Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä laiksi apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta muutettaisiin apteekkimaksujärjestelmää. Apteekit maksavat vuosittain valtiolle apteekkiliikkeen liikevaihdon perusteella apteekkimaksua. Apteekkimaksun tarkoituksena on toimia apteekkien tuloja tasaavana järjestelmänä tavoitteena lääkejakelun alueellisen kattavuuden turvaaminen.

Hallituksen esityksen tavoitteena on, että sivuapteekin ylläpito olisi taloudellisesti kattavampaa pienille apteekeille. Vuonna 2009 käyttöön otettuun lääkkeiden viitehintajärjestelmään ja lääkevaihdon laajennukseen liittyvä hintakilpailu on laskenut sairausvakuutuksesta korvattavien reseptilääkkeiden hintoja, millä on ollut yhteiskunnallisesti toivottu vaikutus lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi. Hintojen laskun vaikutus ei kuitenkaan kohdistunut tasaisesti kaikkien apteekkien talouteen johtuen lääkemyynnin rakenteen voimakkaasta apteekkikohtaisesta vaihtelusta. Kaupunkien suuret apteekit erityisesti kauppakeskuksissa ovat pärjänneet varsin hyvin, mutta kaikkein pienimmillä apteekeilla ei välttämättä enää ole tehtävissä merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä, ja se aikaansaa sen, että me emme pysty pitämään apteekkiverkkoa, jos meillä nämä pienillä paikkakunnilla olevat apteekit sitten menevät konkurssiin.

Apteekkimaksujärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että apteekkimaksu määräytyisi kuten nytkin apteekkiliikkeen liikevaihdon mukaan mutta apteekkimaksun laskennallisia perusteita muutettaisiin. Apteekkimaksun määräytymistä varten apteekit jaettaisiin kolmeen ryhmään apteekkiliikkeen liikevaihdon perusteella.

Alle 2,3 miljoonan euron liikevaihdon apteekkiliikkeissä apteekkimaksu laskettaisiin erikseen apteekin, sen palvelupisteiden, lääkekaappien ja verkkopalvelujen yhteenlasketusta liikevaihdosta sekä erikseen apteekin kunkin sivuapteekin liikevaihdon perusteella ennen koko apteekkiliikkeen yhteisen apteekkimaksun määräämistä. Yli 3,5 miljoonan euron liikevaihdon apteekkiliikkeissä apteekkimaksu määrättäisiin koko yhteisen liikevaihdon perusteella mutta näillä apteekeilla tietyin ehdoin huomioitaisiin niin sanottu sivuapteekkivähennys. Vähintään 2,3 miljoonan mutta enintään 3,5 miljoonan euron liikevaihdon apteekkiliikkeissä apteekkimaksu laskettaisiin edellä mainittujen laskutapojen painotettuun keskiarvoon perustuen. Jos apteekilla ei ole sivuapteekkia, määrättäisiin apteekkimaksu kuten nytkin apteekkiliikkeen yhteisestä liikevaihdosta.

Ehdotus on laadittu siten, että se olisi valtiolle kustannusneutraali vuoden 2012 apteekkimaksukertymän suhteen laskettuna. Apteekkimaksun määräytymisen perusteisiin tehtävät muutokset vähentäisivät valtion apteekkimaksukertymää noin 2,3 miljoonaa euroa vuoden 2012 liikevaihtotietojen pohjalta laskettuna. Apteekkimaksusta annetun lain apteekkimaksutaulukon maksuprosentteja ehdotetaan korotettaviksi kussakin apteekkimaksutaulukon liikevaihtoryhmässä noin 2 prosenttia, jolloin esitys olisi kokonaisuudessaan valtiolle kustannusneutraali.

Ehdotuksen taloudelliset edut painottuisivat pienille apteekeille, joilla on sivuapteekki. Apteekkimaksu alenisi noin 100 apteekkiliikkeellä. Apteekkimaksu nousisi noin 490 apteekkiliikkeellä, ja apteekkimaksun nousu korreloisi apteekkiliikkeen liikevaihdon kanssa. Mitä suurempi liikevaihto, sitä suurempi nousu. Uuden apteekkimaksun määräytymistavan tarkoituksena on tukea sivuapteekkien perustamista ja pitämistä ja osaltaan edesauttaa apteekkipalvelujen saatavuutta haja-asutusalueilla eli lääkehuollon turvaamista kaikille näillä seuduilla.

