Täysistunnon pöytäkirja 107/2004 vp

PTK 107/2004 vp

107. TORSTAINA 14. LOKAKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ministeriöissä

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmaissut pyrkivänsä työttömyyden kovan ytimen murtamiseen. Tällä hetkellä ei yksikään eduskuntaryhmä, puolue, niiden nais- tai nuorisojärjestö ole palkannut juuri yhtään pitkäaikaistyötöntä, ei ainakaan omani. Jopa sairaalat välttävät pitkäaikaistyöttömien ja vammaisten palkkaamista. Jos näin on, miten oletetaan jonkun muun heitä palkkaavan? Kysynkin näytteeksi sopivalta joukolta ministereitä:

Montako pitkäaikaistyötöntä edes kukin ministeriö pääkonttoriinsa on palkannut, sanotaan, tämän hallituksen aikana tai edeltäneen hallituksen aikana, esimerkiksi valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maatalousministeriö, ulkoministeriö, oikeusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, työvoimaministeriö tai sisäministeriö ja siellä perällä vielä puolustusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö? Eikä mitään teoreettisia selostuksia, vaan lukumääriä!

Ensimmäinen varapuhemies:

Harvinaisen monta kysymystä, mutta voiko joku ministereistä vastata koostetusti?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Luulen, että kenelläkään ministereistä ei ole absoluuttisia lukuja tässä esittää, mutta (Ed. Taipale: Ne ovat nolla!) — ne eivät ole aivan nolla — kyllä sieltä löytyy tuloksia, joissa ihmiset ovat pitkäaikaistyöttöminä ministeriöiden tai niiden alaisen hallinnon palveluksessa. Esimerkiksi valtion tukityöllistämisellä työllistetään pitkäaikaistyöttömiä, ja silloin he ovat kokonaan valtion palveluksessa olevia, ja se, mikä on instanssi, vaihtelee. Nämä luvut varmaan voidaan selvittää ja toimittaa ed. Taipaleelle. Esimerkiksi puolueiden ei ole ollut aiemmin mahdollista palkata pitkäaikaistyötöntä työllistämistuella, mutta nykyisin se on mahdollista ja sitäkin on alkanut tapahtua, mutta ei kovin paljoa.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Kysyin ministeriöiltä, enkä saanut vastausta. Jokaisella on alaisenaan erilaisia metsä- ja vesipiirejä ja armeijoita jne., jotka eivät muuten ota b-miehiäkään enää töihin, vaikka pitäisi. Sven Tuuva oli kunnon b-mies, tykinruokaa, ja sellaisiakaan ei oteta. Mutta nyt olisin vaan vielä kysäissyt esimerkiksi työministeriltä:

Onko hänen johtamassaan sos.dem. naisliitossa palkattu pitkäaikaistyöttömiä? Niitä muuten voi palkata ilman valtion tukea. Niitä voi ottaa ihan tuosta kentältä vaan töihin. (Naurua) Tai onko joku muu mahdollisesti palkannut itse hallitsemaansa virastoon? Miten te odotatte, että yksityiset palkkaisivat, jos me emme palkkaa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisten naisten toimet eivät varmasti kuulu eduskuntasaliin, mutta voin sanoa, että siellä ei ole palkattu pitkäaikaistyöttömiä, mutta sen sijaan työministeriössä on. Itse asiassa ministeriön alaisissa työvoimatoimistoissa tätä tukea on käytetty hieman liikaakin, eikä ole kovin sopivaa, että syödään kuormasta, vaan sitä pitäisi pyrkiä suuntaamaan enemmänkin muualle.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Taipale otti — ja hänelle tyypillisesti värikkäällä tavalla — esille sinänsä varsin tärkeän asian. Kävi ilmi, että sosiaalisia yrityksiä on perustettu ainoastaan 11, ja niidenhän piti keskeisesti vaikuttaa juuri tähän asiaan eli helpottaa työttömien kovan ytimen palkkaamista. Kysynkin työministeriltä:

