Herra puhemies! Euroopan unionin sisämarkkina-asioista vastaava komissaari McCreevy näyttää lähteneen nyt hyökkäykseen Pohjoismaista työmarkkinajärjestelmää vastaan. Erityisesti tulilinjalle näyttää nyt joutuneen Ruotsi ja niin sanottu Vaxholm-tapaus. Vaxholmin kunnassa rakennusurakka annettiin voittaneelle latvialaisyritykselle, ja ajatuksena oli se, että noudatetaan ruotsalaisia työehtosopimuksia, joita tämä yritys ei noudattanut. Ruotsin työtuomioistuin totesi, että olisi pitänyt noudattaa ruotsalaisia työehtoja. Näin ei käynyt, mutta nyt asia on myöskin EY-tuomioistuimessa. Mutta todellakin nyt hyökätään nimenomaan komission suunnasta voimakkaasti työehtosopimusjärjestelmää vastaan. Kysyisin, ministeri Filatov, teiltä:

Mitä te olette tehnyt tai aiotte tehdä suomalaisen työmarkkinamallin ja yleissitovuuden puolustamiseksi? Tanskan talousministeri on ilmoittanut komissaarille, että pitäköön sormensa irti Tanskan työehtosopimusjärjestelmästä ja koko pohjoismaisesta mallista.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Olen eilen ollut Brysselissä ja keskustellut komissaari Spidlan kanssa, jolle työ- ja sosiaaliasiat kuuluvat. Hän ei kyllä suinkaan allekirjoita toisen komissaarin näkemyksiä tästä asiasta, vaan esimerkiksi maanantaina, kun meillä oli kolmikantainen kokous, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana, niin hän oli kanssani hyvin samanlaista mieltä, että pohjoismainen malli on se, joka EU:ssa on osoittanut kilpailukykynsä ja johon kuuluvat kiinteästi niin työehtosopimukset kuin kolmikantainen yhteistyökin. Sitä paitsi jo Ilon sopimukset velvoittavat meitä tähän, ja ne käsittääkseni ovat kaikki EU-maat allekirjoittaneet.

Arvoisa puhemies! Nyt ministeri Filatov sanoi, että ainakin yksi komissaari on eri linjalla, mutta meillä ei ole kyllä tietoa siitä, mikä on komission virallinen kanta. Koko Euroopan ammattiyhdistysliike on huolissaan nyt tästä tilanteesta, ja yllättävää on se, että Suomessa EK:n lainopillinen asiamies Rautiainen on puhunut aika vähättelevästi suomalaisesta työmarkkinamallista. Hän on puhunut "kansallisesta perinteestä". Kysymys ei suinkaan meillä ole "kansallisesta perinteestä", vaan meillä nimenomaan yleissitovuudessa on kysymys sopimusyhteiskunnan kulmakivestä.

Kysyisin, pääministeri Vanhanen, teiltä: Aiotteko te puolustaa jatkossa nimenomaan yleissitovuuden säilyttämistä, tai miten arvioitte, että EU:n käy kansalaisten silmissä, mikäli lähdetään romuttamaan tätä mallia?

Ministeri Pekkarinen, tämä on johtanut jo jälkiseurauksiin. Ruotsi on ilmoittanut, että se blokkaa palveludirektiivin käsittelyn Euroopan unionissa ja sen neuvostoissa, kunnes tämä työmarkkinakysymys saadaan selkeästi selvitettyä. Miten, ministeri Pekkarinen, te aiotte toimia? Aiotteko te tukea ruotsalaista kollegaanne näissä asioissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksella on yksi kanta aiheeseen. Ministeri Filatov kertoi sen. Ei tässä ole mitään erityistä ongelmaa.

Katsotaan nyt, mikä voi olla se tapa, jolla Suomi tähän voisi vaikuttaa. Eräs tapa olisi se, että kun tuomioistuimen käsittely alkaa, Suomi tekisi niin sanotun väliintulon, jolla lähinnä se saisi asiapaperit haltuunsa siltä varalta, että joskus Suomen kohdalla tulisi samanlainen kysymys eteen. Meillähän on ollut se tiukka lähtökohta, että Suomessa tehtävässä työssä noudatetaan suomalaisia työehtoja.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näin muuten on palveludirektiiviesityksessäkin asianlaita kuin pääministeri äsken sanoi. Sitä periaatetta minä en ole kuullut kenenkään komissaarin murtavan, minkä pääministeri äsken tässä sanoi.

