Tuomo Puumala /kesk:
Herra puhemies! Työttömyys pahenee, palvelut
rapautuvat, velkaantuminen kiihtyy. Tästähän
me olemme puhuneet, mutta tämän kaiken lisäksi
tässä taloustilanteessa on erittäin suuri
vaara, että kuilu eliitin ja toisaalta kansan välillä repeää ja
kasvaa suureksi. Jos näin tapahtuisi, niin Suomi ei enää olisi
se sama Suomi. Tarvitaan siis oikeudenmukaisia päätöksiä.
Hallitus on tehnyt rakennepaketin, jonka pitäisi olla
isoin ja kauaskatseisin päätös. 27.9.
ministeri Arhinmäki, toinen vasemmiston johtaja, kommentoi
sitä näin: "Talouden eliittiä se ei kosketa,
koska rakenteisiin tehtävät muutokset eivät juuri
tunnu siellä."
Valtiovarainministeri Urpilainen, te olette johtanut tätä valmistelua.
Kun rakennepaketti ei siis kosketa hyvätuloisia, ministeri
Arhinmäen sanoin, niin mitä te olette tästä mieltä?
Oletteko näiden epäonnistumisten jälkeen
valmiita ottamaan käyttöön yli 60 000
euroa tienaavien hyvätuloisten korkeamman tuloverotuksen,
kuten keskusta eilen täällä salissa esitti?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Puumala on siinä oikeassa,
että Suomen talouden tilanne on hyvin vaikea. Me emme ole
pelkästään vaikeassa suhdannetilanteessa,
vaan me elämme myöskin poikkeuksellista rakennemuutoksen
aikakautta ennen kaikkea teollisuudessa, mikä näkyy
suurina työpaikkamenetyksinä. Sen lisäksi
meillä on myöskin ikääntymisen
haaste, joka toisaalta on johtamassa siihen, että tulot
ja menot pitkällä aikavälillä eivät
ole tasapainossa. Julkiseen talouteen on syntynyt kestävyysvaje,
ja tämän takia myöskin meidän
pitää tehdä hyvin vaikeita ja kipeitä päätöksiä.
Oma arvioni on, että rakennepaketti, jota hallitus
on huolella virkamiesten kanssa valmistellut ja josta myöskin
päätökset on tehty, koskee kaikkia suomalaisia.
Minä olen myöskin sitä mieltä,
että kaikkien suomalaisten pitää näihin talkoisiin
osallistua.
Me olemme laittaneet suomalaiset hyvätuloiset osallistumaan
lamatalkoisiin jo aikaisemmin suuremmalla panoksella muun muassa
luomalla solidaarisuusveron yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville
tuloverotukseen. Me olemme myöskin kiristäneet
pääomatuloverotusta ja sitä kautta olemme
luoneet oikeudenmukaista verotusta. Mutta olen sitä mieltä,
(Puhemies koputtaa) että jatkossakin ennen kaikkea hyvätuloisten,
mutta kaikkien suomalaisten, tulee olla lamatalkoissa mukana.
Tuomo Puumala /kesk:
Herra puhemies! Aivan noin helpolla ei voi valtiovarainministeriä kyllä tästä tilanteesta
päästää. Te vastustitte tasaverojen
nostoa erittäin voimakkaasti viime eduskuntavaalien alla.
Rohkenen sanoa, että jopa julistitte, että tasaverojen
korottaminen loppuu. Muistan sen hyvin, koska keskustelimme siitä myös
maakuntalehtemme palstoilla erittäin voimakkaasti.
Mitä nyt sitten on tapahtunut? Energiaverot ovat nousseet, bensa-
ja dieselverot nousevat, arvonlisävero nousee.
Valtionosuusleikkausten myötä, epäoikeudenmukaisten
leikkausten myötä, myös kunnallisverot
nousevat rajusti, ja tuo arvonlisäveron nosto oli ensityö,
mitä hallitus teki. Tavallinen kansa joutuu tavallista
ja nykyistä ahtaammalle. Joku voisi kysyä jo kuluttajansuojankin
perään.
