Valtiovarainministeri  Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää toisessa tämän vuoden lisätalousarviossaan menojen lisäyksiä bruttomääräisesti noin 290 miljoonaa euroa. Nettomääräisesti olemme tätä lukua jonkun verran alempana, koska monin paikoin menoja on voitu vähentää määrärahojen käytön oltua ennakoitua alhaisempaa.

Eduskunta on aikaisemmin kiinnittänyt hallituksen huomiota siihen, että olisi toivottavaa, että syksyllä arvioitaisiin toteutuva menokehitys, ja näin on nyt tässä lisätalousarviossa toimittu eli on käyty yhdessä ministeriöiden kanssa lävitse momenttikohtaisesti menokehitystä ja pyritty tekemään, jos jo nyt on tiedossa, että kaikki rahat eivät tule käytettyä, tarkistuksia, ja se näkyy tämän lisätalousarvion sisällä.

Myös valtionvelan korkomenot ovat budjetoitua pienemmät. Suotuisa talous- ja työllisyyskehitys on pienentänyt menoja ja lisännyt tuloja. Jälleen näemme, mikä merkitys työllisyydellä on valtiontaloudessa ja koko yhteiskunnassa.

Keskeisin tekijä ylijäämän muodostumisessa on kuitenkin ollut valtion osakemyyntitulojen ennakoitua parempi kertymä. Tämä kertaluonteinen tuotto käytetään sovittujen linjausten mukaisesti pääosin valtionvelan lyhentämiseen. Osa tuotosta aikaisempien päätösten mukaisesti käytetään tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahojen nostamiseen ja myös liikenneinfrahankkeisiin, ja nämä ehdotukset näkyvät ensi vuoden budjetissa.

Vaikka valtionvelkaa lyhennetään tänä vuonna noin 3,6 miljardia euroa, jää tämänkin jälkeen valtiolle velkaa yhteensä lukien runsaat 60 miljardia euroa, joka on edelleenkin aika tuntuva summa. Myönteistä kuitenkin on, että hallitusohjelman tavoite velan kansantuoteosuuden kääntämisestä laskuun toteutuu. Onkin arvioitavissa, että tänä vuonna velan määrä painuu alle 40 prosentin kansantuotteesta. Tällä tavalla luomme liikkumatilaa tuleville sukupolville ja vastaamme niihin haasteisiin, joita suurempi eläkkeelle siirtyvien määrä tulee aikoinaan yhteiskunnalle asettamaan.

Arvoisa puhemies! Keskeistä on työllisyys. Olemme työllisyyden osalta nyt sillä kasvu-uralla, jota hallitus lähti tavoittelemaan heti työnsä alkuvaiheessa. Myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja talouskehityksen vauhdittamiseksi hallitus aiensi veronkevennyksiä ja lähti hakemaan pitkäaikaista tuloratkaisua, jolla nähtiin olevan tärkeä merkitys talouden vakaudelle ja ennustettavuudelle. Voikin sanoa, että taloutemme on tällä hetkellä paremmassa iskukunnossa kuin muissa euromaissa tai EU-maissa keskimäärin on. Olemme Suomessa onnistuneet siinä, missä Keski-Euroopassa on epäonnistuttu: kotimarkkinakysynnän ylläpitämisessä, tulevaisuudenuskon luomisessa.

Mutta riskit tulevat tällä hetkellä pääosin maamme rajojen ulkopuolelta ja näihin on syytä kiinnittää vakavaa huomiota. Yhdysvaltain talouden kaksoisvaje on edelleenkin syvä, ja myös viimeaikaiset myrskytuhot ovat osaltaan pahentaneet tilannetta. Öljyn hinta on jo pitkään pysynyt erittäin korkealla, ja vaikka nyt on tultukin jonkun verran alaspäin maailmanmarkkinahinnassa, olemme kaikkien Oecd-maiden kansantalouden kestokykyä ajatellen erittäin korkeissa lukemissa. Lisäksi öljyn hintakehitykseen liittyy myös kysymys kustannusten hallinnasta ja tiettyä riskiä inflaation noususta. Voisi siis sanoa, että kansainvälisesti meidän edessämme oleva maailma on epävarma ja tämä on hyvä ottaa kotimaisessa päätöksenteossa huomioon. Näiden näkymien edessä tarkkuus ja varovaisuus on paikallaan, kun teemme omia talouspoliittisia päätöksiämme.

Arvoisa puhemies! Vuoden toinen lisätalousarvio on tasapainoinen kokonaisuus, ja se toteuttaa eduskunnan aiemmin hyväksymää menokehitysajattelua, menot pysyvät hyväksytyn menokehyksen puitteissa. Kehysten osalta on kuitenkin tiedossa, että edessämme tulee olemaan vaikeammat kaksi vuotta, vuodet 2006 ja 2007. Tulevia menopaineita arvioiden on tärkeätä, että meillä on riittävät voimavarat vastata edessä oleviin haasteisiin.

Hallituksen päättämät hyvinvointipanostukset vaikuttavat koko voimallaan vuonna 2007. Lisäpanostukset kehitysyhteistyöhön, EU-maksuosuuksien muutokset, valtion ja kuntien kustannustenjaon loppuerät ja kuntien kalleusluokitus tuovat valtiontalouden menopohjiin huomattavat lisäykset lähivuosina. Nyt jo tiedämme, että vuoden 2007 osalta olemme tilanteessa, että jakamatonta varaa ei ole ollenkaan olemassa. On siis syytä olla erittäin tarkkana pysyvistä menolisäyksistä päätettäessä.

Hyvin hoidettuun talouteen kuuluu olennaisena osana yhtä hyvin talouskasvun mahdollistama tulojen lisäys ja toisaalta menopuolen hallinta. Tämän yhtälön hyvä toteutus on yhteinen tehtävämme.

Arvoisa puhemies! Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen kannalta hallituksen päättämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on aivan keskeisessä asemassa. Kysymys on kansalaisten peruspalveluista mutta myös Suomen menestyksestä laveammalti. Uudistukseen kuuluu rakenteellisten muutosten ohella muun muassa parhaiden käytäntöjen edistäminen palvelutuotannossa, ohjausjärjestelmien kehittäminen sekä rahoitus. Hanketta asetettaessa ei ole päätetty konkreettisista tuottavuus- ja tehokkuustavoitteista tai tavoiteltavista konkreettisista vaikutuksista julkisiin menoihin. Selvää kuitenkin on, että juuri tätä me tältä työtä odotamme.

Tämä projekti ei kuitenkaan ole vain oman alueen asia. Siinä onnistuminen on koko kansakunnan menestymisen elinehto. Olemmeko mukana siinä eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa valtavirrassa, joka nyt tiivistää alueita ja kuntia toisiinsa huomisen haasteiden edessä, vai jäämmekö paikallemme entisiin menneen maailman asenteisiin? Tämän historiallisen tilanteen hukkaaminen merkitsisi kilpailukykymme rapautumista. Kuntauudistuksella on laajempia vaikutuksia ei vain kuntiin vaan koko kansantalouteen. Siksi tarvitsemme kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sellaisia tuloksia, jotka uudistunein rakentein edistävät tehokasta toimintaa ja tuottavuutta ja turvaavat kansalaisten lähipalvelujen hyvän toteutumisen myös tulevaisuudessa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri luetteli tuossa puheensa jälkipuoliskon alkuosassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat vuoden 2007 budjetin tekoon hyvin merkittävästi menoja lisäävästi, ja totesi, että liikkumavara on käytännöllisesti katsoen nolla ja se lienee jopa miinuspuolella. Tämä on varmasti kaikki totta, siihen on täällä jo aikaisemmin kiinnitetty budjetin lähetekeskustelussa huomiota.

Arvoisa valtiovarainministeri, harmaan talouden kuriin saattamisesta saattaisi olla pelastusta, mutta mitä hallitus onkaan tehnyt? Varallisuusveron poistamista perustellaan sillä, että ei millään saada kikkailua kuriin. Hallintarekisterin avulla kikkaillaan kymmeniä ja satoja miljoonia euroja joka ikinen vuosi, jopa miljarditolkulla, ja siihen vastataan juuri sellaisilla esityksillä kuin on tällä hetkellä valtiovarainvaliokunnassa. Eikö arvoisalle valtiovarainministerille ole tullut SAK-taustaisena henkilönä millään mieleen se, että nyt painopisteen pitäisi olla juuri harmaan talouden torjunnassa eikä kikkailun hyväksymisessä?

Kari   Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edellinen valtiovarainministeri esitteli täällä ensimmäisen lisäbudjetin keväällä, niin silloin meille kerrottiin, että syksyllä katsotaan sitten tarkemmin ja vastataan. Suora lainaus: "Hallitus pyrkii asettamaan kaikki menotarpeet yhtäläiseen asemaan ja samalla kertaa arvioitavaksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Tällöin vuoden 2005 budjettitalouden kokonaistilanne on paremmin nähtävissä." Nyt se on todella nähtävissä, ja kuten valtiovarainministeri totesi, tämän vuoden budjettitaloushan on suurin piirtein ylijäämäinen noin 3 miljardia euroa, kun sen arvioitiin vielä aiemmin olevan vajaamittainen. Elikkä nyt olisi todella näihin kipukohtiin mahdollista vielä sijoittaa.

Tämä kehysproblematiikka on todellinen. Mikäli menokehyksestä, menoraamista, menosäännöstä, ja nimenomaan näistä, halutaan pitää vaalikauden loppuun kiinni, niin silloin hallitukselta loppuu kerta kaikkiaan eväät vastata niihin kipukohtiin, joita on lukuisia tässä yhteiskunnassa. (Puhemies koputtaa) Aikooko hallitus jossain vaiheessa miettiä tätä, onko välttämätöntä hirttäytyä loppuun asti tähän menoraamiin, joka estää tarpeelliset lisäsatsaukset?

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Todella tämä kehysmenettely toimii hyvin. Olemme pystyneet työn verotusta keventämään mittavasti, ja samaan aikaan valtiontalous on budjetoitua 3,5 miljardia euroa paremmassa kunnossa. Toisaalta samaan aikaan 12 EU-maata on alijäämämenettelyn piirissä. Eli Suomi kyllä tässä hyvin edukseen pärjää ja voimme olla hyvin tyytyväisiä hyvään hallituksen politiikkaan.

Todella tässä lisätalousarviossa on tämä 86 miljoonan jakamaton vara. Oikeastaan yhdyn osittain ed. Uotilaan siinä, että tätä vielä pitäisi eduskunnassa katsoa, onko täällä sellaisia kipupisteitä esimerkiksi liikenneinfrassa tai kuntataloudessa, että tätä voitaisiin käyttää kertaluonteisiin menoihin. Tätä oikeastaan tiedustelenkin tämän seurakunnan läsnä ollessa valtiovarainministeriltä, että ilmeisesti näin teemme.

Petri   Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lähtökohtaisesti on erittäin hyvä, että budjetti on nyt ylijäämäinen. Ed. Ala-Nissilä juuri kertoi, että samanaikaisesti on myöskin tehty mittavia veronalennuksia. Kuten me kaikki muistamme, nämä eivät varmaan olleet hallituspuolueitten prioriteeteissa ykkösenä vielä vaalikeskustelun aikana vuonna 2003, vaan ne on hyvin pitkälle tehty kokoomuslaisella politiikalla, ja me annamme sille täyden tunnustuksen.

