Stefan Wallin /r(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syksy on hyvinkin tärkeää aikaa maamme ammattikalastajille, jotka pääsevät myymään herkkujaan vaikkapa Helsingin ja tänään alkavilla Turun silakkamarkkinoilla.

Hösten är en viktig tid för yrkesfiskarna, de får sälja sina produkter på strömmingsmarknaderna. I Åbo börjar marknaden i dag. Samtidigt ökar också intresset för fritidsfiske, bland annat det fria spinnfisket hela tiden, men tyvärr har resurserna för vattenvården och skötseln av fiskebeståndet inte vuxit i motsvarande mån.

Kiinnostus viehekalastukseen kasvaa jatkuvasti. Mutta valitettavasti kalanistutusten ja muun vesienhoidon resurssit eivät ole kasvaneet vastaavassa määrin.

Nykyään viehekalastajat maksavat lakisääteistä viehekalastusmaksua koko vuoden kalastuskortista 29 euroa ja seitsemän päivän kortista 7 euroa. Hallituksen talousarvioesityksessä koko vuoden kalastuskortin maksua korotetaan 29 eurosta 31 euroon. Kalastuslupamaksuista ja viehekalastusmaksuista saatavat varat käytetään kalavesien hoitoon, muun muassa kalanistutuksiin ja kalavesien kunnostuksiin, korvauksiin vesienomistajille, kalastusneuvontaan ja kalataloushankkeisiin.

Pidemmän päälle kestävän kalakannan turvaamiseksi viehekalastusmaksua tulisi korottaa. Korottamalla tätä maksua koko vuoden kalastuskortin osalta 29 eurosta 40 euroon ja seitsemän päivän kortin osalta 7 eurosta 14 euroon tulot momentille 12.30.43 kasvaisivat melkein 1,1 miljoonalla eurolla. Tämä summa voitaisiin puolestaan suoraan käyttää maa- ja metsätalousministe-riön pääluokassa kalastuslupamaksujen palautukseen vesienomistajille osoitetun määrärahan korottamiseen. Nämä rahat käytettäisiin tällä tavalla esimerkiksi nimenomaan kalavesien kunnostuksiin, kalanistutuksiin, kalavesien hoitoon, ja sillä tavalla saataisiin kalakanta vieläpä kestävämmälle pohjalle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! RKP esityksensä mukaisesti ei harrasta kalastuslakia vaan rahastuslakia, ja kun aikoinaan eduskunta päätti onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeudesta ja läänikohtaisesta viehekortista, kyseessä oli nimenomaan maaseudun ja saariston elinvoimaisuus, kalastusmatkailun kehittäminen, kalavarantojen laajempi hyväksi käyttäminen ja maa- ja vesialueita omistamattomienkin oikeuksien kehittäminen. Nyt te haette tätä ristiriitaa uskomattomalla tavalla, ja omistajan merkki on edelleen suomussa, pitää maksaa. Minusta teidän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeus on tullut, mutta siitä huolimatta yli miljoona euroa maksetaan vesialueiden omistajille jokamiehenoikeudesta korvauksia, sama kuin marjastuksesta ja sienestyksestä pitäisi maksaa maanomistajalle korvauksia. Kyllä täytyy sanoa, että ihan vanha laulu soi, ja täytyy toivoa, että eduskunnassa edelleen enemmistö pitää huolen siitä, että RKP:n ja näitten revanssiporukoitten kalastuslain romuttaminen ei todella etene. (Pentti Kettunen: Kartanonherroille ei anneta lissää rahhaa!)

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Itämeren lohesta ja lohesta yleensä huoli on suuri ja syystäkin, ja minun mielestäni eivät mitkään toimenpiteet ole liioiteltuja lohen pelastamiseksi. Eduskunnassahan tässä ihan viime viikkoina on lohesta puhuttu jälleen jokavuotiseen tapaan. Komissiohan ehdotti ensi vuoden ICESin tieteellisen neuvonannon ylittävää lohikiintiötä Itä- meren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle. Tämä ICES eli Kansainvälinen merentutkimusneuvosto esitti ensi vuoden enimmäiskiintiöksi alueelle 78 000:ta lohta. Komissio halusi säilyttää lohikiintiön kuitenkin tämän vuoden tasolla, eli Itämeren pääaltaalta ja Pohjanlahdelta saisi heidän mielestään pyytää ensi vuonna 108 000 lohta.

