7) Talousarvioaloitteet
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Esittelen tässä naisverkoston
yhteisen aloitteen, jossa ehdotetaan korotusta äitiysavustukseen
käytettävään määrärahaan.
Äitiyspakkaus on tärkeä lapsiperheiden
etuus, joka auttaa vauvaperheitä arjessa. Jos äitiysavustuksen
määrää ei koroteta, äitiyspakkaukseen
ei voida valita samaa määrää tuotteita
kuin aikaisemmin. Jos pakkaukseen valittavien tuotteiden laatu ja
määrä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, äitiysavustuksen
määrää tulisi korottaa yleistä kustannuskehitystä vastaavalla
määrällä eli 40 eurolla 180
euroon. Äitiysavustukseen varattua määrärahaa
ei ole korotettu yli 12 vuoteen. Hallituksen talousarvioesityksessä mainitaan,
että äitiyspakkauksen sisältöä tarkistetaan
raaka-aineiden hinnannoususta johtuen. Naisverkoston mielestä pakkauksessa
olevien tuotteiden laadun ja kotimaisuuden kannalta on parempi korottaa äitiysavustukseen
käytettävää summaa vastaamaan
kuluttajahintojen nousua. Näin turvataan äitiyspakkauksen
monipuolisuus ja hyödyllisyys sekä tuetaan suomalaista
yrittäjyyttä sekä työllisyyttä.
Äitiyspakkauksen tuotteet kilpailutetaan vuosittain.
Se on mahdollistanut pakkauksen sisällön säilymisen
monipuolisena ja laadukkaana, vaikka hinnat ovat vuosien myötä nousseet
merkittävästi. Hankinnassa Kela pyrkii lähtökohtaisesti
varmistamaan sen, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita
pienten lasten käyttöön ja että niiden
valmistamisessa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia.
Myös ympäristöystävällisyys otetaan
kilpailutuksessa huomioon.
Arvoisa puhemies! Naisverkosto esitti jo viime vuonna äitiysavustukseen
korotusta, ja sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä vuodelle
2014 lisäys olikin huomioitu. Hallituksen budjettiesitykseen
lisäys ei kuitenkaan päätynyt. Kertakorotuksen
tekeminen äitiysavustukseen vastaamaan kuluttajahintojen
nousua lisäisi valtion menoja ensi vuonna 2,8 miljoonaa euroa.
Äitiysavustusta on Suomessa jaettu rahana tai äitiyspakkauksena
kaikille synnyttäville äideille vuodesta 1948
lähtien. Äitiyspakkauksen suosio on pysynyt varsinkin
ensisynnyttäjien keskuudessa korkeana. Vaikka etuuden arvo
on pieni Kelan kokonaisavustuksien joukossa, sen merkitys on suuri
tuhansille perheille. Äitiysavustus suoritetaan vuonna
2014 arviolta 61 300 lapsesta. Äitiysavustus on
jäänyt merkittävästi jälkeen muusta
kustannuskehityksestä, sillä avustusta on korotettu
viimeksi vuonna 2001. Koska kyseessä on perheille tärkeä etuus,
sen rapauttaminen ei ole mielekästä.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Referoin tässä lyhyesti
kolmea omaa aloitettani sekä kahta keskisuomalaisten kansanedustajien. Viisi
meitä oli tekemään yhteisaloitetta.
Aloitan talousarvioaloitteesta numero 532, koskee eläkekaton
saamista Suomeen. Eläkekatto puhuttaa Suomessa olevia noin
puoltatoista miljoonaa eläkeläistä, ja
tiedossani on, että kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi
Suomessa, Virossa, Portugalissa, Irlannissa, Tanskassa ja Hollannissa
tällainen katto on määrätty.
Eläkekaton suuruus tietenkin vaihtelee eri maissa seuraavasti:
Sveitsissä 5 700 euroa kuukaudessa, Saksan vanhoissa
osavaltioissa 5 800 euroa ja uusissa osavaltioissa 4 900
euroa, Norjassa 6 400 ja Ruotsissa 4 190 euroa
kuukaudessa. Suomessa eläkekatto voisi mielestäni
asettua 4 000—5 000 euron suuruiseksi
per kuukausi. Tiedostan, että Suomessa yli 10 000
euroa eläkettä saavia on reippaasti alle 500,
mutta siitä huolimatta eläkeläiset toivovat,
eri puolin eläkejärjestötkin toivovat,
että myöskin Suomeen saataisiin eläkekatto, ja
tässä minä esitän, että se
olisi 4 000 euroa kuukaudessa. Tätä varten,
arvoisa puheenjohtaja, momentille 33.01.01 esitän lisäyksenä 100 000 euroa
siihen selvitystyöhön, jota eläkekaton mahdollinen
saaminen Suomeen vaatii.
Toisena, arvoisa puheenjohtaja, talousarvioaloite numero 530
on myös minun aloitteeni, ja siinä puhutaan siitä,
että Jyväskylän kaupungin Nyrölässä,
joka on meidän uusi kaupunginosa, on Kallioplanetaario,
se on ainut Keski-Suomessa merkittävä turistipaikka.
Kolmen vuoden aikana siellä on käynyt keskimäärin
160 000 turistia eri puolilta Suomea, mutta siinä on
eräs ongelma. Kun Nelostieltä lähdetään
kohti itää, niin viimeinen 3,6 kilometriä on
huonokuntoista soratietä, asfaltin reuna on päättynyt
hieman aikaisemmin. Nyt tätä huonokuntoista soratietä haluttaisiin
parantaa, ja ensimmäisten kaavailujen mukaan sen hinta
oli 1,2 miljoonaa. Nyt ely on laskeskellut, että hinta
on pudonnut noin 700 miljoonaan euroon, ja näin ollen esitän
momentille 31.10.20 lisäyksenä tätä alkuperäistä summaa
1 200 000 euroa kyseisen yhdystien numero 16 691
peruskorjaukseen.
Arvoisa puhemies! Kolmantena asiana on talousarvioaloite numero
529, joka on myöskin kätteni töitä.
Tässä kerron, että Uuraisten kunnan ohittavalta
seututieltä numero 630 on osin 10 kilometriä erittäin
huonokuntoista yhdystietä Jyväskylästä Virroille.
Tähän tarkoitukseen esitän 1 200 000
määrärahaa momentille 31.10.20, jotta
tämä huono tienpätkä, 10 kilometriä,
saataisiin asianmukaisesti pohjattua ja myöhemmin tietenkin
asfaltoitua.
Sitten nämä pari viiden kansanedustajan yhteisaloitetta,
joissa olen ensimmäinen allekirjoittaja ja siinä roolissa
käytän tätä puheenvuoroa. Me
esitämme tässä määrärahan
osoittamista rataosan Jyväskylä—Tampere
parantamista varten. Junamatka Jyväskylästä Tampereelle
tai Helsinkiin — tiedän sen kokemuksesta — kestää 3
tuntia 15 minuuttia, ellei mitään myöhästymisiä tapahdu,
jotka ovat myöskin lähes viikoittaisia. Kerran
viikossa juna yleensä pysähtelee muistakin syistä.
Jyväskylän ja Oriveden välinen osuus on
yksiraiteinen ja erittäin mutkainen ja nopealle liikenteelle
näin ollen sopimaton. Keski-Suomen liitto yhdessä Liikenneviraston
kanssa on laadittanut Jyväskylä—Tampere-ratahankkeesta liikennejärjestelmätasoisen
esiselvityksen, joka on parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Selvityksen mukaan
rataosaa tulee kehittää vaiheittain siten, että lopputilanteessa
Jyväskylän ja Tampereen välillä on
koko matkalla nopea kaksiraiteinen rata. Jotta tämä homma
etenisi, niin me ehdotamme tässä esityksessämme
eduskunnalle, että eduskunta ottaa ensi vuoden talousarviomomentille
31.10.77 lisäyksenä 10 miljoonaa euroa Jyväskylä—Tampere-rataosan
parantamista varten.