Täyden tunnustuksen annan myöskin sille pohdinnalle, mitä valtiovarainministeri äsken puhui kunta- ja aluerakenneuudistuksesta. Yritin mennä jo rivien väliinkin, mutta näin siellä vahvan halun ajaa tämä hanke läpi nimenomaan tällä vaalikaudella niin, että lait voidaan hyväksyä eduskunnassa ja positiivisia vaikutuksia alkaa syntyä jo vuonna 2007 ja siitä eteenpäin. Millekään pikkupolitikoinnille tässä asiassa varmasti ei anneta sijaa, ja uskon myös, (Puhemies koputtaa) että kokoomusoppositio tulee antamaan vankan tuen hallitukselle myöskin tämän asian eteenpäinviemisessä.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuoron osalta on syytä sanoa, että jaan täydesti tämän huolen harmaasta taloudesta, ja siihen puuttuminen on meidän yhteinen tehtävämme. On siis syytä tarkasti katsoa, mitä tällä alueella voidaan tehdä vielä enemmän kuin tähän mennessä on tehty. Mehän olemme muun muassa keskusrikospoliisin osalta luoneet erityisjärjestelyjä, joilla on pyritty juuri harmaaseen talouteen puuttumaan. Resursointia talousrikollisuuden torjuntaan on selvästi lisätty, ja se näkyy myös tutkijamäärän lisääntymisenä. Mutta on varmaan vielä enemmänkin tehtävissä, kaikkia kiviä ei ole tässä käännetty.

Ed. Uotilan osalta: Kyllä hallitus on sitoutunut noudattamaan eduskunnan aikaisemmin hyväksymiä kehyksiä, ja tästä uskottavuudesta kiinnipitäminen on meidän kaikkien etu. Uskon, että on vielä tärkeämpää tällä hetkellä tilapäisesti oppositiossa olevien puolueiden kannalta, että kaikkia kehyksiä ei ole syöty tämän vaalikauden aikana, vaan jää mahdollisuuksia hyvien uudistusten tekemiseen myös ensi vaalikaudella.

Ed. Ala-Nissilä puuttui tähän jakamattomaan varaukseen, ja selvää on, että kun tiedetään näköala ensi vuoteen ja vuoteen 2007, niin keskeistä on, että emme lisää pysyviä menoja vaan pyrimme katsomaan, ja siihen tämä lisäbudjettikin tähtää, mitä sellaisia kertaluonteisia panostuksia on tehtävissä, jotka mieluummin helpottaisivat tulevien vuosien painetta kuin lisäisivät sitä.

Sitten ed. Salo puhui tästä veronalennusprofiilista. Tärkeätä on, että hallitus teki omassa työssään liikkeelle lähtiessään ensin päätökset hyvinvointiyhteiskunnan pohjan vahvistamisesta satsauksilla tiettyihin peruspalveluihin ja sosiaaliturvaan yli miljardin euron verran. Sen jälkeen yhteydessä tuloratkaisuun hallitus on tukenut tuloratkaisun syntymistä työn verotusta keventämällä. Tämä yhdistelmälinja on mielestäni kestävää politiikkaa. Kuntauudistuksessa tarvitsemme yli hallitus—oppositio-asetelman yhteistyöasennetta ja halua viedä eteenpäin sellaista kunta- ja palvelurakennetta, joka pystyy edessä oleviin erittäin suuriin haasteisiin vastaamaan.

Pahoittelen samalla, että eduskunnan aikataulumuutoksen takia keskustelu on tänään illalla ja olen aikaisemmin lupautunut lähtemään tänään vielä, nyt välittömästi tämän jälkeen, virkamatkalle Tukholmaan, joten en, ikävä kyllä, pysty seuraamaan keskustelua pidempään. Mutta saan tarkan palautteen täällä käytetyistä puheenvuoroista ja lupaan tutustua siihen heti ensi viikolla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerille, kun hän nyt juuri lähtee, totean vain, että kehys kiristää, menokehys. Sitä voisi hallitus hiukan löysentää, koska se on itse sen kehyksen mitan joskus määrännyt. Se ei välttämättä uskottavuutta ollenkaan vähennä. Se vain heikentää ongelmien ratkaisua.

Yksi ongelma on kuntien palvelurakenteen toteuttaminen. Siis kylliksi rahaa, kylliksi resursseja siihen. Ainoastaan kuntakoko ei ole ratkaiseva tekijä, vaan tarvitaan myös asukasta kohden tuleva laskennallinen tuki esimerkiksi terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toteuttamiseen. Tämä mielestäni on keskeinen kysymys.

Antti  Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan linja on ollut onnistunut. Siitä kertoo tämän vuoden myönteinen talouskehitys. Mutta kun katsotaan tulevaisuuteen, niin tietysti hallituksella pitää olla valmiutta katsoa erityisesti työllisyyskehitystä.

Nyt kun valtioyhtiöitten osakemyyntejä on toteutunut ehkä enemmän kuin on arvioitu, niin pitäisi olla valmiutta käyttää rahaa todella kertaluonteisiin panostuksiin, yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi, liikenneinfran kehittämiseksi ja myöskin erilaisten energiahankkeitten toteuttamiseksi. Tässä lisäbudjetissa on myönteisenä asiana tämä demolaitoksille otettu tukivaraus, ja toivon mukaan sille käyttöä löytyy. Myöskin jokaisessa ministeriössä pitäisi katsoa, millä toimenpiteillä voitaisiin työllisyyttä edistää ja sitä kautta myöskin edelleen valtiontaloutta kohentaa ja parantaa.

Toimi  Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Todellakin nämä kehykset ovat ankaran tiukat, ja esimerkiksi liikennehankkeet pitäisi nyt siirtää kehysten ulkopuolelle selkeästi ja käyttää näitä kertaluonteisia tuloja muun muassa Nelostie-hankkeen nopean toteuttamisen rahoittamiseen.

Toinen kysymys on tämä kuntatalous. Täällä on 141 kunnanvaltuutettua eduskunnassa muistaakseni, ja kaikki me teemme töitä kunnissa erittäin ahtaissa tilanteissa ensi vuoden budjetin suhteen. Hallitus ei vieläkään aio maksaa kunnille sitä valtionosuusvelkaa, joka on jo menneiltä vuosilta. Se pitäisi pikaisesti maksaa. Tämä kuntien kuntarakenne- ja palvelurakenneuudistus on tärkeä asia, ja sille on syytä antaa täysi tuki, mutta se ei ratkaise yksin ongelmia, ellei kuntapalveluita nähdä niin tärkeinä kansalaisille, (Puhemies koputtaa) että niihin annetaan lisää rahaa kiireesti.

Maija-Liisa  Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on monia hyviä asioita muun muassa yrittäjyyden edellytysten parantamiseen ja on myös Puolustusvoimille pitkään pyydetty raha Hornetin korjaukseen ja poliisivoimille turvallisuuden lisäämiseen ym.

Mutta edelleen toivoisin kuitenkin, että voisimme todella kunnille antaa lisää tässä tilanteessa, kun on kunta- ja palvelurakenneselvitys ja meneillään monenlaisia tutkimuksia ja selvityksiä palveluiden uudella tavalla tuottamiseksi, jotta voisimme nopeuttaa aikataulua kustannustenjaon tasausten maksamisessa. Vaikka se ei sinänsä ole kertaluonteiseksi ajateltu, koska tämä on jatkuvaa tasausta ollut, niin hyvällä tahdolla sitä voisi myös käsitellä sellaisena. Tämähän on tämä Niinistön perintövelka, jota tällä hetkellä maksetaan.

Lisäksi toivoisin, että voisimme osoittaa määrärahoja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen, samoin kuin vesistöjen kunnostamiseen. Ne on meille kaikille erityisen tärkeitä asioita.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minun mielestäni tiestön rappeutuminen on niin paha juttu, että sinne pitäisi saada lisää rahaa, varsinkin alempiasteinen tieverkko ja myös se, mitä täällä ed. Kankaanniemi toi esille: Nelostien huono kunto. Ne ovat kertaluonteisia investointeja mielestäni. Tänä vuonna kasvaa verotulot 507 miljoonaa euroa. Siitä ihan hyvin voitaisiin erottaa infrarahoja. Ei tarvitse puoltakaan siitä, niin Suomen tiet alkavat olemaan kunnossa. Samoiten raideliikenne on surkeassa tilassa, kertoo Ratahallintokeskus; he eivät kuntoa takaa.

Täällä puhutaan, että menee hyvin Suomen taloudessa. Varmaan näin onkin, mutta en tiedä sitten Suomen pienituloisista ihmisistä niin kuin eläkeläisistä, 5 euroa, ja työttömille ei senttiäkään. Ne eivät varmaan yhdy tähän toteamukseen (Puhemies koputtaa), että menee hyvin. Luulisin, että täällä kannettaisiin näistäkin (Puhemies: Minuutti!) ihmisistä huolta.

Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Kankaanniemi ja Lindvist käyttivät erinomaiset puheenvuorot tästä kuntien pakkolainasta. Kyllähän varmasti suurimpia kipupisteitä tällä hetkellä on se taloustilanne, mikä kunnissa vallitsee. Meillä 315 kuntaa oli vuonna 2004 alijäämäisiä, ja nyt kun valtiontalous näyttää ylijäämää yli 3 miljardia euroa ja siitä 1,5 miljardia euroa päätetään käyttää valtionvelan lyhentämiseen, niin tuntuu kummalliselta, etteikö todellakaan tähän 366 miljoonaan, tähän pakkolainaan, olisi valtiolla ja hallituksella mahdollisuutta puuttua. Harkinnanvaraista avustusta on hakenut tänä vuonna 238 kuntaa. Lisäbudjetissa osoitetaan siihen 10 miljoonaa, mutta se on aivan liian vähän tässä tilanteessa, ja ennen kaikkea tämä pakkolaina tulisi pikaisesti maksaa takaisin kunnille.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka ja sen dynaamisuus on osoittanut toimivuutensa, ja siitä tämä ylijäämäinen toinen lisätalousarvio, joka meillä käsittelyssä on. Tässä on muutamia lisäpanostuksia liikenneinfraan, kuntien harkinnanvaraisiin, Finnveran myöntövaltuuksiin ja energiateknologiaan aivan oikein, niin kuin kuuluu ollakin, ja juuri näillä luodaan edellytyksiä kansantalouden kasvulle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle. Tietysti Finnveran osalta voisi todeta, että se summa saisi myöskin varsinaisessa budjetissa olla hieman suurempi, ettei sitä aina joka kerta tarvitsisi täällä lisäbudjetissa nostaa, mutta hyvä, kun se raha sinne yleensä aina löytyy.

Samalla tavoin itsekin kiinnittäisin huomiota näihin yllättäviin tuloihin ja niiden käyttöön nimenomaan kertaluontoisiin menoihin, joilla kasvatetaan niitä edellytyksiä, joilla me voimme hyvinvointia ja työllisyyttä tässä maassa kehittää, ja niitä ovat nimenomaan infrahankkeet ja erilaiset yrittäjyyden edellytyksiä parantavat hankkeet.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu näistä kertaluontoisista tuloista ja menoista ja pysyvistä tuloista ja menoista näyttää kyllä siltä, että niissä kauneus on hyvinkin katsojan silmissä. Täällä pyydetään suhtautumaan hyvin pidättyväisesti pysyvien menojen luomiseen, mutta pysyvistä tuloista näkyy luovuttavan hyvinkin huolettomasti. Tästä yksi esimerkki on varallisuusvero, joka nykyisessä muodossaan pysyvästi tuottaisi 70 miljoonaa euroa vuodessa, mutta siitä ollaan luopumassa.

Olen iloinen, että salista löytyy yksi sosialidemokraatti, ja aivan ed. Lintosen kunniaksi haluaisin todeta sen, että tänään asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa hyvin selvästi tuli ilmi, että se väite, että varallisuusverosta luopuminen olisi osa tulopoliittista ratkaisua, ei pidä paikkaansa. SAK vastustaa esitystä varallisuusverosta luopumisesta.

Myös kokonaisuudessaan tämä veronalennuspolitiikka on sellaista, että se syö tulevien vuosien valtiontalouden vakautta ja tasapainoa. Siinä vaiheessa, kun ikäluokat tästä vielä vanhenevat ja meille tulee paineita sosiaalisektorille ja terveyssektorille, meillä ei ole mistä ottaa (Puhemies koputtaa), kun on tehty holtitonta talouspolitiikkaa.

