Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Voisihan tähän lyhyestikin todeta, että kelvoton esitys, eikä se puhumalla parane. Mutta on syytä puhua, koska esitys hylkäyksestä on tehtävä. Herra puhemies! Ehdotan, että lakiesitys hylätään.

Tätä samaista asiaa käsiteltiin hieman lievemmässä muodossa kuin nyt marraskuussa 2000. Silloin täältä eduskunnasta löytyi vankka kannatus esitykselle, mutta myös vankka vastustus. Osat ovat nyt vain muuttuneet aika täydellisesti, vain kokoomus on jotakin viisasta lukuun ottamatta säilyttänyt linjansa.

Herra puhemies! Ensin muutama ajatus itse tästä asiasta. Tämä hallituksen esitys syntyi käsittämättömällä tavalla ja valmisteltiin huolettomasti ja huolimattomasti, ja siksi se tuotti talousvaliokunnassa paljon ongelmia. Toisaalta niitä lisäsi se, että otettiin kauhea kiire tälle asialle, koska haluttiin joulukaupassa saada myyjille palkankorotus tämän perusteella. Kaupathan ovat nyt joulukuussa muutoinkin auki, mutta tämä palkkaratkaisu tässä oli se osa, mikä haluttiin toteuttaa tällä kiireellä.

Tätä esitystähän voimallisesti ajoivat vain kaksi kotimaista suurketjua, joilla on suurilla alueilla maassa monopoli, S-ketju ja Kesko, ja kolmas, jolle tämä ainakin tulee olemaan erityisen tuottoisa, on ulkomaisten erikoiskauppojen ketjut, jotka valtaavat pienyritykset, erikoiskaupan yritykset, ja pystyvät sillä tavalla linnoittautumaan entistä vahvemmin suomalaiseen talouteen. Nämä piirit ajavat tätä voimakkaasti. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät, Erikoiskaupan Liitto ja naisyrittäjien liitto vastustivat yksiselitteisesti tätä hallituksen esitystä.

Tässä on monia ongelmia, joista lyhyesti totean, että maaseudun kannalta tämä on tuhoisa, ja siksi ihmettelen, että keskusta on vuoden 2000 jälkeen nyt kääntänyt täydellisesti takkinsa tässä asiassa ja ajaa tätä uudistusta. Toinen kärsijä ovat kunnat. Valitettavasti Kuntaliitto ei edes lähettänyt asiantuntijaa talousvaliokuntaan, (Ed. Pulliainen: Ei uskaltanut!) ei uskaltanut ilmeisesti lähettää, ei edes kirjallista lausuntoa, vaikka tämä koskettaa kuntien taloutta ja kuntia muutoinkin kohtuullisen merkittävästi, koska esimerkiksi subjektiivinen päivähoito-oikeus yö- ja sunnuntaipäivähoidon osalta tulee olemaan kunnille melkoisen raskas uusi tehtävä ja taakka. Näin sitä vain hallitus lisää kuntien taakkaa, eikä Kuntaliittokaan puhu mitään, kun se on naimisissa hallituspuolueiden kanssa liian voimakkaasti. Näin tulkitsen ja moitteet tässä menkööt Kuntaliittoon asti.

Eli maaseutu ja kunnat kärsivät, ja niille ei puolustajia näyttänyt juurikaan löytyvän näistä suurimmista kuntapuolueista esimerkiksi, eikä maaseudun asiaa perinteisesti ajaneista puolueista. Tämä nimittäin selvästi suosii suuria marketteja ja ne aina tuhoavat laajalta alueelta ympäriltään pienkaupat, ja sama tapahtuu myös kaupunkien keskustoissa. Perheet myös osin kärsivät tästä, varsinkin ne perheet, joista sitten töitä joudutaan näin tekemään sunnuntaisinkin.

Sitten on yksi kärsijä, joka on aivan selvä, on tämä ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Sitä suunnattomasti ihmettelen, että kun tämä on vihreän ministerin luoma esitys ja valiokunnassakaan eivät vihreät reagoineet oikeastaan millään tavalla, ja kuitenkin tämä lisää selkeästi yksityisautoilua ja lisää näitten suurten markettien lisääntymistä tai niitten etua ajaa. Jopa se näkökulma, että tätä perusteltiin sillä, että perheet voivat mennä yhdessä sunnuntaisin kauppaan, on mielestäni kyllä sellaisia arvoja vastaan, mistä vihreätkin ovat puhuneet — että pienet lapsetkin opetetaan kuluttamaan, kuluttamaan ja kuluttamaan, kaikkea krääsää pitää ostaa päivittäin, jopa sunnuntaisin. Ei ole kyllä hyvää kasvatusta minun mielestäni sellainen peli. Tämä on tältäkin osin kelvoton esitys.

Herra puhemies! Sitten 4 §:ään, josta paljon puhuttiin ja valiokunta hieman muutosta siihen tekikin, eli tämä kauppakeskusten kauppiaiden asema. Se jäi edelleen perustuslain elinkeinovapauden ja sopimusvapauden nimissä erittäin epävarmaan ja suorastaan huonoon muotoon. Tässä käy nyt niin, että nämä kauppakeskusten pienet kauppiaat ovat vastakkain kansainvälisten sijoitusrahastojen omistamien ja määräämien kauppiasyhdistysten kanssa, ja kun ne ajautuvat sitten kohtuullisista syistään oikeuteen asti näissä riidoissa, niin kyllä sen tietää, kumpi puoli siinä on heikoilla, kumpi vahvoilla. Eivätkä nämä valiokunnan tekemät kauniit lausahdukset tai sanat muuta valitettavasti tätä tosiasiaa. Eli tämä on pienkauppiaiden etujen vastainen ja johtaa todella huonoon kehitykseen.

Herra puhemies! Sitten muutama ajatus siitä, mitä todellakin 9 vuotta sitten tapahtui täällä. Muun muassa nykyinen ministeri Brax voimakkaasti arvosteli sitä lakia silloin, ja nyt hän on tietysti toista mieltä. Ed. Rantakangas, joka silloin pani vastalauseeseen nimensä, vaati asian hylkäämistä ja silloin perusteli perhepoliittisilla syillä mutta ehkä vielä voimakkaammin näillä maaseudun kauppojen vaikeuksilla, jotka silloin olivat vielä hänellä sydäntä lähellä. Täällä on selkeää tekstiä siitä, miksi tämä kehitys on tuhoisa maaseudun kannalta. Missä on nyt se sama puhe? Ei ainakaan valiokunnassa kuulunut. Ed. Pulliainenkin silloin käytti hyvän puheenvuoron ja varmaan on edelleen samaa mieltä. Hän oli jossakin vaiheessa ilmoittanut, että ei tule missään nimessä vakaumuksellisista syistä hyväksymään ja äänesti sitä vastaan aikaisemmin ja silloin vuonna 2000 jatkoi samalla linjalla ja totesi muun muassa, että vastaan täytyy taistella silloin, kun on taistelun paikka.

Toivottavasti nyt kun on taistelun paikka ja huomenna äänestyksen paikka, ja se on sen taistelun huipentuma, löytyy vihreistäkin, jotka ovat tämän lain äitejä ja isiä, linjakkuutta, eikä se tässä 2000-luvulla olisi sitten kääntänyt kelkkaansa niin voimakkaasti kuin on keskustan osalta erityisesti tapahtunut. Silloin ed. Liisa Hyssälä voimallisesti puhui myös kauppojen sunnuntaiaukioloa vastaan todeten, että sitä ei pidä laajentaa vaan päinvastoin pitäisi tarkastella, tarvitaanko jo olemassa oleviin aukioloaikoihin rajoituksia. Hänen sanansa silloin olivat todella jyrkkiä tässä suhteessa. Monia muitakin löytyy. Nykyiseltä ministeri Kiviniemeltä on voimakas puheenvuoro, ja hän oli vastalauseen allekirjoittaja silloin myös.

Sitten, herra puhemies, on mielenkiintoinen silloisen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan, nykyisen ministeri Pekkarisen puheenvuoro. Hän silloin hyökkäsi erittäin voimakkaasti ed. Huotaria vastaan ja koko vasemmistoliittoa vastaan, kun ed. Huotari väitti, että vasemmistoliiton ryhmässä ei ole vapaita käsiä tässä asiassa. No, se selvisi, että vasemmistoliitolla oli ryhmän kädet sidottu, (Ed. Kangas: Ei ollut!) mutta en tiedä, pitivätkö ne kuinka hyvin. Ed. Huotari myönsi tässä keskustelussa, että kädet oli sidottu, ja ed. Pekkarinen moneen kertaan voimallisesti sanoi, että tällaisessa asiassa ei saa eduskuntaryhmä sitoa edustajiensa käsiä.