Tavoitteena on, että nyt käsiteltävänä oleva esitys ja sen sisältämät muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Nämä kaksi nyt ensimmäisessä käsittelyssä olevaa esitystä liittyvät tietysti kiinteästi toisiinsa. Vaikka täällä käytettiin hyviä puheenvuoroja tästä lääkehoidon kokonaisuuden pohtimisesta ja jopa siitä, olemmeko liian medikalisoituneita ja lääkekeskeisiä, niin selvää on, että kuitenkin lääkkeitä yhä tarvitaan. Tähän hallituksen esitykseen voi suhtautua myönteisesti ajatellen sitä, että tämän turvin toivottavasti kenties kykenemme paremmin turvaamaan apteekkipalvelut myös syrjäisemmille seuduille.

Tähän liittyen toivoisin, että ministeri voisi vielä valottaa sitä, miten Apteekkariliitto on arvioinut osaltaan sitä, voivatko tämän myötä jotkut apteekit kenties innostua jopa perustamaan uusia sivuapteekkeja. Ymmärrän, että tällä ennen muuta halutaan tukea nyt olemassa olevaa rakennetta, ettei lappuja laitettaisi luukuille maaseudun harvaan asutumpien alueiden sivuapteekkipisteissä. Mutta voisiko parhaimmillaan käydä jopa niin, että apteekkeja tulisi tämän myötä tähän maahan lisää juuri näiden sivuapteekkitoimipisteiden kautta?

Arvoisa puhemies! Kun suomalaiselta kysytään, mitä hän pitää lähipalveluina, tietysti poliittiselta puolelta arvioimme ennen muuta lähipalveluita aina katsoen sitä, mitä julkisin varoin järjestetään, mutta kyllä monen sivukylällä asuvan eläkeläisen silmissä kauppa, apteekki, sellaiset, joihin ei suoranaisesti julkista varaa käytetä, koetaan yhtäläisesti lähipalveluiksi kuin se terveysasema tai kirjasto tai lähikoulu. Näin koen varsin tärkeäksi sen, että kun apteekkiala on vahvasti säänneltyä ja osaltaan myös julkisin varoin tuettua — juuri äsken puhuimme lääkekorvauksista — niin tässä valtion pitää kyetä juuri tämän esityksen kaltaisesti käyttämään niitä mahdollisia toimenpiteitä, joilla tuetaan tasa-arvoisia palveluja suomalaisille. Vaikka apteekkia ei voida pitää suoranaisesti automaattisesti valtion varoin tuettavana palveluna muuta kuin hyvin lavealla määritelmällä, niin siitä huolimatta valtiovallan pitää kyetä käyttämään näitä elementtejä, jotka turvaavat ihmisten tasa-arvoisuutta, ja siinä mielessä suhtaudun esitykseen varsin ilahtuneesti.

Kristiina Salonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko hyvin kuvasikin, mihin tällä lailla pyritään, ensisijaisesti apteekkipalveluiden saatavuuden kattamiseen myös haja-asutusalueilla, ja tämä onkin äärimmäisen tärkeää. Erityisesti haja-asutusalueilla ja pienemmillä paikkakunnilla väestö vanhenee, ja siellä elää paljon ikäihmisiä ja niitä paljon lääkkeitä käyttäviä, joista aikaisemmassa keskustelussakin me jo puhuimme. Sen vuoksi onkin tärkeää, että sivuapteekkien toiminnat turvataan ja näiden ihmisten ei tarvitse lähteä hakemaan lääkkeitä kaukaa kodistaan. Emme myöskään voi päätellä apteekin tärkeyttä alueelleen sen pohjalta, mikä apteekin liikevaihto on, ja tämän vuoksi on hyvä, että on kehitetty nyt keino, jolla pyritään turvaamaan apteekkeja myös siellä sivukylillä.