Pekka  Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma nosti esittelypuheenvuoronsa lopuksi kunta- ja palvelurakennehankkeen. Nythän on aluekierros menossa, ja samassa yhteydessä on selvästi ollut todettavissa, että kunnissa tarve muutokseen on omaksuttu ja periaatteessa sitä ei vastusteta. On ennätysmäärä lähtenyt liikkeelle liitosselvityksiä ja erilaisia liitoshankkeita ja rakenneuudistushankkeita. Siinä mielessä nyt olisi välttämätöntä, että nämä porkkanarahat ja liitosselvitysrahat tulisivat säilymään jatkossakin mahdollisimman korkeina, että näistä ei olisi kiinni kuntien omaehtoinen vapaaehtoinen rakenteen uudistaminen.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuota kyllä mielelläni kannattaisin, mitä ed. Nousiainen nosti esiin. Kyllä on nyt käynnistynyt todellinen keskustelu liitoksista.

Mutta varsinainen asia, johonka pyysin puheenvuoron: Annan tunnustusta hallitukselle siitä, että Puolustusvoimien osalta saadaan vihdoin viimein vaurioitunut Hornet-hävittäjä korjattua ja saadaan myöskin rahaa polttoaineisiin, jotta valmiuslennot pystytään täysimääräisinä toteuttamaan ja myöskin lentäjien ammattitaito säilyttämään.

Mutta sitten tähän sisältyy Kapiteelin myynti. Kapiteeli pitää perata kyllä ennen myyntiä tarkoin. Otan esimerkin. Kesällä — ja vasta tuli viime viikolla minun tietooni kaupunginvaltuuston puheenjohtajana — Kapiteeli oli myynyt Mikkelistä täysin säilyneen vanhan kasarmialueen puiston keskeisen osan ja sen yhden osan yksityiselle sijoittajalle alueelta, jolla ei ole mitään arvoa, siis käsittämättömästi yhdessä (Puhemies koputtaa) suuressa ryppäässä tämän kaupan tehnyt. Se osoittaa vastuuttomuutta kyllä Kapiteelilta.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Ala-Nissilä otti esiin tämän niin sanotun ylimääräisen rahan käytön infrahankkeisiin, ja ed. Kangaskin puhui raideliikenteestä, joten toivon, että tässä yhteydessä muistettaisiin se keskustelu, jota joukkoliikennevälikysymyksen yhteydessä käytiin eduskunnassa toissa päivänä ja jossa varsin laajasti kaikista puolueista esitettiin huolta joukkoliikenteen tulevaisuudesta.

Esimerkiksi yksi sellainen rahareikä, jota itse pidän mielessä, on se, että Ratahallintokeskuksen mukaan Ratahallintokeskuksen omia töitä tai ostettavia palveluja, jotka ovat välttämättömiä muun muassa hallituksen vuodelle 2007 sopimien uusien ratahankkeiden kannalta, joudutaan jättämään tekemättä noin 80 henkilötyövuoden edestä, mikäli rahaa ei tule lisää.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa repliikkipuheenvuorossani jo totesin, että vaikka hallitus kevään ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä esitti, että syksyllä, kun on taloustilanne paremmin nähtävissä, voidaan sitten erilaisiin kipukohtiin osoittaa rahaa — ja mehän oppositiossa aika voimakkaasti olimme jo keväällä sitä mieltä, että tässä maassa on runsaasti sellaisia paikkoja, joiden rahantarve oli jo keväällä ilmeinen — niin kuten tässä ministeri totesi ja kuten tästä lisäbudjettitekstistäkin näkyy, kaikkihan on tämän menokehyksen takana.

Viittaan vaikkapa tuohon ed. Pulliaisen puheenvuoroon. Olen täysin samaa mieltä ja olen aina tehnyt työtä harmaan talouden torjumiseksi. Harmaan talouden torjuminenhan tuo verotuloja tähän yhteiskuntaan, tuo paljon enemmän kuin siihen sijoitetut menot vievät rahaa, mutta eräällä tavalla myös tämä toiminta on tämän menokehyksen vanki: Ei ole varaa palkata pysyvästi tutkijoita, syyttäjiä, tehostaa viranomaisyhteistyötä veronmaksajien rahoilla, koska ne menot, vaikka ne ovat murto-osa siitä tulosta, mitä harmaan talouden torjunnalla saadaan takaisin, kuuluvat menokehykseen ja menokehys on tiukka, niin kuin valtiovarainministeri totesi. Elikkä tämä on aivan käsittämätöntä, kun ei voida ottaa tehokkaasti käyttöön edes tällaisia tulonhankkimiskeinoja, koska ne kuuluvat menokehykseen. Sama koskee sitten näitä tilapäisiä tuloja. Menosääntö on tunnettu: yli 500 miljoonan omaisuuden myyntitulosta voidaan sitten vain 10 prosenttia käyttää kertaluontoisiin infra- ja tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin.

Tämä on se tilanne, vaikka toisaalta varmasti perusteltua. Kun hallitus oli muodostamisvaiheessa, en tiedä, kumman tai minkä hallitusosapuolen iltalypsyä siinä pelättiin, kun tämmöinen menokehysmenettely — menosääntö ja alijäämärajoite — iskettiin kiinni, mutta joka tapauksessa on perusteltua tietenkin vaalikauden mittaan sitten yrittää pitää siitä kiinni, mutta kyllä se ongelmia tarkoituksenmukaiselle menojen kohdentamiselle tuo ilman muuta.

Tässäkin lisätalousarviossa on sellaisia tuloja, jotka eivät ole satunnaisia. Verotulot kasvavat; sanotaanko, että sellaiset 250 miljoonaa olisi aivan hyvin sellaisia tulonlisäyksiä, joita olisi heti käytettävissä. Kuten täällä ed. Ala-Nissilä aiemmin totesi, kun tilinpäätös vuodelta 2004 valmistui, me jouduimme toteamaan, että itse asiassa vuonna 2004 jäi myöskin menokehykseen sisältyneitä määrärahoja käyttämättä. Muistaakseni se oli sadoissa miljoonissa euroissa. (Ed. Nousiainen: 400!) — 400 miljoonaa. — Siinä kritiikissä, mitä myös valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Ala-Nissilä on hallituksen suuntaan esittänyt, tunnustetaan se, että eduskunta on sitoutunut, eli kun täällä salissa on enemmistön äänillä nämä menokehykset kiinni luotu, niin menokehyksiin on sitouduttu, mutta olennaista on, että ei ole sitouduttu siihen, että vuosittain mennään menoissa jopa niiden alle. Niin voi käydä tänäkin vuonna, samaan aikaan kun niitä huutavia tarpeita eri sektoreilla olisi.

No, mitä sitten ovat nämä kipukohdat, satunnaiset menot? Onko hallitus riittävästi reagoinut edes niihin? Mainittiin Hornetin korjaus. Mainittiin polttoainekustannusten nousu; lentäjille annetaan lisää rahaa lennellä hävittäjillä. Siellä on myöskin joukkoliikenteen osalta saaristokuljetuksien turvaamiseksi polttoaineen hinnannoususta johtuen pieni korjaus. Mutta mitä tulee joukkoliikenteeseen muuten ja niihin vaikeuksiin, missä esimerkiksi bussiliikenne ympäri maata on tällä hetkellä, ei sitä tulla millään tavalla vastaan. Tulvavahingoissa, jotka aiheuttivat tiepuolella todella erikoislaatuisen kertaluontoisen menon, ei niissäkään tulla vastaan. Nyt en puhu omassa asiassani, vaan esimerkiksi Lapin kansanedustajien yhteisen aloitteen puolesta, jossa edellytettiin, että näihin tulvavahinkoihin pitäisi osoittaa tässä lisäbudjetissa varoja, mutta tämäkin on laiminlyöty, puhumattakaan sitten, että tarvetta olisi kuntarahoituksen lisäämiseen, perustienpidon rahoituksen lisäämiseen, joukkoliikenteen rahoituksen lisäämiseen, radanpidon rahoituksen lisäämiseen, terveys- ja sosiaalipuolelle, koulutukseen jne. Joka tapauksessa tilanne on tosi ahdas.

Ehkä vielä pari sanaa tästä menokehysarviosta, josta on käyty myöskin valtiovarainvaliokunnan piirissä keskustelua. Tämä vaatii kehittämistä joka tapauksessa, ja olisi aika tärkeätä, että hallituksen sisällä jo nyt suuntauduttaisiin siihen. Yksi asia, jonka jo kerroin, on tämä jakamaton osa, eli jos mennään menokehyksen alle, mitä tälle rahalle tapahtuu. Sitten on tämä paljon puhuttu asia, voitaisiinko tällaiset investoinnit, kuten infrainvestoinnit, samaan tapaan kuin kunnallishallinnossa ja kunnallistaloudessakin, erottaa käyttömenoista, erottaa erikseen. Siihen liittyvät sitten nämä elinkaarimallit ihan erikoisena problematiikkana. Tietenkin myös menosääntöä tai koko kehystäkin voisi väljentää siinä mielessä, että jos tulot todella ylittävät hurjasti sen, mitä hallitusta muodostettaessa tai menokehyksistä päätettäessä oli tiedossa, niin silloin joustaisi myöskin se menopuoli. Olisi minusta ihan järkevää taloudenpitoa, että olisi tulo- ja menosääntö ja tulo- ja menokehys eikä pelkästään menokehys.

Sitten muutama kommentti Kapiteelista. Tähän lisäbudjettiin todellakin vähän niin kuin yllättäen tuli päätös, että Kapiteeli pistetään myyntiin. Eduskunta ja hallitus muun muassa asuntopoliittisissa linjauksissaan, viimeksi hallituksen ja Pääkaupunkiseudun neuvottelemassa yhteistoiminta-asiakirjassa, ovat vedonneet siihen, että Kapiteelin maaomaisuus pitäisi saada kohtuuhintaisen asuntotuotannon käyttöön, jotta tätä asuntopulaa erityisesti kasvukeskuksissa voitaisiin helpottaa. Silloin puhutaan esimerkiksi täällä Pääkaupunkiseudulla Marja-radan vaikutuspiirissä olevasta Kivistön alueesta ja Järvenpään lähellä olevasta Lepolan alueesta. Nyt tällä lisäbudjetilla Kapiteeli myydään. Tarkempaa tietoa tässä ei ole, millä tavalla, millä muodolla ja mitä siitä myydään.

Kun Kapiteeli aikoinaan muodostettiin, silloin sille annettiin tehtäväksi, että siitä kehittyy sellainen kiinteistöbisnes, joka on sitten tarvittaessa valmis myytäväksi vaikka ulkomaille. Nyt se vaihe on tullut. Mutta eräällä tavalla tässä kyllä esimerkiksi eduskuntaa on ja osittain hallitustakin, vedätetty koko ajan, koska olemme ottaneet kantaa näihin Kapiteelin maihin ja niiden käyttöön kohtuuhintaisen asuntotuotannon järjestämiseksi. Koko ajan on ollut silti selvää, että tähän ei todellista tahtoa ole ollut, koska Kapiteelilla ei ole ollut koko olemassaolonsa aikana minkäänlaista poliittista ohjausta, minkäänlaista yhteiskunnallista vastuuta, vaan maksimaalinen voitontavoittelu eri yhteyksissä.

Nyt, kun tästä mennään eteenpäin, toivon, että jos hallituksen sisällä tämä Kapiteelin myynti, jota vasemmistoliitto sinällään vastustaa tässä lisäbudjetissa, nyt kuitenkin etenee, se ainakin tehdään sillä tavalla, että esimerkiksi nämä strategiset, asuntotuotannon kannalta tärkeät maa-alueet siitä irrotetaan, jätetään sellaiseen yhteyteen, että niitä todella voitaisiin sitten asuntotuotannon tarpeisiin jatkossa laittaa. Jos ne maat nyt menevät — oli se ostaja sitten ulkolainen tai kotimainen, en tiedä, mistä kotimaasta edes löytyisi tällainen ostaja, onko joku eläkelaitos tai kuka sitten, joka Kapiteelin ostaa — jos maat menevät vaikkapa ulkomaiselle omistajalle, on turha todella haikailla sitä, että näitä valtion maaomaisuuksia voitaisiin kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon jatkossa käyttää. Elikkä tässä kyllä tarkkuutta myöskin tämän lisäbudjetin eduskuntakäsittelyn aikana eduskunnassa tarvitaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan yhtenä ongelmana on viime aikoina ja etenkin viime kesänä kerrottu olevan se, että maan kaavoitus ei etene, tonttimaata ei saada kaavoitettua. Kuitenkin me tiedämme, että Pääkaupunkiseudulla on suunnilleen viiden vuoden rakentamismäärää varten valmiiksi kaavoitettu. Samalla on viime kesänä, viimeksi elokuussa, todettu, että Kapiteeli Oyj:n omistamia maita käytettäisiin strategisesti tämän tonttipulan ratkaisemiseen. Nyt kuitenkin tulee kohtuullisen yllättäen tämä Kapiteeli Oyj:n omistusjärjestely, jolla luovutaan valtion omistuksesta.