Arvoisa puheenjohtaja! Viimeisenä muttei vähäisimpänä talousarvioaloite
numero 533 on myös viiden kansanedustajan tekemä ja
perustuu meidän, Keski-Suomen liiton toiveisiin. Tässä todetaan,
että Keski-Suomen ympäristökeskus, ely-keskus
ja Laukaan kunta ovat vuosina 2006—2011 toteuttaneet yhteistyössä Lievestuoreen
entisen sellutehtaan laskeutusaltaana toimineen Lievestuoreenjärven
Laajalahden tyhjennysruoppauksen. Kyse on kuuluisasta Lievestuoreen
Lipeälammesta. Tästä Laajalahdesta ruopattiin
noin 100 000 kuutiota kuitulietettä, joka läjitettiin
voimalaitostuhkalla stabiloituna lahden vieressä sijaitseviin
läjitysaltaisiin. Hankkeen yleissuunnitelman ja ympäristöviraston
luvan mukaan läjitysalue pitää peittää ja
maisemoida. Tämä tehdään hankkeen
toisessa vaiheessa. Hankkeen loppuun asettaminen on välttämätön toimenpide,
ja tässä mielessä me edustajat esitämme,
että ensi vuoden eduskunnan talousarvioon varataan momentille
35.10.61 lisäyksenä 408 000 euroa Laajalahden
kunnostamisen toisen vaiheen aloittamiseksi.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tapaturmaisesti vammautunut tai potilasvahinkoa
kärsinyt kansalainen ei Suomessa saa riittävästi
oikeutta. Näitä työkykynsä menettäneitä ja vakuutusyhtiöiden
papereiden perusteella työkykyisiksi arvioimia kansalaisia
on kymmeniätuhansia. He käyvät omaa sotaansa
mahtavia vakuutusyhtiöitä, Kelaa, vakuutusoikeutta
sekä Potilasvakuutuskeskusta vastaan. Jotkut ovat luovuttaneet
oikeuksiensa ajamisen toivottomina, väsyneinä ja
rahattomina muutaman vuoden ja turhan valituskierroksen jälkeen.
Yhtenä ratkaisuna ehdotan, että valtio perustaisi
valtakunnallisen oikeusaputoimiston auttamaan ja tasoittamaan tapaturmaisesti
tai hoitovirheen takia vammautuneiden mahdollisuuksia pärjätä jatkovalituskierteessään
vakuutusyhtiöitä vastaan. Esitän 2014
talousarvioon momentille 25.10.04 tapaturmaisesti vammautuneiden
ja potilasvahinkoa kärsineiden henkilöiden oikeusaputoimiston
perustamiseen 883 000 euroa.
Oppisopimuskoulutuksen asemaa ja sen kehittymistä yhteiskunnassa
parantaisi yritysvetoinen valtakunnallinen oppisopimuksen kehittämiskeskus.
Suomesta puuttuvat oppisopimuskoulutuksen markkinat eli valtakunnallinen
oppisopimuspaikkojen välitys. Sama koskee myös
työvoimapoliittisen koulutuksen työpaikkojen hankintaa. Valtakunnallisen
oppisopimuskeskuksen tehtävänä olisi
siis kaiken yrityslähtöisen koulutuksen edistäminen
Suomessa. Järjestelmällä luotaisiin tehokkuutta
oppisopimuskoulutusjärjestelmään, kun
oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspaikan
tarjoajat kohtaisivat helpommin. Esitykseni vuoden 2014 talousarvioon:
momentille 32.30.51 lisäyksenä 1,3 miljoonaa euroa
valtakunnallisen oppisopimuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen
Kouvolaan ja tarvittavien verkostojen rakentamiseksi.
Arvoisa puhemies! Kolmantena aloitteena otan esille sen, että Museovirasto
lopetti museotoiminnan ylläpitämisen Luumäellä sijaitsevassa presidentti
P. E. Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä keväällä 2012
osana vuosibudjettinsa merkittävästä leikkaamisesta
johtuvia säästöjä. Jotta Kotkaniemi-säätiön
toiminta saataisiin turvattua, seuraavat kolme toimenpidekohtaa
tulee toteuttaa:
Ensimmäinen kohta on kiinteistön siirto niin, että Kotkaniemi-säätiö kiinteistön
vastaanottajana ei maksa Senaatille kiinteistöstä mitään
tai maksaa muodollisena korvauksena muutaman euron.
Toiseksi, tarvitaan vuotuinen avustus suoraan ministeriöltä,
avustuksen suuruus on 50 000 euroa vuodessa.
Kolmantena kohtana on kiinteistön korjaustöiden
kustannusten kattaminen. Museoviraston arvion mukaan korjauskustannus
on 2 miljoonaa euroa. Tähän esitys on vuoden 2014
talousarvioon momentille 29.80.54 lisäyksenä 950 000
euroa ja lisäksi momentin perusteluihin maininta siitä,
että määrärahaa saa käyttää Kotkaniemen kunnostamiseen.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kehaisen edustaja Torniaisen
tekemiä hyviä talousarvioaloitteita numerot 516
ja 517 liittyen valtatie 6:n parantamishankkeen loppuun saattamiseen
Korialla sekä perusparannukseen välillä Taavetti—Lappeenranta.
Kannatan näitä painamalla aikanaan oikeanväristä nappia.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomen kaivosalan tulevaisuutta ei voi
pitää ruusuisena. Maamme on vaivihkaa taantumassa
ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden raaka-aineapajaksi, jolloin
Suomen kallioperän rikkaudet kaivetaan ulos maasta voittojen
karatessa ulkomaille.
Hallituksen olisi välittömästi luovuttava
hyväuskoisesta sekä ulkomaisia korporaatioita
suosivasta kaivospolitiikasta ottamalla käyttöön
kaivosvero. Kaivosveron avulla voisimme saada edes pienen osan siitä kansallisomaisuutemme
suuresta
tuotosta kotimaamme kehittämistä varten. Kaivosveron
käyttöönotto ei normaalia alan yritystoimintaa
heikennä, sillä tämänkaltainen veroelementti
on arkipäivää jo useissa maissa, kuten
Australiassa. Perussuomalaisten konservatiivisten arvioiden mukaan
kaivosvero toisi valtion budjettiin jopa 10 miljoonaa euroa vuosittain,
mitä voidaan pitää varsin merkittävänä summana.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Eilisessä oppositiopuolueitten talousarvioesityskeskustelussa
käytiin monia hyviä debatteja, ja kun puhujia
oli paljon, oli puheaikaa vähän kaikilla. Haluaisin
nytten tässä näistä Perussuomalaisten
esityksistä nostaa niitä samoja asioita, mitä olen
itse talousarvioesityksessä tuonut esille.
Eilen muun muassa edustajat Ahvenjärvi ja Karimäki
toistivat muutamaan otteeseen sen, että Suomi on sitoutunut
antamaan kehitysapua 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen
2015 mennessä. Tätä samaa perustetta
ovat käyttäneet vihreät useamman kerran
ja moni muukin tässä salissa. Tosiasiassa Suomi
ei ole sitoutunut kyseiseen tavoitteeseen. Kyse on YK:n puitteissa asetetusta
poliittisesta tavoitteesta, joka on aivan eri asia kuin sopimuspohjainen
asia. Useimmat OECD-maat eivät myöskään
ole tätä tavoitetta saavuttamassa. Taloustilanteemme
on hyvin samankaltainen kuin se oli 90-luvun aikana, jolloin kehitysapua
leikattiin yli 50 prosenttia, joten tässä valossa
katsottuna Perussuomalaisten esitys 300 miljoonan euron leikkauksesta
ei ole mitenkään epäjohdonmukainen.
Meidän Perussuomalaisten omassa talousarvioaloitteessa
on mainittu myös se, että me emme ole heikentämässä suomalaista
kehitysaputyötä. Me haluaisimme pikemminkin, niin kuin omassa talousarvioesitteessäni
olen
esit-tänyt, korottaa suomalaisten järjestöjen
kehitysapuyhteistyömäärärahoja.
