10) Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta
annetun lain muuttamisesta
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä aloite kuuluu vihreän
eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa kategoriaan ekologinen
verouudistus. Esitämme sähköveron ja
eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamista. Korotusta
esitetään sekä teollisuuden maksamalle sähkölle
että kotitalouksien maksamalle sähkölle.
Täällä on tänään
käyty jo keskustelua siitä, mikä on ekologisten
energiaverojen tarkoitus ja keihin nämä korotukset
kohdistuvat. Tässä kohtaa mielestäni
ei ole järkevää, että teollisuus maksaa
sähköstään niin paljon vähemmän
kuin kotitaloudet. Tämä ei täysimääräisesti
ja oikein edistä sitä, että teollisuus
pyrkisi tehokkaasti energiaa käyttämään.
Kotitalouksien osalta Suomessahan kotitaloussähkö on
eurooppalaisittain hyvin edullista. Jos verrataan moniin muihin
kustannuksiin, mitä suomalaiset kotitaloudet maksavat,
niin sähköstä itse asiassa me maksamme
hyvin vähän. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty
sähköveron korotuksen vaikutuksia erityyppisiin
kotitalouksiin, nimenomaan selviää se, että sähköveron
korottaminen ei niinkään kohdistuisi pahemmin
alempiin tuloluokkiin, vaan että tässä nimenomaan vaikuttaisi
se, mikä on ihmisen asumismuoto. Kotitalouksien sähköveron
korottamisella voitaisiin varmasti myös ohjata siihen suuntaan,
joka kaikin tavoin olisi oikein ja perusteltua, että suora
sähkölämmitys ei olisi se vaihtoehto,
jolla omakotitaloja lämmitetään.
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt selvityksiä siitä,
mikä on energiaverojen ja päästökaupan
välinen suhde. Kun päästökaupasta
alettiin keskustella, monet esittivät näkemyksiä,
joiden mukaan päästökaupan jälkeen
energiaverot eivät itse asiassa lainkaan olisi tarpeen.
Silloin kansanedustaja Hassi muun muassa kiisti nämä väitteet, ja
nyt kun päästökauppaan ollaan menossa
ja virkamiesselvityksiä on tehty, niin on yksiselitteisesti
todettu, että energiaverot eivät missään
nimessä tule tarpeettomiksi myöskään
päästökaupan olosuhteissa.
Toinen asia päästökauppaa koskien:
Vihreät ottivat esiin, silloin kun päästökaupasta
viime keväänä keskusteltiin, sen, että itse
asiassa päästökauppa on järjestelmä,
joka tuo osalle energiateollisuutta tällaisia niin kutsuttuja
windfall-voittoja: vaikka mitään investointeja
ei ole tehty, koska sähkön hinta tulee nousemaan,
niin kannattavuus kasvaa. Silloin me totesimme, että nämä voitot
olisi ehdottomasti syytä kerätä veroina
yhteiskunnan käyttöön. Nyt selvitysmies
Kara omassa raportissaan, jossa oli myös paljon huonoa
esitetty, tästä asiasta mielestäni totesi
hyvin siihen suuntaan kuin me olemme sanoneet, että nämä windfall-voitot
tulisi kerätä yhteiskunnalle.
Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen kainon toivomuksen
tahi vaatimuksen, että hallituksella alkaa olla korkea
aika tehdä jotain sen eteen, että ekologinen verouudistus
etenisi. Jos energiaverojen keräämisestä halutaan
saada aikaan maksimaaliset ympäristövaikutukset,
niin silloin näiden korotusten tulisi myös olla
systemaattisia ja pitkäjänteisiä, että sekä kotitaloudet
että elinkeinoelämä voisivat näihin
korotuksiin varautua sillä tavalla, että he pystyisivät
tekemään tarvittavat investoinnit, jotka sitten
myös säästäisivät energian
käytössä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämä aloite kuuluu
niihin aloitteisiin, jotta köyhät pimeään
ja tuotanto ulkomaille. Nimittäin kun ottaa Suomen olosuhteet
huomioon, niin meillä on pitkät pimeät
ajat ja kylmyyttä, jolloin tarvitaan sähköä monessa
mielessä, valona ja energiana, lämpönä.
