Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden kansaneläkkeisiin sidottujen etuuksien korottamisesta 0,7 prosentilla vuoden 2013 indeksikorotusten lisäksi. Korotus tehdään korottamalla vuoden 2013 indeksipistelukua 0,7 prosentilla. Korotuksen arvioidaan vastaavan arvonlisäverokannan nousun vaikutusta elinkustannusindeksiin.

Valiokunta pitää, arvoisa herra puhemies, hyvänä, että hallituksen esityksellä pienituloisten saamiin perusturvaetuuksiin tehdään normaalin indeksitarkistuksen lisäksi 0,7 prosentin korotus vuonna 2013. Korotus tehdään muun muassa kansaneläkelain mukaisiin etuuksiin, takuueläkkeeseen sekä pienimpiin äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, samoin kuin toimeentulotukeen.

Ylimääräisellä korotuksella pienituloisille kompensoidaan vuonna 2013 toteutuvan arvonlisäveron yhden prosentin nousu heidän toimeentulonsa ja ostovoimansa turvaamiseksi. Valtion talousarviossa etuuksien korotuksiin on varattu rahaa 45 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mietintöön liittyy pykälävastalauseet, ne sisältävät kaksi kappaletta pykälämuutoksia sisältäviä vastalauseita, jotka esitellään erikseen.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien korottamista 0,7 prosentilla vuoden 2013 indeksikorotuksen lisäksi. Hallitus arvioi korotuksen kompensoivan vastaavan arvonlisäverokannan nousun vaikutusta elinkustannusindeksiin.

Korotus on todellakin perusteltu mutta riittämätön kompensaatio elinkustannusten ja verojen ja maksujen rajuissa nousupaineissa. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Rehula viittasi myöskin vastalauseiden esille nostamiin puutteisiin. Elikkä siihen, että korotuksen ulkopuolelle on jätetty etuuksia, muun muassa lapsilisät, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen mukaiset etuudet.

Hallitus laskee kustannusvaikutuksiksi 45 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja kunnille 5 miljoonaa euroa eli yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämisen vaikutus on noin 38 miljoonaa euroa vuonna 2012. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että vuonna 2015 säästö on 118 miljoonaa euroa. Siten indeksijäädytyksen negatiivinen vaikutus on suurempi, todella monin kerroin suurempi kuin väliaikaisen indeksikorotuksen vaikutus. Ja pitää muistaa, että korotus on siis väliaikainen eikä pysyvä. Lapsilisien 3 vuoden indeksijäädytys johtaa lapsien reaaliarvon pysyvään pienentymiseen. Se on fakta.

Suoranaisia kompensoimattomia leikkauksia sosiaaliturvaan on tulossa muitakin: lääkekorvausten leikkaus 113 miljoonaa euroa, sairausvakuutuksen matkakorvausten leikkaus 20 miljoonaa euroa, sairaanhoitokorvausten leikkaus 20 miljoonaa euroa, siis yhteensä 153 miljoonaa euroa. Juhlaan ei ole aihetta tässäkään kompensaatiossa.

Myös muut hallituksen esittämät kompensaatiot, muun muassa kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus, on varsin vaatimaton kompensaatio. Täyden määrän korotus on vain 30 euroa, ja sen kustannusvaikutus suunnilleen 10 miljoonaa euroa.