Mitä aiotte tehdä, että sosiaaliset yritykset jatkossa menestyisivät paremmin ja jotta ne voisivat jatkossa entistä enemmän palkata nimenomaan sitä työväkeä, jonka on vaikea työllistyä tavallisiin yrityksiin?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa minusta se 11 ei ole "ainoastaan", kun ottaa huomioon, että laki on ollut voimassa tämän vuoden alusta. Useimmiten, kun tulee uutta lainsäädäntöä, ensimmäinen vuosi menee siihen, että asianomaiset tietävät sen olemassaolosta. Mutta esimerkiksi Equal-hankkeiden kautta, vaikka niiden rahoituksesta ei ole vielä aivan loppuun asti päätetty, näyttäisi lähtevän liikkeelle hyvin paljon sosiaalisia yrityksiä. Voisin sanoa, että melkein jokaisella seutukunnalla, jossa olen liikkunut, on ollut suunnitelmissa jonkinlaisen sosiaalisen yrityksen perustaminen. Mutta nämä taustat tulevat enemmänkin julkiselta puolelta. Iso haaste on siinä, miten saadaan myös jo olemassa olevat normaalit yritykset, jotka toimivat kovilla kilpailluilla markkinoilla, käyttämään tätä lakia ja sen suomia tukia hyväksensä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! En kysy mitään, mutta haluan ed. Taipaleelle kertoa, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä teki tänään päätöksen palkata pitkäaikaistyöttömän ryhmän palvelukseen ilman mitään erillistä valtion tukea. (Ed. Taipale: Tiesitte minun kysymyksestäni etukäteen!) — Ei tiedetty. (Naurua)

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Minä olen myöskin palkannut avustajan jo muutama vuosi sitten, ja hän oli työttömänä silloin. Pitkäaikaistyöttömiä tosiaankaan ei palkata riittävästi, ei kuntiin eikä valtiollekaan tai mihinkään muuhunkaan puhumattakaan avoimesta sektorista, eli heidän on hyvin vaikea työllistyä. Niinpä tästä johtopäätöksenä työministeriö onkin asettanut työryhmän, joka pohtii työmarkkinatuen määräaikaistamista, ikään kuin työttömyys olisi näiden työttömien oma vika. Kysynkin:

Miksi pohditaan työmarkkinatuen määräaikaistamista? Eikö olisi päinvastoin mietittävä sitä, että työttömille tulisi oikeus palkkatyöhön määrätyn työttömyyden jälkeen?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ed. Huotari lukee hieman kuin piru Raamattua tuota työryhmän toimeksiantoa, koska sen tarkoitus nimenomaan on se, että me loisimme mekanismin, jolla tietyn jakson jälkeen turvattaisiin se, että ihmisille on tarjolla erilaisia aktiivisia vaihtoehtoja. Järjestelmä ei tietenkään voi toimia niin, että tarjontaa ei ole, mutta tuki päättyy.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla on semmoinen käsitys, en tiedä, pitääkö se enää paikkaansa, että vakuutusoikeudessa on pitkään ollut periaate, että siellä on tietty määrä vammaisia henkilöitä töissä. Kyseinen rakennuskin on esteettömyysmielessä rakennettu semmoiseksi, että siellä voi liikkua hyvin rauhallisesti pyörätuolilla. Tätä kautta kyllä vähän ihmettelen tätä meidän keskustelumme tasoa. Tässä on semmoinen vitsikäs nauru mukana. Minusta tämä on erittäin vakava asia, vammaisten työllistäminen oikealla tavalla. Pyytäisin pääministeriä vastaamaan:

Olisiko mahdollista, että hallitus jonkinlaisen projektin tai sisäisen käskytyksen kautta katsoisi, miten eri ministeriöissä ehkä olisi mahdollisuuksia tietynlaisia vammaisia ihmisiä ottaa kuitenkin töihin? Heidän joukossaan on erittäin työkelpoista ja kokenutta väkeä myöskin. Se olisi erittäin hyvä esimerkki meidän yhteiskunnallemme.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin mielestäni kukaan ei ole nauranut ed. Taipaleen kysymykselle. Minusta se kolkutti aivan oikealla tavalla omaatuntoa kaikkien kohdalla. On aihetta tarkkaan myös julkisen vallan puolella niissä tehtävissä, joissa kukin toimii, katsoa, millä tavalla pitkäaikaistyöttömiä on työllistetty oman päätösvallan piirissä olevissa asioissa.