Sitten kun ottaa huomioon myös meidän tuotantorakenteemme,
niin sehän tarkoittaa sitä, että meillä kuitenkin
joka tapauksessa on tämmöinen energiaa aika paljon
käyttävä tuotanto. Sen takia minusta
tällä aloitteella aiheutetaan, että me
ajamme itsemme ulos kansainvälisessä kilpailussa,
joka vuosi 10 prosenttia lisää energiaveron hinnassa
sähkön hintaan. (Ed. Pulliainen: Vuoteen 2010
saakka!) Nyt tiedetään jo se tilanne, mikä koko
ajan on tapahtumassa. Vaikka Suomi on kilpailukykyisin maa, niin
kuitenkin tuotanto karkaa erinäköisten kustannusten
korkeuksien takia eri maihin, Viroon, Venäjälle,
Kiinaan, mihin se meneekin tuonne. Sen takia minusta meidän
ei pidä enää tehdä semmoisia
rakenteita, että tietoisesti vaikeutetaan tätä puolta.
Toinen juttu, joka tehtiin, tosi semmoinen ihan huuhaajuttu
ja täysin pöljä, oli tämä päästökauppahomma.
Venäjältä ostetaan nyt sitten tyhjää. Vaikka
tiedetään oikeastaan heidän moraalinsa
ja mittausmenetelmänsä, joka on siellä on
olemassa tai monessa muussa maassa, niin Suomi ja nämä Euroopan
vanhat perinteiset teollisuusmaat, ostavat tuolta jostakin päästöoikeuksia.
Sinällään siinä mentiin ihan
hakoteille, koska siinähän normituksia piti tehdä eikä lähteä käymään päästöillä kauppaa,
siis saastutuksesta käydään kauppaa,
missä se vaan tehdään tällä maapallolla.
Sen takia minusta se tulee nostamaan jo ihan luonnostaan sähkön
hintaa, energian hintaa, ja nyt tässä tehtäisiin
vielä vihreiden lisäloukku tähän
ja aiheutettaisiin hyvin monta ongelmaa ensinnäkin teollisuudelle,
tuotannolle, mikä vaikuttaa työpaikkoihin, mutta
sen lisäksi, kun äsken jotkut puhuivat köyhistä perheistä,
yksinhuoltajista, tehtäisiin sähkölaskua
niille lisää ja kurjuutta lisää.
Minusta ei tämän tyyppisiin pidä lähteä missään
tapauksessa. Sen takia tämä on semmoinen aloite,
että jos viitsisin tässä repiä tämän,
niin repisin ja viskaisin roskakoriin, mutta todennäköisesti
valiokunnassa tulee sillä tavalla käymäänkin,
että nämä valiokunta-avustajat ne kantavat
tietysti roskakoriin tuolla sitten aikanaan.
Sitten yksi juttu, joka liittyy minusta kaiken kaikkiaan tähän
energiapolitiikkaan ja sähkön hintaan, on, että jotenkin
minä kyllä odottaisin, että me löytäisimme
ratkaisun sähkömarkkinalain osalta tai muuten
siihen, että kun tänäkin kesänä vettä on
satanut Suomessa tosi runsaasti, jopa liian paljon, että joudutaan
ohijuoksuttamaan, niin jostain ihmeen syystä vaan vesi
sataa voimayhtiöille, se ei sada kuluttajille. Se sataa voimayhtiöille
ja niiden osakkeiden omistajille, mutta kuluttajat saavat nuolla
näppejään ja katsoa vaan, miten kellareissa
on vettä ja miten joka paikassa tulvii vettä,
tekee vahinkoa, mutta yhtään kuluttaja ei ole
siitä näköjään hyötynyt
vielä. Sen takia minä odottaisin, että jotenkin
tähän juttuun ainakin niiden yhtiöiden
osalta saataisiin järkeä, jotka ovat tällä hetkellä joltakin
osin ainakin yhteiskunnan, valtion tai kuntien, omistuksessa, ja
miksei myös veropoliittisin keinoin myös niiden
yhtiöitten osalta, jotka ovat yksityisessä hallussa.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies
Paavo Lipponen.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Vaikka tämä lakialoite
menikin äsken ed. Esa Lahtelan silppuriin, niin siitä huolimatta
niistä palasista kuitenkin kokoan jonkinlaisen esityksen.