Edelleenkin on tietysti erittäin ongelmallista se, että meillä kaikissa niissä menoissa, mitä pitäisi tarkastella ihmisten tarpeen näkökulmasta, esimerkiksi terveys- ja sairaanhoitopalvelujen rahoitus, ensiksi pää kolahtaa tuohon niin sanottuun kehykseen, joka on todella niin tiukka, niin kuin täällä jo valtiovarainministeri sanoi, ja tiukkenee jatkuvasti, että huolimatta suurista tuloista, niin kuin nyt lisätalousarvio osoittaa, ei varoja pystytä käyttämään esimerkiksi sairaanhoidon ja terveydenhoidon kehittämiseen, koska ne menot eivät ole niin sanottuja kertaluonteisia menoja, vaan lisävarat pitäisi saada jatkuvasti kuntien avuksi, jotta kunnat pystyisivät ihmisille toteuttamaan ja toimittamaan terveys- ja sairaanhoitopalveluja ja koulupalveluja. Nyt ollaan liikkumassa pienten koulujen lakkauttamisen linjalla, julkisen terveydenhoidon kaventamisen linjalla.

Vastikään — jälleen kerran terveisiä Kotkasta, jossa ei kunnon kundin päähän potkaista — Kotkassa viime maanantaina, tällä viikolla siis, käytiin varsin kipakka valtuustokeskustelu siitä, kun rahat ovat sillä tavalla loppu, että sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa pitäisi strategisesti vähentää, ja samalla kysyttiin, eikö valtio pysty toimittamaan kunnille tätä 502 miljoonan euron velkaansa, josta olisi ensi vuoden jälkeen jäljellä 366 miljoonaa euroa.

Nyt sitten me näemme tästä asiakirjasta, että rahaa kyllä olisi, tahto puuttuu. Kyky on, muttei tahtoa. Onkohan se semipelagiolaisuutta? — Ei vaan semipelagiolaisuus olikin toisinpäin, eli on tahtoa, muttei ole kykyä. — Nyt olisi kuitenkin näitä euroja eli kykyä, mutta ei pystytä, koska on nämä mainitut kehykset.

Edelleen, kun selaa tätä hallituksen esitystä, täällä on muutamia positiivisia asioita:

Ympäristötöihin noin miljoona euroa lisää. Siellä Anjalankoski—Kotka-runkoviemäri saa lopullisen rahoituksensa. Sanon sen nytkin, että asia todella olisi myös pöytäkirjoissa tiedossa: On niin, että kuitenkaan ei tiedetä, mitä sille tuotteelle tehdään, joka sieltä runkoviemärin päästä tulee Kotkaan, Anjalankoskelta tässä tapauksessa, koska sen jatkokäsittelyyn esimerkiksi tällaisen tunnelikompostoinnin avulla, josta Lahti on hyvä esimerkki, ei ole Kotkassa ratkaisua löytynyt. Mutta joka tapauksessa tässä nyt ratkaistaan tämä runkoviemärin tulo. Kaiken kaikkiaan tuosta huolimatta jää tälle vuodelle tietysti aukkoa edelleenkin ympäristötöiden rahoituksen suhteen, ja ensi vuonna on edelleenkin, ensi vuoden talousarviossa, sama ongelma, johon palaamme tietysti myöhemmin.

Tässä lisätalousarviossa osoitetaan 20,8 miljoonaa euroa rokotteiden hankkimiseen. Taustalla on influenssaepidemia ja pandemiavaara. On samalla huomautettava, että kun meillä ei ole enää omaa rokotetuotantoa, niin varmasti olisi koko kansakunnan turvallisuuden näkökulmasta aiheellista saada aikaan rokotteiden valmistus myöskin Koti-Suomessa.

Ja lopuksi, puhemies, 9,6 miljoonaa euroa osoitetaan energiateknologiaan. Me olemme kaiken kaikkiaan energiateknologiassa, ympäristöteknologiassa, jonka volyymi Suomessa on 3,4 miljardia euroa, pysähtyneet. Se ei ole kasvanut meillä viime vuosina, arvoisa ministeri Pekkarinen. Vaikka EU:ssa ja globaalisti sen kasvu on ollut 10 prosentin luokkaa, mutta Suomessa se on pysähtynyt siihen 3,4 miljardin tasolle. Näin ollen referenssidemonstraatiolaitoksia varten, koelaitoksen rakentamista varten, tarvitaan rahaa. Tämä on hyvä asia. Nyt on tiedossa kohde, ainakin yksi tällainen suurempi koelaitos, mutta tämä tärkeä rahasumma pitäisi saada tietysti varsinaiseen budjettiin ja luonteeltaan pysyväksi ja toistuvaksi niin, että myöskin tutkijat, toisaalta teollisuus, tietävät, että siellä on rahoitusmahdollisuus, kun vain on, mitä voidaan esittää rahoitettavaksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisäbudjettiesitys ansaitsee sekä ruusuja että risuja. Jos lähdetään liikkeelle näistä isoista ja mittavista kysymyksistä, on suhtauduttava positiivisesti siihen, että valtionvelkaa lyhennetään 3,6 miljardia euroa kaikkineen vuonna 2005. Tässä ikääntyvässä maassa on erittäin tärkeää se, että valtio ei lisää velkaannu, vaan pystyy maksamaan vanhoja velkojaan pois.

Siitä huolimatta en kuitenkaan ymmärrä sitä, minkä takia valtion velanmaksua kunnille ei sisälly tähän ja varsinaiseen talousarvioesitykseen. Jos yhtään seuraa tilastoja, kuuntelee kuntakentän näkemyksiä ja mielipiteitä ja sitä todellista tilaa täällä, jonka uskon salissa olevien keskustan edustajienkin tietävän, niin on minusta kyllä suorastaan yllättävää, jos hallitus ei reagoi vähintään siten, että se nopeuttaa kunnilta otetun pakkolainan takaisinmaksua. Nimittäin nekin kunnat, jotka ovat hoitaneet talouttaan suu säkkiä myöten ja perinteisesti asiansa hoitaneet erinomaisesti, ovat tällä hetkellä siinä tilanteessa, että ne joutuvat ottamaan syömävelkaa. Siinä ei varmaankaan voiteta mitään, jos valtion velkaantuneisuus vähenee ja kuntien velkaantuneisuus vastaavasti kasvaa. Eli tässä suhteessa odottaisi kyllä niin hallitukselta kuin hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä siinä vaiheessa, kun tätä varsinaista budjettia jatkojalostetaan, myötätuntoa kuntia kohtaan eikä pelkästään myötätuntoa vaan myöskin taloudellisia resursseja.

Haluan kiittää hallitusta siitä, että talousarvioaloitteeni 957/2005, joka koskee Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohanketta ja on Pirkanmaan kansanedustajien yhteisaloite, on tässä lisäbudjetissa tullut täysimääräisesti liitettyä budjettiin, joten voin vetää tämän aloitteeni sitten pois. On erittäin hyvä, että hallituksen taholta tätä pirkanmaalaisten edustajien yhdessä eteenpäin voimakkaasti viemää hanketta ymmärrettiin ja tajuttiin se, että on merkittävää se, että voidaan parantaa hankkeella talousveden laatua ja vesihuollon toimintavarmuutta 30 000 asukkaalle. Samalla pintaveden vakava riski poistuu Vammalassa. Hanketta puolustavat myös ympäristönäkökohdat, koska siinä on mahdollista kaksi vanhentunutta jätevedenpuhdistamoa sulkea, ja ylipäätään varautuminen kriisitilanteisiin ja erityisesti maaseudulla paranee. Eli tulee suhtautua positiivisesti siihen, että tämä lopulta sitten hallituksen käsittelyssä sai tuekseen hallituksen eduskunnalle esittämät määrärahat.

Arvoisa puhemies! Sitten muutamia sellaisia kohtia, joihin olisi toivonut hallitukselta myötämielisyyttä.

Tämä esitys on huomioinut sen, että Puolustusvoimilla, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella polttoaineiden hintojen noususta johtuen kustannukset kasvavat, mutta se ei ole huomioinut sitä, että ne kustannukset kasvavat myös tavallisilla ihmisillä, ja nimenomaan se ei ole huomioinut sitä, että niiden ihmisten menetykset kasvavat, jotka joutuvat käymään kauempaa töissä. Olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, että työmatkakuluvähennystä olisi joko tässä tai varsinaisen budjetin yhteydessä nostettu vastaamaan sitä, paljonko polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Ihmistä ei saisi siitä rangaista, että työtä tekee. Tosiasia on se, että varsinkin monet nuoret perheet näiden kasvukeskusten ympäristössä ovat pakotettuja käymään varsin kaukaa töissä, koska asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat niin korkeat, että niitä ei pysty maksamaan niillä palkoilla, joita tienaa. Tässä suhteessa olisi korrektia se, että työmatkavähennyksen enimmäistaso liikkuisi samassa suhteessa kuin polttoaineiden hinnat nousevat.

Sitten haluaisin ottaa esille tämän Noste-rahoituksen. Sinne on myönnetty 2 miljoonaa euroa lisää rahaa. Se on sinänsä ihan positiivinen asia, mutta olen täysin varma siitä, että jos ammatilliseen aikuiskoulutukseen voitaisiin laajemminkin suunnata rahoja kuin pelkästään Nosteeseen, saavutettavat tulokset olisivat paljon suurempia. Nyt kun tätä Noste-rahoitusta on ollut varsin runsaasti muuhun rahoitukseen verrattuna, se on johtanut siihen, että monilla työpaikoilla on kartoitettu, keiden henkilöiden on mahdollista päästä Nosteen piiriin ja sitä kautta ammattiosaamistaan kasvattamaan.

Mutta sitten sieltä löytyy myös niitä muita, jotka eivät pääse Nosteen piiriin sen takia, että ovat aikoinaan käyneet ammattikoulun, ehkä aivan eri alalle kuin millä he toimivat, mutta ovat kuitenkin käyneet, tai he ovat lukeneet aikoinaan ylioppilaaksi ja sen jälkeen siirtyneet työelämään. Kumpikin näistä syistä tekee jo sen, että he jäävät Noste-rahoituksen ulkopuolelle. Eikö olisi myöskin tarpeellista näiden ihmisten ammatillista osaamista kehittää ja erityisesti mahdollistaa heidän työllistymisensä uudelleen niissä tilanteissa, joissa he joutuvat esimerkiksi työn poissiirtymisen takia irtisanotuiksi? Eli toivoisin, että tässä olisi hiukan laajempi näkökulma eikä pelkästään keskityttäisi auttamaan niitä ihmisiä, joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta.

