Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Ajattelin käydä hyvin tiiviisti tämän esityksen läpi, jotta aikaa jäisi debatille ja nimenomaan keskustelulle niistä aiheista, jotka eduskuntaa kiinnostavat.

Itse talousarvion täydentävä esitys ei sisällä kovin paljoa yllättäviä asioita. Siinä on noudatettu sitä periaatetta, että pääsääntöisesti vain teknisiä muutoksia tuodaan täydennyksenä.

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 245 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 259 miljoonalla eurolla, josta 224 miljoonaa euroa muodostuu yhteisöveron tuottoarvion korottamisesta kertymätietojen sekä verohallinnon yhteisöjen ennakkoverojen maksuunpanoarvion perusteella. Oikeastaan verotulot ja menot kuittaavat toisensa sillä tavalla, että ensi vuoden velanottotarve on noin 13 miljardia euroa, eli tämä loppusumma ei tästä muutu.

Muuta ehkä huomion arvoista täydennyksestä voisin todeta sen, että Helsingin yliopiston harjoittaman apteekkitoiminnan tuloverovapaus on tarkoitus poistaa, minkä arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla noin 5,5 miljoonaa euroa. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan vastaava määrä. Eli tässä on se ajatus, että tehdään kustannusneutraalisti, kunnat eivät häviä eivätkä voita. Toisaalta myöskään Helsingin yliopisto ei häviä, vaikka tämä järjestelmä tästä muuttuu, eli yliopistouudistuksessakin tärkeänä pidetty periaate, että rahat eivät vähene, säilyy tässäkin tapauksessa.

Autoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 35 miljoonalla eurolla virinneen kysynnän takia, tai kysymys on vieläkin ennusteesta. Tältä tämä tällä hetkellä näyttää.

Ehkä suurin muutos tässä täydennyksessä on lomautusajan peruspäivärahojen kustannusvastuun siirtäminen valtiolle. Tämä aiheuttaa lisämenoa 175 miljoonaa euroa, ja tämä luetaan kehyksen ulkopuoliseksi menoksi. Eli tässä on siis kysymys siitä, että meillä on järjestelmä, jossa valtio osallistuu irtisanottujen ihmisten ansiosidonnaisen päivärahan maksuun omalla osuudellaan, työnantajat ja työntekijät omalla osuudellaan. Mutta nyt on tilanne, että meillä on suuri määrä lomautettuja, ja toivomme, että lomautukset eivät muuttuisi kaikissa tapauksissa irtisanomisiksi eli puhtaaksi työttömyydeksi, ja näin ollen valtio tulee myös lomautuksen aikana tämän ansioon suhteutetun päivärahan maksumieheksi toisin kuin aikaisemmin on ollut tapana. Tämä on määräaikainen muutos, mutta hyvin merkittävä, ja toivomme, että tällä toimenpiteellä poistamme työnantajilta tarpeen irtisanoa lomautettu ihminen vain sen takia, että kustannukset pienenisivät. Tämä on hyvin merkittävä asia. Tämä, että valtio osallistuu tähän järjestelyyn, pitää myös sitten Työttömyysvakuutusrahaston taloutta paremmassa tilanteessa.

Ehkä viimeisenä kohtana, puhemies, mainitsisin vaikeasta suhdannetilanteesta johtuen laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetun 10 miljoonan euron jälkirahoitteisen valtuuden. Tällä toivon mukaan pystymme tukemaan laivahankintoja. Siellä pitäisi tietysti ensimmäisenä olla tilaus, muuten ei voi myöskään tukea. Osittain olemme näitä tilauksia lähinnä ehkä muualle kuin Turun telakalle saaneet tehtyä aikaistamalla pienempiä hankintoja. Koska Turun telakka keskittyy suuriin laivakokoihin, niin sinne valtiolla ei ole omaa kysyntää ollut. Toivon mukaan muualta kysyntää tulisi ja näin ollen myös valtio voisi olla omalta osaltaan edesauttamassa uusien tilausten syntymistä.

Puhemies! Tässä oikeastaan tämä talousarvion täydennys. Varsinaiseen talousnäkemykseen ensi vuodesta meillä ei ole kovasti lisättävää. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto seuraa tietysti tilannetta koko ajan. Riskit ovat edelleenkin erittäin suuret. Kansainvälisessä taloudessa, Euroopan taloudessa, näin ollen myös Suomen taloudessa tupla-v:n muotoinen erittäin valitettava skenaario ei ole poissuljettu, vaikka tällä hetkellä näyttääkin olevan positiivisia kasvun merkkejä siellä täällä. Kukaan ekonomisteista ei osaa oikein varmasti arvioida sitä, jatkuuko kasvu elvytyspanostusten jälkeen itsestään korkealla tasolla. Tähän meillä ei ole yksiselitteistä, luotettavaa vastausta olemassa. Näin ollen elvytystoimia pidetään nyt tällä hetkellä käynnissä ja exit-strategian aika tulee vasta sitten siinä vaiheessa, kun talous kasvaa turvallisella tavalla, kestävällä tavalla, ja voimme tasapainottaa sitten julkista taloutta, koska hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista pitää yllä vain korkean työllisyyden ja vahvan julkisen talouden aikana.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Valtionvelan hoitaminen on edullisempaa kuin työttömyydestä ja syrjäytymisestä aiheutuvan inhimillisen laskun maksaminen. Me sosialidemokraatit esitimme tämän taloustilanteen johtopäätösten tekoa jo viime talvena ja viime keväänä, kun edellytimme nopeasti työllisyyttä, julkisia investointeja ja yritystoimintaa vahvistavan lisätalousarvion antamista, myöskin hallituksen talouspolitiikan linjan voimakkaampaa muuttamista talouskasvua tukeviin elvytystoimiin.

Itse asiassa Euroopan unionin komissio on joulukuussa 2008 ja myös viime keväänä kiinnittänyt vahvasti jäsenmaiden huomiota siihen, että kriisin vaikutus työllisyyteen ja sosiaalikysymyksiin on pahempi kuin useimpia alkuperäisiä toimenpiteitä käyttöön otettaessa odotettiin. Suomen hallituksen osalta ei myöskään tähän ole missään vaiheessa reagoitu. Itse asiassa valtiovarainministeri ja hallitus ovat purjehtineet huhtikuussa 19.4.2007 tehdyn hallitusohjelman lin- jausten mukaisesti, hirttäytyneet valtion tiukkoihin menokehyksiin ja hallitusohjelmaan, joka tehtiin todella aivan toisenlaisia aikoja varten. Tältä osin sosialidemokraatit ovat esittäneet juuri selkeämpää meno- ja investointi- ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa ja erityisesti kuntien perusturvapalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen voimavarojen tukemista tässä kriisissä, jonka sosiaalisia vaikutuksia on myöskin pehmennettävä.

Suomen talous heikkenee nyt jopa kaksin verroin pahoin verrattuna moniin EU-maihin. Vientiteollisuuden rakenteesta johtuen olemme olleet myöskin tuleva mahdollinen heikoin toipuja. Nyt kotimarkkinoiden heikentyessä meillä on edessä erittäin vakava massatyöttömyys, jonka takia hallituksen on vihdoin ymmärrettävä, että 19.4.2007 Säätytalolla tehdyt linjaukset, jotka keskeisesti perustuivat veronkevennyksiin, jotka painottuivat kokoomuksen peruskannattajakuntaan eli suurituloisiin, ovat nyt se, joka olisi pitänyt ehdottomasti tehdä toisella tavalla. Ei myöskään voida toimia sillä tavalla, kuten valtiovarainministeri puhuu, että hyvinvointivaltion peruspalvelut ovat vain hyväntekeväisyysjärjestöjen ja omaisten asia. Valtion ja kuntien järjestämiä palveluja olette kuntatalouden heikentämi-sellä ja tuottavuusohjelmalla ajamassa alas tilanteessa, jossa nimenomaan tarvittaisiin nyt panostuksia sosiaaliseen turvallisuuteen.

Te kavahdatte valtion menojen kasvua, kevennätte samalla veroja. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä EU:n vähiten velkaantuneita jäsenmaita, ja menoelvytykselle on löydettävissä tilaa myös sillä tavalla, että veroja kevennettäisiin vähemmän. Eivät nämä veronkevennykset, joiden nimeen te olette vannonut, toteutuneet heti eikä seuraavanakaan päivänä. Tässä suhteessa erityisesti tämä hehtaaripyssy, kansaneläkemaksun, työnantajan kelamaksun, poistaminen viime keväänä, 1 100 miljoonan euron jättäminen talousarvioperusteiseksi tässä syöksyvän talouden tilanteessa, on ehkä niitä surullisimpia toimenpiteitä, joita hallituksen toimesta on tehty. Haluamme tältä osin nyt perätä hallitukselta vahvempia toimia talouden ja erityisesti tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi. Kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi köyhyyttä vastaan on parannettava ensisijaisesti sosiaaliturvaa ja myös lapsiperheiden toimeentulotukea on korotettava.

Herra puhemies! Haluan vielä, herra valtiovarainministeri, huomauttaa teille Euroopan unionin komission viime joulukuussa tekemistä esityksistä, joissa jäsenvaltioilta vaadittiin ja edellytettiin vahvempaa ponnistelua kriisin laajuuden vuoksi. Todettiin, että kysyntää tukevia toimia on välittömästi suoritettava sellaisia, että ne vaikuttavat heti määräaikaisesti ja pahiten kärsiville aloille, ja edelleen, että lisätään julkisia menoja alentamalla sosiaaliturvamaksuja, mutta antamalla tukea tietyn tyyppisille yrityksille tai suoraa tukea erityisesti heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille, työttömille ja työttömien perheille. Myöskin tarvitaan investointien ja infrastruktuurin rahoituksen lisäämistä, yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yrityksille myönnettävän tuen lisäämistä, työllisyyden edistämistä, tutkimuksen ja kehityksen, innovoinnin ja koulutuksen edistämistä. Tähän jälkimmäiseen työ- ja elinkeinoministeriön osalta on jossain määrin panostettukin, mutta erittäin tärkeätä on nyt äsken mainitun telakkateollisuuden osalta, että hallitus pikaisesti varmistaa, ettei meillä ajeta teollisuuden rakenteita alas maailman synkimmän suhdanteen mukaan. Tämä koskee erityisesti metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä, ja ehdottomasti sähkövero ja energiaverotus on saatettava sille tasolle, että se turvaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn, ja on nimenomaan myöskin sitouduttava puuhuoltoon ja muihin teollisuuden perustaa vahvistaviin toimiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän täydennyskeskusteluun. Ensinnäkin, tuoreen arvioinnin mukaan talouden kestävyyden edellyttämä veroasteen vaje on noin 5 prosenttia ja näyttäisi sellaisena pysyvän, jos ei aivan erityisiin toimenpiteisiin ryhdytä. Vuonna 2030 veroasteen pitäisi olla 52 prosenttia, elikkä toisin sanoen petrattavaa aika tavalla paljon on.

Kun näin on, niin tietysti aivan erikoisesti pitää kiinnittää huomiota paitsi siihen, mitä verotuksellisesti tehdään, myös siihen, mitä muutenkin tehdään. Luen arvoisalle ministerille, joka nyt toivottavasti ei mene omaa istuinpaikkaansa kauemmaksi, muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin, kun muutama vuosi sitten kerättiin tällaista talouspoliittista tilannetta varten puskureita ja sitten vielä ilmoitettiin, että ne puskurit on nyt ylibuukattu, ja ilmoitettiin, että nyt ei puskureita enää kerätäkään, niin missä ne puskurit ovat? Missä jemmassa ne puskurit ovat? Jos ne on käytetty, mikä niitten käytön vaikuttavuus on ollut tai on tällä hetkelläkin?

Sitten tästä elvytyksestä. Arvoisa ministeri äsken juuri kertoi, että elvytyshomma hoidetaan niin kuin eduskunta on päättänyt. Ihan totta. Se on ihan oikeata politiikkaa, että niin tehdään kuin on päätetty, ja varmasti ne investoinnit ryhtyivät juuri nyt vaikuttamaan, jotka silloin viime kevättalvella tehtiin. Se on varmaan ihan totta näin, ja ne pitää viedäkin läpi, ja siinä ei ole mitään sanottavaa. Mutta kun nyt vaaditaan jatkoelvytystä elikkä siis keynesläisittäin pitää jatkossakin elvyttää, että rattaat pyörivät, nyt on kysymys siitä instrumentista, mitä siinä käytetään.

Arvoisa valtiovarainministeri, pieni huomio taas tännepäin, minä uskon, että ed. Zyskowiczilla on hyvin merkittävää kerrottavaa teille, mutta kuitenkin näin. Semmoinen kysymys vastattavaksi, olisiko paikallaan, kun kuntapuolella tämä taloudellinen ahdinko on hyvin merkittävä ja paheneva ja siellä on valmiuksia kaikenlaisiin investointitoimiin, siis niin valmiina, että ne voidaan välittömästi realisoida ja ryhtyä niihin, että nyt se elvytyksen painopiste siirrettäisiin kuntatasolle, jolloinka se olisi kaikkein nopein. Tämä valtion kautta, instrumenttien kautta, vaikuttaminen tuntuu hiukan hitaanlaiselta.

Sitten vielä tästä vakaus- ja kasvusopimuksesta, siitä 60 prosentista ja vuotuisesta 3 prosentista maksimina lisää velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, missä vaiheessa siitä luovuttiin? Siitä on kai pitänyt jollakin tavalla luopua, kun nyt jo ennustetaan, että Belgian kohdalla ollaan yli 100 prosentissa. Siinähän pitäisi joku sakkolappu lähettää Belgiaan, että homma hoitaantuisi.

Arvoisa puhemies! Sitten, niin kuin aina, kiinnitän tähän tulopuoleen aivan erikoisesti huomiota. Harmaa talous vie 3 miljardia tai on tänäkin vuonna vienyt 3 miljardia euroa verotuloja julkisyhteisöltä, valtio päämenettäjänä. On tietysti aivan selvää, että kun tuo kestävyysvaje veroasteessa on niin suuri kuin tässä äsken totesin, niin tähän harmaan talouden kuriin saamiseen pitää kiinnittää aivan erityistä huomiota.

Tasan viikko sitten eduskunta hyväksyi yhdeksän Oecd-tietojenvaihtosopimusta. Niissä, arvoisa ministeri, on kuitenkin, niin kuin olen aikaisemminkin todennut, se lievä heikko kohta, että niissä nykykäytännön mukaan edellytetään rikosepäilyä ennen kuin saa sen tiedon haltuunsa. Siinä olisi nyt aivan erikoinen toimeliaisuuden vaihe, että kerta kaikkiaan painostettaisiin Oecd muuttamaan käytännön toimintatapoja. Kiinnitetään nimittäin huomiota siihen, että ne yhdeksän valtioinstituutiota, joidenka kanssa se sopimus nyt päätettiin hyväksyä, ne kaikki ovat veroparatiiseja, rankimman jälkeen veroparatiiseja. Toisin sanoen tämä koskettaa välittömästi Suomea, ja myöskin Suomessa toimivat pankit toimivat eräissä näissä valtioissa, joittenka kanssa tämä sopimus nyt solmittiin. Siis toisin sanoen näin.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä hyvin vakava asia tähän yhteyteen, joka ehkei kaikille ole ihan tuttu, mitä kuuluu transaktiomarkkinoille valtioitten välillä. Siellä on menossa sellainen uusi käytäntö, jolle on hieno islamilainen nimi hawala, ja se tarkoittaa sitä, että transaktio tehdään paikassa a, sille annetaan tunnusluku ja se rahamäärä on sillä tunnusluvulla käytettävissä paikassa b, ja heti kun se on välittömästi nostettu b:ssä, kaikki asiakirjat hävitetään pois. Siis toisin sanoen harmaalle taloudelle ja talousrikollisuudelle ollaan pankkien välisessä toiminnassa muodostamassa aivan kokonaan uutta karmeaa käytäntöä, ja tällöin tietysti pelastus voi olla vaan Oecd-sopimuksissa, joita terävöitetään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ei ole kohtuullista eikä oikein syyttää hallitusta tilanteesta, jossa taloudellisesti tällä hetkellä olemme. (Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä aloitus!) Mutta niistä toimenpiteistä, joita on tehty ja joita suunnitellaan, voi hallitusta panna luonnollisesti tilille.

Tämän käsittelyssä olevan tarkistusesityksen sivulla 20 todetaan, että hallitus ottaa tai esittää otettavaksi velkaa ensi vuonna valtiolle nettomääräisesti 13 023 897 000, eli valtava summa velkaa ollaan ottamassa. (Ed. Skinnari: Bruttovelkaa 30 miljardia!)

Vienti on supistunut, ja se on ajanut meidät tähän tilanteeseen niin, että tarvitaan todella voimakkaita toimenpiteitä. Mielestäni hallitus aloittikin elvytystoimenpiteet varsin reippaasti vajaa vuosi sitten ja tuo elvytykseen käytettävien varojen määrä on suurin piirtein oikean ja sopivan kokoinen ja ajoituskin, siis alkuunlähdön osalta, oli kohdalleen osunut. Mutta elvytyksen keinot ja kohdentuminen ovat ne kysymykset, joita ei ole hallitus eikä eduskunta lainkaan riittävästi pohtinut.

Hallitus valitsi ilmeisesti aika ideologisista syistä veroelvytyksen ja sellaisen veroelvytyksen, joka turhanpäiten elvyttää terveitä yrityksiä ja ihmisiä. Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat, niin sanotaan jo Isossa Kirjassa. Nyt suuri osa elvytysvaroista menee veroelvytyksen kautta niille, joilla ei ole minkäänlaista tarvetta elvytykseen ja joille annetut lisäeurot eivät elvytä tätä taloutta. Tässä on se suurin virhe, jonka hallitus on tehnyt.

Elvytys olisi pitänyt alun perin suunnata pieni- ja keskituloisille vielä paljon selvemmin kuin on tapahtunut. Pienen eläkkeen varassa elävien asemaa olisi pitänyt parantaa ja lapsiperheiden asemaa vahvistaa. Nämä ovat jääneet kuitenkin lähes osattomiksi tästä elvytyksestä, jota verotuksen kautta on annettu. Prosentit osoittavat hieman ehkä toista, mutta euroilla ruokaa ostetaan, ja meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka ovat ajautuneet köyhyyteen ja ovat syvässä ahdingossa tällä hetkellä. Miksi hallitus ei näitä miljardeja ole ohjannut tänne, mikä olisi kotimaisen kulutuksen kautta työllistänyt, elvyttänyt taloutta, tuonut myös verotuloja yhteiskunnalle? Tämä on se kaikkein suurin ongelma, mihin hallitus on ajautunut politiikassaan.

Finnveran kautta yrityksille on annettu rahoitusta. Pankit on takuusummilla turvattu. Näiltä osin hallitus on toiminut kohtuullisen hyvin. Toki Finnveran ehdot vaikeuksissa oleville yrityksille ovat liian tiukat, ja siksi yrityksiä on meillä turhaan kaatunut.

Ongelma on siis se, että hallituksen elvytyspolitiikka on kohdellut eri väestöryhmiä hyvin epäoikeudenmukaisesti ja myös alueellisesti se on ollut epäoikeudenmukaista. Väitän, että tämä voimakas panostus veroelvytykseen on suosinut nimenomaan vauraimpia alueita, joilla niitä ihmisiä, joille hyöty on koitunut, on paljon enemmän kuin tuolla maakunnissa, ja hallitus onkin näin ollen kääntänyt selkänsä maakunnille, siellä toimiville yrityksille ja ihmisille.

Herra puhemies! Tästä on hyvä siirtyä tämän esityksen sivulle Y 6, kun tuo oli Y 5. Täällä puhutaan kuntataloudesta.

Niin kuin uutisista näemme, ja täällä on edustettuna toistasataa kuntaa, niin tiedämme, että likipitäen joka kunta on nostanut tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosenttia. Se on ollut pakon sanelemaa. En usko, että yksikään kunta ilkeyttään nostaa kuntalaisten veroja tämmöisessä tilanteessa. Tämä, että hallitus on siirtänyt verorasituksen kuntien kiristettäväksi eli tehtäväksi, on väärää politiikkaa tässä tilanteessa. Kunnat työllistävät, kunnat järjestävät palvelut niille ihmisille, jotka ovat heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. Nyt kunnilla ei siihen ole varaa, ja kunnat verotusta kiristämällä leikkaavat omalta alueeltaan hallituksen politiikan pakottamana sitä ostovoimaa, jota siellä tarvittaisiin, jotta työpaikat säilyisivät yksityispuolella, ja samanaikaisesti vielä kunnat joutuvat omia työntekijöitään kiristämään ja jopa vähentämään.

Herra puhemies! Tässä sivulla Y 6 on hyvää asiaa kuntataloudesta — asiasisällöltään ei ole hyvää, mutta teksti on hyvää. Täällä todetaan, että vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kuntien vuosikatteet uhkaavat heikentyä selvästi, on syntymässä vakava epätasapaino tulojen ja menojen välille, peräänkuulutetaan maltillista palkkaratkaisua ja sitten todetaan tämä kunnallisverotuksen kiristyminen ja kiinteistöverojen nostaminen, joka kiinteistöverojen nostaminen oli pienituloisille todellista myrkkyä ja epäoikeudenmukaista, mutta hallitus valitsi sen, valitettavasti.

Verotulot siis kunnissa alenevat, ja niiden kasvu jää hallituksen tänne kirjoittaman mukaan pysyvästi viime vuosia hitaammaksi, ja toisaalta tämä talouden tilanne kasvattaa kuntien kustannuspaineita, ja hallituksen ainoa vastaus tähän tilanteeseen kunnille on lauseessa: "Peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistuksien merkitys korostuukin entisestään." On aivan selvää, että peruspalvelujen tuottavuutta pitää parantaa, mutta, arvoisat ministerit, teidän pitäisi hieman sanoa kunnille, mistä niitä parannetaan, millä tavalla, henkilöstöäkö vähentämällä, hoitojen määrää karsimalla, ryhmäkokoja kasvattamalla vai millä. Kunnilla on valtavan paljon sidottuja menoja, ja ne ovat vain kasvussa. Vanhustenhuolto huutaa suorastaan tukea ja apua, rahoitusta ja henkilöstöä. Hallitus kehottaa vain, ainoana lääkkeenä: tehostakaa palveluja.

Jotakin konkretiaa hallituksen on kerrottava, jos kuntien taloutta ei helpoteta, ja toivon ja katson, että parasta elvytystä on se, että tästä järjettömästä veroelvytyksestä siirrytään näiden vaikeuksissa olevien ihmisten ja yritysten tukemiseen ja kuntien talouden saattamiseen sellaiselle pohjalle, että kunnat pystyvät työllistämään, tekemään vielä vähän elinkeinopolitiikkaakin ja turvaamaan vaikeimmassa asemassa olevien lapsiperheiden, vanhusten, sairaiden peruspalvelut. Nyt ne ovat vaarassa, ja tämän hallituksen kirjoittaman suunnitelman tai tekstin mukaan ne ajautuvat entistä syvempään kriisiin, jota vanhusväestön lisääntyminen edelleen vain vaikeuttaa.

Herra puhemies! Hallitukselta todella odotan paljon konkreettisempaa vastausta eikä vain vaikeuksien heittämistä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja kuntien päälle, niin kuin nyt on tapahtumassa.

Lopuksi, herra puhemies: Kyllä nyt olisi syytä hallituksen katkaista tämä valtion tuottavuusohjelman täytäntöönpano siksi aikaa, kun talous saadaan parempaan malliin. Ymmärrän, että ministeri toteaa, että nyt sitä juuri tarvitaan. Mutta kun se on vain leikkausohjelma, niin sillä ei saada muutettua talouden suuntaa. Sitten kun on paremmat ajat, niin tuottavuutta valtiontaloudessa on sitäkin kautta etsittävä. Mutta tällä tavalla hoidettuna tässä tilanteessa sellainen tuottaa lisää työttömiä, heikentää palveluja, ja kun monen alan, esimerkiksi työ- ja elinkeino- ja aluehallinnon osalta tilanne on aika sekava tällä hetkellä tuolla maakunnissa, niin nyt tarvittaisiin tähänkin puoleen harkintaa ja uutta panostusta. Kun kerran velkaa otetaan näin valtavasti tulevien sukupolvien rasitteeksi, niin sen velan käyttö on nyt äärimmäisen tärkeää, ja siihen toivon, että niin hallitus kuin eduskuntakin erittäin vakavasti paneutuu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen lopetti oman puheenvuoronsa sanoihin "peruspalveluista huolehtiminen" ja "hyvinvointivaltio". Kun tässä salissa ministeri Katainen ja muut hallituksen ministerit ovat puhuneet, he ovat sanoneet, että 700 miljoonaa euroa lisää tulee kunnille ensi vuonna. Kuitenkaan tämä ei pidä paikkaansa. Se ei ole todellakaan mikään lisäraha, vaan se on pääosin, lähes kokonaan, kompensaatiota kunnille menetetyistä tuloista, verotuloista erityisesti, ja tämä on hyvä pitää mielessä. Myös Kotkan kaupunginvaltuustossa, joka päätti eilen — niin kuin monet muutkin kaupunginvaltuustot, kunnanvaltuustot, ovat päättäneet — verojen korottamisesta, kävi ministeri, tässä tapauksessa ministeri Häkämies, joka on myös valtuutettu, sanomassa, että 700 miljoonaa tulee lisää kunnille vuoden 2010 budjettiin valtiolta. (Ed. Zyskowicz: Sehän on totta!) — Kuitenkin, ed. Ben Zyskowicz, Kotkan rahoitusjohtaja ilmoitti, että Kotkan kohdalla se on 800 000 euroa. Jos lasketaan matemaattinen suhde, Kotkalle pitäisi tulla 7 miljoonaa, ja todellisuudessa tulee siis vain noin kymmenesosa siitä, mitä tämän 700 miljoonan täysin irrationaalisen paketin, tuollaisen hömppäpaketin, pitäisi merkitä. Se ei ole lisärahaa kuntien talouteen, vaan se on valtion toimista johtuvien tulojen vähenemisen kompensaatiota, ei lisää.

Nyt tällä hetkellä me toki tarvitsisimme nimenomaan kuntien terveydenhoidon, sairaan-hoidon, lasten päivähoidon, vanhustenhoivan ja -hoidon vahvistamista. Tämä taloudellinen tilanne, mihinkä Suomi menee nyt vielä syvemmin, kun kuntataloutta järkytetään, lisää kuntien menoja: Se lisää toimeentulomenoja, sekä tietysti pitkäaikaistyöttömyys tulee muun muassa lisääntymään. Terveydenhuoltopalvelut, etenkin psykiatrian puolella, tulevat tarvitsemaan lisää rahoitusta, ja tätä rahoitusta ei tule kunnille. Kun-tien yhteisöverotulojen menetykset jne. ovat merkittäviä.

Arvoisa puhemies! Veropohja kapenee, ja sitä on hallitus aktiivisesti kaventanut. Maa- ja metsätalous on kohta tuollainen veroton privilegio-luokka, ja samalla etenkin suurituloisten veroja on helpotettu. Tämä on yleisesti tiedossa. Pitäisi etsiä uusia verokantoja, verotapoja. Sellainen on Tobinin vero. Tämänsuuntaisesti pitäisi Suomen myös kansainvälisesti liikkua, toimia aktiivisesti sekä EU:ssa että muuten, nimenomaan esimerkiksi valuutanvaihtoveron saamiseksi. Se olisi hyvä missio Suomelle toimia tässä. Siinä varmasti olisi hyvä ottaa mallia muista, muun muassa Ranskasta tässä tapauksessa.

Tähän käytännön sisältöön liittyen, mitä on hallituksen esityksessä vuoden 2010 talousarvioesityksen täydentämiseksi, haluaisin viitata kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Olisi tärkeätä, että kehitysyhteistyö, jota Suomi rahoittaa, jossa Suomi on mukana, pitää sisällään ihmisoikeuk-sien, naisten aseman parantamisen, etenkin tyttöjen koulutuksen, lisäksi sellaisen periaatteen, että se yhdistetään ilmastonmuutoksen hillintään. Myös erittäin tärkeää on se, että väestöräjähdyksen huomioimisessa Suomen kehitysavussa panostettaisiin lisääntymisterveydenhoitoon, sen nivoutumiseen ja nivouttamiseen Suomen kehitysyhteistyöhön. Se parantaa myös ihmisten elintasoa pitemmällä tähtäimellä, ja siihen liittyy myös koko ilmastonmuutoksen hillinnän problematiikka.

Kotoinen, ikään kuin uuninpankolla oleva asia on alushankinnat, niihin ministeri viittasi. Toivon mukaan todellakaan kenenkään mieleen ei ole pilkahtanut, että Suomen valtio hankkisi oman loistoristeilijän, sellaista toki ei tarvita, mutta yhteysalusten hankintaan pitäisi edelleenkin hallitusta patistaa ja valtiovarainministeriön avata lompakkoaan tuohon suuntaan. Sitä tarvitaan eri puolilla, ei ainoastaan lounaisessa Suomessa, Ahvenanmaalla.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitoksia palautteesta. Positiivisia näkemyksiä, perusteltuja näkemyksiä on paljon.

Ed. Pulliainen kyseli Emu-puskureiden perään, joita tässä on makseltu. Niitä nyt tällä hetkellä juuri puretaan, eli työttömyysvakuutusrahasto on se paikka, jonne tätä puskuria on kerätty, ja nyt kun työttömyys kasvaa, sieltä sitä puskuria puretaan. Tämä lienee se oikein kohde, kun puhutaan Emu-puskureista.

