Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt itse henkilökohtaisesti 15 talousarvioaloitetta, jotka käsittelevät muun muassa meidän tiestöämme: perustienpitoa sekä erilaisia tiehankkeita. Olen myös tehnyt aloitteita siitä, että tiettyjä määrärahavähennyksiäkin tässä taloudellisessa tilanteessa olisi syytä harkita.

Esitän muun muassa perustienpitoon Vaasan vaalipiirissä lisättäväksi 5 miljoonaa euroa, jolloin tämä jatkuvasti aleneva ja huononeva perustienpito saataisiin paremmalle tolalle. Samoin tuonne ratapuolelle Suupohjan rataan meillä on tärkeä tarve saada lisärahaa, jotta tuota rataa ei jouduttaisi rullaamaan pois käytöstä. Eli sinne akuutti tarve on 1,5 miljoonan euron luokkaa.

Mistä näitä rahoja sitten voidaan vähentää? Meillä on esimerkiksi tällaisia valtion ylläpitämiä kouluja, kuten EU:n Eurooppa-koulut ja Helsingin eurooppalainen koulu, jotka ovat ensisijaisesti EU-byrokraatikkojen lasten kouluja. Samoin Svenska Finlands folkting -niminen järjestö saa vuodesta toiseen isot summat tukirahaa valtiolta. Tällaisia kohteita löytyy. Meillä on myös sellaisia kohteita kuin arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaalle, sieltä voitaisiin ottaa miljoonakaupalla rahaa pois. Lisäksi olen ehdottanut esimerkiksi, että nykytaiteen tukemiseen tai lähinnä näitten taidehankintojen rahoittamiseen annettaisiin vähemmän määrärahaa, samoin myös taiteilijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin olen ehdottanut vähennyksiä.

Olen tässä taloudellisessa tilanteessa tehnyt enemmän vähennysesityksiä kuin lisäysesityksiä, kun katsotaan euromääriä.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutama sana tekemistäni talousarvioaloitteista, joista osa on yhteisiä kainuulaisten kansanedustajien kanssa, muutama oma.

Ensinnäkin pari sanaa Pelson vankilan peruskorjauksesta: Vaalassa olevan Pelson vankilan peruskorjaustarve on ollut ilmeinen. Jostakin käsittämättömästä syystä, muun muassa valtion säästötoimenpiteistä ynnä muista johtuen, Pelson vankilan peruskorjaaminen on tässä vuosien saatossa estynyt, huolimatta siitä, että jo edellisellä vaalikaudella tehtiin hallituksen iltakoulupäätös tämän Pelson vankilan peruskorjaamisesta. Peruskorjauksen rahoitustarve on noin 10 miljoonaa euroa, ja olen tehnyt siitä talousarvioaloitteen, jonka mukaan Pelson vankilan peruskorjaukseen kohdistettaisiin 7 miljoonan euron rahoitus.

Toinen talousarvioesitys koskee 4H-toimintaa. Jostakin kummallisesta syystä valtiovarainministeriö budjettiesityksissään aina leikkaa 4H-määrärahaa, ja perinteisesti sitä on sitten täällä eduskunnan talousarviokäsittelyssä pyritty lisäämään. Nyt leikkausesitys ministeriöllä on 400 000, ja tässä talousarvioaloitteessa esitetään 4H-toimintaan 400 000 euron lisäämistä budjettiesitykseen verrattuna.

Kolmas aloite koskee valtatie 22:ta, joka on Pohjois-Suomen tärkein poikittainen tieyhteys läpi maan Torniosta Vartiuksen raja-asemalle. Vt 22 toimii hyvin keskeisenä tieliikenteen pääväylänä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan välillä ja on myös liikenteellinen linkki Luoteis-Venäjälle. Liikennepoliittisessa selonteossa ja sen jälkeisessä päätöksessä lähtökohtana oli se, että ensi vuoden budjetissa vt 22:n peruskorjaukseen kohdennettaisiin 45 miljoonaa euroa, mutta jostakin syystä hallitus esityksessään leikkasi tästä 30 miljoonaa pois — budjettiesityksessä tuohon vt 22:een esitetään kohdennettavaksi 15 miljoonaa — ja esitänkin nyt sitten tuohon hankkeeseen lisää 30 miljoonaa.

Myös neljäs aloite koskee liikennehankkeita, määrärahan osoittaminen Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratayhteyden parantamiseen. Liikennepoliittisessa selonteossa tämän ratahankkeen sähköistykseen oli ajateltu 90 miljoonaa euroa, sillä tavalla että tuo hanke pääsisi käyntiin vuonna 2015. Nyt budjettiesityksessä tuo summa on kokonaan poistettu, ja samalla kun se on poistettu, on jäänyt huomioimatta, että tuo aloitusvuosi 2015 on välttämätön jo senkin takia, että ilman Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratayhteyden sähköistämistä ajoissa Seinäjoki—Oulu-ratayhteyden rakentamisvaihe Oulun lähellä tulee oleellisesti vaikeuttamaan Venäjältä Vartiuksen kautta tulevien pellettijunien liikennöintiä etelään. Esitän siihen 90 miljoonan euron talousarvioesitystä.

Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan palauttamiseen: Tosiasiahan on nyt, että aluekehittämisen puhtaasti kansalliset rahoitusinstrumentit ovat tällä vaalikaudella supistuneet lähes olemattomiin. Nyt maakunnan kehittämisraha on ensi vuoden talousarvioesityksessä ehdotettu lakkautettavaksi kokonaan. Se kielii tämän hallituksen aluepoliittisesta toiminnasta, se kielii tämän hallituksen ajan ja koko tämän vaalikauden jatkuneesta erittäin voimakkaasta yhteiskunnan keskittämisestä kaikilla yhteiskunnan lohkoilla. Maakuntien kehittämisrahalla on äärettömän hyvä ja tehokas vipuvaikutus maakuntien kehittämiseen, ja esitän, että maakuntien kehittämisrahaan kohdennetaan 16 miljoonaa euroa.