Näin nämä laskelmat näyttävät budjettikirjan mukaan. Indeksijäädytykset todellakin leikkaavat etuuksia pysyvästi, ja vain yhtä vuotta koskeva 0,7 prosentin kompensaatio on vain väliaikainen kompensaatio. Tällainen tämä hallituksen esitys paljaimmillaan on. Ja todellakin vasenryhmä ei taputa käsiä, koska kysymys on kokonaisuudesta, jossa pienituloisten ja pienituloisten lapsiperheiden asema kiristyy.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on luvannut kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja, mutta teot puhuvat toista erityisesti lapsiperheiden kohdalla. Vaikka hallituksen esityksen tavoitteena on pienituloisten ostovoiman turvaaminen, on esityksen ulkopuolelle kuitenkin jätetty esimerkiksi lapsilisät. Lapsilisä on myös edelleen yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista, vaikka siitä onkin viime aikoina kuultu hiukan poikkeaviakin näkemyksiä. Suurimmassa osassa perheitä lapsilisä todella käytetään lapsen hyvinvointiin ja tarpeisiin. Edellä olevan perusteella teenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen 2 mukaiset pykälämuutosehdotukset.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksen yhteydessä hallituksen ministerit useammallakin suulla korostivat sitä, miten vaikeina talousaikoina budjetissa joudutaan tekemään arvovalintoja. Tästä varmasti olemme kaikki samaa mieltä. Siksi on erityisen hämmentävää, että hallitus halusi budjetissaan tehdä arvovalinnan, joka ei katso kauas. Kaikki leikkaukset, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin eri yhteiskunnan sektoreiden kautta, erityisen laajasti nyt kuntien valtionosuusleikkauksien kautta mutta myös tämän lapsilisien indeksin jäädyttämisen osalta, ovat politiikkaa, jonka hintalappu nähdään vasta muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Nyt kun lapsilisiin, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään sekä osittaiseen hoitorahaan ei tehdä korotusta, sen jäljet ulottuvat pitkälle. Hallituksen esityksen perusteluista ei nähdäksemme löydy minkäänlaisia perusteluja tehdylle ratkaisulle, joka tekee valintoja eri väestöryhmien välillä. Kysymykseen "Miksi?" emme ole siis kuulleet vastausta.

Indeksikorotusta perusteltiin arvonlisäveron korotuksella, joka tehdään myös ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroon. Tästähän keskusta on ollut vahvasti eri mieltä. Me olisimme rajanneet ruuan ja lääkkeet tämän noston ulkopuolelle. Kyse on pohjimmiltaan tasaverosta. Erityisesti lapsiperheiden kulutusmenoissa ruuan osuus on merkittävä. Täten erityisen perusteltua on, että myös lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaviin etuuksiin tehtäisiin aiennettu indeksikorotus, ja siksi edellä olevan perusteella ehdotammekin, että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 2 § seuraavin muutoksin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikesta edellä kuullusta huolimatta tosiasia on kuitenkin se, että tämän lakiesityksen seurauksena kyseiset indeksiin sidotut etuudet tulevat olemaan 0,7 prosenttia korkeammat kuin ilman tätä lakiesitystä ne muutoin olisivat, ja kiitos siitä hyvälle hallitukselle. On se pieni apu muutamakin euro köyhässä taloudessa, etenkin kun hallitus on tehnyt muuta, toisin kuin näissä vastalauseissa, etenkin perussuomalaisten vastalauseessa, väitetään. Tässä sanotaan, että hallitus ikään kuin ei olisi tehnyt mitään tai ei ole korottanut lapsilisiä. Ei tosiaankaan, lapsilisiä ei korotettu. Syy on sinänsä yksinkertainen: kun rahat ovat olleet rajoitettuja, niin lapsilisien korotukseen niitä ei riittänyt. Sen sijaan kuitenkin hallitus päätti jo aiemmin korottaa esimerkiksi toimeentulotuen lasten perusosaa, mikä on kaikkein pienituloisimmille parempi ratkaisu kuin se, että lapsilisää olisi korotettu, koska lapsilisä olisi leikkaantunut pois toimeentulotuesta. Sen sijaan, kun korotus tehtiin toimeentulotukeen, ne rahat nyt tulevat sitten toimeentulotukea saaville perheille.