Tästä elvytyksestä oli useitakin puheenvuoroja. Tänään pistetään tuonne VM:n sivuille kaikkien nähtäväksi tämmöinen taulukko, joka nyt ehkä sitten kaikkein parhaiten kertoo, mitä on tehty, jotta voidaan puhua oikeiden faktojen perusteella. Karkeasti ottaen tälle vuodelle ja ensi vuodelle on tehty poliittisia päätöksiä elvytyksen nimissä sen verran, että niiden rahallinen arvo on noin 20 miljardia euroa. Tästä 20 miljardista joku osa, ei kovin suuri mutta joku osa kuitenkin, on semmoinen, joka ei toteudu vuosien 2009—2010 aikana, koska esimerkiksi liikennehanke saattaa jaksottua useammalle vuodelle, siis iso infrahanke useammalle vuodelle, ja osa siitä, mikä tässä 20 miljardissa nyt on mukana, tulee sitten tuleville vuosille. Mutta joka tapauksessa se on karkeasti ottaen noin 20 miljardia.

Ja kun katsotaan, mikä osuus tästä kokonaisuudesta on verotuksen kevennystä, niin tälle vuodelle tuloveroa on kevennetty se 1 miljardi euroa, joka tiedetään, ja kelamaksun poistosta tulee noin 0,3 miljardia eli 300 miljoonaa, eli tämän vuoden osuus on 1,3 noin karkeasti ottaen. Ensi vuodelle kelamaksu on se noin miljardi, ja kaikkein pienituloisimpien ihmisten veronkevennys eli perusvähennyksen nosto on noin 0,2 eli 200 miljoonaa, eli ensi vuoden saldo veronkevennyksissä on 1,2—1,3 miljardia. (Ed. Mustajärvi: Mites välilliset verot?)

Kun tästä otetaan tämmöinen kokonaisuus, niin ei voi tulla semmoiseen johtopäätökseen, että Suomessa elvytys tehtäisiin vain veroelvytyksen keinoin, koska meillä ei siihen ole varaa. Eli jos tästä 20 miljardista tuloveronkevennys ja kelamaksu ovat yhteensä kahden vuoden aikana 2,5 miljardia euroa, niin ei silloin voi kyllä siihen johtopäätökseen tulla, että se olisi vain veroelvytystä.

Maailmalla on ekonomisteja, hyvin tällaisia fundamentalistiekonomisteja, ja toiset ovat sitä mieltä, että elvyttää pitää vain verotusta keventämällä, toiset fundamentalistit ovat sitä mieltä, että vain menoja lisäämällä. Suomessa käytetään molempia. Esimerkiksi, jos nyt katsotaan sitä, että EU:n komissiohan ei laske elvytykseksi esimerkiksi korjausavustusta ja eduskunta vaati elvytyksen nimissä korjausavustusta, niin minä olen eduskunnan kanssa ihan täysin samaa mieltä. Se on elvytystä, totta kai se on elvytystä. Samoiten komissio ei laske sosiaalisten vuokra-asuntojen rakentamisen vauhdittamista elvytykseksi. Totta kai se sitä on. Eli näistä kaikista tulee jo semmoinen 2 miljardin potti, kun katsotaan näitä. Samoiten Finnveran toimenpiteet: siellä on noin 9,6 miljardin potti. Tätä komissio ei laske elvytykseksi.

Me olemme käyttäneet siis yritysten rahoitukseen, asuntorakentamiseen, korjausrakentamiseen, energiatukiin, hyvin moniin asioihin, mukaan lukien etuusparannukset, hyvin paljon rahaa, mikä on tehty elvytyksen nimissä. Tästä muodostuu kahdelle vuodelle se noin 20 miljardia, ja tästä se noin 2,5 miljardia on tuloveronkevennystä ja kelamaksun poistoa. Eli meidän pitää käyttää kaikkia finanssipolitiikan keinoja, ei vain joko menojen lisäystä tai vain tuloveron keventämistä.

Mutta tästä tuloveronkevennyksestä: Kun on lehtiä seurannut, niin näyttää siltä, että osa ekonomisteista on sitä mieltä, että työllisyys hoidettaisiin paremmin, jos ostovoimaa palkansaajilla kiristettäisiin tai pienennettäisiin. Minä olen tästä henkilökohtaisesti ihan toista mieltä. Jos ja kun meillä on kohtuullisen laaja kansallinen konsensus, eivät kaikki ole samaa meiltä, mutta iso osa on sitä mieltä, että työn verotusta pitää kiristää (Ed. Zyskowicz: Keventää!) — anteeksi, keventää, täällä olisi varmaan yksi puolue, joka on sitä mieltä, että työn verotusta pitää kiristää, mutta minä luulen, että melkeinpä kaikki ovat sitä mieltä, että työn verotusta pitää keventää — niin sitten pitää kysyä, minkä takia taantuma olisi ainoa aika, jolloin työn verotusta ei saisi keventää. Miksi se työn verotuksen keventäminen pitäisi jättää vain noususuhdanteeseen?

Minusta on olennaista, että me Suomessa katsomme asiaa myös pragmaattisesti. Eli meillä on rakenteellinen syy keventää työn verotusta tai työllistämisen verotusta, niin kuin on tehty. Sitten katsotaan oikea aika. No, taantuma on hyvä aika muun muassa tehdä se. Sitten katsotaan pragmaattisesti esimerkiksi palkkaneuvottelut. Olisiko helpompi neuvotella palkkoja, jos ostovoima olisi pienempi tuloverotuksen kiristämisen seurauksena tai ensi vuodelle tulleita maksujen korotuksia ei kompensoitaisi? No, eipä tietenkään. Olisi aika vaikea neuvotella, ainakin nimellispalkkakorotuspyynnöt olisivat suurempia, ja näin ollen tulisi ehkä, mahdollisesti, korkeampia palkankorotuksia, mikä mahdollisesti johtaisi kasvavaan työttömyyteen. Eli tätä kannattaa katsoa kokonaisuutena.

Totean vaan sen vielä loppuun tästä tuloverokohdasta, että kannattaa siis todellakin suhteuttaa siihen, mitä kaikkea on tehty, jotta saadaan se oikea kuva. Meillä on erilaisia mielipiteitä ihan aidosti siitä, saako verotusta keventää taantuma-aikana ylipäänsä. Sen keskustelun minä hyväksyn, mutta ei kannata sitä väittää, että vain ja ainoastaan verojen kevennyksen kautta olisi elvytetty. Kuntatalous on erittäin tiukassa tilanteessa, sen jokainen myöntää. Paljon on tehty, mutta valitettavasti pitää todeta myös se, että ihan kaikkiin perusteltuihin rahan vaateisiin ei pystytä sanomaan "kyllä", koska meidän pitää pitää terveestä taloudesta kiinni, koska se on ainoa keino turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Kuntaliitto 27.8. tiedotteessaan totesi, että hallituksen esityksestä jäi puuttumaan 100 miljoonaa euroa, eli Kuntaliitto on sitä mieltä, että kunnat olisivat tarvinneet 100 miljoonaa euroa lisää. Se on tietysti toisaalta paljon, mutta kun sen suhteuttaa siihen, että ensi vuonna tulee reilut 700 miljoonaa lisää, niin ei se nyt kuitenkaan niin kovin suuri erimielisyys ole. Enpä tiedä, onko Kuntaliitto koskaan minkään hallituksen aikana, edes edellisen hallituksen aikana, saanut kaikkea sitä, mitä on keksinyt pyytää.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, kaikella ystävyydellä: Jälleen kerran te yritätte puhua mustaa valkoiseksi, mutta totuus nyt vain on se, että sekä Euroopan unionin komissio, oppositio että myöskin talouden asiantuntijat arvostelevat tämän hallituksen talouspolitiikkaa. Tämän hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut, ja siitä on monia hyviä esimerkkejä. Yksi valitettava esimerkki on se, että meidän työttömyytemme kasvaa ja meidän taloutemme supistuu monia muita Euroopan maita enemmän.

Teidän elvytyspolitiikkanne on 80—90-prosenttisesti veronkevennyksiä, ja nyt, jos milloin, teillä olisi ollut mahdollisuus tämän budjettitäydennyksen yhteydessä korjata tätä linjaa ja tuoda lisäpanostuksia niin työllisyyden vahvistamiseen, työttömien auttamiseen, julkisiin investointeihin kuin kuntatalouden tukemiseenkin. Mutta tämä teidän budjettitäydennyksenne kumisee onttouttaan, se ei pidä sisällään juuri minkäänlaisia parannuksia näiden asioiden hoitamiseen. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Olisinkin kysynyt teiltä, milloin te otatte vakavasti tämän kritiikin, jota muun muassa talouden asiantuntijat ja EU ovat teitä kohtaan esittäneet.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tie ei saa olla Baltian tie, vaikka valtiovarainministeri Katainen Baltian politiikkaa on niin kovasti viime aikoina kehunut. Se politiikka on ollut terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden leikkaamista. Nyt tarvitaan toisenlaista politiikkaa. Sitä on vaatinut oppositio, vasemmisto-oppositio, teidän elvytyspolitiikkaanne on arvostellut EU:n komissio, ja aivan laidasta laitaan suomalaiset ekonomistit. Kaikki ovat sanoneet: teidän elvytyspolitiikkanne on ideologista mutta ei tehokasta. Te ideologisesti haluatte laskea veroja, mutta ette halua huolehtia siitä, että elvytys tuottaa todella tuloksia.

Erityisesti suomalaiset asiantuntijat ovat olleet huolestuneita kuntien tilanteesta. Kunnat leikkaavat peruspalveluita, lomauttavat ihmisiä. Nyt pitäisi huolehtia, että lamaa ei jatketa kunnissa. Kun te täällä sanoitte, että ensi vuonna kunnille annetaan 700 miljoonaa euroa lisää, samaan aikaan (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) oma budjettikirjanne toteaa, että verrattuna vuoteen 2009 nettomääräisesti kunnat saavat 209 miljoonaa euroa lisää. (Puhemies: Pysytään nyt minuutissa!) Oletteko samaa mieltä itsenne vai budjettikirjan kanssa?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä teidän esityksessänne, ministeri Katainen, on nimenomaan kuntatalouden osalta kyllä syvä ristiriita perustelujen ja varsinaisten toimenpide-esitysten välillä. Täällä todetaan, että kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on syntymässä vakava epätasapaino, ja sitten puhutaan näistä kunnallisverotuksen kiristymisistä. Kun hallitus luottaa juuri veronkevennysten elvyttävään vaikutukseen, niin eikö teitä, ministeri Katainen, huolestuta se, että kunnat pakkoraossa nyt hyvin laajasti kiristävät verotustaan? Samalla kysyn, mistä menoista te neuvoisitte nyt kuntapäättäjiä leikkaamaan, kun lakisääteistenkin elintärkeiden palvelujen turvaaminen on tällä hetkellä vaikeaa. Varmasti jokainen, joka on kunnanvaltuustossa, tämän tietää. Esimerkiksi omassa kaupungissani Riihimäellä eilen tätä tuskaa koettiin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin vaikuttavia lukuja ministeri Kataiselta, mutta tuntuu siltä, että ne eivät kohtaa todellisuutta, nämä luvut.

Viime perjantaina tuli Tilastokeskuksen lukuja, ja niihin lukuihin minä uskon. Ne kertoivat, että Suomessa tuotanto on vuodessa vähentynyt lähes 12 prosenttia, lähes 12 prosenttia. Kymmenesosa talouden pohjasta on siis hävinnyt. Se on hirmuista. Mikä on ensi talven työllisyystilanne näiden jälkeen? Kyllä tulee julma talvi, tullaan ylittämään nämä hallituksen arviot. Ja mitä hallitus siis täällä esittää tänään? Käytännöllisesti katsoen ei yhtään mitään. Vuosi sitten syyskuussa te sanoitte, että Eurooppa ei voi suurempaa virhettä tehdä kuin elvyttää, ja tämän linjan mukaan te olette itse täällä toiminut. Te mainostatte vanhoja veropäätöksiä elvytyksenä, mutta Tilastokeskus kertoo todellisuuden: kymmenesosa tuotannosta häviää. Ja hallitus levittelee käsiänsä. Olisi muutoksen aika.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositio näyttää unohtavan koko ajan sen, että 50 miljardin euron talousarviosta rahoitetaan uudella velanotolla 13 miljardia. Se on suuri summa. Se on elvytystä. Muussa tapauksessa jouduttaisiin leikkaamaan, miettimään, miten ne kustannukset pystytään sitten hoitamaan. Onneksi meidän pankkien, kansantalouden ja valtiontalouden pohja on siinä kunnossa, että me pystymme tästäkin lamasta selviytymään. Elintarvikkeiden arvonlisävero on varmasti mennyt kansalaisille. Ehkäpä täällä sitä ei juurikaan huomata, mutta pienituloiset ihmiset ja kauppa sen ovat pystyneet noteeraamaan. Elvytystoimenpiteet muutenkin toimivat. Kiitoksia myös, valtiovarainministeri Katainen: Kallansiltojen pamaus eilen oli komea, ja 90 miljoonan euron työmaa tulee seuraavien vuosien aikana työllistämään suoraan ja välillisesti noin 3 000 ihmistä. Ne ovat konkreettisia toimenpiteitä.

Nyt tänä päivänä pitää myös pohtia, kuinka meidän vientimme rakennetta elvytetään ja muutetaan, ja haluankin kysyä teiltä, valtiovarainministeri, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mitä toimenpiteitä me voimme tehdä sen eteen, että seuraavan laman sattuessa meidän vientimme rakenne ja tuotteemme ovat paremmassa iskukunnossa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on hyvä, että ministeri Katainen kertoi, mikä on tuloveronkevennysten ja kelamaksun poiston osuus tästä koko elvytyskokonaisuudesta, koska tästä on niin paljon väärää tietoa ilmassa. Valitettavasti näyttää siltä, että tieto ja oppi ei mennyt kyllä kovin hyvin perille tässä salissa.

Pari faktaa on hyvä pitää mielessä myös siellä opposition piirissä: Bruttokansantuote Suomessa romahtaa tänä vuonna, työttömyys kasvaa väistämättä. Näistä seuraa sellaisia menetyksiä valtiontaloudelle ja kuntataloudelle, että mikään toimenpide ei pysty niitä näille kompensoimaan kokonaan, se on aivan selvä. Mitä sitten tulee kuntiin, niin faktaksi jää ja fakta on, että kuntien taloutta on vahvistettu tänä vuonna noin 700 miljoonalla eurolla, ja fakta on myös se, että siinä, missä valtio ottaa ensi vuonna 13 miljardia velkaa, kunnat ottavat noin 1,5 miljardia velkaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli nousu tai taantuma, te olette verohommat ajaneet läpi vanhan kirjan mukaan. Hallitusohjelmassa totesitte: "Julkista ta-loutta tulee hoitaa niin, ettei synny yllättäviä tarpeita verojen korottamiseen tai julkisten menojen leikkaamiseen." Edelleen: "- - hallitus ajoittaa finanssipoliittiset toimensa kokonaiskysynnän kehitystä tasoittavaksi." Nyt finanssipolitiik-ka on tänä vuonna vain lievästi elvyttävää ja ensi vuonna jo kiristävää. Tämä on talousasiantuntijoiden yhteinen arvio. Te laskette elvytykseksi sellaisia eriä, jotka ovat normaalimenoja, valtiontakausten lisäyksiä ym. Tämä on silmänkääntötemppu. Aivan selkeästi Suomi eroaa muista maista juuri elvytyskeinojen painottumisessa veronkevennyksiin. Normaalimeno, kuntatalouden peruspalvelujen tukeminen olisi neljä kertaa tehokkaampaa kuin nämä veronkevennykset tässä vakavassa kriisissä, joka tulee näkymään monella tavalla myös työttömyyden mutta myös talouden perustan osalta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti arvoisalle valtiovarainministerille: Miksi teidän on niin hirmuisen vaikea puhua täällä salissa harmaan talouden ja talousrikollisuuden kuriin saamisesta? (Ed. Rajamäki: Koska se ei ole missään arvossa!) Siellä sitä potentiaalia nyt kerta kaikkiaan on. Nyt kun on vielä osoitettu, mitkä lisävaarat ovat tulleet, niin ettekö voisi antaa jonkun sympaattisen lupauksen, että ryhdytte duuniin heti?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu kunnista. Tosiasia on se, että kunnat ovat jotakuinkin polvillaan. Ainakin kun Pohjanmaan lehtiä lukee, niin lähes jokaisessa kunnassa on nostettu kiinteistöveroprosenttia. Kunnallisveroprosenttia on nostettu, palvelumaksuja on nostettu, että edes jollakin tavoin selvittäisiin niistä peruspalveluista, jotka kunnan on pakko hoitaa. Toisaalta taas kuntalaisten ostovoima heikkenee, ja se vähentää kulutuskysyntää. Kun täällä muun muassa ed. Zyskowicz sanoi, kuinka on tuettu kuntia, niin varmasti on tuettu, mutta tosiasia on se, että ainakin meillä eilen iltana puoleenyöhön saakka takuttiin veronkorotusten kanssa, kun keskusta halusi lisää tietysti yllättäen sinne. Mutta kuntalaiset ovat vaikeuksissa nimenomaan sen johdosta, että kunnan luottamushenkilöitten on pakko korottaa näitä maksuja.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Förslaget till kompletteringen av statsbudgeten består till största delen av tillläggsanslag för att lindra effekten av arbetslösheten och de anslagen är oundvikliga. Ännu bättre skulle det vara om pengarna ännu mera kunde användas till att skapa eller trygga arbetsplatser i stället för att bara lindra följderna av en växande arbetslöshet.

Puhemies! Työttömyysasteen nousu ja erityisesti työttömyysaikojen pidentyminen ja nuorten työttömyys ovat vakavia ongelmia. Suurimmat lisäykset tässä esityksessä liittyvät nimenomaan työttömyyden hoitamiseen. Tavoitteena pitää olla syrjäytymisvaarassa olevien työttömien ja nuorten tukeminen ja etenkin uusien työpaikkojen luominen ja työpaikkojen turvaaminen.

Många kommuner har den här hösten varit tvungna att höja skattesatsen, och de skulle säkert gärna ha sett att statsbudgeten skulle komma kommunerna emot ännu längre än vad som nu verkar vara möjligt. Då det sammanlagda skatteuttaget under de närmaste åren måste höjas för att finansiera de enorma lån som nu tas upp för att lindra effekterna av den ekonomiska krisen, måste regeringen därför allvarligt överväga den nuvarande arbets- och kostnadsfördelningen mellan stat och kommun.

I alla fall så anser jag att regeringen i det här skedet gör rätt i att inte skärpa inkomstbeskattningen.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valtiovarainministerillä näyttää olevan hyvä halu rakentaa tästä elvytyskeskustelusta varsinainen poliittinen komedia. Vuoden päivät sitten, kun asia tuli esille budjettivalmistelussa, te olitte hyvin voimakkaasti sitä mieltä, että elvytys verotuksella on todella hieno juttu ja painotitte retoriikkanne siihen. Silloin ekonomistit nyökkäilivät ja se oli teille plussaa ja mannaa. Nyt kun ekonomistit ovat kääntäneet hiukan kelkkaansa toiseen suuntaan, te olettekin rakentamassa aivan uutta näkemystä tähän kysymykseen. Verotus on enää pikku siivu tästä isosta elvytyspiirakasta. Minusta tuo on lähinnä säälittävää. Totta kai me molemmat tunnemme valtiovarainministeriön virkamiesten mahdollisuuden erilaisilla numerokikoilla rakentaa vaikka millaisia elvytyspaketteja julkisuuteen, mutta tosiasiat ovat sitten kyllä muuta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministerin toimenpiteet eivät nyt oikein näytä olevan suhteessa siihen suureen uhkaan, mikä meillä on esimerkiksi työllisyyden osalta vaikka telakkateollisuudessa, josta esittelitte 10 miljoonan varausta vuodelle 2012. Sehän on aivan toisesta maailmasta kuin ne uhkakuvat, mitä meillä nyt on. Jotta telakkateollisuuden osaaminen säilytettäisiin Suomessa lamakauden yli, vaadittaisiin täysimääräistä innovaatiotukea, panostamista tuotekehittelyyn, panostamista alihankkijoiden uudelleenkoulutukseen ja tehokkaampia toimia kaiken kaikkiaan.

Myöskään tässä täydennyksessä ei ole mitään mainintaa kasvavasta työttömyydestä, miten työllisyysmäärärahoja lisätään, miten uudelleenkoulutusmäärärahoja lisätään. Ettekö viime lamakaudesta oppineet mitään, mitä pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa? Pitäisi olla paljon, paljon enemmän tehokkuutta näissä toimissa, ja nythän olisi ollut mahdollisuus. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Missä ovat pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvat toimet?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta valtiovarainministeri aivan väärin käsittää sen, mitä se elvytys on. Ei se ole edellisten hallitusten päätösten täytäntöönpanoa ja niiden rahoittamista, niin kuin te laskelmissanne teette, ne on tehty aikaisemmin, vaan kysymys on siitä, mitä uutta hallitus esimerkiksi investoi infraan tai julkisiin rakennuksiin, joita tarvitaan. Samaan aikaan kuitenkin velkamäärät tulevat huomattavasti kasvamaan. Kun meidän velkamme oli bruttokansantuotteesta 35 prosenttia 2007, niin se on 52 prosenttia 2011. 17 prosenttiyksikköä on saatu aikaan velkaa lisää, mutta ei juuri muuta. Kokonaisvelanotto vuositasolla viisi seuraavaa vuotta on 30 miljardia euroa. (Ed. Zyskowicz: Ja te esitätte enemmän!) Samaan aikaan ei ole saatu viennin osalta yksiäkään toimenpiteitä. Mikä on hallituksen lista vientitoimenpiteitten osalta siinä, mitä te olette tehneet ulkomaankaupassa, mitä te olette tehneet Temmin puolella? (Puhemies: Minuutti!) Tällaista listaa ei ole olemassa, ja vienti on meidän tärkein syy tällä hetkellä tähän työttömyyteen.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oleellista on todella se, mihin nämä velkarahat käytetään, ja velkaa otetaan nyt jo aivan hirvittävä määrä (Ed. Zyskowiczin välihuuto) ja varmasti vuosia eteenpäin. — Niin, nyt on pakko ottaa, myönnän sen, mutta mihin ne käytetään? — Minun verotustani ei tarvitse keventää, päinvastoin voisi jo alkaa vähän kiristää, niin kuin ministeri sanoi joku päivä sitten, että lähivuosina kiristetään. Mutta se minun naapurini, joka on pienimmällä eläkkeellä oleva, sairasteleva ihminen, tarvitsee palveluja, turvaa elämäänsä. Mutta mitä hallituksen politiikka hänelle merkitsee? Kiinteistöveron nostoa, energiaveron nostoa, palvelumaksujen kiristämistä jne. Tämä linja on se, joka on epäoikeudenmukaista, ja tämä linja on se, joka ei luo työpaikkoja eikä vahvista taloutta eikä ole siinä mielessä perusteltua. Tämän takana on liian voimakas painotus näihin hyväosaisia (Puhemies: Minuutti on mennyt!) suosiviin veronkevennyksiin.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin kuntatalouteen ja sen ongelmiin. Myöskin minun kotikuntani Kauhava nosti eilen veroäyriään 0,25 prosentilla. Mutta minun täytyy kyllä ihan rehellisesti sanoa, että valtuustossa ei esitetty pienintäkään väitettä siitä, että meidän veronkorotukset johtuisivat valtion toimista. Meillä on ollut kasvuprosentti verojen kertymässä +6 prosenttia ja nyt se on -6 prosenttia, mikä johtuu ainoastaan siitä, että Kauhavan kaupunki on menettänyt 400 työpaikkaa ja työntekijät ovat lomautettuina tai työttöminä johtuen vientiteollisuuden tämänhetkisestä tilanteesta. Me olisimme varsin tyytyväisiä niihin valtion toimenpiteisiin, että kelamaksua on alennettu, joka mahdollistaa sen, että me pystymme vielä työllistämään. (Ed. Skinnari: Sehän se vientiä auttaa!) Valtio on myöskin tullut mukaan korotetuilla valtionosuuksilla. Mutta tässä asiassa kuntien syyllistäminen ja veronkorotuksesta syyllistäminen, että se olisi valtion toimenpiteistä, on kyllä täysin kohtuuton väite.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme täällä useampaan otteeseen käyneet ministeri Kataisen kanssa kyseistä keskustelua, ja turhan monesti ovat vas-taukset jääneet saamatta. Tässä kohtaa täytyy sanoa, että meillä sosialidemokraateilla on aito huoli ihmisten arjesta, toimeentulosta ja työpaikoista, toisin tuntuu olevan hallituksella. Kun täällä on väitelty siitä, mikä on elvytystä ja mikä ei, niin otetaan hallituksen itse käyttämät perusteet. Hallitus on sitoutunut komission kantaan: oikeinkohdennus, tilapäisyys ja väliaikaisuus. Kysyn ministeri Kataiselta näiltä pohjilta: Mitkä näistä elementeistä ovat sellaisia, joilla teidän elvytysperusteenne täyttyvät, ja mitä pitää sisällään mainitsemanne 3,2 prosenttia bkt:stä? Käsittääkseni tämä luku jakautuu kahden vuoden väliin, jolloinka per vuosi elvytystä ei ole läheskään niin paljon kuin olette väittänyt. Ja kysytään vielä sitä, että kun esitätte väitteen, että elvytys on sitä, mikä lisää kysyntää, niin millä perustein. Oletteko te omien perusteidenne mukaan tekemässä elvytyksiä niin kuin komissiolle sitoudutte vai niin kuin lehdessä vastaatte, vai millä perusteella?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä SDP:n ja Vasemmistoliiton puolelta on arvosteltu hallitusta, mutta on syytä muistuttaa, minkälaista politiikkaa te teitte silloin, kun 1995 edellistä lamaa hoidettiin. (Naurua) Silloin SDP heilutti tahtipuikkoa, alimpia eläkkeitä leikattiin, lapsilisiä leikattiin, jopa kuntien valtionosuuksia leikattiin. Eli jos te nyt olisitte vallassa, niin ilmeisesti samat opit olisivat käytössä. Sen sijaan Vanhasen hallitus toimii aivan toisella tavalla: sosiaaliturvaa vahvistetaan, kuntien rahoitusta vahvistetaan, panostetaan vientiin, yritystoimintaan, rakentamiseen ja kuntien valtionosuuksiin. Eli tämä on hyvä muistaa, kun täällä, ed. Lapintie, sanoitte, että pitäisi ottaa oppia edellisestä lamasta. Tämä hallitus on ottanut oppia. Se toimii toisin kuin SDP:n vasemmistovetoinen ja vasemmistoliittovetoinen edellinen lamahallitus 1995.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viikosta toiseen me saamme kuulla samoja puheita täällä. Ministeri Katainen on valinnut uran ja menee silmälaput silmillään sitä uraa pitkin, ei paljon sivuilleen vilkuile. Se on tietenkin toisaalta kunnioitettavaa, mutta toisaalta se on hyvin surullista. Teiltä on unohtunut tämä reaalielämä, mihin viittasin viime viikollakin. Työttömyys kasvaa, pahoinvointi kasvaa, rakennemuutos pyyhkii tätä yhteiskuntaa läpi. Hallitus ei tosiasiallisesti tee mitään. Jos me katsomme tätä lisätalousarvioesitystä kuntatalouden kohdalta, johon tässä on viitattu jo useampi kerta, niin jos kunnat olivat kuilun partaalla, niin, herra ministeri, te potkaisette nyt ne vapaaseen pudotukseen täydellisesti. Siellä on tilanne, joka johtaa siihen — kun tässä on puhuttu, että on joskus aiemmin tehty leikkauksia — että nyt kunnat tekevät sen likaisen työn teidän puolestanne. Te pakotatte tekemään kunnat sen työn, lisäämään pahoinvointia tähän yhteiskuntaan, vetämään investointeja alas tästä yhteiskunnasta, tuomaan niitä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat ideologisia tavoitteita. Ei tästä mihinkään muuhun johtopäätökseen enää voi päätyä.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Juuri eilen tuli Veronmaksajain Keskusliiton tilasto, joka osoitti, että pienituloisten verotus on Suomessa eurooppalaista tasoa kevyempää, sen sijaan suurituloisten verotus on ylle eurooppalaisen tason. Tämä osoittaa sen, mihin tuo hallituksen veropolitiikka elvyttävänä on johtanut. Kun ed. Rajamäki täällä sanoi, että hallitus on hirttäytynyt menokehyksiin, se pitää paikkansa. Jotta menoja ei ole tarvinnut leikata, niin sitä varten tätä velkaa — jota ed. Skinnarikin tuossa toisessa suupielessään paheksuu, kun toisella suupielellään vaatii sitä lisättäväksi — on otettu. Ed. Urpilainen, joka täällä viittasi talouden asiantuntijoihin, antakaa minulle väite, vaikka kuinka hölmö, niin kyllä minä etsin sille asiantuntijan, joka sitä puolustaa.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolestunut siitä, miten yliopistot selviävät tästä lamasta. Meillä on ollut tavoitteena antaa yliopistojen perusrahoituksena noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, mutta nyt on käymässä niin, että ensi vuonna tuottavuusohjelma syö siitä 11 miljoonaa ja nyt tämä työttömyysvakuutusmaksu 8 miljoonaa. Eli tosiasiassa vain 1 miljoona jäisi yliopistoille tätä perusrahoitusta. Kysyn ministeri Kataiselta: Ettekö te ole ollenkaan huolissanne siitä, miten yliopistot pystyvät tekemään hyvää jälkeä tällaisella hyvin minimalistisella rahoituksella? Todellakin hallitus tällä tavalla kyllä syö sanansa lupauksesta yliopistoille.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todella kuilussa, ja tässä täydennyksessä todetaan muun muassa: "Kuntien verotulojen arvioidaan alenevan tänä ja ensi vuonna. Lähitulevaisuudessa talouskasvu ja sitä kautta kuntien verotulojen kasvun oletetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi." Elikkä ei ole mitään parannusta näkyvissä.

