Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Suomi on nyt Euroopan unionin suurin nettojäsenmaksun
suorittaja kansantalouden kokoon verrattuna. Maksoimme viime vuonna
nettomaksua 757 miljoonaa euroa. Suomi on jo pitkään
hoitanut osan Britannian jäsenmaksuista, ja nyt Suomi on
ottanut maksettavakseen myös osan Saksan, Itävallan,
Hollannin ja Ruotsin jäsenmaksuista. Näille rikkaille
maille annamme köyhäinapua 230 miljoonaa euroa
vuodessa. Tällaisella maalla pitää olla
kanttia pitää Brysselissä puoliaan, mutta
ei: te, ministeri Lindén, menitte hyväksymään
postidirektiivin, joka tuo Suomeen kermankuorijat, heikentää Itellan
asemaan ja huonontaa postipalveluja maaseudulle ja lopettaa postitoimistoja.
Eilen te sanoitte tässä salissa, että te
ette viitsinyt vastustaa tätä postidirektiiviä — ette
viitsinyt vastustaa! Miten Suomen ministeri voi tuolla asenteella
Brysselissä toimia?
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Suomen kannan viime kädessä päättää aina
Suomen hallitus EU-ministerivaliokunnassa, ja näin myös
postidirektiivin yhteydessä Suomi taisteli viimeiseen asti
sen asian puolesta, että viiden päivän
jakeluvelvoite olisi voitu asettaa myös muille kuin yleispalvelun
tarjoajalle, mutta lopussa jäimme tässä asiassa
yksin, ja tällöin Suomen hallitus päätti,
että Suomi ei lähde viemään
sitä äänestykseen vaan on mukana tässä yhteisessä ...
(Ed. Tennilä: Ette viitsinyt!) — Tämä oli
Suomen hallituksen kanta.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Te sanoitte eilen täällä keskustelussa
tuolta paikalta, että "emme viitsineet vastustaa postidirektiiviä",
joka tuo dramaattisia seurauksia Suomen postitoimintaan, kermankuorijat
tulevat tänne, Itellan asema heikkenee, maaseudun palvelut
huononevat. Miksi te yksimielisesti menitte tämmöisen
kuittaamaan? Tämä on käsittämätöntä.
Me olemme kova nettojäsenmaksaja, meillä pitää olla
asenne parempi, kun Brysselissä toimitaan. Kivahan se siellä on
istua, että kaikkien kanssa on aina samaa mieltä,
mutta tulokset ovat tämän näköisiä sitten.
Miksi te ette viitsinyt vastustaa? Olisihan se paljon kunniakkaampaa
teidänkin kannaltanne, että olisi edes tapeltu
loppuun saakka.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Suomen linja Euroopan unionissa on ollut
se, että ajamme Suomen näkökulmia, joskus
ihan viimeiseen taistoon saakka, mutta näemme myös
hyvin tärkeänä sen, että olemme
rakentavia. Olemme tätä kautta myös suhteutettuna
maamme kokoon ja äänivaltaan saaneet monia semmoisia
asioita vietyä eteenpäin, joita ei äänestämällä olisi
kyetty saamaan vietyä. Mutta niin kuin jo aikaisemmin ed.
Tennilälle olen todennut, Suomen hallitus ratkaisee viime
kädessä Suomen kannan näissä kysymyksissä,
ja haluaisin vielä muistuttaa siitä eilisestä keskustelusta, että hallituksen
postilainsäädännössä turvataan postin
peruspalvelut yhtäläisesti samanhintaisena kaikille
tässä maassa asuville. Postin palvelut eivät
tule heikkenemään.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt myös sitä,
miksi ette sitten käyttänyt hyväksenne
direktiivin antamaa mahdollisuutta esimerkiksi vaatia laatuvaatimuksia
näiltä markkinoille tulevilta kilpailijoilta.
Belgiassa näin on tehty. Suomessa Itella jätetään
nyt yksinään huolehtimaan tästä yleispalveluvelvoitteesta
ja annetaan kilpailijoiden kuoria kermat päältä,
ja valtio sitten hoitaa näillä haja-asutusalueilla
kustannukset.