Meillä on nyt kaksi esimerkkiä historiasta
70-luvulta lähtien, jolloinka me olemme nähneet, että tämän
suuntainen ratkaisu voi vaikuttaa tervehdyttävästi
energiapolitiikkaan. Ne vaiheet ja tapahtumat olivat ensimmäinen
energiakriisi 70-luvulla ja toinen 80-luvulla. Kumpikin herätti huomaamaan
sen, että silloin, kun järjestelmät perustuvat
uusiutumattomiin energianlähteisiin, pää tulee
vetävän kouraan ennen pitkää.
Siksi, jos ei siitä opi, niin sitten täytyy vastuullisten
tahojen luoda järjestelmät, jotka opettavat, ja
tässä lakialoitteessa on juuri kysymys siitä,
että opettavat. Arvoisa ed. Esa Lahtela, joka edustatte
siis hallitusta ja äsken sanoitte olevanne hallitus, aivan
teitä, ed. Lahtela, hallituksena haluan muistuttaa siitä,
että 70 prosenttia Suomen energiasta tuodaan ulkomailta
ja se kaikki on uusiutumatonta energiaa elikkä sille pää häämöttää kaikilta osiltaan.
Te viittasitte Kiinaan alueena, johonka nämä hommat
menevät. Ed. Esa Lahtela, minä tiedän, että te
olette laajasti oppinut mies, joka lukee kaikki uutislähteet,
Reutersin ruudut, ja osaatte ne myöskin. Kuitenkin teillä on
ilmiselvästi tapahtunut tämän vuoden
toukokuussa hetki, jolloinka on jäänyt osa uutisaineistosta
lukematta. Tuo uutinenhan kertoi teille, ed. Esa Lahtela, sen, että tapahtui
maailman energiapolitiikassa hyvin merkittävä tapahtuma,
ja se oli se, että Kiina, jonka äsken juuri mainitsitte,
siirtyi energian viejästä energian tuojaksi. Kiina
on tällä hetkellä energiapulassa. Se
on onneksi onnistunut tekemään sopimuksen Kazakstanin
kanssa siitä, että öljyputki vedetään
Kazakstanista Siperian eteläosan halki Kiinaan, ja siihen
sisältyy tietysti myöskin näitten Kazakstanin öljyvarojen
hyödyntäminen Kiinassa. Mutta, ed. Esa Lahtela
hallituksena, se tarkoittaa vain sitä, että siellä nyt
sitten Kiina pumppaa Kazakstanin tyhjäksi öljystä ja
sitten se tarina loppuu siihen.
Tällä lakialoitteella halutaan luoda järjestelmä,
jossa kannustettaisiin luomaan uusiutuviin energialähteisiin
perustuva järjestelmä, joka tarkoittaa järjestelmää,
joka toimii ikuisesti. Tähän lakialoitteeseenhan
sisältyy uusiutuvan energian osalta palautusjärjestelmä.