No sitten, arvoisa puhemies, olen huomioinut hiukan myös sitä, että tässä maassa on aika monta ympäristönsuojelujärjestöä, luonnonsuojelujärjestöä — järjestöjä, joilla on aika paljon myös päällekkäistä toimintaa. En näe oikein järkevänä, että niille kohdennetaan valtionapua siinä määrin kuin viime vuosina on tehty, nimenomaan päällekkäiseen toimintaan, ja olen esittänyt, että näitten järjestöjen valtionavustusta hiukan tarkennetaan, jotta joku järki myös tähän järjestöjen päällekkäiseen toimintaan tulee.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä talousarvioaloitteitten osalta ajattelin ottaa esille vain yhden aloitteistani, jonka olen tehnyt koskien maakunnan kehittämisrahaa. Tämän aloitteen taustalla on, voisi sanoa, kaikkien Suomen maakuntien maakuntahallitusten huoli siitä, että nyt tämmöinen erittäin käytännöllinen ja joustava väline käynnistää vaikkapa pilotointihankkeita tai erilaisia selvityksiä, niitten tämmöinen siemenrahoitus eli maakunnan kehittämisraha, ollaan viemässä pois kokonaan.

Kun tämä hallitus aloitti kautensa, maakunnan kehittämisrahaa oli käytössä maakunnilla yhteensä 32 miljoonaa, ja vuosi vuodelta sitä on hallitus lähtenyt nipistämään sitten alaspäin. Tänä vuonna maakunnan kehittämisrahaa on reilu 5 miljoonaa jaossa kaikille maakunnille. Ja nyt sitten hallitus esittää valtion talousarviossaan vuodelle 2015, että maakunnan kehittämisraha kokonaisuudessaan poistetaan valtion talousarviosta.

Tämä on erittäin valitettavaa, ja siksi olen tehnyt talousarvioaloitteen, 8 miljoonaa euroa lisättäväksi maakunnan kehittämisrahaan, ja tämän aloitteen on allekirjoittanut myös muutamia muita yli puoluerajojen. Totta kai, vaikka aloitteeni on 8 miljoonaa euroa ja — kuten kuulimme edellä — tässä edustaja Timo Korhonen on tehnyt aloitteen, että maakuntaraha olisi 16 miljoonaa euroa, on selvää, että jos se vain olisi suinkin mahdollista viedä läpi, niin se olisi vielä parempi.

Kun me otamme huomioon maakuntien tilanteet ja etenkin sen, että Euroopan aluekehitysrahat ja sosiaalirahaston rahat menevät pääosin Itä- ja Pohjois-Suomeen, niin haluan nostaa esille erityisesti sen, että maakunnan kehittämisraha on erittäin tärkeä ja joustava väline myös Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnille, ja senkin takia toivoisin, että laajasti löytyisi tähän aloitteeseen tukea.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenneväyliemme kunto rapaantuu huolestuttavaa vauhtia. Liikenneviraston arvion mukaan korjausvelka on jo nyt noin 2,3 miljardia euroa. Valtaosa henkilö- ja tavaraliikenteestä liikkuu yhä maanteitse. Hallituksen päätös korottaa raskaiden ajoneuvojen enimmäismittoja ja -massoja aiheuttaa kasvavia investointitarpeita siltojen ja teiden kantavuuden korjauksiin. Tiet heikkenevät siis jatkuvasti. Valtion määrärahojen niukkuuden takia kunnat ovat yhä useammin joutumassa rahoittamaan maantielain mukaan valtiolle kuuluvia investointeja. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkauskierteessä tämä on aivan kohtuutonta.

Hallitus esittää ensi vuodeksi perusväylien kunnossapitoon noin 70 miljoonan euron leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Lisäksi esimerkiksi jo noin 4 prosentin kustannustason nousu merkitsee rahojen ostovoiman leikkautumista noin 40 miljoonalla eurolla. Maaliskuun kehysriihipäätöksen nojalla hallitus perui liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnan hyväksymän, vuodeksi 2016 luvatun 100 miljoonan euron tasokorotuksen. Hallituksen osoittamalla määrärahatasolla perusväyliemme kunto siis heikkenee entisestään, ja pelkona on, että ei se heikkeneminen ole pelkästään pintarakenteessa vaan menee jo runkorakenteisiin. Siksi keskusta aivan aiheellisesti esittääkin 70 miljoonan euron lisäystä perusväylien kunnossapitoon. Lisäys on välttämätön väylien kunnossapidon ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä liikenneturvallisuuden kannalta.

Yksityistiet ovat olennainen osa suomalaista tieverkkoa. Laajan yksityistieverkoston kunnossapito on edellytys toimivalle maa- ja metsätaloudelle, bioenergiakuljetuksille, muulle elinkeinoelämälle sekä ihmisten liikkumiselle muutenkin. Siksi keskusta esittääkin ensi vuoden talousarvioon 5 miljoonan euron lisäystä yksityisteiden kunnossapitoon. Sekä yksityisteiden lisämääräraha- että myös perusväylänpidon lisämää-rärahaesitys ovat sekä työllisyyttä että talouskasvua edistäviä tekijöitä.

Herra puhemies! Pisara-radalla pyritään ratkaisemaan Helsingin ratapihalla sekä Helsinki—Riihimäki-raidevälillä ilmeneviä kapasiteettiin ja välityskykyyn liittyviä ongelmia. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 900 miljoonaa euroa, ja Liikenneviraston mukaan nykyinen kustannusarvio sisältää myös merkittäviä riskivarauksia ja kustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan. Hallitus on sitomassa Pisara-rataan ainakin noin miljardi euroa valtion ja helsinkiläisten veronmaksajien rahoja. Asia voitaisiin hoitaa varmaankin ratkaisemalla esimerkiksi Helsingin ratapihaan liittyvät ongelmat paljon kustannustehokkaammallakin tavalla. Siksi tässä tilanteessa Pisara-radan suunnittelu onkin keskeytettävä. On kartoitettava kustannustehokkaampia vaihtoehtoja, joilla säästettäisiin niin valtion kuin myös helsinkiläisten veronmaksajien varoja. Se on myös välttämätöntä tilanteessa, missä väyliemme korjausvelka niin Helsingin seudulla kuin koko maassa on kipuamassa noin 2,3 miljardiin. Keskustan mielestä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmiä on kehitettävä kustannustehokkaalla tavalla, ja siksi esitämme, että Pisara-radan suunnitteluun ehdotetusta määrärahasta vähennetään 2 miljoonaa euroa, siis ensi vuoden budjetista.