Nyt olen kuullut, että keskustan ryhmässä huomisessa äänestyksessä on aika ankarat määräykset, että ei saa äänestää vastaan. Onko johdonmukaisuutta? Ei ole. Vetoan kyllä jokaiseen edustajaan, joka kuulee, ja toivottavasti menee mahdollisimman monelle, että kyllä tässä asiassa on sellaiset arvot, ihan käytännölliset mutta myös sitten monien esille nostamat arvot sunnuntain lepopäivän pyhittämisestä lähtien, että tässä on oltava vapaat kädet jokaisella tehdä niin kuin omatunto vaatii. Ja erittäin vahvat perusteet on sille, että me emme antaudu tälle markkinavoimien ja kansainvälisten markkinavoimien ja keskittämisen politiikalle, jota Vanhasen hallitus tässäkin asiassa ajaa niin kuin monessa muussa. Toivon, että tämä hylätään, ja sen esityksen tuossa alussa tein.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! En ensimmäisessä käsittelyssä ollut paikalla enkä päässyt käyttämään puheenvuoroa, ja nytkin vaikuttaa siltä, että ääni meinaa hävitä kokonaan, mutta yritänpä nyt aivan historiaakin ajatellen pöytäkirjoihin saada nämä omat näkemykseni tässä vaiheessa tätä asiaa sanottua.

Ed. Kankaanniemi tuossa muisteli kymmenen vuoden takaisia puheenvuoroja tästä samasta asiasta, ja muistan nuo puheenvuorot oikein hyvin, koska itse oli silloin talousvaliokunnan jäsen. Tuo valiokunta- käsittely oli varsin mielenkiintoinen, kuten ilmeisesti on ollut tälläkin kertaa. Kauppojen aukioloasia tuntuu olevan asia, joka herättää kyllä paljon, paljon keskustelua.

Arvoisa puhemies! Tämä on siis periaatteellinen iso muutos, jota tässä hallituksen esityksessä ja nyt talousvaliokunnan mietinnössä ollaan viemässä eteenpäin. Milloinkaan aikaisemmin ei ole vapautettu kokonaan sunnuntaikauppaa, niin kuin nyt tässä esityksessä tehdään. Tässä keskustelussa, jota julkisuudessakin on käyty, on monessakin yhteydessä todettu, että nykyinen lainsäädäntö on näiltä osin sekava. Varmasti se sitä osittain onkin, mutta aika monet meistä silti tuntuvat tietävän, miten se oma lähikauppa on auki, milloin sinne pääsee, milloin ei. Ainakin minä tiedän, ja luulen, että aika monet täällä olijoistakin tietävät.

Sitten kun kuuntelee käytettyjä puheenvuoroja tämän asian yhteydessä, esimerkiksi näiden erilaisten kauppakeskusten edustajien toimesta, niin sekavaksi tämä tuntuu jäävän, sillä joissakin julkisissa puheenvuoroissa on kerrottu, että kauppakeskus voi esimerkiksi tehdä niin, että yksi kerros kauppakeskuksesta on auki jonakin sunnuntaina ja jokin toinen kerros toisena sunnuntaina. Tällainen on ollut ainakin oma tulkintani joistakin noista puheenvuoroista. Silloin on edelleen sekavaa se kuluttajan kannalta, onko kauppa auki vai ei. Eli ei tämä asia taida nyt tälläkään lainsäädännöllä valmiiksi tulla.

Arvoisa puhemies! Kuten jo sanoin, tämä on periaatteellinen, iso asia. Tähän liittyy monta erillistä huolta, jotka on osittain jo tässä käsittelyn muissa vaiheissa tuotu esille. Suurena asiana pidän itse kaupan rakenteen muutosta, ja pelkään, että tällä esityksellä toteutetaan kaupan rakenteen raju muutos. Pienet liikkeet eivät nimittäin pysty millään tavalla pysymään suurten toimijoiden kilpailussa mukana.

Itse esimerkiksi asun 15 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, ja meillä vielä toistaiseksi — aikaisemmin tuolla saarivaltakunnassa taisi olla parhaimmillaan yhteensä jopa kuusi eri kauppaliikettä — toimii tällä hetkellä kaksi kauppaa. ja pahoin kyllä pelkään, että tämä muutos tulee aiheuttamaan sen, että ainakaan jompikumpi näistä liikkeistä ei pysy mukana tässä kilpailussa. Tätä perustelen sillä, että kahdeksan kilometrin päässä sijaitsee niin yhden jos toisenkin isomman kauppaketjun isoja pellolle rakennettuja marketteja. Tämä tulee kyllä tarkoittamaan sitä, että kun näillä isoilla automarketeilla on mahdollisuus ostaa sisään paljon suurempia tavaraeriä ja myydä niitä halvemmalla kuin näiden pienten liikkeiden, niin asiakkaalle se euro on edelleenkin kova konsultti. Se tarkoittaa siis sitä, että tuo kysyntä, joka tällä hetkellä suuntautuu pieniin liikkeisiin, tulee suuntautumaan tämän muutoksen jälkeen suuriin liikkeisiin. Tämä on se isoin huoleni tässä asiassa.

Lisäksi pelkään, että uhkana on se, että ilmastotavoitteissa, joita tämä hallitus niin kovasti täällä monissa muissa asioissa markkinoi, ei myöskään päästä eteenpäin tällä muutoksella. Ed. Kankaanniemi tämänkin asian jo nosti esille. Mutta jos tavoitellaan tiivistä yhdyskuntarakennetta ja ylipäätään ilmastopoliittisten toimien vaikuttavuutta tässä valtakunnassa, niin silloin pitäisi kyllä erityisen tarkasti hallituksen tasolla kyetä katsomaan, miten nämä eri politiikkatoimet vaikuttavat tuohon tavoitteeseen.

Tässä kohdassa on kyllä kontrolli nyt jossakin kohdin pettänyt. En tiedä, onko se pettänyt valtioneuvoston kanslian kontrollissa vai poliittisessa valmistelussa. Ihmettelen kyllä suuresti sitä, että nimenomaan vihreät, jotka ovat tässä asiassa olleet suuna päänä huutamassa tiiviimpää yhdyskuntarakennetta ja ilmastopolitiikan huomioimista, tekevät näin päinvastaista politiikkaa tässä yhdessä asiassa. Tätä ei voi kuin ihmetellä.

Kansalaisten kannalta, koska meidän väestömme on ikääntymässä, olisi äärimmäisen tärkeää, että lähipalvelut löytyisivät kävelymatkan päästä, ei niin, että niihin täytyy lähteä autolla tekemään matkaa. Iäkkäällä väestöllä — juuri äsken keskustelimme jo täällä ajokorttiasioista — ei ole kerta kaikkiaan mahdollisuutta sinne pellolla olevaan markettiin lähteä autolla käymään, enkä tiedä, onko se ilmastopoliittisesti tai liikenneturvallisuudenkaan kannalta välttämättä hyvä asia, että sinne lähdetään seikkailemaan ostosten perässä. Kyllä ne lähipalvelut, joita ihminen arkielämässään tarvitsee, tulee saada läheltä. Tässäkin peräänkuulutan, että tämä olisi kannattanut miettiä vielä kertaalleen.

Perheiden yhdessäoloaika tulee vähentymään. Tosiasia on se, että useiden työntekijöiden tästä eteenpäin on pakko ottaa niitä sunnuntaitöitä vastaan, vaikka ei haluaisikaan. (Ed. Kankaanniemi: Ihan varmasti!) Täällä voidaan väittää vastaan, mutta itse olen ollut kaupan alalla paljon töissä ja tiedän tämän aika tarkasti, mikä se tosiasiallinen tilanne siellä on. Meille voidaan väittää tässä asiassa mitä vaan, mutta todellisuus on kyllä kovin toisenlainen. Eikä vain kaupan alalla tule lisääntymään sunnuntaityö, vaan ketjussa alaspäin, kuljetusliikkeissä jne.

On todettu, että ovathan ne nyt muutkin ammattiryhmät, hyvänen aika sentään, töissä, palomiehet ja sairaanhoitajat ja lääkärit. Niin ovat, mutta ei ihmisten henkien pelastaminen ole kauppapalveluista ennenkään ollut kiinni eikä pitäisi olla tämänkään jälkeen. Kauppa määrittää yhteiskunnan rytmiä ja rakennetta aivan toisella tavalla kuin ne palvelut, joita nyt tässä tämänkin esityksen julkisessa keskustelussa on verrattu kaupan palveluihin. Tarkoitan esimerkiksi näitä mainittuja ihmishenkien pelastustehtäviä.