Nyt ministeri Katainen ja ed. Zyskowicz väittävät, että kunnat saavat yli 700 miljoonaa euroa uutta rahaa. Valtion ensi vuoden budjetissa lukee seuraavaa: "Talousarvioesitykseen sisälty-vien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 miljoonaa euroa." Tämä on aivan jotain muuta kuin se yli 700 miljoonaa euroa. Jompikumpi nyt höynäyttää eduskuntaa, joko tämä budjetti tai ed. Zyskowicz ja ministeri Katainen.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtio veroelvyttää ja kunnat nostavat veroäyriään, Vantaa viime yönä puolella prosentilla. Onko tässä mitään järkeä? Suuri osa maamme kunnista on pakotettu korottamaan veroäyriään, kiinteistöverojaan sekä erilaisia maksuja ja taksoja. Tästä huolimatta kun-tien työllistämistoimet ja hyvinvointipalvelujen, kuten hoitopalvelujen, taso tulee kunnissa laskemaan. On pelättävissä, että osa kunnista joutuu valtion holhoukseen, koska ne eivät pysty toteuttamaan edes lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien kriisi elvyttämistoimien vähäisyyden vuoksi merkitsee myös kansalaisten eriarvoisuuden kasvua paitsi taloudellisesti ja sosiaalisesti myös alueellisesti. Nyt esitetty kuntien valtionrahoitus on riittämätön kuntien työllistämistoimien (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) ja peruspalvelujen turvaamiseen. Onko hallituksen takataskussa mitään toimia kuntarahoituksen työllistämistoimien (Puhemies: Minuutti on täysi!) ja peruspalveluiden turvaamiseksi?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus uskoi hyvin pitkään, että kansainvälinen finanssikriisi ja talouskriisi ei tule vaikuttamaan Suomen työttömyyteen, ja aloitti elvyttämisen aika myöhään. Nyt te taas etuajassa uskotte, että pitää siirtyä exit-strategiaan ja lopettaa elvyttäminen. Ainakin meillä valtiovaroissa on tätä hallituksen linjaa edustettu ja on kerrottu, että Suomi tätä ajaa. Jos näin ei ole, niin toivon, että te korjaatte virkamiestenne puheita tässä asiassa, koska olisi syytä nähdä, että meillä työttömyys nousee, meillä kasvuluvut eivät ole lähteneet positiiviseen suuntaan, niin kuin monessa muussa Euroopan unionin maassa, ja meidän pitää panostaa enemmän työllisyyteen ja ylipäätään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työttömien tukeen.

Nyt tässä täsmennyksessä otetaan ikään kuin annettuna se, että rakenteellinen työttömyys lähtee nousuun. Eikö tämä ole yksi talouspolitiikan suurimmista virheistä, koska se estää meitä saamasta työvoimaa tulevaisuudessa, sitten kun nousu lähtee liikkeelle, ja se on myös kallis inhimillinen lasku ja kallis taloudellinen lasku. (Puhemies: Minuutti on jälleen täysi!) Miksi te otatte sen annettuna ettekä esitä toimia sen estämiseksi?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on monta väitettä minullekin kuntataloudesta.

Fakta numero 1: Kansaneläkemaksun poisto alentaa kuntien työvoimakustannuksia ensi vuonna 250 miljoonaa euroa, yhteisöveron tuotto-osuuden muutos vahvistaa kuntataloutta vajaalla 400 miljoonalla eurolla, kiinteistöverojen alarajojen nosto vahvistaa kuntataloutta ensi vuonna vähintään 50 miljoonaa euroa jne. Myös mahdollisuus kiinteistöveron ylärajan nostamiseen antaisi mahdollisuuden verotulojen lisäämiseen jopa 900 miljoonalla eurolla.

Fakta numero 2 on se, että valtio lainaa ensi vuonna 13 miljardia euroa. Kunnat, joiden talous on vain vähän pienempi kuin koko valtiontalous yhteensä, lainaavat ensi vuonna noin 1,5 miljardia euroa. Eli ei voi sanoa, että valtio olisi kaatanut kaikki ongelmat kuntien niskaan, mutta fakta numero 3 on se, että bkt:n romahdus aiheuttaa sellaisia menetyksiä myös kuntataloudelle, joita ei millään (Puhemies: Minuutti on täysi!) voi kukaan kaikkia kompensoida.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan monien elvyttävien elementtien lisäksi erityisen kiitettävää on valtionosuuksien ja erilaisten avustusten suuntaaminen yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin, joita on yhteensä tässä tänään käsiteltävässä paperissa noin 60 miljoonaa euroa. Kuntien taloudessa ja talouden puolesta maltillisten palkkaratkaisujen puolesta voimme vain vedota neuvotteleviin osapuoliin, mutta täällä voimme vaikuttaa kuitenkin siihen kuntien puolesta, että emme enää anna kunnille lisää tehtäviä, jos emme niitä resursoi. Yksi kolmasosa kunnista on kuitenkin nyt nostamassa veroprosenttia, ja siitä huolimatta kuntien katteet ovat ohenemassa, mutta täytyy muistaa myös se, että Paras-hankkeen hyvät vaikutukset ovat vasta edessäpäin, joten osin myös pallo on edelleen kunnilla itsellään.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huomannut, että ei nyt hallitukselle kelpaa enää Euroopan unionin eikä Oecd:n eikä suomalaisten asiantuntijoiden neuvot puhumattakaan suomalaisesta oppositiosta. Mutta minulla on vielä taskussani yksi lisäauktoriteetti, ja yritän sillä herätellä sekä hallitusta että erityisesti keskustaa, ja tämä auktoriteetti on ministeri Mauri Pekkarinen. Hän rohkeni sanoa muutama päivä sitten, että nyt tarvitaan lisäelvytystä. Hän näkee, mihin talous on menossa ja mitä tulee työttömyydessä tapahtumaan.

Pahoittelen sitä, että ministeri Pekkarinen ei ole täällä paikan päällä. Saattaa olla, että hän arvasi, että tämä hänen puheenvuoronsa ei nyt ole vielä ihan mennyt ministeri Kataisen korvien väliin, mutta jos ei Pekkaristakaan uskota, niin sittenhän meillä ei ole enää jäljellä mitään muuta kuin ristiä kätemme ja jäädä odottamaan uusia tuotannon hirveitä lukuja ja ensi talven suurtyöttömyyttä. Vielä olisi mahdollisuus kysyä, mitähän Pekkarisella oli mielessä. Hänellä voisi takataskussaan olla muutama elvytysidea.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon elvytyksestä. Miksi ei nyt tässä ole sitten näitä homekouluja, erilaisia tiehankkeita, jotka jäivät ikään kuin keväällä käyttämättä. Kun ensimmäinen lisäbudjetti tuli, niin silloin kunnilla ei ollut valmiuksia eikä ollut projekteja. Nyt niitä olisi. Miksei niitä nyt sitten tässä täydennysbudjetissa annettu, vai tuleeko jo helmikuussa taas lisäbudjetti, mikä nyt sitten tuntuisi vähän omituiselta?

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, niin kuin ed. Zyskowicz totesi, että fakta numero 1 on, että hallitus on toteuttanut kelamaksun poiston, yhteisöveron tuotto-osuuden korotuksen ja kiinteistöveron korotusmahdollisuuden auttaakseen kuntia selviytymään taakoistaan. Mutta fakta numero 2 on se, että tästä huolimatta kuntatalous on kauttaaltaan vaikeutumassa erityisen huolestuttavan nopeasti. Kuntien kriisitunnelmissa nostetaan tällä hetkellä veroprosentteja, laaditaan massiivisia säästölistoja, velkaannutaan vauhdilla ja lomautetaan henkilökuntaa ja karsitaan välttämättömistä palveluista.

Tämän vuoden aikana myös toimeentulotukiasiakkaiden määrä on lisääntynyt joka puolella, ja kristillisdemokraatit ehdottivatkin jo tuossa keväällä sitä, voisiko hallitus vielä pohtia sitä, että nostettaisiin toimeentulotukimenoissa valtion maksuosuutta väliaikaisesti 50 prosentista 70 prosenttiin. Toivoisi, että edes tätä pientä li-säystä voitaisiin vielä hallituksen keskuudessa pohtia ja eduskunnassa ehkä lisätä.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioesityksen täydentämisestä on ihan paikallaan, ja eihän siihen ole kritiikkiä ollutkaan, vaan on todella tärkeää, että työttömyyskassoille osoitetaan lisää rahaa.

Mutta tästä taloustilanteesta totean, että kun täällä on todettu valtiontalouden heikko tilanne ja kuntatalouden heikko tilanne, niin molemmat pitävät paikkansa. Molemmat ovat todella suurissa vaikeuksissa, ja uusia keinoja täytyy löytyä, miten taloutta jatkossa saadaan korjattua. Eteen tulee varmaan veronkorotuksia myös sitten valtion taholla, ja silloin täytyy vaan harkita, että ne suuntautuvat oikeisiin paikkoihin.

Ed. Pulliainen nosti tämän harmaan talouden, ja siellä on isot rahat saatavissa valtiontalouteen ja kunnallistalouteen, jos ne ongelmat saadaan korjattua.

Tuottavuuden parantamisessa varmaan sekä kunnissa että valtion taholla on paljon tehtävää. Me olemme kuulleet, että esimerkiksi terveydenhoitopuolella it-ohjelmien ja -palveluitten yhteentoimivuutta parantamalla ja näitä palveluja kehittämällä voidaan merkittävästi voimavaroja irrottaa ja kustannuksia säästää.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kritiikkiä on kohdistettu ansiotulojen veronkevennyksiin ja on katsottu, etteivät ne säästämisasteen kohottua lisää kulutusta. Kuluttajien luottamuksen ylläpitämisellä on suuri vaikutus kulutukseen. Esimerkiksi alhainen korkotaso antaa uskoa talouden kehitykseen. Luottamusta ei tue elvytystoimien liiallinen kyseenalaistaminen, varsinkin kun seurantakeinot ja laskutavatkin vaihtelevat suuresti. Elvytyksen onnistumisen arviointi on varmasti myöhemmin edessä.

Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys toteaa sen, että Metsähallituksen tuloutusarviota korotetaan 29,2 miljoonalla eurolla. Metsähallituksen organisaatiomuutokset ovat työn alla, ja siksi kysyisinkin ministeriltä, onko hänellä tietoa, miten tuloutusten tulee käymään, ja onko mahdollista, että niitä tulevaisuudessa kohdennetaan enemmän alueille.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on käynyt talous- ja työllisyysdebattia Helsingin Sanomien palstoilla talousviisaitten kanssa. Teiltä kysyttiin sitä, miksi te vähensitte vuoden 2009 työllisyysmäärärahoja, vaikka jo vuonna 2008 syksyllä nähtiin, että taantuma on tulossa. Teidän vastauksenne on mielenkiintoinen. Te sanotte: "Työllisyysrahat olivat 2000-luvulla ylimitoitetut, niitä oli ihan perusteltua siirtää muualle. Halusimme parantaa pienimpiä etuuksia, rahat tarvittiin siihen."

No, ette te ainakaan työttömyyden aikaista perusturvaa parantaneet senttiäkään. Mikä on tilanne? Nuorisotyöttömyys on räjähtänyt käsiin, vuoden aikana kasvu 70 prosenttia, virta pitkäaikaistyöttömyyteen kasvaa koko ajan, ja minä tarkistin 2000-luvun vuositilastot. Parhaimpanakin vuonna työttömien määrä oli yli 200 000, heikoimpana vuonna pitkästi yli 300 000. Sekö on teille hyväksyttävä työttömyyden taso, kun te sanotte, että työllisyysmäärärahat ovat olleet ylimitoitettuja, joka vuosi kymmeniä miljoonia eduskunnan osoittamia määrärahoja jää käyttämättä?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen oli Tampereella budjettivaltuusto, ja ei voinut välttyä huomaamasta sitä, että kauhea ristiriita on valtionverotuksen ja kuntien käytännön välillä. No, tänään Kauppalehdessä, Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa oli, että valtiovarainministeri tai valtiovarainministeriö puhuu ihan puppua verratessaan asioita valtionverojen ja kunnallisverojen suhteen nykykäytännöllä, että se on ihan mahdoton yhtälö, joka ei kerta kaikkiaan toimi. Eli se on sitä niin sanottua pupunpuhetta, mitä täällä on ilmaistukin.

Tosiasiassa ainoa logiikka tässä on, että nyt kunnille siirretään tasaveromalli. Aivan kuin Rkp on putsannut ministeriön kerrallaan eri hallituksissa, niin nytten tämä hallitus toteuttaa omaa niin sanottua elvytystään siirtämällä tasaveron nyt pienempien, pikkuyrittäjien, kuntalaisten veroihin.

Täällä ed. Zyskowicz sanoo, että elvytetään kuntien tuloja, mutta samalla viedään tasaveromallilla kuntalaisten verotuloja paljon epäoikeudenmukaisemmin kuin koskaan ennen. Tämä on ihan kylmää tämän hallituksen loogista toimintaa.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansakunnan selviytyminen pitkässä juoksussa on kiinni osaamisesta ja alueitten selviytyminen kiinni hyvin pitkälle alueellisesta osaamisesta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ja siihen kiinnitettiin jo muutamassa puheenvuorossa aiemminkin huomiota, että yliopistolain muutoksen myötä muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston rahoitus on aika rajussa kriisissä osittain johtuen niistä linjauksista, mitä elinkeinoelämä kaiken kaikkiaan nyt sitten on tehnyt.

Tätä yliopistojen tilannetta näyttää pahentavan kaikesta huolimatta osin myös tämä yliopistojen verotuslainsäädännön muutos ja osittain myös kuntarahoituksen pieneneminen tulevina vuosina. Erityisen pahalta näyttää yliopistokeskusten rahoitustilanne ensi vuonna ja tulevina vuosina.

Arvoisa ministeri, millainen näkemys valtiovarainministerillä yliopistojen tilanteesta on?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tutkimuslaitokset osoittavat, että tuloerot ovat kasvaneet. Kun katsoo pitemmässä juoksussa, tämä hallitus on vielä tehostanut sitä tuloerojen kasvua. Sehän on luonnollinen juttu. Kun meillä on tämän tyyppinen hallitus, niin totta kai se tapahtuu niin, jotta omille näköjään jaetaan rahaa ja mennään tasaverosuuntaan, jonka täällä ed. Virtanen totesi, koska muutenhan ei näitä köyhiä näköjään saada verolle kuin välillisten verojen kautta. Ja kun hallitus on toteuttanut tätä politiikkaa, ja tiedossa on kelamaksun korvikkeeksi sitten, jotta sähköverot nousevat ja polttoaineverot nousevat ja köyhätkin pääsevät maksamaan, jolloin heidän ostovoimansa kapenee. Tämä on sitä tämän hallituksen politiikkaa.

Kelamaksujen poistosta: Kysehän tässä elvytyksessä on siitä, jotta se on kohdennettua, ja tämä kelamaksun poistohan on sokeata. Siinä annettiin 250 miljoonaa kunnille, mutta yli 750 vai oliko se 800 miljoonaa, annettiin muille ihan sokeasti välittämättä, työllistävätkö ne yhtään, vaan se rojautettiin hyvin toimeen tuleville, hyvin menestyneillekin firmoille, samaten kuin annettiin myös hyvin menestyville kunnille samalla tavalla sokeasti. Nythän pitäisi katsoa, (Puhemies: Minuutti on nyt jo mennyt!) jotta jos elvytetään, niin köyhimmille annetaan, jotka ovat pulassa.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Lahtela totesi, tuloerot ovat Suomessa kasvaneet ja köyhyys on lisääntynyt. Siinä on se, kun hallitus väittää, että on köyhien ystävä.

Täällä ed. Ollila sanoi, että ei usko asiantuntijoihin. EU:stakin ihmetellään, että Suomessa laman aikaan alennetaan hyväosaisten veroja, ja se tuntuu omituiselta heidänkin näkökulmastaan. Täällä nyt kumminkin pari kolme päivää sitten yhdeksän tämän maan parhaimpiin kuuluvaa talousasiantuntijaa kertoi, että hallitus on epäonnistunut kuntien avustamisessa ja vielä ajoitus on ollut väärä. Tämä hallitushan on ulkoistanut veronkorotukset ja -leikkaukset kunnille, ja kunnat suorittavat nyt sitten hallituksen puolesta tämän likaisen työn.

Eilen olimme Jyväskylän kaupunginvaltuustossa, ja ensi vuoden veroprosenttia tullaan siellä nostamaan, kiinteistöveroa nostamaan, ja kumminkin kaupunki joutuu leikkaamaan terveyskeskuksia (Puhemies: Minuutti on jälleen täysi!) ja päivähoitoa ja vanhustenhoitoa. Tämä on tämä tilanne. Kilauttakaa sinne Jyväskylän kokoomuslaisille ja kysykää, mikä on tilanne.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähes jokainen kansanedustaja varmasti on kuntansa päättäjä. Minä voisin kysyä, mitä ihmettä te olette tehneet 2000-luvun alussa, kun kunnat suurin piirtein rypivät rahassa. Oletteko te säästäneet, oletteko te panneet rahaa varastoon odottamaan, että tulee huonot ajat, jolloin sitä voi käyttää? Yksikään kunta ei ole tehnyt yhtään mitään muuta kuin nostanut menoja. Oulun kaupungin menot esimerkiksi 2000-luvulla ovat jatkuvasti nousseet yli 7 prosenttia. Yli 7 prosenttia joka vuosi ovat nousseet menot, ja mitään ei ole säästetty. Nyt sitten itketään kyllä, kun kunnilla menee huonosti. Jokainen kunta joutuu nostamaan veroja sen takia, että on eletty yli varojen. Eihän tämmöinen peli ve-tele.

Toinen, minkä valtiovarainministeriölle voin sanoa, että ei vetele sekään, että tänne tuodaan jatkuvasti lakeja, jotka vaan lisäävät (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) valtion ja kuntien ja yhteiskunnan menoja. Joku järki tähänkin täytyy tulla.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ajatella pragmaattisesti niin kuin herra valtiovarainministerikin. Siksi kysyin ed. Sirpa Asko-Seljavaaralta tässä yhtenä päivänä, mitä elvytyksellä oikein tarkoitetaan. Hän sanoi, että se elvytys otetaan käyttöön silloin, kun elintoiminnot ovat pysähtyneet, ja niin haetaan sitten sähköšokin ja hapetuksen ja ehkä tipan kautta uutta puhtia, niin että elintoiminnot jälleen voisivat käynnistyä.

No, mitä tämä tarkoittaa tällaiseen elvytyspolitiikkaan sovellettuna? Se kai tarkoittaa sitä, että varsinainen elvytys on sitä, että kun työpaikkoja kuolee alta yritysten joutuessa konkurssiuhan alle tai tilauskirjojen tyhjentyessä, niin ettei työtä ole tarjolla, kun työpaikkoja menee alta, niiden menetettyjen työpaikkojen tilalle pitää yrittää luoda uusia työpaikkoja, ja siksi minusta, kun puhutaan ostovoiman kasvattamisesta, kaikkein olennaisin keino jälleen työntekijän, palkansaajan kannalta ostovoiman kasvattamiseen on, että hänellä on työtä. (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) Siihen verrattuna verotuksen keventämisellä lisätty ostovoiman kasvattaminen on pikku juttu.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi ottaa velkaa 13 miljardia ensi vuonna. Jopa kansanedustajan pitäisi ymmärtää, että siinä velanottoa on kasvatettu äärimmilleen. Tuntuu ihmeelliseltä, että esimerkiksi ed. Kankaanniemi kauhistelee velanoton määrää ja lääkkeeksi esittää lisää menoja.

Täällä on puhuttu myöskin veroasteesta. Pitää muistaa, että meidän verotulomme, joilla koko hyvinvointi maksetaan, perustuu yksinkertaiseen laskentakaavaan kansantulo kertaa veroaste. Meidän täytyy toimia erityisesti niin, että kansantulo kasvaa. Se edellyttää sitä, että kaikki veroratkaisut tehdään siten, että ne tukevat työllisyyttä ja yritteliäisyyttä. Esimerkiksi maltilliset tuloveronkevennykset toimivat juuri niin. Esimerkiksi kilpailukykyinen osaaja maksaa Suomessa Euroopan kovinta tuloveroa, tai kovimmassa luokassa. Nämä ovat juuri niitä porkkanoita, mitä esimerkiksi työmarkkinaneuvotteluihin tarvitaan, (Puhemies: Minuutti on täysi!) jotta saadaan maltilliset palkkaratkaisut. Minä olen samaa mieltä ed. Heinäluoman kanssa siitä, että pitkällä aikajänteellä me todellakin tarvitsemme täällä eduskunnassa niitä edustajia, (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) jotka rakastavat bruttokansantuotetta, jotta näistä talkoista jatkossa tullaan ... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni lamaelvytystä voi olla vain se, mitä ei olisi tehty, ellei lamaa olisi ollut. Siinä mielessä teidän puheenne, arvoisa valtiovarainministeri, kuulostaa kyllä varsin mielenkiintoiselta. Tuntuu ikään kuin Suomessa ei olisi tapahtunut mitään, ellei lamaa olisi ollut, koska te tähän elvytykseenne liitätte suunnilleen kaiken, mitä on tehty. Esimerkiksi kelamaksun poisto on mielenkiintoista elvytystä. Uskotteko ihan todella itse, että kelamaksun poisto tehtiin kuntatalouden parantamiseksi, tämä työantajien ikuinen haave? Minä luulen, että taustalla oli aivan jotain muuta. (Ed. Zyskowicz: Vähentääkö se sitä kuntien saamaa rahaa?) — Toimittakaa nyt, ministeri Katainen, ed. Zyskowiczille teidän oman ministeriönne tänne joka vuosi toimittama laskelma, josta käy ihan selkeästi ilmi se, että siitä 700 miljoonasta (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) meni tänä vuonna 400 miljoonaa veronkevennyksiin, 200 miljoonaa hintojen nousuun ja sinne jäi ehkä 100 miljoonaa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari kyseli vientitoimien perään. Mielestäni talousvaliokunnan puheenjohtajan pitäisi tietää Finnveran suhdannelainoista, vientiluotoista ja Teollisuussijoituksesta. Ehkä olisi myös syytä tietää, että konkreettisesti tälläkin hetkellä Pekkarinen lienee valtavan delegaation kanssa solmimassa Intiaan vientikauppoja, hyvä niin.

Mutta haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä, että jos me olemme epäsymmetrisen syklin pohjalla silloin, kun muut maat jo nousevat ja Euroopan keskuspankki päättää nostaa korkoja, onko meillä silloin vielä varaa, kiitos teidän hyvän taloudenpitonne, elvyttää. Ja jos ei muuten ole, niin eikö silloin olisi syytä miettiä niitten hyvätuloisten veronkiristyksiä? Heillähän ostovoiman kasvettua yli 4 prosenttia menee nyt paremmin kuin koskaan. Väitän, että satojentuhansien pääomatulosta olisi varaa maksaa yli 28 prosenttia veroa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämänkin keskustelun jälkeen tosiasiaksi jää se, että hallitus lähettää Wall Streetin ahneuden aikaansaaman finanssikriisin laskun kuntien kautta pienituloisille kuntalaisille, sairaille, vanhuksille, koululaisille. Tämä lasku sitten maksetaan vaikeutuneena terveydenhoidon palveluihin pääsynä, sairaaloiden toiminnan vaikeutumisena, päiväkotien toiminnan heikkoutena, luokkakoon kasvuna kouluissa jne. Näin on ja pysyy, valitettavasti. Nämä ovat sen laskun maksajat. Tätä asiaa ei voida valkoiseksi pestä millään selityksillä siitä, että esimerkiksi yhteisöveron jakopohja muuttuu, koska yhteisöverojen määrähän putoaa nyt kaikilla.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin hyvin tiedämme, olemme keskustelleet talousarvioesityksen täydentämisestä. Täällä on kovasti arvosteltu, onko hallitus tehnyt elvytyspolitiikkaa, onko annettu sokkihoitoja. Kyllä ainakin Kymenlaaksossa, jossa metsäteollisuuden ongelmat ovat varmaan kovimmat mitä kaiken kaikkiaan koko Suomessa, meillä sokkihoito on ainakin toiminut. Kotkalainen elinkeinoyhtiö on menestyksekkäästi saanut uutta elinvoimaa: Googlen tulo alueelleen, Winwindin, Iitissä käynnistyy kuitupaperitehdas tammikuussa; merkittäviä asioita, mitä on tehty. Siinä on myös valtion toimet olleet osaksi auttamassa, toki kunnalliset päättäjät ovat myös olleet vahvasti mukana.

Kuntatalous kaiken kaikkiaan kaipaa uutta veropohjaa, ja ehdottaisinkin harkittavaksi, olisiko polttoaineveron/autoveron keräämisestä osa tuloutettava kunnille, hoitavathan kunnat merkittävän osan muun muassa tieverkostosta.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan ykkösprioriteetin pitäisi olla työttömyyden nousun torjunta. Tässä mielessä tämä talousarvioesityksen täydennys on pettymys. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta se ei sitä halunnut tehdä. Tähän täydennykseen sisältyvät määrärahat eivät tilannetta korjaa, niillä ei paljon uutta työtä luoda. Toki innovaatiotuki parhaimmillaan saattaa laivatilauksen laukaista.

Talouden nousun osalta näyttää siltä, että Suomi tulee EU-alueen jälkijunassa eli me tarvitsemme edelleen vaikuttavia elvytystoimia todellakin vähän samassa hengessä, mistä ministeri Pekkarinen on julkisuudessa puhunut. Meillä on käsittääkseni se uhka, mihin ed. Kalmarikin viittasi, että jos meidän taloutemme elpyy huomattavasti hitaammin kuin muun EU-alueen, niin Ekp:n edessä vääjäämättömästi oleva koron nousu tulee meidän kannaltamme (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) aivan liian aikaisin ja täten omalta osaltaan edelleen vaikeuttaa taloutemme elpymistä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on aivan erilainen tilanne kuin 1990-luvulla, jolloin muu maailma eli normaalisti ja vientimahdollisuudet olivat koko ajan olemassa, kun olisi vain saatu tämä oma sisäinen järjestelmä toimimaan. Nyt muu maailma on yhtä sairas kuin mekin, ja siinä suhteessa me tarvitsisimme aivan erityisiä vientiponnisteluja muun muassa sanotaan nyt vaikka täällä mainittu Intia. Meidän kauppamme Intian kanssa on ainoastaan 1 miljardi. Se on hävyttömän vähän verrattuna siihen, kuinka paljon me pyörimme Intian ympärillä mutta ei Intian sisällä. Meidän pitää olla siellä Intian sisällä toimimassa, eikä niin, että meillä on vain näitä pistäytymisiä: presidentti käy, pääministeri käy, jopa Pekkarinen käy, monta kertaakin on käynyt. Mutta se ei ole mitään varsinaista kaupantekoa.

Meidän taloutemme epävarmuutta osoittaa sekin, että lisäbudjetteja tulee koko ajan. Tämä on tässä mielessä ihan perustuslain vastainen tilanne. Budjettiin pitää laittaa kaikki seuraavan vuoden tulot ja menot. (Puhemies: Minuutti!) Hallitus ei ole tänäkään vuonna siinä onnistunut, vaan jopa ensi vuoden budjetin osalta pitää korjata.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kokoomuksen talouspolitiikan tärkeimmät asiantuntijat lienevät VM:n alivaltiosihteeri Martti Hetemäki ja Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Jälkimmäinenhän on tuonut esille palkansaajien verotuksen olevan meillä muita maita kireämpää, mutta on unohtanut mainita, että pääomatulojen verotus on keveää. Jos me haluamme pitää hyvinvointivaltion yllä, meillä on syytä pitääkin korkeampaa veroastetta kuin niissä maissa, joissa palvelutaso tunnetusti ei ole kadehdittava.

Kiinnittäisin huomion siihen, että veroja kevennetään nyt ja kuntien ja julkisia hyvinvointivaltion palvelujen menoja leikataan, rahoituspohjaa murennetaan ja veroasteen jatkuva alentaminen pakottaa supistamaan julkisia menoja. Tämä lienee teidän ideologinen latauksenne, että markkinat kyllä hoitavat. Mutta kyllä kaikilta hallituspuolueilta on vakavasti kysyttävä, oletteko te tosiaan sitä mieltä, että vieläkään ei ole tarve arvioida talous- ja työllisyyspoliittisen kehityksen osalta (Puhemies: Minuutti!) tarvittavien toimien riittävyyttä, kuten eduskuntakehys ja taloustilanne selonteossaan kesäkuulta edellytti.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen täydentävässä esityksessä on muutamia pieniä hyviä asioita, muun muassa kaivannaisteollisuuden infrastruktuurin lisätuki, innovaatioiden tukeminen lai- vanrakennukseen, molemmat hyviä asioita. Mutta totta on se, että nyt tämä Suomen viennin ylös saatteleminen vaatii hyvin voimakkaita toimenpiteitä ja ennen kaikkea huomioon ottaen sen, että välttämättä me emme saavuta sitä menetettyä viennin asemaa näillä nykyisillä yrityksillä, nykyisillä yritysverkostoilla. Sen vuoksi kysyn valtiovarainministeriltä, onko hallituksella suunnitteilla kohdennettuja verokannusteita nimenomaan uus- ja kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset teille palautteesta. Tässä tuli hyvin paljon. Ajattelin vastata ainakin osaan.

Ed. Rajamäki totesi, että hallitus on jämähtänyt hallitusohjelmaansa, joka tehtiin hyvin toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa. (Ed. Skinnari: Eihän se edes noudata sitä!) Taloustilanne oli hyvin toisenlainen. Ainoastaan, mitä voitiin uumoilla oli se, että suhdanne kääntyy, mutta emme me tienneet finanssikriisistä, ei silloin tiennyt kukaan siitä.