Mitä tulee McCreevyn esiintymiseen Ruotsissa ja sen mahdollisiin jatkotoimiin, meillä on ollut palveludirektiivin osalta ruotsalaisten kanssa aika lailla saman suuntainen näkemys, ja Suomen kanta on ymmärtääkseni syntynyt aika lailla yksimielisesti suuressa valiokunnassa. Siitä syystä, jos ei Ruotsi edes käänny meidän puoleemme, niin minä en ymmärrä, että Suomen pitäisi lähteä mihinkään erillisiin toimiin. Jos Ruotsi pyytää meiltä jollakin tavalla tukea tässä asiassa, niin se punnitaan sitten erikseen, mutta omaehtoisesti jollekin tällaiselle tielle lähtemiseen minusta ei ole perusteita.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Outi Ojala otti täällä esiin keskustelun Euroopan sosiaalisesta mallista, joka tuntuu usein jäävän sellaiseksi sanahelinäksi, jolla ei ole käytännön vaikutusta, siksi, että myös meiltä tuntuu puuttuvan, Suomelta, sellainen tiivistetty näkemys siitä, mitä tarkoittaa Euroopan sosiaalinen malli ja mitä se tarkoittaa meidän hyvinvointipolitiikan tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi sisämarkkinasäätelyllä on todettu olleen jo nyt heikentäviä vaikutuksia vaikkapa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksiin tuottaa hyvinvointipalveluja.

Ministeri Pekkarinen, kun te olette käsitellyt hankintalakia, pohtinut sisämarkkinoita, niin miten tämä mahdollisesti hallituksen piirissä elävä käsitys tai visio Euroopan sosiaalisesta mallista ja hyvinvointipolitiikan tulevaisuudesta on näkynyt tässä valmistelussa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En nyt ymmärrä, että Suomen sosiaaliseen malliin sillä, mitä hankintadirektiivi pitää sisällään, nyt hirveän paljon vaikutusta on. Tällä hetkellä pitää kilpailuttaa periaatteessa kaikki 2 000 euroa ylittävät hankkeet, ja tällä hetkellä on täydellinen kaaos tuolla kentällä näiden asioiden osalta meneillään. Minä ymmärrän, että tämä direktiivi, myös aikanaan sen suomalainen sovellus toivon mukaan, tuo vähän selkeyttä tähän kilpailuttamismenettelyyn ja me osaamme toimia tässä mielessä paremmin. Tuskin se eurooppalainen sosiaalinen malli siinä kovin paljon järkkyy.

Minä myönnän, että siellä on yksi vaikea alue, ja se on nämä kolmannen sektorin toimijat: millä tavalla silloin, kun tämä kilpailuttamisen pakko tulee vastaan, nimenomaan tätä kolmatta sektoria käsitellään. Silloin kun on vähän pienemmistä hankkeista kysymys, toisin kuin nyt, aina on vapaasti kuntien päätettävissä, hankkivatko ne kolmannelta sektorilta näitä palveluita. (Puhemies koputtaa) Tällä hetkellä tiettyjä ongelmia on jo vähän aikaisemmin vastassa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä kolmannen sektorin aseman ikään kuin uhanalaisuus on tullut viime aikoina monelta suunnalta esille. Hallitus eilen iltakoulussaan myös alustavasti käsitteli tätä aihepiiriä ja sovimme siinä, että tämä ikään kuin järjestöjen puolustus otetaan nyt hanskaan ja oikeusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken täytyy katsoa nyt nämä eri puolilta tulevat paineet ja niihin vastaaminen. Eli tämä on kyllä hallituksen piirissä käsittelyssä.

Herra puhemies! Samainen sisämarkkinakomissaari McCreevy kiinnitti huomiota pelimonopoleihin, ja hän ilmoitti tällä pohjoismaisella turneellaan, että sellaisia rahapelimonopoleja ei jäsenvaltioissa sallita. Hän aikoi puuttua tähän jatkossa. Kysyisin hallitukselta: Onko tähän todella vakavaan lausuntoon kiinnitetty huomiota? Minusta nyt sisämarkkinakomissaari menee aika pitkälle ja tässä on suuri pienen maan, jäsenvaltion, intressi puolustettavana. Onko hallitus tähän kysymykseen reagoinut?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aion ensi viikon huippukokouksessa, kun käsittelen unionin legitimiteettiä kansalaisten silmissä, nostaa erikseen esimerkkinä esille tämän rahapelimonopolin, sen merkityksen suomalaisille järjestöille ja tälle meidän mallillemme, ja sanoa, että komission pitää pitää näpit irti tällaisesta, että tämä on asia, joka kuuluu jäsenvaltioille. Meillä on paljon muitakin asioita, joissa tämä ikään kuin käsittelytaso pitäisi selkeästi nähdä, missä pitää luottaa jäsenvaltioiden omaan harkintakykyyn.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Siinä palveludirektiivissä, joka on paraikaa käsittelyssä ja johonka eduskuntakin on ottanut kantaa vahvasti, yksiselitteisesti pelimonopolit jäävät kansalliseen kompetenssiin. Pari viikkoa sitten oli viimeksi kilpailukykyneuvoston kokous, ja sen yhteydessä myöskin tätä sovellusalaa käsiteltiin epävirallisesti, ei ollut virallisesti esillä. Yhdenkään maan en huomannut olevan vaatimassa näitä pelimonopoleja nimenomaan vapaan kilpailun piiriin. Kyllä yleinen eurooppalainen käsitys tässä asiassa on selvä.