Kun silppuristanne kokoatte jälleen tämä lakialoitteen
kasaan, niin lukekaa se vielä uudestaan.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Varmasti on niin kuin ed. Pulliainen
totesi nimenomaan uusiutuvan energian osalta. Mutta kun itse sähkölaskua
katselin, niin tuntui siltä, että siirtokustannukset
näyttävät ainakin allekirjoittaneen alueella
näyttelevän niin merkittävää osaa,
jopa enemmän kuin sähkön hinta tai suurin piirtein
puolet siitä, että minun mielestäni siihen tulisi
tavalla taikka toisella kiinnittää huomiota, lähinnä Kilpailuviraston
tulisi tutkia, onko tässä sillä puolella
monopolia liikaa ja miten siihen pystytään sähkömarkkinalailla
puuttumaan. En itse tiedä, mutta pidän nimenomaan
siirtokustannusmaksua suurena ongelmana, ja tämä lakiesitys
sinällään ei siihen käsitykseni
mukaan puutu.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelalle: Kuten ed. Pulliainen totesi,
niin tähän lakialoitteeseen sisältyy
se, että uusiutuville energialähteille maksettava
palautus pysyisi nykyisellä tasolla silloinkin, kun sähköveroa
korotetaan. Tämähän tarkoittaisi nimenomaan
kotimaisten energialähteiden ja kotimaisen työllisyyden
ja erityisesti syrjäseutujen kotimaisen työllisyyden
kannalta myönteistä kehitystä, koska
uusiutumattomista energialähteistä, tämänkin
ed. Pulliainen totesi, me maksamme aivan muualle, oman kansantaloutemme
ulkopuolelle.
Tämän lisäksi, toisin kuin ed. Esa
Lahtela tuntuu ajattelevan, ei maailman ja suomalaisen teollisuuden,
edes suomalaisen teollisuuden, kehitys ole pysähtynyt tähän.
Kun energian hinta nousee, se on yksi kustannustekijä,
ja silloin on aivan varmasti myös niin, että energian
tehokkaammassa käytössä ja siinä,
mitä energiamuotoa käytetään,
tapahtuu muutoksia. Suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä ja
on varmasti pyrkinyt tehostamaan prosessejaan, mutta niin pyrkii
teollisuus tästä eteenpäinkin, jos energia on
sille jonkinlainen kustannustekijä. Eli tässä pyritään
ohjaamaan uusiutuviin energialähteisiin ja myös
energian tehokkaampaan käyttöön, ja nämä molemmat
ovat mahdollisia.
Kun sanotaan, että köyhät joutuisivat
olemaan pimeässä, oikeastaan jo esittelypuheenvuorossani
totesin, että nämä väitteet
eivät pidä paikkaansa. Sähkölasku
ei kotitalouksien menoista ole niin suuri osa, että tällä pystyttäisiin
tähän asiaan vaikuttamaan siinä määrin
kuin ed. Esa Lahtela tuntuu kuvittelevan.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela, joka itseään
hallitukseksi tituleeraa, ei näköjään
ole omaa hallitusohjelmaansa lukenut. Siinähän
todetaan, että hallitus ryhtyy kehittämään
energia- ja ympäristöverotusta ympäristön
tilan parantamiseksi sekä työhön kohdistuvan
verotuksen keventämismahdollisuuksien lisäämiseksi.
Eli hänen oma hallituksensa ajaa tätä samaa
asiaa ainakin paperimuodossa ja teoriassa, mutta käytännössä kylläkään
ei. Eli näköjään kyllä tämä idea
on mennyt perille, mutta käytännössä tätä ei
vielä tehdä, mikä suuresti ihmetyttää ja
surettaakin.
Tämähän on myös työllisyyttä edistävää.
Olen joskus kuvitellut kuulevani teidän suunnaltanne tai
jostain sieltä päin, että robottivero
olisi hyvä asia ja voitaisiin mieluummin työllistää ihmisiä eikä vain
koneita. Tämä on vähän sama
asia, eli mieluummin vähennetään työn
kustannuksia ja otetaan ihmisiä töihin kuin tehdään
kaikki vain suurella energiamäärällä ja
raaka-aineen haaskaamisella.