Se pitää paikkansa, että kehyksiä emme ole rikkoneet ja me olemme puolustaneet kehyksiä, koska se on yksi talouspolitiikan ankkuri, se on yksi niistä tekijöistä, joita muun muassa kansainväliset meitä rahoittavat tahot, siis meille lainaa antavat tahot, seuraavat; kuinka uskottavasti Suomi omasta talouden ankkuristaan pitää kiinni. Se mikä heidän mielikuvansa on tästä uskottavuudesta, sanelee hyvin pitkälti sen, kuinka paljon rahaa, veronmaksajien rahaa, menee velan korkoihin. Tällä hetkellä velan korkoihin menee vain 2 miljardia euroa eli saman verran kuin puolustusministeriön vuosibudjetti on. Mutta mielenkiintoista on se, että velan korkomeno on tänä vuonna sama kuin se oli vielä pari vuotta sitten, vaikka velkamäärä kasvaa. Se vaan johtuu siitä, että korot ovat alhaiset. Jokainen tietää, että parin vuoden päästä korot ovat ihan jollakin toisella tasolla, ja silloin veronmaksajien rahaa menee entistä enemmän korkoihin. Voisin sanoa, olen joskus sanonut, että se menee kuin kankkulan kaivoon, siitä ei ole mitään hyötyä terveyspalvelujen käyttäjille, ei mitään hyötyä peruskoululaisille, ei mitään hyötyä yrittäjille. Velan korot, totta kaihan ne on maksettava, kun kerran velkaakin on otettu, mutta sen takia meidän pitää ankkuroida taloutemme niin, ettemme kasvata pysyviä menoja edes laman varjolla tolkutto-masti.

Mutta tämä kehyksissä pysyminen ei ole estänyt julkisen rahan käyttämistä. (Ed. Rajamäki: Veronkevennyksiin!) Kaikkein ehkä voimakkain talouspoliittinen kirjaus hallitusohjelmassa on se, että edes huonoina talousaikoina ei saisi alijäämä ylittää 2,5 prosenttia. No, nythän me tiedämme, että se ylittyy. Tämä ero 2,5 prosentin ja reaalimaailman välillä on rahassa 6 miljardia euroa. Eli siitä huolimatta, että kehyksistä on pidetty kiinni, me olemme sallineet esimerkiksi suhdanteista johtuvien menojen kasvun, emme ole tasapainottaneet taloutta, vaan olemme sallineet menojen kasvun. Näin ollen me emme ole missään pakkokaidassa, mutta emme poliittisilla päätöksillä pysyviä menoja lisää, jotta säilytämme talouspoliittisen uskottavuuden, mutta suhdanteista johtuvien menojen olemme sallineet lisääntyvän. Tämä ehkä tästä nyt ensimmäisenä.

Mitä sitten on elvytys? No, elvytys on kaikkea sitä, mikä johtaa kysynnän kasvamiseen ja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseen. Lehdistössä on paljon ollut semmoisia keskusteluja, että semmoinen veronkevennys, joka on pysyvä, ei ole elvytystä, mutta jos veronkevennys olisi vaikkapa vuodelle tehty, se on elvytystä. No, minä tänään kysyin valtiovarainministeriön virkamieheltä, täällä on moni, erityisesti ed. Rajamäki, arvostellut valtiovarainministeriön virkamiehiä, mutta kyllä he ovat Suomen parhaita asiantuntijoita, monia muitakin asiantuntijoita on. Meidän virkamiehemme tekevät virkavastuulla ammattitaitoista työtä. Ylijohtaja Pekkarinen totesi, että totta kai kaikki veronkevennykset, olivat ne sitten määräaikaisia tai pysyviä, ovat elvyttäviä. Kysymys on siitä, onko veropolitiikka ylipäänsä ekspansiivinen eli elvyttävä vai nostetaanko veroja, niin että kysyntä supistuu. Totta kai nämä kaikki ratkaisut ovat elvytystä, ei kai tästä ole sen suurempaa erimielisyyttä.

Kuten totesin, Suomi ei ole valinnut mitään erityistä veroelvytyslinjaa tai menoelvytyslinjaa, me käytämme kaikkia. Minä toimitan vaikka ihan jokaiselle pulpettiin, jos haluatte, sen listan, jossa näkyy, että on tehty poliittisilla päätöksillä noin 20 miljardin edestä ratkaisuja ja tästä 20 miljardista kahden vuoden aikana tuloveroja ja kelamaksuja alennetaan yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Eli tämä pistää sen siihen omaan kontekstiinsa. Veroelvytys on merkittävää, mutta meillä on siihen myös se toinen peruste eli että olemme sitä mieltä — toisin kuin jotkut ekonomistit, jotka ovat sitä mieltä, että palkansaajan ostovoimaa pitää leikata, eläkkeensaajien ostovoimaa pitää leikata, hallitus on täysin eri mieltä (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä) — eläkkeensaajan ja palkansaajan ostovoimaa ei pidä leikata.

Ja kun me olemme sitä mieltä, että Suomessa työllistämisen ja työn tekemisen verotusta pitää jatkossakin maltillisesti keventää, jotta työllisyysaste olisi parempi, koska vain sitä kautta tulee hyvinvointiyhteiskunta, (Ed. Kangas: Kunnat nostavat veroprosenttia!) niin minkä takia vain taantuman aikana veroja pitäisi nostaa eikä alentaa, mutta hyvinä aikoina veroja pitäisi alentaa eikä nostaa? (Ed. Skinnari: Sen takia tarvitaan vahva valtio!) Meillä on täysin erilainen käsitys tästä asiasta. Me haluamme pitää, samoin kuin palkansaajaliike Suomessa, kiinni palkansaajan hyvästä ostovoimasta.

Ne ihmiset, jotka ovat vaatineet, että hallituksen pitäisi olla sorvaamassa maltillista palkkaratkaisua, niin älkää vaan tulko sanomaan minulle enää tämän jälkeen, että te haluatte tätä, koska te olette olleet sitä mieltä, että palkansaajan ostovoimaa pitää leikata. Sanokaa minulle yksikin palkansaajajohtaja, joka on sitä mieltä, että palkoista sopiminen olisi helpompaa, jos hallitus olisi leikannut palkansaajien ostovoimaa. Ei löydy tästä maasta. Palkansaajajohtajat ovat tismalleen samaa mieltä kuin hallitus: on hyvä, että palkansaajien ostovoimasta on pidetty kiinni maltillisilla tuloveronkevennyksillä, ja on hyvä, että myös eläkkeensaajien ostovoimasta on pidetty kiinni maltillisilla tuloveronkorotuksilla. Tämä on hallituksen yksiselitteinen linja, ja tämä on vain osa elvytystä, mutta tärkeä osa. Tällä on rakenteellinen merkitys, mutta ajoituksellisesti se toimii erittäin hyvin myös suhdanteita tasaavana.

Puhemies! Tästä, mitä EU:n komissio on sanonut, tästä meidän ei kannata hirveästi riidellä. Minä kysyin EU:n komission Suomen edustajalta, itse asiassa komissaari Almunialta, onko meillä joku ongelma. Hän sanoi, että komissiolla ei ole mitään ongelmaa Suomen taloudenpidon kanssa. Tässä on vain erilaisista laskentatavoista kysymys. (Ed. Rajamäen välihuuto) Komissio laskee, ed. Rajamäki, tuloveronkevennyksiksi muun muassa pienimpien etuuksien noston. Onko se tuloveronkevennys? No, ei tietenkään ole. Komissio laskee tuloveronkevennyksiksi kuntien yhteisövero-osuuden kasvattamisen. No, onko se tuloveronkevennys? No, ei tietenkään ole. Komissio ei laske elvytykseksi vuokra-asuntojen rakentamista, korjausavustuksia, kotitalousvähennyksen kasvattamista, perustamiskustannuksien valtuuksia, Finnveran toimia. Ovatko ne elvytystä? No, ovat tietenkin. (Ed. Rajamäki: Ja valtion takauksia!) Eli ei meidän kannata komission kanssa tästä taistella, kun meillä ei ole mitään taisteltavaa, mutta ei meidän kannata myöskään hallitus—oppositio-rintamalla tästä tekniikasta taistella. Todetaan se, että noin parikymmentä miljardia on tehty poliittisilla päätöksillä, jotka isolta osaltaan ajoittuvat tähän vuoteen ja ensi vuoteen, joiltakin osilta tuleviin vuosiin. Tästä tietty osa on tuloveronkevennystä, jotta työllisyys pysyy hyvällä tasolla, valtaosa on menojen lisäystä.

Täällä oli hyvä kysymys: Kun Ekp nostaa korkoja, missä tilanteessa Suomi on? Onpa tiukka paikka, jos me emme ole siinä kasvussa mukana. Nähtäväksi jää. Me emme tietysti tässä vaiheessa pysty muuta kuin spekuloimaan. Seuraavan hallituksen tehtävänä on sitten etsiä niitä keinoja, joilla luodaan uutta yritystoimintaa tähän maahan ja toisaalta etsitään uutta oikeudenmukaisuutta verotukseen, ja siinä varmasti pääomatulovero on yksi korotuksen paikka.

Hyvät edustajat, kiitoksia vielä kerran hyvästä palautteesta. Totean vain sen, että siinä tilanteessa, kun rahat ovat loppu, ne eivät lisäänny, vaikka pysyviä menoja kuinka lisättäisiin. Jos rahat ovat loppu, ne ovat loppu, se ei lisämenoja vaatimalla muuksi muutu.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Haluan nyt ensinnäkin korjata ministeri Kataisen esittämän väärän väitteen, että me vaadimme pienituloisten eläkeläisten verotuksen kiristämistä tai pienituloisten palkansaajien verotuksen kiristämistä. Ministeri Katainen, tämä on täysin virheellinen väite. Sitä me emme vaadi. Mutta me vaadimme kyllä, että kun esimerkiksi Stora Enson ex-johtaja Härmälä saa lähes miljoona euroa eläkettä, niin siitä on kyllä varmasti varaa ottaa vähän enempi veroa ja myöskin muitten suurituloisten ihmisten verotusta voidaan kyllä kiristää, (Ed. Ukkola: Lentäjien!) mutta ei pienituloisten ja keskituloisten palkansaajien ja pienituloisten eläkeläisten. Siis tämä on kyllä tehtävä aivan selväksi.

Sitten vielä, ed. Zyskowicz, kun te luettelitte niitä lukuja, niin varmasti pitää paikkansa. Mutta se verokompensaatiokaan, kun kunta ensin menettää sen verotulon ja sitten valtio kompensoi, ei ole nettolisäystä kunnille. Kyllä te varmasti sen ymmärrätte aivan hyvin, mutta totta kai te haluatte julkisuuteen toisenlaista lukua. Minä kysyn vielä, minkä tähden sitten tähän budjettikirjaan kirjoitetaan tällä tavalla, jonka äsken luin: "Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 miljoonaa euroa."

Siis nettomääräisesti, ja kuitenkin te väitätte, että kunnat saavat yli 700 miljoonaa euroa uutta rahaa. Mielestäni tässä on kyllä aika paljon huijauksen makua. Jompikumpi, joko tämä budjettikirja ei pidä paikkansa tai sitten teidän väittämänne siitä yli 700 miljoonan euron lisärahasta ei pidä paikkaansa. Siis nämä molemmathan eivät voi olla, koska tässä on yli 500 miljoonaa euroa eroa. Tämä 500 miljoonaa euroa, jos suurituloisten verohelpotuksia leikattaisiin, olisi mahdollista saada se 500 miljoonaa euroa lisätuloja valtiolle. Sitä kautta, jos ne annettaisiin kunnille, niin se varmasti työllistäisi enemmän kuin tämä 500 miljoonan euron verohelpotus, joka nyt jaetaan hehtaaripyssyllä myöskin kaikista suurituloisimmille suomalaisille, jotka eivät varmasti niitä lisätuloja tarvitse. Näin ollen, se että me puhumme myöskin palkkaverotuksen kohdalla, että kaikista suurituloisimpien veroja ei tarvitse alentaa, niin sitä ei missään tapauksessa pidä sotkea siihen, että me vaatisimme myöskin pienituloisten eläkeläisten tai pienituloisten palkansaajien verotuksen kiristämistä. Tämän haluan ehdottomasti nyt oikaista.

Täällä on puhuttu siitä, että kuntatalous on ahdingossa, ja se on todella ahdingossa. Juuri näinä päivinä, erityisesti eilen, oli paljon kunnanvaltuustojen ja kaupunginvaltuustojen kokouksia, joissa päätettiin veroprosenttien korottamisesta, sekä veroprosenttien että myöskin kiinteistöveron korottamisesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mukaan vantaalainen 35 000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa 105 euroa tätä vuotta enemmän veroa. Näitä kuntia on varmasti pitkälti toistasataa, joissa tällä tavalla käy. Elikkä se, että verotus kevenee, ei pidä suurelta osin paikkaansa. (Ed. Zyskowicz: Sittenhän te olette tyytyväisiä!) — Niin, mutta tämä kohdistuu myöskin pienituloisiin. Tämä ei kohdistukaan pelkästään suurituloisiin, arvoisa ed. Zyskowicz. Minä juurin pääsin kertomasta, että me emme kannata pienituloisten verotuksen kiristämistä.

Näin ollen kuntien asema on hyvin tärkeä tässä yhteiskunnassa, koska kunnat järjestävät palvelut, ne ovat vastuussa siitä, että palvelut toimivat. Nyt olemme nähneet tämän influenssaepidemian aikana, että läheskään kaikilla kunnilla ei ole valmiuksia eikä voimavaroja enää järjestää palveluja sillä tavalla kuin kuuluisi. Tämä on vain yksi osa puhumattakaan siitä, että kunnat joutuvat lomauttamaan henkilöstöään. Silloinhan nämä palvelut loppuvat käytännöllisesti katsoen.

Tässä hallituksen täydentävässä esityksessä todetaan muun muassa, lainaan tätä, ettei tule väärää käsitystä: "Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea. Työllisyyden heikkenemisen ja veronkevennysten seurauksena kunnallisveron tuotto supistuu. Veronkevennykset kompensoidaan valtionosuuksien kautta." — Tässä sanotaan selvästi, että ensin otetaan pois ja sitten annetaan lisää se vastaava summa. (Ed. Ravi: Ennen ei tehty niin, nyt tehdään!) — Joka tapauksessa, kun te laskette kumminkin sen aina siihen 700 miljoonaan, että kunta saa lisää rahaa, niin näinhän se ei ole.

Lisäksi täällä todetaan muun muassa: "Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on talouskriisin seurauksena syntymässä vakava epätasapaino. Vuoden 2010 ja tämän jälkeinen tasapainokehitys riippuu kansantalouden toipumisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien tulevista verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä - -." Todetaan nämä epätasapainot, mutta kumminkaan tässä täydentävässä talousarviossa ei olla antamassa kunnille lisää rahaa, vaikka valtio itse tässä täydentävässä talousarviossaan näin toteaa.

Mielestäni nyt olisi erittäin kiireellinen aika, viimeinen hetki pelastaa kuntatalous ja sitä kautta palvelut. Kun on vielä todettu siitä, mitä ekonomistit sanovat, lainaan vielä tästä pienen pätkän tämän päivän Helsingin Sanomista Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professorin Markus Jäntin lausunnosta: "Hyvä suhdannetoimenpide ei aiheuta pysyviä muutoksia. Vaikea nähdä, että tuloveroasteikon pysyvä alentaminen olisi kovin viisasta elvytystä. Päätökset ovat samat vuodesta toiseen ja suhdanteesta toiseen, vain perustelut vaihtelevat." Näinhän se on. Kun oli hyvä aika, silloin perusteltiin sitä, että voidaan antaa, on rahaa, ja sitten kun on huono aika, nyt se on elvytystä. Perustelut muuttuvat, mutta toimenpiteet ovat aivan samat.

Minun mielestäni, jos on noususuhdanne, niin silloinhan ei välttämättä tarvita verohelpotuksia, edes suurituloisille, niin kuin on annettu, mutta nyt, kun tarvitaan valtiolle lisää rahaa, niin tarvittaisiin. Lisäksi täällä on muun muassa tulossa nyt tänä päivänä vielä hallituksen esitys 197, jossa annetaan osinkotulojen saajille verohelpotuksia. En tiedä, tarvitsevatko he sen verohelpotuksen, jotka saavat esimerkiksi Nordean osinkoja, mutta hallituksen esitys on, että useita kymmeniä miljoonia valtion tulopohjasta häviää jälleen pois, kun sen eduskunta hyväksyy.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuoppa sanoi sekä tässä puheessaan että aikaisemmassa puheessaan, että kunnat ovat polvillaan ja kuntatalous on ahdingossa. Näin todellakin on. Kunnat ovat polvillaan ja kuntata-lous ahdingossa.

Mutta kenen on syy, mistä se johtuu, että kunnat ovat ahdingossa? Johtuuko se siitä, että on leikattu? Ei johdu, vaan kunnille on annettu todella roppakaupalla rahaa. (Ed. Kuoppa: Tehtäviä mutta ei rahaa!) Johtuuko se siitä, että on elvytetty väärin? Ei ole, koska 20 miljardin euron elvytyksestä 2,5 vuoden aikana on veroelvytykseen käytetty vaan 2,5 miljardia euroa. Loppu on niin sanottua menoelvytystä, jota talouden asiantuntijat näyttävät suosivan. En tiedä, minkä vuoksi.

Kaikkein suurin syy kuntatalouden ahdinkoon on siinä, että kunnat ovat eläneet todella kuin pellossa 2000-luvun, tämän vuosikymmenen alussa. Oulunkin menot kasvoivat joka vuosi yli 7 prosenttia. Se merkitsee sitä, että joka vuosi oli tuloja paljon paljon enemmän kuin tämän 7 prosentin verran, menojen kasvun verran, mutta mitään ei laitettu säästöön. Kaikki meni. Nyt kun katsotaan pussin pohjaa, siellä ei ole mitään. Nyt täytyy ottaa lainaa ja nyt täytyy nostaa veroäyriä, mikä oli minusta katastrofaalinen asia. Oulun kaupunki nostaa veroäyriä, rikas paikkakunta.

Toinen asia, minkä kunnat ovat tehneet väärin, on se, että ei ole ymmärretty yritysten merkitystä työllistämisessä. Kuntien yrityspolitiikka on ollut haparoivaa — ainakin meillä Oulussa — ja kunnat ovat menettäneet yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Sitten syytetään valtiota, että kun ei anneta rahaa, ei anneta rahaa.

Minä muistuttaisin niitä, jotka eivät tietenkään täällä ole olleet silloin 1990-luvun alussa, että silloin oli todella hankalat paikat. Silloin ei ollut mahdollisuutta edes saada kunnolla lainaa, ja jos sen lainan sai, siitä piti maksaa jumalaton korko. Se korko oli hirveä. Iiro Viinanen kulki hattu kourassa Japania myöten etsimässä rahaa valtion kassaan, jotta voitaisiin edes peruspalvelut pitää säällisessä tasossa, ja eiväthän ne kaikki pysyneet säällisessä tasossa, vaan niitä jouduttiin leikkaamaan.

Tällä hetkellä, vaikka on tämmöinen kausi menossa, ei ole leikattu yhtään mitään. Jos jotain on leikattu, niin kertokaapa minulle. Päinvastoin, uusia etuuksia on tämä eduskunta laatinut. Minä en ymmärrä, miten me emme voi tehdä yhteistä päätöstä siitä, että ei enää yhtä ainutta uutta etuutta. Eihän tästä tule mitään, ei yhteiskunta pysty verottamaan kansalaisia niin, että nämä etuudet pystytään jatkossa rahoittamaan. (Ed. Kallis: Huomenna äänestetään uudesta edusta taas!)

Sanoisin vielä tästä kuntien tilanteesta, että kun kunnat nyt valittavat, että heitä ei tueta ja he menevät konkurssiin ja täytyy antaa rahaa, katsokaapa Valtimon kuntaa, pientä muutaman tuhannen asukkaan kuntaa itärajan läheisyydessä. Sen toimintaperiaatteet ovat sellaiset, joista jokaisen kunnan pitäisi ottaa oppia. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan asiat voi teettää toisella ja maksaa siitä. Tämä on sellainen järjestelmän vika, tämä on semmoinen, miten minä sanoisin, sosiaalidemokratian luoman järjestelmän vika, että mitään ei saa tehdä kukaan muu kuin yhteiskunta. Yhteiskunnan pitää palvella, yhteiskunnan pitää auttaa, yhteiskunnan pitää tehdä kaikki ihmisen puolesta.

Sitten olisin mennyt toiseen asiaan elikkä tähän veropolitiikkaan. On juuri tullut tutkimus siitä, että suurituloiset Suomessa maksavat eniten ja pienituloiset vähiten. Tämähän osoittaa sen, että puheet siitä, että pienituloisia rasitetaan, pienituloiset maksavat eniten, ovat täyttä puppua. Meillä maksavat suurituloiset eniten, ja tämmöisenä aikana on ihan oikein, että maksavat, ei siinä sinänsä mitään. Jos meillä on mahdollisuus jatkossa verotusta keventää, niin sen kevennyksen täytyy kohdistua työn tekemiseen ja teettämiseen, ja verotuksen painopistettä täytyy silloin muuttaa välilliseen verotukseen.

Yhtenä ajatuksena tähän kuntien tilanteeseen olen jossakin vaiheessa heittänyt tässä puhujapöntössä ja heitän sen nyt, että jos tilanne ei tästä parane, niin otetaan kunnat valtion haltuun ja yhteinen kassa ja siitä jaetaan kaikille tarpeen mukaan, niin kuin Neuvostoliitossa, jokaiselle tarpeen mukaan ja jokaiselle halun mukaan. Eikö siinä ole ihan hyvä periaate, jos kunnat eivät tee parannusta? Niiden täytyy itse tehdä parannus. Eihän tämmöinen peli vetele, että menoja vaan lisätään ja sanotaan, että valtio auttaa, valtion pitää tulla apuun. Jatkossa ei näin voida menetellä, kunhan tästä lamasta päästään eroon. Kuntien täytyy pystyä tulemaan toimeen omillaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi esitän tämän vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä seuraavat kysymykset: Ensiksi, milloin ja miten elvytystoimista luovutaan? Toiseksi, miten luodaan entistä tiukempi valtion ja kuntien menotalouden hallinta ja valvonta, että syntyy todellisia säästöjä? Kolmanneksi, minkälaisiin finanssipoliittisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta liian suureksi kasvanutta valtionvelkaa voitaisiin systemaattisesti lyhentää niin, että noin 60 miljardin euron velan taso saavutetaan viimeistään vuonna 2030? Neljänneksi, miten kaikki edellä olevat toimenpiteet toteutetaan, kun kansantalouden menopaine on suurimmillaan eli kun eläkeläisväestön osuus pysyy erittäin suurena seuraavat 40—50 vuotta ja samalla työikäinen väestö vähenee? Vielä yksi kysymys, viides, miten valtio ja kunta pystyvät keräämään puskurirahaston seuraavaa taantumaa varten niin, ettei välitöntä velkaantumista pääse tapahtumaan?

Minun lisäkseni vastausta näihin kysymyksiin odottavat monet talouspolitiikan asiantuntijat sekä kansalaiset.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä tilanteessa on äärimmäisen vaikeata mennä arvioimaan, onko jo nyt aika irtautua elvytystoimista sekä viennin ja pienyritysten lainoittamisesta vai pitääkö elvytystä sittenkin jatkaa, koska teollisuuskehitys edelleen huononee, ja kun työllisyyskehitys huononee, minkälaisia vaikutuksia sillä on yrityksiin, valtion ja kuntien verotuloihin sekä kotita-louksiin.

Olen alun alkaen ollut sitä mieltä, ettei sellaisella valtiolla tai sellaisilla kunnilla ole varaa elvyttää, jotka ovat jo valmiiksi velkaantuneita. Onkin syytä arvioida, minkälainen tilanne olisi nyt, jos elvyttämisen sijaan rahahanat olisi pantu kiinni. On todennäköistä, ettei tilanne olisi nykyisestä kovinkaan poikkeava, koska kansanta-loutemme on pääosin riippuvainen viennistä. Kun vienti ei vedä, ei kansantalous elä pelkästään kotimarkkinoiden varassa.

On mitä ilmeisintä, että julkiseen talouteemme eli valtion- ja kuntatalouteen on syntynyt huomattava rakenteellinen alijäämä. Julkinen talous ei kestä lainkaan taantumaa, lamasta puhumattakaan. Myös julkisen sektorin osuus kansantaloudessa on aivan liian suuri. Se tarkoittaa sitä, että seuraavan vuosikymmenen budjettien valmistelussa harjoitetaan tiukkaa menokuria sekä parannetaan valtion ja kuntien toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Poliittisilta päättäjiltä odotetaan nyt selkeää toimintamallia, jolla valtion ja kuntien velkaantuminen katkaistaan ja jolla luodaan edellytykset velan koroista ja lyhennyksistä suoriutumiseen. Velan saaminen noin 60 miljardin euron tasolle vaatii erittäin pitkäjänteistä 2020-luvulle ulottuvaa talouspolitiikkaa ja isojen verojärjestelmien muutoksia.

Työvoiman kysynnän ja yrittäjyyden lisääminen pitää asettaa ensi vuosikymmenen talouspolitiikan tavoitteeksi. Taantuma ei saa johtaa työvoimaa rapauttavaan pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle leikkaa ison palan työvoimasta, mutta tuo samalla työttömille ja nuorille ikäluokille uusia työllistymismahdollisuuksia sekä laskee työttömyyttä taantuman jälkeen.

Ikääntymisestä johtuvat menopaineet kasvavat valtion ja kuntien taloudessa. Siksi julkisen talouden velkaantuminen on pidettävä kurissa. 2010-luvun jälkipuoliskolla työmarkkinoilla saattaa olla pulaa osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Jos työvoiman tarjontaa halutaan lisätä ja työllisyysaste nostaa 75 prosenttiin, työllistämistä sekä työllistymistä on kannustettava sekä kepein että porkkanoin.

Työttömyyden ja ikääntymisen haasteisiin vastataan kehittämällä työvoiman rekrytointiin ja välittämiseen uusia aktiivisia toimintakäytäntöjä sekä kehittämällä kannusteita ammattitaidon kehittämiseen, työnhakuun ja työllistymiseen. Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä pitää uudistaa huomioimalla keskitetyn sekä paikallisen sopimisen edut.

Koulutetun, ammattitaitoisen väen maahanmuuton edistämisestä tulee työvoimapolitiikan painopistealue 2010-luvun loppupuolella. Työ- ja elinkeinotoimistot on rakennettava uudelleen kansainvälisen työvoiman rekrytointi- ja koulutusmahdollisuuksia tarjoaviksi keskuksiksi. 2010-luvun hallitusten on rakennettava tätä varten mittava kotouttamis- ja koulutusohjelma.

Arvoisa puhemies! Pankkiasiakkaiden velanhoito-ongelmat ovat olleet kasvussa, mutta pysyneet suhteellisen pieninä. Vallitseva matala korkotaso on helpottanut lainojen hoitoa oleellisesti. Kotitalouksilla on yrityksiä enemmän luottoja hoitamatta, mutta arvonalentumistappioita pankit ovat kirjanneet yksityisluotoista suhteellisesti enemmän kuin kotitalousluotoista. Reaalitalouden heikkeneminen heijastuu hoitamattomien lainojen ja arvonalentumistappioiden määrään. Vaikutus näkyy kuitenkin vasta viiveellä. Lähitulevaisuudessa onkin odotettavissa luottoriskin laajempi realisoituminen. Finanssivalvonnan stressitestien mukaan pankkien vakavaraisuus kestäisi kuitenkin arvonalentumistappioiden mittavankin kasvun. Vakuutuslaitosten sijoitustoiminta oli finanssikriisin takia tappiollista, mutta arvopaperimarkkinoiden elvyttyä vakuutuslaitosten tilanne on hieman helpottunut. Erityisesti finanssikriisin vaikutus eläkelaitosten sijoitustoimintaan oli merkittävä, minkä takia niiden sijoitustoiminnan valvontaa ja riskienhallintaa pitää kehittää.

Kansainvälisellä tasolla finanssikriisi on tuonut esille merkittäviä puutteita rahoituslaitosten riskienhallinnassa. Monimutkaisten rahoitusinstrumenttien riskien arviointi epäonnistui, ja luottoriskin hallinnassa on ollut viiveitä voimakkaissa talouden muutostilanteissa. Kehitettävää on myös likviditeettiriskin ja johdannaisriskien hallinnassa. Kriisi osoitti myös sen, että riskienhallinnalla on oltava riittävän vahva ja riippumaton asema ja sille on oltava riittävät kannustimet.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama kysymys itse hallituksen esityksen sisältöön.

Miksi ammattikorkeakoulujen toimintaan panostetaan niin vähän? Tuntuu siltä, että opetusministeriö pitää niitä toisen luokan korkeakouluina, jotka eivät rahaa tarvitse. Kun ei ole rahaa, kärsii laatu.

Toiseksi, työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot vähenevät niin kovaa vauhtia, että pian niitä ei näy enää budjetissa. Eikö toimintamenoja pitäisi nyt nostaa eikä laskea?

Kolmanneksi, laivanrakennuksen innovaatiotukea, kuten alusluottojen korkotukea, voidaan myöntää, mutta vasta 2012. En ymmärrä, miksei jo nyt.

Lopuksi kiitokset opetusministerille, joka päämäärätietoisesti on panostanut ammatilliseen koulutukseen ja sen eri osa-alueisiin. Asia on tärkeä. Toivon, että opetusministeriössä jatketaan tällä linjalla.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ystävällisessä hengessä vastaan edustajakollega Laxellin kysymykseen. Vaikka tämä varmaan oli esitetty valtiovarainministerille, mutta sen verran pähkäilin tuossa maalaisjärjellä, että mielestäni elvytystä jatketaan, kunnes elvyttäjän omat voimat ehtyvät tai potilas osoittaa toipumisen kautta selviä elpymisen merkkejä. Sillä syyllä toivoisinkin, että tässä maassa elvytystä edelleen jatkettaisiin, koska ymmärtääkseni voimamme eivät ole ehtyneet eivätkä potilaat ole kaikilta osin vielä osoittaneet toipuvansa. (Ed. Zyskowicz: Edustaja taitaa olla terveydenhuollon ammattilainen!) — Saattaa olla.

Kotimaisista hankkeista olisin mielelläni esittänyt ministerille kysymyksen, mutta esitän sen nyt tässä puheenvuoron alkumetreillä teille, armaat kollegat. Olisikohan aiheellista ottaa meidän omat hankkeemme ja hankintamme erityistarkasteluun nimenomaan tällaisena taloudellisena aikana? Kuinka voisimme mahdollisimman pitkälle työllistää omaa teollisuuttamme, omaa henkilöstöämme hankkeissa ja tarpeissa, joissa meiltä löytyy erityisosaamista? Voisimmeko ajatella erillismenettelyä "suosi suomalaista" kaikissa niissä projekteissa ja ajatuksissa, toimenpiteissä, joihin meiltä löytyy ammattilaisia?