McCreevyltä oli hänen Suomessa käydessään kysytty, kun on näitä oikeustapauksia, miten meneillään oleviin nyt suhtaudutaan. Hän oli siihen tokaissut tällä tavalla, joka kieltämättä oli taitamatonta ottaen huomioon, että samainen komissio on esittänyt direktiivin, josta se on ollut valmis vetämään pois sovellusalasta nimenomaan pelimonopolin.

Arvoisa puhemies! On varmaankin niin, että tämä paljon puhuttu eurooppalainen sosiaalinen malli säilyttää asemansa ainoastaan, jos se on riittävän kilpailukykyinen maailmanlaajuisesti. Kysynkin pääministeriltä:

Mitä Suomi aikoo tehdä sen eteen, että Lissabonin strategian tavoitteet työllistymisestä ja Euroopan kilpailukyvyn kehittämisestä menevät oikeasti eteenpäin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä, toisin kuin kysyjä, en käyttäisi ilmaisua Euroopan sosiaalinen malli, koska en näe, että Euroopassa olisi yhtenäistä sosiaalista mallia. Meillä on selvästi erilaisia malleja olemassa. Osalla niistä on paljon yhteisiä tunnusmerkkejä.

Lissabonin strategian toimeenpanon osalla Suomi on saanut valmiiksi oman toimintaohjelmansa, johon on koottu ne toimenpiteet, joita teemme Lissabonin tavoitteiden toteuttamiseksi, ja Eurooppa-neuvoston ja komission esityksestä ja Eurooppa-neuvoston pyynnöstä kaikki maat tekevät tämän. Se toivottavasti erityisesti niissä maissa, joissa on jätetty keskeisiäkin osia tästä Lissabonin strategiasta toteuttamatta, saisi vauhtia. Suomen hallituksen koko toiminta tähtää siihen, että me saisimme kilpailukykyä parannettua ja sitä kautta työllisyyttä ja yrittäjyyttä lisää. Siinä tietysti tämä osaamisperustan vahvistaminen on ehkä yksittäisistä asioista se kaiken läpitunkeva strateginen tavoite, jota kaikkein eniten korostetaan.

Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina on aika usein keskusteltu vastuullisuudesta ja vastuuttomuudesta EU:ssa. Mielestäni nämä McCreevyn lausunnot edustavat mitä suurimmassa määrin sitä vastuuttomuutta, kun ajatellaan, että hän todellakin kannanotoillaan on hyväksymässä tietynlaisen sosiaalisen dumppauksen ja alepalkkasysteemin tai puhuu sitten pelimonopolien purkamisen puolesta tilanteissa, joissa myös tuomioistuinmenettely on käynnissä jnp.

Mutta yksi seikka, mikä myös näissä puheissa on hyvin vakava, on tietenkin se, että samaan aikaan kun Suomessakin on tehty paljon työtä sen puolesta, että Euroopan unioni nähtäisiin arkisena ja läheisenä ja hyväksyttävänä asiana, sitten komissiosta tulee tällaisia meitä uhkaavia kommentteja, jotka aivan naurettavilta tuntuvat, että sieltä ruvettaisiin määräämään tai harrastamaan tällaista alipalkkasysteemin kannattamista ja muuta. Täällähän käy niin, että pian sitten kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset ajattelevat, että EU onkin vihollinen. Tämä on myös eräs vastuuttomuuden muoto näissä (Puhemies koputtaa) McCreevyn lausunnoissa. Minä kysynkin:

Onko hallituksen piirissä mietitty sitä, miten tällaisen jälkeen me lisäämme unionin kansalaisten ja suomalaisten uskoa unioniin? Tietenkin se on hyvä, että hallituksesta on tomerasti torjuttu tällainen äärikonservatismi ja -kapitalismi.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysymys on liian laaja vastattavaksi tässä kyselytunnilla minuutissa. Me tulemme antamaan selonteon eduskunnalle. Se tulee liittymään ensi sijassa EU:n perustuslakisopimukseen, mutta sen tiimoilla varmaan pystytään hyvin paljon käymään tätä keskustelua EU:n legitimiteetistä, hyväksyttävyydestä, kansalaisten silmissä. Uskon, että jos se ensi viikon huippukokouskin jonkun yhteisen teeman lopulta löytää, se tulee aika paljon liittymään siihen, mikä on se unionin missio, joka todella ymmärretään, jolle eurooppalaiset antavat laajan tukensa. Niitä tehtäviä on unionilla paljon. Saattaa olla, että niiden tehtävien toteuttamista tehokkaasti auttaisi jopa se, että sitten jätettäisiin sellaiset tehtävät, joiden ihmiset kokevat selvästi kuuluvan kansalliseen päätöksentekoon, selkeästi kansallisvaltiolle.