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Ed. Karhu antaa nyt ihan väärää todistusta
hallituksen esityksestä. Siellä todetaan ihan selvästi,
että kun joku hakee toimilupaa tarjotakseen postipalveluja
tässä maassa, toimilupaehtoihin voidaan asettaa
laatuvaatimuksia, ja näin tullaan aivan varmasti tekemään.
Mutta laki lähtee siitä, että postipalvelujen
tarjoaminen on toimiluvanvaraista toimintaa, ja kun toimilupaa haetaan,
silloin toimilupaehdoista päätetään.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä postilaki tuo paljon
muutoksia nykytilanteeseen, ja on tärkeää,
että eduskunta säätää niin
hyvän lain kuin mahdollista. Itellan ja maakuntien Suomen
näkökulmasta on aivan välttämätöntä,
että eduskuntakäsittelyn yhteydessä muutetaan
toimilupaehtoihin kirjaus, että tulee asettaa riittävän
tiukat erilaiset ehdot, jotka määritellään.
Toinen kysymys on tämä heikosti kannattavan
toiminnan rahoitus. Siinä pitää luoda
järjestelmä, jossa etukäteen linjataan
rahoituksen periaatteet, ei niin, että sitten kun Itella
on selvitystilassa, sitten mietitään, miten tässä tukea
tälle arvokkaalle, tärkeälle yritykselle
annetaan.
Arvoisa ministeri, olettehan te valmis yhdessä valiokunnan
kanssa eduskuntakäsittelyn aikaan nämä tärkeät
korjaukset aikaansaamaan?
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Tällä haavaa kaikissa Euroopan
unionin jäsenmaissa kyseistä postidirektiiviä implementoidaan.
Tulemme seuraamaan hyvin tarkasti sitä, miten eri maissa
kansallinen lainsäädäntö toteutetaan.
Siltä osin kuin kysymys on toimilupaehdoista, hallituksen
esitys ja direktiivi lähtevät siitä,
että kun se toiminta on toimiluvanvaraista, niin ne ehdot
ovat siellä toimiluvassa. Liittyen sitten tähän
rahoitukseen: direktiivi on yksiselitteinen sen osalta, että puhutaan
siitä, kun nettokustannukset laukeavat elikkä tämä yleispalvelun
tarjoaminen on Itellalle kohtuutonta, silloin ne on korvattava.
Mutta nämä nettokustannukset on ensin todennettava.
Tältä osin laki vastaa direktiivin sääntelemää kehikkoa.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Silloin kun ministerin johdolla hallitus ei
viitsinyt sen pitemmälle tätä Suomen
kantaa puolustaa, arvioitteko silloin hallituksessa niitä seurauksia,
joita tämä direktiivi sitten Suomessa sovellettaessa aiheuttaa?
Valtiontaloudellisia menetyksiä, työmarkkinakenttä sekaisin.
Vaikeat työmarkkinaneuvottelut, jotka tällä hetkellä ovat
käynnissä, ovat johtaneet myöskin työtaistelutoimenpiteisiin
sen vuoksi, että henkilöstö joutuu lujille
ja henkilöstön asema heikkenee, 7 000
henkilöä laskelmien mukaan joutuu yötyöhön
jne. Elikkä arvioitteko näitä silloin
päätöstä tehdessänne
riittävästi?
Viestintäministeri Suvi Lindén
Arvoisa puhemies! Postilakia valmisteli postityöryhmä, ja
se istui yli puolitoista vuotta ja kuuli erilaisia asiantuntijoita,
ja tässä laissa luodaan kehykset postipalvelujen
tarjoamiselle tulevina vuosina. Se on tietysti valitettavaa, että juuri
tällä hetkellä myös Itella ja
PAU keskustelevat työehtosopimuksista. Postilailla turvataan
postipalvelujen tarjoaminen tulevina vuosina, kun taas nyt tässä akuutti
kysymys on tietysti, miten PAUn työehtosopimus etenee.
Ed. Uotila tietää aivan hyvin sen, että postidirektiivi
ei tuo sitä dramaattista muutosta postipalvelujen tarjoamiseen,
vaan postipalvelun toimintaympäristön muutos,
joka liittyy sähköiseen viestintään.
Se on se suuri uhka nykyisen postipalvelun tarjoamiselle, sähköposti,
sähköiset laskut, ei kilpailun avautuminen.