No, esimerkkinä voi heittää metalliteollisuuden, alihankkijoita löytyy Suomesta sadoittain, jotka ovat tällä hetkellä vaikeuksissa, kun päämiehillä on hankalaa, puhumattakaan sitten laiva- ja junateollisuudesta. Meillä on todelliset paineet pitää huoli siitä, että suomalainen työvoima pysyisi leivän syrjässä kiinni. Sen vuoksi kiinnitänkin omassa puheenvuorossani erityistä huomiota työpaikkoihin ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaavaan kasvuun.

Lukiessani hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2010 talousarvioesityksen täydentämisestä tuli väkisinkin semmoinen mielikuva, mikä on monta kertaa tuolla pohjoisen politiikassa nähnyt valon, että työllisyyspolitiikka ja meidän työttömyysturvalainsäädäntömme tulevat tässä tilanteessa leviämään pian kuin "Romppaisen paapan mopo Jokikylän ristauksessa". Meillä on jatkuvalla syötöllä tullut uusia ilmoituksia lomautuksista, irtisanomisista, erilaisista toimenpiteistä, joita yrityksissä tehdään. Kansalaiset ovat joutumassa jo pitkäaikaistyöttömyyden ikeeseen, vaikka puhutaan täällä tällä hetkellä, että tehdään kovasti töitä sen eteen, että pitkäaikaistyöttömyys ei lisääntyisi, mutta valitettavasti se on jo tapahtunut.

Olen miettinyt tällä hetkelläkin eduskunnassa käsittelyssä olevaa lainsäädäntöä ja sen vastaavuutta tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen, tämänhetkiseen työllisyystilanteeseen ja työttömyyteen, ja olen tullut siihen tulokseen, että nyt on arki kadonnut meidän, päätöksentekijöiden, käsistä. Meillä on tällä hetkellä valiokuntavaiheessa laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Siinä on tarkoitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että työtoimintaan osallistumisen velvoittavuus saatetaan koskemaan nuorten työttömien ohella myös 25 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Seurauksena kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä, sen keskeyttämisestä tai omasta syystä keskeyttämään joutumisesta olisi työmarkkinatukea saavan työttömän osalta 60 päivän karenssi sekä toimeentulotukea saavan työttömän osalta toimeentulotuen perusosan alentaminen enintään 20 prosentilla henkilön iästä riippumatta, ja jos kieltäytyminen olisi toistuvaa, niin toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa jopa 40 prosentilla.

Ongelma ei ole siinä, ettemmekö oppositiossa ymmärtäisi, mitä hallitus tällä tavoittelee, antaa pientä keppiä, että ihmiset lähtisivät liikenteeseen. Mutta mitä se tarkoittaa tässä taloudellisessa ja tässä etenevässä työttömyystilanteessa, jossa esimerkiksi Rakennusliiton, Metalliliiton jäsenistöstä ensi keväänä iso joukko on putoamassa peruspäivärahalle tai työmarkkinatuelle? Elikkä 500 päivän rajat paukkuvat umpeen.

Esityksessä puhutaan 2 000 mahdollisesta työttömästä, jotka olisivat tämän uuden lainsäädännön piirissä, ja sen takia halusin nostaa tässä hallituksen esityksessä tämän lakimuutoksen esille, koska todellisuudessa uusi lakimuutos tulee koskemaan kuntia taloudellisesti erittäin merkittävällä tavalla ja koskettaa uskoakseni kymmeniätuhansia kansalaisia. Sen vuoksi onkin mielenkiintoista, että budjetin täydennys ei tuo lisäystä työllistämis- ja koulutustoimiin, vaikka ensi vuoden aikana on todettu työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvavan hurjaa vauhtia. No, ei siinä mitään, jos me näemme yhdessä, että tässä tilanteessa me voimme jatkaa perinteisellä keppilinjalla hakematta yhteisiä vaihtoehtoja kuntien, kaikkien järjestöjen ja yhteisten toimijoiden kanssa siihen todelliseen tikittävään pommiin, mikä meidän yhteiskunnassamme on kehittymässä.

Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, ne eivät ole sellaisia asioita, että me muutamassa viikossa polkaisemme ohjelmat ja visiot siitä, miten nämä asiat korjataan. Siihen työhön tarvitaan meitä kaikkia, mutta ennen kaikkea me tarvitsemme lainsäädäntöä, joka ennemminkin ratkaisee ongelmia eikä tuo niitä lisää. Olen sitä mieltä, että tuottavuusohjelman härkäpäinen toteuttaminen edelleen tässä tilanteessa, työvoimahallinnon piirissä varsinkin, johtaa näiden jo aiemmin mainitsemieni lakien ohella entistä suuremman joukon laajamittaiseen syrjäytymiseen ja jäämiseen yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä tulee maksamaan tulevaisuudessa meille satoja miljoonia vuodessa.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden taantuma jatkuu edelleen, mutta elpymisestä on pieniä merkkejä näkyvissä, vaikkakin hitaasta. Elpyminen tapahtuu myös epätasaisesti eri puolilla maailmaa, ja tämän vuoksi Suomen tilanne vientivetoisena maana on hyvin haasteellinen. Työpaikat tulevat edelleen vähenemään, ja ongelmaksi voi muodostua jatkossa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen.

Valtion tekemät elvytystoimet ovat olleet mittavia, ja on uskottava niiden positiivisiin vaikutuksiin. Kritiikkiä on kohdistettu ansiotulojen veronkevennyksiin ja on katsottu, etteivät ne säästämisasteen kohottua lisää kulutusta. Kuluttajien luottamuksen ylläpitämisellä on suuri vaikutus kulutukseen. Esimerkiksi alhainen korkotaso antaa uskoa talouden kehitykseen. Luottamusta ei tue elvytystoimien liiallinen kyseenalaistaminen, varsinkin kun seurantakeinot ja laskutavatkin vaihtelevat suuresti. Elvytyksen onnistumista voidaan arvioida myöhemmin, kun sen aika on.

Kuntien tilanne vuonna 2010 tulee olemaan vaikea. Valtio on tehnyt useita päätöksiä kuntien tilanteen parantamiseksi. Kelamaksun poisto, yhteisöveron tuotto-osuuden muutos ja kiinteistöverojen alarajojen nosto vahvistavat kuntata-loutta huomattavasti. Valtion toimilla on kuitenkin rajansa, ja kuntien olisi myös itse tehtävä järkeviä päätöksiä. Rakenteellisten muutosten mahdollistamien säästöjen tulisi olla ensisijainen keino ja kunnallisverotuksen nostamisen vasta toissijainen keino selvitä tulevista vuosista. Nyt onkin hyvä tilaisuus toteuttaa kipeitäkin ratkaisuja pakon edessä, kun hyvinä aikoina ei osattu varautua huonoihin aikoihin.

Arvoisa puhemies! Esitys talousarvioesityksen täydentämisestä sisältää kaksi asiaa, joihin haluan kiinnittää huomiota. Ensinnäkin valtion ja Pohjois-Suomen kaivosyhtiöiden yhteistyönä toteutettavaan liikennehankkeiden suunnitteluun ehdotetaan perusväylänpidon määrärahan 0,5 miljoonan euron lisäystä ja 6 miljoonan euron sopimusvaltuutta valtion 50 prosentin rahoitusosuuden maksamiseksi. Tämä on oikea ja tarpeellinen esitys, ja on tärkeää, että valtion lin-jaus on ollut myönteinen asian edistämiseksi. Kaivoshankkeella on kauaskantoisia vaikutuksia Lapin tulevaisuuteen. Huomenna käsittelyssä oleva ulkoasiainvaliokunnan arktisia asioita koskevan mietinnönkin valossa kaivoshankkeiden merkitystä ei voida liikaa korostaa.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, liittyy valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiin. Metsähallituksen tuloutusarviota korotetaan 29,2 miljoonalla eurolla. Metsähallituksen organisaatiomuutokset ovat kuitenkin työn alla. Muutostyössä on otettava huomioon tuloutusten tulevaisuus. On myös ollut esillä se, että tuloutuksia palautettaisiin alueille suuremmassa määrin, ja tämä tulisi huomioida hyvänä mahdollisuutena.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön varovaiset arviot viittaavat siihen, että taloutemme voisi lähteä niukkaan kasvuun ensi vuoden aikana. On kuitenkin ennenaikaista sanoa, että taloustaantuma on ohi. Itse en ole ensinnäkään varma siitä, että kaikki pahat rysäykset taloudessa on jo tältä erää koettu. Rahoitusmarkkinoiden kriisi voi hyvinkin eskaloitua uudelleen. Oli miten oli, maailmanta-louden toipuminen tapahtuu hitaasti. Suomi ei näytä pääsevän ensimmäisten nousijoiden joukkoon, vaikka emme ihan niin syvällä käyneetkään kuin monet muut valtiot. Nyt täytyy toivoa, että vienti saa nopeasti uutta puhtia, kun kauppakumppaneidemme taloudet alkavat elpyä.

Valtio velkaantuu ensi vuonna sen noin 13 miljardia euroa. Elvytystoimien johdosta menot ovat kasvaneet, mutta nykytilanteessa se on oikeutettua ja välttämätöntä. Hallituksen toteuttamilla veronalennuksilla pystytään elvyttämään nopeasti kotimarkkinoilla. Valtion tukemat rakennushankkeet ovat myös auttaneet taloustaantuman vaikutusten torjunnassa. Esimerkiksi väylärakentaminen: siihen on panostettu ensi vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Velkaantuminen ei saa kuitenkaan olla pysyvää, ja talous on tasapainotettava heti, kun se on mahdollista.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyysluvut ja -ennusteet ovat tällä hetkellä synkkää katsottavaa. Ensi vuonna Suomen työttömyysprosentti nousee yli 10:n. Pienillä paikkakunnilla ja rakennemuutosalueilla se on jo nyt huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi Lappeenrannassa työttömyys on kohonnut jo 12,9 prosenttiin, eikä tilanne Kaakonkulmalla ainakaan parane, sillä alueelta on poistumassa läjäpäin työpaikkoja muun muassa Konnunsuon vankilan lakkautuksen ja UPM-Kymmenen ilmoittamien supistusten myötä. Monissa muissa maakunnissa on hivenen samankaltainen tilanne. Teollisuus hakee säästöjä ja ajaa alas yksiköitään, jotka ovat monelle alueelle tärkeitä työllistäjiä. Työttömyyden kasvaessa ja yritysten kaatuessa myös kuntien ahdinko kärjistyy.

Kunnissa tilanne alkaa olla jo paha, eikä pelkkä valtion taholta annettava tekohengitys enää saata auttaa. Edessämme on sellainen ikävä skenaario, että kunnat joutuvat karsimaan rutkasti tarjoamiaan peruspalveluita. Kuntien menotaso on jo pitkään ollut huomattavasti korkeampi kuin niiden tulot, vaikka verotulot ja valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet. Kunnat velkaantuvat huimaa vauhtia, eivätkä valtion tarjoamat veroavustukset pysty pelastamaan tilannetta.

Kunnissa tarvitaan mittavia säästöjä, hallinnollisia uudistuksia ja maltillisia palkkaratkaisuja. On epävarmaa, riittävätkö nämäkään toimet yksin, sillä kuntien verotulot ovat pienenemässä jokseenkin pysyvästi. Samalla peruspalveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Uhkakuvana on, että kärsijöiksi joutuvat lapset, nuoret ja vanhukset, kun kuntien on etsittävä säästöjä myös koulutus- ja hoivapalveluistaan.

Arvoisa puhemies! Valtion talouden ongelmiin ei ole löydettävissä yksiselitteisiä ratkaisuja, vaikka opposition taholta on näin annettu ymmärtää. On elettävä ajassa ja mitoitettava toimenpiteet aina tilanteen mukaan. Siihen ovat hallituksen elvytystoimenpiteet myös tähdänneet. Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan muun muassa aikaistamalla erilaisia investointeja ja hankintoja. Nopeasti käynnistyvät hankkeet tuovat helpotusta työllisyystilanteeseen vain hetkellisesti. Siksi on pystyttävä tekemään päätöksiä, jotka tukevat myös pidemmän aikavälin talouskasvua. Kannustavat toimet työllistymiseen, uudelleenkouluttamiseen ja aikuiskoulutukseen ovat erittäin tärkeitä tulevaisuuden työllisyystilannetta ajatellen.

Vastaavasti on tuettava entistä vahvemmin uusien yritysten syntymistä. Hyvinvointimme kulmakivinä ovat yritykset ja niiden työntekijät. Mikäli hyvinvointi halutaan turvata, on yritysten toimintaedellytysten oltava kunnossa. Yrittäjyyden tueksi tarvitaan reipasta byrokratian alasajoa, aloituskynnyksen madaltamista ja erityisesti nuorille suunnattua yrityskasvatusta ja -koulutusta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Täällä olemme saaneet jo laajasti kuulla tästä elvyttämisestä käytyä keskustelua, joten en paneudu siihen vaan puhun ihan näistä käytännön toimista, joita on luettavassa tästä hallituksen esityksestä eduskunnalle ensi vuoden talousarvioesityksen täydentämi- sestä.

Törmäsin eilen erääseen Lahden kaupungin virkamieheen, joka kertoi kysyessäni hänen vointiaan, että kyllä huolestuttavalta näyttää, koska työttömien määrä on kovasti nousussa. Hän kertoi, että Lahdessa on juuri nyt parhaillaan jäämässä, putoamassa ansiosidonnaiselta päivärahalta työttömiä peruspäivärahalle, näitä 50—60-vuotiaita, noin 1 000 kappaletta. Lisäksi nuorisotyöttömyys on kovalla tasolla.

Juuri ennen tänne puhujakorokkeelle saapumista sain käteeni kalvot, joilla Lahden kaupunki varautuu vierailuun, jossa esitetään tilastoja Lahden kaupungin työttömyyden tilanteesta. Onneksi kunta on sitoutumassa tähän velvoitetyöllisyyden hoitamiseen ja on korostanut ainakin Lahdessa tämän työllisyyden hoidon lähtökohdaksi korkeaa työttömyysastetta, rakennetyöttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä, alueemme alhaista koulutusastetta ja pirstaleista toimijakenttää.

Jos ajatellaan, että Lahdessa työttömyysaste on 14,7, nuoria heistä on 13,4 prosenttia ja yli 50-vuotiaita työttömistä on yli 37 prosenttia, niin luvut ovat surullisia. Eli kaikki keinot on löydettävä, joilla löydetään töitä ihmisille ja varsinkin nuorille, koska jos nuoret ovat pitkään työttöminä, heidän on vaikea sopeutua työelämään. Työpaikkoja on siis koetettava kaikin keinoin löytää, yhteiskuntaa on koetettava muuttaa entistä yrittäjäystävällisemmäksi. Niin kuin juuri täällä edellinen puhujamme, ed. Paajanen, sanoi, byrokratiaa on vähennettävä. Se juuri varsinkin yrittäjiä edesauttaa toiminnassaan.

Esityksessä mainitaan siitä, että työpaikat vähenevät, koska vienti supistuu ja kotimainen kysyntä laskee. Kuitenkin vieraillessani päivittäistavarakaupassa radiohaastattelua varten siellä kyllä todettiin tyytyväisinä, että kyllä ainakin sunnuntaikauppa elää kasvua, ja tuntui ylen hyvin menevän. Toivottavasti kuitenkin tämä tendenssi jatkuu. Toisaalta kuulee taas viestiä siitä, että kaikilla ei mene niin hyvin ja esimerkiksi kierrätystavara löytää hyvin käyttäjänsä.

Esityksessä lukee, että työllisyysaste alenisi ensi vuonna 66 prosentin tuntumaan ja työttömänä olisi lähes 300 000 henkilöä. Vaikeat ajat tulevat niin kuntapäättäjille kuin kaikille päättäjille, ja kuntaveroa ollaankin nostamassa joka kolmannessa kunnassa. Näin se koskettaa arviolta noin miljoonaa palkansaajaa.

Sitten täällä esityksessä on myös tämä Helsingin yliopiston harjoittama apteekkitoiminta — menen ihan toiseen asiaan. Ymmärsin juuri tänään, kun kuulimme valiokunnassa, että syy, miksi Helsingin yliopiston harjoittama apteekkitoiminta joutuu luopumaan tuloverovapaudesta, johtuu juuri Euroopan unionista Tämähän on asia, joka on hiertänyt apteekkareita, ja nyt yliopisto joutuu luopumaan tästä tuloverovapaudesta, ja valtio korvaa sitten Helsingin yliopistolle aiheutuvat vapautukset. Saa nähdä, minkälainen keskustelu tästä nousee.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun muutama asia vielä, huomio tästä budjetista näiden kahden asian, työttömyyden ja Helsingin yliopiston apteekkitoiminnan, lisäksi.

Autoveron tuottoarvion on arvioitu nousevan, koska ajatellaan, että uudet henkilöautot myyvät paremmin. On hyvä, että pienet, turvalliset autot ovat tulleet kauppoihin. Ne kuluttavat vähän ja ovat siis ympäristöystävällisiä. Toivottavasti kauppa käy, koska autoja tarvitaan tässä suuressa maassa, jossa asutus on harvaa. Autohan ei ole enää mikään luksustarvike täällä Suomessa. Tietenkin toivoisin, että joukkoliikenne turvataan, mutta siinä onkin toinen haaste.

Yksi hyvä kohta, aivan erityisen hyvä, summaltaan pieni kohde tässä esityksessä on se, että nuorille myönnetään tunnustuspalkintoja. Tässä esityksessä lukee: "Luovalla tavalla itsensä ja muita työllistäneille alle 29-vuotiaille nuorille myönnettäviä tunnustuspalkintoja varten ehdotetaan 0,5 milj. euroa - -". Mielestäni tämä on hyvä ele, ja tätä tuleekin kannustaa jatkossakin. Luovalla alalla Suomessa mielestäni on mahdollisuus kasvattaa työpaikkojen määrää. Kohde on juuri oikea, koska nuoret ovat aloittamassa omaa elämäänsä itsenäisesti. Heillä saattaa olla opintovelat maksettavina, asuntovelat, he etsivät kumppania, ja ne, jotka ovat jo kaverin löytäneet ja perheen rakentaneet ja joilla on lapsia, tarvitsevat tietenkin kipeästi rahaa, jotta voivat elättää perheensä ja itsensä. Juuri tämä on oikean tyyppistä toimintaa, ja kohde on oikea. Jatkossakin vain lisää hallitukselta nuoria ja yrittämistä tukevia toimenpiteitä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama asia lyhyehkösti.

Talousarvioesityksen täydennys on minulle suuri pettymys. Hallitus ei tunnusta sitä tosiasiaa, sitä taloudellista vaikeutta, missä me tällä hetkellä elämme. Monissa EU-maissa tuotanto on kääntynyt jo nousuun. Suomessa me menemme vielä selkeästi alamäkeen, eli me tarvitsemme edelleen vaikuttavia elvytystoimia. Puheet siitä, että me luopuisimme elvytystoimista, ovat vastuuttomia. Minun mielestäni hallituksessa ministeri Pekkarinen on puhunut ihan oikean suuntaisista asioista, kun hän on esittänyt voimakkaampia elvytystoimia. Näyttää vaan valitettavasti siltä, että hallituksen piirissä Pekkarinen on jäämässä huutavaksi ääneksi korvessa.

Työttömyyden nousun torjunnan pitäisi kuitenkin olla hallituksenkin talouspolitiikan ykkösprioriteetti. Me olemme menettäneet erittäin paljon työpaikkoja, ja näyttää siltä, että työllisyyskehitys heikkenee edelleenkin. Työllisyys on toistaiseksi heikentynyt erityisesti teollisuudessa ja rakennustoiminnassa, mutta tämä negatiivinen kehitys on siirtymässä enenevässä määrin myöskin palveluihin sekä julkiselle sektorille, kuntiin ja valtiolle.

Tässä tilanteessa vähintä, mitä me voisimme tehdä, on huolehtia siitä, että julkinen sektori eli valtio ja kunnat, eivät omalta osaltaan heikennä tilannetta. Tämä edellyttää ensinnäkin sitä, että valtion tuottavuusohjelma jäädytetään toistaiseksi, sekä sitä, että kunnille lisätään valtionosuuksia.

Kuntatalous on syöksymässä erittäin vaikeaan tilanteeseen. Voidaan sanoa, että hallitus on omilla toimillaan pakottanut kunnat tekemään niitä toimenpiteitä, mitä hallitus ei itse tee, eli kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttejaan, kunnat velkaantuvat, kunnat lomauttavat henkilöstöään, kunnat leikkaavat palvelujaan.

Ensi vuonna valtionosuudet reaalisesti nousevat vain 30 miljoonaa euroa. Se on tässä tilanteessa aivan riittämätöntä, eli kunnat ilman muuta tarvitsisivat tuntuvan valtionosuuslisäyksen. Tästä kuntien veroprosenttien noususta on arvioitu, että noin kolmannes kunnista nostaa tänä syksynä veroprosenttiaan. Se tulee leikkaamaan kulutuskysyntää, ja kunnallisvero jakoverona kohdistuu erittäin voimakkaasti myös pieni- ja keskituloisiin ja vähentää näiden kulutusmahdollisuuksia. En jaksa ymmärtää, mikä logiikka on siinä, että hallitus keventää progressiivista valtion tuloverotusta ja samaan aikaan pakottaa kunnat nostamaan omaa tuloveroprosenttiaan, joka on jakovero. Tämä on erittäin suuri tulonsiirto pieni- ja keskituloisilta suurituloisille.

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen työvoimapoliittiset määrärahat ovat tähän tilanteeseen nähden aivan alimitoitettuja. Aktivointiaste tulee jäämään aivan liian alhaiseksi. Pelkään, että me olemme tekemässä vähän samoja virheitä kuin tehtiin 1990-luvun alun lamassa. Silloin työttömiksi jääneitä ihmisiä on vieläkin työttöminä. He eivät ole palanneet työmarkkinoille, ja saattaa olla niin, että he eivät tule missään vaiheessa palaamaankaan. Eli nyt olisi äärettömän tärkeää huolehtia työttömiksi ja lomautetuiksi joutuneiden ihmisten työmarkkinakelpoisuudesta, ja erityisesti olisi syytä kiinnittää huomiota nuoriin, mihin ed. Nurmikin edellä viittasi. Nuori syrjäytynyt tulee maksamaan yhteiskunnallemme todella paljon. Elinaikakustannuksena puhutaan noin miljoonasta eurosta.

Hallitusta eivät näytä myöskään kiinnostavan meidän teollisuutemme toimintaedellytykset eikä kilpailukyky. Meillä erityisesti metsäteollisuus on ollut suurissa vaikeuksissa, mutta hallituksen toimenpiteet metsäteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ovat jääneet kyllä erittäin vaatimattomiksi. Nopeasti meidän pitäisi poistaa sähkövero, meidän pitäisi huolehtia puun hankinnasta, että se sujuu, ja meidän pitäisi tehdä aivan erilaisia panostuksia logistiikkaan, muun muassa ratojen akselipainoihin, meriväyliin, tämän tapaisiin asioihin. Ne suoraan vaikuttaisivat metsäteollisuuden kustannuksia alentavasti.

Seuraava vaikeuksiin joutuva teollisuudenala meillä tulee epäilemättä olemaan meriteollisuus, telakkateollisuus. Siitä on nyt jo selviä viitteitä Turussa, ja varmaan niitä tullaan näkemään myöskin muilla telakkapaikkakunnilla. Eli meriteollisuuden osalta tarvittaisiin todella nopeasti toimenpiteitä. Tarvittaisiin kilpailukykyisiä, julkisesti tuettuja luotto- ja takuujärjestelyjä. Luulenpa, että tällä hetkellä näissä asioissa me emme ole meidän tärkeimpien kilpailijamaidemme tasolla.

Nyt hallitus on onneksi esittämässä innovaatiotukea. Se on äärettömän tärkeä asia. Sitä myöskin meidän kilpailijamaamme ovat jo käyttäneet. Pitäisin myös välttämättömänä, että Tekesin rahoituksen tuen osuus väliaikaisesti nostettaisiin vähintään 50 prosenttiin meriteollisuudessa.

Meidän pitäisi myöskin selvittää Euroopassa käytettävissä oleva tax lease -malli. On väitetty, että sen subventiovaikutus parhaimmillaan tai pahimmillaan voisi olla jopa 20:tä prosenttiakin. Eli olisi tärkeää, että kaikki tämmöiset tukimuodot saataisiin läpinäkyviksi.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! On ilo kuulla, että edustajien puheissa tulee sana "kilpailukyky", koska monilta osin sana "kilpailukyky" puuttuu. Se voisi olla useamman kerran niin meidän keltaisessa kirjassamme kuin sitten tässä täydentävässä talousarvioesityksessä. Kaikkihan kärjistyy siihen, että meillä on yrityksiä ja yrityksissä on työpaikkoja. Voisi oikeastaan sanoa, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme jatkuvuus on kiinni siitä, miten hyvin me pystymme pitämään yritykset Suomessa ja varsinkin työpaikat.

Siltä osin tulee pohdinnan paikka. Meillä satsataan paljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yhteensä 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtiotasolla meillä menee tutkimukseen ja tuotekehitykseen Temmin puolella 0,9 miljardia, ja taitavat olla noin parin miljardin luokkaa kokonaisuudessaan, kun katsotaan budjettia, valtiopuolen satsaukset. Onkin syytä ehkä pohdiskella tarkemmin, miltä osin nämä valtavat summat kohdistuvat siihen, millä me pystymme Suomen kilpailukykyä kehittämään, korkean jalostusarvon työpaikkoihin ja korkean tuottavuuden työpaikkoihin.

Valitettavasti Suomen kehitys näyttää tällä hetkellä hyvin vakavalta. Meidän indikaattorinamme on vientitulot. Huolimatta siitä, että meidän kauppamaidemme taloudet alkavat elpyä, kehitys ei näy Suomessa. Ehkä yksi osasyy siihen tulee olemaan jatkossakin se, että meidän tuottavuuskehityksemme suhteessa meidän kustannuksiimme on ollut väärän suuntainen, mikä on johtanut siihen, että meidän kustannuskilpailukykymme on entistä heikompi, kun verrataan muihin maihin. Tietenkin on kysymys, miten voimme vaikuttaa. On kysymys siitä, millä tavalla työtä tehdään, miten tehokkaasti, mitkä ovat toiminnan kehittämismahdollisuudet, mutta yhtä lailla on kysymys siitä, mitä tuotannontekijät maksavat. Tietenkin herää kysymys, miltä osin me pystymme vaikuttamaan esimerkiksi Suomessa tapahtuvaan palkkakehitykseen. Viimeaikainen palkkakehitys on johtanut siihen, että meidän kustannuksemme ovat kasvaneet enemmän kuin meidän tuottavuutemme, jolta osin olemme itse asiassa heikentäneet meidän kilpailukykyämme, varsinkin kun lähdemme katsomaan, mikä Ruotsissa on välineenä: devalvaatioase. Meillä ei tänä päivänä sitä asetta ole, kuten se oli edellisen laman aikana. Silloin meidän on otettava myös ikävä keino, sisäinen devalvaatio, käyttöön. Sinänsä sisäistä devalvaatiota varmasti tapahtuukin tänä päivänä, joka ikinen päivä tästä eteenpäinkin, sillä tavalla, että kun ihmiset irtisanotaan, niin todennäköisesti, kun he löytävät seuraavan työpaikan, he saavat pienemmän palkan, ja siltä osin meidän palkkasummamme tulee vähitellen laskemaan.

Paljon puhutaan elvytyksestä. Näin pitääkin varmasti tehdä. Täällä on monta näkökulmaa. Oppositio sanoo, että ei elvytetä, ei elvytetä oikein, ja me sanomme hallituksessa, että totta kai olemme elvyttäneet. Tuloverotuksen keventäminen on hyvää elvytystä. Se on parantanut meidän ostovoimaamme, vaikkakin osa siitä on mennyt sinne kotitalouksien säästökukkarolle, mutta ehkäpä nekin summat odottavat sitä, että löytyy se jääkaappi tai sohva ostettavaksi ja näin saamme sen kulutuskierteen positiivisesti eteenpäin. Voi olla, että se on ensi vuonna jo edessä. Siltä osin voi sanoa, että ihan oikeita toimenpiteitä on tehty, että olemme alentaneet tuloverotusta.

Samoin jos katsellaan, mitä on tapahtunut meidän investoinneissamme: Jos emme olisi tehneet päätöstä siitä, että tuemme investointeja, tänä päivänä olisi vieläkin enemmän rakennuksilla työttömiä. On olemassa indikaattoreita, että meidän rakennuspuolellamme on yhä enemmän työpaikkoja ja meillä käynnistyy yhä enemmän projekteja, eli valoa on olemassa siellä. Elvytystä on tapahtunut. Valitettavasti aina nämä elvytystoimet eivät näy samana päivänä, vaan ne saattavat tulla vuodenkin viiveellä esille, miltä osin pikaiset analyysit siitä, onko elvytetty riittävästi, eivät tähän päivään nähden ole oikeita, koska mielestäni se arvio tulee tehdä ensi vuonna ja käydä läpi, miten nämä eri toimenpiteet ovat toimineet. Kuitenkin toivoisin, että jatkossa enemmänkin puhuttaisiin kilpailukyvystä, uusista innovaatioista, tuottavuuden parantamisesta ja Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisesta.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Täydentävä esitys talousarviosta voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään ensi vuoden budjetista. Aika mielenkiintoinen kuvio. Aikaisemmin on hoidettu lisäbudjeteilla vastaavat jutut. Onko nyt niin, että tässä on jotakin semmoista, mikä on ollut pakko laittaa tänne täydennyksenä eikä sitten esimerkiksi helmikuussa tulevana lisäbudjettina?