Joku ehkä ajattelee, että tällaiset pienet sivuapteekit voitaisiin korvata jonkinnäköisin lääkeautomaatein. Minusta näin ei kuitenkaan ole. Tiedämme myöskin, että netistä lääkkeiden tilaaminen on viime aikoina kasvanut, mutta sen myötä on tullut myöskin hyvin huolestuttavia ilmiöitä, kuten täysin väärennettyjä lääkkeitä tai sitä, että ihmiset eivät ihan tarkalleen ottaen ole olleet sitten selvillä lääkkeiden käytöstä tai päällekkäisvaikutuksista. Minusta onkin erittäin tärkeää, että apteekki huolehtii ohjeistuksesta lääkkeitä haettaessa. Se myöskin pystyy katsomaan lääkkeiden päällekkäisvaikutuksia, ohjeistamaan niistä, mutta myöskin esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttö on yksi sellainen asia, johon nimenomaan apteekeissa pystytään puuttumaan.

Näin ollen meillä on yhteiskunnallisesti velvollisuus huolehtia apteekkiverkon riittävän laajasta kattavuudesta ja sitä kautta myös kansalaistemme tasa-arvoisuudesta.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa puhemies! Avohoidossa käytettävien lääkkeiden vähittäismyynti ja luovutus kansalaisille on apteekkien yksinoikeus. Lääkelain mukaan lääkkeitä saa myydä väestölle vain apteekeista, niiden alaisista sivuapteekeista, apteekkien palvelupisteistä tai apteekkien verkkopalvelun välityksellä.

Apteekkijärjestelmän perusperiaatteet ovat säilyneet Suomessa ennallaan jopa useiden vuosikymmenien ajan. Apteekkien määrä on noussut jonkin verran viimeisen 15 vuoden aikana. 2 vuotta sitten Suomessa oli 615 apteekkia, 178 sivuapteekkia ja 116 lääkekaappia, joissa on itsehoitolääkkeitä. Suomen apteekkiverkosto on jopa tiheämpi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Apteekkien liiketoiminnan kannattavuudessa on kuitenkin erittäin suuria eroja koko maata ajatellen, ja erot ovat viime vuosina entisestään kasvaneet. Parhaiten menestyvät suurissa taajamissa liikekeskusten yhteydessä olevat apteekit, mikä nyt sinänsä ei ole mikään ihme — voi hyvinkin päätellä näin — ja haasteellisia ovat nimenomaan apteekit haja-asutusalueilla, joissa on pitkät välimatkat ja vähän asukkaita.

Apteekkitoiminnan kehittämistarpeita pohtinut työryhmä selvitti avohuollon ja apteekkitoiminnan kehittämistarpeita, ja yksi niistä oli muuttaa apteekkimaksun määräytymisperiaatteita siten, että pienten apteekkien sivutoimipisteiden ylläpito on kannattavaa alueella, missä liikevaihto jää pieneksi. Tämä on erittäin hyvä uudistus, kun ajatellaan erityisesti maan kattavaa turvallista ja kustannustehokasta lääkkeiden jakelujärjestelmää. Jotta se pystytään tulevaisuudessakin säilyttämään, ja ennen kaikkea kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen vuoksi, tämä uudistus on todella kannatettava.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikko kiinnitti täällä huomiota ehkä juuri tähän olennaisimpaan kysymykseen eli siihen, että näitten pienten sivuapteekkien tulevaisuus tällä uudistuksella nyt voidaan jos ei turvata niin ainakin voidaan sitä merkittävästi parantaa. Tämä apteekkimaksu — joka sinänsä ei ole mikään uusi keksintö, tässähän vain muutetaan nyt sen määräytymistä, sehän on ollut voimassa aika pitkään — on aika hämmästyttävä ilmiö. Voisi sanoa, että se on parasta aluepolitiikkaa, mitä tässä maassa on milloin minkäkin hallituksen toimesta harjoitettu, ja oikeastihan sitä nyt ei varsinaisesti hallitusten toimesta ole niin hirveästi edes harjoitettu.