Keskustelu on käynyt vilkkaana ja ajoittain myös vähän kiivaanakin. Pidän itse erittäin myönteisenä sitä, että eduskunnassa loheen on suhtauduttu entistä myönteisemmin. Eduskunta ja hallitus halusivat selvästi alempaa kiintiötä kuin komissio suunnitteli. Valitettavasti tämä kanta ei kuitenkaan riittänyt. Se saatiin eduskunnasta niin ympäristövaliokunnasta, maa- ja metsätalousvaliokunnasta kuin EU-asioita ohjaavasta suuresta valiokunnastakin. EU:n maatalous- ja kalastusministerit, meiltä Suomesta siis ministeri Jari Koskinen, osallistuivat näihin neuvotteluihin, ja ensi vuoden lohenkalastuskiintiöksi Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle tuli noin 106 000 lohta. Suomenlahden kiintiötä puolestaan pienennettiin 15 prosentilla edellisvuodesta noin 13 000 loheen. Kiintiöt ovat siis ensi vuonnakin merkittävästi tutkijoiden eli puolueettoman ICESin suosituksia korkeammat.

Viime vuonna jäimme näissä neuvotteluissa täysin yksin. No, ei paljoa lohduta se, että tällä kertaa neuvotteluissa saimme rinnallemme Ruotsin, joka ajoi kanssamme pienempiä lohikiintiöitä, jotka olisivat olleet lähempänä tuon Kansainvälisen merentutkimusneuvoston, ICESin, suositusta. Euroopan komission alkuperäisestä esityksestä, 108 000 lohesta, leikattiin siis lopulta vain 2 prosenttia. ICESin parhaaseen tutkimustietoon perustuva suositus olisi ensi vuodelle siis 78 000. Jäimme siis tällä kertaa emme yksin mutta kaksin. Tilanne on erittäin huolestuttava.

Täytyy ihmetellä, että kun me suomalaiset ja meidän rinnallamme Ruotsi, jotka olemme Itämeren lohen merkittävimpiä kutuvaltioita, olemme kiintiöiden leikkaamisen kannalla, niin meidät Euroopan unionissa jyrätään. Kyllä tällaisissa asioissa mielestäni pitäisi käyttää muuntyyppistä päätöksentekoa, sellaista, jossa näiden valtioiden, joiden alueella merkittävällä tavalla tämä vaikuttaa, ääntä kuunneltaisiin. Itämeren lohta on hyvin pitkään ylikalastettu, ja itse asiassa vain muutamat lohikannat ovat saavuttaneet tai saavuttamassa pitkäaikaiseen toipumiseen vaadittavan minimitason.

On varmasti rehellisyyden nimissä todettava myös se, että ammattikalastukseen eli näihin suuriin lohikiintiöihin on kiinnitetty paljon huomiota ja niistä on keskusteltu, mutta samaan aikaan ei paljoa ole keskusteltu kuitenkaan lohen vapaa-ajankalastuksen määristä. Osa on nostanut jo keskusteluun senkin uhan, että myös vapaa-ajankalastus voi aiheuttaa luonnonlohelle omanlaisiaan uhkia, jos sitä ei aleta seurata ja mahdollisesti myös säädellä ammattikalastuksen tapaan. Minun mielestäni tätä on syytä vakavasti pohtia. Meillä valtaosa toimii hyvin vastuullisesti näissä vapaa-ajankalastajissa, joista monia itsekin tunnen, mutta on aiheellista pohtia myös sitä, onko tarpeellista myös seurata sitä, mitä vapaa-ajankalastuksen parissa tapahtuu.