Valtiovarainministeri Urpilainen, nyt aivan suora kysymys, johon
me kaikki kaipaamme vastausta: Arvonlisäveron nostoa piti
hyvittää 40 miljoonalla eurolla pienituloisille.
Mihin ihmeeseen nuo rahat ovat hävinneet? On käsittämätöntä,
että tästäkin asiasta on olemassa ja
ilmassa aivan erilaisia vastauksia.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Keskustajohtoinen hallitus jätti
tälle hallitukselle 8 miljardin euron valtiontalouden alijäämän.
(Naurua — Välihuutoja keskustan ryhmästä) — Näin
se vain on, edustaja Puumala. Näin se vain on, edustaja
Puumala. — 8 miljardin euron valtiontalouden alijäämä oli perintö tälle
hallitukselle, ja sitä tämä hallitus
on yrittänyt hoitaa hyvin vaikeilla poliittisilla päätöksillä.
(Mauri Pekkarinen: Kuinka monta miljardia euroa tuli ylijäämää meidän
hallitusten aikana?) Me olemme joutuneet nostamaan veroja, (Puhemies
koputtaa) me olemme joutuneet leikkaamaan menoja, jotta me voimme
toisaalta hillitä velkaantumista ja sitä kautta
huolehtia tästä hyvinvointivaltiosta. Mutta mikä tärkeintä,
me olemme tehneet nuo päätökset niin,
että itse asiassa tuloerot Suomessa ovat hieman kaventuneet,
ja minusta se on myöskin omalta osaltaan osoitus siitä,
että oikeudenmukaisuutta tältä hallitukselta
on kyllä löytynyt.
Mitä tulee sitten tuohon 40 miljoonaan, niin itse asiassa
sen jo eilen salissa korjasin. Tiedotusvälineetkin ovat
sen jo korjanneet. Hallitus on tehnyt täysimääräisen
indeksikorotuksen, niin kuin me lupasimme budjettiriihen yhteydessä,
ja tuo korotus on myöskin tehty.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tasaverotus on kehittynyt tällä kaudella. Energiaverot
on siitä ehkä tyyppiesimerkki, koskee jokaista
kansalaista samalla tavalla, ja se, että hallitus on siirtänyt
vastuun kunnille kuntaveron puolelle, joka on tasavero ja koskettaa
ihan yhtä tavalla kaikkia.
Mutta tällä kaudella oikeastaan suomalainen verolainsäädäntö on
tullut tällaiseksi verolainsäädännön
koelaboratorioksi. Verotuksen keskeisiä periaatteita ovat
ennustettavuus ja yhdenvertaisuus. Te teitte yhteisöveroratkaisun,
joka kohtelee eri yritysmuotoja eri tavalla. Viime viikolla tuli
esille, että olette valmistelleet osuuskuntien verotusta
koskevan uuden verotuksen lainsäädännön.
Se tulee mahdollisesti romuttamaan totaalisesti osuuskuntien toimintamahdollisuuksia.
Osuuskunnalliset elintarviketeollisuuden yritykset työllistävät
tällä hetkellä noin 7 000—8 000
ihmistä. (Puhemies koputtaa) On sanottu, että se
on tapahtunut virkamiestyönä. Tämän
lain tulos on suomalaisen ruuan hinnan nouseminen...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja, nyt kysymys.
...elintarviketeollisuuden työpaikkojen vähentyminen.
Kuka on vastannut tämän lain valmistelusta?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Kuntavero ei ole puhdas tasavero — me
molemmat edustaja Lintilän kanssa tiedämme sen — koska
siitä voi tehdä erilaisia vähennyksiä.
(Mauri Pekkarinen: No, kyllä se vain on suurin piirtein
tasavero!) Minä voin toimittaa teille valtiovarainministeriön
vero-osastolta erilaisia taulukoita, joista tämä asia
ilmenee erittäin selvästi.