Arvoisa puhemies! Ulkomaiset kuljetusliikkeet hyödyntävät Suomen maksuttomia teitä, vaikka niiltä voisi kerätä jopa noin 10 miljoonaa euroa tiemaksuina vuodessa. Suomi on viimeisiä EU-maita, joissa ei ole käytössä esimerkiksi eurovinjettijärjestelmää. Se on käytössä monissa EU-maissa, ja siksi se on otettava käyttöön Suomessakin. Maksut voidaan kompensoida kotimaiselle ammattiliikenteelle veroratkaisuin, esimerkiksi polttoaineveron palautusjärjestelmällä. Näin toimitaan myös useissa muissa maissa, joissa tämä järjestelmä on käytössä. Kerätyt eurovinjettimaksut voidaan korvamerkitä ja ohjata tiestön parannukseen ja ylläpitoon, ja maksut voidaan tulevaisuudessa tulouttaa esimerkiksi perustettavalle Valtion Infra Oy:lle. Tätä ratkaisua keskusta on esittämässä nyt.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansanedustajat ovat tehneet yhteensä 538 talousarvioaloitetta. Se osoittaa mielestäni hyvin sen, että rahalle olisi tarvetta erilaisiin hankkeisiin ja kohteisiin. Valtaosa näistä tietysti kohdistuu tiehankkeisiin, mikä on selkeä osoitus siitä, että tiemäärärahat ovat aivan liian alhaisella tasolla ensi vuoden talousarviossa.

Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin maatalouden tilasta ja myöskin Venäjän asettamien vastapakotteiden vaikutuksesta meidän maataloustuotantoon. Olen tehnyt talousarvioaloitteen, joka koskee sitä, että osoitettaisiin määrärahaa Venäjän asettamien elintarvikkeiden tuontikiellosta maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle aiheutuvien taloudellisten haittojen korvaamiseen etupainotteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kun Euroopan unioni asetti nämä pakotteet Venäjälle ja Venäjä asetti vastavuoroisesti vastapakotteet erityisesti elintarvikkeiden viennille Venäjälle, niin tästä aiheutuu meidän maataloudelle mittavat vahingot. MTK on arvioinut, että mikäli vastapakotteet kestävät vuoden, niin siitä saattaa aiheutua jopa 250 miljoonan euron tappiot. Tämän johdosta näen, että Euroopan unionin on korvattava nämä maataloudellemme aiheutuneet vahingot, ja kuten päivällä kyselytunnilla kuultiin, niin hedelmä- ja vihannesviljelijät, erityisesti Välimeren maissa, ovat jo omat korvauksensa saaneet, mutta Suomella ja Baltian mailla on suuria vaikeuksia saada näitä maitotaloudelle tulevia korvauksia.

Olen esittänyt 100 miljoonan euron määrärahaa ensi vuoden talousarvioon. Tämä on siinä mielessä poikkeuksellinen talousarvioaloite, että tämä sisältää sekä menot että tulot. Elikkä valtio varautuisi 100 miljoonan euron määrärahalla maatalouden vahinkojen korvaamiseen, ja sitten kun näitä korvauksia on maksettu, niin valtio hakisi nämä rahat Euroopan unionilta, koska nyt on nähty selkeästi se, että Euroopan unioni on äärimmäisen hidas ja kankea näitä korvauksia Suomen maataloudelle osoittamaan. Tämä antaisi mielestäni myöskin hyvän lisäpontimen hallituksen toiminnalle siinä, että se olisi tavoitteellinen ja hakisi sitten näitä rahoja aktiivisesti unionilta.

Arvoisa puhemies! Sitten muutamiin tekemiini aloitteisiin, jotka koskevat tie- ja väylähankkeita.

Täällä eduskunnassa on useaan otteeseen puhuttu niin sanotusta Suupohjan radasta eli rataosuudesta, joka on Seinäjoen ja Kaskisten kaupungin välillä. Rata on erittäin huonokuntoinen, siellä tavaraliikennejunat kulkevat paikka paikoin vain noin 30 kilometrin tuntinopeudella, ja tämä on aiheuttanut sen, että radan käyttö on merkittävässä määrin vähentynyt. Sen johdosta olen tehnyt talousarvioaloitteen siitä, että tähän perusparannusta aloitettaisiin ja varattaisiin siihen määrärahat.

Jalasjärven kunta on kokenut kovia, oikeastaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien Jalasjärven ammatilliselle kurssikeskukselle osoitettujen valtionapujen takaisinperinnästä johtuen, ja tämä aikaansai sen, että Jalasjärven kunnanvaltuusto joutui pakon sanelemana tekemään kuntaliitoksen Kurikan kaupunkiin. Olen tehnyt talousarvioaloitteen, jonka toivoisin johtavan myönteiseen päätökseen: Jalasjärven Koskuella on semmoinen pieni tienpätkä, ja siellä päällystettiin tietä viime kesänä, mutta tämä valtatie 3:n ja Tampereentien välinen tieosuus jäi päällystämättä, ja näkisin, että pienenä myötäosoituksena olisi tarpeellista, että tämä hanke myöskin toteutuisi.

Seinäjoen kaupungissa Ylistaron entisessä kunnassa on myöskin Kyrönjoen yli johtava silta. Se olisi uudisrakentamisen tarpeessa. Siellä on liikennöinti kielletty, ja nyt tällä hetkellä aikaisemmin siltaa käyttäneet henkilöt joutuvat ajamaan jopa 10 kilometriä sen johdosta, että joutuvat tämän sillan kiertämään. Sen johdosta olisi tarpeellista, että tämä siltahankekin pääsisi toteutumaan.

Sen lisäksi on joukko erilaisia tiehankkeita, jotka olisi tarpeellista toteuttaa tuolla Vaasan vaalipiirissä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tänä työttömyyden aikana hallitukselta puuttuu hyviä työllistämisideoita. Senpä takia olen tehnyt tässä talousarvioaloitteet numero 55—61. En tehnyt niitä sen enempää sen takia, että hallitukselta puuttuu rahaakin eikä ole edellisinäkään vuosina ollut varaa näitä aloitteita lähteä toteuttamaan.

Olen esittänyt määrärahan osoittamista Someron Kiiruun koulurakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Siellä koulurakennus on päätetty purkaa lähinnä home- ja sisäilmaongelmien vuoksi.