Keskustan vastalauseen osalta tekee mieli korjata, että minä voin kertoa edustaja Saarikolle, joka taisi jo poistua täältä, syyn siihen, miksi niitä ei korotettu. Alun perin tarkoitus hallitusneuvotteluissa näin oli, mutta kun rahat loppuivat ja kun te, edellinen hyvä hallitus, olitte niitä korottaneet juuri vähän aiemmin, niin katsottiin, että jos jostain pitää tinkiä, niin tingitään sitten tästä. Kun te olitte viime syksynä huolissanne siitä, että työmarkkinatuen tarveharkintaa ei poistettu eikä näitä vähimmäisetuuksia korotettu, niin nyt, kuten edustaja Vehviläinenkin tietää, (Puhemies koputtaa) juuri tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli käsittelyssä esitys, jossa tarveharkinta poistetaan, ja veikkaanpa, että tämä hyvä hallitus vielä korottaa näitä vähimmäisetuuksiakin tämän kauden aikana. Älkää menettäkö toivoa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä me olemme tämän hallituksen suhteen toivomme täysin menettäneet nimenomaan tämän perhepolitiikan ja lapsiperhepolitiikan osalta. Tässä esityksessä ei kiinnitä huomiota se, mitä siinä on, vaan nimenomaan se, edustaja Virtanen, mitä siinä ei ole. Ja siinähän ei ole sitä, että lapsilisät saisivat tämän korotuksen. Siellä jäädytetään sekä lapsilisät että kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.

Minusta tämä kyllä kertoo erittäin paljonkin tämän hallituksen perhepoliittisista linjauksista. Tässä jo vuosi sitten oli esillä hallitusneuvotteluitten päätös siitä, miten todellakin työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa nostettiin. Se oli aivan oikein, näin piti tehdäkin, mutta samalla pienimmät vanhempainpäivärahat, äitiys- ja isyyspäivärahat, jätettiin korottamatta ja tuli yli 100 euron kaula siinä. Nyt sitten, kun palataan tähän indeksiasiaan, ei tämä ole vain ihan muutama euro. Kun katsotaan, mitenkä se kertautuu vuosien 2013, 2014, 2015 aikana, niin silloin siinä on jo leikkautunut aika paljon tästä lapsilisien ostovoimasta kaiken kaikkiaan pois.

Eli haluan korostaa sitä, että tämän hallituksen perhepolitiikka on hakusessa, ja erityisen huonoa se on indeksipolitiikan osalta, koska edellinen hallitus nimenomaan 1.3.2011 sitoi nämä etuudet, myös lapsilisät, historiallisesti indeksiin. Nyt kun tätä indeksisidonnaisuutta ei ole sitten kuin vajaa 2 vuotta tehty ja nyt hallitus tekee täysin toisenlaisen ratkaisun, niin tämä näyttää tavallisten lapsiperheitten kannalta ja näkökulmasta poukkoilevalta, että yksi hallitus juuri korottaa ja sitoo indeksiin ja sitten seuraava hallitus tulee ja poistaa ne indeksikorotukset.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäntylä valiokunnan jäsenenä jo varsin ansiokkaasti kertoi, mistä tässä hallituksen esityksessä on kyse ja etenkin miksi tätä ei sellaisenaan tule hyväksyä. Sinänsä on kuitenkin hienoa, etteivät eräiden nuorisojärjestöjen viimeaikaiset kannanotot ole tämän enempää ohjanneet hallituksen suuntaa esimerkiksi juuri näiden lapsilisien osalta. Kannatan edustaja Mäntylän tekemää muutosesitystä.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja käsitellään sen yhteydessä. Ja kyllä valiokunnan perustelut ovat paikallaan, että valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esityksellä pienituloisten saamiin perusturvaetuuksiin tehdään normaalin indeksitarkistuksen lisäksi 0,7 prosentin korotus vuonna 2013. Korotus tehdään kansaneläkelain mukaisiin etuuksiin, takuueläkkeeseen sekä pienimpiin äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoihin sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, samoin kuin toimeentulotukeen. Ylimääräisellä korotuksella pienituloisille kompensoidaan vuonna 2013 toteutuvan arvonlisäveron 1 prosentin nousu heidän toimeentulonsa ja ostovoimansa turvaamiseksi. Valtion talousarviossa on näihin etuuksiin varattu 45 miljoonaa euroa.