Nykyiset virtavesien kunnostusmenetelmät eivät yksinään tule myöskään takaamaan lohikalojen luonnollisen elinkierron elpymistä. Eduskunnassa on kalateistä puhuttu paljon. Kalatiestrategia muistaakseni hyväksyttiin vuonna 2012 keväällä, ja sen myötä on tehty toimenpiteitä, jotka itse asiassa korjaavat niitä virheitä, joita Suomessa on tehty 40-luvun lopulta alkaen. Silloin Kemijoen suu suljettiin, ja siitä sitten alkoi kehityssuunta, joka muutti tilannetta niin, että vain muutama joki jäi vapaaksi.

On hyvä, että nyt maamme hallitus osoittaa esimerkiksi Kymijoella Korkeakoskelle rahoitusta kalatien rakentamiseen. Se on erittäin merkittävä toimenpide. Itse asiassa tämä paikka ei koskaan ole ollut luontainen nousupaikka lohelle, mutta toivottavasti siitä nyt saadaan tämän rahoituksen ja rakentamisen myötä sellainen. Se avaisi tien yli 200 hehtaarin kutualueelle.

Kävin itse tutustumassa muutama viikko sitten Kymijoella tähän Korkeakosken kalatien paikkaan. Se on mielenkiintoinen paikka, ja toivottavasti siinä onnistutaan. Nousu on erittäin korkea, 12 metriä, ja neljällä kaistalla se pitäisi saada siitä nousemaan. Toivottavasti siinä onnistutaan. (Pentti Kettunen: Eihän se lohi nouse siellä ilman, että sille jalat kasvaa!)

Arvoisa puhemies! Me siis sitoudumme hallitusohjelmassa turvaamaan ammattikalastuksen toimintaedellytykset. Se on erittäin tärkeää, mutta kyllä, hyvät ystävät, niin on, että ei ammattikalastusta turvata ylikalastamalla vaan nimenomaan päinvastoin. Juuri lohen ja yleensäkin kalan puute on varmasti ammattikalastuksen pahin uhka. Toisaalta meidän hallitusohjelmassamme myös todetaan ja luvataan, että toteutamme tarvittavat toimenpiteet vaelluskalakantojen suojelemiseksi, ja näitä kahta pitää pystyä rinta rinnan eteenpäin viemään. Mutta kyllä tilanne on se, että jos meidän käsissämme on jotain ainutlaatuista, niin kuin tämä lohi on, niin meidän pitäisi pystyä tekemään siinä vaadittavat toimenpiteet, ja nyt maamme hallitus ja eduskunta ovat siihen pystyneet, mutta sitten meillä on se Euroopan unioni. Tekisi mieli käyttää erään kollegan sanoja, mutta en käytä niitä tälläkään kertaa. EU:sta tulee paljon hyvää, mutta tällä kertaa sieltä tulee kyllä ongelmiakin, ja toivon, että tässä asiassa voisimme edetä.

Edustaja Wallinin lakialoite tänään on osaltaan nostamassa keskusteluun toimenpiteitä lohikantojen suojelemiseksi, ja tietysti rahoitusta tarvitaan lisää. En suoraan osaa ottaa kantaa siihen, onko tämä nyt se oikea toimenpide, mutta niin kuin alussa sanoin, itse kannatan kaikkia toimenpiteitä sen eteen, että pystymme turvaamaan ja pelastamaan lohen Itämerellä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi ihan takaisin tähän alkuperäiseen esitykseen elikkä viehekalastusmaksun hinnan nostamiseen, elikkä siitä asiasta haluaisin nyt käydä tarkemminkin keskustelua, mikä oli ilmeisesti päivän tarkoitus. Nyt sitten siihen asiaan sanoisin, että kalastus ei saa olla vain rikkaitten harrastus. Ihan lyhyesti sanottuna.