Esitän määrärahan osoittamista myös Mynämäen Palolaistentien peruskorjauksen suunnitteluun ja aloittamiseen. Siellä on liikenne kasvanut, kun on laajennettu maatalouden tuotantoyksiköitä, ja tien kunto on selvästi heikentynyt kasvaneen liikenteen ja raskaampien ajoneuvojen vuoksi.

Niin ikään on määrärahan osoittaminen Loimaan Majanojantien peruskorjauksen suunnitteluun. Majanojantie on 2,5 kilometrin mittainen tieosuus kantateiden välissä. Se on mutkainen, ja vaikka on suuri liikennemäärä, niin tie on huonokuntoinen ja kaipaa sen vuoksi pikaista korjausta.

Sen lisäksi olen esittänyt liikenneturvallisuuden parantamista Liedon kunnassa. Raukkalan kylässä kylän paikallistien numero 12287 liikenneturvallisuutta ja tierakennetta olisi välittömästi parannettava. Siellä on muun muassa Kailassuonojan silta, josta puuttuvat muun muassa kaiteet.

Sitten on määrärahan osoittaminen Someron Jaatilanjoen sillan suunnitteluun ja rakentamiseen. Se kanssa parantaisi ja lyhentäisi kaupunkilaisten yhteyksiä keskustaan.

Sitten on määrärahan osoittaminen siltojen peruskorjaukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella. Nythän, kun nämä ajoneuvojen mitat ja massa suurenivat ja autoilijat ovat hankkineet isompia ajoneuvoja, seurauksena sitten ely-keskukset ovat laittaneet painorajoituksia monille Varsinais-Suomen silloille. Tämä taas on johtanut siihen, että liikennöitsijöiden investoinnit suurempiin ajoneuvoihin kääntyivät tavallaan negatiivisiksi, koska kuljetusmatkat pitenivät ja kuljetuskustannukset niin muodoin nousivat. Sen takia näillä siltojen peruskorjauksilla olisi kiire ja myöskin sen takia, että muuten sillat menevät entistä heikompaan kuntoon ja vaativat enemmän peruskorjausrahaa. Tähän siltojen peruskorjaukseen olen esittänyt 600 000 euroa. Sillä muutama silta ehkä saataisiin väliaikaisesti korjattua, että saataisiin lisäaikaa varsinaisten suurempien remonttien tekemiselle.

Sitten on määrärahan osoittaminen Salon seutukunnalle äkillisen rakennemuutoksen tukeen. No, se rakennemuutoshan on aiheutunut Nokian työpaikkojen supistumisesta. Osin siellä ovat olot parantuneet, mutta seudulla on vielä paljon työttömiä. Sinne olen esittänyt lisää 700 000 euroa, koska nämä rakennemuutoksesta aiheutuvat ongelmat eivät ole poistuneet ja edelleen on työttömiä, joilta puuttuu mahdollisuus uudelleenkoulutukseen taikka sitten työhön.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioaloitteita olen tehnyt itsekin, kuusi sellaista, ja keskityn näissä nyt erityisesti näihin infrahankkeisiin mutta en ihan pieneen siltarumpupolitikointiin.

Ensinnäkin tämä hallitus jää historiaan siinä mielessä, että ympäristöpuolella kansallispuistoja on perustettu ennätysmäärä. Virkistyspalveluita on vähän muuallakin kuin kansallispuistoissa, ja ihmettelen sitä politiikkaa, että Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien määrärahoja käytetään erityisesti luonnonsuojelu- ja virkistyspalvelutehtävien hoitamiseen ja kehittämiseen, mutta näiden perustettujen kansallispuistojen myötä on huoli siitä, että olemassa olevien muiden kansallispuistojen ja virkistysalueiden luonnonsuojelupalveluiden rahoitus koko ajan niukkenee. Minun oma esimerkkini tulee lähivesiltäni Iin Röytästä, sieltä Perämereltä. Se on kansallispuistoon kuuluva Natura-alue, ja se on erittäin suuressa retkeilijöiden suosiossa, mutta kaikki laiturit ja retkeilypalvelukohteet rapistuvat yksi toisensa jälkeen, ja pian varmaan koko saari joudutaan laittamaan käyttökieltoon, koska tietystikään ei Metsähallitus ota vastuuta siitä, mitä siellä sataman laitureissa sitten tapahtuu.

Olen sitä mieltä, että Metsähallituksen täytyy käyttää tulevaisuudessa entistä enemmän varoja olemassa olevien luonnonsuojelu- ja virkistyspalvelupisteiden ja -kohteiden ennallistamiseen ja käyttöön, jotta nämä rahat tulee käytettyä ympäri Suomen hyvään tarkoitukseen. Esitän talousarvioaloitteessani Iin Röytän sataman palveluiden kehittämiseen 100 000 euroa, ja sen olen aloitteessani huomioinut.

Arvoisa puhemies! Valtio ja useat kaupunkiseudut ovat aloittaneet tänä vuonna Innovatiiviset kaupungit- eli Inka-ohjelman. Sillä halutaan virittää uusia työpaikkoja ja sitä uutta innovatiivisuutta, mitä alueilla on olemassa. Oma kotikaupunkini Oulu on vetovastuussa Tulevaisuuden terveys -teemasta, ja se sopii Oulun kaupungille, koska siellä on laaja yliopisto ja lääketieteellinen osasto sen puitteissa. Nyt valtio on merkittävässä määrin pienentämässä tämän Inka-ohjelman rahoitusta tuleville vuosille. Pidän erityisen valitettavana ja turhauttavana sitä, että valtio käynnistää kaupunkien kanssa yhteystyössä kehittämishankkeita ja tekee jo seuraavaksi toimintavuodeksi niin suuret leikkaukset hankkeiden rahoitukseen, että hankkeiden tuloksellisuus ja jatkuminen käy lähes mahdottomaksi.

Kun Oulu vastaa Tulevaisuuden terveys -teemasta, on huomioitava myöskin se, että Oulu on kärsinyt viime aikoina voimakkaasti ict-alan työpaikkojen menetyksistä ja tässä haluttaisiin koota nimenomaan nämä ict-puolen osaajat ja terveyspuoli yhteen ja innovoida uusia tuotteita, palveluita ja hankkeita tämän Inka-hankkeen osalta. Pidän tärkeänä, että 800 000 euroa pistetään lisää näiden ohjelmien toteutukseen, koska nämä teemahankkeet on siis jo aloitettu ja ne pitää saattaa loppuun.