Arvelisin ed. Akaan-Penttilän kysymykseen liittyen, että varmastikin valtionhallinnossa vammaisten palkkaamista on harjoitettu tehtäviin, joihin he sopeutuvat kykyjensä puolesta. Katsotaan, ellei tästä aiheesta ole täsmällistä kuvaa hallinnolla, niin harkitaan, pitäisikö sitä selvittää vielä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Lasten ja varhaisnuorten järjestö Nuoret Kotkat on jo vuosien ajan mittavasti työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Se on tapahtunut hyvässä yhteistyössä työministeriön kanssa. Ministeri Filatov tuntee tämän järjestelmän erinomaisen hyvin, joten kysynkin häneltä: Olisiko tämän tyyppinen toiminta, mitä Nuoret Kotkat harjoittavat, jollain tavalla laajennettavissa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa meillä on monia varhaisnuorisojärjestöjä, jotka ovat huolehtineet iltapäivätoiminnasta ja sitä kautta työllistäneet pitkään työttömänä olleita ihmisiä. Nyt kun pienten koululaisten iltapäivähoidosta on tullut laki, niin me olemme erityisesti yhteensovittaneet näitä järjestelmiä siten, että jos kunta saa valtionosuutta, se ei sulkisi pois sitä, etteivätkö työllistämisprojektit voisi olla mukana tuottamassa näitä palveluita. Mielestäni se on tuottanut hyviä tuloksia, koska aika suuri osa näistä ihmisistä on osallistunut koulutukseen ja on sitä kautta myös työllistynyt tuon tuen jälkeen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pitkäaikaistyöttömiin voidaan mielestäni verrata myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat niin sanotusti osittain työrajoitteisia, eli työkyvyttömyysprosentti on jotakin 50. Heidän osaltaan on hyvin vaikea saada pysyvää työsuhdetta. Olisin kysynyt asianomaiselta ministeriltä, olisiko mitään mahdollisuuksia sellaiseen järjestelmään, jossa työnantajaa jollakin tavoin hyvitettäisiin siitä, että hän ottaa työhön tällaisen henkilön, joka on osittain työrajoitteinen, haluaa tehdä töitä, mutta jonka työnopeus monta kertaa on hieman toista kuin ihan terveellä. Heillä olisi halu tehdä töitä, mutta työnantaja katsoo, ettei voi ottaa sen johdosta, että on tällainen osittainen rajoitteisuus.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Meillä on tehty tätä selvittelytyötä, miten tavallaan sosiaalisen lainsäädännön perusperiaatetta voitaisiin laajentaa muihinkin yrityksiin, mutta on ollut hieman vaikea määritellä sitä, mikä on sellainen vajaakuntoisuus, joka aiheuttaa tuottavuuden aleneman, koska meillä valtaosa vajaakuntoisista ihmisistä työllistyy avoimille työmarkkinoille, itse asiassa, jos oikein muistan, noin nelisenkymmentä prosenttia ilman minkäänlaisia tukia. On paljon kiinni siitä, mikä tuo vamma on suhteessa tehtyyn työtehtävään. Tätä työtä yritetään tehdä nyt esimerkiksi Equal-hankkeiden kautta, että löydettäisiin sellaisia pelisääntöjä, millä tämä järjestelmä voisi toimia.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Sosiaalisten yritysten kohdallahan tässä nyt juuri tuetaan työnantajaa tietyllä tavalla vajaakuntoisten ihmisten työllistämisessä. Minusta siinä me saamme nyt kokemusta ja käytäntöä. Meistä jokainen tietää, että vajaakuntoisuuden määritelmä voi olla hyvin monenlainen. Meistä aika moni työelämässä oleva voi olla monella tavalla vajaa. Mikä on sitten tällainen normaali työntekijä?

Tulevaisuudessa tämän suomalainen yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanoksen, sen, mitä jokainen osaa. Siinä jotkut liikuntaesteet ja tämän tyyppiset asiat ovat asioita, jotka pitää vaan tehdä työelämässä sellaisiksi, että jokainen voi osallistua. Nyt tässä ylimenovaiheessa me joudumme varmasti sosiaalisten yritysten tapaan tukemaan näitä ihmisiä työllistymisessä ja sillä tavalla saamaan kokemuksia siitä, miten järjestelmää voitaisiin kehittää. Suora tuki on aina hieman ongelmallinen. Sitä ei ihan nopeasti voi laajentaa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.