Toiseksi, tässä Wallinin esityksessä otettiin esille paljon hyviä, tärkeitä asioita, mutta kalastuksestahan voi puhua aina vaikka kuinka pitkään, siitä voi tingata pitkään, oli miten oli. Mutta se, mihin tässä asiassa minun mielestäni tulisi kiinnittää kaikkein eniten huomiota, on se, että meidän pitäisi saada ihmiset maksamaan kalastuksen hoitomaksut ja viehekalastusmaksut. Se, että me saisimme ihmiset maksamaan nämä maksut, olisi paljon tärkeämpi ja merkittävämpi asia tälle kokonaistulokselle kuin se, että me nostaisimme viehekalastusmaksua, ja jos me nostamme sitä, yhä useampi jättää sen kyseisen maksun mahdollisesti maksamatta. Se ei ole varmasti meidän kenenkään tarkoitus. Joten, kuten jo tästä minun puheestani sai selvää, en kannata tehtyä esitystä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kalastuksen hoitomaksu on aina ongelma, koska siihen liittyy tämä sama ongelma, joka liittyy itse kalastukseen, mihin edustaja Heinonen viittasi. Me eilen illalla, jos seurasimme uutisointia kuhan kalastamisesta, huomasimme, että myös siellä on ihan sama trendi menossa kuin lohen kalastamisessa. Pyydetään itse asiassa luvattomilla alueilla, ilman lupia, pyydetään niin, että vaarannetaan ne tulevat kalakannat. Hyvin yksinkertainen totuus itse asiassa siinä lohen kalastamisessa, mitä edustaja Heinonen puhui, on kumminkin se, että jos sukupuuttoon pyydetään joku kalalaji, niin kuin Suomessa on pyydetty noin sadasta lohikannasta niin, että meillä on jäljellä noin 30, ei ole mitä kalastaa sen jälkeen, kun sukupuuttoon on kuollut, oli meillä lupia tai ei ollut. Silloin tämä kalastuksen kokonaisuus pitää pystyä hahmottamaan niin, että siihen liittyy tämä lupa-asia mutta myös se, mitä niillä luparahoilla tehdään, ja hoidetaan sitä kalakantaa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Aluksi tuntui, että tämä lakialoite on ihan mitääntekemätön: että siitä vain. Mutta kun rupesin tutkimaan näitä loppukaneetteja täällä, niin ajattelin, että kun pidän pienen puheen, tietysti kysyn edustaja Wallinilta, mitä tämä lopullisesti tarkoittaa.

On ensinnäkin yleisesti sanottava, että kalastus on köyhän ihmisen harrastus, eli voidaan rantavesillä kalastaa ahvenia tai muita tai sitten vieheillä. Täällähän nyt on ensinnäkin tarkoitus, että nämä kalastusmaksut nousevat 29:stä 40 euroon kokovuotisesti ja seitsemän päivän osalta nousevat 7:stä 14 euroon. Täällä on hyvin tarkat asiat, mitenkä tätä kalastusta saa tehdä. Nämähän ovat läänikohtaisia, vaikka Suomessa nyt ei ole enää lääniä, vaan nämä viehekalastusmaksut menevät niiden entisten läänien kohdalta.

Tällä viehekalastusmaksulla ei saa esimerkiksi kalastaa lohia siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkojen läheisyydessä, niin lähellä asuttua rantaa, että siitä aiheutuu tarpeetonta haittaa, 50 metriä lähempänä lipulla merkittyä verkkoa. Eli täällä on hyvin tarkkaan selostettu, mitä viehekalastuksella saa tehdä. Ja aivan oikein, että näistä tulee tuloja vuosittain, oliko se nyt reilu 2 miljoonaa euroa. On oikein, että niin meillä päin kuin muuallakin näitä luvista saatuja varoja käytetään kalavesien hoitoon ja kalanistutuksiin, niin kuin täällä aloitteen perusteluissa oikein sanotaan, ja kalavesien kunnostuksiin, korvauksiin vesien omistajille. Nämä on tuloutettu tuonne pääluokkaan 12.30.40.

Mutta sitten tätä loppua minä en ymmärrä: että kun tässä nyt tulisi lisää reilu miljoona euroa maksujen korottamisella, täällä lopuksi sanotaan, että tämä summa voitaisiin puolestaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa kalastuslupamaksujen palautukseen vesien omistajille osoitetun määrärahan korottamiseen. Ajattelen vähän samalla lailla kuin edustaja Rajamäki, että kenellekä nämä rahat menevät, että onko tällaisia omistajia ympäri Suomea vai millaisiksi nämä vesien omistajien määrät sitten osoittautuvat täällä.