Arvoisa puhemies! Totesinkin, että minullakin on muutama infrahanke omissa talousarvioaloitteissani mutta ei aivan pieniä. Niistä suurin on määrärahan osoittaminen valtatie 4:n parantamiseen Oulun kohdalla ja välillä Ii—Simo. On valitettavaa, että tämän vaalikauden aikana valtatie 4 on jäänyt todella paitsioon koko Suomen osalta. Nelostie on kuitenkin merkittävä tieyhteys, ja ainoastaan Rovaniemi on saanut sinne Lappiin Nelostien parantamiseen rahoitusta. Nelostie on ainoa koko Suomen läpi kulkeva väylä, ja on erittäin mielenkiintoista miettiä sitä, että me emme pidä huolta kansallisomaisuudestamme ja merkittävistä liikenneväylistämme. On tärkeää, että seuraavalla vaalikaudella me saamme Nelostien parantamisen kehittämishankkeisiin, koska on kyse kuitenkin merkittävästä väylästä ja on huomattava myöskin, että uudet tulevat kaivokset tarvitsevat liikenneyhteydet. Tämä Nelostie on myöskin pohjoisessa hyvin vilkas matkailuaikana, ja useat edustajatkin varmasti vierailevat Lapissa ja pyyhältävät Nelostietä pitkin pohjoiseen. Oulun kohdalla tie tarvitsee kolmannet kaistat ja parannukset eritasoliittymiin, ja sitten kun mennään siitä pohjoisemmaksi, niin Haukiputaan kohta täytyy muuttaa moottoriliikennetiestä moottoritieksi. Se on erittäin vaarallinen, ja siellä tapahtuu suhteellisesti liikaa onnettomuuksia. Lisäksi välillä Ii—Simo ja lähemmäksi Kemiä tarvitaan ohituskaistaosuuksia, ei tietystikään moottoritietä koko matkalle. Edellä olevan perusteella esitän 69:ää miljoonaa euroa valtatie 4:n parantamiseen Oulun kohdalla ja välillä Ii—Simo.

Edustaja Korhonen puhui täällä aikaisemmin erittäin hyvin tästä valtatie 22:sta, joka oli valitettavasti ainoa Oulun vaalipiirin iso tiehanke, kun käytiin läpi liikennepoliittista selontekoa. Tämä oli erityisesti ministeri Kyllösen aikaansaannosta, että valtatie 22 nostettiin ohi pohjoisten maakuntien listauksen, jossa juuri tämä edellä ollut valtatie 4 oli siinä listalla kaikkein ylimpänä. Mutta nyt on käynyt sitten ilmi se, että nykyinen liikenneministeri Risikko on pistänyt henkselit lähes tämän hankkeen päälle, koska 45 miljoonaa euroa oli tämän valtatie 22:n välin Oulu—Kajaani kehittämis- ja parantamistoimenpiteisiin tarvittava summa. Nyt esitetyssä pohjassa on ainoastaan 15 miljoonaa, ja minulle on annettu kertoa, että tämä on ainoa tiehanke, jota näistä kehittämishankkeista nyt rokotetaan, ja tässä näemme pohjoista politiikkaa.

Arvoista puhemies! Esitän, että seuraavan vuoden talousarviossa, budjetissa, on 30 miljoonan euron lisärahoitus tuolle Oulu—Kajaani-tieosuuden kehittämiselle valtatie 22:n kohdalla, kuten edustaja Korhonenkin oli esittänyt.

Ja aivan lyhyesti totean myöskin, että olen esittänyt talousarvioaloitteessa Oulun satamaväylän syventämisen. Useat Suomen satamat tarvitsevat aika kipeästikin paljon syvemmän merireitin. 10 metriä monessa Perämeren satamassa on liian vähän, ja Oulussakin tarvittaisiin tämän elinvoiman ja kilpailukyvyn tarpeisiin, kaivannaisteollisuuden kehittämistarpeisiin, 12 metrin väylä, ja siihen tarvittaisiin sitten 12 miljoonan euron valtion tuki sen aikaansaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt yhteensä 16 talousarvioaloitetta. Niissäkin me olemme sivunneet useita infrahankkeita, koska meidän mielestämme valtion tulisi sijoittaa infraan, koska se ei ole vain menoerä. Suomen kilpailukyky, saavutettavuus, on pitkälti sen varassa, miten meillä tavarat ja logistiikka kulkevat pitkienkin etäisyyksien alueella.

Olemme esittäneet muuan muassa, mitä edustaja Torniainen täällä jo edellä esitti ja kuvailikin, yksityisteihin 5 miljoonan euron korotuksen, koska niiden yksityisteiden varrella on meidän mineraalit, ruoka ja myöskin kaikki puu, ja me tarvitsemme niitä myöskin virkistyskäyttöön, näitä tieosuuksia, matkailun kehittämiseen ja niin edelleen.

Olemme erittäin huolissamme siitä, että hallitus ei ole tällä vaalikaudella esittänyt perusväylänpitoon sitä tasokorotusta, jonka liikennepoliittisessa selonteossa, siis koko eduskunnan siunaamana, me päätimme yhdessä, että 100 miljoonan euron tasakorotus pitäisi pikimmiten tehdä. Tiestön, satamien ja ratojen korjausvelka on tällä hetkellä 2,3 miljardia euroa, ja tämän korjausvelan selättäminen pitäisi aloittaa välittömästi. Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen, jossa vaadimme 70 miljoonaa euroa lisää rahoitusta perusväylänpitoon.

Arvoisa puhemies! Vielä kaksi talousarvioaloitetta, jotka ryhmämme on tehnyt.

Lapsilisien poisto tai siitä nipistäminen 113 miljoonaa euroa ei ole meidän mielestämme oikein. Tuon 8 prosentin, noin 8 euron, menetys jokaista lasta kohden lapsilisien muodossa on väärin. Me vastustamme leikkausta ja myöskin sitä, että hallitus aikoo monimutkaisella kompensaatiojärjestelmällä sitten antaa takaisin tai kompensoida näitä lapsilisämenetyksiä. Ja kokonaisuudessaan tähän hallintoonkin menee 2,5 miljoonaa euroa, mikä ei missään nimessä ole hyvä asia.