Haluaisin vielä puhua puupelleteistä, — mikä varmaan
ed. Lahtelaa myös miellyttää — jotka ovat
suomalaista, kotimaista energiaa, samoin kuin lämpöpumpputeollisuutta
on Suomessa jo jonkun verran. Minunkin taloni lämpenee
suomalaisella lämpöpumpulla. Sehän on
myös tapa käyttää alkoholia
viisaammin kuin juoda, koska sehän on alkoholi, joka niissä putkissa
liikkuu, ja näin alkoholilla on hyötykäyttöä ja
sillä voidaan lämmittää kotejamme.
Esimerkiksi Ruotsissa suorasähkölämmitteisiä taloja
ei löydy oikeastaan mistään, vaan kaikkiin
taloihin, senhän huomaa myös, jos ostaa valmistalon
Ruotsista, kuuluu tämmöinen lämpöpumppu
valmiiksi mukana. Eli me olemme kyllä tässä erittäin
jälkijättöisessä asemassa. Meillä lämmitetään
sähköllä, joka on aivan liian hieno energiamuoto
käytettäväksi vain lämmittämiseen.
Jos ajatellaan köyhiä perheitä, jotka
asuvat kerrostaloissa, niin niillä yleensä on
kaukolämpö ja silloin tämä ei
vaikuta niinkään, mutta tämä vaikuttaa
etenkin niihin, jotka pohtivat, miten he aikovat lämmittää vaikkapa
omakotitalonsa. Siinä sähkölasku on todella
suuri ja merkittävä, mutta silloin voi tehdä muita
vaihtoehtoja, jolloin myös yhteiskunnan pitäisi
tukea lämpöpumppujen hankkimista.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela oli huolissaan energian hinnasta. Mehän
olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että joudumme vääjäämättä vähentämään
päästöjä ensin hieman ja myöhemmin
huomattavasti enemmän. Päästöjen
vähentäminen noin ylimalkaan tuppaa maksamaan
yleensä jotain. Kansantaloustieteilijät ovat moneen
otteeseen todenneet, että päästöjen
vähentämisessä tehokkaimpia instrumentteja
ovat ensinnäkin päästökauppa,
jota ed. Esa Lahtela myös tässä vastusti,
sekä verotus. Jos ed. Esa Lahtelalla on tiedossa joitakin
kansantalouden kannalta edullisempia tapoja vähentää päästöjä,
niin toivon, että hän jakaa tämän
tiedon myös meidän kanssamme.
Ed. Vistbacka kiinnitti huomiota sähkönsiirtohintoihin,
ja se on hyvin tärkeä asia. Siihen yritetään
puuttua tällä käsiteltävänä olevalla
sähkömarkkinalain uudistuksella, joka on siis
valiokuntakäsittelyssä tällä hetkellä.
Siinä on parikin keinoa. Ensinnäkin siirtohinnoittelu
tulisi ennakkovalvonnan piiriin, ei enää jälkivalvonnan
piiriin. Energiamarkkinavirasto vastaisi siis valvonnasta. Toisaalta
ylihinnoittelun takia perittyjä liian korkeita siirtomaksuja
vaadittaisiin palauttamaan kuluttajille. Näillä molemmilla
pyritään puuttumaan siirtohintojen ylihinnoitteluun.
Puhemies:
Ed. Esa Lahtela — poissa. — Anteeksi, ei olekaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Olin niin lähellä koroketta,
että puhemies ei huomannut.
Pakko oli tulla tänne eteen puhumaan, koska sain niin
paljon kehuja äskeisestä puheenvuorostani. Kahdessa
minuutissa tämä ei voi mennä läpi,
ja siksi tulin tänne eteen.
Ensinnäkin vihreät ilmeisesti kaipaavat vähän opetusta,
kun ed. Pulliainen kävi täällä opettamassa
tämmöisenä vanhempana tutkijana, joka kuusenjuuria
on katsellut. Tähän voisi todeta vähän
joitakin asioita.
