Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös
2013 on ihan mielenkiintoista luettavaa, ja siitä löytyi
hyviä, innovatiivisia näkökantoja siitä,
miten Suomen kilpailukykyä ja Suomen hyvinvointia voidaan edistää.
Haluan nostaa kaksi esimerkkiä tästä kirjasta
ja yhden esimerkin kirjan ulkopuolelta.
Toimintakertomuksessa mainitaan muun muassa kaivosteollisuudesta,
että Suomessa on huomattava kasvupotentiaali, mutta se
aiheuttaa kansalaisia huolestuttavia riskejä ympäristölle.
Tästähän me tänään
puhuimme kyselytunnin aikana, Talvivaaran konkurssista, ja siinä mielessä havainto
on aivan oikea. Sitra on omalta osaltaan kokoamassa kaivosalan yrityksiä ja
niiden sidosryhmiä kestävän kaivostoiminnan
verkostoksi. Tämä on hyvä toimenpide,
jotta me pystymme saamaan luottamusta kaivostoiminnalle ja saamaan
kansalaisten tuen myös sille, että kaivostoiminta
on Suomessa kannattavaa ja ympäristön kannalta
myös hyvin hoidettua toimintaa.
Itse olisin tänään kyselytunnin aikana
halunnut kuulla myös keskustelua siitä, olisiko
syytä valtion osallistua jossain määrin
kaivostoimintaan nykyistä enemmän. Me tiedämme,
että esimerkiksi Ruotsissa malmivaranto- ja kaivostoiminta
on aika paljon valtion omistaman yrityksen käsissä,
ja siinä mielessä Suomenkin tulisi näin
merkittävällä ja ympäristöä haavoittavalla liiketoiminta-alueella
miettiä, olisiko syytä Suomen myös valtion
tasolta ottaa suurempi askel kaivostoimintaan, kaivostoiminnan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Sitran toimintakertomuksessa mainitaan myös
siitä, että menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa
Suomi tarvitsee tervettä ja kestävää yritystoimintaa.
Sitra rahoittaa yritystoimintaa sijoitusten muodossa sekä myös erikoistapauksissa
lainoja myöntämällä. Toimintakertomuksesta
käy ilmi, että Sitran sijoitussalkussa oli toimintavuoden
päättyessä 34 yritystä, vaikka
peruspääoman markkina-arvo on 705 miljoonaa euroa.
Toivoisin, että Sitra tai muut valtion ohjaamat toimijat
ottaisivat hiukan suurempia riskejä sen suhteen, jotta
suomalaiset yritykset myös pääsisivät
kasvaville Aasian markkinoille, sillä me olemme auttamattomasti
myöhässä niistä työllistävistä markkinoista,
joissa moni muu Euroopan maa on meitä huomattavasti edellä.
Arvoisa puhemies! Itse tulin tällä viikolla muun
muassa Kiinasta, jossa olin lähes kaksi viikkoa vienninedistämismatkalla,
ja tällä kertaa siinä ryhmässä oli
mukana vajaat kymmenkunta suomalaista yritystä, mutta noin
kolmisenkymmentä muuta keskieurooppalaista yritystä.
Huomioonpantavaa oli se, että Kiina omilla toimillaan hakee
jo pk-yrityksiä Euroopasta sinne asemapaikkaa ottamaan
ja heidän toimensa ovat niin merkittävästi
erilaisia kuin Suomessa. He tarjoavat minimissään
yritykselle 100 000 dollarin alkupääomatukea,
jota ei tarvitse maksaa takaisin, sekä sen lisäksi
myös erilaisia veroetuja vuodeksi tai useammaksi, jotta
yritys pääsee työllistämään
kiinalaista työvoimaa.
Tämä on vain yhden kaupungin esimerkki, jossa
3 000 sinne tulevaa yritystä Nanjingin kaupungissa
saa tällaisia veroetuja ja taloudellista tukea. Kuten me
tiedämme, Kiinassa on satoja kaupunkeja ja alueita, jotka
toimivat vastaavalla tavalla, joten tällöin olisi
syytä myös Suomessa herätä siihen,
että Suomen yrityksiä tulisi tukea monella muullakin
tavalla kuin pelkkää lainaa myöntämällä.
Arvoisa puhemies! Sitran toimintakertomuksesta nousi eräs
kolmaskin näkökanta, josta haluan sanoa.
Sitra on mukana tällaisessa Tampereella olevassa hankkeessa
kuin verkostotori, jossa pyritään tukemaan kotona
asumista ikäihmisten kohdalla. Tämä hanke
on siinä mielessä erinomaisen kannustava, että siitä tuleva
yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä,
mikäli kunnat ja valtio siihen tarttuisivat. Sitran eräs
asiantuntija on maininnut, että mikäli esimerkiksi
tällä kotitalousvähennyksen korottamisella
mahdollistettaisiin ikäihmisille kotiin vietävien
palveluiden hankkiminen, kuten vaikka kotihoidon tukipalvelut, hoiva-
ja terveyspalvelut tai siivous tai ruuanlaitto, niin me voimme myöhentää heidän
palvelukotiasumiseen menemistään. Heidän
laskelmansa mukaan on mahdollista esimerkiksi 10 000 ikäihmisen,
75 vuotta täyttäneen ikäihmisen, kotona
asumista myöhentää tällä heidän
esittämällään toimenpiteellä,
ja se toisi 10 000 ihmisen kohdalla lähes 500
miljoonan yhteiskunnallisen hyödyn.
Siinä mielessä olen vain kuullut, että valtiovarainministeri
ei kovin innokas ole asiasta, koska tämä ei ole
niin kutsuttu veroneutraali ehdotus. Tässä ehdotuksessahan
kotitalousvähennystä haluttaisiin korottaa jopa
83 prosenttiin asti, jotta ikäihmiset käyttäisivät
ne rahansa näitten palveluiden ostamiseen. Etuna toki olisivat
uudet liiketoimintamuodot ja erilaiset innovatiiviset toimenpiteet
teknologian osalta kotona asumisen jatkamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tällaiset palvelutorin kaltaiset
ajatukset, joita Tampereella on jo laitettu liikkeelle, vaativat
myös tällaisen kotitalousverovähennysoikeuden
nostamisen. Toivonkin, että hallitus ottaa konkreettisia
toimia ikääntyvän väestömme
kotona asumisen tukemiseksi ja uskaltaisi ottaa myös riskejä,
joita me tässä ajassa tarvitsemme niin kotona
asumisen, eläkeläisten hyväksi kuin suomalaisten
yritysten pärjäämisen hyväksi. — Kiitos.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Keskustelu päättyi.