeita edustajan sidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja muista vastaavista edustajan asemaan liittyvistä käytänteistä. Samalla esitetään, että työjärjestyksen 76 a § ja b § tulevat säätämään edustajan sidonnaisuuksista ja sidonnaisuusrekisteristä. Tässähän taustalla on, voisi sanoa, työryhmän mietintö, jossa on mietitty edustajien sidonnaisuuksia laajemminkin ja myös eettisiä sääntöjä — kuten niitä voidaan kutsua — joiden taustalla on Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen Grecon antamat suositukset Suomelle näihin asioihin liittyen.

Mikä tulee sitten tässä muuttumaan, jos tämä puhemiesneuvoston esitys hyväksytään ja samalla myös siirrytään käytäntöön, jota tämä työryhmä esittää? Voi sanoa, että tässä on kolme keskeistä muutosta: Ensinnäkin se sidonnaisuusrekisteri, jossa nyt on vapaaehtoista kaikille edustajille ilmoittaa sidonnaisuuksista, tulisi pakolliseksi rekisteriksi. Siis tosiasiassa käytännössä, kun kaikki kansanedustajat ovat jo tähän mennessä ilmoittaneet omista sidonnaisuuksistaan, merkittävää muutostahan tähän tilanteeseen tämä ei toisi. Mutta se, mikä olisi uutta, on sivutoimista saatujen tulojen ilmoittaminen, mikäli ne tulot yhdestä lähteestä ylittävät tietyn raja-arvon, työryhmän mukaan 5 000 euroa kalenterivuodessa. Tämä on uusi asia, joka tällä hetkellä ei ole kansanedustajia velvoittava, ja tätä työryhmä on esittänyt. Kolmas uusi asia on se, että myös kansanedustajan saamat lahjat ja ulkopuolisen maksamat matkat tulisi ilmoittaa silloin kun ne ylittävät tietyn raja-arvon.

Kaiken kaikkiaan, kun tätä esitystä on katsonut, on törmännyt monesti kysymykseen, miksi tällainen velvoite, joka kuitenkin on merkittävä yksittäistä kansanedustajaa kohtaan, säädetään eduskunnan työjärjestyksen tasoisesti ja puhemiesneuvoston erillisillä ohjeilla. Tässähän teoriassa olisi kolme vaihtoehtoa: Yksi vaihtoehto on se, että tästä säädettäisiin perustuslaissa, jossa eduskunnan osalta säädetään muun muassa eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä sekä kansanedustajan asemasta noin yleensä. Toinen vaihtoehto on se, että tästä säädettäisiin erityislaki, kuten Ruotsissa on toimittu tämän asian suhteen. Sitten kolmas vaihtoehto on tämä, joka nyt tässä esitetään, eli eduskunnan työjärjestykseen otetaan tarpeelliset säännöt. Työryhmä on päätynyt tähän esitykseen, ja itsekin pidän tätä hyvin tasapainoisena. En lähde käymään tätä yksityiskohtaisesti läpi, mutta voin todeta, että kun otetaan huomioon tähän kohtaan varatut puheenvuorotkin, ilmeisesti tähän edustajat ovat laajasti tyytyväisiä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Minä pidän tätä puhemiesneuvoston esitystä ihan hyvänä. Sillä tavalla tietysti, kun tuolla kentällä liikumme kansalaisten keskuudessa, aina herää kansalaisilla epäilyksiä poliitikkoja kohtaan, ja tässähän tätä avoimuutta tulee nimenomaan ulospäin. Kansanedustajien täytyy nyt sitten jatkossa, kun tämä asia etenee, samalla tavalla kuin ministerien näistä sidonnaisuuksista ilmoitella ja muuta, minkä minä koen ihan myönteisenä asiana. Ja tietysti edustaja Lohi, joka on oikeusoppinut taustaltaan, hyvin perusteli näitä asioita. Että ei kun annetaan asian mennä eteenpäin ja tehdään avoimuutta näissä meidänkin töissä lisää.