Ensinnäkin juuri hiljattain valmistui tutkimus, joka
liittyy tähän sähköenergian
hintaan myös, tutkimus siitä, mitä suomalaisessa
teollisuudessa on tapahtunut voittojen osalta, miten se kultamuna
hävitettiin, mihin se hävisi. Nimittäin
vuodesta 92 vuoteen 2003 koko ajan teollisuuden voitot kasvoivat.
Siinä tapahtui vain semmoinen ilmiö, jotta mihin
ne voitot hävisivät. Noin puolet kaikesta siitä suuresta
kultamunasta, joka on valtavan iso potti, sijoitettiin ulkomaille.
25 prosenttia siitä jaettiin osakkeenomistajille, 10 prosenttia
käytettiin uusinvestointeihin, koko siitä suuresta
potista, joka rakennettiin.
Mikä on se pointti? Yksi siinä on se, jotta
totta kai nykypäivänä nämä suursijoittajat,
pääoman omistajat, katsovat helppoja ratkaisuja
ja ostavat osakkeita ulkomailta. Mutta miksi ne sijoittuivat sinne:
ne katsoivat, että siellä on edullisempaa, siellä on
heille parempaa tuottoa. Voi olla niin kuin ed. Pulliainen tuossa
totesi, jotta pitkässä pelissä ne tulevat
vielä häntä koipien välissä takaisin
tänne Suomenmaahan, mikä olisi toivottavaa.
Mutta nyt, kun teollisuus tekee sijoituspäätöksiä,
ne katsovat kaikki elementit. Riippuen vähän tuotantoalasta,
tuotannonhaarasta, joissakin energian osuus voi olla muutaman prosentin luokkaa
koko sen tuotteen valmistuskustannuksista, joissakin se saattaa
olla 10—20 prosenttia, mutta todennäköisesti
ei paljon enempää. Sitten ne katsovat työn
hinnan, missä maassa on työn hinta alempi, mikä on
verotus. Ilmeisesti nyt näiden kultamunan hävittäjien
ajatus on, että Suomessa ei tällä hetkellä heille
ollut sopivaa sijoituskohdetta. Sen takia kaikki ne viestit, vaikka energian
hintaa nostetaan, johtavat kielteiseen asenteeseen.
Me tarvitsemme kotimaista energiaa, totta kai. Toivon mukaan
saadaan kehitettyä järjestelmiä, joilla
bioenergiasta tehdään sähköä,
sen ed. Pulliainen tietää, kun olen itse samassa
valiokunnassa aika pitkään ollut ja puhunut tämän
asian puolesta aina. Mutta johtopäätös
on tässä vaan väärä,
se voidaan tehdä muullakin tavalla kuin tekemällä sillä tavalla,
että nostetaan energiaveroja joka vuosi 10 prosenttia 2010:een
asti. Se voidaan tehdä myös muulla tavalla. Tuetaan
näitä voimalainvestointeja, siis kun tehdään
biovoimala, ja pidetään sitten yhä edelleen
puuvoima verottomana, jolloin sieltä kautta saadaan, eikä tämmöistä systeemiä,
jotta ajetaan osa tuotannosta pois Suomesta ja aiheutetaan niille
köyhille ongelmia.
Kun äsken oli lapsilisien 12 euron korotuksesta kysymys,
niin koko maailma kaatui, ja ne perheet olivat tosi pulassa. Nyt
täällä joku puhuu, että ei tämä nyt
mitään tee, jos sähkölasku nousee
jonkun verran. Saman logiikan tässä kyllä pitää toimia
tälläkin puolella. Jos sähkön
hintaa nostetaan, perhe sen maksaa. Kun on paljon lapsia ja useampi
huone, valoja palaa enemmän ja sähköä kuluu
enemmän, niin uskoisin, ja leipäkone pyörii
pitempään ja kaikki paahtimet toimii sähköllä.
(Ed. Pulliainen: Rajansa se on syömiselläkin!)
