Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tulen tänne puhujakorokkeelle, koska huolimatta siitä, että kuulijakuntaa on kohtuullisen vähän, tämä mitä puhun, saattaa kestää yli kaksi minuuttia.

Mutta nyt on kysymys siis Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomuksesta vuodelta 2009. Tähän talousvaliokunta on antanut mietintönsä, ja tässä mietinnössä käsitellään Sitran toimintaa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on siis toiminut eri alueilla. Sillä on näitä ohjelmia ja ohjelmajohtajia koko joukko, ja myöskin Terveydenhuollon ohjelma on yksi, jossa Sitra on esiintynyt myös julkisuudessa. Siihen on kiinnitetty huomiota myös kriittisellä tavalla.

Talousvaliokunnan mietinnössä on myös jonkin verran kritisoitu Terveydenhuollon ohjelmaa. Tässä todetaan, ettei Sitralta puutu riskinottokykyä ja halua tarttua rakenteellisiin uudistuksiin, mutta valiokunnan mukaan "on kuitenkin tarkoin analysoitava, antaako ohjelmapohjainen lähestymistapa nykyisellään riittävän instrumentin käsitellä pitkäkestoisia, toteutukseltaan hankalia ja aikaa vieviä uudistuksia". Näin toteaa valiokunta. Nimittäin valiokunnankin mukaan: "Terveydenhuollon ohjelma pureutui erittäin laajaan ongelmakokonaisuuteen, josta Sitran suhteellisen lyhytkestoisen ohjelman osuus saattoi kattaa vain yksittäisen osa-alueen. Oikeiden keinojen löytäminen ja yksittäisten uudistusten nivominen kokonaisuudistukseen edellyttävät kuitenkin koko problematiikan hallintaa. Tämä puolestaan edellyttää tiivistä yhteistyötä kokonaishankkeen toteuttajien kanssa. Tämän yhteistyön toimivien muotojen kehittäminen edellyttää lisäpanostusta kaikilta osapuolilta. Valiokunta painottaa, ettei yhteistyön tarve kohdistu vain hankkeiden aloitukseen ja koordinointiin, vaan myös operatiivinen toimintaa edellyttää aktiivisuutta kaikilta osapuolilta."

Arvoisa puhemies! Tämä on tietynlaista kritiikkiä tietystä näkökulmasta. Itse haluaisin tuoda tähän sen näkökulman, että Sitra on kyllä omilla hankkeillaan pyrkinyt edistämään terveyden- ja nimenomaan myös sairaanhoidon yksityistämistä. Se on luonut ja pyrkinyt luomaan uusia näkökulmia, uusia rakenteita, rakenteellista uudistamista, niin kuin täällä valiokuntakin toteaa, mutta lopputuloksena kuitenkin näistä on ollut ja on tällainen kermankuorintamenettely. Julkiselle terveydenhoidolle, veronmaksajien niskaan, jää nimenomaan akuuttihoito, päivystykset, raskas kirurgia, nimenomaan syöpähoidot, synnytykset ja myöskin elinsiirtokirurgia, yleensä tehohoito, elämää pelastava välitön hoito, kaikkein kallein ja raskain hoitotapa. Esimerkiksi pallovammapotilaita, joita hoidetaan kuukausia, on usein tehohoito-osastolla.

Näin ollen tällainen sairaanhoidon Sitra-tyyppinen kehittäminen, ikään kuin julkisen ja yksityisen sairaanhoidon limittäminen, ei ole mielestäni ollut myöskään kuntien, kuntien veronmaksajien ja kokonaisuudessaan yhteiskunnan edun mukaista. Tässä myöskin on tullut hinta vastaan. Nämä Sitrastakin poikineet hankkeet ovat viime vaiheessa tulleet varsin kalliiksi yhteiskunnalle ja yhteiskuntaa ylläpitäville veronmaksajille.

Arvoisa puhemies! On varmasti hyvä, että kehitetään terveyden- ja sairaanhoitoa, mutta siinä ei saisi olla ytimenä ikään kuin ideologinen yksityistämishalu ja -päämäärä. Se ei ole kestävää. Mielestäni myös nämä Sitran esimerkit, joilla se on tullut julkisuuteen sairaanhoidon yksityistämistapauksissa, puhuvat tämän johtopäätöksen puolesta, että tällainen ideologisperäinen yksityistämistarve, tarpeen välttämättömyys, ei ole kokonaisvaltaisesti asiaa eli terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa tarkastellen niin kannatettava.