Mitä tulee sitten osuuskuntien veronkiristykseen, itse
asiassa tämän hankkeen taustalla on osuuskuntalaki,
joka on uudistumassa 1.1.2014. Tämän verotuksen
uudistamisen taustalla on muitakin tekijöitä,
kuten esimerkiksi osinkoverouudistus ja yhteisöverouudistus,
mutta se ehkä perimmäinen syy, minkä takia
valtiovarainministeriössä on virkatyönä lähdetty
valmistelemaan uutta verotusta, on nimenomaan uusi osuuskuntalaki.
Nyt tuo esitys on lausuntokierroksella. Se on virkamiesten toimesta
virkatyönä valmisteltu, niin kuin kaikki lainsäädäntö Suomessa,
ja eri asiantuntijat ja myöskin sidosryhmät ovat
nyt oikeutettuja ottamaan siihen kantaa, antamaan lausuntonsa, ja
sen jälkeen sitten hallitus tekee esityksestä lopullisen
päätöksen.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kunnallisvero ei ole tasavero, sanoo Jutta Urpilainen,
valtiovarainministeri, tässä salissa nyt. Kuka
muistaa, mitä Jutta Urpilainen viime vaalikaudella sanoi
samasta asiasta, kunnallisverosta? Se oli silloin tasavero. Arvoisa
ministeri, te ette ole tehnyt sitten viime vaalikauden mitään sellaista
ratkaisevaa muutosta, (Välihuutoja) jolla tuon kunnallisveron
luonne viime vaalikaudesta olisi muuttunut tähän
vaalikauteen. Sen sijaan te olette tehnyt monia toimenpiteitä,
jotka täällä kerrotusti edistävät
nimenomaan tasaverotusta, ja ennen kaikkea puuttunut ihmisten jokapäiväisen
elämän kannalta siihen kaikista herkimpäänkin
asiaan, myös ruokaan ja sen verotukseen, sen nostamiseen.
Se oli teille vaikea juttu, kun edellinen hallitus laski ruuan verotusta.
Ja kun te pääsitte valtaan, siinä te
olitte johdonmukainen, että te rokotitte heti takaisin
ja rokotatte niiltä ihmisiltä, jotka tarvitsevat
jokapäiväisen leivän mahdollisimman edullisella
tavalla.
Arvoisa puhemies! Nyt kysyn ministeriltä: miten nuo
teidän (Puhemies koputtaa) aiemmat puheenne ja nyt tällä hetkellä puhumanne
sopivat teidän omasta mielestänne johdonmukaisuuden
kyltin alle?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Minuutin aikarajoitus koskee kaikkia. Ministeri Urpilainen,
olkaa hyvä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Hyvä edustaja Pekkarinen, tämän
hallituksen toimesta on nostettu sekä perusvähennystä että myöskin
työtulovähennystä. (Mauri Pekkarinen:
Muutama kymmenen euroa!)
Minä ymmärrän, että edustaja
Pekkarista vaivaa huono omatunto. Minuakin vaivaisi, jos minä jättäisin
seuraavalle hallitukselle (Välihuutoja) 8 miljardin euron
valtiontalouden alijäämän. Valitettavasti
yksi keskeinen syy siihen, minkä takia tuo alijäämä jätettiin,
oli se, että ansiotuloverotusta kevennettiin niin merkittävästi. Kaikista
suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverotusta kevennettiin itse
asiassa keskustan johdolla, (Välihuutoja) ja nyt keskusta
täällä puhuu, että eliitin pitää osallistua
lamatalkoisiin. Edustaja Pekkarinen, ymmärrän
tunnontuskanne. (Hälinää)
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri kutitteli edustaja Pekkarisen omaatuntoa — voi
olla, että sielläkin on politiikan vuosien aikaan
ollut jotain sellaista, että kaikki ei ole mennyt kohdalleen
niin kuin olisi halunnut — mutta te ette lainkaan vastannut
nyt siihen kysymykseen, minkä minä teille äsken kerroin,
ette lainkaan vastannut. Kun te sanotte, että jäi
8 miljardia, ministeri, olkaa nyt vähän johdonmukainen
siinäkin. Muistelkaa, kuinka monen vuoden aikana kuinka
monta miljardia Vanhasen hallitukset kerkesivät saada ylijäämää vuosittaiseen
budjettiin, ja sitten kun talous romahti Lehman Brothersin jälkeen,
totta kai siihen tilanteeseen, sen aukon täyttämiseen,
tarvittiin — mieluummin kuin että ihmiset olisivat
jääneet työttömäksi — valtion
toimenpiteitä, ja näin toimittiin. Mutta nyt on
tilanne toinen, nyt on kysymys oikeudenmukaisuudesta, ja sitä te
turmelette monella tavalla. Vastatkaa nyt vähäsen
tarkemmin, miten teidän edelliset puheenne ja tämän
(Puhemies koputtaa) vaalikauden puheenne ovat yhtä puuta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Jatkan mielelläni jossain vaiheessa
edustaja Pekkarisen kanssa keskustelua Vanhasen hallituksen politiikasta.