Pidän erittäin tärkeänä, että hallitukselta tulee myös esitys perusturvaetuuksiin, perheiden toimeentuloa parannetaan poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Se on varmasti erittäin tervetullut ja hyvä uudistus ja auttaa nimenomaan lapsiperheitä ja niiden toimeentuloa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa puhemies! Päätöksenteko on valintoja, valintoja tilanteissa, ja erityisesti tilanteissa, missä käytettävissä olevia euroja on rajallinen määrä, joudutaan tekemään valintoja. Tässä keskustelussa kiitetään sitä, ja kiitos siitä, että näin tapahtuu, että indeksiä aikaistetaan tilanteessa, jossa kaikkein pienituloisimpien ruokamenot ovat heidän menoistaan merkittävä osa. Se on hyvä, että nämä indeksit aikaistetaan tilanteessa, jossa arvonlisävero nousee, mutta en voi mitenkään ymmärtää sitä, että yksi tietty väestöryhmä, kansanosa, jätetään tämän korotuksen ulkopuolelle.

Minulle tämä näyttäytyy samanlaisena kuin tässä keskustelussa viitattu perusturvan korotus vuosi sitten. Hallitus markkinoi, myi, puhui, jopa uhosi, kuinka perusturva nousee 100 euroa ja indeksikorotukset päälle. Mitä tapahtui? Käytettiin 300 miljoonaa euroa, siis rahaa oli, 300 miljoonaa euroa, vuositasolla sosiaaliturvan parantamiseen. Voi, kunpa se olisikin käytetty perusturvan ihan oikeaan parantamiseen! Sillä olisi saatu paljon enemmän aikaan kuin nyt. Työttömyysturvaa, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea nostettiin, mutta tuosta 300 miljoonasta vain osa, noin 100 miljoonaa, käytettiin todellisen perusturvan korottamiseen, ja loppu, vajaat 200 miljoonaa, meni johonkin ihan muuhun kuin perusturvaan. Hallitus teki silloin valinnan, hallitus tekee nyt valinnan, tehdään aikaistettu indeksitarkistus, jätetään lapsilisät, jätetään kotihoidon tuki tämän indeksitarkistuksen ulkopuolelle.

Ei tällä hallituksella ole mitään perhepolitiikkaa. Hallitusohjelman ohuimpia osia on tämän hallituksen perhepoliittinen osuus. Siellä on justiin maininta, että lapset ovat olemassa.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkeindeksin ylimääräinen indeksitarkistus on kyllä tällaista hölmöläisen peitonjatkotoimintaa. Tämä tarkistus, korotus, on voimassa vain yhden vuoden, 2013. Ei ole siis kysymys indeksiin sidottujen etuuksien pysyvästä korotuksesta. Sen sijaan lapsilisien kolmen vuoden indeksijäädytys johtaa lapsilisien reaaliarvon pysyvään pienentymiseen.

Kuten totesin ja kuten budjettikirjakin sen toteaa, lakiesityksessä arvioidaan, että vuonna 2015 säästö on jo 118 miljoonaa, ja tätä jäädytystä ei luvata kompensoida. Aivan sama logiikka on tietysti kaikissa näissä jäädytyksissä. Yliopistoindeksin jäädyttäminen vie 45 miljoonaa euroa, ja myös opetus- ja kulttuuritoimen indeksikorotuksen jäädytys merkitsee 65 miljoonan euron leikkausta, pysyvää leikkausta, jota ei hyvitetä myöhemmin. Tämä on noin tulonjaollisesti hyvä muistaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Eihän sitä todellakaan näitten päätösten voimassa ollessa hyvitetä. Ei viimesyksyisten päätösten voimassa ollessa myöskään työmarkkinatuen tarveharkintaa olisi poistettu, mutta tehtiin tässä välillä toisenlainen päätös tai ollaan nyt tekemässä. Aivan samalla tavalla, jos siinä tilanteessa, jonka vuoksi tämäkin leikkaus tehtiin eli tämän 8 miljardin alijäämän pienentämiseksi, pystytään etenemään, niin ainakaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei tule erityisesti vastustamaan sitä, että täällä esitetyt parannukset voitaisiin tehdä. Me olisimme toki valmiita tekemään vaikka ne kaikki kerralla, ellemme olisi sitoutuneet siihen, että velkaantumista pystytään pienentämään.