Työturvallisuusasia on sellainen, josta kannan suurta huolta. Aiotaanhan nyt tässä vapauttaa myös mahdollisuus sille, että 24 tuntia vuorokaudessa kauppa voi olla auki. En ymmärrä ollenkaan, että tällä nyt sitten pystyttäisiin näitä pikkukauppoja pitämään auki. Ainakin itse toivon, että meidän keskikaljakuppilamme vieressä oleva toinen lähikauppa ei pidä oviaan auki. Kyllä sieltä jos mistä on tähänkin asti keskellä päivääkin onnistuttu käymään hakemassa vähän lisää juotavaa, niin jos se vielä yöllä on auki, niin kyllä sinne monennäköiset probleemat kerääntyvät kassahenkilökunnan hoidettaviksi.

Tämä esitys on ala-arvoisesti valmisteltu, ala-arvoisesti valmisteltu, kun se ei sisällä edes sanana mainintaa yksintyöskentelystä, se ei pidä edes koko sanaa "yksintyöskentely" sisällään. Jo tämän perusteella minusta olisi syytä hylätä koko homma, koska täytyisihän lainsäätäjän eteen tuoda semmoinen paketti, joka ottaa näin isossa mittakaavassa olevan asian eri puolet esille, nostaa ne keskusteluun. Näin ei todellakaan ole nyt tapahtunut. Yksintyöskentely on siis merkittävä ongelma, ja työturvallisuuden puolesta kannan siitä suurta huolta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kun silloin edellisen kerran tätä asiaa käsiteltiin, me laadimme pitkän listan asioista, jotka täytyy tuoda eduskunnalle selvitettäväksi, ennen kuin tämän asian osalta liikutaan mihinkään suuntaan. Sillä listalla olivat muun muassa yksintyöskentely, julkisen liikenteen järjestäminen, kaupan rakenteen palvelut ja päivähoitopalvelut. Kuntapalvelut eivät kykene vastaamaan tämän lain tarpeisiin.

Olen erittäin pettynyt siitä, että kun hallitus tuo tänne esityksen, niin vähintä, mitä olisi tehtävissä, on se, että luetaan edelliset mietinnöt aiheesta ja katsotaan, mitähän se eduskunta on näistä asioista viimeksi tuumannut. Se on tämän talon, meidän kaikkien päätäntävallan ja demokratian aliarvioimista, että näillä listoilla ei ole ollut mitään käyttöä, näillä toiveilla, edellytyksillä, kun tätä lakiesitystä on valmisteltu. Talousvaliokunta on hyvässä mietinnössään koettanut niitä nostaa esille, mutta eivät ne lausumilla ratkea.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen monta viikkoa paininut tämän asian kanssa, koska olen tuntenut tämän omaksi asiakseni ja no, tiedä häntä, millä tuloksella.

No, aluksi ilmoitan kuitenkin, että kannatan ed. Kankaanniemen hylkäysehdotusta.

Sen jälkeen. Eduskunta on edennyt vähittäiskaupan sunnuntaiaukiolon käsittelyssä toiseen vaiheeseen. Ensimmäisen käsittelyn aikana lienee myös yleisölle tullut selväksi, miksi sunnuntain aukioloa vastustetaan. Esitän tässä vielä tiivistelmän, osan niistä kielteisistä vaikutuksista, joita sunnuntaiaukioloajoista tapahtuu.

Sunnuntaiaukiolo lisää vähittäiskaupan menopaineita. Kaupalle tulee lisää korotettuja työvoima-, siivous-, kuljetus-, logistiikka- ynnä muita energiakuluja. Pienten kauppojen pitkistä aukioloajoista seuraa myös turvakulujen lisääntyminen. Kansalaiset maksavat sunnuntaiaukioloajan kustannukset. Hintataso kohoaa. Sunnuntain kustannukset syövät osan myös elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta.

Suomessa päivittäistavarakaupan hintataso on Euroopan korkeimpia. Korkea hintataso johtuu kilpailun puutteesta, joka johtuu päivittäistavarakaupan keskittymisestä. Tällä lailla olemme vain lisäämässä kaulaa Euroopan unionin maiden hintatasoon. Merkittäviä työllisyysvaikutuksia ei ole päivittäistavarakaupassa. Sen sijaan sunnuntaiaukiolo tuo pien- ja erikoiskaupalle sen kilpailukykyä heikentäviä työvoimakustannuksia sekä lisäksi edellä mainitut kustannukset. Sunnuntaiaukiololla heikennetään pien- ja erikoiskaupan asemaa suhteessa suuriin ryhmittymiin.

Arvoisa puhemies! Sunnuntaiaukiololla on sosiaalisia seurauksia. Sillä syödään perheiden yhteistä aikaa. Perheillä pitäisi olla jatkossakin säännöllisesti ja tarpeeksi usein mahdollisuus yhteisen vapaapäivän viettoon.

Laki jättää kauppakeskuksille mentävän aukon. Porsaanreikä on 4 §:ssä, jossa kielletään kauppakeskuksia sitomasta yrityksiä pitkiin aukioloaikoihin, mutta avataan kauppakeskuksille mahdollisuus vedota siihen, että yritys kuin yritys on myymäläkeskittymän kannalta välttämätön ottaen huomioon yrityksen toimialan laatu, kannattavuus ja muut olosuhteet. Kauppakeskukset tulevat turvautumaan juuri tähän perusteeseen.

On väitetty, että aukiololaki selkiyttää vähittäiskaupan aukioloja. Perään sanotaan, että yrittäjät voivat itse valita sen, milloin kauppa on auki. Aukioloajat eivät selkiinny millään tavalla, vaan tulevat nykyistä sekavammiksi.

On selvää, että suuret ketjut hyötyvät yrittäjävetoisen pien- ja erikoiskaupan kustannuksella aukiolojen laajentamisesta, tuleehan valtaosa uusista liiketiloista ketjujen käyttöön. Jos eduskunta hyväksyy tämän lain, se aukaisee mahdollisuudet vähittäiskaupan edelleenkeskittymiseen sekä pienkauppojen kuolemiin. Tästä saa osansa, korostan, maaseudun pienkauppiaat. Eduskunta lyö jälleen yhden naulan lisää yrittäjyyden arkkuun.

Arvoisa puhemies! Päivittäistavarakaupan aukiolo olisi voitu vaikka vapauttaa, mutta kuten jo aiemmin olen todennut, erikoistavarakaupalle nykyinen aukioloaika on aivan riittävä, jopa välttämätön.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Katselin iltapäivän aikaan nettiä, ja siellä eräskin kaveri kertoi, että hän on ollut kauppojen aukioloaikojen puolustaja, mutta sanoi, että kyllä hän on nyt ruvennut miettimään, että olisi se mukava olla kavereitten kanssa yhteinen vapaapäiväkin, että nyt hän on niin kuin vähän kääntynyt toiseen suuntaan. Tämmöisiä monia toiveita ihmisillä on.

Suomen ja suomalaisten yhteisen edun kannalta tämä laki vähittäiskaupan aukiolosta on huono. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisella keskitetään kauppaa suurten ketjujen haltuun. Samalla menee myös monen erikoistavarakauppiaan ja perheyrittäjän leipä. Haja-asutusalueen kauppojen hävittämistä kiihdytetään. Euroopan kallein ruoka vielä kallistuu, koska tässä tulee lisääntymään yötyö ja viikonlopputyö ja se on aina kalliimpaa työtä myös kaupan alalla ja hintoihin se valuu väkisten.

Tämä koskee myös kauppojen ulkopuolella olevia ammattiryhmiä, jotka liittyvät kauppaan. Siellä on siivoojia, laitoshuoltajia, varastotyön-tekijöitä, vartijoita, jätteenkäsittelykuljetuksen työntekijöitä sekä välillisesti esimerkiksi päiväkotien henkilökuntaa ja julkisen liikenteen kuljettajia. Se määrä lisääntyy. Se ei ole ainoastaan, mitä siellä kaupan sisällä on. Kaupan sisälläkin tulee käymään niin, niin kuin valiokunnassa kävi ilmi, että muun muassa USA:ssakin, missä on paljon isoja kauppoja, kauppakeskuksia yötkin auki, hyllyt täytetään yöllä ja sitten sieltä juostaan kassalle, jos ihmisiä tulee. Todennäköisesti näin tulee Suomessakin käymään.