Järjestötoiminnan vahvuuksia ovat kansalaisyhteiskuntien
väliset suorat kontaktit ja oma-aloitteinen kehitysmaiden
köyhimpien toimeentulon edistäminen. Kehitysyhteistyöhön
osallistuukin noin 300 suomalaista kansalaisjärjestöä,
joten heidän voimavarojensa kasvattaminen olisi järkevää.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön
talousarvioesitys vuodelle 2014 on 114 miljoonaa euroa. Kun tiedämme,
että meillä on kaiken kaikkiaan 1,1 miljardia
kehitysyhteistyörahoja, niin olisi kohtuullista, esitykseni
mukaan, sieltä siirtää 30 miljoonaa euroa
kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.
Arvoisa puhemies! Haluan toisena esimerkkinä talousarvioaloitteestani
nostaa esille tämän määrärahan
osoittamisen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen.
Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet
viime vuosina huimaa vauhtia. Kun vuonna 2006 uusia maksuhäiriömerkintöjä annettiin
236 995 kappaletta, oli vastaava lukumäärä vuoden
2013 kesäkuun loppuun mennessä kuluvan vuoden
osalta jo 999 564. Elikkä lähes miljoona.
Kuluvana vuonna 30.6. mennessä uuden maksuhäiriömerkinnän
on saanut jo yli 356 000 henkilöä. Tämän
tiedon valossa on järkevää hallituksen
pohtia sitä, että lisäisivät
määrärahoja valtion talousarvioon 700 000
euroa talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen.
Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa vielä semmoisen
asian esille, kun meillä on useita talousarvioaloitteita
siten, että me haluaisimme myös suomalaista työllisyyttä parantaa.
Hallituksen vero-, kunta- tai sote-uudistus ei taida olla kovinkaan
hyvä menestystarina, mutta eivät ole myöskään
suomalaisten työpaikkojen säilyttämisen
toimenpiteet. Viennin tämänhetkinen kilpailukyky
ei ole kiinni työntekijöiden palkasta, ja silti
hallitus puhuu täällä, kuten tänäänkin,
vain tuposta. Eikö hallituksella ole muuta esittää työllisyyden
parantamiseksi kuin työntekijöiden palkkojen leikkaaminen?
Perussuomalaiset ovat esittäneet, että pk-yritykset
työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen
sektorin työvoimasta, ja sinne olemme voimavaroja osoittaneet,
kuten esimerkiksi arvonlisäveron liiketoiminnan alarajan
nostoa 8 500:sta 20 000 euroon.
Arvoisa puhemies! Toki ymmärrämme sen, että elämme
tiukkoja aikoja ja tällä hetkellä joudumme
tinkimään myös kuntien toiminnoista. Kuitenkin
jos samanaikaisesti kunnilla on reilu 500 lailla määrättyä tehtävää ja
lähes 1 000 velvoitetta, niin ei ole johdonmukaista
lisätä heille vastuita eri alueille samanaikaisesti.
Hallitus on luvannut jopa miljardin edestä kevennyksiä kunnille.
Mitä ne tehtävät ovat, joita kunnilta
voitaisiin ottaa pois? Ja tarkoittaako tämä aidosti
myös sitä, että valtio jatkossa hoitaisi
nämä tehtävät itse tai vähintäänkin
maksaisi niistä syntyneet kustannukset? Mikäli
ne pois otettavat tehtävät jäävät
kokonaan hoitamatta, tämähän tarkoittaa silloin
palvelutason alasajamista.
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on leikkaamassa
kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia ensi vuonna 1,1 miljardia
euroa. Kaiken kaikkiaan näitä kuntien valtionosuuksia
leikataan vuosien 2012—2017 aikana peräti 6,6
miljardia euroa. Tämä on valtavan iso lovi kuntien
toimintaan. Tämän johdosta perussuomalaiset ovat myös
esittäneet täällä meidän
talousarvioaloitteessa, että edes 300 miljoonaa löytyisi
kunnille lisärahoitusta tähän budjettiin.
Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että hallituksella
on rohkeutta tunnustaa jotkut virheelliset päätökset
ja myös joltain osin lisätä määrärahoja meidän
tekemien esitysten mukaisesti.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Esittelen tässä talousarvioaloitteitani.
Monia työvoimatoimistoja lakkautetaan. Varsinais-Suomessa
toimistoja suljetaan 9, eli 13:sta 4:ään. Saavutettavissa
olevat työvoimapalvelut ovat tärkeässä roolissa
työllistymisen näkökulmasta. On huolestuttavaa,
että henkilökohtainen asioiminen tämän
lakkauttamisen myötä vähenee radikaalisti.
Pitää toimia netin kautta tai puhelimitse. Entäpä ne
asiakkaat, joille ei ole myönnetty edes pankkitunnuksia?
Heitä on 350 000, ja määrä kasvaa
koko ajan. Heidän kohdallaan työn hakeminen vaikeutuu
vielä enemmän. Olen tehnyt talousarvioaloitteen
työvoimapisteiden säilyttämiseksi Varsinais-Suomessa.
Lastensuojelun merkitys on keskeinen syrjäytymisen
ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Huostaanotot
ovat lisääntyneet hälyttävästi.
Talousarvioaloitteeni on lastensuojelun palveluiden laadun parantamiseksi
Varsinais-Suomessa.
On tärkeää, että perusterveydenhuolto
turvataan myös yhteistoiminta-alueilla. Tähän
liittyen Askaisten terveysaseman toiminnan jatkuminen on tärkeää jatkossakin.
Oppilaitosten, päiväkotien, sairaaloiden ja
lukuisten asuntojen peruskorjaustarve on Suomessa miljardiluokkaa.
Tuntuu jo siltä, että sellaisia rakennuksia, joissa
ei ole homeongelmaa, on enää vaikea löytää.
Littoisten koulun home- ja sisäilmaongelma on
niin hälyttävä, että suuri osa oppilaista
ja opettajista on saanut vakavia oireita. Koulunkäynti
kyseessä olevassa oppilaitoksessa on toistaiseksi estynyt.
Sotiemme veteraanien kuntoutus ja kotihoito olisi pitänyt
hoitaa alusta asti valtion toimesta ja ilman hakumenettelyä.
Vielä tänä päivänä on kuntia,
joissa vuosittaiset kuntoutusmäärärahat ovat
loppuneet jo kesän kynnyksellä ja kaikki kuntoutukseen
oikeutetut eivät ole päässeet hoitoon.
On myös kuntia, jotka ovat palauttaneet kuntoutusmäärärahoja,
koska kaikkia veteraaneja ei ole tavoitettu. Tässä kohtaa
kuuluu kysyä, miksi. Sodan loppumisesta tulee kuluneeksi
kohta 70 vuotta. Taas kerran kaikki eduskuntaryhmät ovat
lähteneet yhteisesti aloitteeseeni, jossa kuntoutusmäärärahoja
ei leikattaisi. Kysymys kuuluu: miksi veteraanien pitää aina
huomauttaa asiasta, ennen kuin jotain konkreettista edes aiotaan
tehdä? Talousarvioaloitteeni on lisäys veteraanien
kuntoutukseen ja kotihoitoon sekä ystävätoiminnan
käynnistämiseksi aluksi Varsinais-Suomessa ja
tietenkin toivottavasti myös koko Suomessa.
Olen tehnyt myös talousarvioaloitteen nopeusrajoitusten
tarkistamiseksi Turku—Kustavi-tieosuudella.
Lisäksi olen mukana allekirjoittajana omaa maakuntaani
koskevissa edustajien yhteisissä talousarvioaloitteissa.
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteita on tehty suuri määrä edustajien
toimesta. Taloustilanne on vaikea maailmanlaajuisesti, siksi on
tärkeää, että myös
oman maamme vaikeudet nähtäisiin todellisina hallituksen
taholta varoja kohdennettaessa.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävissä talousarvioaloitteissa
aloite 81 on tekemäni. Se käsittelee Mekongin
alueen alueelliseen ja temaattiseen yhteistyöhön
ehdotetun määrärahan vähentämistä.
Valtion talousarviossa on 20 miljoonan euron määräraha
Mekongin alueen alueelliselle ja temaattiselle yhteistyölle. Ulkoasiainministeriön
mukaan Mekongin alueen alueellisen ja temaattisen yhteistyön
kautta Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan alueellisia ulottuvuuksia
sisältävien kehitysongelmien ratkaisemiseen ja
toimialakohtaisen yhteistyön lisääntymiseen
ja syventämään vuoropuhelua alueellisten
ja kansainvälisten toimijoiden ja alueen maiden kanssa.