Kyllä niitä arvovalintoja, edustaja Pekkarinen,
tehtiin vuosina 2008 ja 2009:nkin. Silloin valittiin keinoja, millä taloutta
elvytetään. En kiistä sitä,
etteikö Suomen bkt olisi romahtanut erittäin voimakkaasti kansainvälisestä finanssikriisistä
johtuen,
se on totta, se on fakta, mutta se keino, jolla tuohon päätettiin
reagoida ja puuttua ja elvyttää taloutta, oli
ansiotuloveron kevennykset, joista hyötyivät kaikista
eniten suurituloisimmat ihmiset tässä maassa.
Elvytyskeinoja olisi ollut myöskin muita käytettävissä.
Yleensä, edustaja Pekkarinen, elvytys on täsmäelvytystä,
se on määräaikaista, mutta toinen keino,
jonka edellinen hallitus valitsi, oli pysyvät ansiotuloveron
kevennykset.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Voin jatkaa tuosta ministeri Urpilaisen vastauksesta
edustaja Pekkariselle: Erona edelliseen on kunnallisverotuksessa
tämän hallituksen aikana tehty se, että kunnallisveron
progressioraja on nostettu 110 000 eurosta 130 000
euroon. Kunnallisvero on siis progressiivinen vero aina 130 000
euron tienesteihin saakka. Lisäksi kunnallisverotuksessa
on pienituloisten vähennyksiä merkittävästi
lisätty, ja tämä on lisännyt
sitä progressiota nimenomaan kuntaverotuksen puolella.
Mitä tulee sitten tähän edustaja
Puumalan alkuperäiseen kysymykseen, niin punainen lanka tässä hallituksen
veropolitiikassa on ollut se, että sellaista verotusta
voidaan korottaa, jossa vaikutukset kasvuun, suomalaiseen työllisyyteen
ovat mahdollisimman pienet. Veroja, joissa nämä vaikutukset
eivät juuri tunnu, voidaan edelleen (Puhemies koputtaa)
korottaa. Työn verotusta sen sijaan ei pidä korottaa.
Kiinteistöverotusta...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaha, nyt aika on täynnä. Oliko kysymystä?
...on nyt juuri korotettu, voidaan edelleen korottaa. Kysyn
edustaja Urpilaiselta: aiotteko jatkaa tätä punaisen
langan (Naurua) ylläpitämistä edelleen?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja hyvin ansiokkaasti kuvasi
hallituksen tekemiä veropäätöksiä,
ja hän toimii eduskunnan verojaoston puheenjohtajana, joten
tuntee myös yksityiskohdat erittäin hyvin. Se
on juuri näin: kun joudutaan nostamaan veroja, kun tarvitaan
lisää tuloja valtiolle, niin me olemme pyrkineet
etsimään sen kaltaisia verolajeja, joihin jokainen
ihminen voi myöskin omalla kulutuksellaan vaikuttaa. Alkoholivero,
tupakkavero ovat muun muassa niitä veroja. Jokainen meistä voi
omassa arjessaan vaikuttaa ja tehdä arvovalintoja, haluaako
muun muassa näitä päihdeaineita käyttää ja
sitä kautta sitten maksaa hieman korkeampia veroja.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ikivanha hyvä periaate on
se, että verot määrätään
maksukyvyn mukaan. Perussuomalaiset ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissa
sitä, että suurituloisten progressiota lisätään
valtion verotuksessa, olemme esittäneet, että varallisuusvero
palautetaan Suomen rikkaimmille kansalaisille, olemme esittäneet,
että suursäätiöt, jotka elävät
tavallaan suomalaisessa veroparatiisissa, pantaisiin verolle.