Arvoisa puhemies! Täällä on jo puhuttu porkkanarahojen tarpeesta, samoin siitä tarpeesta, että rahaa riittää kuntaliitosselvityksiin. Pidän täysin välttämättömänä, että nyt tässä tilanteessa, kun kuntakentässä on liikettä alkanut tapahtua ja useita liitoshankkeita on vireillä, ei rahoitusta vietäisi pois; tarkoitan sitä, että rahoitusta on kasvatettava samassa suhteessa, kun näitä hankkeita lähtee liikkeelle. Nyt tehdään äärimmäisen suuri virhe, jos ei anneta sen luontaisen kehityksen, mikä on liikkeelle lähtenyt, tapahtua. On itsestäänselvää, että näillä porkkanarahoilla on tässä hyvin suuri merkitys, ja toivon, että niitä voidaan siinä suhteessa lisätä kuin on oikeasti olemassa niitä hankkeita, joissa liitokseen päädytään.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden toinen lisätalousarvio, kuten olemme kuulleet ja myöskin talousarvioehdotuksesta näemme, on 1,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Kun ottaa huomioon, missä kansainvälisessä taloudellisessa tilanteessa elämme — on maailmalla monenlaisia luonnonkatastrofeja, öljyntuotanto on häiriintynyt ja saattaa häiriintyä edelleen — niin siitä huolimatta on pystytty tekemään lisätalousarvio, jolla paikataan vuoden yllättäviä menoja ja menonlisäyksiä, näinkin ylijäämäiseksi. Osoittaa vaan, kun tämän hallituksen aikana valtiontalouden tilannetta on voitu parantaa, työllisyys on parantunut, velkaa voidaan vähentää, sitä, että hallituksen linja kaikesta arvostelusta huolimatta on ollut ja on näköjään suhteellisen hyvä myöskin koko kansakuntaa ajatellen.

Nyt myöskin näemme, että jakamatonta varausta — me elämme tässä budjettikehysmaailmassa — jää 86 miljoonaa euroa, ja kun taloutemme, niin kuin täällä valtiovarainministeri totesi, on iskukunnossa, niin yhtyisin niihin puheenvuoroihin, joita täällä on käytetty, että tätä jakamatonta varausta tulisi nyt käyttää kertaluontoisiin tärkeisiin menokohteisiin ja kyllä siinä keskeisenä on nimenomaan perustienpito ja siihen osoitettavat rahat. On myöskin helppo yhtyä siihen arvosteluun, että vaikka tosin lisäbudjetissa on osoitettu poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen liki 3,3 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, nimenomaan liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa perustienpitoon ei ole osoitettu tai korvamerkitty tähän tarkoitukseen mitään.

Siellä on yli 6 miljoonaa euroa perustienpitoon niin sanottuja Ten-vastikerahoja, mutta ei korvamerkitty ole mitään, ja tiedämme esimerkiksi Lapin tiepiirin kohdalta, että kun siellä on jouduttu pakosti poikkeuksellisten tulvien takia teitä korjaamaan, niin se tarve on liki miljoona euroa. Toivoisinkin, kun Lapin tiepiirin alueella on käytetty tähän varoja, että voisimme valtiovarainvaliokunnassa nyt sitten tähän perustienpitoon lisätä rahaa ja juuri niin, että myöskin Lapin tiepiiri saisi sen osuuden, millä näitä teitä on tämän kuluvan kesän ja syksyn aikana korjattu. Minusta tämä olisi täysin johdonmukaista ja loogista, ja toivon, että pystymme tässä muutosta tekemään ja yleensäkin lisäämään perustienpidon ja perusradanpidon rahoja kertaluontoisesti nyt tästä jakamattomasta varauksesta.

Herra puhemies! Täällä on myös kiinnitetty huomiota siihen, että kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin on 10 miljoonaa euroa, kuten budjettiriihessä kesällä on sovittu. Minusta tämä on hyvä ja tärkeä asia tällä hetkellä, kun tämä palvelu- ja kuntarakenneuudistus on nyt meneillään, ja yhdyn myöskin niihin näkemyksiin, että näitä niin sanottuja porkkanarahoja, joita on ollut sekä selvitysrahoja että sitten niin sanottuja liitosrahoja tämän vuoden budjetissa, toivottavasti ensi vuoden budjetissa ja vielä tulevissakin budjeteissa on, koska nyt todella kuntakenttä tämän palvelurakenneuudistuksen yhteydessä elää ihan erilaista aikaa kuin se on koskaan elänyt. Kun varmasti muutoksia ja uudistuksia tulee tapahtumaan vapaaehtoisuuden pohjalta, niin kyllä pidän perusteltuna sitä, että näitä rahoja ei nyt leikattaisi vaan annettaisiin niiden budjetissa olla, ja vapaaehtoisia liitoksia, jotka varmasti monet ovat ihan järkeviä, voisi nyt tapahtua ja syntyä. Jos ne nyt poistetaan, niin kyllä se varmasti on isku vapaaehtoiselle ja järkevälle yhdistymiselle tässä palvelurakenneuudistuksen yhteydessä.

Herra puhemies! Haluaisin sitten puuttua vielä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Minusta on erittäin välttämätöntä, että Maatilatalouden kehittämisrahastoon lisätään 8,5 miljoonaa euroa. Sekin on vielä riittämätön. Tällä hetkellä on maatalouden rakenteessa voimakas murros menossa. Investointeja on paljon odottamassa, mutta rahat ovat vähissä, ja toisaalta kehittämisrahasto, ellei sinne lisää rahaa siirretä, on pikkuhiljaa kuivumassa pois, ja se olisi vahinko maatalouden rakenteen ja tulevaisuuden kannalta. Tämä lisäys on erittäin hyvä asia.

Sitten jo myös edellisessä puheenvuorossa puututtiin tähän vesitalouteen. Täällähän on poikkeuksellisen myönteinen nyt tämä vesitalouden luvun 50 momentti 77 eli Vesistö- ja vesihuoltotyöt, kun sinne osoitetaan liki 10 miljoonaa euroa lisää, josta 6,9 miljoonaa euroa uusiin hankkeisiin, keskeneräisiin hankkeisiin 2 miljoonaa euroa ja vielä pienehköihin vesistö- ja vesihuoltotöihin miljoona euroa. Kuten ed. Satonen toi täällä esille, tämä Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohanke on näistä suurin, ja siihen valtionosuus 3,5 miljoonaa euroa, osoitetaan yhdellä kertaa. Minusta tämä on aivan oikeaa ja järkevää politiikkaa. Myöskin täällä näiden keskeneräisten hankkeiden kohdalta on syytä todeta, että täällä on myöskin oman maakuntani alueelta Vöyrinjoen tulvasuojelu- ja kunnostushanke ja myöskin Purmonjoen keskiosan tulvasuojelu, joten nekin etenevät nyt siinä vauhdissa ja ehkä niiden työt nopeutuvat, kun nyt lisämäärärahaa on tältä osin tulossa. Tämä on erittäin myönteinen ja hyvä asia.

Herra puhemies! On vielä syytä todeta myöskin se, kun täällä, totta kai, omaa vaalipiiriään ja sen kansalaisia edustaa, että nyt on poikkeuksellisen paljon, kun ajatellaan, että on lisäbudjetista kysymys, Vaasan vaalipiirin yksittäisiä hankkeita. Äsken luettelin jo nämä Vöyrinjoen ja Purmonjoen vesihuoltohankkeet, mutta myöskin nyt tässä budjetissa osoitetaan Pietarsaaren uuden kihlakuntaviraston suunnitteluun 50 000 euroa. Samoin on tämän Kauhajoen eduskuntamuseon salin korjaukseen 400 000 euroa. Nämä pienet hankkeet ovat meidän alueellemme tärkeitä hankkeita, ja ne lähtevät nyt tämän kautta etenemään.

Herra puhemies! Toivon, että valtiovarainvaliokunnassa voimme nopeasti tätä lisäbudjettia käsitellä ja ennen kaikkea tehdä nyt tämän jakamattoman varauksen kohdalla sellaisia parannuksia, jotka edistävät työllisyyttä ja ennen kaikkea tuovat uskoa ja toivoa kautta koko Suomen eikä vain jollekin alueelle.

Matti  Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä toinen lisätalousarvioesitys parantaa hieman hallituksen epäonnistunutta talousarviota. Muutokset ovat kuitenkin aivan liian pieniä, muutamiin yksittäisiin virheisiin puuttumista. Yksi hallituksen pahimmista epäonnistumisista on ollut liikennepolitiikka. Siitä onkin täällä puhuttu paljon. Etenkin alempiasteinen tieverkko on erittäin huonossa kunnossa, ja rapistuminen vain jatkuu. Tieliikenteen määrärahoja ollaan nyt lisäämässä 6,45 miljoonaa euroa. Summa on täysin riittämätön. Tieverkon rapautuminen aiheuttaa vakavan turvallisuusongelman. Vaikka nopeusrajoituksia on laskettu monin paikoin, pysyvät onnettomuusmäärät suurina. Ongelmaa kärjistää vielä huonontunut tienpito. Teitten auraus on heikentynyt liikelaitostamisen myötä.

Nelostien Lusi—Vaajakoski-väli tiputettiin pois tiehankkeitten kärjestä; silloisen valtiovarainministerin Kalliomäen ja pääministeri Vanhasen avustuksella se tiputettiin sieltä. Keski-Suomen ihmiset ovat suuttuneet, mutta näin kävi myös muuallakin maassa. Keski-Suomen alueelle saatiin sentään lisärahaa Jyväskylä—Kirri-välin kunnostuksen loppuunviemiseen. Sekin on parempi kuin ei mitään. Mutta se ei riitä. Nelostien huono kunto haittaa suomalaisia Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Täytyy muistaa, että lähes 90 prosenttia tämän maan tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä. Yritykset sijoittuvat kartalle sen mukaan, missä parhaimmat kulkuyhteydet ja -väylät ovat. Jos teillä ei voi ajaa kuljetuksia turvallisesti tai ilman ongelmia, rupeavat yritykset pikkuhiljaa karttamaan sellaisia alueita. Tiestön rapautuminen ei ole siis mikään pikkujuttu. Kun tiet huononevat tarpeeksi, kuljetukset vähenevät, aletaan puhua isoista alueellisista tappioista. Muistuttaisin vielä, että tänä vuonna on budjetti ylijäämäinen 507 miljoonaa; verotulot ovat sen verran kasvaneet siitä, mitä vuoden alussa arvioitiin.

Kehottaisin katsomaan mallia länsinaapurista. Ruotsissa satsattiin kerralla kunnolla teitten kunnostamiseen. Se oli tietenkin iso satsaus, mutta nyt ruotsalaiset voivat ajella uusituilla teillään monta vuotta. Urakka voitaisiin tehdä meilläkin, vaikka se sitten tapahtuisikin velkarahalla, jos ei muu auta. Investointi kannattaisi takuulla. Käytetyt rahat olisivat tiukasti kiinni tiessä eivätkä missään ajelehtimassa. Hyväkuntoiset tiet maksaisivat kyllä itse itsensä takaisin.

Arvoisa puhemies! Myös raideliikennettä ajetaan kovaa vauhtia alas ja rataverkko rapautuu entisestään. Junaliikenteen turvallisuus on laskenut nopeasti. Kiskot ovat niin huonossa kunnossa, että vaaratilanteita on tullut useita. Lisäksi monilla radoilla körötellään hitaasti, koska kiskot eivät kestä normaalia vauhtia. Koska ratojen kunnostamiseen annetaan vuosittain liian vähän rahaa, kertautuvat ongelmat ja ratojen kunto huononee kiihtyvällä vauhdilla. Jos tilannetta ei pian korjata, ei kohta ole muita vaihtoehtoja kuin lakkauttaa useita taloudellisesti kannattavia rataosuuksia.

Arvoisa puhemies! Eläkemenoarvio täsmentyi, ja tässä säästetään 10 miljoonaa euroa. Taas kerran täytyy ihmetellä, koska hallitus aikoo lunastaa lupaukset eläkeläisille. Jos lupauksia tehdään, niistä pitää pitää kiinni. Luvattujen asioitten listalla ovat ainakin eläkkeitten korotukset paljon enemmän kuin tämä 5 euroa ja varsinkin siihen nähden, mitä ennen vaaleja luvattiin eläkeläisille antaa. Jos halutaan, että eläkkeet säilyvät edes hieman palkkojen nousutahdissa, nykyisestä taitetusta indeksistä pitää luopua ja on siirryttävä takaisin 50—50-malliin.

