Arvoisa puhemies! Maamme susikannasta runsas puolet on Pohjois-Karjalan muutamassa rajakunnassa. Alueitten asukkaitten ja susien rinnakkaiselo on sujunut aivan hyvin näihin päiviin saakka. Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut paikallisten asukkaitten kannalta kestämättömäksi susien lukumäärän kasvaessa, myös niin sanottujen häirikkösusien ja petovahinkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Parhaillaan ollaan laatimassa valtakunnallista susien hoitosuunnitelmaa, jossa muun muassa käsitellään petovahinkojen ennalta ehkäisemistä. Nämä niin sanotut normaalit hoitotoimenpiteet ovat liian hitaita tässä tilanteessa. Kysynkin ministeri Korkeaojalta:

Aikooko ministeri tehdä pikaisesti päätöksen, jolla Pohjois-Karjalan susikantaa voidaan vähentää, ja samoin, aiotaanko lupakäytäntö tehdä joustavammaksi, jotta nykyisen kaltaisiin tilanteisiin voitaisiin nopeasti reagoida? Nämä esitykset sisältyvät muun muassa Pohjois-Karjalan liiton omaan kirjelmään.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Ministeriössä on hyvin tiedossa tämä erittäin ongelmallinen tilanne Pohjois-Karjalassa. Susihan kuuluu täysin suojeltuihin eläimiin, ja tästä johtuen susikannan säätely riippuu paitsi meidän omista toimistamme myöskin unionitason toimista. Huomispäivänä EU:n ympäristökomissaari Margot Wallström saapuu Suomeen ja minulla on tilaisuus keskustella hänen kanssaan. Aion ottaa esille nimenomaan tämän susikannan säätelyyn liittyvän kysymyskokonaisuuden. Oma lähtökohtani on se, että Pohjois-Karjalan tilanne on kestämätön ja susikantaa pitää voida alentaa. Sinänsä susien kokonaismäärä Suomessa ei ole liian korkea, mutta tämä kanta on epätasaisesti jakautunut, kun suurin piirtein puolet kannasta on aika suppealla alueella Pohjois-Karjalassa. Lähtökohta on se, että ihmisten ja elinkeinojen suojelu on ensisijaista suden suojeluunkin nähden.

Arvoisa puhemies! Kyseisen luontodirektiivin henki lienee kuitenkin sellainen, että myös paikalliset olosuhteet on huomioitava. Kysynkin ministeriltä:

Aiotaanko vahinkojen korvausjärjestelmää muuttaa sellaiseksi, että tämä omavastuu poistuu, ja toisaalta, tullaanko määrittelemään maakunnalliset enimmäiskannat siten, että tällaiset alueelliset korkeat tihentymät voidaan poistaa?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Lähtökohta on se, että susikannan jakautuman tulisi olla koko maassa tasaisempi kuin se nyt on, niin että tällaisilta vahingoilta, joita nyt on syntynyt, vältyttäisiin. Siis ensimmäinen lähtökohta on se, että toimitaan niin, että vahinkoja ei syntyisi siinä määrin kuin nyt on syntynyt. Aion huomenna keskustella komissaari Wallströmin kanssa periaatteista, joita tässä kysymyksessä voidaan soveltaa, nimenomaan siitä lähtökohdasta, että voisimme toteuttaa tällaisia tilanteeseen sopivia nopeita toimenpiteitä, kun tarve tällaiseen tulee.