Nyt, arvoisa ministeri Urpilainen, asumista olette rokottamassa
oikein roimasti näillä energiaverojen korotuksilla.
Kun kiinteistöverojen korotuksia tulee kahteen kertaan,
hallitus esittää, että kiinteistöjen
verotusarvoja tuplataan joissakin tapauksissa, ja toinen korotus
tulee kuntien kautta, kun kunnat sitten korottavat kiinteistöveroprosentteja.
Onko tämä teistä oikeudenmukaista verotusta,
että kaikki asuminen pistetään kovan
verotuksen alaiseksi, myös pienituloiset eläkeläiset,
työttömät joutuvat maksamaan huomattavasti
enemmän asumisesta tulevaisuudessa?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! En usko, että niin me täällä eduskunnassa
tai hallituksessa valtiontaloudesta vastaavat poliitikot, päättäjät
kuin myöskään kuntapäättäjätkään
kovin kevyin mielin ovat ylipäänsä kiristämässä verotusta,
(Pentti Kettunen: Niinhän te teette!) koska me kaikki tiedämme, että totta
kai verotuksen kiristämisellä on aina vaikutuksia
myöskin ihmisten arjen käyttäytymiseen
ja toimeentuloon.
Mutta tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa me
olemme Suomessa tällä hetkellä, meidän
on pakko valitettavasti kiristää verotusta, (Pertti Virtanen:
Niillä isoimmilla olisi rahaa!) jotta me saamme lisää tuloa
valtiolle, ja valitettavasti myöskin kunnissa tarvitaan
lisää tuloja kunnille. Sen takia olen kanssanne
samaa mieltä siitä periaatteesta, että oikeudenmukaisuuden
pitää olla ohjenuorana verotuksessa, ja se hyvä suomalainen
viisas ajattelutapa, että mitä enemmän
tienaat, sen enemmän myöskin maksat veroja, eli progression
kiristäminen, ja niin kuin täällä aikaisemmin
kuultiin, se on myöskin tämän hallituksen
politiikassa näkynyt.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Puumala käynnisti keskustelun
tärkeästä näkökulmasta,
ettei kansan ja eliitin tuloero ja muu kasva. Huomenna on merkittävä päivä. Huomenna
selviää se, saadaanko työmarkkinajärjestöt
yhdessä tämän hallituksen peräämän
kokonaisratkaisun taakse. Korostaisin tässä yhteydessä nyt
sitä, että hallitus on luvannut tulla vastaan
ensi vuonna inflaatiotarkistuksilla, jotta tämä,
uskaltaisin sanoa, varsin matala, maltillinen palkkaratkaisu saadaan
aikaiseksi, 20 euroa kuukaudessa kaikille palkansaajille, pienempituloisille
ja isompituloisille. Pitäisin yhteiskunnan vakaan talouskehityksen
kannalta tosi tärkeänä, että huomenna
olisi hyvä päivä.