Minäkin hyvin kriittisesti suhtaudun, ja näiltä istumilta en ole kannattamassa tätä lakialoitetta. Tässä oli jotain hyvää. Mutta niin kuin sanoin, jotain huvia köyhälläkin pitää olla, ettei aina nosteta niitä, ja sitten tämä perustelu, mikä täällä loppuosassa oli: että niistä varmaan sitten saan aloitteen tekijältä kuulla lisää.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden kalastuksenhoitomaksu on tällä hetkellä 29 euroa. Hallituksen talousarvioesityksessä siihen esitetään 2 euron korotusta. Elikkä hallitus esittää maksuksi 31 euroa. Edustaja Wallin esittää vielä suurempaa korotusta. Elikkä edustaja Wallinin esityksen mukaan nykyinen 29 euron kalastuksenhoitomaksu nostettaisiin 40 euroon. Seitsemän päivän kalastuksenhoitomaksu on 7 euroa, ja käsitykseni mukaan hallitus ei esitä siihen korotusta, mutta edustaja Wallin esittää siihen 7 euron korotusta. Elikkä edustaja Wallinin mukaan läpimennessään seitsemän päivän kalastuksenhoitomaksu olisi 14 euroa. Minun matematiikkapäälläni tämä on 50 prosentin korotus elikkä puolet korotetaan. 50 prosenttia, se on varsin suuri korotus.

Arvon kollegat, tunti sitten kyselytunnilla tässä salissa puhuttiin monellakin suulla tasaveroista, ja ne tuomittiin puolin ja toisin, että tasavero ei ole hyvä ratkaisu. Minä itse mietin tässä, kun luin tätä edustaja Wallinin esitystä, että jos toimitusjohtaja heittelee 100 000 euron muskeliveneestä Professoria rantakaislikkoon ja kalastaa haukea tai lohta ja samaan aikaan kaislikon toisella puolella on työtön, joka on 400 euron soutuveneessä ja heittelee Rapalan vaappua, niin molemmat joutuisivat maksamaan tämän saman 40 euron kalastuksenhoitomaksun. Tämä jos mikä minun käsitykseni mukaan on kyllä sitä tasaveroa. Ja vielä kun miettii, että se työtön tai perustoimeentuloturvan varassa elävä henkilö saa tästä kalastuksesta ihan oikeaa ravintoa, särvintä leivän päälle. 100 000 euron muskeliveneellä ajeleva ei välttämättä syö muuta kuin lohta graavattuna ja heittää jänkäkoirat järveen tai mereen takaisin.

Arvoisa herra puhemies! Minä en voi millään kannattaa nyt puheena olevaa lakiesitystä.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallin tekee täällä suhteellisen harvoin kalastusta koskevia lakialoitteita, mutta silloin kun hän niitä tekee, ne ovat mielestäni sitäkin laadukkaampia. Kannatan tätä edustaja Wallinin esitystä.

Täällä on puhuttu kovasti, minullakin on lähes vesi silmissä, köyhän mahdollisuudesta kalastaa ja puhuttu tästä, että tämä merkitsisi tiettyä maksun korotusta. Minä ajattelen sitä lähinnä niin, että olisi hyvä, jos olisi kalaa, jota voisi kalastaa se köyhäkin. Hän saisi siinä sitten ruokaa itselleen.

Tässähän on kysymys kalakannan turvaamisesta, kalakannan kestävyydestä. Se on erittäin tärkeä asia, ja ymmärrän, että edustaja Wallinin huoli koskee kalastuksen jatkuvuutta ja kalakannan kestävyyttä.