Ja vielä lopuksi totean, että lasten kotihoidon tuen pakkokiintiöittäminen on erittäin huonoa tässä taloudellisessakin tilanteessa. Onko näin, että hallitus tietää parhaiten, miten lapsia kasvatetaan, perheiden tilanteet? Vastustamme jyrkästi keskustassa tällaista pakkokiintiöittämistä ja ylhäältä päin sanelua siihen, kuinka lapsia tulee hoitaa. Kyllä vanhemmat sen itse pystyvät myöskin arvioimaan. Tästä aiheutuu myöskin menoja kunnille selvästi, koska näemme niin, että kun tämä kiintiö tulee voimaan molempien vanhempien kesken, niin enää kotihoidon tuki ei ole mahdollisuus monelle perheelle. Lapsia viedään siis entistä enemmän tulevaisuudessa, pieniä lapsia, hoitoon, ja se lisää kunnille menoja.

Arvoisa puhemies! Muitakin hyviä talousarvioaloitteita keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt, ja edellä on puhuttu esimerkiksi maakunnan kehittämisrahasta. Ja totta vieköön, se on ollut vuonna 2011 yhteensä 32 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna, kuluvana vuonna, se on ainoastaan 6 miljoonaa euroa. Emme voi hyväksyä sitä, että poistetaan maakunnan kehittämisraha, joka on erittäin joustava ja joka maakunnassa sellainen raha, että voidaan itse miettiä ja pohtia, mihin sitä käytetään. Meidän eduskuntaryhmämme on esittänyt, että tasoa tulisi 16 miljoonalla eurolla korottaa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Myös minä olen tehnyt yhdeksän talousarvioaloitetta, ja ne ovat nimenomaan tiestöön liittyviä aloitteita. Haluan tuosta nyt muutamia tuoda julki. Lähinnä pari on siinä päätieverkolle, mutta muut ovat sitten alemmille verkoille. Niin kuin täällä useammat edustajat ovat todenneet, alemmille verkoille suuntautuvat lisärahoitukset eivät olisi ollenkaan pahasta, koska siellä alempien tieverkkojen reunoilla ne meidän raaka-ainevarat ovat ja tietysti myös on pidettävä maa asuttuna tuolla haja-asutusalueilla. Otan tästä muutaman esimerkin:

Esimerkiksi määrärahan osoittaminen Romppalantien ja Ahvenisentien kiertoliittymän rakentamiseen olisi erittäin tärkeää. Tämä on Lieksasta Joensuuhun tuleva runkotie, ja tämä risteys muistetaan noin kymmenen vuoden takaisesta onnettomuudesta, jossa viisi ihmistä menetti henkensä, ja näkisin, että olisi perusteltua, että tähän tämä kiertoliittymä rakennettaisiin, se loisi turvallisuutta tälle risteykselle.

Sitten tietysti itseä lähinnä on Joensuun kaupungissa oleva niin sanottu Raatekankaan eritasoliittymähanke, joka on ollut pitkään vireillä. Nytkään, ensi vuoden talousarviossa, ei ole tähän ollut rahoitusta löydettävissä, niin että tulen tähän sitä esittämään, että tämä hanke käynnistettäisiin. Siinä on myös Joensuun kaupunki vahvasti mukana. Risteys on sellainen, että siinä melkein päivittäin tapahtuu jonkinasteisia liikennevahinkoja. Onneksi siinä nyt ei ole vielä kuolemantapauksia ollut, mutta kuitenkin se on sellainen kohta, johon kaivattaisiin ja selkeyttä. Siinä ovat teollisuusalueet molemmin puolin, ja tämä edistäisi myös niiden rakentelua sitten.

Tietysti meillä maakunnassa on myös näitä kaivoshankkeita, ja nimenomaan Polvijärvellä on merkittäviä kaivoshankkeita, ja siellä sitten siirrellään näitä malmeja rikastettavaksi Outokummun alueelle ja Kaavin puolelle. Näin ollen olen esittänyt talousarvioaloitteessa rahaa tämän Marjavaarantien — joka on erittäin kapea ja huonokuntoinen, ja siellä on rekkaliikenne runsasta — peruskunnostukseen.

Tässä muutamia esimerkkejä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tein vain yhden talousarvioaloitteen korostaakseni sen merkitystä ja nostaakseni sen erityisesti esille.

Viime aikoina on puhuttu kovin paljon siitä, millaisiin olosuhteisiin Isis-taistelijat joutuvat ja miten heidän mielenterveyttään ja muutenkin sopeutumistaan takaisin tänne yhteiskuntaan pitää tukea ja kehittää. On aivan käsittämätöntä, että näiden ulkomaille terroristitekoja tekemään menevien mielenterveydestä huolehditaan enemmän kuin niistä henkilöistä, jotka toimivat rauhanturvatehtävissä Suomen lipun alla. Sotiemme veteraanit ovat itseoikeutettuja kaikkeen tukeen ja apuun, mitä ikinäkin vain pystymme antamaan, mutta rauhanturvatoiminnassa fyysisesti tai henkisesti loukkaantuneet ovat mielestäni heti sen jälkeen vuorossa.

Tätä asiaa ei ole huomioitu valtakunnan tasolla ollenkaan riittävällä vakavuudella, ja tässä talousarvioesityksessä esitän pienen rahamäärän osoittamista rauhanturvaajien kuntoutukseen sairas- ja veljeskodeissa, joissa tarvittava osaaminen ja taito on olemassa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on tehnyt monia hyviä talousarvioaloitteita, ja otan niistä esille vain pari kappaletta.

Tänään kuulimme kyselytunnilla, kuinka tämä hallitus on epäonnistunut pakotteiden tai vastapakotteiden kompensaatiokorvaamisessa viljelijöille EU:n pään toimissa. Kuulimme myöskin sen, että ministeri ei tänäänkään sitoutunut siihen, että lupaisi yksiselitteisesti, että viljelijät saavat ensi vuonna heille suunnatut tuet. On aivan käsittämätöntä, kun tiedämme viljelijöiden ahdingon, että samaan aikaan kansallisista tuista leikataan. Keskusta ei hyväksy tätä 55 miljoonan euron leikkausta.