Kysyn työministeri Ihalaiselta, jonka tiedän tehneen
myöskin taustalla työtä, että saadaan
aikaiseksi tällainen kokonaisratkaisu, joka olisi isänmaalle
hyväksi: miltä se nyt, työministeri, näyttää,
(Naurua) kun tunnit kuluvat, voimmeko huomenna yhdessä vaikka
vähän juhlistaa tätä hyvää tulosta?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin varmaan tämän
päivän uutisista olette voineet lukea, nyt erittäin
merkittävä osa näistä liittotason
sopimuksista on saatu aikaan. Vielä on töitä tehtävänä palvelualoilla,
lähinnä kaupan sopimuksessa, logistiikassa koskien Finnairia,
koskien kuljetusalaa, eräitä lohkoja erikseen,
mutta ehkä ne suurimmat pulmat sopimuksenteon kannalta
ovat näillä alueilla, ja myöskin postilogistiikan
alueella on vielä työmaata, koska sillä alalla
on aika huono tilanne Itellan osalta työllisyysnäkökohtia
huomioon ottaen. Kaikki edellytykset siihen, että huomenna voitaisiin
tämä ratkaisu allekirjoittaa, ovat toki olemassa,
mutta parempi nyt odottaa huomiseen, ja tehdään
kovasti töitä, että tämä ratkaisu
saadaan aikaan. Tämähän liittyy pohjimmiltaan
siihen superviikon ja vastuunkannon ja Suomen tervehdyttämisen
neljään asiaan: järkevä budjettiesitys
ensi vuodelle, työllisyyspaketti, rakenneohjelma, joka
on meidän (Puhemies koputtaa) kestävyysvajeemme
kannalta tärkeä ja työmarkkinaratkaisut.
Tästä muodostuu semmoinen vahva, uskottava kokonaisuus
siitä, että Suomi lähtee paremman talouden
ja työllisyyden kehitykseen.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Minä kuuluin aluksi siihen joukkoon,
jonka mielestä kunnallisvero on osittain progressiivinen. Kaikki
eläkeläiset sen tietävät, puhutaan
efektiivisestä veroprosentista.
Mutta tähän varsinaiseen kysymykseen, alkuperäiseen
kysymykseen eliitin ja kansalaisten välisistä eroista.
Tänä päivänä monien
laskelmien mukaan Suomessa on yli 400 000 työtöntä.
Työttömien asema on viimeisten 15 vuoden aikana heikentynyt
merkittävästi. Peruspäiväraha
on jäänyt jälkeen 25 prosenttia ja toimeentulotuki 30
prosenttia ansiotason kehityksestä. Arvoisa ministeri,
onko mitään tehtävissä, ja jos
on, niin mitä, myöskin näitten työttömien
aseman parantamiseksi?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puheenjohtaja! Itse asiassa perusturvaahan on parannettu
tämän hallituksen aikana. Se oli tämän
hallituksen ensimmäisiä päätöksiä,
jossa lähdimme siitä, että 100 euron
kuukausikorotus tehdään perusturvaan ja sitä kautta
pyritään myöskin auttamaan niitä ihmisiä,
jotka ovat olleet pitkään työttöminä,
ja sitä kautta heidän toimeentulonsa on myöskin
heikentynyt.
Mutta mikä tärkeintä, Suomi tarvitsee
lisää työtä. Sehän
se on se keskeinen kysymys. Mitä useampi suomalainen tekee
työtä, sen paremmin myöskin Suomen taloudella
menee. Tästä syystä meidän täytyy
myöskin käyttää kaikki ne keinot, jotka
meillä on käytettävissä, jotta
me voimme valtiovaltana, yhteiskuntana tukea myöskin yrityksiä synnyttämään
uusia työpaikkoja ja palkkaamaan uusia työntekijöitä töihin
ja sitä kautta saada myöskin talouden rattaat
pyörimään. Uskon, että tämä on
meidän yhteinen tavoite.
