Täysistunnon pöytäkirja 108/2013 vp

PTK 108/2013 vp

108. KESKIVIIKKONA 6. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain 25 §:n muuttamisesta

 

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan vahvistettavaksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2014. Ehdotetut maksut ovat Työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaiset. Työttömyysvakuutusmaksuista on sovittu myös osana työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimusta elokuussa.

Palkansaajien ja työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,1 prosenttiyksiköllä. Vastaava suhteellinen alennus ehdotetaan tehtäväksi myös niin sanottujen yritysten osaomistajien ja valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksujen määriin. Maksujen alentaminen on nähty perustelluksi tässä vaikeassa taloustilanteessa, koska se osaltaan alentaa työvoimakustannuksia sekä parantaa ostovoimaa. Työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen on mahdollista, koska Työttömyysvakuutusrahastolla on suhdannepuskuri, jossa on varoja tämän vuoden lopussa arviolta 630 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston alijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna noin 250 miljoonaa euroa ja suhdannepuskurin 2014 lopussa 380 miljoonaa euroa.

Työmarkkinajärjestöt sopivat työurasopimuksessa, että niin sanotun suurtyönantajan omavastuumaksun enimmäismäärää korotetaan 80 prosentista 90 prosenttiin maksun perusteena olevasta etuusmenosta. Velvollisuus maksaa omavastuumaksua on yrityksillä, jotka irtisanovat ikääntyneitä työntekijöitä niin sanottuun työttömyysputkeen. Omavastuumaksu on tietty prosenttiosuus työntekijälle maksetuista työttömyyspäivärahoista.

Omavastuumaksu koskee yrityksiä, joiden palkkasumma on vähintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Täysimääräinen omavastuumaksu ehdotetaan korotettavaksi 90 prosenttiin maksun perusteena olevasta etuusmenosta. Täysimääräisen omavastuumaksun maksaa yritys, jonka palkkasumma on vähintään 32 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma on mainittua alempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti siten, että omavastuumaksua ei peritä palkkasumman alittaessa 2 miljoonaa euroa. Omavastuumaksun korottamisella pyritään osaltaan pidentämään työuria.

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi joitain vähäisiä lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Työttömyyskassalaissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei yrittäjäkassalle makseta valtionosuutta lomautusajalta maksettaviin työttömyyspäivärahoihin. Valtio ei maksa myöskään palkansaajakassoille valtionosuutta lomautusajan päivärahoihin.

Lainsäädännön muutostarve johtuu siitä, että tämän vuoden alusta yrittäjän perheenjäsen on voinut saada tietyin edellytyksin työttömyyspäivärahaa lomautusajalta. Tuota muutosta valmisteltaessa rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä ei muutettu, koska valtio maksaa tänä vuonna väliaikaisen lain perusteella palkansaajakassoille valtionosuutta lomautusajan päivärahoihin. Koska ensi vuonna valtio ei enää osallistu lomautusajalta maksettavien päivärahojen rahoitukseen, yrittäjäkassojen rahoitusta koskevia säännöksiä on muutettava.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Työttömyysvakuutusjärjestelmää on Suomessakin tarkasteltu useaan otteeseen 1990-luvulla myös maksujärjestelmän eriyttämisen osalta. Otan tässä yhtenä näkemyksenä yrityskohtaisen omavastuun, jolla on sekä haittoja että hyötyjä.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että yrityskohtainen omavastuu työnantajan maksuissa vähentää irtisanomisia. Toisaalta omavastuu lisää yritysten työvoimakustannuksia ja siten myös vähentää yritysten työvoiman kysyntää. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen ovat epävarmat. Yrityskohtaiset maksut myös vähentävät työllisyyden vaihtelua mutta saattavat lisätä työttömyyden kestoa. Vakaampi työllisyys ja pienempi työpaikan menettämisen riski saattaa parantaa vakinaisten työntekijöiden työmarkkina-asemaa työttömien kustannuksella.

Eräs tapa vaikuttaa yritysten työllistämis- ja irtisanomispäätöksiin sekä palkanmuodostukseen on tiukempi vakuutusperiaatteen noudattaminen työttömyysvakuutusmaksujen määräytymisessä. Maksujen liittäminen kiinteämmin työttömyysriskiin, joka on erilainen eri aloilla ja eri yrityksissä, johtaisi maksujen eriyttämiseen toimialoittain ja/tai yrityksittäin. Tällöin syntyisi uusi takaisinkytkentämekanismi työllistämisen ja työvoimakustannusten välille, millä pitäisi olla irtisanomisia vähentävä ja palkkamalttia lisäävä vaikutus. Työttömyysvakuutusmaksujen porrastaminen työttömyysastetta seuraavaksi, jos siinä olisi myös yrityskohtainen seuranta, voisi olla työllisyyttä ylläpitävä kannustin.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä, niin kuin ministeri tuossa jo kaikki sanoikin, ehdotetaan vahvistettavaksi vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksut. Sekä palkansaajan että työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan alennettavaksi. Työnantajamaksu olisi vajaan 2 miljoonan euron ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Myös yrityksen osaomistajan työnantaja- ja palkansaajamaksua alennetaan, samoin valtion liikelaitoksen. Palkkasummaraja tarkistettaisiin aina edellisen vuoden palkkakertoimella, jolloin työttömyysvakuutusmaksuja koskevaa esitystä annettaessa tiedettäisiin seuraavan vuoden palkkasummaraja. Tämä on mielestäni hyvä uudistus. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on siirretty tämän vuoden alusta tapaturmavakuutuslaitoksilta ja Valtiokonttorilta Työttömyysvakuutusrahastolle.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys näyttää myönteiseltä, mutta katsotaan, kun se menee sitten valiokuntaan.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuja esitetään alennettaviksi 0,1 prosentilla. Kiitos esityksestä, se on hyvä ja kannatettava, vähentäähän alennus erityisesti vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien yritysten työvoimakustannuksia ja parantaa osaltaan palkansaajien ostovoimaa. Toisaalta on todettava, että erilaiset verojen, energian ja muiden tuotteiden hintojen nostot kaventavat ostovoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä huomattavasti.

Esityksen mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,5 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu oli-si 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 1 990 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta.

Hyvilläkin esityksillä on varjopuolensa. Kysymys ministerille: Kun työttömyysvakuutusmaksut nousevat palkkasumman perusteella edelleen näin voimakkaasti, yli 2 prosentilla, niin onko arvioitu, miten paljon yritykset ovat pyrkineet säästämään työttömyysvakuutusmaksuissa pilkkomalla yrityksen pienempiin osiin? Esimerkiksi yritys, jonka palkkasumma olisi vaikka 4 miljoonaa euroa, kannattaisi jakaa kahteen osaan, jolloin voisi saavuttaa tällä tempulla tuhansien eurojen säästöt. Onko näin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista. Varmasti tosiaan, niin kuin edustaja Mäkipää tuossa sanoi, valiokunta sitten tarkastelee lisää näitä erilaisia näkökulmia.

Pietari Jääskeläisen kysymykseen on sanottava, että en tiedä nyt tässä vaiheessa teidän kysymykseenne vastausta, että onko tässä niin kuin joku sellainen, että kierrettäisiin tätä. En nyt halua lähtökohtaisesti sellaista asiaa uskoa.

Keskustelu päättyi.