Yhteistyöohjelmissa on painotettu muun muassa ilmasto-
ja ympäristönäkökulmaa. Nämä määrärahat
vaikuttavat kuluvan lähinnä kokoustamiseen.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden rakenneongelmat ja kotimaan
köyhien ja syrjäytyneiden asema huomioon ottaen
ei ole perusteltua, että valtio osallistuu temaattisten,
"alueellisia ulottuvuuksia" painottavien, epämääräisten
yhteistyöhankkeiden rahoittamiseen näin suurilla
määrärahoilla. Valtion pitäisi
organisoida Mekongin alueen yhteistyö suhteutettuna resursseihin,
sillä ulkomaisten kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus
velkarahalla ei ole kestävää taloudenhoitoa. Ehdotan
vähennettäväksi 4 miljoonaa euroa.
Talousarvioaloite 82, Määrärahan
osoittaminen Someron Kiiruun koulurakennuksen suunnitteluun: Noin
500 oppilaan yläkoulu Somerolla on päätetty
purkaa, koska tutkimuksessa on löytynyt niin paljon puutteita,
että tilojen korjaaminen ei välttämättä poista
sisäilmaongelmia. Koulun oppilaat joutuvat väistötiloihin,
ja heitä joudutaan siirtämään
useisiin eri tiloihin Somerolla. Kiiruun koulurakennuksessa on isoja
puutteita vesikatteessa, yläpohjassa, perustassa, seinissä ja
lattioissa sekä asbestia ja kosteutta. Koulun kuntoa tutkinut
työryhmä esitti yksimielisesti koulun purkamista
ja uuden koulun rakentamista. Syyskuussa 2013 Someron kaupungin
rakennustarkastaja teki päätöksen rakennuksen purkamisesta.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 29.10.34 lisäyksenä 275 000 euroa
Someron Kiiruun koulurakennuksen suunnitteluun.
Talousarvioaloite 83: Loimaan ja Punkalaitumen rajalle päättyvän
Majanojantien loppuosa on heikossa kunnossa. Osuus käsittää noin
2,5 kilometrin mittaisen matkan, jossa on jatkuvia vaurioita. Tie
on mutkainen, ja liikenneturvallisuus on heikentynyt. Majanojantien
huonokuntoisuuden vuoksi autoilijat joutuvat käyttämään
kiertotietä, vaikka tie ylittää valtatie
2:n. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 45 000
euroa Loimaan Majanojantien peruskorjauksen suunnitteluun.
Talousarvioaloite 84, Määrärahan
osoittaminen Mynämäen Palolaistentien peruskorjauksen suunnitteluun:
Mynämäen kunnan alueella sijaitsevan Palolaistentien
(tie 12 387) osuus välillä Vehmaantie,
jonka numero on 1 950,—Kivikylä liikenneturvallisuus
on merkittävästi heikentynyt. Tämä johtuu
muun muassa raskaan liikenteen huomattavasta lisäyksestä,
koska osuudelle on tullut uusi 100 000 kanan kanala. Kanalaa
laajennetaan parhaillaan jopa 300 000 kanan jättikanalaksi,
vaikkei sille ole myönnetty edes ympäristölupaa,
ja rakentaminen on jo toteutettu. Edellä olevan perusteella
ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion
momentille 31.10.20 lisäyksenä 45 000
euroa tien peruskorjauksen suunnitteluun.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Heikkenevästä ja
huonokuntoisesta tieverkosta aiheutuu monia haittoja: liikenneturvallisuus
heikkenee, energiankulutus ja päästöt
lisääntyvät sekä kuljetusajat
kasvavat. Suomalaisessa tieverkossa on paljon parannettavaa, ja
se näkyy hyvin myös lukuisissa liikenneväyliä koskevissa
talousarvioaloitteissa. Tiehankkeet ovat sekä valtakunnallisesti
että myös alueellisesti tärkeitä ja
valtion tiemäärärahat ovat aivan liian
pienet tällä hetkellä. Rakennusala on
nyt matalasuhdanteessa, ja tiehankkeita kannattaisi aloittaa nyt. Teiden
rakentaminen työllistää, ja etenkin sellaisia
hankkeita kannattaa kiirehtiä, joilla on suuri taloudellinen
merkitys ja jotka ovat joka tapauksessa tulossa toteutettaviksi.
Olen itse tehnyt joitakin liikenneväyliä koskevia
talousarvioaloitteita, elikkä aloitteet 512—517.
Ne hankkeet ovat tärkeitä erityisesti kyseisillä tieosuuksilla
kasvaneiden automäärien ja itäliikenteen
takia, jotta liikenneturvallisuus voidaan turvata näillä teillä.
Valtakunnallisesti tärkein näistä hankkeista
on valtatie 6 ja sen perusparannus välillä Taavetti—Lappeenranta
sekä myös valtatie 6:n perusparannushankkeen loppuunsaattaminen
Korian kohdalla. Valtatie 6 välillä Taavetti—Lappeenranta
on yksi liikennepoliittisen selonteon hankkeista, mutta sen aloitusta
on siirretty pienistä lupauksista huolimatta aina eteenpäin.
Se on Suomen teollisuuden raaka-aine- ja satamakuljetusten tärkeimpiä väyliä sekä
Suomen
ja Venäjän välisen tieliikenteen toinen
pääyhteys.
Osuudella Taavetti—Lappeenranta liikennöi päivittäin
yli 10 000 autoa, joista poikkeuksellisen suuri osuus on
raskasta liikennettä, arkipäivisin jopa 2 500.
Ohitusmahdollisuudet ovat riittämättömät,
ja nopeustasovaihtelut aiheuttavat omat riskinsä. Tieosuudella
tapahtuu vuosittain keskimäärin 6—7 henkilövahinkoon
johtavaa onnettomuutta ja kuolonkolareita on viime vuosina tapahtunut
keskimäärin yksi vuodessa. Onnettomuusriski on
yli kaksinkertainen verrattuna valtateiden keskimääräiseen
riskiin Suomessa. Tieosuus on suoraa jatkoa Imatran ja Lappeenrannan
välille parannettuun valtatieosuuteen, ja siksi se tulisi
nopeasti saada rakenteille. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis, ja
se tuli lainvoimaiseksi vuoden 2013 alkupuolella. Suunnitelman mukaan
tieosuus parannetaan kaksi plus kaksi -kaistaiseksi, keskikaiteelliseksi
tieksi. Toivottavasti se saadaan nopeasti toteutukseen.
Toinen valtakunnallisesti tärkeä tiehanke
on valtatie 13:n perusparannus niin sanotun Myttiömäen
kohdalla Savitaipaleella. Valtatie 13 välillä Mikkeli—Lappeenranta
on tärkeä puunjalostusteollisuuden raaka-aineiden
kuljetusreitti, ja samalla se on myös tavara- ja henkilöliikenteen suora
yhteys Keski-Suomesta Venäjälle.
Kolmas perusparannusta kaipaava tiehanke on valtatie 26 Taavetti—Hamina-välillä.
Kyseisellä tieosuudella liikkuu paljon raskasta liikennettä Venäjälle,
ja myös puunjalostusteollisuuden tuotteita kulkee kyseisellä tieosuudella
Etelä-Karjalasta Kotka—Hamina-satamiin. Sillä tieosuudella
on paljon myös henkilöautoliikennettä ja
ohitusmahdollisuudet lähes olemattomat.
Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt talousarvioaloitteen numero
508, määrärahan osoittaminen yksityisteiden
parantamiseen. 18 miljoonan euron korotusesitys on todella tarpeellinen, sillä hallituksen
esitys 5 miljoonaa euroa on aivan liian pieni, sillä meneehän
siitä jo päältä pois 2 miljoonaa
euroa losseille. Yksityistiet ovat suomalaisen tieverkoston hiussuonisto,
jonka tulee olla kunnossa, jotta ihmiset pystyvät turvallisesti liikkumaan
siellä ja elinkeinoelämä myöskin pystyy
kuljettamaan.