Täällä on näitä erilaisia korostuksia, enkä lähde toistamaan, mitä täällä on puhuttu, mutta tämä kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välinen ristiriitahan on kova. Se näkyy kaikissa kunnissa ja kaupungeissa. Meillä on monta isoa kaupunkia, joissa on tehty tietoista alibudjetointia esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenojen eri sektoreilla. Luotetaanko nyt siihen, että sitten tulevat palkkaneuvottelut ovat nollaratkaisuja taikka mieluummin miinusratkaisuja, jotta kuntatalous sillä pelastetaan? Minä pelkään, että meillä sitten tulee lakkoja, jotka ehkä ovat sitten säästöjä porvareitten mielestä, mutta totuus on, että varmaan millään nollalinjalla tässä ei pärjätä.

Nämä perinteiset hokemat kilpailukyvystä, tuottavuusohjelmasta, byrokratian alas ajamisesta ovat tyypillistä kokoomuslaista kuntapolitiikkaa ja valtiopolitiikkaa. Ne ovat hokemia, joilla ei ole mitään muuta sisältöä kuin se, että väkeä vähennetään ja tuottavuudella ei ole mitään merkitystä. Elikkä sillä ei kyllä tämän maan talous parane. Meillä heitetään nyt valtava määrä ihmisiä ihan perustulojen ja toimeentuloturvan varaan, niin kuin täällä on toistettu, ja samaan aikaan sitten meillä ei ole antaa mitään tilalle.

Meillä vuokrat nousevat, kiinteistöverot nousevat, kunnallisverot nousevat. Toisaalta on hyvä, että kunnallisverot nousevat, jotta pystyttäisiin turvaamaan kunnalliset palvelut, sillä se on vasemmistolaista ajattelua, että pystymme maksamaan veroilla kunnalliset palvelut, eikä niin kuin nyt näyttää olevan, että valtio elää velaksi ja kokoomusjohtoiset kaupungit ja kunnat elävät velaksi. Tämä on aika iso kysymys.

No, sitten muutamiin asioihin tässä, mitä nyt on keskustelussa tullut esille. Sanoisin näin, että mitenkä tässä maassa kävisi, jos ei valtio olisi kuntien ja yritysten turvana. Miettikää, minkälainen konkurssiaalto menisi Suomessa tälläkin hetkellä, jos ei valtio olisi se, joka takaa lainoja, erilaisia investointitukia ja muita. Minun mielestäni me olemme menossa kokoomuksen johdolla eräänlaiseen sosialismiin, jossa valtio määrää hyvinkin tarkkaan kuntien menot ja tulot, mitä ne saavat tehdä, ja sitä kautta sitten rajoitetaan. Eikö se ole sitä sosialismia, mistä ministeri Katainen tuossa puhui? Silloin vaan nyt sitten, kun sen puhuu porvari, se onkin huono asia.

No, ed. Ukkola täällä loisti minusta näillä esityksillään siinä mielessä, että kun vapaa markkinatalous pelastaa kaiken, niin meillä voidaan sanoa, että nythän koko maailma on vapaan markkinatalouden uhri. Jos meillä ei olisi niin vapaata markkinataloutta tuolla finanssisektorilla, niin kyllähän me pärjäisimme varmastikin paremmin. Siinä mielessä paluu jonkinasteiseen sosiaaliseen yhteiskuntaan on kyllä edessä väkistenkin, taikka muuten tässä käy oikein todella köpelösti.

Sitten täällä on ylistetty Finnveraa, kuinka se on jonkinnäköinen elvyttäjä. Totuus on, että samasta hanasta tulevat Finnveran lainat, mitä taataan yrityksille, kuin tulevat valtionkin lainat. Elikkä kyllä meillä on valtiolla ne lainanhankkijat, jotka sitten jakavat niitä maailmalta kerättyjä rahoja eri instansseille, ja Finnvera on yksi siinä. Ei Finnveralla ole mitään omia pääomia, vaan ne ovat lainapääomia, joista sitten peritään tietysti korkoa, niin kuin pitääkin.

Siinä mielessä nyt ollaan kyllä totisen paikan edessä. Meidän on saatava tämä yhteiskunta elikkä järjestäytynyt yhteiskunta, kunnat ja valtiot, pysymään pystyssä eikä pilkkoa.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvion täydentämisestä lähinnä lisäämällä valtionosuutta työttömyyskassoille on paikallaan sekä myös Pohjois-Suomen kaivoshankkeitten rahoituksen varmistaminen, että saadaan siellä asianmukaiset toimenpiteet hoidettua kuljetustenkin osalta. Myös ensi vuoden talousarvio 13 miljardin velanottoineen on tässä taloustilanteessa hyvin perusteltu ja pitää sisällään monien toimintojen varmentamisen tässä vaikeassa taloustilanteessa.

Kuntien taloustilanne on tukala, niin kuin täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, huolimatta valtion monista toimenpiteistä ja rahoituksesta. Niin valtiota kuin kuntia yhdistää yhteinen huoli viennin romahtamisen aiheuttamasta työllisyyden heikkenemisestä ja verotulojen alenemisesta. Tämä tietää jatkossa, että meidän on ponnisteltava viennin elvyttämiseksi, ja tämä taas edellyttää edelleen panostusta tutkimukseen ja osaamiseen. Erityisesti tässä tilanteessa huolestuttaa nuorten työllisyys ja työllistyminen ja työttömyydestä mahdollisesti seuraava syrjäytyminen.

Tähän liittyvät myös viime aikojen keskustelut kuntien säästöistä opetuksen suhteen. Opettajia on joissakin kunnissa lomautettu ja hyvin monissa kunnissa myös kouluavustajia on vähennetty. Tästä nimenomaan kärsivät oppimisvaikeuksissa olevat nuoret, jotka ovat suurimman syrjäytymisuhan alaisina. Elikkä tällä kohtaa pitää huolehtia, että ei säästetä väärästä paikasta, mikä sitten tietää murheita tulevaisuudessa ja lisää kustannuksia. Niin kuin on todettu, yksi syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron menetykset taloudellisestikin.

Viennin vähentymisen vaikutusta vaihtotaseeseen voidaan vähentää myös tuontia korvaavan tuotannon lisäämisellä. Tässä yhteydessä täytyy todeta, vaikka ministeri Pekkarinen ei olekaan nyt paikalla, että valtakunnassa on lukuisia kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon liittyviä hankkeita, jotka käynnistyäkseen odottavat ratkaisua investointiavustuksesta tai myös päätöstä syöttötariffiratkaisusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että budjetissa tarkoitukseen osoitetut varat ovat riittämättömät suhteessa hankkeisiin, ja näiden hankkeiden käynnistyminen on varmistettava riittävillä varoilla investointiavustuksiin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto ja eräät tut-kimuslaitokset ovat tuoneet esiin, että valtiontaloutta uhkaa suuruusluokaltaan noin viiden prosentin tuottavuusvaje suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on vakava kysymys, ja tähän joudutaan tulevaisuudessa etsimään ratkaisuja, että miten tämä ongelma voidaan hoitaa. Edessä on vääjäämättä verotuksen korottaminen, mutta siinäkin täytyy tarkkaan miettiä, että löydetään sellaisia verotuskeinoja, jotka kannustavat kaikesta huolimatta työllisyyteen ja yrittämiseen. Enemmänkin pitää suunnata sitten verotusta sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan haitallista kulutusta vähentää ja ohjata kansalaisten käyttäytymistä.

Tärkeää on myös puuttua harmaaseen talouteen, joka täällä joissakin puheenvuoroissa on noussut jo esiinkin. Mutta ylipäätään tuottavuuden parantamiseksi on ponnisteltava. Ed. Kauppila äskeisessä puheenvuorossaan vähän kyseenalaisti tuottavuuden parantamismahdollisuuksia, mutta meillä on yhteiskunnassa paljon toimintoja, joita voidaan tehdä tuottavammin. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuksissaan todennut, että sosiaali- ja nimenomaan terveyspuolella meillä tehdään monia asioita turhaan päällekkäin, koska meidän tietotekniikkamme ei ole ajan tasalla ja ohjelmat eivät seurustele keskenään. Siellä on merkittäviä parannusmahdollisuuksia niin taloudellisesti kuin työvoiman käytönkin tehostamisen kannalta. Elikkä kyllä meillä keinojakin löytyy. Paras-hanke ei vielä täysillä pure lähivuosina, mutta sitäkin kautta voidaan vaikuttaa tapoihin tuottaa tehokkaammin palveluita.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Talousarvion täydentämisestä on tänä iltapäivänä keskusteltu täällä, ja kuntatalous on ollut yhtenä erityisenä huolenaiheena. Omassa puheenvuorossani käyn muutamia erillisiä asioita läpi.

Tuo kuntatalous: Täällä on paljon arvosteltu, miten erityyppisissä kunnissa kuntataloutta hoidetaan ja että nyt hallitus ei muka sitten riittävällä tavalla puutu kuntien auttamiseen. Päivällä jo kerroin, että omasta mielestäni kuntatalous jo kaipaisi uutta veropohjaa, ja esitinkin silloin ja toistan esitykseni: polttoaineverotuksesta ja autoverotuksesta voitaisiin osa mielestäni siirtää kunnille, koska kunnat merkittävällä tavalla hoitavat myös tienhoitoa ja julkisia liikenneväyliä.

Kelamaksun poisto oli myös osoitus, millä kuntien taloutta parannetaan. Samalla se auttaa yrityksiä. Rehellisyyden nimessä on tietenkin kerrottava myös, miten tämä rahoitetaan. Jos näin tehdään, niin kuin on puhuttu, että se ympäristö- ja energiaverolla tulevaisuudessa rahoitetaan, niin totuudenmukaisesti myös yrittäjät sen silloin maksavat aikaa myöten takaisin, mutta ajatuksenahan tässä olikin, että tästä vaikeasta tilanteesta selvitään, kun helpotuksia tulee.

Ruuan arvonlisävero on täällä salissa keskusteluttanut paljon, ja se oli keskustalle tärkeä asia, että se saatiin alennettua. Nyt ensimmäiset tutkitut tilastot osoittavat, niin kuin me ryhmässämme olemme sen useammin sanoneet, että se menee hintoihin. Lokakuun 2008 ja lokakuun 2009 väliseltä ajalta tehty tutkimus osoittaa, että noin 5 prosenttia ruuan hinta on Suomessa laskenut. Tämä on tärkeä tieto näin joulun alla monille pienituloisille perheille, eläkeläisille ja muuten vähempiosaisille. Muutenkin veteraanien viidenkympin lisä tähän ensi vuoden talousarvioon on tervetullut uudistus, ja näin Vanhasen hallitus muistaa vähempiosaisia muun muassa.

Muutaman asian vielä haluaisin nostaa esille, ensinnä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osuuden Suomessa. On tärkeää, että huolehdimme erilaisten maanpuolustusjärjestöjen voimavaroista, ja näin ollen toivonkin, että ensi vuoden budjetissakin tukieurot maanpuolustukseen ovat tämän vuoden suuruusluokkaa, koska siellä tehdään kymmenientuhansien ihmisien harrastevoimin tärkeää työtä suomalaisen maanpuolustuksen ja rauhanturvaamistaitojen ylläpitämiseksi.

Toinen tärkeä asia on liikunta, nuorisokasvatus ja koululiikunta, johon toivon sen lisätunnin tuovan riittävän piristyksen, ja näin ollen saadaan nuoret hyvien harrastuksien pariin, ja toisaalta se on myös terveysliikuntaa ja kasvatusvaikutus on siinä myönteinen.

Täällä äsken eräät edustajat miettivät, minkä tyyppisissä kunnissa johdetaan ja verolla kuntataloutta paikataan. Ainakin kotiseudullani hyvin, voisiko sanoa näin, vasemmistojohtoiset kunnat ottavat kyllä reilusti syömävelkaa kuntatalouden paikkaukseen eivätkä tee sitä tarpeellista korjausliikettä, mihin esimerkiksi kotikaupungissani kuntaliitos antoi mahdollisuuden tämän viiden vuoden työsuhdeturvan kautta ja sen hyödyntämisessä. Mutta toimenpiteet jäävät tekemättä, koska kuntapoliitikot eivät uskalla tehdä ratkaisuja, vaan kaupunki velkaantuu ja nostetaan veroja ja näin ollen pyritään sillä lailla hoitamaan kuntataloutta. Se ei ole tervettä taloudenhoitoa, mutta tähän kysymykseen palataan tarkemmin esimerkkien kautta ensi viikon keskustelussa, kun Paras-hankkeesta täällä keskustellaan.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeisessä puheessa kuulimme kyllä aika kovan yleistyksen. Siinä ihan suoraan sanottiin, että vasemmistopuolueet kunnissa tekisivät alijäämää tarkoituksella ja rahoittaisivat kuntapalveluja niin, että ne otettaisiin aina syömävelaksi. Ainakin omasta maakunnastani tiedän, että me sosialidemokraatit teemme erityisen vastuullista politiikkaa. Minusta se tuntuu kyllä liian suurelta yleistykseltä, että eduskunnan salissa me näin väitämme. Ihan samalla tavalla voisi väittää, yhtä karkealla yleistyksellä, että pienet kunnat, joissa keskusta on suurimpana aisankantajana, pitäisivät keinotekoisesti yllä sellaisia rakenteita, joita sitten rahoitetaan selkeällä verojen kerryttämisellä kuntalaisten rahapussista, että kyllä tässä minusta tällaisia yleistyksiä ei pidä täällä salissa käyttää.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, miksi otin asian esille, niin ed. Kauppila omassa puheenvuorossaan sanoi, että kokoomusjohtoiset kunnat johtavat tällä hetkellä kuntaa tekemällä velkaa.

Oma esimerkkini lähtee kotikaupungistani Kouvolasta. Niin kuin sanoin, niin ensi viikon keskustelussa tuon teille esimerkinomaisesti, kuinka Paras-hankkeen antamat mahdollisuudet, kun niitä ei tehdä, jäävät käyttämättä ja kaikki ratkaisevat toimenpiteet jäävät tekemättä, ja kuntatalous ajaa kovaa vauhtia miinukselle. Kouvola velkaantuu valtavaa vauhtia ja nostaa veroja tällä hetkellä, mutta kaikki toimenpiteet kuntatalouden korjaamiseksi jätetään tekemättä.

Tähän keskustavetoisten pienten kuntien tilanteeseen otan hyvän esimerkin omasta maakunnastani. Luumäen kunta, velaton kunta: kaikki kuntapalvelut kunnossa, veroprosentti 18, työpaikkaomavaraisuus erinomainen, pystyy järjestämään terveyskeskuspalvelut, lukiot löytyvät, erinomaista kuntatalouden hoitamista.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! On todettava se, että talousarvion täydennysosan yleisperustelut on perusteellisemmin kirjoitettu ja realistisemmin kuin itse talousarvioperustelut on kirjoitettu.

Täällä todetaan muun muassa: "Viime kuukausina maailmantalouden taantuma on osoittanut lientymisen merkkejä, mutta toistaiseksi on ennenaikaista sanoa taantuman olevan ohi. On syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä muun muassa työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina." Edelleen todetaan: "Kansainvälisessä taloudessa on myös edelleen vallalla riskejä. Luottotappioiden kasvu ja pankkien tasepuhdistusten keskeneräisyys etenkin Euroopassa voivat kärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen."

On nämä kysymykset otettava huomioon ja Suomen osalta erityisesti siinä mielessä, että kun me olemme erittäin vienti-intensiivinen maa, elämme vientiteollisuudesta, ja kun meidän vientimme on romahtanut, niin se tullee valitettavasti jättämään pysyvän vaurion meidän teollisuuteemme. Tästä johtuen on tavattoman tärkeätä se, että löydetään menetettyjen vientituotteiden ja työpaikkojen sijalle korvaavia vientiteollisuuden työpaikkoja, ja siitä tullaan tietenkin siihen kysymykseen, että täytyy panostaa erityisen paljon edelleenkin tutkimukseen, tuotekehitykseen, on haettava uusia innovaatioita. Se, että nyt käytetään tutkimukseen, tuotekehitykseen 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, ei tarkoita sitä vielä, että sillä me pärjättäisiin tulevaisuudessa. Meidän on luotava uutta yritystoimintaa ja sitä kautta synnytettävä uusia työpaikkoja, ja erityisen huolissani olen siitä, että meillä on valitettavan vähän sellaisia yrityksiä, jotka ovat kasvuhakuisia ja hakevat kansainvälistymistä ja lisääntyvää vientitoimintaa.

Teollisuuden osalta tilanne on erittäin huolestuttava. Ed. Kallio käytti täällä erittäin hyvän puheenvuoron arvioiden meidän teollisuutemme tilaa ja myöskin omassa puheenvuorossaan teki merkittäviä ehdotuksia siitä, miten esimerkiksi metsäteollisuuden asemaa tulisi korjata.

Me kaikki tiedämme sen, jotka olemme perehtyneet näihin asioihin, että me olemme menettäneet ja menettämässä kilpailukykyä silläkin alueella. On perusteltua vaatia, että hallitus vetää takaisin sähköveron korotusehdotuksen, sillä se tulee entisestään heikentämään meidän metsäteollisuutemme tilannetta. On selvää se, että puuhuollon turvaaminen pitkällä aikavälillä on täysin välttämätöntä, ja sellaiset hyvin lyhytjänteiset toimenpiteet sillä alueella eivät ole kestäviä.

Laivanrakennusteollisuuden osalta tarvitaan totta kai lisätilauksia, mutta tarvitaan myöskin valtion ponnistuksia niitten tilauksien saamiseksi, ja sitten sellaisia järjestelyitä muun muassa rahoituksen suhteen, että nuo tilaukset tulevat kotiin.

Metalli- ja konepajateollisuuden osalta, kun meidän isot, suuret vientiteollisuusyrityksemme ovat vaikeuksissa, niin se totta kai se vaikuttaa myöskin sitten koko ketjuun, ja alihankintateollisuus on todella suurissa vaikeuksissa. Olen itse noin kuukauden aikana kiertänyt noin parissakymmenessä eri yrityksessä, lähinnä metalliteollisuuden yrityksessä, ja kyllä täytyy sanoa, että siellä tilanne on todella vaikea. On paljon lomautuksia ja uhkana se, että ne lomautukset ovat muuttumassa irtisanomisiksi. Näin toivon mukaan ei tapahdu.

On hyvä se, että tässä täydennysesityksessä nyt työttömyyskassoille lisätään valtionosuutta 175 miljoonaa euroa, jolloin ei tarvitse lähteä nostamaan työttömyysvakuutusmaksuja. Totta on tietenkin se, että jossain vaiheessa tämä on edessä.

Pohjois-Suomen kaivosyhtiöiden osalta olisi toivonut sitä, että tässä täydennysesityksessä olisi tullut selkeämpi määräraha liikennehankkeisiin. Nythän siellä on vaan tämä 500 000 euroa. No, positiivista on tietenkin se, että sopimusvaltuutta tässä esitetään noin 6 miljoonaa euroa.

Aivan lopuksi, puhemies, kuntatalouteen. Kyllä se vaan nyt niin on, että kuntatalous romahtaa ensi vuonna. Täällä on useissa puheenvuoroissa todettu se, että yksi kolmasosa kunnista joutuu veroprosenttia nostamaan. Se tulee olemaan paljon suurempi määrä. Yli puolet kunnista tulee nostamaan veroprosenttia, ja lähes kaikki kunnat tulevat nostamaan kiinteistöveroa, ja sillä tavalla yritetään helpottaa kuntataloutta ja ylläpitää niitä palveluja, mistä päätöksiä ollaan lainsäädännön kautta tehty.

Pettymys tässä täydennysosassa on se, että vaikka täällä kuvataan suhtkoht hyvin tätä kuntapuolen tilannetta ja kuntatalouden tilannetta, niin toimenpiteet jäävät erittäin, erittäin vähäisiksi, millä kuntatalouden tilannetta parannettaisiin. Tämä on kyllä valitettavaa, ja tämä koetaan ihan varmasti puolueista riippumatta kunnissa, kun päätöksiä ensi vuoden talousarvion osalta tehdään. Näin myöskin Jyväskylän suhteen. Jyväskylä nostaa veroprosenttiaan, nostaa merkittävästi kiinteistöveroprosenttia, nostaa myöskin maksuja. No, Jyväskylän osalta voi sanoa, että positiivista on se, että meillä on aika vahva investointiohjelma ja sillä yritetään työllisyyttä ylläpitää sekä sitten turvata myöskin jatkossa peruspalvelut.

Mutta yhteenvetona voisi todeta kuntatalouden osalta sen, että kyllä se ensi vuonna on todella surkeassa tilanteessa ja melkoisia ongelmia kyllä edessä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! "Tarvitaan hallittu irtaantuminen velanotosta." "Taantuman jälkeen meillä on varttunut Suomi ja silloin on työvoimasta pulaa." "Taantuma ei saa viedä tulevaisuuden liikkumatilaa." Tässä kolme lausetta tämän päivän Aamulehdestä. Kuka on näitten lauseiden takana? Ei valtiovarainministeri Katainen, ei edes puhemies Niinistö, vaan Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, joka varoittaa aivan selkeästi siitä, että velanotolla on olemassa rajat ja myöskin elvytyksellä on olemassa rajat.

Tähän asti toteutettu elvytys, josta on syytä mainita se — kun täällä on käyty keskustelua siitä, kuinka paljon tämä elvytys on painottunut veronalennuksiin, ja kuinka paljon se on painottunut muuhun — että jos me katsomme vuoden 2010 budjettia, niin veronalennusten, joissa on mukana sekä tuloveroon tehtävät muutokset, yhteisöveroon liittyvät asiat, ruuan arvonlisävero, kelamaksun poisto, kaikki nämä mahdolliset veroon liittyvät asiat; ne kaikki yhteensä ovat noin 2 miljardia. Samaan aikaan valtio velkaantuu 13 miljardia, eli 11 miljardia käytetään hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen, siihen, että me voimme maksaa työttömille työttömyysturvaa että me voimme aktivoida työttömiä jnp. Jos me vertaamme aktiivisen työvoimapolitiikan rahoja, se mitä on 2010 budjetissa ja mitä oli vuoden 2009 budjetissa, siinä on 90 miljoonan euron ero. Eli siinä on varsin huomattava ero. Eli on niin, että on reagoitu siihen tilanteeseen, ja näin pitääkin olla.

Edellinen puhuja puhui siitä, että erityisesti metalliteollisuudessa tai teknologiateollisuudessa ollaan tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, ja näin ollaankin. Hyvä signaali on se, että siellä myöskin pystyttiin tekemään järkevä palkkaratkaisu, ja toivon, että tämä viesti menee myöskin muille sektoreille. Me elämme viennistä. 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta tulee viennistä, ja jos vienti on vähentynyt 40 prosenttia, niin se eittämättä johtaa hyvin vakaviin talou-dellisiin ongelmiin niin valtion tasolla kuin kuntien tasolla. Siinä tällä hetkellä ollaan. Vastaus tästä eteenpäin ei todellakaan lähde siitä, että nyt tulee työmarkkinoilla ristiriitatilanteita, vaan sen pitää lähteä siitä, että löydetään rakentava ratkaisu tulevaisuuteen, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti Suomen kilpailukyvyn mahdollisuudet.

On myöskin niin, että uudet työpaikat eivät välttämättä synny samoille aloillekaan, ei ainakaan aivan saman tyyppisiin tehtäviin, joista on entisiä hävinnyt. Suuri haaste onkin siinä, miten erityisesti niille nuorille miehille — koska nimittäin työttömyyden kasvu hyvin pitkälle on nimenomaan miesten työttömyyden kasvua ja nimenomaan nuorten miesten työttömyyden kasvua — löydetään sellaisia koulutusjärjestelmiä ja siirtymistä toisille aloille, jotta heidän työpanoksensa voidaan hyödyntää eikä menetetä tätä sukupolvea, tai merkittävää osaa siitä, taantuman aikana työelämän ulkopuolelle. Eli nämä ovat niitä keskeisiä asioita, jotka tähän liittyvät.

Arvoisa puhemies! Ehkä hieman vielä tästä elvytyksen ideasta. Kuten sanoin, elvytys kaikkineen on vain tekohengitystä niin kauan, kunnes vienti lähtee vetämään. Mutta jos tätä elvytystä ei olisi ostovoiman kautta tehty, tarkoittaen sitä, että emme olisi parantaneet palkansaajien, eläkeläisten ja muiden tulonsaajien ostovoimaa, niin tämä taantuma olisi tullut sieltä vientiteollisuuden sektorilta myöskin kotimaan palvelusektorille hyvin nopeasti. Eli me olemme ikään kuin ostaneet aikaa tällä elvytyksellä, ja se on tukenut työllisyyttä, ja on selvästi nähtävissä, että työttömyyden kasvua on ollut hyvin vähän muilla aloilla kuin vientiteollisuuteen liittyvillä aloilla tai niitten alihankkijoissa ja siinä ketjussa olevissa. Eli tässä suhteessa voidaan politiikkaa pitää onnistuneena.

Mutta kuten siitä lähdin, niin tässä ollaan sikäli vedenjakajalla, että kovin pitkään tässä eivät paukut enää riitä, ja palaankin Erkki Liikasen puheenvuoroon, jota pidän hyvin merkittävänä siinäkin suhteessa, että hän totesi, että tämän velan takaisinmaksu tulee ottamaan 30 vuotta, ja 30 vuotta on aika pitkä aika. Me tiedämme, että väestömme ikärakenne ja tämä taantuma on erittäin huono yhdistelmä, ja se tulee vaikuttamaan siihen, että meidän on onnistuttava hyvin monissa asioissa: kilpailukyvyn luomisessa, innovaatioiden toteuttamisessa, ihmisten toimintakyvyn säilyttämisessä, myöskin niiden, jotka tilapäisesti menettävät työnsä, ylipäätään työn arvostuksessa ja tällaisissa asioissa, jotta me voimme selviytyä tästä tilanteesta ja pitää Suomi hyvinvointiyhteiskuntana, kuten me varmasti kaikki haluamme.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, aika suuria odotuksia liittyy Rantalan työryhmään. Todella toivon, että sieltä järjestöt löytävät sellaisia esityksiä, jotka johtava työurien pidentymiseen myös käytännössä. On nimittäin niin, että osa niistä toimista, joita juuri nyt tehdään, voi vaikuttaa välittömästi, mutta samaan aikaan on tehtävä niitä toimia, jotka vaikuttavat viiveellä mutta joilla luodaan sitten se pohja Suomen hyvinvoinnin jatkumiselle. Tässä suhteessa Rantalan työryhmä on kyllä monien isojen asioiden vartijana.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen elvytystoimien sisältö on ollut varsin ontuva. Näin uskallan väittää, vaikka ed. Satonen ehkä äsken oli vähän toista mieltä. On valittu tehottomia keinoja, veroelvytystä on painotettu liikaa ja kuntien tukemisessa on aidosti mokattu. Lukuisia likaisia päätöksiä on ulkoistettu kunnille. Kunnat leikkaavat parhaillaan aivan peruspalveluista: hoidosta, hoivasta ja opetuksesta. Kuinka kauan tätä voidaan enää jatkaa? Missä ovat hallituksen "toivotalkoot", kun esimerkiksi opettajien lomautusten kimppuun on käyty jo poliisitutkinnan avulla? Näin kävi Alavieskan, Ylivieskan ja Heinäveden kohdalla.

Toivoa sopii, että tämän kaltaisia uutisia ei tipahtele enempää, mutta riittääkö pelkkä toivo tässä asiassa? Vuoden 2010 talousarvioesityksen täydennyksen yleisperusteluissa on kirjaus kuntatalouden ja työllisyystilanteen kärjistymisestä jopa huolestuneeseen sävyyn, mutta aktiiviset toimenpiteet puuttuvat. Ne ovat varsin mitättömiä.

Haluan tässä kohdin muistuttaa vain yhdestä mutta hyvin merkittävästä teollisuuden haasteesta, joka on tänäänkin täällä puheenvuoroissa noussut esille. Meillä Varsinais-Suomessa Turun telakan ahdinko uhkaa jopa 14 000:ta työpaikkaa ottaen huomioon kaikki alihankkijat ja yhteistyökumppanit. Onko meillä varaa menettää tämä teollisuudenala kokonaan tämän laman aikana? Mielestäni ei. Laivanrakennuksen osaamiselle on tarvetta tämän taantuman jälkeen. On hyvin kohtalokasta koko maata ajatellen päästää tämä osaaminen katoamaan. On myös täysin silmänlumetta hallitukselta lisätä 10 miljoonaa euroa laivanrakennuksen innovaatiotukeen, varsinkin kun valtio maksaa tuen aikaisintaan 2012. Ellei tuota ennen reagoida, ei ole enää, mihin reagoida.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksella on ollut kiirettä nykyisen aluehallinnon lakkauttamisessa ja uudelleenorganisoimisessa. Oppositiopuolueet esittivät lain hylkäämistä, koska se oli puutteellisesti ja kiireellä valmisteltu. Uudistukseen liittyi myös hallituksen toteuttama tuottavuusohjelma eli henkilöstömäärän vähentäminen. Tuottavuusohjelma riipaisee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Siellä käydään parhaillaan yt-neuvotteluja 110 henkilön vähentämisestä. Samoin työsuojelupiirien henkilökuntaa vähennetään, vaikka harmaa talous rehottaa ja rakennusalalla työtapaturmien määrä on kasvussa. Henkilöstövähennyksiä tehdään jokaisella toimialueella, myös te-keskuksissa, vaikka työmäärä kasvaa työttömyyden kasvun myötä.

Arvoisa puhemies! Työnantajien kelamaksun poiston jälkeen rahoitus siirtyi valtion budjettiin, kun aikaisemmin maksut kerättiin kunnilta ja työnantajilta. Hallitus esitti muun muassa, että ympäristö- ja energiaveroja korottamalla voidaan paikata budjettiin syntyneitä tulonmenetyksiä. Kelamaksun poistoa perusteltiin myös sillä, että kunnille jää 170 miljoonaa euroa enemmän rahaa käytettäväksi, kun ei tarvitse maksaa työntekijöiden kelamaksuja. Yrittäjien kannalta hallituksen näkemys oli se, että kelamaksun poisto lisäisi työllistymistä, mutta tutkimuksien mukaan näin ei ole tapahtunut niissä maissa, joissa kelamaksu on jo poistettu.