Hallituksen puolelta varmasti vastataan, että tehtäisiin, mutta kun ei ole rahaa. Rahaa olisi, jos valtion tulopuolta ei olisi niin rajusti pienennetty ja ei olisi niin tiukat kehykset. Eläkeläisten lisäksi myös työttömät ja muut vähävaraiset ovat jääneet täysin ulkopuolisiksi veronalennusten tuomasta hyödystä. Kaikkein rikkaimmalla väestönosalla jää käteen selvästi muita enemmän, mutta köyhimpien ihmisten saama rahamäärä on käytännössä pienentynyt reilusti. Tässä lisäbudjetissa vähennetään työttömyysturvalain mukaisesta perusturvasta 2 miljoonaa euroa. Työttömät on hallitus näemmä unohtanut kokonaan.

Kaikille alkaa jo olla selvää, että tässä maassa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Suomessa on Euroopan kallein, ainakin toiseksi kallein, ruoka. Miksei hallitus harkitse laskevansa keskeisimpien elintarvikkeitten arvonlisäveroa? Tällainen malli on käytössä monessa muussa EU-maassa. Elintarvikkeitten arvonlisäveron laskeminen hyödyttäisi jokaista tuloista riippumatta. Elintarvikkeitten arvonlisäveroa alentamalla pienituloisetkin voisivat kuluttaa enemmän, eli veron alentaminen hyödyttäisi kansantalouttakin. Se myös hyödyttäisi tämän maan maataloutta ja takaisi suomalaiselle elintarviketeollisuudelle raaka-aineita.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Noin yleisesti voi todeta toisen lisätalousarvion hengestä, että hyvin voidaan elää sen kanssa ja edetä tämä kuluva vuosi loppuun saakka. Mutta haluan kiinnittää tässä yhteydessä huomiota yhteen varsin pieneen, mutta sitäkin tärkeämpään kohtaan tässä lisätalousarviossa ja haluan sen osalta lausua parhaat kiitokset puhemiehelle, varapuhemiehille sekä eduskunnan keskeisimmille virkamiehille siitä aloitteellisuudesta ja myötävaikutuksesta, jolla tässä lisäbudjetissa on osoitettu varoja Kauhajoella sijaitsevan Eduskuntasalimuseon peruskorjaushankkeeseen.

Tästä 400 000 euron määrärahasta sekä heidän myönteisestä suhtautumisestaan tämän hankkeen toteutukseen kuuluvat kiitokset myöskin valtiovarainministeriölle ja opetusministeriölle. Lisäbudjetin kautta saatavat varat museon peruskorjauksen toteutukseen mahdollistavat sen, että työt voidaan aloittaa lähikuukausina ja museo sekä siihen liittyvät tilat voidaan saattaa peruskorjauksen osalta valmiiksi vajaassa vuodessa. Tämä mahdollistaa sen, että eduskunnan juhliessa satavuotista historiaansa ensi vuonna voidaan Kauhajoella järjestää maakunnallinen juhla peruskorjatussa istuntosalimuseossa. Kauhajoen kaupunki haluaa olla omalta osaltaan mukana tässä tärkeässä historiallisessa työssä.

Kauhajoella sijaitseva istuntosalimuseo on ainut tämän talon ulkopuolinen kiinteistö, jossa eduskunta on pitänyt täysistuntoja ja joka on nimenomaan säilynyt nykypolville. Eduskunnan myötävaikutuksella istuntosali museoitiin, ja viime vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta museon perustamisesta. Kuten tiedämme, eduskunta kokoontui Kauhajoella talvisodan aikana alkaen 1. päivänä joulukuuta 1939 aina 12. päivään helmikuuta 1940. Meille tämän päivän edustajille on tärkeä tietää, miten eduskunta hoiti tuolloin kriisinajan kokoontumiset. Talvisodan syttymispäivänä 30. marraskuuta 1939 piti eduskunta iltamyöhään kokouksen, jossa se päätti kokoontua silloista puhemies Hakkilaa lainatakseni seuraavalla tavalla. "Eduskunnan seuraavan täysistunnon ajasta ja kokoontumispaikasta annetaan puhemiehen toimesta erikseen tieto."

Eduskuntatyöskentelyn haluttiin jatkuvan, mutta Helsinki oli siihen liian rauhaton paikka. Tilanne olikin erittäin vakava, ja myöhemmin edustajat saivat tiedon lähteä asemalta yöllä kello 3 tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan, eli edustajat eivät tienneet, mihin lähdetään. Tuo paikka oli Kauhajoki Vaasan läänissä.

Joulukuun yössä 1939 eduskunta lähtikin niin sanotusti evakkoon, kohti tuntematonta. Kohde pidettiin viimeiseen asti salassa. Määränpäässä tieto kansanedustajien saapumisesta saatettiin paikallisten henkilöiden tietoon vasta tuntia ennen eduskunnan saapumista Kauhajoelle, ja sen myötä kiire olikin melkoinen. Käytännön järjestelyt, muun muassa majoitus, ruokailut ym. tuli saattaa pikimmiten valmiiksi. Muutamassa päivässä saatiin muut tilat valmiiksi: istuntosalit, kansliat, monistamot, kahviot, valiokuntien kokoustilat, puhemiesten kokoushuoneet ja puhemiehen huone. Ne kaikki löytyivät koulurakennuksesta, joka nyttemmin tunnetaan Sanssin koulun nimellä.

Ensimmäinen täysistunto pidettiin koulun juhlasalissa 5. päivänä joulukuuta 1939. Tätä vaikeaa aikaa kuvaa hyvin sana konsensus. Edustajat istuivat eri puolilla salia, ei siis puoluejärjestyksessä kuten nyt, ja asiat ratkaistiin suuressa sovussa yksimielisyyden vallitessa. Ainoat äänestykset, mitä käytiin, olivat äänestykset eduskunnan puhemiehistöstä.

Kauhajoella ollessaan eduskunta kokoontui kaiken kaikkiaan 34 kertaa täysistuntoon. Samalla siellä myös päätettiin vuoden 1939 valtiopäivät sekä avattiin vuoden 1940 valtiopäivät, jolloin presidentti Kallio totesikin aika kuvaavasti seuraavan: "Aikakauden tarpeet määrittelevät tehtävämme, mutta on tärkeätä, että oikeusvaltiossa kaikki poikkeuksetkin tapahtuvat laillisin muodoin. Täten, ja ainoastaan täten, voi kansassa säilyä luottamus valtioon ja sen koossa pitävään voimaan." Näin siis presidentti Kyösti Kallio totesi. Viimeisen kerran Kauhajoella täysistunto pidettiin helmikuun 12. päivänä 1940.

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, Kauhajoen Sanssin koulussa ja sen niin sanotussa Terijoen siivessä sijaitsevan Eduskuntasalimuseon merkitys kansanvaltaiselle ja itsenäiselle maallemme on kiistaton. Museon avaaminen vuonna 1984 toi erityisesti meille sodan jälkeen syntyneille konkreettisen todisteen sodan ajasta ja parlamentaarisen järjestelmän toimimisesta niinä aikoina. Se on lisäksi syventänyt ymmärrystämme poliittisten päätöksentekojärjestelmiemme toimivuuden tärkeydestä kriisitilanteissa. Kuitenkin museon peruskorjaustarve on ollut suuri, ja ensi vuonna alkavaa eduskunnan satavuotisjuhlaakin ajatellen onkin ollut välttämätöntä huolehtia myös instituutiollemme historiallisesti tärkeän kohteen säilyttämisestä.

Tahdonkin vielä lopuksi kiitoksin lähettää tämän lisämäärärahaesityksen valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani vain yhteen, mutta todella tärkeään asiaan. Lisätalousarvion perusteluissa todetaan, että "Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista korotetaan 1 016 milj. eurolla eli 1 491 milj. euroon toteutuneiden osakemyyntien perusteella". Puhutaan siis suurista summista, ja tuo nettotulojen määrä voi edelleenkin kasvaa vielä kuluvana vuonna. Näin ymmärsin, koska siinä sanottiin "toteutuneiden osakemyyntien perusteella".

Lisätalousarvio on 1,4 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä selittyy juuri ennakoitua suuremmilla osakemyyntituloilla. Hallitus on noudattanut periaatetta, että myyntitulojen 500 miljoonaa euroa ylittävästä osasta 10 prosenttia voidaan käyttää muun muassa tie- ym. investointeihin. Muu osa myyntituloista on käytetty keskeisesti velkojen maksamiseen. On luonnollisestikin tärkeää, että velat hoidetaan, ja varsinkin kunnille tulisi juuri nyt maksaa liki 300 miljoonan euron pakkolaina.

Lisätalousarvion perusteluissa todetaan, että "Valtionvelkaa lyhennetään vuonna 2005 yhteensä 3,6 mrd. eurolla". - - "Valtionvelan määräksi vuoden 2005 lopussa arvioidaan 60,2 mrd. euroa". Tuo kyseinen summa on eurooppalaisittain yksi alhaisimmista suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Edellä esittämäni menettely antaisi hallitukselle mahdollisuudet panostaa investointeihin jopa huomattavasti enemmän kuin tuon 10 prosenttia 500 miljoonaa euroa ylittävästä määrästä. Kyseinen panostus olisi erittäin järkevää taloudenhoitoa, koska valtion omaisuus vaihtaisi vain paikkaa ja kaiken lisäksi hyvin tuottaviin kohteisiin. Pitää nimittäin muistaa, että investoinnit teihin tukevat työllisyyttä monella eri tavalla. Kunnat voivat kehittää alueitaan tietäen tulevat päätiehankkeet; yritykset voivat luottaa kuljetusten toimivan nopeasti ja turvallisesti; matkailu pitkien matkojen maassa helpottuisi jne.

Arvoisa puhemies! Juuri nyt olisi oikea aika tehdä päätös siitä, että osakemyyntituloja käytettäisiin investointeihin esimerkiksi 20 prosenttia tai 30 prosenttia yli tuon 500 miljoonan euron kohoavasta myyntien määrästä. Valtionvelan hoito ei sillä vaarantuisi, mutta sen sijaan saataisiin aikaan huomattavia investointeja. Ymmärsin, että ed. Vihriälä tukee tällaista linjaa, ja toivon, että tämä todella tulisi myöskin hallituksemme päätökseksi.

Yksi noista investoinneista olisi Nelostie, Suomen selkäranka. Sen toteuttaminen suunnitelmien puolesta voitaisiin aloittaa hyvinkin pian, jo keväällä 2006. Valitettavasti on todettava, että tahto Nelostien toteuttamiseen on hallitukselta toistaiseksi puuttunut. Toivottavasti keskisuomalainen liikenne- ja viestintäministeri saa aikaan tältä osin linjan muutoksen jo vuoden 2006 talousarviossa ja Nelostie välillä Lusi—Vaajakoski saadaan työn alle jo keväällä 2006.

Pekka  Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän vuoden toisen lisätalousarvion lähetekeskustelun yhteydessä on syytä kiittää ed. Lasse Hautalaa siitä historiallisesta katsauksesta, jonka hän tuossa puheenvuorossaan loi eduskunnan evakkotaipaleen ja istuntojen ajankohdan osalta silloin 5.12.1939—12.2.1940, jolloin eduskunta kokoontui Kauhajoella. Nyt tässä lisätalousarvioehdotuksessa esitetään varattavaksi 400 000 euroa tuon Eduskuntasalimuseon peruskorjaukseen. Tämä on vähintäänkin oikein, että tässä tilanteessa menetellään näin ja kunnioitetaan sitä työtä, mitä ovat aikanaan valtiopäivät Kauhajoella tehneet, ja myöskin niitä puitteita peruskorjataan, missä on kokoonnuttu aikanaan.

Arvoisa puhemies! Tämä toinen lisätalousarvio jatkaa valtiontaloutta vakauttavaa linjaa. Lisätalousarvioehdotus on 1,4 miljardia ylijäämäinen. Menot lisääntyvät 290 miljoonaa euroa, ja kaiken kaikkiaan valtionvelkaa voidaan lyhentää tänä vuonna 3,6 miljardia euroa, joten tämä on erinomaisen hyvä asia valtiontalouden näkökulmasta.