Perusväylänpidon määrärahoihin
esitetään korotuksia useammassakin talousarvioaloitteessa. Ne
ovat todella aiheellisia ja kannatettavia.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen tekemä talousarvioesitys
vuodelle 2014 ei ole kovin hyvä: se on poikinut yli 570
talousarvioaloitetta. Varsinkin kun katsotaan, että 35
hallituspuolueitten jäsentä ovat vahvasti tehneet
myös omia talousarvioaloitteita, niin ihmettelen, onko
tämä hallitusyhteistyö nyt kovin hyvää vai
onko missä vika, kun eivät hallituksen jäsenet
saa omaa ääntänsä kuuluviin
hallitusohjelmaan ja näihin rahoihin suoraan. (Vesa-Matti Saarakkala:
Hyvä huomio!)
Hyvät ystävät, edustajat, haluan
omista talousarvioaloitteistani ottaa saman huolen, mihin edustaja
Torniainen juuri lopetti puheenvuoronsa, eli yksityistiet. Kyllähän
tässä talousarviokokoelmassa yksityistiet ja seututiet
ovat vahvassa roolissa. Tässä nähdään
kyllä tämä hallituksen linjaus, että tämäkin
huoli seututeiden ja pikkuteiden rahoituksesta siirretään
seuraavalle hallitukselle. Tällä hallituksella
ei ole varaa eikä haluakaan nyt huolehtia sitten sivuteiden
ja seututeiden, varsinkaan yksityisteiden kunnossapidosta.
Nämä seututiet ovat erittäin tärkeitä,
kuten esimerkkinä ottaisin täältä talousarvioaloitteen 345,
siltojen rakentaminen tai kantateiden korjaaminen, tai vielä talousarvioaloitteen
347, paikallistien Kotala—Innala ja Virrat välinen
tieosuus. Näillä kuljetetaan paljon puutavaraa
Suomessa tällä hetkellä sahoille, energiaa
kuljetetaan. Hyvin monet tiet ovat menneet heikkoon kuntoon. Varsinkin
kun tonni-, mitta- ja massa-asiasta on hallituksen osalta päätetty,
niin sen jälkeen putkahtivat tonnirajoitukset monellekin
sillalle, ja ne ovat vielä pienempiä, että nykyrekoillakaan
niistä ei enää päästä ylitse.
Eli tämä siltojen uudistamiskustannus on Suomelle
merkittävä kustannuserä.
Nämä pienet tiet ovat lisäksi aika
heikossa kunnossa. Otan esimerkiksi Hauhuu—Siekkinen-tien,
joka on oikeastaan sisällä tässä talousarvioaloitteessa
348, määrärahan osoittaminen Pirkanmaan
teiden nykyisen palvelutason turvaamiseen. Asfalttitiet kuoppautuvat,
eikä ole rahaa kunnostaa näitä asfalttimonttuja,
saatika sitten, onko edes varaa enää rullata niitä ja
laittaa hiekkatieksi. Kaikki vaihtoehdot ovat ainakin parempia myös
tällä esimerkkitiellä. Se on niin monttuinen,
että siinä elinkeino-, esimerkiksi traktoriliikenteellä tai
muulla on aivan mahdoton kulkea.
Teitä on paljon, niin myös näitä pääteitä,
mitä tulisi kunnostaa. Talousarvioaloitteissa 340—351
niistä on useita esimerkkejä.
Mutta sitten talousarvioaloite 352, määrärahan
osoittaminen maaseudun laajakaistayhteyksien ja valokuitukaapeleitten
rakentamiseen. Olen todella huolissani siitä tulevasta
vuodesta. Meillä loppuu tämä rahoituskanava,
Manner-Suomen maaseudun rahoituskanava, ja sillä on tehty
esimerkiksi Pirkanmaalla useita valokuitukaapelihankkeita. Tälläkin
hetkellä siellä on 8 hanketta odottamassa rahoitusta.
Toki valtio on esittänyt sitten oman valokuituhankkeensa
rahoitusta, mutta tässä on se ongelma, että tämä nykyinen
valtion osoittama rahoitus ei notkistu sinne maaseudun pikkukyliin,
koska sieltä on poistettu kylätaajamat ja pienet
taloyhteisöt. Eli siihen tulisi lisätä rahoitusta
suoraan sopivalle momentille.
Pirkanmaan talousarvioaloitteista me kansanedustajat teimme
yhteisiä aloitteita. Näitä ovat muun
muassa määrärahan osoittaminen Tampereen
keskusareenan rakentamiseen, talousarvio 501, sitten seuraava, 502,
määrärahan osoittaminen eläinkokeita
korvaavan vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin viranomaistoimintaan,
määrärahan osoittaminen Hämeenkyrön
ohitustien rakentamiseen ja määrärahan
osoittaminen Sastamala—Huittisen siirtoviemärin
ja yhdysvesijohdon rakentamiseen. Tämä siirtoviemäri-
ja yhdysvesijohtojen rakentaminen on Suomessa erittäin
heikolla tolalla tällä hetkellä, siihen
ei ole juurikaan osoitettu määrärahoja.
Lisäksi yhdyn näihin keskustan talousarvioaloitteisiin
506—509. Otan yhtenä poimintana tästä tämän
määrärahan osoittamisen maakunnan kehittämisrahan
lisäämiseksi. Tämä on erittäin
hyvä tapa ollut maakunnissa nostaa maakunnan omia haluamiaan
kehittämiskohteita ylös omalla pienellä pääomalla,
ja siihen on samalla saatu kerrytettyä yksityistä rahaa
ja yksityistä toimintaa sen oheen. Tämä määräraha
tulisi nostaa sille aikaisemmalle tasolle, missä on oltu.
Lisäksi, arvoisa puhemies, 4H-toiminta on erittäin
hyvää nuorisotakuutoimintaa. 4H on hyvin aktiivinen
järjestö, ja se on monessa tuonut nuoria yrityselämään.
Toivon, että Eero Reijosen talousarvioaloite 377 saa arvoisensa
käsittelyn valiokunnassa ja saisi sille myös hyvän
menestyksen.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteeni on osoitettu oikeusministeriön
hallinnonalalle.
Oikeushallinnon sisäinen tiedonkulku on hidasta. Käytännössä tuomion
saaneen henkilön tiedot voivat tulla kirjatuksi Oikeusrekisterikeskuksessa
vasta parin kuukauden kuluttua tuomion antamisesta. Siten esimerkiksi
lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden
taustan tutkiminen ei välttämättä varmista
sitä, että tutkittavan henkilön tausta
on puhdas.
Tiedonkulun ongelmat hallinnonsisäisesti lisäävät
tarpeettomasti oikeushallinnon työmäärää ja
tekevät siitä tehotonta. Oikeushallinnon ja muiden
viranomaistahojen välinen yhteistyö muodostuu
samalla tavalla tehottomaksi ja selvitettäessä henkilön
luotettavuutta ja mahdollisia tuomioita eri oikeusasteissa. Jos
selvitystyötä vaativia henkilöitä on
useita, selvitystyö on moninkertainen. Oikeushallinnon
sisäinen tiedonkulku tai sen puuttuminen on myös
yksittäisen henkilön kannalta ongelmallinen, koska
viiveellä tapahtuva tiedonvaihto tai -siirto viranomaiselta
toiselle voi merkitä henkilölle oikeudenmenetyksiä.
Nämä tiedot tulee keskittää niin
kutsutun yhden luukun periaatteella. Lisäksi tiedot ovat yksittäisen
henkilön osalta ajan tasalla ja oikeat.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kaavailemat veronkorotukset
moottoribensiini-, diesel- ja sähköveroihin
tulevat olemaan kova taakka pienituloisille suomalaisille autoilun
kustannusten ja asuntojen lämmityskustannusten noustessa.
Haja-asutusalueiden asukkaiden kohtaloksi voikin koitua se, että he
joutuvat ensi talvena tyytymään takkalämmitykseen
sekä hoitamaan kauppa-asiansa jatkossa polkupyörällä kulkien,
sillä rahat eivät riitä sähkölaskuun
tai auton tankkaamiseen.