Valiokunnassa kävi pk-yrittäjiä, ja he olivat järjestöinä yksimielisiä siitä, että kauppojen aukioloja ei pidä enää lisätä, ja kirkon edustajakin kehui, että heidän semmoinen 2 000—3 000 vuotta vanha traditionsa, että sunnuntai on vapaapäivä, nyt murretaan, ja kirkon edustaja sitä kovasti pahoitteli.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole neuvotellut kuntien tai Kuntaliiton kanssa, miten yli 100 000 ihmisen yö- ja sunnuntaityöt mahdollistetaan, ja niin kuin täällä ed. Kankaanniemi totesi, Kuntaliitto ei antanut edes minkäänlaista lausuntoa. Olisi vähintään pitänyt kuntien kanssa nyt keskustella, että päiväkodit ja julkinen liikenne kumminkin pelaa näille ihmisille. Tuntuu siltä, että se myyjäparka nyt sitten joutuu etsimään sen yöpaikan lapselleen ja samoiten sen, millä konstilla sinne työpaikalle menee. Samoiten ei kuultu myöskään poliisia. Täällä puhuttiin työturvallisuudesta ja yleensä turvallisuudesta. Ei poliisiakaan kuultu, mikä valmius heillä on valvoa järjestystä yön tunteina, kun monissakin liikkeissä, varsinkin pienemmissä, alle 400 neliön liikkeissä, se liikeideahan on siinä, että siellä on yksi myyjä ja sillä tavalla hoidetaan myyntityöt.

Uudistus on kallis ja huonontaa työelämää. Niin kuin totesin, yötyöt ja sunnuntaityöt tulevat lisääntymään ja myös pätkätyöt tulevat tämän myötä lisääntymään. Ed. Laxell, joka erityiskaupan kauppias on ollut ja sitä alaa edustaa, tuntee sen hyvin, yli 30 vuotta ollut. Siellä pitää olla, kun menee pesukonetta ja telkkaria ja radiota ostelemaan, tekninen asiantuntija, joka kertoo, miten niitä käytetään. Ei siellä vaan pelkkä kassa piisaa, joka rahastaa. Eli niitä on pakko pitää siellä, mutta voi olla, että tämän myötä on pakko pitää myös niitä pätkätyöläisiäkin, että siellä ei pysty semmoista määrää ihmisiä pitämään kuin nyt on pidetty.

Sen takia sinne on tulossakin — ja se ilmiö on jo nyt näkyvissä — että tällaiset suuret kansainväliset urheilu- ja kodinkonekauppiaat ja vaatetavarakauppiaat, jotka voivat olla vielä suurempia kuin nämä kaksi suurinta Suomen kauppaketjua, valtaavat nämä pienten kauppiaitten, suomalaisten pikkuyrittäjien, tilat sieltä pois. Sen takia kannatan ed. Kankaanniemen tekemää hylkäysesitystä.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Pitäisi varmaan melkein tänne pönttöön piiloon, oikein kumartua. Kun on kuunnellut tässä vastustajien puheenvuoroja ja olen itse vähän toista mieltä ja tämän huonon hallituksen esityksen kannattaja, niin suorastaan hävettää. Toki täytyy sanoa, että kyllä tässä vastustajat ovat puhuneet ihan oikeista asioista sinänsä vähän tunteella, ja muutamaa haluan kommentoida.

En kyllä muista, mitä mieltä olen silloin ollut 2000-luvun alussa, mitä olen sitten lopullisesti äänestänyt, mutta kuitenkin olen ollut asiaa käsittelemässä. Ylpeänä täytyy tietysti sanoa, että isänpäivänä kaupat ovat kiinni minun aloitteestani. Tuolla työasiainvaliokunnassa sain sen laitettua sinne mietintöön. (Ed. Kangas: Lex Rönni!) — Joo, kyllä näin voi sanoa. — Se on ollut varmaan merkittävin teko, minkä kymmenen vuoden aikana olen saanut aikaan tässä talossa.

Mutta muutamia kommentteja: Tehdaspaikkakuntalaisena, paikkakunnalla, missä paperitehdas pyörii yötä päivää, sunnuntait ja arjet kaikki aina, voi tietysti sanoa — ja meillä on vielä siinä saman kylän alueella kohtuu iso sairaalakin, jossa myöskin on aika paljon työntekijöitä sunnuntaisin — että meillä on tämä päivähoitohomma hoidettu jo aikoja sitten, vuosikymmeniä sitten. Meillä se homma hoituu ja vuorohoidot hoituu, ei siinä ole mitään ongelmaa.

Ed. Huovinen puhui tuossa, että henkien pelastaminen pitää tehdä viikonloppuna ja yöllä ja aina. Mutta pitäisikö tehdä niin, että laitetaan paperitehdas kiinni ja sunnuntaisin pyyhkäistään Keskisuomalaiseen sitten, kun se meidän tehdas tuottaa tätä pehmopaperia, jos mentäisiin tällä mentaliteetilla?

Eli kyllä luulisin, ettei tässä palvelujen kohtaannossa kovin isoa ongelmaa tule missään, kun tiedän kuitenkin sen, että kaupassa työssä olijoissa on aika paljon nuoria ja sitten myöskin sen ikäisiä ihmisiä, että eivät enää pieniä lapsia hoida, ja kun tähän asti on kuitenkin ollut niin, että työntekijöitä on kyllä löytynyt kilvan aina sinne kauppaan tulemaan. Se tahtoo kiehtoa kuitenkin. Itsekin muistan, että sunnuntaityöstä saatu 100 prosentin korvaus kyllä tekee työstä huomattavasti kiehtovampaa ja mukavampaa. Kun sen 100 prosenttia saa palkkaa lisää, niin se pienessä palkassa tuntuu kohtuullisesti.

Ilmastopoliittista jälkeä tästä kohtaa on turha haeskella, kun ei niitä muutenkaan löydy. Muutenkin koko asia tahtoo olla vähän suurimmalta osalta hölynpölyä.

Mutta se, mistä puhutaan, on tämä lasten kanssa yhdessäolo ja perheitten yhdessäolo. Kyllä minä sanon, että kyllä siitä autuus kaukana on, kun pienten lasten kanssa lähtee tuonne kauppaan kuljeskelemaan ja katsomaan. Sen verran on tullut siihen asiaan viime vuosien aikana totuttua, että kun veljesparin otan mukaani, niin kyllä siinä Sakun ja Eetun kanssa nautinto on kaukana papaltakin, kun kauppaan lähdetään. Kyllä Tokmannista tahtoo löytyä niin paljon tavaraa, mitä meidän pitäisi saada ehdottomasti tänään, ja toi pitää, pappa, ostaa ja toi pitää ostaa.

Minä luulen, ettei siinä kovinkaan moni perhe sitä laatuaikaa siellä kaupassa vietä perheitten kanssa. Ja mitä varten muuten se pitäisi sitten se laatuaika olla kytkettynä siihen sunnuntaihin? Eikö sitä voi pitää maanantaina, tiistaina taikka lauantaina yhtä lailla? Kun niitä vapaapäiviä tulee sitten kuitenkin sille perheelle jollekin päivää viikossa useimmiten, niin väittäisin, että voisi sitä laatuaikaa käyttää jonain muunakin päivänä.

Myöskin aika monet ovat tottuneet siihen, että viikolla on vapaapäivä. Kun itsekin on koko elämänuransa ollut lähes tulkoon niin, että ei ole tarvinnut joka päivä olla töissä, vaan työt on tehty neljänä päivänä viikossa tai sanotaan, että korkeintaan yhdeksän päivää kahteen viikkoon, niin kyllä se viikkovapaa on kuitenkin semmoinen asia, jota arvostaa. Jos täytyy jotain asioita hoitaa, niin yleensä kuitenkin nuo kunnan virastot ja toimistot ja valtion virastot ovat auki vain arkipäivinä, eivät suinkaan viikonloppuisin. Siitäkin täytyy tietyllä tavalla olla tyytyväinen.

Sinänsä kyllä nykyinen lainsäädäntö, jossa tämä 400 neliötä on rajana, on aiheuttanut ongelmia, enkä käy sitä kieltämään. Siitä on kaikennäköistä kikkailua ja monenlaista ongelmaa. Eräät kauppiaat tietysti tuntevat olonsa vähän huonommaksi. Meilläkin on siinä parin kolmen kilometrin päässä keskustasta kauppaliike, joka on kaavoittamattomalla alueella elikkä on semmoisella paikalla, että saa olla auki koska vaan. Siwa on kyseisessä risteyksessä auki joka päivä 8:sta 21:eenköhän se on, se on joulupäivät ja juhannuspäivät ja kaikki muut. Kyllä siellä melkoinen joukko asiakkaita tietysti on ja pienessä putiikissa liikkuu, mutta ei minun ole pakko sinne ollut koskaan mennä shoppailemaan eikä varmaan nytkään pyhänä.