Edustaja Rajamäen kanssa en kovin usein ole samoilla linjoilla, en nytkään. Hänellä on aika laajentava tulkinta tästä jokamiehenoikeudesta. Sehän koskee ainoastaan onkimista. Muutenhan kysymys on vesien omistajan oikeudesta, kiinteistönomistajan oikeudesta, ja pidän sitä tärkeänä.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin nyt on kyse siitä, että nostettaisiin viehekalastusmaksua 11 eurolla ja tämä kalastuksenhoitomaksu pysyisi ennallaan 22 eurossa. Mutta sitten kun tähän lisätään vielä kalastuskuntakohtaiset muut pyydysmaksut, mitä moni rannalla asuva harrastajakalastaja erilaisia pyydyksiä on sitten laittanutkin katiskasta verkkoon ja rysään asti, niin on tietenkin vielä kalastuskuntakohtaiset maksut lisäksi olemassa.

Näen, että tämä kalastusharrastus on laajan suomalaisjoukon, kesäasukkaitten ja varsinkin eläkeläisten, hyvä harrastus, niin että he pysyvät hyvässä vireessä ja saavat raitista ulkoilmaa. Toisaalta hallitus on kuristanut aika lailla tällä hetkellä toimeentuloa eläkeläisiltä tasaveroja nostamalla, polttoainemaksuja nostamalla. Mietitään nyt, kun lähdetään sinne kalastelemaan, otetaan auto alle, ja siitä lähtien myös veneen polttoaineet ja muut laskien mukaan, niin en voi kyllä ymmärtää tämmöistä nostoa tälle rahalle. Ymmärrän kyllä kestävän kalastuksen ja kestävän kalakannan ylläpidon, mutta se varmaan voidaan näillä nykyisilläkin rahoilla viedä eteenpäin.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kalastusasiat on kokonaisuudessaan erittäin tärkeä meille suomalaisille. Ja sen takia, sen asian arvokkuuden vuoksi, halusin tulla täältä edestä sanomaan muutaman sanan.

Meillä on tällä hetkellä meneillään suuri kalastuslakiuudistus. Tätä kalastuslakiuudistusta on työstetty jo aika monta vuotta, ja hallitusohjelmassa taisi olla kirjaus, että se olisi tarkoitus nytten saada valmiiksi, mutta näyttää siltä, että tuolla kentällä on niin paljon erimielisyyksiä asian suhteen, että saa nähdä, koska se saadaan valmiiksi. Nyt tehty esitys, tämä viehekalastusmaksun nostaminen, on minusta niin olennainen osa tätä koko kalastuslakiuudistuspakettia, että en minä ainakaan tässä vaiheessa sen takia alkaisi aukaisemaan tätä kalastuslain yhtä osa-aluetta, koska nyt mietimme sitä koko pakettia, minkälainen on tämä meidän kalastuslakiuudistus.

Tässä kalastuslakiuudistuksessa yksi olennainen osa-alue on juuri näiden kalastuksen lupien yhtenäistäminen, sillä kaikki me tiedämme, että se on aivan älytön viidakko. On kalastusmaksua, kalastuksenhoitomaksua, on viehekalastusmaksua, on paikallisen kalastuskunnan maksuja, siellä on maksua sinne, tänne, tuonne. Hyvin moni kalastaja miettii loppujen lopuksi, pitikö minun maksaa ne verkkoluvat, mitä minä sain tällä lupamaksulla lopuksi tehdä ja missä minä sain kalastaa ja mitä. Elikkä minä veikkaan, että hyvin harva ihminen loppujen lopuksi ymmärtää, mistä tänään tässä edes keskustellaan. Joten se yksi kokonaisuus on se, että me saamme kalastuspuolella nämä lupa-asiat yhtenäistettyä. Se on hyvä asia. Mutta, kun puhutaan tästä kalastuslakiuudistuksesta, niin itse en ainakaan olisi tässä vaiheessa muuten sitä lakia viemässä tällä hetkellä eteenpäin, sillä meillä on niin paljon erimielisyyksiä tästä laista, miten asia viedään eteenpäin.

Otan tästä kalastuslakiasiasta esille muutaman kohdan, jotka teettävät erityisesti ongelmia.