No, sitten täällä on noussut esiin jakamattoman varauksen määrä, joka tämän lisäbudjetin jälkeen jää 87 miljoonaan euroon. Kun otetaan vanha käytäntö huomioon, että keskimäärin ottaen määrärahoja vuositasolla jää käyttämättä noin 500 miljoonaa euroa, tämä tietää sitä, että tältä vuodelta valtiontalous tulisi tilinpäätösvaiheessa olemaan ylijäämäinen. Siksi on keskeistä se, että eduskunta nyt käsitellessään tätä lisäbudjettia, ja valtiovarainvaliokunta erityisesti, pyrkii hakemaan oikeita ja tärkeitä kohteita myöskin tuon jakamattoman varauksen käytölle siten, että me voimme hoitaa niitä kipupisteitä vielä, mitä meillä on hoitamatta, jotka kansalaisten kannalta ovat tärkeitä.

Ensinnäkin tuosta Kapiteelin myyntivaltuudesta. Täällä ed. Nepponen kiinnitti debatissa jo huomiota tähän kysymykseen. Mielestäni nyt on syytä, ennen kuin Kapiteeli realisoidaan, katsoa, mikä omaisuusmassa siellä on sisällä. Tiedän kokemuksesta ja näkemyksestä sen, että siellä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, sellaisia maa-alueita, joilla on käyttöä yhteiskunnan tarpeisiin. Minusta nämä sekä rakennukset että maa-alueet, joita tarvitaan yhteiskunnan tarpeisiin, on putsattava tuolta taseista pois, siirrettävä Senaatti-kiinteistöille ja sitä kautta luotava edellytykset myöskin tämän omaisuusarvon ja -massan säilymiselle tarkoituksenmukaisella tavalla eikä uhrattava sitä spekulatiivisen liiketoiminnan alttarille.

Arvoisa puhemies! Täällä, jos järjestyksessä näitä menoja katselee, on 10 miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin. Se on tämä kuntatalouden tilanne huomioon ottaen erittäin perusteltu ja tarpeellinen. Tänä vuonna tullaan harkinnanvaraisia myöntämään noin 40 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin 8 miljoonaa euroa vähempi kuin viime vuonna, ja siinä mielessä aivan tuolle tasolle ei päästä, mutta merkittävä parannus tässä on tapahtunut. Minä uskon, että tällä rahalla kyetään tuo kuntien pahin talouden tilapäinen häiriö korjaamaan, mikä erityisesti monissa pienissä kunnissa on olemassa.

Toinen merkittävä kysymys on liikennehankkeet, ja kun tämän päivän päiväjärjestyksessä ovat käsittelyssä myöskin nuo talousarvioaloitteet — kaiken kaikkiaan 1 269 kappaletta ensi vuoden budjetin osalta — ja kun voi todeta, että suurin osa niistä aloitteista käsittelee liikennemäärärahojen myöntämistä, lisäämistä, niin voi todeta, että erityisesti ongelma meillä on juuri liikenneinfra: väylähankkeet, perustienpito, yksityisteiden avustukset. Siinä mielessä tämä raha, joka nyt 13,2 miljoonaa on, on sinällään kovin vähäinen perusradanpitoon, perustienpitoon, hiukan joukkoliikenteeseen. Siksi erityisesti tämä kohta on nyt sitten tuossa valiokuntakäsittelyn yhteydessä tarkasteltava ja pyrittävä siihen myöskin tarvittava lisäys saamaan.

Erityisesti yritystoiminnan kannalta on keskeistä tuo Finnveran korkotukilainan valtuuden myöntäminen. Tällähän on kyetty tukemaan jo tähän saakka ja jatkossakin kyetään tukemaan aloittavien yritysten ja kasvuyritysten perustamista ja vauhdittamista. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon myöskin se, että meillä on suuri joukko uudella starttirahajärjestelmällä alkamassa uusia, aloittavia pieniä yrityksiä, ja kun yhdistetään tämä starttirahakäytäntö ja aloittavien yritysten korkotukijärjestelmä, niin me saamme hyvän rahoitusinstrumentin muodostettua pienille alkaville ja kehittyville yrityksille.

Erityisesti sitten täällä on tämä koelaitosten demoraha 9,6 miljoonaa euroa, jolle nyt tulee käyttövaltuutus jatkossa. Kun me olemme erittäin aktiivisesti keskustelleet bioenergian käytöstä ja lisäämisestä ja erityisesti viime aikoina on keskusteltu liikennepolttoaineen osalta biopolttoaineen lisäämisestä, toivon, että siinä ministeri Pekkarisen asettama työryhmä tekee konkreettisen hyvän ehdotuksen siten, että me saamme kotimaahan perustettua ja rakennettua viljapohjaisen etanolitehtaan, jolla me kykenemme olemaan sitten mukana unionin direktiivisuosituksen mukaisessa biopolttoaineitten käytössä myöskin liikennepolttoaineessa ja saamme nostettua tuon tavoitteen biopolttoaineosuudesta liikennepolttoaineessa vähintäänkin komission suosittelemalle tasolle. Sitä kautta voimme myöskin tukea maaseudun elinvoimaa ja kotimaisen energian käytön lisäämistä.

Merkittävää maaseudun kannalta on myöskin tuo 9,5 miljoonan euron rahoitus vesihuoltotöihin. Sillä saadaan monia hankkeita vietyä eteenpäin lisäbudjetin kautta, mutta merkittävät haasteet tämän menokohdan osalta jäävät myöskin varsinaiseen ensi vuoden talousarvioon, ja siinä suhteessa se on keskeistä. Erityisesti haaste on maaseudun vesihuoltohankkeet ja erityisesti pienkiinteistöjen jätevesihankkeet, joita nyt sitten kiristyneen jätevesiasetuksen mukaisesti joudutaan hoitamaan.

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tämä lisäbudjetti oivallisella tavalla täydentää varsinaista talousarviota ja toteuttaa niitä keskeisiä työllisyyden ja yritystoiminnan edistämistavoitteita, jotka hallituksella ovat keskeisiä myöskin hallitusohjelman mukaisesti.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kuluvan vuoden toiseksi lisätalousarvioksi on 1,4 miljardia euroa ylijäämäinen, ja se kertoo hallituksen onnistuneesta valtiontalouden hoidosta. Valtionvelkaa lyhennetään kuluvana vuonna yhteensä 3,6 miljardia euroa, ja esityksessä on useita tervetulleita määrärahan lisäyksiä. Perustienpitoonkin on lisäystä 6,4 miljoonaa euroa, kuitenkin tarve olisi oleellisesti suurempi. Kuten täällä on jo aiemmin todettu, jakamatonta 87 miljoonan euron varausta olisikin paikallaan käyttää perustienpitoon ja rataverkon kunnostamiseen.

Erityisen kiitoksen hallitus ansaitsee vesihuoltohankkeisiin osoitetusta lähes 10 miljoonan euron määrärahasta, josta 3,5 miljoonaa euroa on osoitettu Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan seutukuntien vesihuoltohankkeeseen. Rahoitus mahdollistaa nyt, että Vammalan seudulla pintaveden käyttö talousvetenä voidaan korvata hyvän laatuisella pohjavedellä ja samalla voidaan varmentaa ja parantaa usean kunnan vesihuoltoa. Kuten ed. Satonen jo aiemmin totesi, aikaisemmin jätetty Pirkanmaan kansanedustajien yhteinen talousarvioaloite kyseessä olevan vesihuoltohankkeen osalta on nyt tullut tarpeettomaksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion mielestäni tärkein kohta on ehdottomasti kansallinen varautuminen lintuinfluenssan uhkaan. Uhka lintuinfluenssan saapumisesta Suomeen on erittäin vakava, ja sen tulee vaatia jo nyt ennalta ehkäisevästi toimia kaikilla hallinnon sektoreilla, erityisesti terveydenhuollon alalla. Ei pidä tietenkään luoda paniikkia, mutta kaikilla niillä tahoilla, missä voidaan toimia kotimaisen valmiuden kohottamiseksi ja voidaan kansainvälisesti vaikuttaa lintuinfluenssan torjumiseksi, tulee tehdä kaikki voitava. Asiantuntijat pitävät lähes selvänä, että tämä tulee kehittymään arvaamattoman vaaralliseksi pandemiaksi, ja on aivan oikein ja välttämätöntä, että hallitus lisätalousarviossa pyrkii varaamaan rokotteet koko kansalle. Pelkään pahoin, että jos näitä joudutaan hankkimaan ulkomailta, niin kuin tilanne on, niitä ei enää silläkään rahalla, mitä lisätalousarviossa ehdotetaan, ole saatavissa. Kun kansainvälisillä markkinoilla tulee kova kysyntä ja tuotanto on rajallista, niin voi olla, että rahallakaan ei ole lääkkeitä saatavissa.

Pidän erittäin hyvänä, että hallitus on ollut tässä asiassa hereillä. Olen tehnyt jo viime talvena tästä asiasta kirjallisen kysymyksen, kun tihkui luotettavia tietoja siitä, että lintuinfluenssaa ei ole suinkaan saatu hallintaan vaan se on Kaukoidässä oleva tosiasia ja on vain ajan kysymys, milloinka se muuttuu sellaiseksi, että se leviää ihmisten keskuudessa, jolloinka hallituksen lisätalousarviossa varautuminen on vähintä, mitä tässä asiassa talousarvion puitteissa voidaan tehdä.

Mutta annan täyden tunnustuksen hallitukselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle, että tähän kaikkein vakavimpaan uhkaan, joka saattaa hyvin todennäköisesti tulevan kevätkauden aikana viedä suomalaisia hautaan enemmän kuin viime sodissa suomalaisia yhteensä menehtyi, on aivan oikein haluttu paneutua. En halua luoda hysteriaa, mutta kaikilla hallinnon tasoilla tulee hiljaisen hälytyksen periaatteella olla tietoisuus vakavasta tilanteesta, ja tässä tunnustus lisätalousarvion asianomaisen määrärahan varaamisesta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio on monisärmäinen, ja siitä voisi puhua hyvinkin laajasti, mutta koetan pidättäytyä muutamiin teemoihin, vaikka mielestäni niitä on tyylilleni sopimattomasti kohtuuttoman monta.

Jo ensimmäinen sivu puhuu raaka-aineiden ja erityisesti öljyn hinnan nopeasta noususta, ja siinä en voi olla käyttämättä puheenvuoroa, ja kun ed. Nousiainen otti puheeksi bioenergian, esittämättä myös kannanottoa.

On erittäin tärkeätä, että me olemme omavaraisia ja meillä on vaihtoehtoista energiaa verrattuna öljyyn, kivihiileen tai vaikkapa ydinvoimaan. Meidän tulee sietää ja ymmärtää uusia innovaatioita ja pitää huoli kotimaisista energiatuotannoista. Kun esimerkiksi vilja ei enää tuota maanviljelijöille niin paljon, mielestäni on varteenotettavaa, että ruokohelpiä ruvetaan viljelemään enenevässä määrin energialähteenä pelloillamme, koska peltoja ei mielestäni kannata metsittää. Lisäksi energiatuotantoa pitäisi tukea mieluummin, kannattamattoman vaihtoehtoisen energian tukemisen sijasta, metsänhoidollisilla toimenpiteillä, että me takaamme sitä, että metsistä tulee sitä tuottoa ja energiaa.

Tämä seuraava on tarkistamatonta tietoa. Mutta maanantaina kävin tutustumassa erääseen bioenergiayritykseen. Sillä on viisi sellaista laitetta, joita on vain viisi Lahdessa, ja siellä sain esittelyn biokaasulaitoksista. Ymmärsin, että niitä on Suomessa vain viisi mutta esimerkiksi vastaavanlaisia on Saksassa jo yli 3 000. Meillä on siinä kyllä paljon vielä sarkaa edessä, ja Saksa on kuitenkin teollisuusmahti. Siellä ratkaisuja on tehty maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämiseksi eikä suinkaan pelkästään vain ympäristösyistä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämäkin hallitus lyhentää valtionvelkaa ja uudistaa valtion työntekijöitten palkkausjärjestelmää, joskaan tämän palkkausjärjestelmän läpivienti ei välttämättä ole aina niin selkeää ja positiivista.