Mutta tässäkin kohtaa täytyy sanoa, että nyt lobbaus on tehnyt tehtävänsä ja vanhemman tyttären painostus on osunut pappaan niin paljon kovaa, että tulen äänestämään hallituksen esityksen puolesta. Vaikkakin vastenmielistä on tämän hallituksen esityksiä kannattaa, mutta tässä tilanteessa kyllä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Joudun jo toisen kerran tämän illan keskusteluitten aikana kertomaan, että olen toista mieltä ed. Rönnin kanssa. Tämä alkaa olla kuvottavaa. Huomenna äänestystilanteessa ovat vastakkain kaupan suuryritysten ja yrittäjävetoisen, asiakkaita henkilökohtaisesti palvelevan kaupan edut. Päätöksellä vaikutetaan myös työllisyyteen, ympäristöön ja aluekehitykseen sekä yhdyskuntarakenteeseen.

Aukioloaikojen selventämistä tuskin kukaan tässä salissa vastustaa, mutta onko tämä totaalinen vapauttaminen ainut vaihtoehto tilanteessa, jossa kuluttajan ostovoima ei kuitenkaan kasva? Valiokuntakuulemisessa on tullut useasti esille, että 5 prosenttia perjantain myynnistä ja 15 prosenttia lauantain myynnistä siirtyy sunnuntaille. Tästä herääkin kysymys, kuka maksaa sunnuntaiaukiolosta koituvat kustannukset, muut kuin kuluttajat omassa ostoskassissaan?

On myös hyvä muistaa, että osa työnantajista ja palkansaajista halusi tämäntyyppisen lain voimaantulon, eivät missään nimessä kaikki, niin kuin täällä ensimmäisessä käsittelyssä joissakin puheenvuoroissa väitettiin. Kaksi vuotta sitten kaupan työntekijöille tehtiin kysely, jonka mukaan vain 10 prosenttia kannatti sunnuntaikaupan laajentamista.

Lakimuutos mahdollistaa myös sen, että kauppakeskuksissa ei ole pakko pitää erikoiskauppoja auki, ja lakimuutos takaa niille yhden vapaapäivän. Mutta kuka uskoo tämän käytännössä toimivan näin? Käytin tästä lakiesityksestä ensimmäisessä käsittelyssä vähän pidemmän puheenvuoron, ja aivan lyhykäisyydessään tähän toiseen käsittelyyn tällaisia aatoksia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys herättää varmasti niin hallituspuolueissa kuin opposition puolella vastakkaisia mielipiteitä. Mitä tulee esimerkiksi palvelujen kohtaantumiseen, niin varmasti paikkakuntakohtaisia eroja on. Samoiten, jos ajatellaan päivähoitoa eli ilta- ja osassa paikkakuntia myös ympärivuorokautista päivähoidon tarvetta, niin varmasti se jonkin verran lisääntyy, mutta en usko merkittävään lisääntymiseen.

Tämän lakiesityksen liitteeksi on talousvaliokunta pannut kaksi lausumaesitystä. Tämä ensimmäinen lausumaesitys sisältää monia asioita, muun muassa työntekijöitten turvallisuuteen jne. liittyviä selvityksiä. Ne ovat tähdellisiä, mutta viittaan tähän toiseen lausumaesitykseen, jossa todetaan: " - - hallitus varaa riittävät määrärahat haja-asutusalueen kyläkaupan investointitukeen." Itse en kovin paljon tälle lausumalle pane painoarvoa.

Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että kannattavuus näissä pienissä lähikaupoissa tulee kärsimään. Muutamia esimerkkejäkin tiedän, joissa, kun tämä nykyinen käytäntö on ja kun nämä suuremmat liikkeet, marketit, ovat auki, näissä lähikaupoissa kyseisenä viikonloppuna myynti on vähentynyt 50 prosenttia. Toki, kun uskon, että tämä lakiesitys viedään ennen kaikkea hallituspuolueitten voimin läpi, jatkossa nämä lähikaupat vastaavat lisäämällä aukioloaikoja ennen kaikkea oletan sunnuntaina aamupäivällä, mutta toisaalta tämä tulee lisäämään, uskon, myös näitä lyhempiä työaikoja. Toisaalta kustannukset lisääntyvät, ja sen asiakkaat tulevat maksamaan. Kaupan rakenteeseen tällä todennäköisesti on myös jonkin verran vaikutusta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Mitä tulee erikoiskauppoihin kauppakeskuksissa, niin vaikka siellä todetaan, että on oikeus pitää kiinni nämä, ja tavoite on kannatettava, mutta mikä on sitten yrittäjän tosiasiallinen valinnan vapaus näissä tapauksissa erikoisliikkeissä, olen siinä varsin skeptinen, ja tulen äänestämään tämän lakiesityksen hylkäämisen puolesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi jo kertoi, mitä mieltä minä olen, ja kyseli vähän sitä, olisiko mahdollisesti mieli muuttunut tässä. Niin monta kertaa kuin tämä asia on täällä esillä ollut, olen aina sanonut, että vastustan, ja niin vastustan edelleenkin. Olen tänä päivänä puhuttelujen saattelemana kylläkin ilmoittanut ryhmälle vielä toistamiseen, että tulen äänestämään "ei". Minuun pätee edelleenkin se, että jos olen tätä mieltä ja se johtaa joihinkin reaktioihin ryhmän taholta, niin antaa mennä vaan.

Arvoisa puhemies! Tästä itse asiasta: Tässähän tehdään suuri uusjako koko vähittäiskauppaketjulle. Voittajia on kaksi ketjua, ja kaikki muut toimijat ovat häviäjiä.

Meidän perhettä tämä on jo koskettanut kahdella tavalla: Sillä tavalla, että Espoossa olevan vävyni urheiluliike tuli suljetuksi, koska hän katsoi, että perhepoliittisista syistä ei ole varaa olla lauantait ja sunnuntait ja sitten ne arkipäivät töissä, että siitä hommasta ei tule yhtään mitään. Tyttäreni, niin ikään Espoossa, oli tässä opiskeluaikanaan, mikähän Kymppikitka lie nimeltään, hommissa siellä ja aseellisen ryöstön kohteeksi joutui, kun hän oli yksin siellä, ja hyvä, että säilytti henkensä. Nämä ryöstäjät saatiin kiinni ja ovat tuomionsa saaneet. Mutta kuvaan vaan sitä, mikä vaara tämmöiseen yöllä, myöhään illalla, hiljaisena aikana yksin myymälässä oloon liittyy. Se on olennainen ongelma.

Omassa henkilökohtaisessa elämässä, olen entinen kauppa-apulainen, isän ja äidin kaupassa olin myymässä, siinä se taistelu suurta kauppaketjua vastaan oli jokapäiväistä. Ja jos ei olisi vain ollut isälläni entisenä kenkätehtaan johtajana erinomaisen hyvät suhteet sellaisiin kenkätehtaisiin, jotka tekivät erikoistuotteita, ja ne tulivat aina meille viikkoa paria ennen kuin ne naapuriin tulivat, jos ei tätä jippoa olisi ollut käytössä, niin tämä homma olisi loppunut jo kesken kaiken.

Tämä on raadollista hommaa. Lisäksi vielä se, että meikäläiset vielä nyt 50 vuotta vetävät putkeen seitsemän päivää töitä viikossa, mutta sitä mahdollisuutta terveyden puolesta ei ihan kaikille ole annettu. Mitään järkeä tällaisessa työnteossa ei ole, jota itsekin olen nyt toteuttanut nämä puoli vuosisataa, ei tässä mitään järkeä ole. Mutta kunhan nyt on tullut kohellettua, niin siinä kaikki.

Arvoisa puhemies! Vakaumuksellisesti myöskin — olen sen jo pöytäkirjaan muutaman kerran todennut — olen tällaista järjestelyä vastaan täydellisesti, ja sekin yksistään jo riittäisi perusteluksi.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Liikeaikalaki sai talousvaliokunnassa aika mielenkiintoisen lopputuleman, kun vastalauseen allekirjoitti viisi henkilöä, kaikki eri puolueista ja myöskin varsin moninaisin perustein. Jonkun mielestä kaupan keskittyminen on se uhka, erikoiskauppojen häviäminen, heikennykset sille puolelle, jonkun mielestä perheiden yhteisen ajan väheneminen, sunnuntain arvovalintainen kirkonmenoihin ja muuhun liittyvä aika tai yhteiskunnalliset vaikutukset niin päivähoitoon, joukkoliikenteeseen kuin muuhun. Eli hyvin monenlaisia mielipiteitä. Luulen myös, että huomenna äänestyksessä ovat perusteet hyvin erilaiset eri ihmisillä vastustaa tätä lakiesitystä.