Mitä tulee sitten eliitin ja tavallisen kansan väliseen
kuiluun, minusta olisi hyvin arvokasta, että tässä tilanteessa
ennen kaikkea talouseliitti, yritysjohtajat myöskin pidättäytyisivät
palkankorotuksista, koska jos tavallinen palkansaaja saa 20 euroa
kuukaudessa lisää palkkaa, niin olisi tärkeää,
että samankaltainen maltin viesti ja kohtuullisuuden viesti
tulisi myöskin (Puhemies koputtaa) yritysjohdolta, ja toivon
sitä, että tätä viestiä myöskin
kuunnellaan.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Kun tämä hallitus aloitti,
sillä oli talouden tasapainottamishaaste, mutta se halusi
tehdä sen sillä tavalla, että tuloerot
eivät kasva, vaan ne kääntyvät päinvastoin
laskuun. Se on ihan erilainen linja kuin oli edellisillä hallituksilla.
(Mauri Pekkarinen: Oi, oi, oi!) Mitä tulee verotuksen progressioon,
niin budjettikirjan sivulta 41 voitte todeta, että lähes
miljardi lisää on kerätty progressiivisella
tuloverotuksella ja suuruusluokkana puoli miljardia pääomaverolla,
joka on myöskin progressiivinen sillä tavalla,
että suurista pääomaveroista menee enemmän
kuin pienistä.
Mutta mitä tulee siihen, kun pääministeri
Katainenkin on viestittänyt, että on mahdollista,
että kevään kehysriihessä joudutaan
uusiin sopeutustoimiin: minusta niistä ei pitäisi
vielä puhua, mutta kun pääministeri on
tällaisen keskustelun avannut, niin haluan varmistaa valtiovarainministeriltä äskeiseen
puheenvuoroon viitaten, että jos tällaiseen sopeutukseen
joudutaan, niin silloin ovat pelilaudalla myöskin ne hyvätuloisiin, suuriin
omistuksiin ja suuriin tuloihin kohdistuvat lisäpäätökset — lisää solidaarisuusveroa,
lisää pääomaveron korottamista
ja lisää progressiota pääomaverotukseen — ettei
mennä sille keskustan hallitusten tuloeroja kasvattavalle
tielle.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Kukaan ei voi vielä tietää,
pitääkö hallituksen tehdä lisää sopeutuspäätöksiä eli
lisää veronkorotus- ja menoleikkauspäätöksiä.
Me oikeastaan pystymme sen tietämään
vasta vuodenvaihteessa, kun meillä on jonkinlainen ennuste
olemassa ensi vuoden osalta. Me olemme kuitenkin valtiovarainministeriössä,
niin kuin ovat monet muutkin ennustelaitokset, nähneet, että taloudessa
voisi tapahtua tässä loppuvuodesta käänne
ja sitä kautta talous kasvaisi ensi vuonna. Tuleeko näin
tapahtumaan, sitä ei kukaan tiedä, ja siitä riippuu
paljon myöskin se, päästäänkö valtion
velkasuhteen taittamistavoitteeseen vuonna 2015 ilman lisäsopeutusta.
Jos sitten sopeutukseen joudutaan menemään, niin
varmasti kaikki asiat ovat pöydällä niin
kuin tähänkin asti.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Palaisin alkuperäiseen kysymykseen
ja siinä esitettyyn väitteeseen eliitin ja tavallisen
kansan tai kaikista surkeimmassa asemassa olevien eroista. On käsittääkseni
kuitenkin kiistatonta, että talouden romahdus tai tämän
kestävyysvajeen kasvattaminen on kaikista heikoimmassa
asemassa olevien kannalta kaikista huonoin vaihtoehto. Se olisi
nimenomaan eliitin suosimista ja kaikista heikoimmassa asemassa
olevien ihmisten hylkäämistä.
Tästä näkökulmasta kysyisinkin
hallitukselta: Hallitus on saanut ulkomailta todella paljon kiitosta
siitä, että samaan aikaan tähdätään
heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen sillä,
että kestävyysvajeprobleemi hoidetaan pitkällä tähtäimellä uskottavasti,
mutta samalla tuloerot eivät pääse kasvamaan.