On myös hyvä, että luonnonkatastrofeista kärsineitä tuetaan.

Sitten kun kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia lisätään 10 miljoonalla eurolla, toivon, että sinne mukaan mahtuvat myös Hartolan ja Artjärven anomukset muun muassa.

Puolustusvoimien pääluokassa täytyy sanoa, että lento-onnettomuudessa vaurioitunut Hornet on ollut varsin surullinen näky Patrian hallissa odottaessaan korjausta ja on mukava nähdä, että sinne on nyt löytynyt rahat.

Samoin kesällä aiemmin olleisiin Riihimäen tulviin saadaan varmasti apua tämän lisätalousarvion mukana.

Myös mieltäni ilahduttaa, että vaikka rokotetuotanto Suomesta on lopetettu, kuitenkin ymmärretään, että pitää varautua rokotteiden hankinnalla. Mutta pahoittelen ja valitan, että oma tuotanto on lakkautettu samoin kuin infuusionestetuotanto Suomesta.

Kun mennään ympäristöpuolelle, siellä voi taas iloita siitä, että luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten parantamista eteläisessä Suomessa kohennetaan, jos uskonkin, että myös oman alueeni Evo saa varmasti sieltä ja muutkin alueet alueellani rahoitusta.

Kun vielä puhutaan toimintamenoista, niin polttoaineiden hinnannoususta johtuen Puolustusvoimat saa lisää määrärahoja, mutta olen ymmärtänyt, että ne rahat menevät pelkästään ja ainoastaan Ilmavoimille ja sieltä ei sitten paljon Maavoimille jää ylimääräistä. Pelkästään Ilmavoimat tarvitsisi muistaakseni yli 10 miljoonaa euroa.

Haluan esittää myös tukeni ed. Vielman kannanottoihin Nelostiestä, joita tuen lämpimästi.

Mainitsen jälleen kerran, että valitettavasti Lahden oikoradan osalta näyttää olevan niin, että henkilöliikenteen järkeviin vuoroihin ei näytä löytyvän rahaa tässä lisätalousarviossa.

Ne, joita asiat koskevat, tietävät, mistä puhun, mutta vaikka Lahti ei ole meren rannalla, sanon, että merenkulku on tärkeä ja toivon, että hallitukselta löytyisi sydäntä antaa riittävästi toimintamäärärahoja merenkulun toimintaan ja koulutukseen.

En voi olla vielä lopuksi kiittämättä ed. Lasse Hautalaa — juuri ed. Lasse Hautalaa — että hän otti puheeksi tämän Kauhajoen museon. Toivon tietenkin, että hallitus muitakin museoita tukisi. Esimerkiksi Suomessa on yksi sotilasmusiikkimuseo Lahdessa. Se on EU-rahoilla ja tietenkin kansallisella rahoituksella saatu aikaiseksi ja yksityisellä rahoituksella, mutta sen toiminta on uhattuna, ja toivon, että hallitus löytää ne eurot sen toiminnan tukemiseksi.

Mutta miksi olen niin ilahtunut tästä Kauhajoesta? Arvoisa puhemies! En voi olla menemättä tällä kertaa henkilökohtaisuuksiin, koska arvostan vanhempia ikäpolvia. Molemmat vanhempani ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi siinä istuntosalissa, joten on mukava nähdä, että vanhoja asioita arvostetaan ja kunnioitetaan ja pidetään yllä. Olen itsekin joskus päivystänyt Kauhajoella.

Koska työhuoneeni ikkuna on Patentti- ja rekisterihallitukseen päin, toivon, että vaikka siellä toimintamenoihin ehdotetaan lisärahoitusta, kiinnitämme huomiota siihen, että kun on uusia innovaatioita, edelleenkin ihmisille on vierasta ja vaikeaa hakea omille keksinnöilleen patentteja ja se tulisi tehdä enemmän helpoksi keksijöille tai tavallisille ihmisille. Kun he keksivät jonkun uuden tuotteen, se pitäisi myös osata patentoida ja markkinoida. Tästähän suomalaisia on syytetty jo pitkään, ja tämän käytännössä olen kokenut tänäkin kesänä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tulinkin tänne puhujakorokkeella, yritän tiivistää asiani mahdollisimman lyhyeen. Pyysin puheenvuoron siinä vaiheessa, kun ed. Satonen ja ed. Vihriälä käyttivät perusteelliset puheenvuorot, joissa he viittasivat lisätalousarvion luonteeseen: sillä paikataan tietenkin valtion varsinaista talousarviota. Tämä on tietenkin tärkeä ja jokavuotinen tapahtuma, mutta kipupisteitä on löytynyt ja oikeisiin asioihin on löytynyt rahaa.

Yhdyn kaikkiin niihin mielipiteisiin, jotka ovat korostaneet perustienpidon merkitystä, infrahankkeita, kuten vesihuoltohankkeita, ja myöskin satsauksia siihen, että meidän kuntarakenteemme uudistuisi mahdollisimman nopeasti myöskin vapaaehtoiselta pohjalta. Siinä mielessä nämä selvitysrahat ja porkkanarahat, joista täällä on käytetty monta hyvää puheenvuoroa, ovat erityisen tärkeitä, se että niitä on riittävästi silloin, kun niitä kunnat vapaaehtoisesti hakevat.

Mutta yksi asia, jonka haluan tässä kertoa, varsinkin kun valtiovarainvaliokunnan jäsen ed. Vihriälä on paikalla: Yksi kipupiste Pohjanmaalla on, ja se on tämä paljon puhuttu Sepänkylän ohitustie. Vaasan vaalipiirin kansanedustajat ovat tehneet jo useina vuosina aloitteen, jossa sinänsä hyvin kannattava hanke Sepänkylän ohitustie toteutettaisiin, ja tämän vuoden päättyessä nämä suunnitelmat vanhenevat ja suunnitelmat joudutaan aloittamaan selvityksineen alusta, ja se tietää tietenkin veronmaksajille ja meille kaikille ylimääräisiä kustannuksia useita satojatuhansia euroja, näin voidaan sanoa. Se mahdollistaa myös pitkän valitusprosessin, joka edelleen siirtää tätä hanketta kauas tulevaisuuteen.

Meillä kaikilla Vaasan vaalipiirin kansanedustajilla on yhteinen toive ja tavoite, että eduskuntakäsittelyssä tähän lisätalousarvioon kirjoitetaan esimerkiksi mainintana Sepänkylän ohitustien tarve ja että sitä lähivuosina tullaan rahoittamaan. Tämä turvaisi sen, että tänä vuonna voidaan tie ottaa haltuun, ja siitä ei aiheutuisi siten veronmaksajille yhtään ylimääräisiä kustannuksia. Ed. Kumpula-Natri on tehnyt tästä erikseen vielä lisätalousarvioaloitteen, jossa hän esittää 150 000:ta euroa tämän hankkeen rahoittamiseen ja aloittamiseen.

Tämä oli se yksittäinen suuri asia, jonka halusin täältä puhujakorokkeelta tulla sanomaan, että toivon, että kaikki edustajat myöskin Pohjanmaan ulkopuolelta ymmärtävät sen, että tämä hanke on tärkeä ja olisi järjetöntä jättää se lisätalousarvion ulkopuolelle, koska siitä aiheutuisi suunnattomasti kustannuksia veronmaksajille ja tiehanke siirtyisi useita vuosia eteenpäin. Varsinaista rahaa ei tarvita vielä tulevan vuoden budjettiin. Tarvitaan ainoastaan maininta, että tämä tullaan toteuttamaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan liittyen puuttui tähän rokotekysymykseen. Minusta todella nyt olisi korkea aika palauttaa kotimainen rokotteitten ja muitten lääkeaineitten valmistus, mitkä ovat loppuneet, aivan kuten ed. Nurmi toi esille. Viittaan tähän lintuinfluenssauhkaan, joka tulee realisoitumaan hyvin rajulla tavalla lähiaikoina.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo otti esille tämän Sepänkylän ohitustien. On aivan juuri niin kuin ed. Salo sanoi, että tämä on tärkeä hanke ja tulemme varmaan liikennejaostossa tarkkaan tämän pohtimaan. Minä vaan otan sen esille, että tämähän on kehittämishankkeita, ei perustienpidon hankkeita.

Jos siellä maininta saadaan siitä, se tietää sitä, että se pitää sitten rahoittaa myöskin. Muistaakseni arvoltaan 25 miljoonaa euroa on suurin piirtein tämä hanke. Tätä asiaa selvitellään parhaillaan ja kuullaan asiantuntijoita. Nyt jää nähtäväksi, joko saadaan tässä lisäbudjetissa. Yksi mahdollisuus on myöskin varsinaisessa budjetissa ottaa asia esille. Tätä on yksituumaisesti Vaasan vaalipiirissä ajettu, ja toivoisimme, että saisimme sen nyt käyntiin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En voi olla muuta kuin surullinen ja todeta sen, että sotilasapteekki lakkaa toimimasta tämän vuoden lopulla ja paljon osaamista valuu hukkaan. Jää sitten nähtäväksi, miten se osaaminen ja tietotaito sitten jatkuu eteenpäin. En epäilekään tämänhetkisten apteekkarien ja proviisorien ja farmaseuttien ammattitaitoa. Mutta kuitenkin tämä hallitus sai aikaan sen, mitä Neuvostoliitto ei saanut aikaan, eli on lakkauttanut sotilasapteekin.

Toinen asia, mitä jäin kaipaamaan — oppositiosta varmasti voin sitä esittää, koska kokoomuksen ollessa hallituksessa asia ei valitettavasti voinut edetä, koska silloin aika ei ollut vielä asialle kypsä — ja koska ministeri Hyssälä ei ollut paikalla kyselytunnilla, haluan sanoa sen nyt: Kansanterveyslaki on vihdoinkin uudistettava, ja se yhdistettävä erikoissairaanhoitolakiin, ja samanaikaisesti, koska Suomen väestö maailman nopeimmin vanhenee, meidän on uusittava myös sosiaalilainsäädäntömme. Tämä lisätalousarvio ei valitettavasti tuo siihen mitään ratkaisua.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmi toi todella vakavan asian esille, että sotilasapteekki, joka toimii Keski-Suomessa Viitasaaren kaupungin Hakovuoren luolastossa, kohtaa tuon kohtalon, mikä tuotiin esille. Siinä juuri olisi erinomaiset, hyvät suojatilat rokotteitten ja muitten lääkkeitten valmistuspaikaksi.

Erkki Virtanen /vas:

Herra puhemies! Ed. Nurmelle vaan totean, että kansanterveyslain uudistus on itse asiassa kyllä parhaillaan tulossa juuri toiseen käsittelyyn tähän saliin ihan näinä aikoina. Se ensimmäinen käsittely nyt valitettavasti meni, mutta sinänsä olen tästä asiasta kyllä pitkälti samaa mieltä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni, ed. Virtanen, ei ole tiedossa koko kansanterveyslain ja koko erikoissairaanhoitolain yhdistämistä ja sosiaalilainsäädännön yhteensovittamista siihen, ettei ole viittä asumistukea. Kelassa aikaisemmin saattoi tulla niin sanotusti pystymetsästä merkonomi kesäsijaiseksi, mutta nyt pitää olla kolme vuotta Kelassa töissä, ja virkailija vasta sitten kykenee vastaamaan toiminnoista. Tällaista uudistusta, näin suurta lakipakettia, ei ole tietääkseni tulossa. Tietenkin pahoittelen, jos olen näin ymmärtämätön, mutta erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain uudistamista ja yhteensovittamista sosiaalilainsäädännön kanssa ei tietääkseni ole vireillä eikä tekeillä.