Arvoisa herra puhemies! Jossakin päin Suomessa piileskelee tällä hetkellä kaksi poikaa, toinen 13 vuotta vanha, toinen 10 vuotta vanha. Asiantuntijat ovat tästä kysymyksestä, pitääkö poikien tahtoa kuulla ja pitääkö poikien tahtoa noudattaa, eri mieltä. Toiset ovat sitä mieltä, että ei tarvitse kuulla. Toiset ovat sitä mieltä, että tulee kuulla. Hyvin paljon vetoomuksia on tehty. Uskallan sanoa, että yleinen mielipide on kyllä sitä mieltä, että 13-vuotias on niin vanha, että hänen tahtoaan ei saa syrjäyttää.

Kysynkin, kun nyt on vedottu niin moneen, on vedottu presidenttiin, valtioneuvostoon, kansanedustajat ovat vedonneet myöskin jne. jne.: Eikö olisi syytä, että mahdollisimman korkealta taholta annettaisiin selkeä vastaus, tuleeko kuulla (Puhemies koputtaa) vai eikö tule ja tuleeko poikien tahtoa noudattaa?

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Haagin lapsikaappaussopimuksen ensisijaisena tavoitteena on palauttaa tila. Kaappaus puretaan, ja tästä sopimuksen tulkinnasta Suomessa korkein oikeus on oman tulkintansa antanut ja myöskin siitä tehdyistä purkuhakemuksista. Ei ole sen ylempää oikeudellista tasoa Suomessa, joka voisi toisin tulkita. Se on ihan ymmärrettävää, että julkisessa keskustelussa, joka tavallaan edelsi tätä korkeimman oikeuden ratkaisua, toki voidaan esittää, niin kuin itsekin esitin, että tämmöinen hyvä yleinen periaate on, että lapsen ääntä on henkilökohtaisestikin mahdollisuuksien mukaan kuultava. Mutta korkein oikeus ei varmaankaan lakia rikkonut toimiessaan niin kuin toimi. Sen tekemä ratkaisu on nyt noudatettavana niin oikeushallinnossa kuin suhteessa toiseen sopimusvaltioon, (Puhemies koputtaa) jonka odotuksena tietysti on, että Suomi panee täytäntöön tämän Haagin sopimuksen määräyksen.

Arvoisa herra puhemies! Onko tämä oikeusministerin vastaus ymmärrettävä niin, että hän on sitä mieltä, ettei tarvitse kuulla, ei tarvitse noteerata, mitä mieltä 13-vuotias on, mihin jäädä, luovutetaanko vai ei. Toistan vielä: kysymyksessä on täytäntöönpano, ja kiistatta asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, tuleeko kuulla vai eikö tule kuulla. Oliko tämä oikeusministerin viesti nyt se, että pannaan täytäntöön riippumatta siitä, mitä 13-vuotias esittää?

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Täytäntöönpanossa lapsia on kuultu. Nyt olisi ensisijaisen tärkeää, että he myös olisivat saavutettavissa ja toimittaisiin oikeuden päätösten mukaisesti. Sen jälkeenhän on oikeusturvatiet käytössä molemmissa sopimusvaltioissa, joilla voidaan ratkaista tämä huoltajuuserimielisyys, jota ei siis tällä palauttamista koskevalla tuomioistuimen ratkaisulla ole päätetty. Siitä on käytävä toimivaltaisessa tuomioistuimessa erikseen oikeutta.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin samaisessa Haagin sopimuksessa sanotaan, että lasten mielipide tulee ottaa huomioon, jos he ovat tietyn ikäisiä. Toisaalta myös käräjäoikeus, joka kuuli lapsia, teki toisenlaisen ratkaisun. Sen mielestä lasten kotipaikka olisi Suomi, mutta korkein oikeus ei kuullut ja teki toisenlaisen ratkaisun. Jotenkin tuntuu siltä, että meillä on tänä päivänä paviaaneilla ja kaikilla huomattavasti enemmän turvaa kuin on lapsilla Suomessa, ja tämä on aika hälyttävää.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! On muistettava kuitenkin se, että Suomen parhaat asiantuntijat ovat olleet käytössä, kun näitä ratkaisuja on tehty myös korkeimmassa oikeudessa, eikä sitä tosiaankaan voi muuttaa. Meillä nyt on ylin laintulkitsija tässä tapauksessa antanut ratkaisunsa. Eri asia on, niin kuin viittasin, että tämmöinen yleinen trendi on, että lapsen ääntä pitää kuunnella voimakkaammin myös silloin, kun alle 16-vuotiaista lapsista on kysymys. Meillähän esimerkiksi perustuslaki, oma perusoikeusnormimme, edellyttää sitä, että lasta hänen kehitysasteensa mukaan kuullaan häntä koskevissa asioissa.

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella ministeri Koskisen vastauksia. Kun tämä korkeimman oikeuden päätös tuli tietoon, noin umpimähkään, kun oikeusoppineilta kysyi — kun on sellainenkin mahdollisuus, että tämä palautus voi johtaa, siis ottamatta kantaa tähän yksittäistapaukseen vaan yleisesti ottaen, jopa siihen, että lasten henki on vaarassa — onko voudilla harkintavaltaa tässä tilanteessa, kaikki sanoivat, että ilman muuta voudilla on.

Te olette siis sitä mieltä, että voudilla ei ole tässä tilanteessa harkintamahdollisuutta?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Voudit ovat nimenomaan lakien ja tuomioiden täytäntöönpanoa varten, eivät sitä varten, että muuttaisivat itse tuomion sisältöä. Sen sijaan tässä täytäntöönpanossa pitää vahinkoja välttää, ja sen yhtenä osana on se monipolvinen ohjeistus, jossa nimenomaan myös täytäntöönpanokohteita pitää kuulla ja pyrkiä sellaiseen täytäntöönpanoratkaisuun, jossa ei uusia ongelmia luoda. Tällä hetkellä tässä tapauksessa näitä ongelmia lapsille syntyy varmuudella siitä piileksimisestä ja pakoilusta.

Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla keskustelimme ihmisoikeusselonteosta ja luimme ulkoasiainvaliokunnan mietintöä siitä. Mietinnön mukaan lasten ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa ei ole kaikilta osin kehittynyt myönteisesti, ja siitä syystä valiokunta pitääkin perusteltuna kiinnittää huomiota siihen, että lapsen edun tulee olla ensisijainen kaikissa niin kansainvälisissä kuin kansallisissa viranomaisten lapsia koskevissa päätöksissä.

Mitä mieltä te olette, arvoisat ministerit, eikö lapsen etu ole tässä tilanteessa ihan selkeä, ja eikö lapsen etuun voi vaikuttaa myös lapsi itse sanomalla siitä?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tapaus on ainutlaatuinen, on kaapattu ja yritetty kaapata eri suuntiin lapsia tässä usean vuoden aikana. Se, mikä heidän kantansa tällä hetkellä on, pitää luonnollisesti kuulla ja katsoa, miten se vaikuttaa prosessiin. Tämä pohjatilannehan on näissä vaikeasti synnytetyissä sopimuksissa, niin kuin lapsikaappaussopimus on, että haluttiin saada suoja vasten lasten tahtoa tapahtuvia kaappauksia vastaan. Sen saamiseksi on tärkeää, että tämmöiset kaappaustilanteet puretaan, palautetaan ikään kuin lähtötilanne ja sitten lähdetään oikeusturvakoneistoja käyttäen hakemaan mahdollisimman oikeaa ja lainmukaista ratkaisua.