Ainakin meillä tuolla maaseudulla, syrjäisemmillä alueilla, tulee esille se, että uudessa kalastuslaissa on tarkoitus ottaa kaksi asiaa esille, olisi ammattikalastajat ja virkistyskalastajat. Eli kalastajat jaettaisiin kahteen osaan. Tällä hetkellä taas nykyisessä kalastuslaissa on kolme eri osa-aluetta, kolme eri porukkaa: on nämä harrastuskalastajat eli virkistyskalastajat, sitten on ammattikalastajat ja kotitarvekalastajat.

Nyt on tarkoitus tässä uudessa kalastuslakiuudistuksessa, että käsite "kotitarvekalastajat" jätettäisiin kokonaan poies. Ja kotitarvekalastajat, se käsite, on meille maaseudun ihmisille erittäin tärkeä, olennainen osa. Esimerkiksi kun olimme isännän kanssa laittamassa verkkoja vesille ja oli oikein kylmä, viimakeli, syyskeli, ja tosiaan satoi ja paleli ja kaikkea muuta, niin siinä mietimme, että ei tämä kyllä mitään virkistyskalastusta ole, mutta oli justiinsa siika-aika ja muikkujen pyyntiaika ja piti kotia saada pakasteeseen kalaa. Eli se oli puhtaasti kotitarvekalastusta. Ei se ollut mitään virkistyshommaa, harrastushommaa, vaan haettiin tämmöinen olennainen osa-alue meidän perheelle, se on osa elämää ja elinkeinoja.

No, sitten muita asioita, mikä teettää ongelmia tässä kalastuslakiuudistuksessa, että saataisiin tämä lupa-asiakin järkevöitettyä, yhtenäistettyä, on 65-vuotiaiden kalastusmaksuasiat. Uudessa kalastuslakiuudistuksessahan on tarkoitus, että yli 65-vuotiaiden pitäisi alkaa maksamaan kalastusmaksuja. Ja näyttää, kuulostaa, niin olevan, että huomattava osa eläkeläisistä vastustaa sitä ja aika rajusti, ja meidän kalastajista huomattava osa on yli 65-vuotiaita.

Muita muutoksia tässä on se, että verkkojen määrästä puhutaan, että montako verkkoa saa laittaa peräkkäin. Siitä kyllä ollaan sitä mieltä, että kyllä se on paikallinen kalastuskunta, kalastus- ja hoitokunta, jonka — vesihoitokunta, millä sitä nimetäänkin — pitää saada itse päättää, että montako verkkoa sinne peräkkäin laitetaan.

Elikkä tässä nyt lähinnä semmoiset isoimmat asiat, mistä nyt puhutaan, ja monta muutakin kuviota siellä sitten on. Kalastuslupa-asioita pitää saada kehittää eteenpäin, mutta miten sitä viedään, siitä tässä salissa varmasti puhutaan vielä monta monituista tuntia, ennen kuin tämä asia saadaan valmiiksi. Mutta kiitoksia kuitenkin tehdystä esityksestä, sillä nämä ovat tärkeitä asioita ja näistä puhutaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kalastuksesta ja kalasta tässä salissa käydään keskustelua, ja itse vähän laajensin sitä myös tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani oikeastaan ihan sen takia, että tätä keskustelua myös käytäisiin täällä eduskunnan suuressa salissa.

Itse en ole oikeastaan millään politiikan sektorilla valmis ulkoistamaan päätöksentekoa tietenkään puhtaasti tiedeyhteisölle, en lohen kohdalla, en myöskään petojen kohdalla. Hieman tässä salissa, eduskunnassa, aina välillä tuntuu, kun puhutaan lohista taikka sitten seuraavaksi suurpedoista, että toisessa toisille kelpaa tieteellinen tutkijoiden huoli ja toisessa sitten ei taas kelpaakaan. Itse olen sitä mieltä, että lohikantojen ja kalakantojen tekemiseksi ja pelastamiseksi pitää tehdä kaikki voitava. Niin kuin tuossa totesin itse jo aiemmin, kun käytin hivenen pidemmän puheenvuoron, en osaa ottaa siihen kantaa, onko tämä edustaja Wallinin esitys nyt summiltaan, euromääriltään, sellainen, että se ratkaisee näitä ongelmia, mutta totesin sen, että minun mielestäni askelia pitää ottaa kaikilla eri sektoreilla eteenpäin.