Hallitus on vetänyt kaiken rahoituksen maaseudun vesihuoltohankkeilta. Haluammekin, että siirtoviemäreihin satsattaisiin edes 5 miljoonan satsaus, koska moni toiminta-alue odottaa nyt sitä, että pääsisi alkuun. Niitä samoja vaateita, samoja kireitä ehtoja, mitä siellä maaseudulla näitten siirtoviemäreiden rakentamiseksi on ollut, ei ole väljennetty — maaseudulla ollaan todella hädissään, jos rahoitusta valtiolta sinne ei tule.

Minulla on Keski-Suomesta ihan mukavia uutisia. Samaan aikaan, kun valtion talous on aika surkeassa jamassa ja vienti ei vedä, Keski-Suomessa investoidaan. Siellä uusi, tuleva biotuotelaitos tulee käyttämään yli 4 miljoonaa kuutiota puuta lisää. Se tarkoittaa, että puun käyttö nousee 6,5 miljoonaan, mistä 5 miljoonaa kuutiota saapuu 150 kilometrin säteellä, ja se tuodaan sinne rekoilla. Tämä tarkoittaa 270:tä rekkaa päivässä, ja meidän alempiasteinen tieverkkomme Keski-Suomen maakunnassa on surkeassa jamassa, meillä on sitä paljon suhteessa muihin maakuntiin. Olemmekin yhdessä Keski-Suomen kansanedustajien kanssa vaatineet, että meidän täytyy saada 5 miljoonan lisärahoitus puuhuollon turvaamiseksi.

Itse asiassa se, että tiehankkeet saadaan asianmukaiseen kuntoon, on merkityksellinen asia sen kannalta, tehdäänkö tätä lopullista päätöstä. Ympäristöluvitusprosessi on edennyt ihan hyvin ja kaikki muutkin rahoitusasiat ja muut tässä hankkeen tiimoilta, mutta jos nämä tieasiat jäävät lapsipuolen asemaan eikä hallitus huolehdi omista velvoitteistaan, koko hanke voi olla vaarassa.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaakkois-Suomessa on kolme itärajan vilkkainta maantierajanylityspaikkaa, Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra, sekä Vainikkalan rautatien rajan-ylityspaikka. Vuonna 2012 saavutettiin 10 miljoonan rajanylittäjän määrä, ja vallitsevalla kasvulla rajaliikenne kaksinkertaistunee nykyisestä vuosikymmenen loppuun mennessä, vaikka viime aikoina onkin ollut vähän hiljaisempaa rajoilla. Sujuva rajaliikenne on Kaakkois-Suomen kannalta strateginen tekijä ajatellen alueen elinkeinojen kehitystä. Rajaliikenteen sujuvuutta edistäisi myös Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Tähän perustuen me uuden Kaakkois-Suomen vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajat yhdessä esitämme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon lisää 5 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin kaikkien rajanylityspaikkojen kehittämiseen ja liikenteen sujuvoittamiseen.

Vilkkaaseen rajaliikenteeseen liittyen olen tehnyt myös useamman liikenneväylätalousarvioaloitteen. Niistä muutama:

Valtatie 13 on Keski-Suomesta Nuijamaan rajanylityspaikalle johtava tie, jolla on runsaasti henkilöautoliikennettä sekä raskasta liikennettä. Vaarallisin kohta on Savitaipaleella Myttiömäen kohdalla, joka on todella vaarallinen. Siinä on tapahtunut useita liikenneonnettomuuksia. Samalle tielle tarvitaan pikaisesti kevyen liikenteen väylä Lemin kunnassa välillä Iitiä—Kuukanniemi.

Tie 387 elikkä Vaalimaantie välillä Raippo—Vaalimaa tarvitsee pikaisesti peruskorjauksen. Siksi olen tehnyt myös siitä talousarvioaloitteen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että hallitus esittää valtatielle 6:lle Taavetti—Lappeenranta-välille 3:a miljoonaa euroa ensi vuodelle. Olisin vilpittömästi toivonut, että se summa olisi paljon suurempi, koska se hanke tulee saada pikaisesti rakenteille.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen sen lisäksi, että olen tietenkin allekirjoittanut keskustan eduskuntaryhmän talousarvioaloitteet, tehnyt maltillisesti vain 12 henkilökohtaista talousarvioaloitetta, jotka tietysti ovat sitäkin huolellisemmin harkittuja.

Erityisesti haluan nostaa esille määrärahan osoittamisen Espoo—Lohja—Salo-ratalinjan yleissuunnitelmaan, 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että Suomi ottaa tavoitteeksi Helsinki—Turku-ratayhteyden eli niin sanotun tunnin ju-nan kehittämisen osana Välimeri—Skandinavia-ydinverkkokäytävää. Helsinki—Turku-yhteysväli on yksilöity Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinepäätöksessä ydinverkkokäytävän pullonkaulaksi ja kehittämiskohteeksi.

Tämä on hyvin ajankohtainen asia, marraskuun asia, tänä vuonna, ja tuon EU:n rahoitusvälineen avulla on mahdollista saada uuden ratayhteyden suunnitteluun 50 prosenttia TEN-T-osarahoitusta.

Tämä Tunnin juna tukee kansainvälistä kilpailukykyämme ja vahvistaa rooliamme Euroopan ja Venäjän välisessä liikenteessä. Ratayhteyden kehittämisellä muodostetaan yhtenäinen ja entistä tiiviimpi Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialue sekä mahdollistetaan monipuolisempi ja laajempi työvoiman tarjonta sekä tuotanto- ja yritysrakenne.

Suomen tulee tavoitella rahoituskaudella 2014—2020 uuden ratayhteyden Espoo—Lohja—Salo jatkosuunnitteluun TEN-T-osarahoitusta ja varautua suunnitteluun ensi vuoden talousarviossa.

Lisäksi haluan aloitteistani korostaa erityisesti määrärahan osoittamista maakunnan kehittämisrahaan, (Puhemies koputtaa) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja kotitalousneuvontajärjestöjen tukemiseen.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin kohteliaasta vihjauksesta.