Omasta mielestäni tämä on selkiytys, kuten talousvaliokunta 2006 toivoi. Yhä edelleen tähän jää tietenkin näitä neliömäärityksiä ja joitakin päivämääräsidonnaisuuksia, muun muassa se, mikä on se sunnuntain kellonaika, onko se kello 18:aan, niin kuin pääasiassa vuotta, vai joulun ajan kello 21:een asti.

Tässä kuitenkin ollaan toteuttamassa kuluttajista suurimman osan tahtoa, koska ne selvitykset, joita olen talousvaliokunnassa saanut kuulla, ovat kuluttajien osalta kyllä pääosin positiivisia. Tässä toteutetaan myöskin pääosin kauppiaiden tahtoa. Siitä huolimatta, että meillä on yrittäjäyhdistyksiä, jotka vastustavat tätä, suuri osa kauppiaista on kuitenkin tämän puolella, ja on erityisalueita, muun muassa vaikka itärajalla, missä kauppiaat kannattavat tätä lähes sataprosentti-sesti.

Sitten vielä kolmantena tässä on kysymyksessä aika pitkälti myöskin työntekijöiden tahto siitä huolimatta, että aina varmaan on työntekijöitä, joiden mielestä tämä ei ole hyvä. Mutta kun muun muassa PAMin valtuusto elikkä korkein päättävä elin on linjannut tämän lain mukaisesti, niin haluan luottaa, että se edustaa varsin suurta joukkoa niitä työntekijöitä, joita tämä asia sitten tulee koskettamaan. Jo tälläkin hetkellä tilanne, nämä sunnuntaiaukioloajat, koskee siis ainoastaan puolta vuotta ja pääasiassa kooltaan yli 400 neliön kauppoja eli varsin pientä osaa koko kauppaketjusta ja kaikista kaupoista.

Toinen ongelma on se, että poikkeusluvat, jotka lähes poikkeuksetta lääninhallituksilta on saatu, ovat avanneet ainakin muun muassa itärajan osalta näitä kauppojen aukioloja huomattavasti enemmän.

Kolmantena liikenneasemat, huoltoasemat, ovat jo tällä hetkellä toimineet ympärivuorokautisesti ympäriviikkoisesti.

Olen tyytyväinen siihen, että tässä kohtaa työntekijät pääsivät Kaupan liiton kanssa sopimukseen muun muassa korvauksista ja niistä vapaista 22 sunnuntaista, jotka tällä hetkellä eivät työntekijöille ole olleet totta. Tällä hetkellähän ei ole rajattu sitä sunnuntaiden työmäärää, mutta nyt se tähän sopimukseen on saatu sisällytettyä.

Tyytyväinen olen myöskin siihen, että valiokunnassa saatiin hiusyrittäjien tahdon mukaisesti tähän lakiin lisätyksi kampaamot ja parturit, jotenka tämä tulee myöskin käsittämään heidät. Sopimuksessa Kaupan liiton kanssa on edetty myöskin niin, että 2010 keväällä tähän tulevat myöskin mukaan liikenneasemien työntekijät, jolloinka se tasa-arvo erilaisissa kauppamuodoissa toteutuu huomattavasti nykyistä paremmin.

Tähän työturvallisuusnäkökulmaan on tietenkin hyvä kiinnittää huomiota, mutta mielestäni siinäkin on tehty oma varsin vakuuttava niin sanottu lisäpöytäkirja, johon on kirjattu määräyksiä työturvallisuuteen liittyen, tähän uhan arviointiin, niiden uhkien torjuntaan sekä jälkihoitoon liittyen. Jos nämä kaikki suunnitelmat viedään läpi koko kauppaketjun niissä liikkeissä, missä ihmiset työskentelevät yksin ja vielä varmaan niin, että ne eivät ole niiden kauppaketjujen yhteydessä, niin aina on parannettavaa, mutta kyllä tällä jo pystytään varsin hyvin parantamaan nykyistä tilannetta, sillä varsin paljon nykyisinkin on sitä turvattomuutta niissä liikkeissä, jotka ovat myöhään auki ja joissa ihmiset työskentelevät yksin.

Yksi ongelma on tietenkin sopimukset kauppakeskuksissa tai sopimukset työntekijöiden kanssa, jos kauppiaat eivät kunnioita näitä sopimuksia tehtäessä tätä lakia tai sitä työntekijöiden kanssa tehtyä sopimusta, jos sinne yritetään laittaa kauppakeskusten omistajien puolelta sellaisia sopimuskohtia, että sitä päivämäärää ei se pieni kauppias voisi itse määritellä, tai jos työntekijöitä yritetään jo etukäteen painostaa ruksaamaan ne sunnuntait riippumatta siitä, mikä on perhetilanne tai muut syyt. Mutta tämä ei ole tämän lain vika, vaan se on niiden kauppiaiden ja niiden omistajien sopimuksen minun mielestäni rikkomista, jos ne rupeavat painostamaan näillä keinoilla, jotenka tässä kohden olen ylpeästi ammattiyhdistysliikkeen linjoilla.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Kauppojen aukiolo on asteittain vapautunut vuosien saatossa. Käsillä on nyt yksi uusi esitys laiksi vähittäiskauppojen aukioloista. On selvää, että jossakin vaiheessa meidän pitää selkeyttää nykyistä erittäin vaikeaksi koettua lainsäädäntöä.

Tässä esityksessä muutokset koskevat alle 400 neliön suuruisia myymälöitä ja niiden aukioloja. Esityksen mukaan sääntelyn piirissä olevat kaupat saavat olla auki seitsemänä päivänä viikossa noin 38 kalenteriviikon ajan nykylain 22 viikon sijasta. Näin ollen yli 3 kuukautta vuodesta kaupat ovat suljettuina myös sunnuntaina. Usein siis unohtuu, että noin 14 viikkona laissa säädetyt juhlapäivät takaavat sen, että lepopäivä on mahdollista järjestää edelleenkin vielä useina sunnuntaipäivinä.

Arvoisa puhemies! Esitys vähentää nykyistä sunnuntaiaukioloa kello 12:n ja 18:n välille ja poikkeuksellisesti vain isänpäivän ja jouluaaton välisenä aukioloaikana pysyy tämä nykyinen lainsäädäntö eli kello 18:n ja 21:n välinen aika niin sanottuna aukioloaikana. Vaikka vähittäiskaupassa työskentelee noin 130 000 henkilöä, heistä vain 30 000 työskentelee sellaisessa kaupassa, jota tämä käsillä oleva esitys nyt koskee. Sen sijaan 100 000 kaupan alalla työskentelevää käy töissä sellaisessa myymälässä, jota tämä aukiololainsäädännön laajentaminen ei koske.

Arvoisa puhemies! Hyvää tässä esityksessä on, kuten edellinenkin puhuja viittasi, se että aukioloon otettiin nyt mukaan kampaamot ja parturit.

Arvoisa puhemies! Lakiin sisältyy monia yhteiskunnallisia ongelmia koskien henkilöstön turvallisuutta, lasten päivähoitoa sekä työmatkaliikennettä. Mielestäni kuitenkin valiokunnassa kiinnitettiin näihin ongelmiin huomiota tiukalla otteella vaatien, että niiden ratkaisemiseksi on ryhdyttävä todellisiin toimenpiteisiin. Haluan itse luottaa siihen, että näin todella tulee tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! On myös uskottava, että tämä ei ole pakkolaki. Valiokunta on ottanut tiukan kannan, jossa erikoistavarakaupoille järjestettiin mahdollisuus porsaanreikään. Minusta tämäkin kanta on kannatettava ja osoittaa, että ei haluttu tehdä tästä laista pakkolakia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluaisin kiteyttää omia hajanaisia tuntojani tämän asian tiimoilta. Olen Kuluttajaliiton puheenjohtajana joutunut monesti tilanteeseen, jossa ihmetellään sitä, miksi suomalaiset kuluttajat haluaisivat laajentaa aukioloa nykyisen lainsäädännön puitteitten ylikin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että maailma menee tähän suuntaan ja meillä joka tapauksessa olisi ollut edessä se, että aukioloajoista olisi pitänyt tehdä selkeästi järkevämmät, selkeyttävämmät esitykset jossakin vaiheessa. Nyt kun palkansaajat ja toinen osapuoli saivat sovun aikaan ja tällainen esitys on nyt saatu hallituksen piirissä aikaan, joka tukee tätä sopua, tuntuu kovin hankalalta se, että itse en kannattaisi tätä esitystä, koska vaihtoehtoakaan ainakaan itselläni ei ole tarjolla. On siis selvää, että jossakin tapauksessa joka tapauksessa aukioloaikoja olisi pitänyt selkeyttää, ja nyt kun tässä on palkansaajapuoli mukana, niin itselleni tuntuu erittäin vaikealta olla sitä kannattamatta.