Tässähän on kyse perimmältään apteekkien välisestä keskinäisestä solidaarisuudesta. Vaikka tässä nyt ei ole asiantuntijoita valiokunnassa kuullut, niin on tullut tässä nyt vuosien varrella kuultua tietysti näitten osapuolten eli pienten ja suurten apteekkien näkemyksiä ja heitä edustavan liitonkin näkemyksiä, ja se, mikä tässä on hämmästyttävää, on se, että vaikka tässä otetaan toisilta rahaa ja annetaan toisille, niin kaikki ovat kuitenkin suunnilleen tyytyväisiä siihen, että tämmöinen järjestelmä on olemassa. Itse asiassa toivoisi tällaisen solidaarisuuden suomalaisessa liike-elämässä, johon apteekitkin nyt vaivoin ehkä voidaan lukea mukaan, leviävän. Kun se apteekkien keskuudessa on näin levinnyt, niin en tiedä, johtuuko se tästä alan omasta erityispiirteestä vai siitä, että apteekkialalle on löytynyt ymmärtäväisiä ja toisilleen solidaarisia ihmisiä. Mutta oli nyt kyse kummasta tahansa, niin hyvä juttu. Ja tämä lakiesitys on erinomaisen tärkeä ja tarpeellinen.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2009 käyttöön otettu laki lääkkeiden viitehintajärjestelmän ja lääkkeiden vaihtamisen laajennuksesta on ollut kuluttajalle ystävällinen, ja siitä on ollut kuluttajalle merkittävää hyötyä erityisesti rahallisesti, ettei aina tarvitse olla riippuvainen kalliista lääkkeistä, jos vastaava tuote on edullisempanakin saatavana. Tämä muutos oli hyvä ja perusteltu. Yhteiskunnankin kannalta tällä oli toivottu vaikutus sairausvakuutuskorvausten laskuna.

Tämä hallituksen esitys on ikään kuin jatkoa tuolle vuonna 2009 käyttöönotetulle laille. Erityisesti tämä on tarpeellinen apteekkien kannalta, joka edellisen muutoksen johdosta on joutunut epätasaisen taloudellisen kannattavuuden paineisiin. Kuluttajalle on tärkeää kattava apteekkiverkosto, ja jotta verkosto olisi kattava, apteekkien tulee luonnollisesti olla kannattavaa toimintaa.

Onkin oikea toimenpide, että tämän esityksen turvin pyritään turvaamaan pienten apteekkien taloudellinen kannattavuus myös pienemmissä kylissä. Suomi on suuri maa, ja suurin osa suomalaisista asuu muualla kuin suurissa taajamissa. Lääkkeiden saatavuus on mielestäni yksi kansalaisen perusoikeuksista. Lääkkeitä tulee saada kohtuullisten etäisyyksien sisältä. Esitys onkin erityisen hyvä myös sen kustannusneutraalisuuden johdosta.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä lakiesitys on hyvä, sillä apteekkipalvelut ovat ainakin kansalaisten näkökulmasta tärkeitä lähipalveluita. Tämän esityksen tavoitteena on todella turvata apteekkipalvelujen saatavuus koko maassa. Kattavat apteekkipalvelut mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa voisimme kenties pohtia enemmänkin sitä, miten apteekkien osaamista voisi vielä paremmin hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuudessa.

Toisaalta voisimme pohtia, voisiko apteekkien toiminta-alaa entisestään laajentaa. Jo nykyisin joissakin apteekeissa työskentelee esimerkiksi sairaanhoitajia, jotka tarjoavat asiakkaille sairaanhoidollisia palveluita. Kun uudistamme sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, meidän kannattaa pohtia myös apteekkien roolia tulevaisuudessa unohtamatta toki apteekkien perustehtä-vää.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt kuunnella tätä keskustelua, mutta vielä kysyisin: ovatko yliopistoapteekkien apteekkimaksut samat kuin muiden yksityisten? Tämä olisi ensimmäinen kysymys, koska en ole tätä tarkasti lukenut.

Tarkoituksena on, että näiden pienten apteekkien toimeentulo mahdollistetaan. Ministeri tietää, että omassa kunnassa on yksityinen pikku apteekki, se ei ole mikään sivuapteekki. Jos nämä apteekkimaksut pysyisivät sitten sellaisina, etteivät ne nouse eivätkä laske, niin siinä mielessä sitten, jos näin on, ymmärrän, että myös näiden sivukulmilla olevien pikkuapteekkien toimeentulo tulee jatkumaan.

Mutta juuri näiden yliopistojen ja muiden apteekkien apteekkimaksuista haluaisin vielä tietää. Muuten tämä ihan tuntuu hyvältä esitykseltä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tälle esitykselle on erittäin helppo antaa vilpitön tukensa, erityisestikin nyt näin vielä toistaiseksi syrjäseudunkin asukkina, kun palveluja meiltä on viety yksi kerrallaan pois. Odotankin tältä esitykseltä myönteisiä vaikutuksia nimenomaan syrjäseutujen palvelujen parantumiseen ainakin siellä, missä palvelujen saatavuus on tällä hetkellä hyvinkin haastavaa.