Arvoisa herra puhemies! Energiaveronkorotukset tulevat väistämättä antamaan
kuolettavan iskun useille kuljetusalan yrityksille. Jo edellisellä energiaveronkorotuskierroksella
Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry arvioi, että polttoaineveron
kiristäminen lisää kuljetusalan yritysten
kuluja useilla tuhansilla euroilla vuodessa. Hallituksen olisikin
otettava järki käteen ja peruttava energiaveroon
ensi vuodelle kaavailemansa 125 miljoonan euron korotukset suomalaisten
sähkölaskujen ja tankkauskulujen kohtuullistamiseksi sekä kuljetusalan
yritysten vararikkosuman ehkäisemiseksi.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 85, Määrärahan
osoittaminen Someron Jaatilanjoen sillan suunnitteluun ja rakentamiseen:
Someron Jaatilan teollisuusalueelle johtava Jaatilantie on kapea
ja mutkainen. Tiellä on tapahtunut lukuisia onnettomuuksia.
Väylää käyttävät
raskaiden ajoneuvojen lisäksi myös jalankulkijat.
Yritysten logistiset toimintamahdollisuudet rajoittuvat ja kunnan
elinkeinorakenne näivettyy, kun uusia yritys- ja teollisuustontteja ei
kyetä kaavoittamaan alueelle nykyistä infrastruktuuria
hyödyntämällä. Edellä olevan
perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden
2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 400 000
euroa Someron Jaatilanjoen sillan suunnitteluun ja rakentamiseen.
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 86, Määrärahan
osoittaminen siltojen peruskorjaukseen Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella: Turun
tiepiirissä on siltoja lähes 1 800, joista
osa on museosiltoja. Pikaista korjausta kaipaa lähes 100
siltaa. Vuosittain tiepiiri korjaa noin 40—50 siltaa. Edellä olevan
perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden
2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 600 000
euroa siltojen peruskorjaukseen Turun tiepiirin alueella.
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 87, Määrärahan
osoittaminen Salon seutukunnalle äkillisen rakennemuutoksen
tukeen: Salon seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi
vuonna 2009, ja kausi päättyy vuoden 2013 lopussa.
Nokian romahduksen jälkeen seutukunnalle on myönnetty
rakennemuutostukea, mutta sen määrä on
osoittautumassa riittämättömäksi,
koska myös alihankintaketjut ovat joutuneet tekemään
sopeutustoimia ja lakkauttamaan toimintaansa. Edellä olevan
perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden
2014 talousarvion momentille 32.30.45 lisäyksenä 700 000 euroa
Salon seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseksi.
Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 88, Määrärahan
osoittaminen jätevesiasetuksen ympäristövaikutuksia
ja yksityishenkilön puhdistuslaitteiden perus- ja ylläpitokustannuksia
koskevaan tutkimukseen Kustavissa ja Rymättylässä: Yksityishenkilöiden
kustannukset ovat korkeat viime hallituskaudella keskustan johdolla
hyväksytyn jätevesiasetuksen vuoksi. Perustuslakivaliokunta
piti asetusta jopa perustuslain vastaisena, koska sen yksikkökohtainen
kustannus on merkittävä. Jätevesiasetuksen
antamisen jälkeen ympäristökuormitusta
ei ole kattavasti arvioitu suhteessa ihmisten henkilökohtaiseen
panokseen. Tutkimukset voitaisiin suorittaa Varsinais-Suomessa sijaitsevilla
kahdella merkittävällä mökkipaikkakunnalla,
Kustavissa ja Naantalin Rymättylässä.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille 35.10.61 lisäyksenä 93 500
euroa tutkimukseen jätevesiasetuksen ympäristövaikutuksista
suhteessa yksityishenkilön puhdistuslaitteiden perus- ja
ylläpitokustannuksiin Kustavissa ja Rymättylässä.
Arvoisa puhemies! Määrärahan osoittaminen Itämeren
suojeluun: Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin
Liedossa Saukonojan koulupiirin alueella oleviin kyliin, joissa
on noin 230 taloutta. Laskelmien mukaan noin 180 talouden arvioidaan
liittyvän samaan viemäriverkostoon muutaman vuoden
kuluessa. Tällä hetkellä hankkeeseen
on liittynyt noin 90 taloutta. Ympäristövaikutukset
Saaristomeren ja Itämeren veden laatuun ovat merkittäviä,
koska alueen purot ja joet laskevat Savijoen kautta Aurajokeen ja
siitä edelleen mereen. Hankkeen toteuttaminen vähentäisi
tuntuvasti vesistöjen kuormittavuutta ja parantaisi ympäristön
tilaa. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 35.10.61 lisäyksenä 250 000
euroa Itämeren suojeluun.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset, niin kuin eilen kävimme
keskustelua, varjobudjetissamme esitämme perusväylänpitoon
100 miljoonaa enemmän kuin hallituksen esityksessä on.
Samoin yksityisteihin esitämme 10 miljoonaa enemmän.
Itse olen myös tehnyt talousarvioaloitteita oman maakuntani alueelle,
ja niistä mainitsen ne, jotka olen tehnyt.
Määrärahan osoittaminen Laikanlahdentien perusparantamiseen
Outokummussa. Laikanlahdentie Outokummussa on jatkuvasti kelvottomassa
kunnossa. Tie on sorapintainen, ja pintaa ei ole uusittu vuosiin.
Tie on nykykunnossa kelvoton ja aiheuttaa turhia kustannuksia tien
käyttäjille. Moottoriajoneuvojen remonttikuluissa
on myös selviä lisäyksiä. Tähän
esitetään 100 000:ta euroa.
Määrärahan osoittaminen Siikakoskentien
perusparantamiseen Liperissä. Liperissä sijaitseva Siikakoskentie
on yleisesti ottaen erittäin heikkokuntoinen, ja lisäksi
routavauriot ovat jättäneet pysyvästi
jälkensä tiehen. Siikakoskentie, joka sijaitsee
Kuopiontien ja Varkaudentien välillä, on noin
4 kilometrin pituinen, ja tiellä on runsaasti raskaan kaluston
liikennöintiä. Esimerkiksi puurekat oikaisevat
Siikakoskentien kautta valtatielle. Edellä olevalle esitetään
300 000 euron määrärahaa. (Vesa-Matti
Saarakkala: Lisää rahaa oikoreitille!)
Määrärahan osoittaminen Varosentien
perusparantamisen aloittamiseen Polvijärvellä.
Polvijärvellä sijaitseva Varosentie on yleisesti
ottaen erittäin heikkokuntoinen, ja lisäksi routavauriot ovat
jättäneet pysyvästi jälkensä tiehen.
Tie sijaitsee Martonvaaran ja Ruvaslahdentien välillä, on
noin 12 kilometriä pitkä läpikulkutie,
jossa kulkee paljon muun muassa raskaan kaluston ajoneuvoja. Tien
varrella on myös runsaasti asutusta ja lapsiperheitä.
Tähän esitetään 500 000 rahaa
sen korjauksen aloittamiseen.
Samoin määrärahan osoittaminen Rasikummuntien
perusparantamiseen. Rasikummuntiekin sijaitsee entisen Pyhäselän
kunnan alueella. Tie on noin 7 kilometrin mittainen, ja siellä on sekä henkilö-
että raskaan kaluston liikennettä, myös
joukkoliikennettä, ja tässäkin oikaistaan
tämän tien kautta, puutavararekat esimerkiksi
Ilomantsi—Kuutostie—Lappeenranta-väliä,
ja siihen esitetään 600 000 lisäystä.
(Vesa-Matti Saarakkala: Nopein reitti!)
Sitten viimeisenä määrärahan
osoittaminen Pampalon kaivoksen liikenneyhteyksiin. Pampalon kultakaivos
sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa niin sanotulla Karjalan kultalinjalla.
Kaivoksen omistaa Endomines Oy. Kaivosalueelle on rakennettu rikastamo,
murskaamo, rikastushiekka-alue, rikastamo—murskaamo. Pampalon
kaivoksella kultarikastetta kuljetetaan edelleen rekkakuljetuksin,
ja tähän esitetään 1 miljoonan
euron määrärahan osoittamista.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström otti esille tärkeän
asian eli määrärahan osoittamisen Kotkaniemen
kunnostamiseen.