Arvoisa puhemies! En kuitenkaan voi sanoa, että on helppoa, että sunnuntaisinkin aukioloa laajennetaan. Se on tietysti tärkeä asia, että viikossa pitäisi olla yksi lepopäivä, mutta kun olemme nyt tulleet siihen tilanteeseen, että tähän on myöskin PAMin valtuusto yhtynyt, niin totean nyt näillä edellä esitetyillä perusteilla, että tulen tätä esitystä pitkin hampain kannattamaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen tässä pitkään katsonut tätä talousvaliokunnan esitystä, ja ihmettelen todella sitä, että tätä lakia vastustaa niin moni ihminen. Tässä on aivan selkeästi kumminkin, että "sääntelyn piiriin jäävien vähittäismyymälöiden sunnuntaiaukiolo-oikeuden laajentaminen merkitsee, että kaupat voivat olla seitsemänä päivänä viikossa auki noin 38 kalenteriviikkona nykyisen noin 22 kalenteriviikon sijasta. Laissa säädettyjen juhlapyhien johdosta kaupat ovat vuosittain vähintään yhtenä päivänä viikossa kiinni eli noin 14 kalenteriviikkona. Esityksen mukaisesti nykyistä sunnuntaiaukioloa lyhennettäisiin lisäksi siten, että liikkeet saavat olla avoinna vain kello 12—18 välisenä aikana nykyisen kello 12—21 sijasta." Tässä todetaan myös, että "haja-asutusalueella sijaitsevat vähittäiskaupat ovat jo nykyisen sääntelyn puitteissa vapaan aukiolon piirissä".

On puhuttu, että päivähoitopalvelujen saanti on hankalaa. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme Vantaan kaupungin asiantuntijaa, ja hän totesi, että päivähoitopalveluitten tarve saattaa laskea. Jos on sunnuntaitöissä, niin saa automaattisesti sitten viikolla yhden vapaapäivän, ja silloin kun on vapaapäivä, niin harvoin vanhempi vie lastaan päivähoitoon, vaan se päivähoitopaikka vapautuu sitten jollekin toiselle.

On vastustettu tätä lakia sen takia, että yhdyskuntarakenne hajautuisi eikä tiivistyisi. Se on tietysti hyvä tavoite, että pyritään tiivistämään keskuksia, mutta tämä lakiesitys ei vaikuta tippaakaan siihen, miten meidän keskuksemme tiivistyvät tai hajautuvat. Siitä päätetään kunnan kaavoituksessa, ja siellä tehdään ne tärkeät päätökset, miten sitä maankäyttöä käytetään ja minne annetaan rakennuslupia isoille liikekeskuksille tai pienmyymälöille.

Eli kannatan tätä hallituksen esitystä.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että ainakin demariryhmä tulee tässä asiassa jakautumaan aika lailla kahteen suuntaan: osa jyrkästi vastustaa ja osa kannattaa. Itse kuulun tämän lakiesityksen kannattajien joukkoon ja tulen äänestämään sen puolesta. Tämä esitys tuo mielestäni kuitenkin tähän nykyiseen hiukan sekavaan ja yrittäjien kesken ehkä epätasa-arvoiseen tilanteeseen selvyyttä, ja tällä lailla on sitä hyvä oikaista.

Joidenkin pienyrittäjien kanssa olen asiasta keskustellut, ja heillä myöskin tietysti mielipiteet jakautuvat tässä. Useat ovat sanoneet, että sunnuntait ovat aivan niin sanotusti kuolleita myynnin kannalta ja siinä mielessä eivät ole sen takia kannattaneet tilannetta, jossa he joutuisivat väkisin sunnuntaina olemaan esimerkiksi kauppakeskuksessa töissä. Se tilanne tietysti on siinä mielessä hankala, mutta toisaalta varmasti yrittäjä, joka on menossa kauppakeskukseen yrittäjäksi, tietää etukäteen ne pelisäännöt, millä siellä töitä tehdään, ja myöskin sitoutuu niihin. Niille, jotka eivät ole kauppakeskusten sisällä eivätkä niitten sopimusten sitomia, sanon, että ei ole pakko sunnuntaina pitää auki.

On myös tuotu esille se, että lähikaupat eivät nyt sitten pärjää tässä kilpailussa ja lähikaupat häviävät pikkuhiljaa. On myös tuotu esille sitä, että isot kaupat pystyvät ostamaan ison määrän tuotteita halvemmalla ja näin lähikaupat eivät myöskään pärjää hintakilpailussa. Nyt on tullut tietysti esille sekin, että sunnuntaiaukioloaika tulee nostamaan kustannuksia. Näin ollen kauppakeskuksissa olevat kaupat joutuvat hiukan hinaamaan hintojaan ylöspäin, elikkä tämähän tarkoittaa selvää kilpailuetua silloin pienille lähikaupoille, jotka pääsevät sitten kilpailemaan hinnoilla ehkä tässä tilanteessa.

Myöskin perheiden yhdessäoloasiaa, joka on arvo sinänsä kyllä ja tärkeä arvo, on tuotu esille, että sunnuntaina pitää rauhoittaa perheiden yhdessäoloaika. Minä olen itse ainakin sitä mieltä, että täältä ehkä on turha lähteä ohjailemaan sitä, koska perhe pitää vapaa-aikaansa, onko se sunnuntai vai onko se mahdollisesti joku toinen päivä, maanantai tai tiistai. Täytyy huomioida kuitenkin, että monilla teollisuuspaikkakunnilla varsinkin tehdään tällä hetkelläkin kolmivuorotyötä ja siinä mielessä ollaan usein sunnuntait töissä ja vapaapäivä saattaa tulla johonkin keskelle viikkoa, ja silloin voi olla juuri se paras aika olla perheen kanssa.

Myöskin tärkeää on se, että PAM eli työntekijöiden järjestö on tämän sopimuksen tästä tehnyt ja hyväksynyt tämän tilanteen. Siinä sopimuksessa on tosiaan se 20 sunnuntaita taattu vapaapäiviä, elikkä puolet vuodesta. Tuntuu, että se on varmasti hyvä eikä rasita työntekijöitä liikaa. Toisaalta nämä sunnuntait ovat sitten myöskin opiskelijoille erittäin hyviä päiviä tehdä töitä.

Nytkin jo kaupat ovat olleet puoli vuotta sunnuntaisin auki. Tämä ei kovin radikaalia muutosta nykytilanteeseen tuo siltä osin. Siinä mielessä päiväkodit ja julkiset palvelut toimivat jo nyt varmasti hyvin. Eli kaiken kaikkiaan tämä on mielestäni ihan kannatettava esitys.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lain tarkoitus on purkaa aukioloaikoihin liittyvää ylimääräistä sääntelyä. Käytännössä lakimuutos mahdollistaa kauppojen sunnuntaiaukiolon ympäri vuoden. Tämä jatkaa johdonmukaisesti kehitystä, joka on alkanut jo 1960-luvulta. Sekä kuluttajat että kauppiaat ovat kokeneet nykyisenkinlaisen sääntelyn monimutkaiseksi ja epätarkoituksenmukaiseksi.

Kaikki asiasta laaditut selvitykset ovat puoltaneet nykykäytännön selkeyttämistä. Sääntelyn purkamista on toivottu etenkin ja nimenomaan sunnuntaiaukioloaikojen osalta. Nykyinen käytäntö on monimutkainen, kun tiettyyn aikaan vuodesta kaupat saavat olla auki sunnuntaisin ja toisinaan taas eivät. Etenkin lapsiperheiden arkikiireitä helpottaa, jos kaupassa ei tarvitse välttämättä käydä juuri kiireisinä arki-iltoina ja kauppareissun voi tarvittaessa tai haluttaessa siirtää viikonlopuksikin.