Voiko hallitus tuottaa eduskunnalle kansainvälistä vertailua sekä 90-luvun
lamasta että nyt tästä valitettavasti päällä olevasta
taloudellisesta kriisistä ja tästä kuviosta,
millä ohjelmalla parhaiten pitkällä tähtäimellä pidetään
huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista? Käsittääkseni
(Puhemies koputtaa) Suomen hallituksen rekordi kestää tämän vertailun.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Brax on aivan oikeassa. Itse asiassa
tällä hetkellä kansainvälisesti sekä tutkijoiden
keskuudessa että myöskin talouden asiantuntijoiden
keskuudessa ollaan erittäin huolestuneita eriarvoisuuden
kasvusta. Se on yksi kansainvälinen megatrendi, josta kannetaan huolta
ei pelkästään kehitysmaissa vaan myöskin
teollisuusmaissa ja länsimaissa.
Minusta näissä yhteyksissä, kun olen
kansainvälisissä kokouksissa myöskin
Suomen hallituksen toimia esitellyt, on ollut erittäin
hyvä kertoa hallituksen politiikasta: siitä, että me
kannamme huolta tulevaisuuden, talouden kestävyydestä, me
teemme vaikeitakin päätöksiä,
joilla me taitamme velkaantumista, ja ennen kaikkea vastaamme myöskin
tähän kestävyysvajeeseen eli saamme tulot
ja menot tasapainoon pitkällä aikavälillä,
mutta tästä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
emme kuitenkaan unohda heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä,
vaan pyrimme tukemaan heidän tilannettaan sekä palveluiden että myöskin
tulonsiirtojen kautta. Se on mielestäni tärkeä oikeudenmukaisuuden
linja.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te ette todellakaan ole
unohtaneet heikommassa asemassa olevia. Te olette korottaneet heidän
veroja, tasaveroja, energiaveroja, arvonlisäveroja. Te
olette myös leikanneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien
ihmisten palveluista nyysimällä kunnilta palveluitten
rahoitusta miljarditolkulla. Äsken te sanoitte, että työtä tarvitaan.
Eilen esitimme järeitä uudistuksia työn
lisäämiseksi ja tässä ja nyt -toimenpiteitä.
Eivät ne teitä eilen kiinnostaneet. Tänään
taas olette avoin kaikille ehdotuksille. Te olette aiemminkin muuttanut
mieltänne yhdessä yössä. Niinpä emme
ole yllättyneitä, että verokantanne ja
kantanne valtionosuuksiin ovat muuttuneet. Mutta te olette ollut
ministeri yli 850 päivää: voisitteko
lopettaa edellisen hallituksen syyttelyn ja vastata nyt, (Puhemies
koputtaa) kun olette hyvän tiedon lähteellä,
jätättekö te 15, 25 vai 30 miljardin
velkataakan kasvun tulevan hallituksen niskoille?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt, arvoisa edustaja, aika on täynnä, ja
sitten ministeri Urpilainen, olkaa hyvä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Minä vastaan tämän
hallituksen politiikasta, ja edustaja Tiilikainen vastaa edellisen
hallituksen politiikasta, koska hän oli edellisen hallituksen
ministeri. Mutta se, mitä tämä hallitus
on tehnyt, on se, että me olemme itse asiassa keventäneet
pienituloisten ihmisten verotusta, edustaja Tiilikainen. Näin
se on. Samaan aikaan me olemme myöskin parantaneet perusturvaa.
Me emme ole leikanneet perusturvaa, me olemme parantaneet sitä.
Eli kyllä me olemme, niin kuin edustaja Brax täällä aikaisemmin
totesi, kantaneet todella paljon huolta heikoimmassa asemassa olevista
ihmisistä, ja se on mielestäni oikein. Niin meidän
pitääkin tehdä, koska meidän
täytyy säilyttää tässä yhteiskunnassa
keskinäinen kunnioitus ja keskinäinen luottamus.
Meidän täytyy säilyttää tämä yhteiskunta
eheänä, koska se on se pohjoismainen hyvinvointimalli,
jonka uskon olevan jatkossakin maailman kilpailukykyisin ja parhain
yhteiskuntamalli, ja sen puolesta kannattaa tehdä työtä.