Kotkaniemi on Luumäellä sijaitseva presidentti
P. E. Svinhufvudin kotimuseo, siis kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti
Suomelle erittäin tärkeä ja merkittävä kotimuseo.
Se on yksi viidestä paikallismuseosta, jotka Museovirasto
päätti lopettaa toissa keväänä.
Kahtena viime kesänä kotimuseon aukipidosta ovat
vastanneet Luumäen kunnan ja Svinhufvudin perinnesäätiön
palkkaamat vapaaehtoiset oppaat. Vasta vähän aikaa
sitten on perustettu Kotkaniemi-säätiö,
joka on valmis vastaamaan, vaalimaan ja säilyttämään
Kotkaniemen perintöä. Se on siis valmis ottamaan vastuulleen
Suomen historian kannalta arvokkaan museon, toiminnan jatkumisen
ja rakennusten hoitamisen.
Voidakseen ottaa Kotkaniemen museon vastuulleen säätiö tarvitsee
toiminnalleen taloudelliset edellytykset, kuten edustaja Lindström
tuossa vähän aikaa sitten kertoi. Siksi kiinteistö on saatava
nimellisellä hinnalla säätiön
hallintaan ja valtion on varmistettava rakennuksen peruskorjaus
sekä pieni vuotuinen valtionapu museon ylläpitämiseen.
Olisi erittäin kunnioitettavaa, että esimerkiksi
Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden
tekona Kotkaniemen museo voisi avautua nykyistä ehompana
ja sen toiminta turvataan jatkossa.
Näillä perustein talousarvioaloite numero
204 on siis erittäin kannatettava.
Arvoisa puhemies! Toisena asiana haluan vielä nostaa
esille talousarvioaloitteen 518 elikkä 500 000
euron määrärahan osoittamisen aluearkkitehtitoimintaan,
sillä aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään
maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Useampikin edustaja on jo tässä suuressa
talousarviokeskustelussa kiinnittänyt huomiota lisääntyneisiin
siltojen painorajoitusten aiheuttamiin ongelmiin. Siltojen peruskorjaukseen
on rahaa koko maassa käytettävissä vain
noin 55 miljoonaa euroa, ja esimerkiksi Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan
siitä kohdistuu kymmenkunta prosenttia, ja se on aivan
liian vähän.
Lokakuun alussa näitten painorajoitusten selvä lisääntyminen
yllätti raskaan kaluston käyttäjät
Varsinais-Suomessakin. Kun aikaisemmin oli rajoituksia muistaakseni
13—14 sillalla, niin yllättäen niitä olikin
lokakuun alussa 80 sillalla. Painorajoitukset ovat osin niin alhaisia,
että ne aiheuttavat jo suuria vaikeuksia ihan varsinaisille
metsäkoneille, saati sitten tukkirekoille. Tähän
asiaan olisi kyllä saatava korjausta, se koskee osin myös
maatalouden liikennettä.
Siinä ei ole oikein muuta keinoa kuin lisätä kohdennettuja
rahoja näihin siltojen peruskorjauksiin ja tällä tavalla
yrittää saada tilanne hallintaan. On huono keino
panna nopeusrajoituksia, ne voivat olla hätäratkaisu,
koska hitaalla ajolla silta kai kestää vähän
enemmän, mutta kuitenkin äkkiä olisi
saatava rahaa lisää siltojen tärkeisiin
peruskorjauksiin.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Määrärahan osoittaminen
FinIP-rokotetutkimukseen osallistuneiden lasten terveydentilan selvittämiseen.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote sisältyi
vuosina 2009—2010 järjestettyyn FinIP-rokotetutkimukseen,
johon osallistui kaikkiaan noin 47 000 lasta. Lasten terveydentilan
seuranta perustui, ja perustuu edelleenkin, niin sanottuun passiiviseen
ilmoitusmenettelyyn, jossa hoitava lääkäri
tai terveydenhoitaja tekee haittavaikutusilmoituksen vain epäillessään
lapsen terveydentilassa tapahtuneen muutoksen. Passiivisen seurannan
syynä on valitettavasti käsitys rokotteen turvallisuudesta.
Tosiasiassa passiivinen seuranta paljastaa ainoastaan 1—10
prosenttia lääkkeen tai rokotteen todellisista
haitoista. Passiivinen seuranta ja tekemättä jätetyt
haittavaikutusilmoitukset ovat johtaneet siihen, että ainakin
20:lle FinIP-tutkimukseen osallistuneelle lapselle on pneumokokki- rokotteen
jälkeen ilmaantunut kroonisia terveysongelmia.
Tällaiset seuraamukset lapsille ja perheille on estettävä.
Terveydenhuollon henkilöstö on ohjeistettava tekemään
haittavaikutusilmoituksia nykyistä aktiivisemmin. Lisäksi
FinIP-tutkimuksessa mukana olleille perheille ja neuvolalle tulee
lähettää kirjallinen kysely lasten terveydentilasta
ja mahdollisesti rokottamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista.
Kattavat selvitykset antavat kattavan kokonaiskuvan pneumokokkirokoteohjelmaan
osallistuneiden lasten terveydentilasta ja mahdollistavat asianmukaiset
toimenpi-teet viranomaistaholla.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Olen itse tehnyt 14 henkilökohtaista talousarvioaloitetta.
Lisäksi olen mukana vaalipiirin kansanedustajan yhteisaloitteissa
samoin kuin tietenkin oman eduskuntaryhmän pääosassa
aloitteita ja meidän jäsenten aloitteita.
Mutta tässä vaiheessa istuntoa katson tärkeäksi
nostaa esiin uuden innovaation, jota yhdessä omassa talousarvioaloitteessani
esitän. Se on määrärahan osoittaminen
kunnille ennakoimattomiin menoihin ulkomaalaisten vapaaehtoisen maastamuuton
tukemiseksi.
Kunnille maahanmuutosta koituvat kustannukset ovat nousseet
viime vuosina voimakkaasti. Erityisesti kiintiöpakolaisstatuksella
tulleiden tai kansainvälistä suojelua saaneiden
henkilöiden kunnille aiheuttamat kustannukset ovat eri tulonsiirtojen
muodossa olleet yksi kuntatalouden merkittävistä kipupisteistä.
Maahanmuuton oletettu positiivinen vaikutus ei monesti olekaan realisoitunut,
vaan muuttoliike on päinvastoin heikentänyt väestöllistä huoltosuhdetta,
jolloin työssä käyvien henkilöiden
huollettavaksi on päätynyt yhä suurempi
määrä ihmisiä. Nämä taloudelliset
näkökannat ovat ratkaisevasti vaikuttaneet siihen,
ettei yhä kasvavalla joukolla kuntia ole ollut valmiutta
ottaa vastaan muun muassa kiintiöpakolaisia. Hallitus on
silti ollut haluton suhteuttamaan pakolaiskiintiön suuruutta
tai turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen tasoa kuntien kotouttamisvalmiuksiin
nähden.
Arvoisa puhemies! Suomen olisi syytä siirtyä nykyisen
kaltaisesta passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta proaktiivisempaan
suuntaan. Tämän kaltaisen modernin ulkomaalaispolitiikan tärkeänä osa-alueena
olisi maastamuuton aktiivinen edistäminen. Kunnille olisikin
taattava valtion budjetista maastamuuttomääräraha,
jonka avulla kunnat voisivat taloudellisesti tukea kotouttamishaluttomien
tai kotouttamiskyvyttömien ulkomaalaisten vapaaehtoista
paluuta kotimaihinsa. Maastamuuttorahoituksen tulosvaikutusten arvioimiseksi
olisi valtion lähdettävä liikkeelle 650 000
euron pilottihankkeella maastamuuton tukemiseksi. Potentiaalisen
maastamuuton tason realisoituminen parantaisi ratkaisevalla tavalla
Suomen väestön huoltosuhdekehitystä sekä tukisi
maamme sosiaalisen rauhan säilymistä.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2014 talousarviomomentille 28.99.96 lisäyksenä 650 000
euroa kunnille ennakoimattomiin menoihin ulkomaalaisten vapaaehtoisen
maastamuuton tukemiseksi.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten energiapolitiikasta muutama
sana. Tämä meidän energiapolitiikan keskeinen
tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Hallituksen
aika lailla harkitsematon päätös leikata
kotimaisen bioenergian, kuten turpeen ja puuenergian, tukia on johtanut
siihen, että kivihiiltä nyt sitten käytetään,
ja tämän kehityksen kääntämiseksi
perussuomalaiset vaativat tässä omassa vaihtoehdossaan
turpeen verotuen ja metsähakkeen tuen palauttamista vuoden
2012 tasolle.