Laki ei koske juhlapäivien aukiolokieltoa lukuun ottamatta niitä päivittäistavarakauppoja, joiden myyntipinta-ala on enintään 400 neliötä. Tämä on myös nykyinen käytäntö, eikä siihen siis ole tulossa muutosta. Toisaalta laki myös mahdollistaa liikkeen pitämisen kiinni yhtenä tai useampana päivänä viikossa sellaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka toimii osana kauppakeskusta. Tämä on parannus nykytilaankin.

On hyvä, että kauppojen aukioloaikoihin liittyvää sääntelyä on purettu ja nyt edelleen puretaan. On tarkoituksenmukaista, että liikkeet ovat avoinna silloin, kun niiden tuotteille riittää kysyntää. Elinkeinonharjoittajan ei tarvitse pitää liikettä auki silloin, kun kauppa ei käy. Vastaavasti on epätarkoituksenmukaista rajoittaa aukioloaikoja niinä ajankohtina, jolloin asiakkaita riittää. Sunnuntaiaukioloaikojen laajentaminen on paitsi kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan myös työntekijän etu. Sunnuntaisin maksettava kaksinkertainen palkkaus houkuttaa etenkin opiskelijoita, joiden mahdollisuudet työskennellä arkisin ovat usein varttuneempia työntekijöitä rajallisemmat. Lisäksi sunnuntaityöstä maksettavat korvaukset ovat alkaneet houkutella enenevässä määrin myös muita työntekijöitä.

Tiukat säännökset kaupan aukioloajoissa ovat perua ajalta, jolloin työsuojelulainsäädäntö oli kehittymätöntä ja koko yhteiskunta eli enemmän tai vähemmän saman viikkorytmin mukaan. Kummankin osalta yhteiskunta on muuttunut. Suomessa on yhä laajempia väestöryhmiä, jotka sekä tekevät ostoksensa että työskentelevät mieluusti viikonloppuisin.

On hyvä, että lainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan muuttunutta todellisuutta. Valtion ei pidä rajoittaa elinkeinovapautta. Jos elinkeinonharjoittajat haluavat pitää liikkeensä auki myös sunnuntaisin ja kuluttajat sunnuntaisin liikkeissä mieluusti asioivat, ei valtion pidä tätä rajoittaa. Terveet markkinat mukautuvat kuluttajien kysynnän mukaan, eivät valtion säänteleminä.

Arvoisa puhemies! Sunnuntai on hyvä kauppa- ja ulkoilupäiväkin. Jos vaikka sunnuntaina mielii pulkkamäkeen, mutta pulkkaa ei varastosta löydy, niin olen tyytyväinen siitä, että jatkossa tällaisen tarpeen voi tyydyttää asioimalla lähimarketissa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tässä taas kollegoita, ja nyt olen kertonut jo suurimman osan varmaan, mutta vielä toistan näitä muutamia. Esimerkiksi täällä mainittiin, että kuluttajat niin suuresti haluavat, 55 prosenttia kuluttajista haluaa, että kaupat ovat auki sunnuntaisin, että se ei niin hirveän suuri ole, ja kaupasta, vallankin erikoistavarakaupasta 8 prosenttia vastustaa, 82 prosenttia on kauppapaikoista jo erikoistavarakauppoja, henkilökunnastakin on 55 prosenttia siinä. Ne ovat minun mielestäni aika faktoja.

Sitten äärettömän iso asia on tämmöinen kuin sukupolvenvaihdoshomma. Tämmöisellä hommalla, kun vapautetaan kaikki, kun tiedetään nuorten innostus tähän hommaan, niin se ei hirveän innostunut ole, kun 7 päivää olet siellä ja 15 tuntia suurin piirtein päivässä ja muuta. Sen voi sanoa melkein, että jos saat jonkun muun ostamaan, niin osta pois tämä kauppa. Meidän nuoriso ei ole kiinnostunut tästä asiasta. Silläkin on oma merkityksensä ihan varmasti.

Sitten kun kaiken kaikkiaan puhutaan EU-maista, kahdessa, Ruotsissa ja Virossa, on pikkaisen vapaampi kuin meillä. Muissa ei ole. Englannistakin tässä juuri jopa yksi soitti ja sanoi, miten te siellä harvaanasutussa maassa, Lontoossa on paljon enemmän asukkaita, siellä ei ole kuin joku patonkikauppa kaksi tuntia aamulla auki, että miten siellä on niin hirveä tarve olla yhden päivän kanssa auki. Nämä on nyt tämmöisiä.

Sitten tämä PAMin asia, mitä on kovasti kehuttu ja muuta. Minä sanon kyllä, niin kuin olen aiemmin jo täällä sanonut, että siinä myytiin nahka halvalla. Kun aika monen myymälän myyjän kanssa olen puhunut, niin sanovat, että vähän ajan päästä nämä vakituiset myyjätkin ovat osa-aikaisia myyjiä tai pätkätyömyyjiä ja muuta sen semmoista.

Sitten kauppakuolemista sanoisin vielä, että tässä oli vuosi takaperin jo semmoinen ennuste, nämä ovat ennusteita tietysti, mutta puhutaan, että kolmisentuhatta, kun maaseudut ja kaikki huomioidaan, niin noin 3 000 kauppakuolemaa on seurauksena tästä erinomaisesta laista.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Unohdin tuossa äsken puhuessani erään asian, jonka haluan vielä nostaa tässä esiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa viitataan siihen faktaan, joka kävi myöskin kuulemisissa ilmi. Nimittäin päivittäistavarakauppa arvioi, että aukiolojen laajentaminen vaikuttaa työllisyyteen myönteisesti ja että kaupalla on entistä paremmat mahdollisuudet tarjota säännöllistä ja kokoaikaista työtä. Tämä kanta siis löytyy tästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta.

Tämän valiokunnan valmistavassa keskustelussa, ennen kuin tätä lausuntoa kirjoitettiin, pyysin, että me voisimme lisätä myöskin tähän lausuntoon sen tosiasian, että me toivomme tietysti, että tämä sitten todella lisää kokoaikaista työtä ja ensisijaisesti kaupan alalla sitten tarjotaan tätä kokoaikaista työtä, kun tästä sunnuntaiaukiolosta saadaan nyt sopimus myöskin täällä hallituksen piirissä aikaan ja tämä esitys tuodaan tänne eduskunnan käsiteltäväksi.

Valitettavasti kuitenkin tämä kokoaikainen työ unohtuu ei vain tästä lausunnosta ja myöskin talousvaliokunnan esityksestä vaan myöskin tässä eduskuntakeskustelussa. Minusta erityinen toivomus jokaisella kansanedustajalla tulisi nyt tietysti olla se, että me emme näitä aukioloaikoja vapauta vain sen takia, että opiskelijoille tulisi lisää tällaisia tilapäisiä töitä, vaan se tehdään sitten myös niin, että tämä kokopäiväinen työ kaupan alalla lisääntyy. Sehän on ollut merkittävä ongelma, että kaupan alalla on aivan liian paljon tilapäistä työtä, epäsäännöllistä työtä ja tätä pätkätyötä. Ja niin toivon ja vetoan teihin kaikkiin, että me myös tätä puolta korostamme julkisuudessa, kun tämä päätös tullaan tekemään.

Jouko Laxell /kok:

Herra puhemies! Äskeiseen. Se on kyllä harras toivomus varmasti, mutta sanoisin näin, että se on aika epätodennäköistä, koska kauppias kuitenkin siellä järjestelee ja katselee tilanteen, ja se ei siellä montaa ylimääräistä työntekijää pidä, että ne ovat muutaman tunnin illassa tai ei sitäkään, jos ei ole tarve. Eikä sieltä vakituisia saa kyllä, ne on kyllä kaikki, voi sanoa, pätkätöitä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Krista Kiuru kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan. Mutta täytyy nyt sanoa, että jonkun verran on tullut semmoista tutkimustulosta ja tietoa siitä, että pätkätyöt olisivat nimenomaan kaupan alalla vähentyneet, mutta se on varmasti hyvin paljon sitten myös näistä eri yrittäjistä kiinni. HOK-Elannon osalta voin sanoa, että siellä on tämä työilmapiiri sen laatuinen, että siellä nimenomaan pyritään siihen, että työntekijöillä on kokoaikainen työaika, ja hyvin vähän käytetään pätkätyöntekijöitä. Mutta sitten kuulee kyllä muilta yrittäjiltä sitä, että on suurin piirtein kuuden tunnin työpäiviä suurin piirtein kaikilla työntekijöillä ja hyvin harvoilla on sitä täyttä kahdeksan tunnin työpäivää, ja se on erittäin harmillinen asia.