Edustaja Rehula, ehkä nyt on kuitenkin pakko asiassa jonkin verran mukana olleena korjata niitä teidän lukujanne. Kyllä siihen erilaisten etuuksien parantamiseen käytettiin jo hallitusneuvotteluissa 360 miljoonaa, ja sitten indeksitarkistusten myötä siihen tuli vielä 60 miljoonaa lisää, tai itse asiassa sitä korotettiin, jotta pois jäämässä olleet indeksitarkistukset eivät olisi ikään kuin leikkaantuneet. Käytännössä se summa oli 420 miljoonaa, ja kun te nyt puhutte todennäköisesti, jos oikein ymmärrän, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, niin sen osuus siitä potista oli noin 120 miljoonaa, eli kyllä se on reilusti yli 240 miljoonaa kuitenkin tai itse asiassa 240 ja sitten vielä 60 miljoonaa päälle, eli perusturvan osalta puhutaan lähes 300 miljoonasta.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta kumminkin, että tästä hallituksen esityksestä huolimatta budjetti on kokonaisuutena lievästi tuloeroja tasaava. Sitä se ei edellisellä hallituskaudella ollut, vaan tuloerot kasvoivat.

Täytyy todeta, että hallituksella on paljon hyviä asioita, jotka tekevät parannuksia pienituloisten toimeentuloon. Esimerkiksi työttömyysajan toimeentuloa parannetaan korottamalla peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta ja toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla ensi vuoden alusta, ja yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosan korotus olisi 25,15 euroa kuukaudessa, jolloin perusosa on 444 euroa 26 senttiä. Uudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 39 miljoonalla eurolla, jos perustoimeentulotukea saa 240 000 kotitaloutta. Yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan 10 prosentilla, ja se lisää valtion menoja 5 miljoonalla. Kyllä näitä hallituksen esityksiä hirveän paljon on, jotka kantavat huolta siitä, että myös pienituloisilla ihmisillä on mahdollisuus elää tässä Suomenmaassa kohtuullista elämää.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen verolinjahan on ihan selkeä tasaverolinja, joka tarkoittaa tietysti sitä, että pienituloinen suhteessa kärsii näistä veronkiristyksistä, kulutusverotuksen kiristyksistä, kaikkein eniten. Pitää muistaa, että arvonlisäveron yleisellä korotuksella haalitaan 900 miljoonaa euroa, lehtien tilausmaksujen verolla 90 miljoonaa, vakuutusmaksuveron korotuksella 30 miljoonaa eli 1 020 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kulutusveroja ovat alkoholin, tupakan, makeisten ja muut valmisteverot, 215 miljoonaa, liikennepolttoainevalmisteverojen korotus 250 miljoonaa, auto- ja ajoneuvoveron korotus 70 miljoonaa eli yhteensä 535 miljoonaa. Tämä kuppaus kohdistuu kaikki pienituloisiin, ja tällaisella indeksikikkailulla halutaan peittää se tosiasia, että hallituksen päätösten tulonjakovaikutukset niin verojen kuin myös etuuksien osalta ovat pienituloisia rokottavia ja epäoikeudenmukaisia.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy nyt hallituksen linjaa kumminkin tukea siinä, että me teemme oikeudenmukaista politiikkaa ja kyllä me haluamme, että myös pienituloiset saavat parannuksia, ja niitä parannuksia tehdään, tehtiin viime vuonna ja tehdään tänä vuonna ja tehdään seuraavalla vuodella.

Mitä tulee Yrttiahon puheenvuoroon, niin voisi todeta siihen vain, että pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä, että nekin ovat semmoisia positiivisia, hyviä uutisia pienituloisille ihmisille.