Siinä mielessä tämä vihreiden
aloite kohtelee näitä perheitä, joissa
on enemmän lapsia, tosi kaltoin. Sen takia toivoisin, että johtopäätökset
olisivat täällä sen tyyppisiä,
että tehdään toisenlaisia ratkaisuja,
että saadaan puuenergia hyötykäyttöön.
Ed. Pulliaisen kanssa olemme maa- ja metsätalousvaliokunnassa
tekemässä kyllä osin semmoisia ratkaisuja,
että siellä puun tuloa näille voimalaitoksille
edistetään.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan kanssa on mukava käydä debattia
sen takia, että hän ei hikeenny, hän
vain irvistelee vastaan, sanoo mitä tahansa.
Muutama näkökohta: Äskeisessä ed.
Esa Lahtelan puheenvuorossa se alkuosa, se kuvausosa siitä,
millä tavalla suuryhtiöt tällä hetkellä käyttäytyvät,
siis ylikansalliset suuryhtiöt käyttäytyvät,
oli täysin oikea tietenkin. Miksi se olisi ollut väärä,
koska ed. Esa Lahtela opiskelee hyvin paljon ja opettelee tällaisia
asioita niin, että pystyy ne lonkalta tuosta paukuttelemaan
pystymättä ennalta varautumaan siihen, mitä täällä tullaan sanomaan.
Se on ihan täysin ok. Kuitenkin äskeisessä yhtälössä oli
joitakin muuttujia, jotka eivät nyt olleet vielä menneet
ed. Esa Lahtelan yhtälössä aivan kohdalleen.
Siinä oli muutama x, y ja z, jotka antavat aihetta vielä pieneen
tarkennukseen.
Se kohta ensinnäkään ei ollut ihan
tiptop kohdallaan, mikä koskee tätä lakialoitetta,
jota nyt käsittelemme, ja sen mukaista rakennetta. Siinähän
nimenomaan on uusiutuvan energian kohdalla palautusjärjestelmä.
Tässä siis tosiahan on se, että kun uusiutuvaan
energiaan tukeudutaan, niin sen suhteellinen edullisuus niukentuviin
uusiutumattomiin energianlähteisiin tietysti kasvaa, paranee,
eli se uusiutuva energia on sitä halpaa ja se uusiutumaton
on sitä kallista. Meillähän on tästä hyvä näyttö tältä vuodelta.
Tämän vuoden aikana raakaöljyn, siis
uusiutumattoman energianlähteen, maailmanmarkkinahinta
on kaksinkertaistunut. (Välihuuto) — Aivan oikein
edustaja, vielä vähän liioittelitte sitä nousua,
mutta kaksinkertainen tuli kuitenkin noin käsinkin osoittamalla. — Se
tarkoittaa sitä, että sama trendi jatkuu. Johtavat
alan ekspertit odottavat, että kahdessa vuodessa se siitä lähtötasosta
nelinkertaistuu. Eikö niin? Mutta teidän mallissanne
se, mitä te olette edustanut maa- ja metsätalousvaliokunnassa,
merkitsee, että koko ajan kotimaisen uusiutuvan energian
suhteellinen hinta laskee suhteessa siihen, mikä on se
vaihtoehto, se uusiutumaton energianlähde, ja sitä me
haluamme edistää. Sillä puuenergialla
tulee katto vastaan, sitten me edistämme peltoenergian
käyttöä, silläkin tulee jossakin
1 600:ssa megawatissa katto vastaan jnp. Joka tapauksessa,
on paljon muitakin, uusiutuvia energialähteitä.
Kaikki ne ovat suhteellisesti edullisia. Tietysti, jos Suomessa
100 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvalla
energiatavalla, sehän tarkoittaa sitä, että kaikki
yrittävät tulla Suomeen harrastamaan tuotannollista
toimintaansa, kun meillä on niin valtavan edullinen energia.
Keskustelu päättyy.