Apteekki nimittäin on erittäin oleellinen lähipalvelu ja kuuluu tasavertaisesti kaikille asuinpaikasta riippumatta. Uskon myös, että tämä hallituksen esitys myös mahdollistaa jatkossakin henkilökohtaisen palvelun ja ohjauksen antamisen myös silloin, kun ihminen asuu muualla kuin kaupungissa tai kasvukeskuksessa, joissa apteekit hyvin usein ovat hyvin lähellä. Uudistus myös uskoakseni luo turvallisuutta ja mahdollistaa sen, että erityisesti ikääntyvien kohdalla lääkeseurantaa on varmasti helpompi toteuttaa ja valvoa, ettei haitallisia lääkkeiden päällekkäisvaikutuksia syntyisi.

Apteekkien henkilökunnan osaamista on varmasti mahdollista jatkossa käyttää myös juuri, kuten tässä esiin tuli, näillä muillakin sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilla. Itse katson, että apteekeissa on paras asiantuntemus näihin asioihin, ja vierastan kovin ajattelua, jossa esimerkiksi reseptivapaita lääkkeitä haettaisiin esimerkiksi lähikaupoista, mitä joskus väläyteltiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Voisin vastata täältä ministeriaitiosta.

Edustaja Mäkipäälle: Täällä sivulla 6 hallituksen esityksessä on näistä yliopistojen apteekeista ja siellä on jaoteltu yliopistojen apteekit ja sitten yksityiset apteekit, ja kyllä molempia koskevat nämä apteekkimaksut.

Täällä peräänkuulutettiin yleensäkin tätä apteekkiverkostoa, ja se on hyvä juttu, että te olitte huomanneet sen, että tällä juuri pyritään siihen, että se apteekkiverkosto säilyisi, koska kyllä apteekki on tärkeä siitä syystä, että siihen liittyy sitten se lääkeneuvonta. Jos se lääke vain niin kuin postista klopsahtaisi sinne kotiin, niin siihen ei kuuluisi sitä lääkeneuvontaa. Ennen vanhaan oli näitä niin sanottuja lääkekaappeja, mutta ei sekään vielä varmista sitä, että meillä olisi tätä lääkeneuvontaa.

Sen tähden minä kannatan apteekkien olemassaoloa todella lämpimästi eri puolilla, että siihen liittyy sitten aina se lääkeneuvonta ja me voimme silläkin niitä kustannuksia vähentää ja ennen kaikkea väärien lääkkeiden käyttöä, ja aivan niin kuin edustaja Jalonen peräänkuulutti, ettei käytettäisi turhia lääkkeitä. Kyllä se sinänsä on tärkeä asia, minkä nostitte esiin. Olen teidän kanssanne ihan samaa mieltä.

Sitten täällä Mäkisalo-Ropponen otti puheeksi tämän, miten apteekkeja voitaisiin hyödyntää kaiken kaikkiaan tässä terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyllähän apteekit ovat terveydenhuoltoa, ja se on itse asiassa vasta viime aikoina kirkastettu lainsäädännössäkin, että ne ovat osa terveydenhuollon palveluja. Kun apteekkeja on aika hyvä verkosto, niin niiden hyödyntäminen nimenomaan tällaisten matalan kynnysten terveyspalvelujen järjestämisessä on kyllä erittäin kannatettavaa. Sitähän tässä nyt pohditaan.

Olen perustamassa juuri apteekkitoiminnan kehittämisen jatkotyöryhmää. Se on juuri asetteilla niin, että sieltä kuulemma — äsken tarkistin — ainoastaan kaksi henkilöä nyt vain puuttuu, edustajien nimet siitä. Elikkä he rupeavat juuri pohtimaan sitä, mitä se tarkoittaa osana tätä palvelurakenneuudistusta ja miten voitaisiin hyödyntää tällaisissa matalan kynnyksen palveluissa myös apteekkeja. Kannatan lämpimästi sitä. Haluan vain sen tuoda esille, että tässä pitää kyllä muistaa se lakisäännös, että sama henkilö ei voi määrätä ja myydä lääkettä, ja siitä syystä pitää tarkkaan miettiä, mikä on se palvelu, mitä siellä voidaan järjestää.