On tietysti ikävää, kun meidän taloudellinen tilanne on se, mikä se on, että jostain on pakko säästää, mutta nämä hallituksen tekemät säästöt ovat kumminkin pohjaltaan oikeudenmukaisia ja nimenomaan pienituloisia ihmisiä tukevia.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut vuosien 1995 ja 2007 välillä, eikä suunta ainakaan ole laskeva, päinvastoin. Lapsilisät ovat aikojen saatossa jääneet jälkeen ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä noin 20—25 prosenttia, joten tarve indeksikorotukselle on selkeästi edelleen olemassa, ja nyt todella toivon, että tämä hallitus tarkastaa linjansa myös näiden lapsiperheiden tukimuotojen kohdalla.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin totta, että budjettipäätöksissä korotetaan perusturvaa ja myös tuloverotuksessa päätökset suosivat pienituloisia, mutta se mittaluokka on todella pieni, jos kunnallisverotuksen perusvähennyksen täyden määrän korotus on vain 30 euroa ja kokonaisvaikutus 10 miljoonaa.

Pitää muistaa, että ne myönteisetkin ratkaisut rahoitetaan kuntien valtionosuuksien mittavilla leikkauksilla ja arvonlisäveron korotuksella. Arvonlisäveron korotus vaikuttaa ankarimmin pienipalkkaisiin väestöryhmiin ja lapsiperheisiin, jotka eivät saa sitä hyvitystä indeksikorotuksina, ja ennen kaikkea lapsilisien indeksikorotuksen jäädyttäminen varmistaa tämän.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Perusvähennykseen tehtiin korotus myöskin viime vuonna, ja nekin ovat kumuloituvia, eli kyllä siitä nyt tietysti vähän isompi vähennys tulee. Itse asiassa kaikkein pienituloisimpien osalta ne vähennykset ovat todella merkittäviä suhteessa siihen kokonaistuloon, eivät tietenkään riittäviä. Kyllä se on ihan selvää, että tulonjaon epätasa-arvo näittenkin hallituksen hyvien päätösten jälkeen on olemassa, enkä usko, että tässä salissa sinänsä on ketään, joka olisi sitä mieltä, että tilannetta pitäisi heikentää pienituloisten osalta. Sitähän tässä ei tapahdu, mutta kysymys on sitten siitä tietenkin, miten haluamme hoitaa tätä syntyneen vajeen, meistä kutakuinkin kokonaan riippumattoman vajeen, umpeen kuromista, ja ne ovat poliittisia päätöksiä, ja jokainen puolue tietysti kantaa niistä omista tekemistään päätöksistä oman vastuun. Tämän yksittäisen lakiesityksen kertaluonteinen vaikutus on 45 miljoonan euron tulonsiirto näitten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuvien etuuksien osalta. On sekin nyt sentään jotakin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että näistä ei kauhean miellyttävistä päätöksistä huolimatta tämä budjetti on kokonaisuutena lievästi tuloeroja tasaava, ja se on hyvä asia. Mutta kaikista suurin ongelmahan meillä on se, että ihmisillä ei ole työtä, ja jos ihmiset pääsisivät työhön ja voisivat omilla tuloillaan elättää itsensä, niin tilanne olisi aivan erilainen. Sen takia hallitus panostaakin siihen, että mahdollisimman moni ihminen työllistyisi, ja esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu on siitä oiva esimerkki.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa puhemies! On kyllä kommentoitava tuota täällä usein toistettua virheellistä käsitystä siitä, että tuloerot kaventuisivat. Ne eivät kavennu, ja tästä on tietysti monien tunnettujen köyhyystutkijoidenkin lausumia siitä, mitä nämä budjettiratkaisut vaikuttavat. Kannattaa muistaa siellä monia muitakin, muun muassa asuntovelallisten asemaa, ja siellähän asuntolainojen korkovähennyksiä pienennetään 150 miljoonalla. Ne ovat sellaisia todella isoja leikkauksia, jotka vaikuttavat ennen kaikkea nuoriin lapsiperheisiin, jotka ovat asuntovelallisia ja jotka joutuvat sitten maksamaan asumisestaan yhä korkeampia kustannuksia.