Maan hallitus on ohjelmassaan todennut olevansa pidättyväinen kunnille suunnattavien uusien velvoitteiden tai niiden laajentamisen suhteen. Tästä huolimatta kuntien taakkaa ollaan kasvattamassa uusilla velvoitteilla. Kuntien tehtäviä lisää muun muassa kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan poisto, joka lisää menoja maksimissaan jopa 180 miljoonalla eurolla, ja valtion arvio valtionosuuksiin ja kuntien menoihin on 2,1 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet nostivat esille välikysymyksen kautta vanhustenhoidon tilanteen sen jälkeen, kun lääninhallitus oli tarkastuksien yhteydessä havainnut puutteita ja laiminlyöntejä vanhuksien hoidossa. Asia on ollut esillä useaan kertaan niin salikeskustelussa kuin kyselytunnilla. Nyt ministeri Risikko on luvannut, että lähiaikoina valmistellaan laki vanhustenhoidosta. Esitys on erittäin kannatettava. On myös mielenkiintoista seurata lain valmistelutyötä ja aikataulua ja ennen kaikkea tulevia ratkaisuja asian rahoittamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä ja vielä tulevina vuosinakin kuntatalous on heikoilla jäillä. Monet kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja sen lisäksi joutuvat vielä leikkaamaan palveluita. Osa kunnista myös vähentää tai lomauttaa henkilökuntaa. Omassa kunnassani Tuusulassa on lähdetty siitä, että henkilökuntaa ei irtisanota eikä lomauteta. Haluamme toteuttaa pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa. Jonkin verran palvelutasoon tulee muutoksia. Esimerkiksi koululuok-kien oppilasmäärä kasvaa ja omaishoitajien palkkiot pienenevät sen myötä, että tuen saannin kriteerit uudistetaan eli tiukennetaan. Valtuusto äänesti omaishoitajien tukiasiasta. Valitettavasti tuen leikkaajien kanta voitti. Todennäköisesti päätös ei tuota toivottuja säästöjä, sillä säästöt menetetään, kun yksi tai kaksi omaishoitajaa luopuu omaishoitajan tärkeästä tehtävästä.

Arvoisa puhemies! Kunnat odottavat hallitukselta elvyttävää talouspolitiikkaa. Vuodesta 2010 uhkaa tulla kuntatalouden vaikein vuosi sitten 1990-luvun syvän laman. Nyt on aika lisätä kuntien investointi- ja peruskorjausrahaa. Se olisi todellista elvyttämistä ja työllistämistä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten STX:n Turun telakka ilmoitti 400 työntekijän irtisanomisia koskevista yt-neuvotteluista, ja eilen nuo neuvottelut alkoivat. Tuo ilmoitus on täysin väärä viesti kaikille. Se on omiaan vain lisäämään epävarmuutta laivanrakennuksen tulevaisuudesta Suomessa ja Turun seudulla. Nämä väärät toimet eivät vie telakkaa yhtään lähemmäksi kipeästi kaivattuja uudistilauksia.

Vanhasta kokemuksesta voin sanoa, että irtisanomiset käynnistävät nuoren ammattityövoiman paon. Ne lähtevät, joilla on mahdollisuuksia lähteä tai saada työ jostakin muualta. Eilen keskustelin juuri siitä, että nuoria työntekijöitä on lähtenyt muun muassa Norjaan. Tällainen pienimittainenkin pako vaarantaa jäljellä olevan tilauskannan valmistumisen aikataulussa ja kannattavasti.

Suomen valtion, joka kantaa tilauskannan rahoitusriskin lähes täydellisesti, on puututtava telakkayhtiön suunnittelemiin rakennemuutoksiin ja mittaviin tuotannon ulkoistamisiin, joilla irtisanomisia julkisuudessa perustellaan. On ennenkuulumatonta, että lähes 100 prosentin riskin kantaja, Suomen valtio ja veronmaksajat, ei puutu telakkayhtiön vääriin päätöksiin.

Arvoisa herra puhemies! Vuosia jatkunut keinottelu ulkomaisella tuhansien, tuhansien työntekijöiden halpatyövoimalla on syönyt telakoiden kannattavuutta ja rikkonut järkeviä ja tehokkaita toimintatapoja. Itse asiassa voidaan sanoa, että tuo halpatyövoimalla keinottelu on ollut valtion erityisessä suojeluksessa. Väärinkäytöksiin, ihmiskauppaan, ihmiskaupan ilmiöihin ei ole vakavasti puututtu.

Ja ralli jatkuu. Minulla on tässä edessäni telakkapassiin tähtäävän nonstop-koulutuksen viikko-ohjelma. Eilen siellä koulutettiin maalareita viron kielellä, tänään 8—16 venäjän kielellä konevarustelun putkityöntekijöitä, huomenna venäjän kielellä niin ikään konevarustelun putkityöntekijöitä. Torstaina puhutaan englantia ja koulutetaan eristäjiä, samoin perjantaina. Maanantaina puhutaan taas venäjää, tiistaina ovat vuorossa puolan kielellä sähkötöiden opastukset, sitten taas viron kielellä sisustuksen pintatyöt, lvi-työt puolan kielellä jne. Virta on jatkuva. Päivittäin useita kymmeniä ellei satoja työntekijöitä kierrätetään, ja halpatyövoimalla keinottelu jatkuu.

Siksi, arvoisat edustajat, olisi aika puuttua tähän ilmiöön. Virheiden maksajiksi ei pidä panna kotimaisia ammattilaisia, joiden osaamisen varassa on jatkossakin laivanrakennuksen tulevaisuus Suomessa. Tilausten ja työn väheneminen tulee hoitaa lomautuksilla ja koulutuksella. Osaajaverkosto on pidettävä kasassa. Valtiovallan on myönnettävä telakoille täysimääräinen innovaatiotuki energiatehokkaiden laivojen kehitystyölle, tax lease -veromalli on otettava määräaikaisena käyttöön, korkeakoulujen ja telakkateollisuuden yhteistyötä on tiivistettävä ja valtion on toteutettava lähitulevaisuuteen lykätyt alustilaukset viipymättä. Telakoiden työllisyys, merkittävä osaajaverkosto ja 14 000 työpaikkaa ja kaikkine vaikutuksineen yli 22 000 työpaikkaa on pelastettava.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2010 talousarvion täydennyksestä tuntuu varsin kummalliselta työkalulta tilanteessa, jossa hallituksen esitys budjetista tulevalle vuodelle on eduskunnan parasaikaisessa käsittelyssä. Miksi tällainen talousarvion täydennys sitten ylipäätään on täällä salissa?

Arvoisa puhemies, yleisesti voi todeta, että täydennysesitys on saanut paljon realistisemman otteen talouskehitykseen ja sen ongelmiin kuin hallituksen aikaisemmat esitykset. Erityisen kiinnostavaa on se, että hallitus esittää yhteisöverojen tuoton suurempaa kertymää kuin aikaisemmin. Silti täydentävä esitys on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Pelottavinta kuitenkin hallituksen talouspoliittisessa linjassa on se, että valtion nettolainanotto kasvaa vuonna 2010 jo 13 miljardiin euroon. Vielä edellisessä hallituksen esityksessä lainamäärä jäi sentään 12,5 miljardiin. Käsillä olevan valtionvelan määrä kasvaa siis ensi vuoden lopussa jo 78 miljardiin euroon, mikä on 44 prosenttia suhteessa bkt:hen. Tämän päivän uutiset kertovat, että Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen varoittaa jo meitä poliitikkoja siitä, että valtion lainanotollakin on rajansa. Se pitää maksaa takaisin, ja, arvoisat kansanedustajat, maksajia ovat vielä 30 vuoden päästäkin meidän tulevat sukupolvemme.

Arvoisa puhemies, täydennysesityksen oudoin elementti mielestäni liittyy kuitenkin siihen, että vaikka yleiset perustelut antavat odottaa kuntatalouden ongelmiin ja vaikeaan työllisyystilanteeseen puuttumista, silti konkreettisia suuria toimenpiteitä esityksen muista osista ei löydykään. Suomen taloustilanne on syöksynyt erittäin huonoon jamaan kuluneen vuoden aikana. Tuotanto on supistunut 8,5 prosenttia edellisen vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Kokonaistuotannon kehitystä ennakoiva indikaattori on jatkanut myös laskuaan, ja se on pudonnut edelleen heinä- ja syyskuussa 9,5 prosenttiin.

Kokonaistuotannon laskun syitä on monia, mutta erityisesti haluan korostaa viennin sijasta kulutuksen investointien merkittävää laskua. Molemmat, sekä viennin lasku että kulutuksen investointien lasku, näkyvät selkeästi vielä alkuvuonna. Voi kuitenkin todeta, että pudotusta selittää erityisesti se, että kotimainen kysyntä heikkenee enemmän kuin vienti. Asiantuntijat ovat todenneet, että hallituksen elvytystoimien sisältö ontuu. Ei vain opposition, vaan myös johtavien asiantuntijoiden mukaan on valittu selkeästi tehottomia keinoja. Veroelvytystä on painotettu liian paljon, ja kuntia ei ole tuettu riittävissä määrin. Ne jotka vieläkin epäilevät, onko opposition pääviesti oikea siitä, että hallitus on tehnyt suuria mokia talouspolitiikassaan, kehotan teitä lukemaan yhdeksän eri asiantuntijan arviot hallituksen talouspolitiikasta Helsingin Sanomien sunnuntain numerossa. Poimin siitä nyt mielenkiintoisimmat koosteet tähän loppuun.

Arvoisa puhemies, artikkelissa kysyttiin asiantuntijoiden arviota hallituksen elvytyksen sisällöstä. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala toteaa, että suunnitelmia elvytyksestä ei tehty ajoissa. Oecd:n ekonomisti Henrik Braconier toteaa taas, että moni toimista oli päätetty tehdä jo aikaisemmin ja toteutusvaiheessa siihen lyötiin vain elvytysleima päälle. Pitkään suunnitellut uudistukset sattuivat oikeaan aikaan. Ei voi muuta kuin ihmetellä, tähänkö tämä talouspoliittinen linja perustui.

Ja vielä yksi. Oecd on arvioinut, että Suomen vuosien 2008—2010 elvytyksen arvioksi annetaan 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän arvion jälkeen kuitenkin kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta muistuttaa, että laatuakin pitää katsoa, sillä todellista elvytystä on ollut tavattoman vähän.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksen täydennysesityksessä kuntatalouden osalta todetaan, että tuleva vuosi on erittäin vaikea. Tähän on helppo yhtyä, ja uskonpa, että seuraavakaan vuosi ei valitettavasti ole sen helpompi. Kuitenkin eväät kuntatalouden parantamiseksi valtion puolelta ovat varsin heppoiset.

Monissa puheenvuoroissa on todettu, niin kuin tässä esityksessäkin, tämä kansaneläkevakuutusmaksun poisto, ja toki on myönnettävä, että jotain merkitystä sillä on. Mutta myös samaan hengenvetoon haluan todeta, että varsin nopeasti, jo vuonna 2011, kuntalaiset joutuvat energia- ja ympäristöveroina sen hyvinkin kalliisti maksamaan. Nyt sosialidemokraattien puolesta on erityisesti tähdennetty ajatellen metsäteollisuutta, energiaintensiivistä teollisuutta, että mahdollisimman nopeasti sinne tulisi viestittää, että niitä teollisuudenhaaroja ei ainakaan laiteta maksumiehiksi.

Edelleen on todettava se, että tänäkin iltana muun muassa ed. Ukkola omassa puheenvuorossaan, jota tuolla huoneessani kuuntelin, syyttävän sormensa kohdisti kuntiin. En sanatarkasti muista hänen toteamuksiaan, mutta kuitenkin hän piti kuntien toimenpiteitä talouden oikaisemiseksi riittämättöminä. Ei tämä mitään uutta, aiemminkin on erityisesti tuolta oikealta ja juuri oikealta todettu se, että kuntiin rahaa on lapioitu riittävästi ja kunnat eivät tee mitään.

Kuntia myös on patistettu investoimaan, ja tosiaan, nämä julkiset investoinnit lisäisivät työpaikkoja. Rajansa kuitenkin on kuntienkin resursseilla. Sosialidemokraatteina olemme toistaneet toistamistaan sitä, että tämä veronkevennyselvytys ei ole oikea tapa, vaan, tosiaan, merkittävä osa näistä rahoista olisi tullut kohdistaa kuntien valtionosuuksiin, ja sitä kautta kunnat tietenkin, paitsi että ne välttyisivät ainakin osin palvelujen leikkaamiselta, veronkiristyksiltä, ne pystyisivät myös enemmän investoimaan. Tämä jos mikä on työllisyyden ja työpaikkojen säilyttämisen kannalta järkevä toimenpide.

Kuitenkin myös kuntien on pidettävä huoli omasta taloudestaan. Kunnilla on kattamisvelvoite, ei alijäämää voi tehdä vuodesta toiseen, ja tämäkin asettaa kunnille omat rajoitteet. Uskon, että ainakin omassa mielessään tämänkin talon kaikki edustajat myöntävät sen, että suurimmassa osassa kuntia, varmasti leijonanosassa, on tehty lähes kaikki voitava. On varmasti käytetty juustohöylää ja, niin kuin sanottu, myös huomattavasti voimakkaampia toimenpiteitä.

Edelleen tähän täydennysesitykseen liittyen täällä todetaan, että kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenevät pienentämään kunnallisveroasteen nousupaineen. No, tässä nyt kuitenkin, niin kuin moneen kertaan jo aiemminkin täällä on todettu ja eri yhteyksissä, tavallaan kuntapäättäjät on pantu tekemään se niin sanottu likainen työ. Esimerkiksi eilen maanantaina varsin monessa kunnassa näitä päätöksiä tehtiin, osittain pakosta, kun näitä kiinteistöveroprosenttien alarajoja nostettiin, ja niiden vuoksi tai muutenkin ne nostivat kiinteistöverojaan, mutta joutuivat myös nostamaan tuloveroprosenttiaan. Toki olisi toivonut, että jollain, kuten aiemmin tuolla totesin, muulla tavalla näitä kuntien resursseja myös valtiovallan toimesta olisi lisätty.

Edelleen todettakoon, että varsinkin pääministeri ja valtiovarainministeri toistamiseen toteavat sen, että hallituksen taholta ei leikata. Näin tosiaan on, ei tässä vaiheessa varmasti, mutta sitten, kun mennään eteenpäin, varmasti näitä leikkauksia tulee hyvinkin paljon, varsinkin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Mutta he tietoisesti unohtavat tai eivät halua todeta sitä, että kunnat joutuvat leikkaamaan, niin kuin totesin, paitsi palvelujaan, ne myös joutuvat kiristämään verotustaan ja, mikä myös on erittäin huono asia, johon tässä aiemmin puheenvuorossani olen viitannut, joutuvat supistamaan investointejaan, ja tätä kautta sitten myös tällä on vaikutusta työllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Todella olisin toivonut, että tässä täydennysesityksessä olisi aidosti kohdennettu valtionosuuksiin lisää rahaa. Nythän, kun hallituksen puolelta eri yhteyksissä mainostetaan tätä runsasta 700 miljoonaa euroa, joka on tulossa kunnille, me kaikki hyvin tiedämme, että siitä leijonanosan vievät indeksikorotukset, jotka ovat tavallaan olleet kunnilta valtiolla lainassa. Se on tietysti hyvä, että nämä indeksikorotukset ovat täydet. Toinen on sitten kompensaatiot kunnille verotusratkaisuista, joitten myötä kunnat ovat menettäneet tulojaan. Ja sitten todella varsin pieni summa, muutama kymmenen miljoonaa, on todellisia valtionosuuksien korotuksia.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen nosti tässä salissa esille ikiaikaisen mantran työvoimapulasta. Sen mitä olen itse henkilökohtaisesti jaloillani pysynyt reilun 30 vuotta ja mitä muistan, tästä työvoimapuolasta on puhuttu. Saa nähdä sitten, tuleeko se meikäläisen elinaikana. Lisäksi on mantrana hoettu eläkepommia ja vanhuskriisiä. Haluan kyllä huomauttaa, että suurista ikäluokista on tilastojen mukaan tähän päivään mennessä kuollut jo yli 100 000 henkeä, että saa nyt nähdä, miten sillekin mantralle käy, ottaen huomioon, että meillä on maassa kehittyvä massatyöttömyys ja alkaa näyttää siltä, että luonto hoitaa tehtävänsä näissäkin asioissa. En tiedä, missä vaiheessa otetaan keskusteluun mantrana sitten se viimeinen keino puolustautua näissä esityksissä, ja arvelisin sen sitten olevan se maailmanloppu.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin hyvä, että hallitus antaa täydennysesityksen silloin, kun on aihetta antaa, mutta eräät luvut ihmetyttävät kyllä suuresti minua.

Ensinnäkin oletetaan, että tämän vuoden lasku bkt:ssä olisi 6 prosenttia. Tuorein tilasto pari viikkoa sitten osoitti, että bkt oli laskenut joko elokuun loppuun tai syyskuun loppuun mennessä 8,2 prosenttia. Jotta lasku pysähtyisi 6 prosenttiin, niin se tarkoittaa kyllä sitä, että tämän vuoden loppukuukausien aikana selkeä käänne parempaan tapahtuisi, jotta päästäisiin siis siihen 6 prosenttiin. Minä pelkään pahoin, että se prosentti tulee olemaan lähempänä 8:aa kuin 6:ta. Bkt:n kehitys vaikuttaa tietenkin työttömyyteen ja työttömyyslukuun, niin kuin se vaikuttaa myös verokertymään. Jos ja kun bkt jää niin alhaiseksi kuin pelkään, niin myöskin työttömyysarviot ja arviot verotuloista ovat virheellisiä. Mutta ei tämmöinen jossittelu paljon auta. Totean tämän ja pelkään, että ensi vuonna joudumme tekemään ensi vuoden talousarvioon todella paljon korjauksia.

Kun katsoo, mitkä ovat ne parhaat elvytystoimet, mihin hallitus on tämän vuoden aikana ryhtynyt, niin minun mielestäni ne kaikkein parhaat olivat ne, kun tiedusteltiin ministeriöiltä, mitä hankkeita voitaisiin aikaistaa, mitä hankkeita on lähivuosien aikana ohjelmassa ja mitkä niistä voitaisiin aikaistaa. Tuli valtavan pitkä luettelo, ja vain osa niistä voitiin toteuttaa.

Tässä aikaisemmin tänä iltana on väitetty, ihan oikein, että kunnissa on suuria ongelmia. Ei syömärahaa pidä kunnille antaa, mutta kunnissa on, aivan kuten valtiolla, paljon hankkeita, joita aiotaan toteuttaa lähivuosien aikana, mutta jos olisi rahaa, niin toteutettaisiin välittömästi. Mikäli kunnan osuus olisi vaikkapa 30 prosenttia, niin kyllä minulla on se vakaa käsitys, että tällä olisi elvyttävä vaikutus ja sillä olisi myöskin työllistävä vaikutus. Nyt muutaman päivän sisällä tulemme tässä salissa keskustelemaan aika paljon tuloveron keventämisestä, ja kiistaton tosiasia on se, että ensi vuonna kevennämme kyllä tuloveroa pyöreästi 500 miljoonalla eurolla. Jotkut saavat enemmän, jotkut saavat vähemmän, mutta valtion kassasta menee selvästi enemmän kuin 500 miljoonaa. Osa siitä on kompensaatiota, mutta varsinainen veronkevennys on noin 500 miljoonaa euroa.

Kun tämä tulee veronmaksajille, niin osa siitä 500 miljoonasta kulutetaan. Osa siitä kulutuksesta menee kotimaisiin tuotteisiin, osa menee tuontitavaroihin tai palveluihin ulkomailla, ja nämä eivät tietenkään elvytä tätä maata ja tämän maan taloutta. Osa siitä 500 miljoonasta menee tilille — ei mitään pahaa siinä, joku lainaa ne rahat ja toivon mukaan käyttää hyvään tarkoitukseen. Mutta jos se 500 miljoonaa olisi korvamerkittynä kuntien investointeihin ja vielä niin, että kuntien osuus olisi 20—30 prosenttia, niin minä olen täysin vakuuttunut siitä, että sen vaikutus elvytyksen kannalta olisi kaikkein paras ja sillä olisi myöskin työllisyyden kannalta merkitystä. Sen takia toivonkin, että hallitus olisi näin tehnyt tai mahdollisimman pian näin tekisi.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuulla, että SDP:nkin joukossa on toisinajattelijoita eli sellaisia, jotka varoittelevat jatkuvasta velanotosta. Ed. Kiurun puhe oli juuri tällainen, että ei valtiokaan voi aivan loputtomiin velkaantua. Ensi vuoden budjetista 25 prosenttia on valtiolla pelkkää lainaa, muistaakseni kuntien budjeteista 1,5 prosenttia. Näin se tämä menee. (Ed. Kähkönen: Velkarahaa menee myöskin veronalennuksiin!)

Me olemme kaikki kuntien päättäjiä, ja meillä on vastuu omasta kunnasta. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää hyvänä aikana varautua myös tuleviin huonoihin aikoihin. Eikö se Josefkin sanonut niin, että tulee seitsemän hyvää vuotta ja sitten tulee seitsemän huonoa vuotta ja hyvinä vuosina varaudutaan tuleviin pahoihin päiviin. Näinhän kunnissa ei nyt valitettavasti ole tehty. Oulu nyt oli yksi hyvä esimerkki siitä, että vuositolkulla menot kasvavat 7,5 prosenttia ja rahaa tulee kuin roskaa ovista ja ikkunoista, koska on hyvät liikelaitokset, ja se pannaan menemään. Nyt kun pitäisi jotenkin paikata se verotulojen menetys, jonka poistuvat yritykset ovat Ouluun jättäneet, niin ei sitten olekaan, millä paikata.

Pari kertaa aikaisemminkin olen jo väläytellyt sitä, että kun tämä on näin hankala tämä kuntien tilanne, niin mitä jos olisi vain yksi kunta ja valtio huolehtisi kaikesta. No, tämä on tietenkin ihan mahdoton ajatus. Mutta se ei ole mahdoton ajatus, että palataan menneisiin aikoihin ja järjestetään niin, että koulutus on valtion vastuulla ja sosiaali- ja terveydenhoito on valtion vastuulla elikkä sairaanhoitopiirien ja syntyvien uusien sote-alueitten vastuulla. Silloin kunnat sitten voisivat mitoittaa vähän menonsa, miten asiat järjestettäisiin. Silloin nämä koulutuspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat tasavertaisia kaikille, koska olisi vain yksi järjestäjä, yksi valtio, joka huolehtisi niistä, että joka puolella tasapuolisuus ja tasavertaisuus toimisi.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Oppositiota syytetään usein siitä, että me väitämme, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Nyt Helsingin Sanomien sunnuntain erikoisartikkeli taloudesta on mielenkiintoinen, sillä se todistaa jo viimeistään, että myös Suomen johtavat asiantuntijat ovat tulleet opposition linjoille. Tätä kuitenkaan tänäänkään täällä hallituspuolueiden kansanedustajat eivät meinaa millään uskoa. Haluankin nyt, arvoisa puhemies, todistaa sen kerta kaikkiaan, että tämä elvytyksen pääpaino veroelvytyksessä ei ole onnistunutta talouspolitiikkaa. Olen erittäin pettynyt siihen, että hallitus ei kerta kaikkiaan usko edes Oecd:tä, jonka mukaan menoelvytykseen laitettu euron kerrannaisvaikutus olisi nelinkertainen veronkevennyksiin verrattuna. Kun on kysymys meidän yhteisistä rahoistamme, niin kyllä meidän täytyy pystyä täällä salissa kysymään, onko tämä valittu elvytyksen tapa oikea. Ja olen yhä sitä mieltä, että me olemme tehneet vääränlaista talouspolitiikkaa ja se tosiasia pitää nyt kerta kaikkiaan vaan kohdata, että metsään meni, metsään meni.

Veroelvytyksen tehottomuudesta vallitsee talouspoliittisten asiantuntijoiden, tutkijoiden, välillä erittäin laaja yhteisymmärrys. Kataisen ministeriö on siis osoittanut, että veroelvytystä on nyt tehty vain kolmannes. Kuitenkin riippuen laskentatavasta Oecd laskee Suomen vuosien 2008—2010 elvytyksestä jo 85 prosenttia veroelvytyksen piikkiin ja EU-komissio verojen osuudeksi 80 prosenttia. Ei tämän näin pitäisi mennä, erityisesti kun me olemme pitäneet niistä kehyksistä kiinni, jotka etukäteen jo päätettiin hyvinä taloudellisina aikoina.

Arvoisa puhemies! Myös asiantuntijat ovat kritisoineet sitä, että hallitukselta on unohtunut kuntien tukeminen. Tässä täydennysesityksessä ei ole kunnille tulossa sitä tukea, joka tarvittaisiin. Täällä salissa ed. Ukkola jo aikaisemmin totesi, että kyllä kuntien nyt vaan tarvitsee hoitaa nämä asiat. Se on käsittämätön ajatus, kun me tiedämme, että kunnilla on 850 miljoonaa ensi vuonna katettavaa osuutta ja sitä osuutta täytyy jostakin löytää. Nyt asiantuntijat tässä samaisessa artikkelissa totesivat, että koska kokonaiselvytys on siis pettänyt, niin leikkaukset tehdään kunnissa. Näin toteaa siis kansantaloustieteen professori Tampereen yliopistosta. Arvoisa professori Tuomala on erittäin oikeassa siinä, että leikkaukset tehdään nyt kunnissa. Samoin toteaa Palkansaajien tutkimuskeskuksesta johtaja Kiander. Hän toteaa siis, että hallitus elvyttää mutta kuntatalous kiristyy, mikä on vastakkaista elvytyspolitiikalle. Eihän tässä ole mitään järkeä, tällaisessa elvytyksessä. Myös Tuomala muistuttaa, että siinä mielessä on järkyttävää politiikkaa, että käsketään kuntien ottaa lainaa. Tämähän oli se hallituspuolueiden, kansanedustaja Ukkolankin, näkökulma, että otetaan nyt sitten kunnissa lainaa, että tämä tilanne saadaan tasapainotettua.

Ja vielä, arvoisa puhemies: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Korkman taas toteaa, että kuntien ongelmat voivat johtaa pitkäaikaisiin vaurioihin, jos lapsiperheiltä ja kouluista leikataan.

Viime laman varjot olivat pitkät. Mutta pahinta kaikessa kuitenkin on se, että kun Suomi nyt on tehnyt sellaisen elvytyslinjan kuin on tehnyt, niin meille ei ole kuitenkaan hallituksen toimesta esitetty minkäänlaisia lupauksia, miten julkinen talous tullaan palauttamaan ruotuun. Käsissä olevassa talousarvion täydennyksessä seuraavalle vuodelle esitetään, että valtio ottaa 13 miljardia velkaa. Kyllä minun mielestäni olisi pitänyt vaatia myös sitten selkeitä ohjeita siitä, miten julkinen talous tullaan tasapainottamaan. Kyllä siitä pitää meidän kaikkien olla erityisen huolissaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta, että tässä täydennyksessä on kuitenkin joitakin rusinoita pullassa. Ensinnäkin on sanottava, että on hyvä, että valtionosuuteen työttömyyskassoille lisätään tuo 175 miljoonaa euroa, sillä näin sitten työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitse nostaa. Pidän sitä oikean suuntaisena liikkeenä. Toiseksi on hyvä, että tähän työttömyyden runsaaseen nousuun tullaan reagoimaan ja näin asumistukeen ehdotetaan sitä 24 miljoonan euron lisäystä ja työttömyyden perusturvaan 13,8 miljoonan euron lisämäärärahaa. Nämä ovat sen suuntaisia hyviä toimenpiteitä tämän työttömyystilanteen edessä, joita pitääkin tehdä.

Sen sijaan on ihmeteltävä, että yhä vielä työttömyysajan aktiivitoimia ei ole riittävästi tässä budjetissa kaikille niitä tarvitseville ja koulutusjärjestelmiä ei haluta kehittää tähän tarpeeseen nähden. Lisäksi pahinta ei ole vielä tämä vaan myös se, että tämä palvelu, joka työ- ja elinkeinotoimistoissa pitäisi saada jokaisen työttömän kohdalla, ei välttämättä toteudu, sillä hallitus pitää nyt siitä kiinni, että te-toimistojen toimintamenot alibudjetoidaan yhä riittämättömiksi.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuultuani ed. Kiurun kaksi puheenvuoroa, minulle jäi vähän epäselväksi, kummastako hän nyt on enemmän huolissaan, riittämättömästä elvytysvolyymistä vai valtion velkaantumisesta. Mutta ehkä se kolmannessa puheenvuorossa sitten, kun löytyy sopiva talouspolitiikan tietäjä, jota voi lainata, niin sitten minullekin selviää.

Pyysin tämän puheenvuoroni oikeastaan ed. Kähkösen puheenvuoron johdosta, kun tiedän, että hän on pitkän linjan kuntapoliitikko ja hän monelta osin aivan oikealla tavalla käsitteli kuntatalouden ongelmia. Minä luulen, että kaikki tässä salissa olevat kansanedustajat, jotka ovat kuntapolitiikassa mukana, ovat huolissaan kun-tien taloudellisesta tilanteesta. En nyt aio ryhtyä kertaamaan kaikkea sitä, mitä valtion puolelta on yritetty tehdä kuntatalouden helpottamisen hyväksi. Tartun vaan yhteen lukuun, minkä hän otti esille, kun hän puhui kansaneläkemaksun poistosta ja totesi aivan oikein, että se on kuntataloudessa vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa. Jollakin tavalla minulle jäi vähän semmoinen kuva, että hän hieman vähätteli sitä. Totean kuitenkin, että tämä 250 miljoonaa euroa on enemmän kuin kuntien etujärjestön Kuntaliiton ja valtion näkemysero ... (Ed. Rajamäki: 150 metsäteollisuuden energiaveroja lisää!) — Hetkinen, siis 250 miljoonaa euroa on enemmän kuin se näkemysero, mikä oli Kuntaliiton ja maan hallituksen välillä ensi vuoden budjetin kuntatalouden vahvistamisen suhteen.