Arto  Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakaan en tätä korotusta ole kannattamassa, mutta ottaisin muutaman lisähuomion vielä tähän kalastuskuntien asemaan tällä hetkellä.

Joku aika sitten mentiin takaisin tähän jakokuntakuvioon ja vesialueitten jakamiseen, ja ne ovat aika kalliita nämä jakoluettelot, mitä tällä hetkellä sitten eri viranomaisilta pyydetään. Niihin menee useita satoja euroja, kun jakokunnat pyytävät näitä luetteloita. Näkisin, että kun näistä viranomaismaksuista annettaisiin kalastuskunnalle helpotuksia, niin sitä kautta me saisimme enemmän kaloja järveen.

Toinen, mikä on kalastuskunnille ihan selvä ongelma, on niitten rankka verotus. Jos sattumalta käy näin, että jää ylijäämää kalastuskunnan seuraavalle, tulevalle, vuodelle, että kalastusmaksut tulevat tälle vuodelle loppuvuodesta muun muassa viranomaisten hitauden takia, ei keretä istuttamaan ja ne ovat tilillä ne rahat, se näyttää ylijäämää, sen jälkeen niitä rankaistaan, verotetaan rankasti. Valtio ottaa rahat, osansa takaisin sieltä. Tähän järjestelmään näkisin, että tässä olisi hyvä esittää esimerkiksi kalastuskuntien verovapautta tai vähintäänkin miettiä jonkintyyppistä menovarausta, mikä on esimerkiksi maatalouden puolella.

Stefan Wallin /r:

Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos kollegoille hyvästä keskustelusta, joka käytiin edustaja Rajamäen puheenvuoron jälkeen varsin sivistyneesti itse asiassa.

Mitä tulee tähän kysymykseen, kenelle rahat menevät, niin kuin edustaja Mäkipää kysyi, niin se oikeastaan selviää tässä lakiesityksen toisessa kappaleessa, jossa todetaan, että "varat käytetään kalavesien hoitoon, muun muassa kalanistutuksiin ja kalavesien kunnostuksiin, korvauksiin vesien omistajille, kalatalousneuvontaan ja kalataloushankkeisiin". En usko, että lisää budjettivaroja on löydettävissä tähän tarkoitukseen, jolloin jäljelle jää oikeastaan ainoastaan tämä mahdollisuus korottaa tätä maksua, joka sitten tuloutuu toisen momentin kautta nimenomaan näihin äsken mainittuihin tarkoituksiin.

Mitä tulee tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuusasiaan, joka nousi tässä muutamassa puheenvuorossa esille, niin jaan totaalisesti sen huolen, olen samaa mieltä siitä, että kalastaminen on jokaisen, ei pelkästään rikkaiden etuoikeus tai harrastus, sen pitää olla jokaisen suomalaisen harrastus.

Sitten ei ole varmaa, onko olemassa oikeaa, yhtä oikeaa vastausta siihen, onko 11 euron korotus vuosimaksuun iso vai pieni raha. Se on jollekin isompi raha kun joillekin muille, mutta se raha on jostain otettava. Tämä tasamaksuperiaate, jota tässä tietysti sovelletaan, ei ole kuitenkaan julkishallinnossa mikään vieras asia. Esimerkiksi ajokortista tai passista jokainen suomalainen maksaa sen saman hinnan aivan riippumatta tulotasostaan. Tämä on varsin yleinen maksuperiaate, ja tämä on se laskentatapa näille maksuille.

Yhtä kaikki tarkoituksena on saada lisäpotkua suomalaiseen kalastukseen, ja ilman kaloja, ilman tervettä kalakantaa, ilman hoidettuja kalavesiä ei ole myöskään kalastusta olemassa, joten tässä kaikki hyötyvät. "Suomalainen voittaa aina", jos lainaan erästä valtionyhtiön logoa.