Puhemies! Talousarvioaloitteiden osalta ei ole mikään ihme, että suurin osa niistä koskettelee tiehankkeita, siksi huonoon kuntoon meillä ovat tiet menneet oikeastaan laidasta laitaan. Se näkyy jokaisen suomalaisen arjessa, mutta aivan erityisesti se näkyy yrityksissä. Yritysten kannalta saavutettavuus on kaikkein tärkeintä menestyksen, tuloksellisen toiminnan, investointien ja yrityksen talouden näkökulmasta, ja siihen valtion on luotava riittävät kannusteet ja riittävät perusteet, jotta yritystoiminta voi sitten oman osuutensa yhteiskunnallisesta rakentamisesta tehdä. Siksi on oleellisen tärkeää, että me pitäydymme siinä päätöksessä, jonka me liikennepoliittisessa selonteossa teimme ja jossa määriteltiin perustienpitoon 100 miljoonan euron vuosittainen lisäys. Hallitus on kuitenkin tehnyt aivan toisin. Se on vähentänyt melkein 100 miljoonaa omasta budjettiesityksestään, eli tuo aukko vain kasvaa ja tiet vain huononevat ja meidän korjausvelkamme kasvaa, ja se korjausvelka on samaa velkaa kuin kaikki muukin valtionvelka.

Erityisesti ihmetyttää yksityistiet. Yksityistieluokka on ainoa tieluokka Suomessa, joka on tuottoisa valtiolle. Kaikki muut tieluokat vievät rahaa, yksityistiet tuovat rahaa. Siitä huolimatta valtiolla ja tällä hallituksella on otsaa ja kanttia mennä vähentämään, käytännössä leikkaamaan, kokonaan nuo yksityistiemäärärahat pois. Minusta tämä on aivan hurjaa toimintaa sitä ajatellen, että samaan aikaan hallituksella itsellään on erittäin vahva ja voimakas tahtotila biotalouden kehittämiseen ja sen edistämiseen ja siihen syntyvien työpaikkojen haluamiseen, ja sitten viedään pois niitä perusedellytyksiä, kun tienpitoa heikennetään. Tässä ei kyllä ole järjen hiventäkään.

Puhemies! Siksi olen tehnyt itsekin näistä paikallisteistä muutamia talousarvioaloitteita, ja samaan hengenvetoon totean, että myöskin näiden hankkeiden toteuttamistapoja, varsinkin pienten hankkeiden toteuttamistapoja, on syytä arvioida uudelleen. Ei ole mitään järkeä myöskään siinä, että pienen hankkeen osalta se on ketjutettu vaikkapa neljälle viidelle eri urakointiketjulle. Miten voi olla, että valtiolle ja veronmaksajille tulee halvemmaksi ketjuttaa kuin antaa se tehtäväksi suoraan jollekin pienemmälle yritykselle, joka tekisi sen sillä samalla hinnalla, millä se siellä neljäntenä tai viidentenä urakointiketjussa oleva sitten loppujen lopuksi kuitenkin sen käytännön työn tekee? Jokainen näistä ketjun osista ottaa oman siivunsa siitä, ja se tulee tällä nykyisellä järjestelmällä paljon kalliimmaksi kuin se, että se annettaisiin suoraan pienempien yritysten tehtäväksi.

Toinen iso asia on se, että nyt se Infra Oy olisi vihdoin viimein perustettava näiden suurten hankkeiden osalta ja sillä tavalla selkeästi laitettava nuo isot hankkeet taseeseen, valtion taseeseen, eikä vuosittaiseen budjetointimenetelmään, jolla me sekä teemme siitä rahoituksellisesti ongelman että myöskin korostamme sen lyhytjänteisyyttä. Kumpaakin menetelmää me tarvitsisimme.

Puhemies! Isoista hankkeista mainitsen kaksi. Toinen on Savonlinnan liikennejärjestelyt, jotka tässä budjetissa ovat kaikilta muilta osin paitsi että hallitus tällä esityksellä katkaisee Savonlinnasta rautatien. Milloinka, puhemies, on viimeksi Suomesta katkaistu rautatie? Nyt katkaistaan. Siksi on perusteltua, että tuo Savonlinnan liikennejärjestelyjen kolmas vaihe toteutetaan niin, että tuo rautatiesilta sinne myöskin tehdään, ettei rautatie katkea.

Toinen asia on Juva—Mikkeli valtatie 5:llä. Tuo yhteysväli on ollut meillä selonteossa mukana, mutta tämän vaalikauden budjeteissa siitä ei ole näkynyt jälkeäkään. Elikkä se myöskin ehdottomasti tarvitaan.

Puhemies! Lopuksi — että sinne uutisille ehditään — noista keskustan eduskuntaryhmän tekemistä aloitteista nostan esille muutaman.

Ensimmäinen on maatalouden kansallisten tukien leikkaus 55 miljoonaa tilanteessa, jossa maatalous on ennennäkemättömässä kannattavuuskriisissä, ja tilanteessa, jossa meillä on suurvaltapoliittiset pakotteet niskassamme, mikä on entisestään alentanut markkinahintaa ja sitä kautta syventänyt meidän kannattavuuskriisiämme maatalouden osalta, ruoan tuotannon osalta. Ja hallitus leikkaa edelleen 55 miljoonaa. Tämä ei ole perusteltua.

Sitten toinen asia on yrittäjätulovähennys, jota keskusta esittää 5 prosenttiyksikön osalta ammatin- ja maataloudenharjoittajille sekä henkilöyhtiöille. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys siihen nähden, että kun työpaikat syntyvät pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan ja hallitus on yhteisöveroa alentanut merkittävästi, tällä kompensoitaisiin tätä ja tuotaisiin eri yritysmuodot vähän lähemmäs toisiaan olevaan verokohteluun.

Kolmas asia, puhemies, ja viimeinen, on se, että energiaveroissa on päästävä siihen, että meidän omat energiavaramme, raaka-aineemme, erityisesti turve ja puu, korvaavat kivihiiltä, eikä niin kuin nyt on tapahtunut: kivihiili on päinvastoin korvannut meidän omia raaka-aineitamme. Tämä ei ole ympäristösyistä perusteltua, eikä tämä ole työllisyys- ja taloussyistä perusteltua, ja siksi kannatan voimakkaasti, että tämä keskustan esittämä talousarvioaloite hyväksytään.