Totean vielä lopuksi, että Kuntaliitossa valmistellaan parhaillaan kuntien pelastusohjelman ikään kuin päivitystä. Sitä tehdään yhdessä valtio-osapuolen kanssa, ja siellä on erittäin tärkeänä elementtinä myöskin se, että kyllä kuntien pitää pystyä tarkkailemaan myöskin omien toimintojensa tehostamista. Tässä suhteessa meillä on ensi viikolla varmaan hyvä mahdollisuus jatkaa keskustelua, kun Paras-hankkeen tuloksia arvioidaan ja luodaan linjauksia, mihin tavoitteisiin sen tulevaisuudessa tulisi suunnata.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon kuntien taloudesta, ja niin kuin täällä todettiin, millä tavoin tässä talousarvioesityksen täydentämistä koskevassa asiakirjassa on merkitty se, että kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenevät pienentämään kunnallisveroasteen nousupaineita.

Kun luin tätä, tulivat vaan mieleen vajaa vuorokausi sitten olleet tapahtumat Alajärven valtuustossa, jossa kiinteistöveroa nostettiin kaikilta osin ja lisäksi äänestyksen jälkeen kunnallisveroprosenttia nostettiin prosentti ylöspäin. Eli ei tämä kiinteistöveron nostokaan riitä kompensoimaan näköjään tällä hetkellä. Ongelmana on se, millä tavoin peruspalvelut pystytään takaamaan siitä huolimatta, että näitä veroja nostetaan jo, sanoisin näin, kohtuuttoman korkealle, sillä minun mielestäni nämä kunnat, jotka joutuvat nostamaan tuonne 21 prosentin paikkeille — silloin vetovoimaisuus kyllä katoaa, jos henkilöillä on mahdollisuus harkita, minne sijoittuu ja maksaa veroja. Oma käsitykseni on tämän suuntainen, että mieluummin maksaisin niin sanotusti 18 kuin 21.

Arvoisa puhemies! Kun luki tätä asiakirjaa, niin tuli erinäisiä ajatuksia muun muassa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sekalaiset tulot -kirjaamismenettelystä, eli se, että siellä kun oli taloudellisesta väärinkäytöstä Kaakkois-Suomen metsäkeskuksessa, niin se on tavallaan tuloutettu sitten tälle momentille, mutta kun metsäkeskuksella ei ole varoja, niin sitten se on toiselle momentille merkitty valtionapuna. Joskus tuntuu siltä, että niitä kuitenkin periaatteessa joudutaan sitten poistamaan, kun todelliset tekijät eivät pysty korvaamaan valtiolle aiheuttamiaan vahinkoja.

Vankeinhoitolaitoksen osalta kiinnitti huomiota sivulla 27 se, millä tavoin on merkitty tähän 250 000 euron kertaluontoinen lisäys sen johdosta, kun Konnunsuon vankila lakkautetaan ja Pelson vankilan toimintaa supistetaan. Tällaisten henkilöpoliittisten toimenpiteiden johdosta nyt tulee lisämenoa, ja mihinkähän nämä rangaistuksen sovittavat henkilöt tämän jälkeen sijoitetaan? Kiinnitin huomiota nimenomaan tältä osin siihen, millä tavoin on merkitty.

Täällä tänään on myöhemmin esillä ulkomaalaislain muutos, ja mielenkiinnolla totesin, että nyt se rahamäärä, joka ilmeisesti iän määritykseen eli identiteetin varmistamiseen tullaan käyttämään, tämän merkinnän mukaan se otetaan sitten maasta poistamisesta, autokuljetuksista, aiheutuviin menoihin. En tiedä, kun en tunne asiaa enkä ole valtiovarainvaliokunnassa ollut kuulemassa asiantuntijoita, millä tavoin siellä asiantuntijat ovat todenneet, riittääkö tämä talousarvioon varattu määräraha niihin, vai joudutaanko nyt sitten välittömästi melkein lisäbudjetilla rahoittamaan näitä asioita.

Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla katselin näitä valtion it-merkintöjä, kun tarkastusvaliokunnassa yhdessä ed. Pulliaisen kanssa olemme saaneet kuulla Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen yhteydessä vähän näistä valtionhallinnon it-rahan menoista taikka millä tavoin niitä veronmaksajien rahoja siellä on käytetty. Tässä on aika pitkä selvitysosa. Täytyy vaan toivoa, että nämä rahat, joita nyt sinne osoitetaan ja siirretään, eivät menisi sillä tavoin hukkaan, kun tähän mennessä niitä aika paljon on mennyt.

Itseäni hämmästyttää hieman Tullin henkilöstön siirto. Siellä ei nyt ole ilmeisesti kuin yhden henkilön siirto pois, mutta pidän kuitenkin sisäisen turvallisuuden ja valtion, sanoisiko näin, saatavien turvaamisen tai harmaan talouden estämisen kannalta tärkeänä, että myös Tullilla olisi riittävästi henkilöstöä tekemässä sitä tärkeää työtä, jolla estetään rikollisten toiminta nimenomaan siltä osin, että valtio ei saa omiansa.

Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät. Siellä on siirtomääräraha, ja kiinnitin huomiota siihen, millä tavoin on merkitty saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvia menoja. Täytyy toivoa, että tämä rahamäärä riittää sitten siihen, että siellä ei tarvitse ottaa muita, sanoisiko näin, kovempia otteita siihen, että saimaannorppa nyt jotenkuten säilyisi taikka ettei menehtyisi sukupuuttoon.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana otan esille perusväylänpidon, täällä on aikaisemmin todettu siitä jo. Tietysti on hyvä, että siellä on tämä 500 000 euron lisäys kaivoshankkeiden osalta ja siihen liittyen liikennehankkeiden suunnittelun tehostamisesta. Itse olisin odottanut, että kun kerran perusväylänpitoon tällaista talousarvioesityksen täydentämistä on, niin sinne olisi lisätty heti suoraan lisärahoitusta, koska kaikki tiedämme, että se rahoitusmäärä, minkä talousarvioesitykseen hallitus on esittänyt, ei tule riittämään mihinkään, koska siinä ei ole kuluvalle vuodelle käsitykseni mukaan juuri minkäänlaista lisäystä. Ja tietysti täytyy sanoa, että toivo jää elämään siitä, että valtiovarainvaliokunnassa kuitenkin päästäisiin sellaiseen sopimukseen, että perustienpitoon saataisiin jonkin verran korotusta, koska tiepääoma syödään joka vuosi valitettavasti.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ed. Kiurun puhetta, niin jäi semmoinen mielikuva, että hallituksen elvytystoimia on aika helppokin kritisoida antamatta kuitenkaan mitään todellisia vaihtoehtoja. Väärin elvytetty, se on helppo ehkä todeta. Mutta kun käytännössä katsoo, mitä on tapahtunut esimerkiksi rakennusalan osalta, niin kyllä elvytystoimet tuntuvat hyvin toimivan.

Tästä keskustelusta voi huomata myös sen, että nyt on ollut selvästi tarve käydä talouskeskustelua. Onhan tätä jo käyty noin neljän tunnin ajan ja vielä näyttää vaan puheenvuoroja riittävän. Enemmän on ehkä silti käyty keskustelua kuntataloudesta kuin varsinaisesti valtiontaloudesta. Totta onkin, että kipupisteet tällä hetkellä tuntuvat olevan kuntakentällä, jossa käydään ensi vuoden budjettia läpi. Kunnissa palveluiden tuottavuutta on nyt pystyttävä ripeästi parantamaan. Siltä ei väisty kukaan. Toisaalta varmaan tähän palataan ensi tiistaina, kun käydään keskustelua Paras-selonteosta.

Tässä lisätalousarvioesityksessä korostetaan oikein sitä, että paineet veronkorotuksiin kunnissa ovat nyt kovat. Kiinteistöveron korotus kohdentuu varmasti tässä taloudellisessa tilanteessa ja näiden elvytystointen osalta oikein ostovoiman ylläpidon kannalta ja paremmin kuin että veronkorotus kohdentuisi tuloveroon. Mutta on silti erittäin tärkeää, että kuntasektori voi mahdollisimman pian myös hyötyä näistä Paras-hankkeen tai Sitran kuntahankkeen tai muiden vastaavien kehityshankkeiden tuloksista ja pääsemme soveltamaan käytännössä niitä malleja, joita näissä kehitetään. Rahan pumppaaminen ei nyt yksin auta kuntia, (Puhemies: 2 minuuttia!) vaan ratkaisuja on löydettävä myös rakenteista.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt todistaa kahdessa puheessa, jotka olen aikaisemmin pitänyt, että oppositiolla ja sosialidemokraateilla on vaihtoehto. Meillä on oma vaihtoehto tälle hallituksen politiikalle. Haluan vielä kerran todeta, että tämä hallituksen politiikka talouden osalta on epäonnistunutta, ja oppositiolla on oma vaihtoehto, joka lähti aivan toisilta perusteilta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä ensin ed. Mäkelälle: Kyllä kuntatalous olisi ollut mahdollisuus elvyttää julkista taloutta. Tämä on todettu muun muassa muissa Pohjoismaissa erittäin hyväksi keinoksi pitää yllä myöskin kulutusta, mutta erityisesti työllisyyttä. Nyt, niin kuin kaikki olemme saaneet lukea, niin Helsingin Sanomien useat asiantuntijat kommentoidessaan ovat todenneet, että tämä on juuri se iso kipupiste, johonka rahaa olisi pitänyt satsata, koska ihmisten elämässä se tuntuu tällä hetkellä varsin räikeästi.

Eilen monet meistä ovat olleet omien kuntiensa valtuustoissa. Kyllä hämmästystä täytyy herättää sielläkin Kotkan alueella se, kun täällä kokoomus voimakkaasti on nostamassa kiinteistöveron mahdollisuuksia ym. ja sitten siellä paikallisesti syyttävät demareita siitä, että kiinteistöveroja pitää korottaa. En millään pystynyt ymmärtämään tätä logiikkaa, että yhtäkkiä siellä kun-tatasolla sitten ovatkin nämä kuntatalouden ongelmat jotenkin demareiden syytä, kun rahaa tarvitsisi hankkia.

Mutta taas kerran se ainoa hanke, joka Etelä-Kymenlaaksossa on, elikkä rekkaparkin rakentaminen, poistettiin pois budjetista tältä vuodelta. Sitä ei laitettu varsinaiseen budjettiin 2010, eikä sitä ole tässä lisäyksessä. Perusteena se, että ei ollut silloin elokuussa niin valtavasti liikennettä, että olisi ollut tarve rakentaa. Ministeri Vehviläisen ja Vanhasen suulla on todettu, että heti kun liikenne rupeaa kulkemaan, parkille löytyy rahat ja näin saadaan sekä työllisyyttä siinä rakentamisessa että myöskin (Puhemies: 2 minuuttia!) transitoa menemään. Tätä, parkkirahoja, ei yhä edelleenkään ole siis tässä budjetissa lisättynä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä tässä varhaisemmin iltapäivällä suorastaan rukoilin arvoisalta valtiovarainministeriltä, joka nyt on absent kuitenkin, että hän antaisi jonkinlaisen todistuksen sen puolesta, että hän tekee voitavaansa harmaan talouden ja talousrikollisuuden kuriin saamiseksi, (Ed. Rajamäki: Turhaa oli!) mutta mittään ei kuulunut, ei pihaustakaan. Minä olen äärimmäisen pahoillani ja minä toivon, että hän omassa mielessään tulee yön aikana uusiin aatoksiin ja todistaa huomenna toisella tavalla tässä erittäin tärkeässä asiassa. Täällä on käynyt selville, että rahat alkavat loppua ja velkaa pitää vaan miljarditolkulla tehdä lisää, ja sillä tavalla koijareille rahoja kylvetään.

Toinen kommentti on vain lyhyesti se, että oppositiolla, silloin kun se on kunnon oppositio, on aina vaihtoehto. Sitten historia osoittaa, kuka oli oikeassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä ihmettelen kokoomusta tässä. Nimenomaan kokoomus sanoi silloin ennen vaaleja ja edellisiäkin vaaleja, jotta tuleville sukupolville ei pidä jättää velkaa, pitää hoitaa talous sillä tavalla. Nyt tässähän on käynyt sillä tavalla, jotta velkaa otetaan kyllä hulvattomasti, mutta se velka hukattiin siihen, jotta annettiin isotuloisille veronkevennyksiä, ja se sama linja näkyy jatkuvan. Tämä sokea elvytys tässä kelamaksun poistossa on kaiken huippu siinä mielessä, että yli miljardi heitettiin rahaa noin vaan, mikä perustellaan sillä, että kuntataloutta pelastetaan. Jos 250 miljoonaa, neljäsosa siitä, menee kuntatalouteen, kaikki muu on ollut sokeata elvytystä tietämättä, mitä se tarkoittaa. Se menee sijoituksiin, lomamatkoihin, semmoisiin, jotka eivät välttämättä työllistä yhtään. Nimittäin firmojen toimintakulttuurihan on se, että eihän niitä ole perustettu sitä varten, että niillä työllistetään ihmisiä, vaan sehän on tarkoitettu, että niille omistajille tulee mahdollisimman paljon voittoa.

Tähän liittyen sitten valtionvelka kasvaa, ja olen sitä mieltä, jotta jos oikein olisi tehty tämä, niin ei olisi tämmöistä velankasvua, joka lankeaa tietysti sitten köyhempien maksettavaksi myöhemmin, koska nythän ollaan menossa tasaveron suuntaan. Kaikki nämä jo etukäteen tehdyt päätökset siitä, että energiaverot nousevat ja tulee semmoisia maksuja, taksoja nostetaan, vaikuttavat tällä hetkellä kunnissa hyvin vahvasti. Eilen muun muassa Kesälahden kunta, kun seurasin lehtiä, teki 1,5 prosentin tuloveronkorotuksen. Useimmissa Pohjois-Karjalan kunnissa on prosentin korotus. Joissakin on päädytty puoleen prosenttiin. Kesälahti on esimerkkinä huippu. Siellä on nostettu tappiin nämä kiinteistöverot, onko se nyt kesämökkien osalta prosentin, ja asunnoissa se maksimi onkin tällä hetkellä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että aika huonosti näitä lukuja kyllä siellä opposition puolella luetaan. Tosin se nyt ei ole kyllä kovin ihmeellistä, kun nämä talousoppineetkin aika huonosti lukevat. Mutta jos katsotaan tätä vuoden 2010 budjettia, niin nämä paljon puhutut veronkevennykset, jotka ovat yhteensä 1,9 miljardia sisältävät: tuloveronkevennys, elintarvikkeiden alvin alennus, työnantajan kelamaksun vaiheittainen poisto, väliaikainen poisto-oikeuksien korotus sekä yhteisöveron jako-osuuden muutos niin, että kunnat hyötyvät siitä — ja samanaikaisesti otetaan 13 miljardia velkaa lisää eli 11 miljardia käytetään puhtaasti hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ylläpitämiseen siinä tilanteessa, kun verotulot eivät riitä kantamaan. Kuten ed. Lahtela hyvin tietää, ne menevät muun muassa työttömien korvauksiin, työttömien työllistämiseen ja erilaisiin näihin hankkeisiin. Sinne menee paljon enemmän kuin tähän pelkkään veronalennukseen.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satoselle: Minä kyllä katson, mitä hallitus on pitemmällä aikavälillä tehnyt, siis kun tämä lamakin tuli, niin senkin jälkeen, ja siellä jatkettiin kevennyksiä, ei sitä, mitä ensi vuonna tapahtuu, vaan se on kaikki pois. Se on joka vuosi pois, mitä olette keventäneet isotuloisilta. Se on tulevaisuudessa poissa sieltä potista. Se heikentää meidän tätä liikkumavaraamme, mitä voidaan käyttää hyvinvointipalveluihin, mitä voidaan käyttää teihin, mitä tehdään yhteisiä, mutta ei se teitä huoleta, koska te ajatte sitä linjaa, jotta kun rikkaat vaan pärjää, niin mitä niistä köyhistä runteista, antaa olla vaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Mikä ihmeen jumalansana se Hesari monelle kansanedustajalle täällä on? Kun lukee tarkkaan Helsingin Sanomissa julkaistut taloustieteilijöitten kannanotot, niin nehän ovat niin äkkivääriä ja toisensa pois sulkevia, että jos hallitus niitä noudattaisi, niin senhän pitäisi ympäri pyöriä ja ottaa itseään jaloista ja päästä kiinni ja mennä sinne ja tänne, jos kaikkia niitä neuvoja noudattaisi. Ei niissä nimittäin ihan oikeasti ollut semmoista johdonmukaista linjaa, jota hallitus voisi noudattaa. Hallituksella on omat hyvät asiantuntijansa valtiovarainministeriössä ja sillä siisti, ja ne varmasti hakkaavat monen yksisilmäisen professorinkin.

Sitten toiseen asiaan, elikkä minä voisin sanoa teille, rakkaat kollegat, että ensi vaalikaudella tämä talo joutuu sellaisten päätösten eteen, että eipä kannattaisi demareidenkaan kovin paljon hurskastella siellä, jos vaikka satutte olemaan hallituksessa. Siinä joudutte tekemään leikkauslistoja, paljon pahempia kuin 1990-luvulla. Minä ihmettelen, onko näiden palveluiden osalta todella niin, että joka ikinen suomalainen tarvitsee joka ikiseen vaivaan oman hoitajan ja oman palvelun. Minä ihmettelen, miten ihmeessä tässä on 65-vuotiaaksi elänyt, kun ei ole ollut palveluja silloin lapsena. Ei ole ollut kouluavustajaa eikä ollut mitään muutakaan, joka olisi tukenut, ja itse on pitänyt rämpiä sieltä metsän korvesta kirkonkylän keskukseen ja yrittää jotenkin kouluttaa itsensä. Minä vaan sanon, että hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelurakenne pitää perata aivan perusteellisesti ja loppuun asti. Eihän kaikkia voida laittaa (Puhemies: 2 minuuttia on mennyt!) valtion piikkiin, yhteiskunnan maksuun. — 2 minuuttia ja 4 sekuntia, ja täällä on puhuttu 3:kin minuuttia.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Täällähän otetaan jo ihan diktatuurimaisia otteitakin käyttöön, kun opposition pääviesti tulee ilmi, ja sehän pääviesti on selkeä: Tämän hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut kolmella tavalla. Ensinnäkin elvytyslinja on epäonnistunut, työttömyys kasvaa yhä, ja kolmanneksi talous sukeltaa edelleen. Tämä viesti on niin selkeä kuin vaan olla ja voi.

Mutta näistä yhteen asiaan en ole vielä päässyt ottamaan kantaa sen liiemmin, se on työttömyyden asiat. Nimittäin työttömyys kasvaa edelleen. Meillähän oli lisäbudjetin palautekeskustelussa täällä lokakuun alkupuolella salissa näitä tuoreimpia tilastolukemia. Ne osoittivat kyllä aika karulla tavalla, että näihin työllisyysasioihin pitäisi puuttua rankalla kädellä, ja tämä puuttumattomuus näkyy nyt siinä, että tässä talousarvion täydennyksessä ei valitettavasti puututa riittävällä tavalla tämän palautekeskustelun esille nostamiin ongelmiin.

Ensinnäkin meidän työllisyysnäkymämme ovat erittäin heikot tällä hetkellä, ja hallitus on jo taantuvasti ja aina uudelleen ja uudelleen osoittanut olevansa myöhässä talous- ja työllisyysanalyysissään. Siis valitettavasti työllisyystoimenpiteiden suhde ja toimenpiteiden laajuus eli niiden mittakaava on aivan väärä. Työttömyys on noussut lähes 40 prosenttia vuodessa, ja kyllä sen pitäisi osoittaa, että meidän pitäisi ripeästi näihin asioihin tarttua. Jos meillä on jo yli 74 000 henkeä enemmän työttömiä työnhakijoita työvoimatoimistoissa kuin viime vuonna, niin se osoittaa sen vakavan kriisin, joka meillä on vaan syvenemään päin. Myös lomautettujen määrä on selkeästi kasvanut, ja erityisesti teollisissa töissä ja rakennus- ja kaivosalalla nämä ongelmat ovat merkittävästi kasvaneet.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minun suurin huolenaiheeni on myöskin työttömyys. Voi sanoa näin, että vain sota on työttömyyttä pahempi. Mutta kun oppositio moittii ja varmasti minäkin moitin hallitusta, niin kyllä se suurin yllätys minulle on se, että vaikka talous on näin syöksynyt ja talous on näin laskenut, niin kuitenkin työttömyys on pysynyt jotenkuten hallinnassa. Minä muistan 1990-luvun kriisin, silloin se ryöstäytyi käsistä, kun talous lähti laskemaan. Kyllä täytyy jotain myönteistä sanoa ja antaa tunnustusta antaa hallitukselle siitä, että työttömyys ei ole kasvanut niin paljon kuin olemme pelänneet. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ei vielä!) — Niin, me sanoimme, että ei vielä. Minäkin pelkään, että se nousee.

Mutta ihmetyttää myöskin se, että täällä salissa moititaan kuntia, että kunnat elävät yli varojen, ja sitten kun ollaan valtuustossa, syytetään hallitusta ja valtiota. Kyllä meidän pitäisi olla rehellisiä ja katsoa, ovatko kunnat sittenkin hoitaneet asiansa niin huonosti kuin annetaan ymmärtää, vai ovatko kunnat hoitaneet asiansa hyvin. Me voimme katsoa tilastoista: Kuntien palveluksessa on moninkertaisesti enemmän henkilökuntaa kuin valtion palveluksessa. Kuntien velkataakka on noin 3 000 euroa asukasta kohti, valtionvelka on noin 15 000 euroa. No, kumpi on hoitanut paremmin, jos kunnilla on 3 000 ja valtiolla 15 000? Kuntien verotulot ovat pyöreästi 14 miljardia, valtion verotulot vajaat 40 miljardia ja palveluksessa pieni määrä työntekijöitä verrattuna siihen, mitä kunnilla on. (Puhemies: Jälleen 2 minuuttia!) Väitän, että kunnissakin on asiat hoidettu aika hyvin.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin puhunut yhdestä tämän esityksen yksityiskohdasta, joka tulee myöhemmin vielä tänään istunnossa esille. Täällä on hallituksen esitys eli budjettilaki eduskunnalle yliopistojen verotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tähän lakiesitykseen ja budjettiin sisältyy semmoinen ehdotus, että Helsingin yliopiston nauttima verovapaus poistettaisiin.

Nyt kun puhutaan Helsingin yliopistosta, niin pitää muistaa, että se ei ole vain Helsingin yliopisto vaan se on monilta osiltaan Suomen yliopisto, koska on monta semmoista tiedekuntaa, jotka palvelevat koko Suomea. Maa- ja metsätaloudellinen ja teologinen tiedekunta ovat sellaisia, joita ei ole muualla. Muutenkin jokainen suomalainen voi pyrkiä Helsingin yliopistoon ja monet pyrkivätkin.

Toiseksi, mikä on olennaista muistaa, on se, että se on jo huippuyliopisto. Aalto-yliopistostahan toivotaan, että se vuosien, ehkä vuosikymmenen kuluttua olisi huippuyliopisto, Helsingin yliopisto sitä jo on. Se on sijoittunut kaikissa näissä kansainvälisissä mittauksissa siihen, mihin muut Pohjoismaiset huippuyliopistot sijoitetaan.

Se, miksi tästä on minun mielestäni tullut jonkinlainen moraalinen ja ehkä juridinen ongelma ja tämä lakiesitys, joka tähän budjettiin liittyy, ehkä tulisi lähettää perustuslakivaliokuntaan, johtuu siitä, että tässä äskettäin säädetyssä yliopistolaissa säädetään, että Helsingin yliopistolla on oikeus yhden apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. Yliopistolla on edelleen myös ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa. Nämä niin sanotut yliopiston privilegiot, jotka joku viisas tsaari joskus yliopistolle antoi, jotka on pidetty siis voimassa kaikki nämä vuosikymmenet läpi sodan ja rauhan, hyväksyttiin, ainakaan tältä osin ei ollut mitään muutosesityksiä, vaan ne hyväksyttiin yksimielisesti. Nyt kuitenkaan tämä pykälä ja sopu ei ole ilmeisesti koskenut lainkaan valtiovarainministeriötä vaan valtiovarainministeriön on nyt tarkoitus muuttaa tämä tilanne, ja sen vuoksi nämä ehdotukset ovat täällä.

Ensimmäinen juttu on se, että nämä apteekkitulot tulisivat veronalaiseksi tuloksi eli verotuloiksi, jotka ovat noin 5,3 miljoonaa, jotka siis poistettaisiin Helsingin yliopistolta ja tuloutettaisiin valtion kassaan. Tämä operaatio on tehty niin, että valtiovarainministeriön edustaja on matkustanut komissioon ja kysynyt komissiolta neuvoa, miten pitäisi tehdä, ja komissio on lähtenyt siitä, että apteekkien välisen kilpailun pitää olla tasapäinen eli apteekkia on siis verotettava. Sen sijaan, että tämä verotulo tuloutettaisiin yliopistolle, mikä on täysin mahdollista, minkä komissio hyväksyy, se on tarkoitus nyt viedä valtiovarainministeriön pohjattomaan kassaan. Jos te ajattelette sitä tilannetta, että suomalainen virkamies matkustaa Brysseliin pyytämään lupaa johonkin, niin joudumme kulkemaan historiassamme Pietarin aikoihin, jolloin todella autonomisesta Suomesta oli pakko aina silloin tällöin käydä kysymässä ja vähän yllyttämässä Pietarin viranomaisia tekemään jotain. Eli symbolisesti alhainen temppu.

Toinen on sitten se, että yliopiston laajat kiinteistöt tulisivat verotukseen, mikä olisi sitten 1,3 miljoonaa. Tämä summa, josta tässä on kysymys, 8 miljoonaa, tuntuu aika pieneltä, mutta se on todellisuudessa oikeustieteellisen tiedekunnan koko toimintamenot. Eli jos yliopisto haluaa päästä tasoihin, niin että tulot ja menot menevät tasoihin, pitäisi oikeustieteellinen tiedekunta, joka on kasvattanut sellaisia suuruuksia kuin Ben Zyskowiczin ja minut, lopettaa. (Ed. Pulliainen: Tehän olette valmiita jo!) — Joo, mutta meillä on solidaarisuutta tuleville sukupolville, että he voisivat seurata meidän tietämme menestykseen. — Tämä on oikeastaan aika suuri juttu.

Sitten on kysymys näistä rahastoista. Nythän tämä uusi yliopistolaki on siinä myönteinen, että ennen vanhaan Åbo Akademilla ja Helsingin yliopistolla oli näitä rahastoja, jotka nauttivat verovapaudesta, ja nyt siis kaikille tulee rahastot mutta samalla tämä Helsingin yliopiston rahaston verovapaus poistetaan. Lisäksi uhkaillaan tässä hallituksen esityksessä, että Helsingin Yliopiston Apteekin, joka on kai Helsingin ehdottomasti kehittynein ja palvelevin apteekki, kaikki tulot, 20 miljoonaa, vietäisiin valtiolle. Semmoinen pieni uhkailu on täällä hallituksen esityksessä. Lisäksi ministeri Katainen sanoi täällä puhuessaan, että nämä menetetyt miljoonat korvataan yliopistolle, mutta missään ei ole tietoa siitä, miten ne korvattaisiin.

Minusta tämä dilemma on nyt tässä se, että tämä asia tulee täysin yllättäen yliopistoille, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin ja taloutensa hyvin. Niillä oli oikeus luottaa siihen, että eduskunta hyväksyessään tämän kohdan yliopistolakiin yksimielisesti oli tosissaan. Sen vuoksi minä nyt halusin erityisesti korostaa, kun kokoomuksen ryhmäjohtaja Ravikin on paikalla, että joku valvoisi, että tämä menetetty tulo todella kompensoitaisiin yliopistolle. Minusta on nimittäin aika tärkeää tälle kansakunnalle se, että kun meillä on yksi iso, kansainvälisesti menestyvä, kaksikielinen yliopisto, joka on tehnyt paljon hyödyllistä tiedettä ja muutamissa tilastoissa voittaa jopa muutaman ruotsalaisen huippuyliopiston, sen toimintaa ei vaaranneta. Tämä aloite ei siis ole tullut opetusministeriöstä. Opetusministeriö yritti estää tämän pikku tempauksen, mutta VVM piti siitä kiinni.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olin jo pyytänyt puheenvuoroa tuonne koneeseen hallituksen esityksiin 244 ja 245, jotka ovat tässä esillä olleet. Nyt, kun luontevaa on, että käytän tämän puheenvuoron tässä, niin peruutan sen sieltä.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, mitä arvokkaasti ed. Söderman tässä totesi, niin palautan mieliin sen, että Keisarillinen Aleksanterin -Yliopisto sai itseltään suurruhtinaalta tämän erioi-keuden. Miksi se sen sai? Jotta sillä olisi kaikissa olosuhteissa suvereeni taloudellinen toimintamahdollisuus. Näin olen jostakin lukenut.

Aivan niin kuin ed. Söderman totesi, niin aina kun sitten perustuslakia muutettiin, hallitusmuotoa ja sitten perustuslakia ja niin pois päin, niin aina tämä erioikeuspuoli, itsehallinnollinen puoli, on ollut kuvassa mukana. Nyt se tilanteessa, jossa yliopistolaki on jo käsitelty, yhtäkkiä muljautetaankin pois. Minusta tämä ei kyllä ole ollut reilu menettely ollenkaan, ja toivon hartaasti, että kun täällä luvataan hoitaa tämän kompensaatiopuoli ajantasaisesti, niin kuin täällä lukee, suurin piirtein näin, niin se myöskin käytännössä sitten toteutuu.