Kotimaisen energian aseman parantaminen vaatii myös
muutoksia energiapolitiikan byrokratiaan, ja tämmöinen
esimerkki siitä on pitkään byrokratian
rattaissa olleet uusien turvesoiden luvat. Ne on pikaisesti hyväksyttävä,
ja lisäksi monesti täällä olen
puhunut hajautetun energiantuotannon käytännön
ja lainsäädännöllisten esteitten
purkamisesta, ja ymmärtääkseni elinkeinoministeri
Vapaavuori on asiasta samaa mieltä, että nämä esteet
on purettava, joten ne todennäköisesti sitten
poistuvat, koska ministeri on sitä mieltä.
Lopuksi tietysti olisi kiva, jos päästäisiin äänestämään
näistä meidän lisätalousarvioista vaikka
nyt, niin niillä olisi aika hyvä todennäköisyys
mennä jopa läpi, mutta odotellaan sitä.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Määrärahan osoittaminen
tutkimukseen maankäytön ristiriidoista kaupunkirakenteessa.
Suunnittelujärjestelmä ohjaa kaavoitusta siten,
että kunnat maakuntatasoisesti päättävät
yhdessä laajoista kehittämisen alueista maakunnassa.
Kehittämisen tuloksena syntyvä maakuntakaava ohjaa
kunnissa yleiskaavoitusta ja yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta,
jolloin kokonaisuus palvelee jokaisella tasolla maankäytön suunnittelua.
Lopputuloksena on rationaalinen ja toimiva yhteiskuntarakenne.
Kunnissa toisinaan poiketaan suunnittelujärjestelmästä ja
tehdään niin sanottuja postimerkkikaavoja. Tällainen
johtaa hajautuneeseen yhteiskuntarakenteeseen ja kalliisiin kunnallisteknisiin
ratkaisuihin. Hyvä esimerkki edellä mainitusta
on Naantalin satama, joka on Suomen suurimpia tavarasatamia ja merkittävä alueellinen
työllistäjä.
Teollisuus- ja satama-alueelle sijoittuva yksittäinen
postimerkkikaava ohjaa tälle alueelle asutusta, vaikka
suunnittelujärjestelmä osoittaa alueelle yksinomaan
teollisuus- ja työpaikkarakentamista. Tämä aiheuttaa
voimakkaita ristiriitoja teollisuuden ja elinkeinotoiminnan kehittymiselle
yhtäältä ja toisaalta heikentää asumisturvallisuutta
ja viihtyisyyttä.
Suunnittelujärjestelmän laiminlyömisellä on laajat
ja pitkäaikaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tutkimuksella
kartoitettaisiin syvällisemmin kaavoittamisesta johtuvia
yhteiskuntarakenteen epäkohtia ja sen tuloksilla voitaisiin
kiinnittää suunnittelijoiden huomiota niihin yhteiskunnallisiin
seurausvaikutuksiin, jotka suunnittelujärjestelmän
laiminlyömisestä kansalaisille aiheutuvat. Tilanne
on erittäin vakava etenkin sellaisilla alueilla, joilla
teollisuusalue on joutunut tai joutumassa osaksi kaupunkikeskustan
laajenemisaluetta. Esitetyllä määrärahalla
tuetaan kaupunkisuunnittelun toteuttamista selvittämällä maankäytön
ristiriitoja kaupunkirakenteessa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta
ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 32.50.43 lisäyksenä 88 500
euroa tutkimukseen maankäytön ristiriidoista kaupunkirakenteessa.
Lisäksi kannatan Kasitien korjaamiseksi tehtyjä aloitteita
ja oman eduskuntaryhmämme yhteisiä aloitteita.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomessa liputtamista koskeva ohjeistus
kuuluu sisäministeriön vastuualueeseen. Käytännössä kuitenkin
lippuvalistustyöstä ja yleensä suomalaisesta
liputus- ja nimikulttuurista vastaa pitkälti Suomalaisuuden
Liitto. Liitto ei saa toimintaansa valtionapua, vaikka sen toimistosta
vastataan vuosittain veloituksetta satoihin eri viranomaisilta,
yksityisiltä kansalaisilta ja yhteisöiltä saapuneisiin
nimi- ja liputustiedusteluihin. Esimerkiksi vuonna 2011, jolloin
perussuomalaiset saivat eduskuntavaaleissa 19,1 prosentin kannatuksen,
puheluja tuli 1 248. Kysymyksiin on valmius vastata sekä suomeksi
että ruotsiksi.
Arvoisa herra puhemies! Suomalaisuuden Liitto julkaisee liputusoppaita,
ylläpitää kotisivuillaan internetissä liputustietoutta
ja järjestää joka itsenäisyyspäivä valtakunnallisen
lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä.
Tämän lisäksi liiton vuonna 94 julkaisema
sukunimiopas on osittain vanhentunut ja kaipaa päivittämistä.
Vuodesta 1926 saakka on Suomalaisuuden Liitto ollut keskeinen tekijä liputuskäytäntöjemme
vakiinnuttamisessa. Koska kyse on kansallisesti merkittävästä toiminnasta,
on yhteis-kunnan perusteltua tukea 107-vuotiaan Suomalaisuuden Liitto
ry:n tekemää nimi- ja lippuvalistustyötä.
Tähän osoittaisimme 50 000 euroa lisää rahaa.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun näitä talousarvioaloitteita
on katsonut ja näitä on erittäin lukuisa
määrä, tosin näistä ei
tänään ole hirmu paljon puheenvuoroja
käytetty, mutta aloitteita on paljon, ja kyllä suurin
osa on liikenneväylähankkeissa ja tieasioissa,
niin täytyy todeta, että suomalainen liikenneverkko
on meidän kansallinen keskeinen kilpailutekijä ja
sen kehittämisessä on tarpeen harkita jatkossa
myöskin uudenlaisia rahoitusratkaisuja ja vaihtoehtoisia
rahoitusmalleja. Jotta pystytään toteuttamaan näitä lukuisia
tiehankkeita, niin uskon, että esimerkiksi keskustan ehdottamaa
Infra Oy:tä kannattaa tutkia ja perehtyä sen perustamiseen.
Uskon, että se on helpompi tapa saada näitä isoja
ja myöskin vähän pienempiä hankkeita
toteutukseen kuin pelkästään talousarvion
ja budjettien kautta.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuosittain
mittavat taloudelliset menetykset, joiden voidaan maltillisten arvioiden
mukaan arvioida olevan 2—3 miljardin euron luokkaa. Erityisesti
EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on aiheuttanut sen, etteivät
täällä lähetettyinä työntekijöinä työskentelevät
EU-maiden kansalaiset suorita Suomessa vero-, sosiaali- tai eläkelainsäädännöllisiä
velvoitteitaan.
Tämän tilanteen parantamiseen eivät hallituksessa
erityisesti kokoomus ja RKP ole olleet järin sitoutuneet. Nämä puolueet
viime hallitusneuvotteluissa asennoituivat lehtitietojen mukaan
torjuvasti viranomaisten tiedonsaannin helpottamiseen sekä ulkomaalaisten
yritysten verovalvonnan tehostamiseen.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat valmiita ryhtymään
päättäväisiin toimenpiteisiin harmaan
talouden kitkemiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa
kovien sanktioiden käyttöönottoa työntekijöiden
työehtoja rikkovien työnantajien kohdalla, ay-liikkeen
kanneoikeuden käyttöönottoa sekä tilaajavastuulain
laiminlyöntimaksujen tuntuvaa korottamista. Yhdessä rikosseuraamuslain
kiristämisen kanssa nämä harmaan talouden vastaiset
toimet toisivat valtion kassaan perussuomalaisten laskelmien mukaan
100 miljoonaa euroa.
Keskustelu päättyi.